10. kaupunginosa. Porilaisen tyyppitaloalueen pihapiirejä kesällä 2006 Iida Kalakoski

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10. kaupunginosa. Porilaisen tyyppitaloalueen pihapiirejä kesällä 2006 Iida Kalakoski"

Transkriptio

1 10. kaupunginosa Porilaisen tyyppitaloalueen pihapiirejä kesällä 2006 Iida Kalakoski Porin kaupunki, kaavoitusosasto Porin kaupungin suunnittelusarja C-61/2006

2 ISBN ISSN X

3 Porin 10. kaupunginosan korttelit 1-6, jotka sijaitsevat Rauhanpuiston ja Kalevanpuiston kulmassa muodostavat omaleimaisen kokonaisuuden. Kadut ovat pitkiä ja suoria. Talot rajaavat asemakaavan mukaan kurinalaisesti katutilaa. Kokonaisilmettä voi hyvin luonnehtia yhtenäiseksi. Pienet talot pienillä pihoilla eivät aina vastaa asukkaiden tarpeita. Asemakaavassa ei ole osoitettu paikkaa eikä rakennusoikeutta talousrakennuksille. Arkkitehtiylioppilas Iida Kalakoski sai kesällä 2006 tehtäväkseen selvittää pihojen käyttöä. Hän kävi lähes kaikissa pihoissa, seurusteli asukkaiden kanssa ja taltioi tietoja myös piirroksina ja valokuvina. Iida Kalakoski kuvaa asukkaiden elämäniloa ja mielikuvitusta, jolla rakenteellisesti yhtenäisellä alueella pihasta tehdään oma. Piharakennusten rakentamista ohjataan toistaiseksi tapauskohtaisesti tyyppimallia soveltaen. Samalla hahmotellaan asemakaavallista ratkaisua, joka säilyttää niin asuin- kuin talousrakennustenkin yhteneväiset erityispiirteet, mutta sallii myös tämän raportin erinomaisesti esiin tuomat yksilölliset tarpeet. Kiitokset Iidalle erinomaisesta kesätyön raportoinnista Olavi Mäkelä kaupunkisuunnittelujohtaja

4 2

5 3

6 10.kaupunginosa

7 10. kaupunginosa Porilaisen tyyppitaloalueen pihapiirejä kesällä 2006 sisällysluettelo ilmakuva 2 sisällys KAUPUNGINOSA 6 pihat autotallit varastot katokset kellarit laajennukset julkisivut sisäänkäynnit kuistit terassit pinnoitteet huvimajat leikkimökit leikkivälineet koristeet kasvillisuus pihakalusteet PIHA PIHALTA kortteli 2. kortteli 3. kortteli 4. kortteli 5. kortteli 6. kortteli

8 10. kaupunginosa Talvisodan loputtua Suomi sai Ruotsista lahjoituksena noin 2000 kappaletta ns. lahjataloja jälleenrakentamisen vauhdittamiseksi. Lahjatalojen neljä tyyppiä suunniteltiin Suomessa, mutta työ- ja kokoonpanopiirustukset tehtiin ruotsalaisissa talotehtaissa paikallisten standardien mukaan. Talotyypit 1 (52 m²) ja 4 (58 m²) olivat Lauri Pajamiehen suunnittelemia ja tarkoitettuja asutuskeskuksiin. Tyypistä 1 oli lisäksi kolme variaatiota, jotka poikkesivat toisistaan alkuperäisen värityksensä, huoneiden sijoittelun ja aukotuksen suhteen. Urho Orolan ja Jalmari Peltosen suunnittelemat talotyypit 2 ja 3 oli tarkoitettu maaseudulle, mutta sijoitettiin lopulta kaupunkeihin, koska maalaiskunnat eivät selvinneet talojen vastaanottoa ja pystytystä edeltävistä perustustöistä. Talot jaettiin syksyn 1940 aikana kaikkiaan 75 paikkakunnalle. Eniten taloja saivat Helsinki, Lahti, Pori, Turku, Forssa, Kuhmo, Kuopio, Tampere, Mikkeli ja Oulu. Porin kaupunki joutui maahankintalain perusteella luovuttamaan maata ja tontteja rintamamiehille, siirtoväelle ja muille maansaantiin oikeutetuille. Kaupunki luovutti omakotitontteja muutenkin asutukseen ja ryhtyi pikaisesti myös itse rakentamaan asuintaloja. Talojen hallinnointia varten perustettiin kaupungin hallitsema Porin Pientalot Oy. Ensimmäisiin ruotsalaistaloihin pääsivät Karjalaisperheet muuttamaan jo talvella Myöhemmin ruotsalaistalot myytiin vähitellen tavallisiksi omakotitaloiksi, mutta sllloinkin siirtoväellä oli niihin etuoikeus.

