Euroopassa. nro 14. Syvänmerenkalastus EU vahvistaa säännöt. Vierailu Kööpenhaminassa ICES kulissien takana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopassa. nro 14. Syvänmerenkalastus EU vahvistaa säännöt. Vierailu Kööpenhaminassa ICES kulissien takana"

Transkriptio

1 Kalastus Euroopassa Euroopassa ISSN nro 14 Lokakuu Asiakirjat Syvänmerenkalastus EU vahvistaa säännöt Vierailu Kööpenhaminassa ICES kulissien takana Syvänmeren lajit Tuottajaorganisaatio panostaa tieteeseen Uusi löytö Viljelty kampela Lionel Flageul Euroopan komission julkaisu Kalastuksen pääosasto

2 2 Kalastus Euroopassa KALENTERI Messut ja näyttelyt Expo Pesca 2002 Etelä-Amerikan tärkein chileläinen meren tuotteiden näyttely on auki Santiagossa marraskuuta Siihen osallistuu noin 300 yritystä 20 eri maasta. Näyttelyn yhteydessä järjestetään konferenssisarja. Lisätiedot: Sial 2002 Pariisin kansainvälinen elintarvikealan näyttely on auki lokakuuta Kauppa-, jakelu-, ravintola- ja elintarviketeollisuusalan kohtaamisen aiheena on tänä vuonna kulutuksen tärkeimmät kansainväliset suuntaukset. Lisätietoja paikasta, ajasta ja näytteilleasettajista: Maritima Merenkulkualan ammattilaisten toinen tapaaminen järjestetään Pariisissa joulukuuta Siihen osallistuu lähes 200 näytteilleasettajaa laivanrakennusalasta ja jopa merentutkimuksesta aina vesiviljelyyn asti. Lisätiedot: Faksi: (33-1) Tässä numerossa Sivu 2 Kalenteri Sivu 3 Pääkirjoitus Miten vältetään toistamasta aiempia virheitä Sivu 4 Kentältä ICESin kulissien takana Sivu 6 Asiakirjat Syvänmerenkalastus: Euroopan unioni vahvistaa säännöt Sivu 10 Tapaaminen Järjen palauttaminen kalastukseen Sivu 11 Löytöjä Kampela Vesiviljely ohittaa kalastuksen Sivu 12 Lyhyesti EU ja Venäjä: sopu on lähellä Hait suojataan eväpyynniltä Uusi EU:n ja Senegalin välinen sopimuspöytäkirja Hallinnoliset asiat Maatalous- ja kalastusministerien seuraavat neuvostot kokoontuvat 27., 28. ja 29. marraskuuta sekä 16., 17., 18. ja 19. joulukuuta Huomautus lukijoille Voitte lähettää meille kommenttejanne ja ehdotuksianne osoitteeseen Euroopan komissio, kalastuksen pääosasto Viestintä- ja tiedotusyksikkö Rue de la Loi 200 B-1049 Bruxelles tai faksilla numeroon (32-2) varustettuna merkinnällä Kalastus Euroopassa. Sähköposti: Kalastus Euroopassa on Euroopan komission kalastuksen pääosaston julkaisema aikakauslehti. Sitä jaetaan ilmaiseksi lehden tilaajille (tilauskuponki sivulla 12). Kalastus Euroopassa ilmestyy viisi kertaa vuodessa Euroopan unionin yhdellätoista virallisella kielellä. Lehti on luettavissa myös Internetissä kalastuksen pääosaston kotisivulla osoitteessa Vastaava julkaisija: Euroopan komissio, kalastuksen pääosaston pääjohtaja. Vastuuvapauslauseke: Vaikka kalastuksen pääosasto vastaakin lehden koko tuotannosta, se ei ole vastuussa yksittäisiin artikkeleihin sisältyvien tietojen oikeellisuudesta, artikkelien sisällöstä tai niissä esitetyistä näkökannoista. Mitkään tässä julkaisussa esitetyistä näkökannoista eivät ole ellei toisin mainita komission omia tai sen vahvistamia näkökantoja, eikä julkaisussa esitettyjä näkemyksiä voida pitää komission tai kalastuksen pääosaston omina näkemyksinä. Komissio ei myöskään vastaa julkaisuun sisältyvien tietojen oikeellisuudesta, eikä komissio eivätkä ketkään komission nimissä toimivat henkilöt ole vastuussa julkaisun mahdollisesta käytöstä. Euroopan yhteisöt, 2002 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Kannen kuvat: Lionel Flageul, Eureka Slide,V. Christensen-SAUP, Bruno Vaudour, Doug Perrine Suunnittelu: Mostra Printed in Belgium Painettu uusiopaperille

3 PÄÄKIRJOITUS 3 Lionel Flageul Miten vältetään toistamasta aiempia virheitä Useimpien kaupallisesti merkittävien kalakantojen hupeneminen on viime vuosina saanut monet eurooppalaiset kalastuslaivastot kääntämään katseensa syvänmeren lajeihin. Nämä tähän asti hyödyntämättömät lajit ovat osoittautuneet kaupallisesta näkökulmasta katsottuna erittäin kiinnostaviksi. Ne tarjosivat kalastajille lupaavalta vaikuttaneen mahdollisuuden monipuolistua. Syvänmeren kannat tunnetaan kuitenkin valitettavasti hyvin huonosti. Niiden käyttäytymisestä, genetiikasta ja lisääntymisestä ei tiedetä juuri mitään. Yli 400 metrin syvyydessä elävät lajit ovat hankalia tutkimuskohteita tiedemiehille. Asiantuntijat ovat kuitenkin yksimielisiä yhdestä asiasta: syvänmeren lajit ovat erittäin herkkä luonnonvara. Kymmenen vuotta jatkuneen sääntelemättömän kalastuksen ja kasvaneen pyyntiponnistuksen jälkeen molva, tylppäpyrstömolva, keila, lestikala, mustahuotrakala, keltaroussi ja pilkkupagelli ovat nykyään vakavasti uhattuja. Kansainvälisen yhteisön on siis kiireesti ratkaistava tämä ongelma. Näillä vesillä on otettava nopeasti käyttöön suojatoimenpiteitä, sillä kyseisten lajien kalastusta ei säännellä tällä hetkellä lainkaan. Muiden kalakantojen kohdalla aiemmin tehtyjä virheitä on vältettävä. On siis toimittava ennen kuin kalakannat kärsivät peruuttamatonta vahinkoa. Euroopan komissio on esittänyt kaksi asetusehdotusta, joilla pyritään sekä rajoittamaan saaliita että hallinnoimaan syvänmeren lajien pyyntiponnistusta. Kalastusministerien neuvosto tarkasteli ehdotuksia viime heinäkuussa. Kaksi uutta asetusta, joiden on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2003, ovat vasta laajemman toiminnan ensivaihe. Toimenpiteitä aiotaan myöhemmin tarkistaa sitä mukaa kuin saadaan uutta tieteellistä tietoa. Komissio aikoo samanaikaisesti YKP:n uudistamista koskevien ehdotustensa mukaisesti esittää toimintasuunnitelman kalastuksen hallintoon liittyvien tieteellisten lausuntojen parantamiseksi. Tavoitteena on varmistaa mahdollisimman pian näiden herkkien kantojen kalastuksen kestävä hallinnointi myös yhteisön vesien ulkopuolella. Euroopan unioni toimii tässä asiassa liikkeellepanijana. Hyväksyttyjä saaliiden rajoitustoimenpiteitä sovelletaan kansainvälisillä vesillä sen laivastoihin yksipuolisesti siihen asti, kunnes Koillis- Atlantin kalastuskomissio hyväksyy yhdenmukaiset toimenpiteet. Muun muassa EU:n ponnistelujen ansiosta tämä alueellinen kalastusjärjestö aikoo lähiaikoina hyväksyä syvänmeren lajeille hoito- ja säilyttämistoimenpiteitä sen vastuualueeseen kuuluvilla kansainvälisillä vesillä. Toimitus

