Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Transkriptio

1 F l 3.3.»//. Tlastokeskus ////// Statstkcentralen U I* Statstcs Fnland SVT JGeolsuus 2006 I Industr Industry Teollsuustuotannon volyym-ndeks 2006, maalskuu Volymndex för ndustrproduktonen 2006, mars Julkastavssa klo 9.00 Fár publceras kl Not to be released before 9 a.m., 28 Aprl 2006 Teollsuustuotanto kasvo maalskuussa 0,4 prosentta helmkuuhun verrattuna Teollsuuden kaustasotettu tuotanto kasvo Tlastokeskuksen mukaan vuoden 2006 maalskuussa 0,4 prosentta helmkuusta. Teollsuustuotanto kasvo maalskuussa 3, prosentta vuoden takasesta Teollsuuden kaustasotettu tuotanto ol Tlastokeskuksen mukaan vuoden 2006 maalskuussa 3, prosentta suuremp kun vuoden 2005 maalskuussa. Teollsuustuotannon kasvu on alkuvuonna ollut vahvaa. Puu- ja paperteollsuutta lukuun ottamatta teollsuustuotanto kasvo maalskuussa kaklla päätomalolla vuoden takaseen verrattuna. Tuotannon kasvuvauht nopeutu metallteollsuudessa. Metallteollsuuden tuotanto kasvo prosentta vuoden 2005 maalskuuhun verrattuna. Elektronkka- ja sähkötuotteden valmstus kasvo runsaat 8 prosentta. Vahvnta kasvu ol muussa metallteollsuudessa, jossa tuotanto kasvo runsaat 3 prosentta. Industrproduktonen ökade med 0,4 procent mars jämfört med februar Enlgt Statstkcentralen ökade den säsongrensade ndustrproduktonen med 0,4 procent mars 2006 jämfört frän februar. Industrproduktonen ökade mars med 3, procent frän äret nnan I mars 2006 var den säsongrensade ndustrproduktonen enlgt Statstkcentralen 3, procent större än mars Industrproduktonen har ökat kräftgt början av äret. Jämfört med äret nnan ökade ndustrproduktonen mars nom alla huvudnärngsgrenar med undantag av trä- och pappersndustrn. Produktonstllväxten blev snabbare nom metallndustrn. Produktonen nom metallndustrn ökade med procent jämfört med mars Tllverknng av elektronk- och elprodukter gck upp med drygt 8 procent. Tllväxten var kraftgast nom den övrga metallndustrn där Produktonen ökade med drygt 3 procent. Teollsuustuotannon kaustasotettu muutos 3/2005-3/2006, % Muu metallteollsuus* 3,3 Metallteollsuus Elektronkka-ja sähkötuotteet Koko teollsuus Energahuolto Kemanteollsuus Muu tehdasteollsuus Puu-ja paperteollsuus -. I l I CN csj_ CD CO Muutos % Metallteollsuus pl. elektronkka-ja sähkötuotteden valmstus Helsnk TILASTOKIRJASTO Tetoja lanattaessa lähteenä manttava Tlastokeskus. Uppgfterna fär länas med uppgvande av Statstkcentralen som kalla. Quotng s encouraged provded Statstcs Fnland s acknowledged as the source.

2 Ssällys Ssällys... 2 Tuoteseloste...3 Teollsuustuotannon pano-osuudet Teollsuustuotanto kasvo maalskuussa... 7 Kuvot ja taulukot... 8 Innehäll Innehäll... 2 Produktbeskrvnng... 3 Vktandelarna ndustrproduktonen Industrproduktonen ökade mars...7 Fgurer och tabeller