9 Tontteja oli tarjolla eri puolella kaupunkia, mutta lähinnä keskustaa olevasta Kuninkaanhaasta tuli suosituin. Vuoden 1946 vuokrasopimuksista lähes puolet, 105, oli tuolta alueelta, 10. kaupunginosasta 32. Kaupungin jakamat rintamamiestontit olivat pieniä, koska alun perin tarkoitukseen varatut tuhannen neliön tontit oli suuren kysynnän takia jaettava kahtia, niin että tontin rajalle rakennettuun taloon tuli molemmille rakentajille oma asunto. Tontit olivat kaupungin vuokratontteja, mutta rintamamiehille vuokra oli vain kymmenesosa normaalista. Lautarakenteisista taloista tuli yhdennäköisiä, sillä ne rakennettiin kaupunginarkkitehti Jaakko Laaksovirran laatimien tyyppipiirustusten mukaisesti suoriin riveihin uusille tonttialueille. Käytännössä rintamamiestaloja rakennettiin hartiapankilla. Tarvike- ja piirustusapua sekä neuvoja rakentajat saivat kaupungilta, yksityistä talkooapuakin käytettiin runsaasti. Rakentajilla oli asioitaan ajamassa myös oma yhdistyksensä Porin rintamamiesrakentajat ry, joka toimi myös rakentajien yhteisenä tarvikehankkijana. Suomeen nousi ja 1950-luvuilla sodan jälkeisen jälleenrakennuskauden myötä uusia omakotitaloja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Puolitoistakerroksiset, harjakattoiset, puiset omakotitalot eli rintamamies- tai tyyppitalot ovat useimmille suomalaisille tuttuja. Niistä syntyi yhtenäisiä ns. rintamamiestaloalueita, joiden ilme on viime aikoihin asti säilynyt eheänä. Myös pihaalueet ja puusto ovat viimein kasvaneet täyteen kukoistukseensa. Kuva: Satakunnan Kansa Piirros: Porin kaupungin talonsuunnitteluosasto Tekstilähteet: Porin historia Sodan jälkeen 10. kaupunginosa täydentyi mm. rintamamies- ja asevelitaloista. Lopputuloksena oli yhtenäinen puinen tyyppitaloalue. 7

10 p i h a t Rintamamiestalon pihan alkuperäisen käytön sanlivat myös käytännön karut edellytykset. Alun perin kymmenennessä kaupunginosassa ei ollut lainkaan piharakennuksia vaan suurin osa tontista pidettiin perunamaana, eikä autotalleille ja muille piharakennuksille edes ollut tarvetta sodanjälkeisen pula-ajan Suomessa. Puolessa vuosisadassa tilanne on kääntynyt päälaelleen ja pihat ovat täyttyneet monenlaisista rakennelmista, joista esimerkiksi autotallit kuvaavat erityisen hyvin yhteiskunnan ja elintason muutoksia Porissa ja Suomessa yleisemminkin. 1:250 Seuraavilla sivuilla esittelen aihepiireittäin erilaisia tyyppitaloalueen pihoissa esiintyviä piharakennuksia ja - raken-teita. Kuva: Piirros: Satakunnan Kansa Porin kaupungin talonsuunnitteluosasto aseman kulttuuriympäristö -pdf 8

11 Kymmenennessä kaupunginosassa pihat näyttävät jakaantuvan vyöhykkeisiin erilaisten toimintojen ja käyttöjen perusteella. Kadunpuolen kapea kaistale on usein siisti, mutta melko kuollut. Siinä saattaa kasvaa muutama puu tai pensas. Tämä alue näkyy kadulle päin, joten se pidetään siistinä huolimatta siitä, että tällaiselle kapealle kaistaleelle ei mahdu juuri minkäänlaista toimintaa. Sisääntulopiha muodostuu useimmiten autotallin edustalle, samalla puolelle päärakennuksen sisäänkäynnin kanssa. Asfaltti- tai sorakenttää reunustaa naapurin rajan puolella huoliteltu kaistale istutuksineen ja mahdollisine pihakoristeineen. Oleskelupiha sijaitsee kadulla liikkujien katseilta suojassa joko lähinnä päärakennusta tai sitten aivan pihan perällä jonkinlaisen huvimajan tms. muodossa. Pihan perälle saatetaan myös pakata muita toimintoja kuten komposti tai varasto. Neljännellä pihan sivulla, joka on lähinnä naapurirakennusta, on usein pyykiteline tai marjapensaita. Siellä voidaan myös säilyttää poissa silmistä jotain tilaa vievää, kuten peräkärryä. Porin kymmenennessä kaupunginosassa näyttävät kilpailevan uuden- ja vanhantyyppinen pihajärjestys. Siinä missä pihan perä on toisille kasvimaan taustaa tai tunkiota, on se toisille kuin retkikohde tai kesämökkireissu. Paikka, jonka kuntoon ja viihtyisyyteen panostetaan. Ajattelutapojen erot näkyvät mielenkiintoisella tavalla pihajäsentelyjen erilaisuutena.

12 autotallit Ensimmäisiä autotalleja alettiin rakentaa alueelle jo 50- luvulla luvulla yleistyivät tehdasvalmisteiset peltielementti-rakennelmat, joita pystytettiin myös Tiilinummen alueelle ja joista osa on edelleen jäljellä, tosin pääasiassa varastokäytössä. Nykyaikaiset autot eivät enää edes mahdu tuon aikaisiin talleihin. Tyypillinen vanhemman mallinen talli on pieni ja siinä on loiva harjakatto ja pariovet. Tällainen talli sijoittuu tyypillisesti aivan pihan perälle tai hieman edemmäs niin, että sen takana saattaa olla jotain näkymättömiin haluttavia asioita kuten komposti, pyykkiteline tai halkopino. Uudet autotallit ovat suurempia ja pääasiassa vankkarakenteisempia. Niissä saattaa autopaikan lisäksi olla varastotilaa joko pysäköintipaikan takana tai vieressä erillisenä huoneena. Myös kahden auton tallit ovat jo melko yleisiä. Sitä yleisempi on kuitenkin tyyppi, jossa vain yhdelle autolle on sisäpaikka ja toiselle rakennuksen kyljessä katos. 10