4 4 Kalastus Euroopassa KENTÄLTÄ ICESin kulissien takana Kaikki kalastuksen parissa työskentelevät tuntevat ICESin. Kansainvälisellä merentutkimusneuvostolla on tärkeä asema tiedemaailmassa. Euroopan unioni pyytää siltä ja STEFC: iltä 1 tieteelliset lausunnot, joita se tarvitsee tehdessään TACeja ja kalastuskiintiöitä koskevia päätöksiä. Mutta mikä ICES on? Mikä järjestö kätkeytyy tämän lyhenteen taakse? Millaista on ICESin päivittäinen työ? kokonaisuudessaan: Lähestymistapamme on kattava, korostaa David Griffith. Meitä kiinnostaa kaikki, mitä meriympäristössä tapahtuu. Lähestymistapa kattaa luonnon monimuotoisuuden, kalastustoiminnan, fyysiset ilmiöt, saastumisen, ilmaston jne. Olemme kalastuksen hallinnon alalla tunnettuja tieteellisistä lausunnoistamme, mutta toimintamme on paljon laajempaa. ICESin sihteeristössä 38 henkilön ryhmä koordinoi ja edistää meren tieteellistä tutkimusta Pohjois-Atlantilla. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto on toiminut Kööpenhaminassa siitä asti, kun kourallinen asialleen omistautuneita tutkijoita perusti sen tasan sata vuotta sitten. Juuri sinne hallitusten välinen järjestö perusti sihteeristönsä. Yhteensä 38 henkilön ryhmä varmistaa neuvoston töiden hallinnollisen seurannan ja tieteellisen koordinoinnin. Sihteeristö toimii aktiivisesti Sihteeristö on ICESin selkäranka. Se on noin 200:aa kansallista tutkimuslaitosta edustavan tutkijan kansainvälisen yhteisön kohtauspaikka. Riippumattoman verkoston tavoitteena on koordinoida ja edistää meren tieteellistä tutkimusta Pohjois-Atlantilla (Itämeri ja Pohjanmeri mukaan luettuina). ICESin toiminnan perustana on tietojen vaihto, ja järjestöllä on konkreettinen tavoite: tarjota poliittisille päättäjille ja kansainvälisille elimille Pohjois-Atlantin moitteettomalle hoidolle välttämättömät tieteelliset lausunnot. ICESiin kuuluu 19 jäsenvaltiota: kaikki Atlantin rannalla sijaitsevat EU:n jäsenvaltiot, kaikki Baltian maat (paitsi Liettua), Kanada ja Yhdysvallat 2. Nämä maat rahoittavat suurimmaksi osaksi järjestön toiminnan. Myös kumppanuuskomissiot, kuten Euroopan komissio, NEAFC 3 tai Itämeren kalastuskomissio maksavat osansa, jotta saadaan kokoon 3,3 miljoonan euron vuosibudjetti sihteeristön lukuisien toimintojen kattamiseksi. Kaikki ekosysteemit David Griffith on toiminut ICESin pääsihteerinä tammikuusta 2000, jolloin hän muutti kotimaastaan Irlannista Kööpenhaminaan. Hän ottaa meidät vastaan Palægadella sijaitsevassa tyylikkäässä neuvotteluhuoneessa. Hänellä on seuranaan tanskalainen Hans Lassen, kalatalousalan tieteellinen neuvonantaja. Hymyillen ja ystävällisesti he selittävät meille ICESin toimintaa aloittaen olennaisesta seikasta: ekosysteemin kattavasta lähestymistavasta. ICESissä tutkitaan koko meriekosysteemiä eli merta Pyramidimalli ICESissä on kolme toimintalinjaa: Pohjois-Atlantin fyysisten, kemiallisten ja biologisten ilmiöiden tutkinta, ihmisen meriekosysteemeihin vaikuttavan toiminnan analysointi ja tietojen levitys tiedemiesten verkoston kautta. Tätä tarkoitusta varten on luotu pitkälle kehitetty rakenne. Se muodostuu pyramidimallissa noin sadasta työryhmästä, seitsemästä tiedekomiteasta (kalastus, merentutkimus, kalavarojen hoito, meriluontotyypit, meriviljely, elolliset luonnonvarat ja Itämeri), kolmesta neuvonantajien komiteasta (kalastuksen hallinto, ympäristö ja ekosysteemit), neuvoa-antavasta komiteasta, hallituksesta sekä ylimmällä tasolla neuvostosta. Jokainen näistä ryhmistä koostuu kaikkien jäsenvaltioiden asiantuntijoista tai edustajista. TAC:tutkimuksesta suositukseen Erityisesti Euroopan kalastuspolitiikkaa käsittelevä neuvonantajien komitea on kuuluisa Advisory Committee on Fishery Management (ACFM). 4 Komitea antaa lausuntonsa kalastuksen hallinnosta ja esittää suosituksensa saaliiden sallittavista määristä. David Griffith on ylpeä tästä roolista: Se on meille suuri kunnia, ja otamme tehtävän hyvin vakavasti, hän myöntää ja tarkentaa vielä: mutta ilman kansallisia tutkimuslaitoksia, ICES ei voisi tehdä mitään. Niistä saamme tiedot, joihin

5 5 Skagerrak Skagen Frederikshavn Göteborg Kattegat Danmark København København lausuntomme pohjautuvat. Niiden työ on siis erittäin tärkeää ICES antaa noin 135:stä Pohjois-Atlantin kaupallisesti merkittävästä kalakannasta lausunnon kertomuksen muodossa (ACFM:n kertomus). Tiedemiehet keräävät jäsenvaltioissa tiedot, joihin kertomus perustuu. Kuinka tämä tarkkaan katsoen tapahtuu? Ensin jäsenvaltioiden tiedemiehet keräävät näytteitä kalahuutokaupoissa, kalastusaluksilla tai tutkimusaluksilla. Näytteiden analyysit toimitetaan ICESin työryhmille, jotka vertailevat niitä, arvioivat niitä ja sisällyttävät ne kertomuksiin, joissa tuodaan esiin erityisiä kysymyksiä. Työryhmät saavat tehtävässä apua eri tiedekomiteoilta. Tämän jälkeen ACFM muokkaa, niin ikään asianomaisten tiedekomiteoiden tuella, tiedot lausunnoksi. ACFM:ään kuuluu edustajia kaikista jäsenvaltioista. Jaettu vastuu Kunnollisen tiedon moitteeton kulku aina alimmalta tasolta huipulle on äärimmäisen tärkeää, korostaa Hans Lassen. ICESin hallussa olevat tiedot kuvaavat eri maiden työskentelytapoja. Tässä yhteydessä kalastuselinkeinolla on tietenkin valtava vastuu. Ilman sen yhteistyötä on mahdotonta johtaa realistisia opetuksia tilanteesta. Lisäksi on syytä mainita, että useiden kansallisten tutkimuslaitosten budjetteja on leikattu. Tämä on hallitusten vastuulla Kalakantojen nykytila ja jatkuvasti toistettu toteamus kalakantoja koskevan tieteellisen tiedon puutteellisuudesta eivät imartele ICESiä. Kehityssuunta luonnollisesti huolestuttaa David Griffithiä: Lausuntojemme laatua ja luotettavuutta on epäilemättä vielä parannettava. Nykyinen tilanne on tulos 30:stä viime vuodesta, joina on asetettu etusijalle lyhyen aikavälin kehitys. Päättäjien on nyt vaihdettava suuntaa. Lopuksi hän kuitenkin toteaa myönteisenä asiana: Uskon kuitenkin, että Euroopan komission suunnitelma alueellisten neuvostojen perustamisesta parantaa asioiden tilaa. 1 Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea. 2 Kuudella valtiolla (Australia, Chile, Kreikka, Uusi- Seelanti, Peru ja Etelä-Afrikka) ja kahdella kansalaisjärjestöllä (Maailman Luonnonsäätiö ja Birdlife international) on tarkkailija-asema. 3 Ks. artikkelimme syvänmeren lajeista, s Neuvoa-antava kalatalouskomitea. Täydellinen riippumattomuus Hans Lassenin (vasemmalla) ja David Griffithin (oikealla) mukaan ICESillä on kaksi olennaista ominaisuutta: täydellinen riippumattomuus ja ekosysteemin kattava lähestymistapa. ICESin legitiimiys perustuu pitkälti sen täydelliseen riippumattomuuteen. Se ei osallistu millään tavoin valtioiden välisiin neuvotteluihin kalastusmahdollisuuksista ja hallinnosta. Sen tehtävä on yksinomaan antaa puolueettomia lausuntoja, jotka perustuvat uusimpiin tietoihin ja tieteellisiin menetelmiin. Hans Lassen arvostaa suuresti tätä valttia, jonka mahdollistaa rahoittajien suuri määrä: Se on ensiarvoisen tärkeää. Riippumattomuutemme takaa objektiivisuutemme. ICES on puhtaasti tieteellinen tutkimuslaitos, jonka ainoana johtoaatteena on merenpohjan tutkimus. Antamiimme neuvoihin ja lausuntoihin ei sisälly mitään poliittisia intressejä.