3 Tuoteseloste Produktbeskrvnng Käyttötarkotus Användnngsändamäl Teollsuustuotannon volyym-ndeksn tehtävänä on toma nopeana suhdannendkaattorna. Teollsuustuotannon volyym-ndeks kuvaa teollsuustuotannon määrän suhteellsta muutosta verrattuna tettyyn perusajanjaksoon. Volymndex för ndustrproduktonen har som uppgft att füngera som en snabb konjunkturndkator. Indexet beskrver den relatva förändrngen ndustrproduktonens volym jämfört med en vss basperod. Volyym-ndeksn uudstus Revderng av volymndexet Kansanvälsten suostusten perusteella teollsuustuotannon volyym-ndeksn perusvuotta vahdetaan joka vdes vuos. Perusvuosks on valttu 0- ja 5-päätteset vuodet. Vuoden 2002 alusta uudeks pemsvuodeks vahdettn Samalla uudstettn laskentajärjestelmä: Akasemmn käytössä olleesta, knteään perusvuoteen verrattavasta laskennasta srryttn ns. muuttuvapanoseen ketjundeksn. Teollsuustuotannon volyym-ndeks on laskettu uudella muuttuvalla panorakenteella vuodesta 995 eteenpän. Akasemmat vuodet ( ) on muutettu ketjuttamalla uudelle perusvuodelle. Talouden nopeutunut rakennemuutos on aheuttanut sen, että perusvuospanonen ndeks vo aheuttaa harhasa tuloksa. Jos tomalojen volyymn muutokset ja suhteellset hntojen muutokset korrelovat negatvsest, nn muuttuvapanonen ndeks antaa penemmän volyymn kasvun kun knteäpanonen perusvuoden ndeks. Postvsen korrelaaton tapauksessa muuttuvapanonen ndeks tuottaa suuremman volyymn kasvun kun knteäpanonen Laspeyres n ndeks. Euroopan Unonn tlastovrasto, Eurostat, suosttelee srtymstä muuttuvapanoseen teollsuustuotannon volyym-ndeksn laskentaan, joka on käytössä mm. Yhdysvallossa. Muuttuvapanosessa ndeksssä muutetaan vuosttan panoja sekä tomalan ssällä että tomalojen välllä. Tomalan ssäset panot saadaan pääosn suorakyselyllä ja tomalojen välset panot saadaan teollsuuden rakenteet - tlastosta. Lopullnen kysesen vuoden panorakenne otetaan käyttöön, kun teollsuuden rakenteet -tlasto valmstuu ja lopullnen vuosvolyym-ndeks saadaan laskettua. Ongelmana muuttuvapanosessa ndeksssä on se, että akasarja e ole addtvnen ts. tarkemmlta tomalatasolta e voda suoraan panottaen laskea karkeamman tomalatason ndekssatjaa. Kutenkn muuttuvapanonen ndeks lsää laskennan joustavuutta mahdollstaessaan mm. uusen tomalojen mukaan ottamsen ja tompakkojen tomalanvahdokset vuosttan. Mm. edellä manttujen sekkojen perusteella Tlastokeskus on srtynyt Teollsuuden volyym-ndeksn laskennassa muuttuvapanosen ndeksn käyttöön. Pä bass av nternatonella rekommendatoner byts basäret för volymndexet för ndustrproduktonen vart femte är. Är som slutar pä 0 och 5 har valts som basâr. Vd ngängen av är 2002 nfördes 2000 som basâr. Samtdgt revderades beräknngssystemet: Frän den tdgare beräknngen, där jämförelsen gjordes med ett fast basâr, övergck man tl ett s.k. kedjendex med varerande vktvärden. Volymndex för ndustrproduktonen har beräknats med den nya varerande vktstrukturen frän och med är 995. Uppgftema för de tdgare ären ( ) har genom kedjnng omvandlats tl det nya basäret. Den allt snabbare strukturomvandlngen nom ekonomn har lett tl att ett ndex med basärsvkter kan ge snedvrdna résultat. Om volymförändrngama nom närngsgrenarna och de relatva prsförändrngama korrelerar negatvt, ger ett ndex med varerande vkter en mndre volymöknng än ett basärsndex med fasta vkter. Om korrelerngen är postv ger ett ndex med varerande vkter en större volymöknng än Laspeyres ndex med fasta vkter. Europeska unonens statstkbyrä, Eurostat, rekommenderar att medlemsländerna övergär tl att beräkna volymndexet för ndustrproduktonen med varerande vkter. Detta System är bruk bl.a. Förenta Statema. I ett ndex med varerande vkter ändras vktema ärlgen bâde nom en närngsgren och mellan olka närngsgrenar. Vktema nom en närngsgren bygger huvudsaklgen pä drekta förfrägnngar och vktema mellan olka närngsgrenar erhälls ur Statstken över ndustrns Struktur. Den slutlga vktstrukturen för ett vsst âr tas bruk dä Statstken över ndustrns Struktur är klar och det slutlga ndexet för ärsvolymen har beräknats. Problemet med ett ndex med varerande vkter är att tdsseren nte är addtv. Detta nnebär att det nte genom drekt vägnng gär att räkna ut en ndexsere för en grövre närngsgrensnvä utgäende frän de noggrannaste närngsgrensnvâema. Ett ndex med varerande vkter gör emellertd beräknngen smdgare och gör det bl.a. möjlgt att ta med nya närngsgrenar och att byta närngsgren för arbetsställen vatje âr. Bl.a. pä grund av dessa faktorer har Statstkcentralen övergätt tl att beräkna volymndex för ndustrproduktonen med varerande vkter. 3