13 autotallit Myös päärakennuksen kylkeen rakennettuja autotallisiipiä on jonkin verran. Autotallit on tyypillisimmin sijoitettu aivan tontin rajan tuntumaan, mikä lisää vapaata tilaa omalla tontilla, eikä välttämättä häiritse naapuriakaan muuta kuin kaikkein räikeimmissä tapauksissa, jolloin kyseessä ovat erityisen korkeat ja massiiviset rakennelmat. Kahden pihan yhteisiä, rajalle sijoitettuja talleja on vain yksi. 11

14 varastot Suurten kulkuneuvojen tms. säilyttäminen näin pienillä pihoilla näyttää aiheuttavan asukkaille päänvaivaa, peräkärryt, asuntovaunut ja veneet täyttävät pihoista merkittävän osan. Erääseen pihaan onkin jo rakennettu matkailuauton mentävä talli. Pihoissa on kirjava joukko erillisiä varastorakennuksia. Osa on rakennettu kiinni päärakennuksen kylkeen, osa erillisiksi pikku mökeiksi. Tasaiselle kentälle rakennetulta asuinalueelta löytyy myös keinotekoisen mäennyppylän sisään rakennettu maakellari sekä erilaisia kevytrakenteisia pressu- tai lautarakennelmia. 12

15 katokset Katoksia on rakennettu eri postilaatikon, roskalaatikon tai grillin päälle. Myös pyörien ja autojen suojaamiseen on rakennettu katoksiksi luokittelemiani kevyempiä rakenteita. Muiden piharakennusten kylkeen rakennetut katokset ovat hyvin yleisiä. Kevytrakenteisuus ei välttämättä kevennä vaikutelmaa halutulla tavalla. Kahden auton talli näyttää massiiviselta riippumatta siitä onko toinen puoli siitä seinätön vai ei. Monissa pihoissa lisää säilytystilaa on hankittu rakentamalla olemassa olevien piharakennusten jatkoksi katoksia esimerkiksi polkupyörien tai halkojen säilyttämiseen. Usein tällaiset rakennelmat ovat keskeneräisen ja huolittelemattoman näköisiä. 13

16 päärakennukseen liittyvät katokset Päärakennukseen liittyviä katoksia on rakennettu pääasiassa oleskelu- tai säilytystilaksi. Myös kellariin kulkua on joissain tapauksissa katettu kevyellä katoksilla. Eräässä tapauksessa talon ikääntyneelle asukkaalle on rakennettu talon ulkopuolelle hissi kotitalossa asumisen mahdollistamiseksi ja hissi on katettu kevyellä muovirakennelmalla. Päärakennukseen liittyvillä katoksilla pyritään usein keveään ja vähäeleiseen ratkaisuun. Tässä ei välttämättä aina onnistuta, vaan katoksilla rikotaan rakennuksen alkuperäinen noppamainen, kompakti muoto. Mielestäni parhaiten onkin onnistuttu silloin kun tämänkaltainen katos on sijoitettu jo olemassa olevan kuistin viereen tai jatkeeksi. Kooltaan katoksen tulisi olla selvästi alisteinen itse rakennukselle ja rakennuksen osalle johon se liittyy. 14

17 kellarit Kellareihin on alunperin kuljettu ulkokautta kattamattomia betoniportaita pitkin. Tällaisiakin ratkaisuita on vielä jonkin verran nähtävillä, mutta pääasiassa kellarin portaat on turvallisuussyistä katettu tai suojattu kannella tai ovella. Muutamissa tapauksissa kulku kellariin on yksinomaan aidattu. Toisinaan kellarinkulun kattamisen yhteydessä on samalla rakennettu myös lisää varastotms. tilaa. Monissa taloissa, ei kuitenkaan ruotsalais- tai rintamamiestaloissa, on alkuperäinen autotalli kellarissa ulkoa ajettavan luiskan päässä. Useimmissa taloissa ne ovat nykyisin varastokäytössä. Monet tapaamani henkilöt kokivat ne autotalleina vaikeakäyttöisiksi ja luiskat liian jyrkiksi. Joissain pihoissa niihin johtavat luiskat onkin täytetty tai niitä suunniteltiin täytettäviksi, jotta saataisiin lisää pihatilaa. Ruotsalaistalot ovat säilyneet hyväkuntoisina siksi että niissä on hyvä perustus; kellarikerros on otettu kokonaan käyttöön koska pienille tonteille ei ole mahtunut piharakennusta. Ja myös siksi, että seinäelementtien runko on tukeva, kantava rakenne 2 tuuman pystylankuista. Erkki Helamaan luento

18 laajennukset Lähes kaikkia kymmenennen kaupunginosan asuinrakennuksia on tavalla tai toisella laajennetttu vuosikymmenten saatossa. Kattokulmaa muuttamalla ja lapetta venyttämällä on lappeen alle tehty laajennuksia. Toisaalta lisätilaa on hankittu rakentamalla pihan puolelle lähes alkuperäisen talon kokoisia lisäsiipiä. Pieniä varastoja, katettuja kellarinkulkuja jne. löytyy lähes joka rakennuksen kyljestä. Ensimmäisiä korotuslupia ruotsalaistaloihin on haettu jo 1940-luvun lisätilan tarvetta on tullut reilusti ennen alueen 10-vuotissyntymäpäiviä. Ruotsalaistaloista suurin osa onkin korotettu ja venytetty tunnistamattomiksi. Rintamamiestaloihin lisätilaa on hankittu niinikään korottamalla, mikä näkyy toisinaan kattomuodoissa ja katosta pullahtavina ikkunoina. Alkuperäistä arkkitehtuuria ei ole paljon kunnioitettu silloinkaan, kun rakennuksiin on lisätty parvekkeita tai erkkereitä.