6 6 Kalastus Euroopassa ASIAKIRJAT Syvänmerenkalastus: Euroopan unioni vahvistaa säännöt Kalavarojen väheneminen 1990-luvun alussa ajoi kalastajat hyödyntämään uusia kalakantoja ja etenkin syvänmeren lajeja. Kaupallisesta näkökulmasta katsottuna keltaroussilla, lestikalalla, mustahuotrakalalla ja tylppäpyrstömolvalla on paljon ostajia. Biologisesta näkökulmasta katsottuna nämä lajit ovat sitä vastoin erittäin herkkiä, eivätkä ne kestä jatkuvaa kalastusta.tämän uuden kalavaran suojelemiseksi Euroopan unioni ottaa käyttöön säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, jotka ovat ensimmäiset, joita näihin kalakantoihin sovelletaan.aloite on välttämätön. Kalavarojen huvetessa Euroopan kalastuselinkeino tarvitsi 1990-luvun alussa kipeästi apua. Teolliset ja puoliteolliset varustamot etsivät uusia kalakantoja pyydettäväksi. Mannerjalustan ulkopuolella tehtiin kokeellisia kalastusmatkoja, joilla tutkittiin syviä vesiä (yli 400 metriä) sellaisten lajien hyödyntämiseksi, joita ei aiemmin tunnettu tai joista ei välitetty. Venäläiset ja uusiseelantilaiset laivastot olivat tuolloin jo aloittaneet syvänmerenkalastuksen eteläisellä pallonpuoliskolla. Ranska ja Tanska, mutta myös Islanti ja Norja uskoivat sen mahdollisuuksiin. Niiden sisukkuus palkittiin. Verkkoihin tarttui suuria kalamääriä. Mustahuotrakala, lestikala, keltaroussi ja tylppäpyrstömolva tekivät näyttävän tulon kalahuutokauppoihin. Niiden kiinteä ja hienorakenteinen liha ja niiden erinomainen säilyvyys auttavat selittämään menestystä. Kalakantoja alettiin kuitenkin kalastaa ilman mitään pitäviä tieteellisiä tietoja; syvänmerenkaloja, jotka kalastajat vielä äskettäin heittivät takaisin mereen, on tutkittu vain vähän. Pyyntiponnistusta ei ole säädelty, mitään hoitotoimenpiteitä ei ole laadittu. Kalastus on lähes umpimähkäistä. Herkät lajit Hyvin pian ilmeni kuitenkin, että kyseessä ovat erittäin herkät lajit. Uuden-Seelannin ja Australian kokemukset osoittavat sen: alle kymmenen kalastusvuoden jälkeen keltaroussisaaliit alkavat pienetä. Skotlantilainen John Gordon on tutkinut näitä lajeja yli 25 vuotta. Tämän Skotlannin merentutkimusjärjestön (Scottish Association for Marine Science) asiantuntijan mukaan on syytä suhtautua varovasti siihen, mitä kutsutaan yksinkertaisesti syvänmeren lajeiksi: Käsite kattaa yli 400 metrin syvyydessä koko ikänsä elävät lajit. Lajit elävät vuotiaiksi tai jopa vanhemmiksi, niiden biologinen rytmi on hyvin hidas, ja niiden nahka on melko herkkä. Suurin osa kalakannoista elää Skotlannin ja Irlannin 1 länsipuolisissa syvissä vesissä ja Rockallin tasangolla. Niitä on myös Madeiran saaren lähistöllä ja Skagerrakissa. Muutoin niiden genetiikasta, lisääntymisestä ja käyttäytymisestä ei tiedetä juuri mitään. Mikä on tilanne kymmenen kalastusvuotta myöhemmin? Tiedemiehet, jotka etenevät tällä alalla vain pienin askelin, eivät ole optimistisia. Heidän analyysiensa mukaan suurin osa kalakannoista on jo rajakynnyksen alapuolella. Tämä koskee jopa kalakantoja, joita ei pyydetä! Niiden hidas kasvu (joka johtuu syvien vesien matalasta Lionel Flageul metrin syvyyksissä viihtyvä keisari eli keltaroussi voi elää yli satavuotiaaksi. Keltaroussi: kalakunnan vanhimmasta keisariksi Tämän lihansyöjäkalan liha muistuttaa asiantuntijoiden mukaan merikrotin lihaa mutta sen maku on vielä hienostuneempi. Uuden-Seelannin vesistä 1970-luvulla löydetty keltaroussi on suuressa arvossa ranskalaisten keskuudessa, jotka ovat pyytäneet sitä yli kymmenen vuotta Koillis-Atlantin vesiltä ja myyvät sitä keisarina. Ranskassa gramman fileinä nautittava keltaroussi valloittaa pikkuhiljaa Espanjan ja Saksan markkinoita, joilla se korvaa valmisaterioissa helposti perinteiset vähärasvaiset kalat. Keltaroussi voi kasvaa 70 cm pitkäksi ja saavuttaa kunnioitettavan 125 vuoden iän! Kaikista syvänmeren lajeista se pitää pyytää kaikkein syvimmältä. Suurimmat laumat elävät yli 1000 metrin syvyydessä. Laumahenkisyys kutuaikana joka selittää joidenkin troolareiden huimat saaliit ja heikko lisääntymiskyky altistavat keisarin tehokalastuksen haitoille.