4 Tompakkojen valnta, pettävyys ja käytetyt muuttujat Val av arbetsställen, täcknng och använda varabler Teollsuustuotannon volyym-ndeksn tompakat (n. 00) valtaan teollsuuden rakennetlaston suorakyselyssä mukana olevsta tompakosta (n ). Teollsuustuotannon volyym-ndeksn otokseen valtaan tomalottan tuotannon bruttoarvolla mtattuna suurmmat tompakat. Valttu otos edustaa perusjoukkoa, jonka muodostavat kakk teollsuuden rakennetlaston tompakkareksterssä olevat tompakat (n ). Tlaston pettävyys on koko teollsuuden tasolla tuotannon bruttoarvolla mtattuna lähes 80 prosentta. Pettävyys on laskettu rakennetlaston suorakeruussa olevsta tompakosta (n ). Tomalaluoktuksen 2-numerotasolla pettävyys vahtelee 40 ja 00 prosentn välllä. Teollsuuden volyym-ndeksn suorakysely toteutetaan tompakolle lähetettävällä lomakkeella, jossa tedustellaan tompakan tuottamen tärkempen hyödykkeden tuotantomäärä. Jos tompakalta e saada tuotettujen tavaroden määrätetoja, kysytään korvkemuuttujna kulutettua energaa ta käytettyjä raaka-aneta. Tetyllä tomalolla käytetään myös tuotannon arvotetoja, jotka deflatodaan vastaavan tavaranmkkeen ta tomalan tuottajahntandeksllä. Volyym-ndeksssä käytetään kolmea luoktusta, jotka ovat EU:n tavaranmkkestön, Prodcomn, pohjalta teollsuuden suhdannetlaston tarpesn tehty sovellus, tomalaluoktus (TOL2002) ja käyttötarkotusluoktus (luokkna energatuotteet, raaka-aneet ja tuotantohyödykkeet, nvestonttavarat, kestokulutustavarat sekä muut kulutustavarat). Arbetsställena för volymndexet för ndustrproduktonen (ca 00) väljs bland de arbetsställen som omfattas av den drekta förfrägan för Statstken över ndustrns Struktur (ca 5 000). Tll urvalet för volymndexet väljs de arbetsställen som mätt efter bruttovärdet av Produktonen är störst nom de olka närngsgrenarna. Urvalet representerar en populaton som bestär av samtlga arbetsställen arbetsställsregstret för Statstken över ndustrns Struktur (ca ). Mätt efter bruttovärdet av Produktonen täcker Statstken nästan 80 procent av hea ndustrn. Täcknngen har räk- nats pä bass av de arbetsställen (ca 5 000) som omfattas av den drekta nsamlngen av uppgfter för Statstken över ndustrns Struktur. Pä 2-sffrg nvä närngsgrensndelnngen varerar täcknngen mellan 40 och 00 procent. Den drekta förfrägan för volymndexet över ndustrproduktonen görs med en blankett som skckas tl arbetsställena. Pä blanketten efterfrägas produktonsvolymerna av de vktgaste fömödenheter varje arbetsställe producerar. Om ett arbetsställe nte kan lämna volymuppgfter om de producerade varoma, fär de stället lämna uppgfter om ersättande varabler, dvs. om förbrukad energ eher förbrukade räämnen. Inom vssa närngsgrenar används ocksä uppgfter om produktonsvärde, som deflateras med producentprsndex för motsvarande varubetecknng eher närngsgren. I volymndexet används tre klassfcerngar. Dessa är en tllämpnng för Statstken över ndustrns konjunkturer som bygger pä EU:s varunomenklatur, Prodcom, närngsgrensndelnngen (NI2002) och en klassfcerng av användnngsändamäl (gruppema är energprodukter, rävaror och produktonsvaror, nvesterngsvaror, kaptalvaror samt övrga konsumtonsvaror). Laskentamenetelmä Beräknngsmetoden Kuukausttanen volyym-ndeks lasketaan tuotannon määren panotettuna artmeettsena keskarvona. Jokaselle tompakalle lasketaan volyym-ndeks, jossa panona käytetään suorakyselystä saatava tompakottasa tavaranmkekohtasa arvopanoja. Tompakan määrätms. tedot jaetaan edellsvuoden keskmäärällä ja kerrotaan vastaavan nmkkeen edellsen vuoden arvolla. Kun kakk samaan tomalaan kuuluvat tompakottaset ndekst panotetaan yhteen, saadaan tomalaluoktuksen 5- numerotason ndeks. Tämän jälkeen tarkmman tomalatason ndekst panotetaan uusmmlla saatavlla olevlla jalostusarvolla ylemmlle tomalatasolle. Volyym-ndeksstä lasketaan alkuperänen tomalottanen satja. Volyym-ndeksn työpäväkorjaus ja kaustasotus toteutetaan mallpohjasest. Eurostat suosttelee mallpohjasta kaustasotusta ja vahtoehtosa mallpohjasa menetelmä: Xll- ta X2-ARIMA ta TRA- Det mänatlga volymndexet beräknas som ett vägt artmetskt medelvärde av produktonsvolymerna. Ett volymndex beräknas för vaje arbetsställe och som vkter används dä vktvärdena för de olka varubetecknngama per arbetsställe. Dessa uppgfter erhälls genom drekt förfrägan. Uppgftema om volymer nun. för de olka arbetsställena dvderas med medeltalet för föregäende är och multplceras med föregäende ärs värde för motsvarande betecknng. Dä alla ndex för de arbetsställen som hör tl samma närngsgren sammanvägs, fär man ndexet pä 5-sffrg nvä närngsgrensndelnngen. Därefter vägs ndexet för den noggrannaste närngsgrensnvän med de nyaste tllgänglga förädlngsvärdena och därmed erhälls ndexet för de högsta närngsgrensnväema. Utgäende frän volymndexet beräknas den ursprunglga Seren för vaje närngsgren. Arbetsdagskorrgerngen och säsongutjämnngen görs utgäende frän en mall. Eurostat rekommenderar säsongutjämnng enlgt mall och ger alter- 4

5 MO/SEATS. Teollsuuden volyym-ndeksn laskennassa sovelletaan TRAMO/SEATS menetelmää. Tlastokeskus tuottaa ndekstetoja myös kaustasotettuna ja trendsarjona. Kaustasotus on laskennallnen menetelmä, jonka avulla pyrtään postamaan työpäväkorjatusta sarjosta säännöllsenä tostuva kausvahtelu. Trendsajasta on postettu myös epäsäännöllnen vahtelu. Luotettavuus ja vertaltavuus Teollsuustuotannon volyym-ndeksn laskennassa luotettavuuteen pyrtään perustetojen huolellsella tarkstuksella, tompakkojen panorakenteen säännöllsellä seuraamsella sekä kolaamalla kuukaus-ndeksä teollsuuden rakennetlaston totaalanestosta laskettavalla vuosvolyym-ndeksllä. Teollsuustuotannon volyym-ndeksn vastauskato kuukausttan on alle prosentt laskennassa mukana olevsta tompakosta. Korvkemuuttujen käyttö saattaa hekentää ndeksn luotettavuutta. Tetojen luotettavuuteen vakuttavat myös tuotetussa tavarossa tapahtuneet laadunmuutokset, jota laskennassa e pystytä huomomaan. Teollsuustuotannon pano-osuudet Teollsuustuotannon pano-osuustaulukossa svulla 6 estetään ndeksn laskennassa käytetyt tomalottaset panot. Muuttuvapanoseen ndeksn laskentaan srryttäessä ndekst on laskettu uudelleen vuoslle käyttämällä ana edellsen vuoden panotetoja. Vuoden 2006 teollsuustuotannon laskennassa käytetään vuoden 2004 j alostusarvopanoj a. natva metoder som utgär frän mallar: XI- eher XI2- ARIMA eher TRAMO/SEATS. I beräknngen av volymndexet för ndustrproduktonen tllämpas metoden TRAMO/SEATS. Statstkcentralen producerar ndexuppgfter ocksä som säsongutjämnade uppgfter och som trendserer. Säsongutjämnngen är en metod, där man strävar efter att avlägsna regelbundet äterkommande säsongvaraton ur arbetsdagskorrgerade serer. Ur trendserema har man dessutom avlägsnat oregelbunden Varaton. Tllförltlghet och jämförbarhet Dä volymndex för ndustrproduktonen beräknas eftersträvas tllförltlghet genom omsorgsfull kontroll av prmämppgfterna, regelbunden uppföljnng av vktstrukturen nom närngsgrenama och genom korrgerng av mänadsndexet med ett ärsvolymndex som beräknas utgäende frän det totala statstkmateralet över ndustrns Struktur. Det mänatlga bortfallet förfrägan för volymndex över ndustrproduktonen är under en procent av de arbetsställen som omfattas av förfrägan. Användnngen av ersättande varabler kan försämra tllförltlgheten. Uppgftemas tllförltlghet päverkas ocksä av kvaltetsförändrngar de varor som producerats och som nte kan beaktas ndexberäknngen. Vktandelarna ndustrproduktonen I tabellen över vktandelarna ndustrproduktonen pä sdan 6 presenteras de närngsgrensvsa vkter som används dä ndexet beräknas. Vd övergängen tl ndex med varerande vkter har ndexen för áren beräknats pä nytt enlgt vktuppgftema för föregäende är. Vd beräknngen av ndustrproduktonen är 2006 använder man 2004 ärs förädlngsvärdevktema.