19 julkisivut Laajennukset ovat muuttaneet julkisivut paikoin tunnistamattomiksi. Myös aukotuksen, julkisivulaudoituksen tai värityksen muuttamisella on päädytty lopputuloksiin, jotka ovat kaukana siitä maaseutufunktionalismista, josta tyyppitalojen kohdalla alunperin on ollut kyse. Vain muutamissa taloissa on jäljellä alkuperäinen verhous, mutta monissa taloissa se on uusittu vanhaan tyyliin. Myös mineriitti- ja betonilevyjulkisivuja on jonkin verran. Romanttista puutalotyyliä on joskus haettu nikkarityylisillä vuorilaudoilla tai rytmittämällä julkisivua kartanotyylisesti laudoituksen suuntaa muuttamalla. Taloja on myös personoitu erilaisilla väriyhdistelmillä, vaikka tummat ja kontrastiset väriyhdistelmät eivät sovikaan lukujen tyyppitaloihin. Erityisen huonosti alueelle sopivat kadunpuoleiseen julksivuun tehdyt suuret muutokset ja lisäykset, sillä tyyppitaloalueen tunnusmerkki on yhtenäinen katunakymä, jota erilaiset kasvit ja portit rytmittävät. Julkisivuja muuttavat myös rakennuksen ulkopuoliset hormit, joita muutamiin taloihin on rakennettu. Tämä onkin mielenkiintoista, sillä alkuperäisissä tyyppitaloissa oli sydänmuuri ja tulisija joka huoneessa. Vuosikymmenten kuluessa niitä on kuitenkin lisätilan saamiseksi purettu, nyt osaan taloista halutaan taas elävää tulta.

20 sisäänkäynnit Asukkaiden mieltymykset tulevat esiin, kun omaa kotiovea personoidaan. Kaari-, pitsi- ja pylväsaiheet sekä erilaiset katokset eivät välttämättä sovi talon luonteeseen, mutta ne tekevät kodista tunnistettavan. Toisissa pihoissa saman asian ajavat kukka- tai koristeasetelmat. 18

21 k u i s t i t Ruotsalaistaloihin, joissa ulko-ovi on alunperin johtanut muutaman askelman kautta ulos, on lähes järjestelmällisesti rakennettu jonkinlainen katettu kuisti oven edustalle, niin että sisäänveto on käytännössä menettänyt visuaalisen merkityksensä. Myös muihin taloihin on tehty kuistiin verrattavia lisäyksiä ulko-ovien edustalla. Katetuille kuisteille on sijoitettu esimerkiksi ruokailuryhmiä. Mielenkiintoinen kuistiratkaisu on tehty eräässä pihassa, jossa kuisti on rakennettu autotallin yhteyteen. Ilmeisen muodikasta näyttää olevan muovisten valokatteiden käyttö kuisteissa tai toisaalta kuistien lasittaminen. Terassikautta pyritään pitkittämään myös kotipihoissa. 19

22 terassit Ulkoruokailutilan voi kuistin tai katoksen sijaan toteuttaa toisinkin. Monissa pihoissa on erilaisin pinnoittein erotettu sille varattu alue, jossa ruokailuryhmän lisäksi saattaa olla päivänvarjo, tähän yhteyteen rakennettu grilli tai kokonainen pihakeittiö. Joissain tapauksissa alueen rajaamiseen on käytetty myös aitoja tai terassia on nostettu askelman verran pihan tasosta. Terassit sijaitsevat joko kiinni päärakennuksessa sisäänkäynnin yhteydessä tai keskemmällä pihaa vaikka varjostavien omenapuiden katveessa. 20

23 pinnoitteet Pihoissa esiintyy kaikkia tyypillisimpiä pihan asfalttia, soraa, hiekkaa, betonilaattoja ja luonnonkiveä - parhaimmillaan lähes kaikkia samassa pihassa. Autotallin edustalla, liikennepihassa, valittua pinnoitetta on usein suurena kenttänä. Kävelyreitit on merkitty hienotunteisemmin, laatoilla tai luonnonkivillä. Oleskelupiha on pääasiassa nurmikenttää, mutta ruokailuryhmän alla saattaa olla oma pinnoitteensa. Pintamateriaalit näyttävät liittyvän nimenomaan toimintojen erotteluun. Osassa pihoista saattaa pyykkitelineenkin alla olla oma pinnoitteensa. Sokkelia kiertää usein soranauha ja materiaalien vaihdoksia ja nurmikon reunaa saattaa olla korostamassa reunakivet tai puureunus. 21

24 huvimajat Huvimajat ovat kiinnostava esimerkki siitä, miten elintaso on noussut puolessa vuosisadassa. Alueella, jossa perunamaa ennen ylsi kuistille saakka on nyt monenkirjava joukko huvimajoja ruokailuryhmineen, grilleineen ja terasseineen. Huvimajat on yleensä sijoitettu pihan perälle mahdollisimman kauas päärakennuksesta. Tämä on jo itsessään mielenkiintoista, sillä toisissa pihoissa takaosa on taas varattu vähemmän viehättäville toiminnoille, kuten kompostoinnille tai se on jätetty vähemmälle hoidolle. Huvimajallisissa pihoissa takaosa on katsottu paraativyöhykkeeksi, missä vietetään aikaa välittämättä siitä, että huvimaja saattaa hyvinkin sijaita yhtä lähellä naapurin taloa kuin omaa - tai puolentoista metrin päässä naapurin kompostista. 22