7 7 NEAFC: avainrooli kansainvälisillä vesillä Koillis-Atlantin kalastuskomissio perustettiin vuonna Siihen kuuluu nykyään kuusi jäsentä: Tanska (Färsaarten ja Grönlannin osalta), Euroopan unioni, Islanti, Norja, Puola ja Venäjä. NEAFC:n sihteeristö sijaitsee Lontoossa. Sen ensisijainen tavoite on laatia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä sen säännöissä vahvistetuilla kansainvälisillä vesillä tapahtuvalle kalastukselle. Atlantin syvänmerenkalastuksen alalla se on kansainvälisen yhteistyön ydin. NEAFC on hiljattain perustanut syvänmeren lajeja käsittelevän työryhmän tutkimaan niiden kalastukseen liittyviä ongelmia. Sen kesäkuussa 2002 pidetyssä viime kokouksessa otettiin ratkaisevia askelia muun muassa Euroopan unionin aloitteesta. Työryhmän suositukset koskivat ensisijaisesti seuraavia asioita: tieteellisten tietojen parantaminen, teknisten toimenpiteiden käyttöönotto, pyyntiponnistuksen hallinnointi, valvonnan tehostaminen ja kalastuslupien myöntämisjärjestelmän kehittäminen. Ohjeet ovat hyvin samankaltaisia kuin ne, joita Euroopan komissio on esittänyt neuvostolle ehdotuksissaan. lämpötilasta) ja myöhäinen sukukypsyys selittävät osittain ilmiötä. Niin kauan kuin tiedemiehillä ei ole riittävästi tietoa, on varovaisuus valttia. Aiemmin muiden kalakantojen kohdalla tehdyt virheet eivät saa toistua. John Gordonilla on vain yksi suositus: On välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin, olipa kyse sitten säilyttämis-, hoito- tai valvontatoimenpiteistä. Niitä voidaan myöhemmin tarkistaa sitä mukaa kuin tiedot karttuvat. Jos emme nyt tee mitään, meillä ei pian ole enää syvänmerenkaloja. Hoidon aloittaminen Euroopan komissio ja neuvosto ottivat huomioon tiedemiesten mielipiteet ja sopivat joulukuussa 2000, että Euroopan tasolla on toteutettava säilyttämistoimenpiteitä. ICESin 2 ja STEFC:n 3 asiantuntijoiden lausunnon mukaan näihin lajeihin parhaiten soveltuvat säilyttämistoimenpiteet ovat ensinnäkin saaliiden rajoittaminen ja pyyntiponnistuksen vähentäminen. Komissio esittikin ministerineuvostolle kaksi asetusehdotusta. Yhdessä vahvistetaan kalastusmahdollisuudet (TACit ja kiintiöt) ja toisessa vahvistetaan syvänmeren kantojen kalastukseen sovellettavat erityiset kalastusmahdollisuuksien saamista koskevat vaatimukset (ks. laatikko). Asetusehdotusten, joita ministerineuvosto käsitteli viime kesäkuussa, on tarkoitus valmistella laajaa toimintaa, joka aloitetaan heti, kun saadaan lisää tieteellisiä tietoja. Niiden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2003 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kalastuksen hallinnosta asianomaisilla alueilla vastaavan alueellisen järjestön Koillis-Atlantin kalastuskomission (NEAFC, ks. laatikko) jäsenenä Euroopan unioni toimii kansainvälisellä tasolla erittäin aktiivisesti syvänmeren lajien hoidon ja suojelun puolesta. NEAFC on antanut sarjan suosituksia, joiden on tarkoitus muuttua pian pakollisiksi toimenpiteiksi, joita sovelletaan kyseisten kalakantojen kalastukseen järjestön vastuulle kuuluvilla vesillä. Toimenpiteet ovat samankaltaisia kuin ne, joista on päätetty Euroopan unionissa. Vahvistaessaan tällaisia lainsäädännöllisiä välineitä Euroopan unionista tulee uranuurtaja tällä alalla. Maailmassa on todellakin vain vähän toimenpiteitä, jotka säätelevät syvänmerenkalastusta. Ongelma on kuitenkin vakava, ja siihen on puututtava kiireesti, jos halutaan estää näitä kalakantoja kohtaamasta samoja vaikeuksia kuin useimmat perinteiset kaupallisesti merkittävät kalakannat. 1 ICES-alueet VI ja VII. 2 Kansainvälinen merentutkimusneuvosto. 3 Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea.

8 8 Kalastus Euroopassa ASIAKIRJAT Lionel Flageul Komission ehdotukset Euroopan unionin kalatalousministerit tarkastelivat kesäkuussa 2002 pitämässään kokouksessa kahta komission esittämää asetusehdotusta 1 syvänmeren lajien kalastuksesta. Ensimmäinen ehdotus koskee kalastusmahdollisuuksia ja siinä vahvistetaan saaliille rajoituksia (TACit ja kiintiöt). Toisessa ehdotuksessa, jossa ehdotetaan ensimmäisiä pyyntiponnistuksen hallinnointitoimenpiteitä, määritellään kalastusmahdollisuuksien saamista koskevat vaatimukset. Tarkemmin katsottuna: Euroopan unioni vahvistaa saalisrajoituksia ja kalastusmahdollisuuksien saamista koskevat vaatimukset. 1. Saaliiden rajoittaminen: TACien ja kiintiöiden asettaminen koskee kahdeksan niin yhteisön kuin kansainvälisissä vesissä elävän lajin kalakantoja (odotettaessa, että NEAFC:ssä tehdään vastaavanlaisia toimenpiteitä sisältävä sopimus). Lajit ovat mustahuotrakala (Aphanopus carbo), kultakuore (Argentina silus), keila (Brosme brosme), lestikala (Coryphaenoides rupestris), keltaroussi (Hoplostethus atlanticus), tylppäpyrstömolva (Molva dypterigia), molva (Molva molva) ja pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo). Rajoitukset ovat STEFC:n laatiman mietinnön mukaan tarpeellisia, jotta voidaan varmistaa kalavarojen järkiperäinen ja vastuullinen hyväksikäyttö kestävällä tavalla. TACeja koskevat suositukset on laadittu vuosien saaliiden perusteella. Kiintiöiden jakamisessa jäsenvaltioiden välillä komissio on käyttänyt lähteenä vuosien saaliita. 2. Kalastusmahdollisuuksien saamista koskevat vaatimukset: ehdotuksessa esitetään tilapäisesti ja parempia tieteellisiä lausuntoja odotettaessa vaatimukset, jotka alusten on täytettävä: Ensimmäinen vaatimus syvänmeren kalastusmahdollisuuksien saamiseksi on syvänmeren kalastusluvan saanti: jäsenvaltiot myöntävät erityisluvan aluksille, jotka purjehtivat niiden lipun alla tai jotka on rekisteröity niissä. Luvan saavan aluksen kokonaiskoneteho ja kokonaisvetoisuus ei saa olla suurempi kuin alusten, jotka ainakin yhtenä vuosista 1998, 1999 tai 2000 ovat purkaneet yli 10 tonnia minkä tahansa syvänmeren lajien sekoituksia. Alusten kokonaiskoneteho ja kokonaisvetoisuus ilmoitetaan komissiolle. Luvan saatuaan aluksen päällikön on kirjattava kalastuspäiväkirjaan kaikki pyydysten ominaisuuksia koskevat tiedot (siimat, seisovat verkot, vedettävät pyydykset). Aluksiin on asennettava satelliittiseurantajärjestelmät, jotka on myös otettava käyttöön. Jos laitteeseen tulee tekninen vika tai se lakkaa toimimasta, aluksen päällikön on lähetettävä rannikkojäsenvaltioille kahden tunnin välein raportti, josta ilmenee sen maantieteellinen sijainti, tai lopetettava kalastustoimet välittömästi ja suunnattava ennalta nimettyyn satamaan laitteen korjauttamiseksi. Ehdotuksessa määritellään myös jäsenvaltioiden velvoitteet: Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä satamat, joissa syvänmeren lajien saaliit on purettava, sekä määriteltävä purkamiseen liittyvät tarkastus- ja valvontamenettelyt. Luettelo satamista on toimitettava komissiolle 15 päivän kuluessa asetuksen voimaantulosta. Jäsenvaltioiden on laadittava näytteenottosuunnitelma edustavien tietojen keräämiseksi ja sijoitettava luvan saaneille kalastusaluksille riippumattomia tieteellisiä tarkkailijoita. Tarkkailijat kirjaavat kalastuspäiväkirjaan pyydysten ominaisuuksia koskevat tiedot, suorittavat näytteenottosuunnitelmassa vaaditut tehtävät ja esittävät sitten toimivaltaisille kansallisille viranomaisille raportin. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle kullakin vuosipuoliskolla tiedot saaliista ja toteutuneesta pyyntiponnistuksesta. Komissio toimittaa tiedot tieteellisille elimille. 1 KOM (2001) 764 lopullinen ja KOM (2002) 108 lopullinen.