6 Teollsuustuotannon pano-osuudet =00 Pano = C,D,E Koko teollsuus 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 C Kavostomnta ja louhnta, 0,7 0,7,0 0,9,0, D Tehdasteollsuus 90,2 93,2 9,6 92,0 92,8 9,6 90,6 5 Elntarvkkeden ja juomen valmstus 6,6 5,4 7,0 6,6 6,0 6,4 6,5 DB(7-8) Tekstlen ja tekstltuotteden valmstus,2,4,8,7,4,5,4 7 Tekstlen valmstus 0,7 0,8,0,0 0,8 0,9 0,8 8 Vaatteden valmstus 0,5 0,6 0,8 0,7 0,6 0,6 0,6 DC(9) Nahan ja nahkatuotteden valmstus 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 20 Sahatavaran ja puutuotteden valmstus 4,0 4, 4,5 4,4 3,5 3,9 4,0 2 Massan, papern ja papertuotteden valmstus,0 6,6 5,0 5,0 4,7 3,4,5 22 Kustantamnen ja panamnen 5,3 4,9 5,6 5,4 4,9 5,2 5,0 23 Koksn ja öljytuotteden valmstus 2,5,5,,,2,6,2 24 Kemkaalen ja kemallsten tuotteden valmstus 5,9 4,9 5,6 5,8 5,0 5,0 5, 25 Kum- ja muovtuotteden valmstus 3,3 3,0 3,2 3,3 2,9 3,2 3, 26 E-metallsten mneraaltuotteden valmstus 3,0 2,8 2,8 2,9 2,7 2,9 2,9 DJ(27-28) Metallen jalostus ja metalltuotteden valmstus 0,9 9,7 9,5 9, 9,4 9,6 0,2 27 Metallen jalostus 4,6 4,2 3,9 3,5 3,5 3,5 3,8 28 Metalltuotteden valmstus 6,3 5,5 5,6 5,6 5,9 6, 6,4 29 Koneden ja latteden valmstus 0,2 9,6 0,6 9,6 0,3 9,9 0, DL(30-33) Elektronkka- ja sähkötuotteden valmstus 2, 24,0 8,8 2,3 25, 22,9 23,8 3 Muu sähkökoneden ja -latteden valmstus 2,7 2,9 3,2 2,9 2,9 2,2 2,6 32 Rado-, televso- ja tetolkennevälneden valmstus 6,3 9,0 3,3 6, 9,9 8,3 8,7 33 Henomekaansten- ja optsten kojeden valmstus 2, 2, 2,0 2,2 2,2 2,4 2,3 DM (34-35) Kulkuneuvojen valmstus 2,8 2,6 3,5 3,2 3,2 3,8 3,5 34 Autojen ja perävaunujen valmstus,0,0,2,2,0,2,0 35 Muu kulkuneuvojen valmstus,8,6 2,3 2,0 2,2 2,6 2,5 36 Huonekalujen valmstus; muu valmstus,9 2,0 2,0 2, 2,0,9,8 E Energa- ja veshuolto 8,7 6, 7,7 7, 6,3 7,4 8,3 40 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 7,9 5,5 7,0 6,3 5,7 6,7 7,5 4 Veden puhdstus ja jakelu 0,8 0,6 0,7 0,8 0,6 0,7 0, Erkosndekst Puu- ja paperteollsuus 5, 20,7 9,5 9,4 8,2 7,3 5, Kemanteollsuus,7 9,4 9,9 0,2 9,0 9,8 9, Metallteollsuus 45,0 46, 42,4 43,2 48,2 46,2 47,6 met-dl Muu metallteollsuus* 23,9 22, 23,7 2,9 23,0 23,2 23,9 Muu D Muu tehdasteollsuus 8,5 7,0 9,7 9, 7,4 8,3 8,0 Käyttötarkotus! uoktus Energa,4 8,6 8,8 8,2 7,9 9,4 9,9 Vältuotteet 38,0 39,6 40,7 40,5 37,4 37,6 36,3 Tuotantohyödykkeet 33,8 34,2 32,3 33,7 38,8 36,5 37,6 Kestokulutustavarat 2,0 2, 2, 2,0 2,0,9,8 Kulutustavarat 4,8 5,5 5,8 5,3 4,0 4,6 4,4 * Metallteollsuus pl. elektronkka-ja sähkötuotteden valmstus 6