25 Huvimajat seuraavat väritykseltään päärakennusta, mutta eivät tyylillisesti. Huvimajoilla on täysin oma, romantisoiva muotokielensä, johon alueen arkkitehtuuri ei juuri pääse vaikuttamaan. Myös huvimajojen tapaiset kevyemmät katokset osoittautuivat melko yleisiksi. Niiden pohjana saattaa olla paljas nurmi tai jokin muu pinnoite. 23

26 leikkimökit Leikkimökit ovat kuin lasten huvimajoja. Myös ne on useimmiten sijoitettu pihan perälle ja ovat väritykseltään usein päärakennukseen sopivia tai sitten ne ovat punaisia. Leikkimökit näyttävät unohtuneen pihoihin vaikka lapset ovat jo varttuneet yli pihaleikki-iän. Ne saavat usein uuden elämän puutarhavajoina tai muina varastoina. 24

27 25

28 leikkivälineet Trampoliinit ovat siitä harmillinen muoti-ilmiö, että ne tekevät pienistä pihoista entistä ahtaamman tuntuisia. Toki pihoista löytyy monia muitakin leikkivälineitä hiekkalaatikoista tikkatauluihin. Kuitenkin mitä suuremmista välineistä on kysymys sitä pysyväisemmän luonteen ne pihassa saavat ja muuttuvat osaksi pihan kalustoa leikkimökkien tapaan. Tosin leikkimökit sopivat usein visuaalisestikin turvaverkoin rajattua trampoliinia paremmin pieneen perinteikkääseen pihapiiriin. 26

29 koristeet Sisustustrendi on vallannut myös puutarhat. Patsaita ja kukka-asetelmia löytyy joka lähtöön. Puutarhoissa näkyy myös asukkaiden käsityöinnostus. Erityisesti kukkien ja koristeiden asetelmat näyttävät olevan muodikkaita. Perinteisimpiä koristeita ovat kuitenkin kauniit rautaportit, joita edelleen esiintyy ilahduttavan paljon ja loputkin talojen seinustoihin nojailevat ruostuneet portit pitäisi mielestäni ehdottomasti palauttaa paikoilleen. Myös koristealtaat näyttävät olevan vanha keksintö alueen pihapiireissä. Tapasin itsekin ainakin 50-vuotiaita luonnonkivin reunustettuja altaita. Sellaisen ovat eräätkin uudet asukkaat löytäneet pihastaan yllättäen pihatöiden yhteydessä. Myös erikoisista esineistä tulee koriste-esineitä, kun ne sijoittaa keskelle pihaa. Kymmenennessä kaupunginosassa näin on käynyt mm. eräälle pikku nosturille ja autonromulle.

30 kasvillisuus Sotien jälkeisen elintarvikepulan takia rintamamiestalojen pihoissa kasvatettiin paljon hyötykasveja: perunaa, porkkanaa, punajuurta, omenia ja raparperia. Pienetkin maatilkut pyrittiin käyttämään tehokkaasti viljelyyn, sillä kotimaiset puutarhakasvit olivat tärkeitä erityisesti vitamiinien saannin kannalta. Muistona näistä ajoista ovat muun muassa viehättävät vanhat omenapuurivistöt. Ruoho ei ollut aivan lyhyttä, sillä eläimet tavallisesti laidunsivat myös pihamaalla. Vanhan pihan istutuksia ja kasvillisuutta kannattaa vaalia, sillä perinteisillä kasveilla ja rakenteilla säilyttää rintamamiestalon pihan ihanan entisaikojen tunnelman. Perinteisissä rintamamiestalopihoissa on myös kukkia. Tuon ajan kukkapenkit olivat yleensä nykyisiin verraten suuria: sama lajia oli tyypillisimmin pitkä rivi. Pihoja koristivat muun muassa valkovuokot, kevätesikot, lupiinit, lemmikit, narsissit, kurjenmiekat, pionit ja krassit. aseman kulttuuriympäristö -pdf Pionit ja syreenit ovat edelleen omenapuiden jälkeen yleisimpia kasveja alueella. Pensasaita-kasvina on usein orapihlaja. Vain harva nykyasukeistakaan kokee aidan hoitoa vaivalloiseksi. Asukkaista riippuen aita leikataan 1-2 kertaa vuodessa. Aidat korostavat viehättävästi alueen yhtenäistä ilmettä.

31 pihakalusteet Lähes joka pihasta löytyi jonkinlainen puutarhakalusto tuoleineen ja pöytineen. Lähes yhtä usein esiintyy sekä kahden- että vastakkainistuttavia pihakeinuja. Riippukeinuja ja aurinkotuoleja sekä pihagrillejä löytyy myös melkoinen määrä. Toisissa pihapiireissä varustus on hyvin yksinkertainen, toisissa pihaan on sisustettu toinen olohuone. Pihakalusto on useimmiten tavalla tai toisella kiinnitetty paikkaansa. Vain harvoin kalusto sijaitsee keskellä paljasta nurmikenttää helposti liikuteltavan näköisesti. Ikäänkuin omassa pihassa ruokailua tai oleskelua ei haluttaisi kokea retkeilynä vaan koti siirretään kaikkine mukavuuksineen ulos kesäksi. 29