9 9 Lionel Flageul REPORTAASI Ilman syvänmeren lajeja ei ole Lorientia Lestikala, yksi kalastetuimmista syvänmeren lajeista, on erittäin suosittu markkinoilla. Lorient Ranskan toiseksi suurin kalastussatama Etelä-Bretagnessa on yhdessä Boulogne-sur-Merin kanssa Euroopan unionin tärkein syvänmeren lajien purkaussatama. Siellä lestikala, siki (Centrophorus squamosus ja Centroscymnus coelolepis), keltaroussi ja mustahuotrakala ovat kalahuutokaupan kuninkaat. Tuottajaorganisaatio Proma on sijoittautunut Lorientiin ja sen teollisten varustamojen tulevaisuus riippuu syvänmeren kalakantojen hyvinvoinnista. Siksi se onkin perustanut yhdessä Ranskan merentutkimuslaitoksen (Institut français de recherche pour l exploitation de la mer, Ifremer) kanssa tieteellisen tutkimusohjelman, jonka tarkoituksena on kartuttaa tietoja kyseisistä kalakannoista ja turvata niiden kalastuksen tulevaisuus. Lorientin kalatukkukauppiaat aloittavat työt aikaisin. Viideltä aamulla suurin osa syvänmerenkalojen saaliista on jo löytänyt ostajan. Sataman sokkeloissa kuljeksiessa voi nähdä laatikoittain sikiä, keltaroussia ja lestikalaa. Kalat näyttävät siltä kuin ne tulisivat toisesta maailmasta, syvien vesien kylmyydestä. Yön aikana kuorma-autoilla tulleet saaliit ovat peräisin Skotlannin tukikohdista, joihin alukset ovat 48 tuntia aikaisemmin purkaneet saaliinsa. Kaikki alkoi vuonna Lorientin kalastuselinkeino eli kriittistä aikaa. Seitiin ja merikrottiin kohdistunut liian kova paine oli verottanut huolestuttavasti kalakantoja. Tarvittiin uusia saaliita. Lestikalaa alettiin tutkia. Tämä aiemmin merten rotaksi kutsuttu kala ajautui usein verkkoihin. Maistoimme sitä, ja se oli mielestämme Proman johtaja Yves Foëzon toivoo voivansa turvata syvänmerenkalastuksen tulevaisuuden Marine Girardin tieteellisen osaamisen tuella. melko hyvää, muistelee sataman johtaja Jean Le Bot. Aluksi sen hinta oli matala. Nykyään sitä menee paljon, se on hyvin kysyttyä. Myös mustahuotrakala sai nopeasti suosiota. Keltaroussi, keisari, on Boulognesur-Merin ja Lorientin väen keksintö. Sana lähti pian kiertämään. Vaijerien on vain oltava tavallista pitemmät, muutoin käytetään jokseenkin samoja menetelmiä kuin perinteisten lajien kanssa, jatkaa Jean Le Bot. Pyynnin hoitavat tietenkin teolliseen kalastukseen tarkoitetut suuret alukset. Vielä äskettäin tuntemattomat syvänmeren lajit ovat antaneet Ranskan toiseksi suurimmalle satamalle uutta puhtia. Niiden pyynti on kuitenkin kehittynyt kymmenessä vuodessa ilman, että niiden hoitoa olisi liiemmin pohdittu. Mietimme kyllä, olisiko pyynti kestävää, jos emme veisi sitä liian pitkälle. Mutta kun emme saaneet vastauksia kysymyksiimme, me jatkoimme. Se oli pelastusrenkaamme, myöntää sataman johtaja. Nyt, jos syvänmerenkalastus romahtaa, satama tuhoutuu sen kanssa. Tuottajaorganisaatio panostaa tieteeseen Lähellä sataman toimistoja tuottajaorganisaatio Promo huolehtii siihen kuuluvan 350 aluksen eduista. Siihen kuuluu kolme teollista varustamoa, joilla on 30 kalastusalusta. Yksi varustamoista on Petrel, jonka kokonaisliikevaihdosta 75 prosenttia on peräisin syvänmerenkalastuksesta. Promassa ollaan luonnollisesti tyytyväisiä Euroopassa käyttöönotettuihin säilyttämistoimenpiteisiin, vaikka saaliissa ei olekaan vielä ilmennyt mitään vähenemistä. Olemme tyytyväisiä siihen, että tärkeimmille lajeille on vahvistettu TACit, vakuuttaa Proman johtaja Yves Foëzon. Päätimme kuitenkin mennä vielä pitemmälle taataksemme, jos mahdollista, toiminnan jatkuvuuden. Proma päätti panostaa tieteelliseen tutkimukseen. Tuottajaorganisaatio on käynnistänyt Ifremerin kanssa syvänmeren ekosysteemin tutkimusohjelman. Sen pitäisi ajan myötä auttaa määrittelemään kalakantojen hyödyntämiseksi ja pyyntiponnistuksen hallinnoimiseksi strategioita, joissa otetaan huomioon kalavarat ja laivastot. Ajatus oli kytenyt vuoden 2000 syksystä lähtien, ja nyt se on sitten toteutettu, jatkaa Yves Foëzon. Hanketta hoitaa Marine, joka työskentelee täällä täysipäiväisesti. Nuori kalatalousalan insinööri Marine Girardilla ylistää vuolaasti varustamoiden ja KOR:n rahoittamaa työpaikkaansa: "Tarkoituksena on luoda silta asiantuntemusta kaipaavan työmaailman ja tietoja tarvitsevan tiedemaailman välille. Kaikilla on tietoja, jotka on hyvä jakaa. Toimintatapa uudistaa ja täydentää perinteisiä lähestymistapoja. Muiden toimien ohella ohjelmaan kuuluu melko erikoinen kokeilu, joka toteutetaan Ifremerin kanssa avomerellä. Siihen osallistuu troolikalastusta harjoittava kalastusalus ja vedenalainen robotti, joka on upotettu samalle alueelle ja joka tarkkailee meren syvyyksiä. Kokeilun tarkoituksena on vertailla molempien lähteiden antamia tietoja, selittää Marine Girard. Tämä on kuitenkin vain yksi esimerkki työstämme. Ifremerin kanssa on määritelty kaksi pääasiallista tutkimusalaa. Ensimmäinen koskee kalakannan runsauden mittalukuja. Näiden mittalukujen avulla arvioidaan kalakantoja. Toisessa tutkimusalassa keskitytään seuraamaan kalastuksen vaikutuksia ekosysteemiin. Miehistöt osallistuvat aktiivisesti tarpeellisten tietojen keruuseen, tarkentaa Marine Girard. Jokainen laiva toimittaa säännöllisesti yksityiskohtaista tietoa ja näytteen saaliista. Bretagnelainen tuottajaorganisaatio on kaikkien varustamoiden suostumuksella päättänyt kustantaa tutkimuksen. Tulevaisuuden kalastajille on taattava työ. Jokainen laiva on laboratorio, jolla tapahtuu kaikenlaisia tiedemiehiä kiinnostavia asioita, toteaa lopuksi Jean Le Bot. Juuri tästä tietojen täydentävyydestä Lorient haluaa saada irti kaiken hyödyn niin kalastajille kuin luonnonvaroillekin.