7 Teollsuustuotanto kasvo maalskuussa 0,4 prosentta helmkuuhun verrattuna Teollsuuden kaustasotettu tuotanto kasvo Tlastokeskuksen mukaan vuoden 2006 maalskuussa 0,4 prosentta helmkuusta. Teollsuustuotanto kasvo maalskuussa 3, prosentta vuoden takasesta Teollsuuden kaustasotettu tuotanto ol Tlastokeskuksen mukaan vuoden 2006 maalskuussa 3, prosentta suuremp kun vuoden 2005 maalskuussa. Teollsuustuotannon kasvu on alkuvuonna ollut vahvaa. Tamm-maalskuussa kaustasotettu tuotanto kasvo 2,5 prosentta vuoden takasesta. Puu- ja paperteollsuutta lukuun ottamatta teollsuustuotanto kasvo maalskuussa kaklla päätomalolla vuoden takaseen verrattuna. Tuotannon kasvuvauht nopeutu metallteollsuudessa. Metallteollsuuden tuotanto kasvo prosentta vuoden 2005 maalskuuhun verrattuna. Elektronkka- ja sähkötuotteden valmstus kasvo runsaat 8 prosentta. Vahvnta kasvu ol muussa metallteollsuudessa, jossa tuotanto kasvo mnsaat 3 prosentta. Myös kemanteollsuuden tuotanto kasvo heman. Tehdasteollsuuden kapasteetn käyttöaste ol 85,2 prosentta Tehdasteollsuuden kapasteetsta ol maalskuussa käytössä 85,2 prosentta, mkä ol,6 prosenttykskköä enemmän kun vuoden 2005 maalskuussa. Massa- ja paperteollsuuden käyttöaste ol 92 prosentta, metallteollsuuden käyttöaste ol 86. Kemanteollsuuden käyttöaste ol 82 ja muun tehdasteollsuuden käyttöaste ol 80 prosentta. Industrprodukton ökade med 0,4 procent mars jämfört med februar Enlgt Statstkcentralen ökade den säsongrensade ndustrproduktonen med 0,4 procent mars 2006 jämfört med februar. Industrproduktonen ökade mars med 3, procent frän äret nnan I mars 2006 var den säsongrensade ndustrproduktonen enlgt Statstkcentralen 3, procent större än mars Industrproduktonen har ökat kräftgt böjan av äret. I januar-mars ökade den säsongrensade ndustrproduktonen med 2,5 procent frän äret nnan. Jämfört med äret nnan ökade ndustrproduktonen mars nom ala huvudnärngsgrenar med undantag av trä- och pappersndustrn. Produktonstllväxten blev snabbare nom metallndustrn. Produktonen nom metallndustrn ökade med procent jämfört med mars Tllverknng av elektronk- och elprodukter gck upp med drygt 8 procent. Tllväxten var kraftgast nom den övrga metallndustrn där Produktonen ökade med drygt 3 procent. Ocksä Produktonen nom den kemska ndustrn gck upp en anng. Kapactetsutnyttjandet nom tllverknngsndustrn var 85,2 procent Inom ndustrn var kapactetsutnyttjandegraden mars 85,2 procent, vlket var,6 procentenheter mer än mars Inom massa och pappersndustrn var utnyttjandegraden 92 procent, nom metallndustrn var den 86 procent. Inom den kemska ndustrn var utnyttjandegraden 82 och nom den övrga fabrksndustrn 80 procent. 7

8 Teollsuustuotannon volyym-ndeks, alkuperänen 2000=00 Pano Muutosprosentt 2004 Helm Maals Vuoden Helm Maals Vuoden 2006Helm/ 2006Maals/ alusta alusta 2005Helm 2005Maa!s C,D,E Koko teollsuus 00 94,5 07,3 99,2 97,7 5,8 04,2 3,5 7,9 C Kavostomnta ja louhnta, 72,8 79,9 80 7,5 79,9 78,5 -,8 0 D Tehdasteollsuus 90,2 92,9 05,6 97,5 95,8 4,8 02,5 3,2 8,7 5 Elntarvkkeden ja juomen valmstus 6,6 90, ,9 87,4,6 95,7-3, 3,4 DB{7-8) Tekstlen ja tekstltuotteden valmstus,2 79,7 93, 82,7 7,5 94,8 78,6-0,3,8 7 Tekstlen valmstus 0,7 02,2 2 00,3 03,9 22,5 06,6 9,4 8 Vaatteden valmstus 0,5 56,5 70,8 62,9 42,7 65, 5,6-24,4-8,2 DC(9) Nahan ja nahkatuotteden valmstus 0,3 95,9 74,8 83,3 93,4 96,2 9,9-2,6 28,6 20 Sahatavaran ja puutuotteden valmstus ,5 94,6 92,4, 00,2 -,7 3,9 2 Massan, papern ja papertuotteden valmstus 03,8 4 08, 99,4 09,2 03,9-4,2-4,2 22 Kustantamnen ja panamnen 5,3 99,2 0, 98 97,8 07,2 00,4 -, Koksn ja öljytuotteden valmstus 2,5 02,4 24,4 3,8 0,5 30,6 7, -0, Kemkaalen ja kemallsten tuotteden valmstus 5, , 04, 04,5 20, 0,3 2,5 3,2 25 Kum- ja muovtuotteden valmstus 3,3 2,2 5,5 2, 96,8 0, 97,4-3,8-2,5 26 E-metallsten mneraaltuotteden valmstus 3 86,9 96,6 88,6 90,7 4,5 97,3 4,4 8,5 DJ(27-28) Metallen jalostus ja metalltuotteden valmstus 0,9 92,8 04, ,8 20, Metallen jalostus 4,6 95, 06,2 03, 00,2 2,7 08,5 5,5 6, 28 Metalltuotteden valmstus 6,3 92,6 05, ,8 29,8 06, -4, 22,7 29 Koneden ja latteden valmstus 0,2 88,8 00,5 9, 97,7 9,9 02,3 0 9,4 DL(30-33) Elektronkka- ja sähkötuotteden valmstus 2, 9,6 08,9 99, 03,8 8,9 09, 3,3 9,2 3 Muu sähkökoneden ja -latteden valmstus 2,7 82,2 93, 82,9 84,8 22, 92,9 3, 3, 32 Rado-, televso- ja tetolkennevälneden valmstus 6,3 95,3 02,2 08,6 4,8 0,4 4,2 3,2 33 Henomekaansten- ja optsten kojeden valmstus 2, 77,8 04, ,4 32,3 20, 26,5 DM (34-35) Kulkuneuvojen valmstus 2,8 94,3 97,6 9, 9,6 30,7 5,6 26, Autojen ja perävaunujen valmstus 09,5 08,7 04,7 0,3 38,8 5,7-7,4 27,6 35 Muu kulkuneuvojen valmstus,8 90, 90,7 85,3 33, 24,7 6,6 47,7 37,5 36 Huonekalujen valmstus; muu valmstus,9 64,9 9,7 74,9 60,7 94,7 75,2-6,4 3,3 E Energa- ja veshuolto 8,7 9, 32, 24, ,6 3,4 6,6,9 40 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 7,9 2,2 35, 26,9 29,7 37,5 33,8 7,8 4 Veden puhdstus ja jakelu 0,8 97,7 05,4 04,8 98,8 08,6 07,2,2 3, 20-2 Erkosndekst Puu- ja paperteollsuus 5, 00,6 0,3 03,9 96,9 0, 02,2-3,6-0, Kemanteollsuus,7 05 3,2 08,5 02, 7,8 08,4-2,8 4, Metallteollsuus 45 89,9 05,6 96,3 98,8 2 06,5 9,9 4,6 met-dl Muu metallteollsuus* 23,9 9,5 02,4 95, ,8 7, 9, MuuD Muu tehdasteollsuus 8,5 87,9 00,6 9,3 85,8 06,9 92,9-2,4 6,3 Käyttötarkotusluoktus Energatuotteet,4 6,5 3,9 23,9 22,4 35,2 29,7 5, 2,5 Raaka-aneet ja tuotantohyödykkeet 38 98, ,6 94,8,6 0,9-4, 4,4 Investonttavarat 33,8 89,6 07,7 96,2 03,7 24,5 09,7 5,6 5,5 Kestokulutustavarat 2 59,4 8, ,9 89,5 68, -4,3 9,3 Muut kulutustavarat 4,8 90,3 00, 9,9 88,8 05,7 93,7 -,6 5,7 * Metallteollsuus pl. elektronkka-ja sähkötuotteden valmstus 8