32 Jotta nykyajan vaatimukset täyttävä rakentaminen osattaisiin yhdistää kauniisti vanhaan, on tärkeätä tietää, mihin vanhojen rakennusten ulkonäkö perustuu. Jos sitä menneiden sukupolvien työtä ja osaamista, joka vanhoissa rakennuksissa heijastuu, ei ymmärretä eikä kunnioiteta, on vaikeaa myös ymmärtää että ympäristöä rakennetaan aina kokonaisuutena eikä yksittäisinä, ympäristöstä irrallisina tontteina. Se rakentamisperinne ja kulttuurimaisema, jota olemme oppineet pitämään kauniina, on syntynyt tarkoituksenmukaisuuden ja toimivuuden vaatimuksista ja niissä puitteissa, jotka kunkin aikakauden tekniset, taloudelliset ja osaamisen resurssit ovat tarjonneet. Tämän perinteen näkyminen ympäristössä lisää sen kiinnostavuutta ja luo jatkuvuutta. Säilyttämällä vanhat rakennukset aktiivisessa käytössä ja kunnioittamalla niiden rakentamisajan tyypillisiä piirteitä, ovat mahdollisuudet elävän ja toimivan kulttuuriympäristön jatkumiselle ja kehittymiselle hyvät. Laitilan kaupunki; Untamalan rakennustapaohjeet Nykyihmisen on vaikea mahtua rintamamiestaloon tai edes rintamamiestontille. Talot ovat nykymittapuun mukaan lähinnä kesäasuntokokoa. Osa kymmennen kaupunginosan taloista onkin jo tuossa käytössä. Loma-asuntokäyttö saattaa säästää rakennuksia suuremmilta muutoksilta, mutta se muuttaa alueen luonnetta. Asukkaat pitävät asuinalueestaan sellaisena kuin se on, rauhallisena ja viihtyisänä. Naapurit valvovat toistensa pihoja kesälomamatkojen ajan ja tuntevat toistensa koiratkin nimeltä. Tiivis rakentaminen, mutta myös ympärivuotinen asuminen antaa edellytykset tällaiselle elämänmenolle. Keskustaan on lyhyt matka, mutta sen vaarat ja huolet eivät haastattelemieni ihmisten mukaan yllä Kalevanpuiston eteläpuolelle. Alueen viihtyisyydestä kertoo, että vanhukset sanoivat muutavansa pois vain pakon edessä ja se, että myyntiin tulevista taloista ei tarvitse ilmoitella lehdissä, vaan ne käyvät kaupaksi jo kuulopuheiden perusteella. Toinen sukupolvi on useammassakin tapauksessa muuttanut samalle alueelle, missä on lapsuutensa vietänyt. Kaikki on siis hyvin paitsi ehkä oman pihan osalta. Asuin- ja säilytystilat eivät tahdo riittää, uutta autoa ei viitsisi pitää säiden armoilla ja uima-allaskin olisi kiva kaupunginosa on siis jatkuvassa muutostilassa ja rakennustapaohjeistolle olisi tarvetta, jotta alueen luonne saataisiiin säilymään. 30

33 Piha pihalta Seuraavilla sivuilla esittelen kaikki tutkimani 120 pihaa piirroksin, jotka luonnostelin pihoja kiertäessäni kesäheinäkuussa Kustakin pihasta on lisäksi valittu jokin pihaa ilmentävä, mielenkiintoinen valokuva. Kuvat on ryhmitelty aukeamittain yleensä oikeanpuoleisen sivun ulkolaitaan tontin numeroiden mukaisessa järjestyksessä. Piirroksiin on merkitty korostusvärillä kuvan ottopaikka. Tutkin pääasiassa pihajäsentelyä ja pihojen käyttöä, mihin piirroksenikin keskittyvät. Kuviin on varsin symbolisistisesti merkitty pihan kalusteita, kasvillisuutta ja pinnoitteita - suunnilleen samoja asioita, joita edellisessä osiossa esittelin valokuvin. Kartalla näkyvät tutkitut korttelit aukeamakohtaisine värikoodeineen. 4 valkoista tonttia 1- ja 2-kortteleiden päässä ovat tutkimusalueen ulkopuolelle jätettyjä kerrostalotontteja, neljä muuta jäivät tutkimusalueen ulkopuolelle omistajien toivomuksesta. Lisäksi on joitakin pihoja (2 kpl) joista en piirtänyt kaaviokuvaa, koska niissä olivat muutostyöt niin pahasti kesken, ettei kuvalla olisi ollut arvoa

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44 Pihassa 2-10 oli käynnissä pihajäsentelyynkin 2-12 vaikuttavat muutostyöt, joten en piirtänyt pihasta havainnekuvaa

45

46 3-1 Pihassa 3-3 oli käynnissä pihajäsentelyynkin vaikuttavat muutostyöt, joten en piirtänyt pihasta havainnekuvaa

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56 4-7a

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74 Kiitos vieraanvaraisuudestanne ja yhteistyöhalukkuudestanne kesällä 2006, tiilinummelaiset! ISBN

Iloranta 22.10.2009 Kuis sit tehdään -ohjeita kyliin

Iloranta 22.10.2009 Kuis sit tehdään -ohjeita kyliin Iloranta 22.10.2009 Kuis sit tehdään -ohjeita kyliin Sirkka Köykkä 1. MAISEMARAKENNE Maisema rakentuu ekologisista perustekijöistä: kallio- ja maaperästä, vesistöistä, ilmastosta ja elollisesta luonnosta.

Lisätiedot

Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen?

Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen? Vantaan asuinalueiden laatu - tutkimushanke Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen? Variston asukaskysely 2007 Hanna Ahlgren-Leinvuo Riikka Henriksson Osoite: Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu

Lisätiedot

ELKÄÄ TEHKÖ TIETÄ MEIÄN MEHTÄÄ!