10 10 Kalastus Euroopassa TAPAAMINEN Järjen palauttaminen kalastukseen Tri Daniel Paulyn mielestä pyyntikapasiteettia pitäisi sopeuttaa luonnonvaran tilaan. Kalastuselinkeinon kasvuvaihe on yleisesti katsoen ohi, sanoo Daniel Pauly, kalastusalan professori Kanadan Vancouverissa sijaitsevassa University of British Columbiassa (UBC) ja meriekosysteemien mallintamisen asiantuntija. Kalastus Euroopassa tapasi tri Paulyn, kun hän osallistui hiljattain kalastusta koskeneeseen Maailman Luonnonsäätiön (WWF) rahoittamaan minikonferenssiin Brysselissä, ja kysyi hänen mielipidettään maailman kalastuselinkeinon ja meren luonnonvarojen tilasta. Tri Pauly tietää, mistä hän puhuu. Itsevarmuus tuli erityisen selvästi ilmi, kun hän kuvaili kalastusta koskeneessa minikonferenssissa maailman meren luonnonvarojen huolestuttavaa tilaa. Esitelmässään hän selitti yksityiskohtaisesti, kuinka maailman meren luonnonvarojen biomassa on katoamassa kalojen kuolleisuuden lisääntymisen johdosta. Käyttäen diakuvia, joissa kuvattiin yhdellä kartalla biomassan erisuuruisia keskittymiä ja toisella kokonaiskalasaaliita, tri Pauly osoitti, kuinka yhä suuremmat kalasaaliit ovat vaikuttaneet Länsi-Afrikan meren luonnonvaroihin vuodesta 1950 vuoteen Diojen ja vuosien edetessä biomassan määrä väheni ensimmäisellä kartalla. Toisella kartalla saaliit kasvoivat luvulle asti ja säilyivät sen jälkeen vakaina. Biomassan määrä vuotta 1999 kuvanneessa diassa oli erityisen matala ja huolestuttava. Tilanne ei valitettavasti koske vain Länsi- Afrikkaa. Tri Pauly varoitti, että lähes kaikkia maailman kalastusalueita ja kalavaroja odottaa vastaavanlainen meren luonnonvarojen hupeneminen ja romahtaminen. Tekniikka tulilinjalla Tri Pauly totesi eräässä tuoreessa artikkelissaan, että kun saalista saatiin luvun lopulla vuosittain 5 miljoonaa tonnia, sen määrä oli 1980-luvun lopulla jopa 86 miljoonaa tonnia. 1 Saaliit ovat kasvaneet 17-kertaisesti alle sadassa vuodessa. Vaikka maapallon väestö onkin samana ajanjaksona yli kolminkertaistunut, tri Pauly korosti, että väestön määrän kasvu ei köyhyyden takia heijastu täysin kysyntään, sillä suurin osa viime vuosisadan väestönkasvusta tapahtui kaikkein köyhimmissä maissa. Meren biomassan nopea väheneminen johtuu pikemminkin ennen kaikkea kalastuselinkeinon käyttämästä tekniikasta. "Maailmanlaajuinen paikantamisjärjestelmä (GPS), kaikuluotaimet, merenpohjan kartoittaminen, pääosin kaikki kylmän sodan aikainen tekniikka on parantanut kalastajien kykyä löytää ja pyytää kaloja", hän sanoo. Tällaisen tekniikan ansiosta hyvin varustetut laivat pystyvät paikantamaan kaloja paremmin kuin ennen ja siten säilyttämään saaliit entisen suuruisina vaikka kalakannat vähenevätkin. Järjen palauttaminen toimintaan Järkevän toiminnan perusta on kadotettu, meidän on herättävä tosiseikkoihin, pyyntikapasiteetti on sopeutettava luonnonvaran tilaan. Tri Paulyn mielestä kalastuselinkeinon järkiperäistämiseksi ei kuitenkaan riitä, että sopeutetaan kalastuslaivaston kapasiteettia. Kalastus oli aiemmin kestävää, koska joillakin alueilla ei saanut kalastaa. Jos emme palaa siihen järjestelmään, saatamme menettää koko kalastuselinkeinon, vaikka pyyntiponnistusta rajoitettaisiinkin, väittää Daniel Pauly. Yritykset elvyttää maailman meren luonnonvaroja sulkematta laajoja aloja, jotka kattavat niin kansallisia kuin kansainvälisiä vesiä, ovat tuhoon tuomittuja. Kun häneltä kysyttiin, uskoiko hän, että hallitukset voisivat sopia yhdessä tällaisista kalastuskieltoalueista, tri Pauly vastasi suhtautuvansa asiaan pessimistisesti mutta yhteiskunnallisena toimijana kalastusalan professorina uskon, tai minun on ainakin väitettävä, että se on mahdollista ja edistettävä omalta osaltani sen toteutumista. KAUPALLISESTI MERKITTÄVIEN KALAKANTOJEN BIOMASSA VUOSINA V. Christensen - SAUP Kalakantojen väheneminen Daniel Paulyn havainnollistamana. 1 Quand le poisson vient à manquer, La Recherche 355, heinä elokuu 2002.

11 11 LÖYTÖJÄ Kampela Vesiviljely ohittaa kalastuksen Kampelan vesiviljelyssä eletään voimakasta kasvukautta. Euroopan suurimmassa tuottajamaassa Espanjassa ala on kaksinkertaistanut liikevaihtonsa viidessä vuodessa. Maailman suurimmassa kalanpoikasten tuottajamaassa Ranskassa taas kalanpoikasten määrä on vuonna 2002 noussut 6 miljoonaan yksilöön vuoden 1989 määrästä, joka oli yksilöä. Bruno Vaudour Kampelan vesiviljelyn menestys tulee riippumaan suljettuun kiertovesijärjestelmään perustuvien kasvattamoiden kehittymisestä. Tekniikan kehittymisellä ja luonnonvaraisen kalavaran harvenemisella on tietenkin osuutta asiaan. Arvioiden mukaan viljeltyä kampelaa tuotetaan vuonna 2010 kaksi kertaa enemmän kuin sitä nykyään pyydetään. Kokeeko kampela samanlaisen menestystarinan kuin lohi, joka oli vielä 20 vuotta sitten ylellisyystuote, mutta joka on nykyään tavallinen täyte voileivissä? Kampelan vesiviljely käynnistyi hitaasti 1990-luvun alussa, mutta kiihtyi vuonna 1995 (3 000 tonnia) ja saavutti viime vuonna uuden huipun tonnilla. Jos vauhti jatkuu, tuotannon voidaan odottaa yltävän tonniin vuoteen 2010 mennessä. Kampelalla on kaksi valttia. Ensinnäkin sen kaupallinen arvo on korkea, etenkin Etelä- Euroopan ja Aasian kulinaristit arvostavat sitä suuresti. Toiseksi se käy yhä harvinaisemmaksi Euroopan kalahuutokaupoissa, joissa valitetaan sen pyynnin laskeneen kolmanneksella vuodesta Sillä on myös kaksi haittaa: kalanpoikasten tuotanto vaatii huipputekniikkaa ja viljely edellyttää tuotantolaitosten rakentamista maalle, sillä niitä ei voida viljellä upotetuissa häkeissä. Euroopan unionissa kampelaa viljellään eniten Espanjassa sitä tuotettiin Galiciassa tonnia vuonna Seuraavina tulevat Ranska tonnilla ja Portugali 500 tonnilla. Kaukana perässä tulevat Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa ja Alankomaat, jotka panostavat toimintaan määrätietoisesti. Menestyksen avaimet Kampelan kasvattaminen ei ole helppoa. Kesti useita vuosia ennen kuin maailman johtavan aikuisen kampelan tuottajan, Norjan, kehittämä tekniikka saatiin hiottua. Useiden asiantuntijoiden mielestä toiminnan kehitys riippuu suljettujen kiertovesijärjestelmien menestymisestä. 1 Avoimissa kiertovesijärjestelmissä joissa vesi pumpataan mereen ympäristötekijät eli veden lämpötila ja laatu sekä pakollinen sijainti rannikon lähellä vaikuttavat tuotantoon. Suljetussa kiertovesijärjestelmässä, jossa vettä kierrätetään loputtomiin, nämä tekijät vaikuttavat vähemmän. Tuottaja voi sijoittautua rannikkoalueen ulkopuolelle, ja se tulee sille halvemmaksi. Toinen toiminnan menestyksen ehdoton edellytys on kalanpoikasten tuotanto. Nykyään hyvin hallittu kampeloiden avustettu lisääntyminen lupaa aurinkoista tulevaisuutta. Mutta vain yksi yhtiö tuntee se salaisuudet: France turbot. Jos yhtiö romahtaa, kaikki kampelan viljelijät jäävät orvoiksi Ei kuitenkaan ole syytä huoleen, yritys kukoistaa. Hautomoissa näki tänä vuonna päivänvalon 6 miljoonaa pikkukampelaa 2, ja lähikuukausina Galiciassa avaa ovensa uusi hautomo, jonka on tarkoitus kaksinkertaistaa vuosituotanto. France Turbot n johtajan Didier Leclercqin mielestä on kuitenkin selvää, että hänen yrityksensä tulevaisuus riippuu myös vesiviljelijöistä: Toiminnan kehittyminen ei ole ainoastaan meidän käsissämme. Tuottajien on löydettävä kunnollisia tuotantolaitoksia. Se vaatii usein pitkää menettelyä rakennus- ja asennuslupien saamiseksi. Investoinnit ovat suuria, ja tekniset ratkaisut, etenkin suljetuissa kiertovesijärjestelmissä, voivat aiheuttaa paljon päänvaivaa. Entä kampelamarkkinoiden tulevaisuus? Se heijastaa vain tätä tuotantoa. Kuivakuljetus Markkinoiden puolella kyllä löytyy potentiaalia. Sekä Euroopassa että Aasiassa. Etenkin siitä lähtien, kun eurooppalainen tuottaja on ryhtynyt viemään tuohon maanosaan eläviä kaloja lentokoneella tapahtuvan kuivakuljetustekniikan avulla. Yhtiö on jälleen kerran France Turbot, jolla on hallussaan vuonna 1998 kehitetty salainen menetelmä. Kalat joutuvat ensin kokoaan vastaavaksi ajaksi paastolle, jolloin niiden ruoansulatuskanava tyhjenee. Sen jälkeen ne laitetaan kontteihin, joiden veden lämpötilaa muunnetaan vähitellen eläinten aineenvaihdunnan hidastamiseksi. Lentokentällä lähes horroksessa olevat kampelat poistetaan varovasti vedestä ja asetetaan yksitellen kuljetuslevyille tunniksi, johon sisältyy lentoaika. Eloonjäämisaste on 99 prosenttia. Tätä vallankumouksellista tekniikkaa voitaisiin soveltaa äyriäisiin ja simpukoihin. Kokeet on jo aloitettu sammen kanssa. Sekin voi olla yksi Euroopan vesiviljelyn kehityksen avaintekijöistä. 1 EU:ssa toimii noin kymmenen suljettuun kiertovesijärjestelmään perustuvaa viljelylaitosta. 2 4,5 miljoonaa kalanpoikasta on tarkoitettu eurooppalaisille kasvattajille, loput myydään Aasiaan.