9 Teollsuustuotannon volyym-ndeks, kaustasotettu 2000=00 Pano Muutosprosentt 2004 Joulu Tamm Helm Maals Marras/ Joulu/ Tamm/ Helm/ Joulu Tamm Helm Maals C,D,E Koko teollsuus 00 08, ,9 0,4 0,8 0, 0,9 0,4 C Kavostomnta ja louhnta, 32 22,6 30, 25,3-3,8-7, 6, -3,7 D Tehdasteollsuus 90, ,7 09,7 0,3 0,6-0,3 0,9 0,6 5 Elntarvkkeden ja juomen valmstus 6,6 09,6 06, 05,6 08 -,7-3,2-0,4 2,3 DB(7-8) Tekstlen ja tekstltuotteden valmstus,2 79,4 78,5 77,3 77,6 -,8 -,2 -,5 0,3 7 Tekstlen valmstus 0,7 0,2 99,7 99,9 99,5,5 -,5 0,3-0,5 8 Vaatteden valmstus 0,5 6 53,8 52,5 5,6 2,2 -,9-2,4 -,7 DC (9) Nahan ja nahkatuotteden valmstus 0,3 93,4 95,2 93,9 95, 8,8 -,3,3 20 Sahatavaran ja puutuotteden valmstus 4 09,3 09,5 07,9 08,4,5 0, -,4 0,5 2 Massan, papern ja papertuotteden valmstus 09,6 03,5 03,2 03,3 2,5-5,5-0,3 0, 22 Kustantamnen ja panamnen 5,3 97,2 0,3 99,3 00,3 -,3 4,3-2, 23 Koksn ja öljytuotteden valmstus 2,5 6,3 3,4 9,4-4,5 4,8-2,5 5,3 24 Kemkaalen ja kemallsten tuotteden valmstus 5,9 04,5 0,9 04, 08,5,6-2,5 2, 4,3 25 Kum- ja muovtuotteden valmstus 3,3 94,6 95,8 98,7 97, -6,3 3 -,6 26 E-metallsten mneraaltuotteden valmstus 3 4,2 3,9 4,5 6,8 0, -0,3 0,5 2 DJ(27-28) Metallen jalostus ja metalltuotteden valmstus 0,9 06,7 08,8 06,7 2,4-2, ,4 27 Metallen jalostus 4,6 07, ,5 07,7,7,6 -,3 0, 28 Metalltuotteden valmstus 6,3 07, , 4,3-3, 0, 0, 5,8 29 Koneden ja latteden valmstus 0,2 6,9 4,5 7,9 2 3, ,6 DL(30-33) Elektronkka- ja sähkötuotteden valmstus 2, 8,2 24,5 26,5 24, -0,6 5,3,6 -,9 3 Muu sähkökoneden ja -latteden valmstus 2,7 08,8 02,6 04,6 5,7-3, -5,7 2 0,6 32 Rado-, televso- ja tetolkennevälneden valmstus 6,3 8,2 26,3 28,8 22,9-2,2 6,8 2-4,6 33 Henomekaansten- ja optsten kojeden valmstus 2, 06 2,2 4, 4,4,7 5,9,6 0,3 DM(34-35) Kulkuneuvojen valmstus 2,8 08,4 04,5 6 5,8 4,8-3,6-0,2 34 Autojen ja perävaunujen valmstus 0,6 8, 09 20,8-4,5 6,8-7,7 0,8 35 Muu kulkuneuvojen valmstus,8 0,6 06,3 5,5 7 5,5 4,6 8,7,3 36 Huonekalujen valmstus; muu valmstus,9 84,5 83,5 82 8,6 4,4 -,2 -,8-0,4 E Energa- ja veshuolto 8,7 05,8 08,9 3,3 5, 6,9 2,9 4,,5 40 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 7,9 06,4 09,7 4,5 6,6 7,8 3, 4,4,8 4 Veden puhdstus ja jakelu 0,8 03,3 03,3 03,7 03,5 0,7 0 0,3-0, 20-2 Erkosndekst Puu- ja paperteollsuus 5, 0, , 04,5 3-4,8-0,9 0, Kemanteollsuus, , -2,3 0 0,9 2, Metallteollsuus ,8 20, 2 0,9 2,4, 0,7 met-dl Muu metallteollsuus* 23,9,9 09,6 2,2 6,5 2,5-2 2,3 3,8 Muu D Muu tehdasteollsuus 8,5 00,6 99,8 99,7 00,5 0-0,8-0, 0,9 Käyttötarkotusluoktus Energatuotteet,4 09, 3,9 6,3 9,9 3,9 4,4 2,2 3, Raaka-aneet ja tuotantohyödykkeet 38 08,7 05,5 04,4 07, ,7 Investonttavarat 33,8 9,7 24,5 26,8 25,,9 4,8 -,3 Kestokulutustavarat ,5 74,3 75,9 4,3-0,7 -,6 2,2 Muut kulutustavarat 4,8 99, 98, ,8-0,7-0,3-0,9 0,8 * Metallteollsuus pl. elektronkka-ja sähkötuotteden valmstus 9