ELKÄÄ TEHKÖ TIETÄ MEIÄN MEHTÄÄ! JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Tonttituotanto Maria E. Tolppanen ELKÄÄ TEHKÖ TIETÄ MEIÄN MEHTÄÄ! KYSELY LÄHIMETSIEN ARVOSTA Hannikaisenkatu 17 PL 233, 40101 Jyväskylä SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

ESTEETTÖMÄSTÄ ULKOILUPUISTOSTA JA SEN TOIMINNALLISESTA SISÄLLÖSTÄ

ESTEETTÖMÄSTÄ ULKOILUPUISTOSTA JA SEN TOIMINNALLISESTA SISÄLLÖSTÄ VIITTEELLINEN SUUNNITELMA ESTEETTÖMÄSTÄ ULKOILUPUISTOSTA JA SEN TOIMINNALLISESTA SISÄLLÖSTÄ LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan koulutusohjelma Miljöösuunnittelu Tutkintotyö Syksy 1999 Hanna Kuisma SISÄLLYS

Lisätiedot

Hille Koskela Riikka Nurminen. Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti

Hille Koskela Riikka Nurminen. Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti Hille Koskela Riikka Nurminen Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti 12.6.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Arviointitutkimuksen tavoitteet 2. Tutkimuksen teoreettinen

Lisätiedot

Täällä kaupungissa on outoa se, että ihminen joutuu seisomaan jalkaterät, vartalo, ja kasvot kohti kahta järveä. Mutta kun toiselle järvelle näyttää

Täällä kaupungissa on outoa se, että ihminen joutuu seisomaan jalkaterät, vartalo, ja kasvot kohti kahta järveä. Mutta kun toiselle järvelle näyttää I Täällä kaupungissa on outoa se, että ihminen joutuu seisomaan jalkaterät, vartalo, ja kasvot kohti kahta järveä. Mutta kun toiselle järvelle näyttää kasvonsa, niin toiselle näyttää takapuoltansa. Ei

Lisätiedot

MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ

MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ SOS-LAPSIKYLÄÄN SIJOITETTUJEN LASTEN SOSIAALISET VERKOSTOT Pro gradu -tutkielma Sonja Vanhanen 83199 Syksy 2009 Sosiaalipolitiikan laitos Turun yliopisto TURUN YLIOPISTO Sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Hyvä tästä vielä tulee. Perinnerakennusmestarin parhaat vinkit

Hyvä tästä vielä tulee. Perinnerakennusmestarin parhaat vinkit Hyvä tästä vielä tulee Perinnerakennusmestarin parhaat vinkit Kuva: Eija Haapalainen, Pirkanmaan maakuntamuseo Hyvä tästä vielä tulee Perinnerakennusmestarin parhaat vinkit Tapani Koiranen Mari Imppola

Lisätiedot

417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN

417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN Adriaan Perrels Elina Kangas Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Eero Ojanen. Hyvä päätös? polemia KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

Eero Ojanen. Hyvä päätös? polemia KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ polemia Eero Ojanen Hyvä päätös? KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ Hyvä päätös? Eero Ojanen Hyvä päätös? Filosofisia näkökulmia päätöksentekoon kaks kunnallisalan kehittämissäätiö HYVÄ PÄÄTÖS? Kieliasun

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Tiivistelmä 5 Johdanto 6. Menetelmät 10. Tutkimustulokset & johtopäätökset 31. Konsepti 40. Päätössanat 63. Lähteet 64.

Sisällysluettelo. Tiivistelmä 5 Johdanto 6. Menetelmät 10. Tutkimustulokset & johtopäätökset 31. Konsepti 40. Päätössanat 63. Lähteet 64. Sisällysluettelo Tiivistelmä 5 Johdanto 6 Alkusanat 6 Aiheen rajaus 7 Menetelmät 10 Tiedonhankinta 11 Referenssit 12 Ensivaiheen konsepti 24 Kohderyhmätutkimus 28 Tutkimustulokset & johtopäätökset 31 Kyselyn

Lisätiedot

Asukaslehti kevät 2014

Asukaslehti kevät 2014 Pihlajisto - Viikinmäki Asukaslehti kevät 2014 s.6 Ikinuori taiteilija Laura Sumén s.9 Tullikoira Hyrrä emäntänsä Suskin kanssa palmumarkkinoilla s.15 Satopihlaja on tv-yhtiön unelma Kesäinen tervehdys

Lisätiedot

Hyvät leikit kestävät. Olisiko kahvia lainata? kylpyhuone > s. 20. Äidiltä pojalle. Tuunaa. uudeksi. Nykyajan naapurietiketti > s. 12. > s.

Hyvät leikit kestävät. Olisiko kahvia lainata? kylpyhuone > s. 20. Äidiltä pojalle. Tuunaa. uudeksi. Nykyajan naapurietiketti > s. 12. > s. sukas asiakaslehti VVO:n asukkaille numero 1 helmikuu 2009 Olisiko kahvia lainata? Nykyajan naapurietiketti > s. 12 Äidiltä pojalle Hyvät leikit kestävät > s. 8 Tuunaa kylpyhuone > s. 20 uudeksi VVO:n

Lisätiedot

Vain me ja tavallinen kerrostalo

Vain me ja tavallinen kerrostalo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 6 2013 Vain me ja tavallinen kerrostalo Yhteiskehittelyllä uusia asumisen ratkaisuja Susanna Hintsala ja Reetta Mietola Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Itäväylän seuturaitin parantaminen

Itäväylän seuturaitin parantaminen Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2004:1 Itäväylän seuturaitin parantaminen pyöräilyn pääväylän kehittäminen pienillä toimenpiteillä Esipuhe Tässä pilottisuunnitelmassa

Lisätiedot

Kaikki palvelut saman katon alta!