12 12 Kalastus Euroopassa LYHYESTI EU ja Venäjä: sopu on lähellä Euroopan komissio ja Venäjän federaatio yhdistävät pian voimansa kalastuksen alalla. Osapuolet käynnistivät viime heinäkuussa neuvottelut tulevasta yhteistyösopimuksesta. Ensi tapaamisessa osapuolet määrittelivät sopimuksen kolme tärkeintä näkökohtaa: EU:n ja Venäjän yhteistyö kalastukseen liittyvissä asioissa kuten tieteellisessä tutkimuksessa, yhteisön alusten kalastusmahdollisuus Venäjän talousvyöhykkeellä ja kalastustuotteiden kaupan hintojen yhdenmukaistaminen molemminpuoliselta pohjalta KL-AF FI-C Hait suojataan eväpyynniltä Käytäntö, jossa hailta poistetaan evät ja loput eläimestä heitetään takaisin meren (eväpyynti), on kasvamassa huolestuttavasti. Haiden evien kansainvälisen kysynnän kasvaessa eväpyynnistä on tulossa vakava uhka useiden hailajien kannoille. Komissio, joka on sitoutunut ottamaan YKP:ssa entistä paremmin huomioon ympäristönsuojelun, on päättänyt kieltää tämän käytännön kaikilta pyyntilajeilta kaikilla yhteisön vesillä ja kaikilta Euroopan unionin aluksilta kaikilla yhteisön ulkopuolisilla vesillä. Tarkoituksenmukaisempia säilyttämistoimenpiteitä aiotaan määrätä myöhemmin. Hain lihan heikko arvo ja sen laivassa säilyttämiseen liittyvät käytännön ongelmat ovat kannustaneet harjoittamaan eväpyyntiä. Uudet suojatoimenpiteet eivät siis koske evien poistamista silloin, kun se on osa prosessia, jolla pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin kaikki eläimen osat. Hyödyntämiselle asetetaan kuitenkin kaksi ehtoa: jäsenvaltioiden käyttöön ottaman erityisen kalastusluvan saanti ja kalastustietojen tarkka kirjaaminen kalastuspäiväkirjaan. Komissio haluaa lopettaa evien poistamisen eläviltä hailta. Doug Perrine/seapics.com Uusi EU:n ja Senegalin välinen sopimuspöytäkirja Euroopan unioni ja Senegal allekirjoittivat vihdoinkin kesäkuun lopulla osapuolien välillä vuodesta 1980 voimassa olevan kalastussopimuksen uuden pöytäkirjan. Pöytäkirja, joka on voimassa neljä vuotta, sisältää kaksi tärkeää näkökohtaa: sillä pyritään parantamaan kalakantojen suojelua ja vahvistamaan Senegalin kalastuselinkeinoa. Yhteisön alusten (Espanjan, Kreikan, Portugalin, Ranskan ja Italian alusten) kalastusmahdollisuuksia on rajoitettu herkkien kalakantojen osalta ja teknisistä toimenpiteistä, muun muassa kahden kuukauden biologisesta TILAUSKUPONKI Lähettäkää kuponki postitse osoitteeseen: Euroopan komissio Kalastuksen pääosasto Viestintä- ja tiedotusyksikkö Rue de la Loi 200 B-1049 Bruxelles tai faksilla numeroon (32-2) Sähköposti: palautumisajasta, on sovittu. Myös kalastusalueita, joilla yhteisön alukset saavat toimia, on pienennetty, jotta vähennettäisiin kilpailua pienimuotoisen kalastuksen kanssa. Taloudellinen korvaus nousi 12 miljoonasta 16 miljoonaan euroon vuodessa, ja määrästä käytetään 3 miljoonaa euroa tieteellisen tutkimuksen rahoittamiseen, valvontajärjestelmän käyttöönottoon, institutionaalisten rakenteiden luomiseen ja kalastajien koulutukseen. Lopuksi yhteisön kalastusalusten miehistöissä on oltava 50 prosenttia (aiemmin 33 prosenttia) senegalilaisia. Haluan saada maksutta Kalastus Euroopassa-lehden (5 numeroa vuodessa) seuraavalla kielellä: ES DA DE EL EN FR IT NL PT FI SV Kappalemäärä: Sukunimi: Etunimi: Organisaatio/asema: Katuosoite: Postilokero: Postinumero: Kaupunki: Maa: P. F. Sähköposti: EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO L-2985 Luxembourg

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2016 COM(2016) 123 final 2016/0068 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN

Lisätiedot

11552/08 VHK/phk DG B III

11552/08 VHK/phk DG B III EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden

Lisätiedot

LIITE. ehdotukseen NEUVOSTON ASETUS

LIITE. ehdotukseen NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2016 COM(2016) 643 final ANNEX 1 LIITE ehdotukseen NEUVOSTON ASETUS unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 465 final 2015/0222 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS kumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan mukaisten kalastusmahdollisuuksien jakamisesta FI FI 1. EHDOTUKSEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.10.2015 COM(2015) 487 final 2015/0236 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2016 COM(2016) 241 final 2016/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.9.2014 COM(2014) 547 final 2014/0253 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin ja Senegalin tasavallan välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.10.2014 COM(2014) 684 final 2014/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön ja Madagaskarin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.9.2017 COM(2017) 483 final 2017/0221 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin ja Mauritiuksen tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0284 (NLE) 13852/14 PECHE 449 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 3. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2016 COM(2016) 643 final 2016/0313 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 COM(2014) 137 final 2014/0073 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0001 (NLE) 5018/17 PECHE 1 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU,