10 Kuvo. Koko teollsuustuotannon kaustasotettu muutosprosentt edellsestä kuukaudesta Maals Huht Touko Kesä Henä Elo Syys Loka Marras Joulu Tamm Helm Maals Kuvo 2. Koko teollsuustuotannon kaustasotettu muutosprosentt edellsen vuoden vastaavasta kuukaudesta 0

11 Kuvo 3. Teollsuustuotannon kaustasotettu muutosprosentt helmkuu 2006 / maalskuu 2006 Metalltuotteden valmstus 5,8 Koksn ja öljytuotteden valmstus Kemkaalen ja kemallsten tuotteden valmstus 4 3 Koneden ja latteden valmstus! 2,6 ; Elntarvkkeden ja juomen valmstus 2,3 : E-metallsten mneraaltuotteden valmstus 2 I Nahan ja nahkatuotteden valmstus :.3 Kustantamnen ja panamnen Tekstlen ja tekstltuotteden valmstus 0,3 Metallen jalostus 0, ; Massan, papern ja papertuotteden valmstus 0, Kulkuneuvojen valmstus 0.2 Kum-ja muovtuotteden valmstus.6 C 7 7 I Elektronkka- ja sähkötuotteden valmstus t -9 I Muutos % Kuvo 4. Teollsuustuotannon kaustasotettu muutosprosentt maalskuu 2005 / maalskuu 2006 Kulkuneuvojen valmstus Nahan ja nahkatuotteden valmstus Metalltuotteden valmstus Koneden ja latteden valmstus Kemkaalen ja kemallsten tuotteden valmstus E-metallsten mneraaltuotteden valmstus Elektronkka-ja sähkötuotteden valmstus Koksn ja öljytuotteden valmstus Metallen jalostus Elntarvkkeden ja juomen valmstus Kustantamnen ja panamnen Massan, papern ja papertuotteden valmstus Tekstlen ja tekstltuotteden valmstus Kum-ja muovtuotteden valmstus Muutos %

12 Kuvo 5. Teollsuustuotannon trend TOL C,D,E, Suom, Saksa, Ruots, Ranska ja Iso-Brtanna , 2000=00 Suom -»Saksa»»Ruots 'Ranska Iso-Brtanna Kuvo 6. Muu tehdasteollsuus TOL 5,7, 8, 9, 22, 26, 36, 37 teollsuustuotannon volyym-ndeks maalskuu, 2000= >j%j :-- ; - {% II k fl l / l / f \ \ X ffn _ T f f\ u ** II : f ^ ^ r r f 70 * Työpäväkorjattu Kaustasotettu» Trend 2

13 t Kuvo 7. Puu- ja paperteollsuus TOL 20-2, teollsuustuotannon volyym-ndeks maalskuu, 2000= ' N «A : s y ' g.v.* < ' I : I" f c - V p > :: \ A * " * *,4 -! - _ W A s * ' u j ' -. A V... «A * h V V \j L "? II : l > Is l T r t r J. L l l L l l ~ r r f f l h '' - jh f "f Työpäväkorjattu Kaustasotettu»» Trend T t r I l T ,.!...I... T : t L. Kuvo 8. Keman teollsuus TOL 23-25, teollsuustuotannon volyym-ndeks maalskuu, 2000=00 Työpäväkorjattu Kaustasotettu»»Trend 3

14 Kuvo 9. Muu metallteollsuus TOL met - DL, teollsuustuotannon volyym-ndeks maalskuu, 2000= I...J tl S.; : --- A. j r - -f - - ; ; & H,.\.f! r..f f 5. H t,, / \ I l : j jj ^ _ y p * Jj M r5 Työpäväkorjattu Kaustasotettu»««Trend Kuvo 0. Elektronkka-ja sähkötuotteden valmstus TOL DL, teollsuustuotannon volyym-ndeks maalskuu, 2000= t e : k! j ^ H nr t - - r ~ \ n - r - * y * ~ 4 ^ v v : : Työpäväkorjattu --Kaustasotettu = T re n d < n s / ' / W l! A / v j ' [ y! J.. J L j I I k f M j. 4