Kaikki palvelut saman katon alta! 1 JULKAISIJA LIONS CLUB MARTTILA 2012 Kaikki palvelut saman katon alta!.fi OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään

Lisätiedot

LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS

LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS Erillinen liikenneosioiden vastaus: Tehtyjen liikenneselvitysten perusteella voidaan todeta, että Lahelanpellon liikenne pystytään järjestämään

Lisätiedot

Siellä voi varmaan tehdä paljon muutakin, mut en vaan tiiä mitä - Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen ei-käyttäjäselvitys

Siellä voi varmaan tehdä paljon muutakin, mut en vaan tiiä mitä - Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen ei-käyttäjäselvitys Siellä voi varmaan tehdä paljon muutakin, mut en vaan tiiä mitä - Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen ei-käyttäjäselvitys Hanna Kaisti & Niina Kuisma 2013 Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille

Lisätiedot

PALVELUT PYÖRILLÄ LIIKKUVIEN PALVELUJEN KEHITYSVAIHEITA

PALVELUT PYÖRILLÄ LIIKKUVIEN PALVELUJEN KEHITYSVAIHEITA PALVELUT PYÖRILLÄ LIIKKUVIEN PALVELUJEN KEHITYSVAIHEITA Jussi Lehtonen Autosta asiakkaille tarjottavat palvelut eivät ole uusi keksintö. Maassamme on ajanut myymäläautoja jo yli 70 vuotta, pankkiautoja

Lisätiedot

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa!

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa! TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: 1 Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti lokakuu 3/2012 Tarkista edustajasi numero ehdokaslistalta sivut 6-7 Musta Lammas auttaa hädässä olevia sivut 8-9 Timo P. Nieminen aikoo ensi s.

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

Hyvä Elämä. Utajärvellä! Utajärvellä

Hyvä Elämä. Utajärvellä! Utajärvellä 1 YKKÖSOSOITTEETON JOKA TALOUTEEN UTAJÄRVELLÄ, MUHOKSELLA, VAALASSA JA OULUSSA Hyvä Elämä Oululaisille! Utajärveltä terveisinä asumista ja hyvää elämää sisältävä kesäinen lehti. Yrittäjä! Meiltä löytyy

Lisätiedot

Avain osallisuuteen. Menetelmiä ikääntyneiden

Avain osallisuuteen. Menetelmiä ikääntyneiden Brand Sari Holmi Markku Kuikka Anu (toim.) Avain osallisuuteen Menetelmiä ikääntyneiden ryhmätoimintoihin OSA I K e h i t t y v ä t v a n h u s p a l v e l u t j u l k a i s u j a 1 / 2 0 1 3 Brand Sari

Lisätiedot

Kuumakuntien kyselyn tuloksia

Kuumakuntien kyselyn tuloksia Kuumakuntien kyselyn tuloksia Marketta Kyttä & Mikko Johansson Yhteistyössä Erikson Oy:n ja Etuovi.com:n kanssa Internet-kysely 3. sivu 4. sivu 5. sivu 1. sivu Internet-kysely näytettiin joulu-tammikuussa

Lisätiedot

OPPIVA KAUPUNKISUUNNITTELU JA ASUMISEN ARKI

OPPIVA KAUPUNKISUUNNITTELU JA ASUMISEN ARKI PehmoGIS elinympäristön koetun laadun kartoittajana Marketta Kyttä Maarit Kahila PehmoGIS tutkimuksemme elinympäristön koetusta laadusta on käynnissä oleva tutkimus, joka alkoi Ympäristöministeriön ympäristöklusteri

Lisätiedot

V V O : n a s i a k a s l e h t i 1 / 2 0 0 7. ilmastonmuutosta vastaan pienin ekoteoin. Asukasyhteistyöllä. asumismukavuutta

V V O : n a s i a k a s l e h t i 1 / 2 0 0 7. ilmastonmuutosta vastaan pienin ekoteoin. Asukasyhteistyöllä. asumismukavuutta V V O : n a s i a k a s l e h t i 1 / 2 0 0 7 ilmastonmuutosta vastaan pienin ekoteoin Asukasyhteistyöllä asumismukavuutta pääovi Asukasyhteistyöstä jokaiselle oma juttu - yhteisöllisyyttä ja edunvalvontaa

Lisätiedot

V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0. Osa-aikatyö helpottaa elämää. Lapsiperheissä rahat tiukilla 11. Koulukiusaamista. voi ehkäistä 1

V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0. Osa-aikatyö helpottaa elämää. Lapsiperheissä rahat tiukilla 11. Koulukiusaamista. voi ehkäistä 1 V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0 Osa-aikatyö helpottaa elämää Lapsiperheissä rahat tiukilla 11 Koulukiusaamista voi ehkäistä 1 Tässä numerossa Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Ensimmäinen vuosikerta Päätoimittaja

Lisätiedot

HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIAN JULKAISUJA SARJA C: OPINNÄYTETYÖT

HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIAN JULKAISUJA SARJA C: OPINNÄYTETYÖT Totuus vai tehtävä Miten tehdä dokumenttielokuva aiheesta, jota ei voi kuvata Mari Clusius HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIAN JULKAISUJA SARJA C: OPINNÄYTETYÖT 2 Mari Clusius Totuus vai tehtävä Miten

Lisätiedot