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Neuvoston asetus. neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Neuvoston asetus. neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.6.2014 COM(2014) 378 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Ehdotus Neuvoston asetus neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0313 (NLE) 13009/16 PECHE 356 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 6. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 214 final 2017/0091 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.11.2013 COM(2013) 818 final 2013/0405 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Sinievätonnikalan suojelukomissiossa (CCSBT) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Sinievätonnikalan suojelukomissiossa (CCSBT) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 COM(2014) 126 final 2014/0069 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Sinievätonnikalan suojelukomissiossa (CCSBT) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0102(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0102(NLE) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 29.8.2013 2013/0102(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Norsunluurannikon tasavallan välisessä sopimuksessa

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2015 COM(2015) 664 final 2015/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Seychellien

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET KALAVAROJEN SÄILYTTÄMINEN Kalavarojen säilyttäminen edellyttää niiden ekologisesti kestävän hyödyntämisen ja alan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamista. Sen vuoksi Euroopan unionissa on annettu

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.5.2013 COM(2013) 250 final 2013/0133 (COD) C7-0117/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. väärennettyjen eurometallirahojen analysoinnista ja niihin liittyvästä yhteistyöstä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. väärennettyjen eurometallirahojen analysoinnista ja niihin liittyvästä yhteistyöstä EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.7.2003 KOM(2003) 426 lopullinen 2003/0158 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS väärennettyjen eurometallirahojen analysoinnista ja niihin liittyvästä yhteistyöstä (komission

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2010 KOM(2010)75 lopullinen 2010/0042 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, muutosten hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12.2014 COM(2014) 719 final 2014/0341 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 13. heinäkuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2016 (OR. en) 6258/16 PECHE 46 AGRI 73 AGRIFIN 10 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sisäisen ja ulkoisen kalastuspolitiikan työryhmä Pysyvien edustajien

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Edellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään

Edellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. kesäkuuta 2003 (04.06) (OR. en) 9771/03 EUROJUST 12 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET 19.11.2015 L 302/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/2072, annettu 17 päivänä marraskuuta 2015, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien

Lisätiedot

LIITTEET. ehdotukseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus

LIITTEET. ehdotukseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.12.2015 COM(2015) 636 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2010 KOM(2010)336 lopullinen 2010/0183 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/20010 annettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia

Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia MEMO/11/503 Bryssel, 13. heinäkuuta 2011 Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia Nykyaikaisempaa ja yksinkertaisempaa yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP) koskevien komission ehdotusten

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2015 COM(2015) 239 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia vuoden 2016 kalastusmahdollisuuksia

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 24.7.2003 KOM(2003) 437 lopullinen 2003/157 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS vuoteen 1999 asti Marokon kalastussopimuksen alaisina olleiden alusten ja kalastajien toimintasuunnan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Lausunto nro 1/2016. (annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan nojalla)

Lausunto nro 1/2016. (annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan nojalla) Lausunto nro 1/2016 (annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan nojalla) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 muuttamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2011 KOM(2011) 888 lopullinen 2011/0434 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyistä kestämättömän kalastuksen salliviin maihin liittyvistä, kalakantojen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

LIITE. ehdotukseen NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. ehdotukseen NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2016 COM(2016) 620 final ANNEX 1 LIITE ehdotukseen NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja Sveitsin valaliiton välisellä eurooppalaisia satelliittinavigointiohjelmia

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 26. lokakuuta 2017 (OR. en) 2017/0190 (COD) PE-CONS 48/17 PECHE 340 CODEC 1416 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0383(NLE) 9.6.2017 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen, luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0180 (NLE) 11599/17 ADD 1 VISA 297 COLAC 65 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2016 COM(2016) 649 final 2016/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisellä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Tiina Tihlman, ympäristöministeriö Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 SYKE & WWF Puitedirektiiviehdotus merialueiden suunnittelun

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Esteban González Pons (PE595.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Esteban González Pons (PE595. Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2016/2016(INI) 30.1.2017 TARKISTUKSET 1-14 Esteban González Pons (PE595.662v01-00) Kalastuslaivastojen hallinnointi syrjäisimmillä alueilla (2016/2016(INI))

Lisätiedot

Tanskan, Saksan, Suomen, Liettuan, Latvian, Puolan, Viron ja Ruotsin lausuma turskan virkistyskalastuksesta

Tanskan, Saksan, Suomen, Liettuan, Latvian, Puolan, Viron ja Ruotsin lausuma turskan virkistyskalastuksesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2015 (OR. en, es, fr) Toimielinten välinen asia: 2015/0184 (NLE) 13404/15 ADD 1 PECHE 388 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2014 COM(2013) 848 final 2013/0414 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS siviilikäyttöön tarkoitettua maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0077(COD) Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0077(COD) Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 16.10.2012 2012/0077(COD) TARKISTUKSET 19-31 Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.385v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Parempi tulevaisuus kalavaroille ja kalastajille

Parempi tulevaisuus kalavaroille ja kalastajille Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistus Parempi tulevaisuus kalavaroille ja kalastajille Euroopan komission ehdotus lyhyesti Liikakalastusta vähentävät ja kestävää kalastuksenhoitoa edistävät toimet.

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

14636/16 mba/rir/mh 1 DG G 2A

14636/16 mba/rir/mh 1 DG G 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) 14636/16 FIN 805 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Kom:n asiak. nro: 13377/16 FIN 675 - COM(2016)

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. tammikuuta 2011 (12.01) (OR. en) 5038/11 PECHE 1

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. tammikuuta 2011 (12.01) (OR. en) 5038/11 PECHE 1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. tammikuuta 2011 (12.01) (OR. en) 5038/11 PECHE 1 ILMOITUS Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Kom:n ehd. nro: 16068/10 PECHE 277 (J/L asiak. 17546/10

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11435/17 AGRILEG 141 DENLEG 57 VETER 64 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0047(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0047(NLE) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 31.5.2011 2011/0047(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi aavan meren kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa Etelä-Tyynellämerellä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kalatalousvaliokunta 2004 12. joulukuuta 2003 PE 327.857/13-47 TARKISTUKSET 13-47 Mietintöluonnos (PE 327.857) Dominique F.C. Souchet ehdotuksesta neuvoston asetukseksi pohjoisen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0285 (COD) 14028/14 ADD 1 PECHE 455 CODEC 1967 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 7. lokakuuta 2014 Vastaanottaja:

Lisätiedot

MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0320/

MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0320/ Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja A8-0320/2016 10.11.2016 MIETINTÖ johon sisältyy päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi Tanskan, Norjan ja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.9.2015 COM(2015) 413 final 2015/0184 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. helmikuuta 2001 (27.02) (OR. fr) 5179/1/01 REV 1 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0065 (COD) LIMITE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. helmikuuta 2001 (27.02) (OR. fr) 5179/1/01 REV 1 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0065 (COD) LIMITE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. helmikuuta 2001 (27.02) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0065 (COD) 5179/1/01 REV 1 ADD 1 LIMITE MAR 2 CODEC 13 YHTEINEN KANTA Asia: Yhteinen kanta Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.9.2007 KOM(2007) 525 lopullinen 2007/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.8.2016 COM(2016) 545 final 2016/0260 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.7.2016 COM(2016) 440 final 2016/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS pöytäkirjan (2015) tekemisestä Euroopan unionin puolesta siviili-ilma-alusten kauppaa koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2017 COM(2017) 45 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle,

Lisätiedot