15 Teollsuustuotannon volyym-ndeks Volymndex för ndustrproduktonen Volume ndex for ndustral producton Alkuperänen / Kaustasortettu Icke-korrgerad / Säsongrensad Non-adjusted / Seasonal adjusted 2000= = =00 C,D,E Koko teollsuus Hela ndustrn Total ndustry C Kavostomnta ja louhnta Gruvdrft och utvnnng av mneral Mnng and quarryng D Tehdasteollsuus Fabrksndustr Manufacturng ndustry DA{5-6) Elntarvkkeden, juomen ja tupakan valmstus Lvsmedels-, dryckesvaru- och tobaksvaruframställnng Manufacture of food products, beverages and tobacco 5 Elntarvkkeden ja juomen valmstus Lvsmedels- och dryckesvaruframställnng Manufacture of food products and beverages DBÍ7-8) Tekstlen ja tekstltuotteden valmstus Textl- och beklädnadsvarutllverknng Manufacture of textles and textle products 7 Tekstlen valmstus Textlvarutllverknng Manufacture of textles 8 Vaatteden valmstus Tllverknng av kläder Manufacture of wearng apparel DC(9) Nahan ja nahkatuotteden valmstus Tllverknng av läder och lädervaror Manufacture of leather and leather products 20 Sahatavaran ja puutuotteden valmstus Sägvrkes- och trävarutllverknng Manufacture of wood and wood products 2 Massan, papern ja papertuotteden valmstus Massa-, pappers-och pappersvarutlllverknng Manufacture of pulp, paper and paper products 22 Kustantamnen ja panamnen Förlagsverksamhet och grafsk produkton Publshng and prntng 23 Koksn ja öljytuotteden valmstus Tllverknng av koks och oljeprodukter Manufacture of coke and refned petroleum products 24 Kemkaalen ja kemallsten tuotteden valmstus Tllverknng av kemkaler och kemska produkter Manufacture of chemcals and chemcal products 25 Kum-ja muovtuotteden valmstus Tllverknng av gumm- och plastvaror Manufacture of rubber and plastc products 26 E-metallsten mneraaltuotteden valmstus Tllverknng av cke-metallska mneralska Manufacture of other non-metallc mneral products produkter DJ(27-28) Metallen jalostus ja metalltuotteden valmstus Metallframställnng och metallvarutllverknng Manufacture of basc metals and fabrcated metal products 27 Metallen jalostus Metal If ra mstä I n ng Manufacture of basc metals 28 Metalltuotteden valmstus Tllverknng av metallvaror Manufacture of fabrcated metal products 29 Koneden ja latteden valmstus Tllverknng av maskner och utrustnng Manufacture of machnery and equpment DL(30-33) Elektronkka- ja sähkötuotteden valmstus Tllverknng av elektronk och elprodukter Manufacture of electrcal and optcal equpment 30 Konttor- ja tetokoneden valmstus Tllverknng av kontorsmaskner och datorer Manufacture of offce machnery and computers 3 Muu sähkökoneden ja -latteden valmstus Tllverknng av andra elektrska maskner och artklar Manufacture of electrcal machnery and apparatus n.e.c 32 Rado-, televso- ja tetolkennevälneden valmstus Tllverknng av teleprodukter Manufacture of rado, televson and communcaton equpment 33 Henomekaansten-ja optsten kojeden valmstus Tllverknng av precsonsnstrument och optska Manufacture of precson and optcal nstruments nstrument DM(34-35) Kulkuneuvojen valmstus Tllverknng av transportmede! Manufacture of transport equpment 34 Autojen ja perävaunujen valmstus Tllverknng av motorfordon, släpfordon och pähängsvagnar Manufacture of motor vehcles, tralers and semtralers 35 Muu kulkuneuvojen valmstus Tllverknng av andra transportmedel Manufacture of other transport equpment 36 Huonekalujen valmstus; muu valmstus Tllverknng av möbler; annan tllverknng Manufacture of furnture; manufacturng n.e.c. E Energa- ja veshuolto Energ- och vattenförsörjnng Energy and water supply 40 Sähkö-, kaasu-ja lämpöhuolto E-, gas-, och värmeförsörjnng Electrcty, gas, steam and hot water supply 4 Veden puhdstus ja jakelu Vattenrenng och dstrbuton Collecton, purfcaton and dstrbuton of water Erkosndekst Specalndex Specal ndces 20-2 Puu-ja paperteollsuus Trä- och pappersndustr Wood and paperndustry Kemanteollsuus Kemsk ndustr Chemcal ndustry Metallteollsuus Metallndustr Metal ndustry Met-DL Metallteollsuus pl. elektronkka-ja Metallndustr exkl. tllverknng av elektronk och Metalndustry excl. manufacture of electroncal and sähkötuotteden valmstus elprodukter optcal equpment Muu D Muu tehdasteollsuus Övrg fabrksndustr Other manufacturng Käyttötarkotusluoktus Klassfcerng efter användnngsändamäl Man ndustral groupngs Energatuotteet Energprodukter Energy Raaka-aneet ja tuotantohyödykkeet Rávaror och produktonsförnödenheter Intermedate goods Investonttavarat Investerngsvaror Captal goods Kestokuutustavarat Kaptalvaror Durable consumer goods Muut kulutustavarat Övrga konsumtonsvaror Non-durable consumer goods Otskot: Rubrken Ttles: Pano Vkt Weght Muutosprosentt Procentuell förändrng Percentual change Tamm, Helm, Maals, Huht, Touko, Kesä, Jan, Feb, Mar, Apr, Maj, Jun, Jan, Feb, Mar, Apr, May, Jun, Henä, Elo, Syys, Loka, Marras, Joulu Jul, Aug, Sep, Okt, Nov, Dec Jul, Aug, Sep, Oct, Nov, Dec Vuoden alusta Frán början av äret From the begnng of the year 5

16 Tlastokeskus ////// Statstkcentralen U ' Statstcs Fnland Posttus I k krje Port Payé Fnlande Suomen Post Oyj SVT Suomen vrallnen tlasto Fnlands offcella Statstk Offcal Statstcs of Fnland Teollsuus 2006 Industr Industry Lsätetoja - Förfrägnngar - Inqures Kar Rauto (09) kar. rauto@tlastokeskus. f Vastaava tlastojohtaja - Ansvarg statstkdrektör - Drectorn charge Hannele Orjala Asakaspalaute: www. tlastokeskus, f/palaute Tlastokeskus, myyntpalvelu Statstkcentralen, försäljnng PL 4 C PB 4 C TILASTOKESKUS STATISTIKCENTRALEN puh. (09) faks (09) myynt@tlastokeskus. f www. tlastokeskus, f tfn (09) fax (09) myynt@stat. f Statstcs Fnland, Sales Servces P.O.Box 4 C FIN STATISTICS FINLAND Tel Fax sales@stat. f ISSN =Suomen vrallnen tlasto ISSN (prnt) ISSN (pdf) Tuotenumero 9433 (prnt) Tuotenumero (pdf) H.