Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Transkriptio

1 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland S VT Teollisuus 1996:16 Industri Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Volymindex för industriproduktionen 1996, lokakuu - oktober 1990=100 T e o llis u u s tu o ta n n o n v o ly y m in m u uto s / L o kaku u (% ) (ty ö p ä iv ä k o rja ttu ) Koko teollisuus (C,D,E) Tehdasteollisuus D Puu ja paperi 14,15 Metalli Kemianteollisuus 18,19,21 Muu tehdasteollisuus Energiahuolto E Helsinki Julkaisun tie d o t vapaasti la inattavissa. Lainattaessa m ainittava lä hteeksi Tilastokeskus.

2 Teollisuustuotannon vahva kasvu jatkui lokakuussa Tuotannon kasvu voimistui 6,8 prosenttiin (työpäiväkorjattu) Osa kasvusta selittyy energian tuotannon kasvulla. Se kas voi lokakuussa peräti 21 prosenttia. Energian vienti Ruotsiin on kasvanut ja samaan aikaan tuontia on korvattu kotimaisella tuotannolla. Myös teollisuustuotannon piristyminen on lisännyt energian tarvetta. Paperiteollisuuden tuotanto kasvoi lokakuussa jo 7,4 prosenttia, kun se kasvoi syyskuussa vain 2,6 prosenttia. Suuri kasvuluku johtuu osittain tuotannon laskusta vertailuajankohtana eli viime vuoden syksynä. Tammi-lokakuussa teollisuustuotanto kasvoi 3 prosenttia edellisvuodesta. Lokakuussa metalliteollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 6,8 prosenttia viime vuoden lokakuusta. Kaikkien metalliteollisuuden päätoimialojen paitsi kulkuneuvojen valmistuksen indeksit osoittivat kasvua. Erityisen paljon kasvoi koneiden ja laitteiden valmistus, 11,7 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi lokakuussa 6,8 prosenttia. Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus kasvoi 7,4 prosenttia ja mekaaninen metsäteollisuus 5,4 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi lokakuussa 5,2 prosenttia. Muun tehdasteollisuuden tuotanto nousi lokakuussa 3,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Investointitavaroita tuotettiin lokakuussa lähes 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Myös kulutustavaroita tuotettiin runsaat 3 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tehdasteollisuuden kapasiteetista oli lokakuussa käytössä runsaat 87 prosenttia, mikä oli noin prosenttiyksikön enemmän kuin vuotta aiemmin. Metalliteollisuudessa käyttöaste oli 91 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden käyttöaste oli lähes 93 prosenttia. Kemianteollisuuden käyttöaste oli lokakuussa runsaat 83 prosenttia. Muun tehdasteollisuuden käyttöaste oli lokakuussa lähes 80 prosenttia. Industriproduktlonens kraftiga ökning fortsatte i Oktober Produktionsökningen 6,8 procent (arbetsdagskorrigerad) En del av tillväxten förklaras av den ökade energiproduktionen. I Oktober ökade den rentav med 21 procent. Energiexporten tili Sverige har ökat ooh samtidigt har importen ersatts med inhemsk produktion. Den allt livligare industriproduktionen har ocksä ökat energibehovet. Produktionen inom pappersindustrin ökade i Oktober redan med 7,4 procent, i September var ökningen hara 2,6 procent. De Stora tillväxtsiffran beror delvis pä produktionsnedgängen vid jämförelsetidpunkten, dvs. förra hösten. Under januari-oktober ökade industriproduktionen med 3 procent. I Oktober ökade den arbetsdagskorrigerade metallindustriproduktionen med 6,8 procent frän Oktober Indexen för samtliga huvudsakliga näringsgrenar inom metallindustrin, med undantag av tillverkningen av fortskaffningsmedel, uppvisade en ökning. Tillverkningen av maskiner ökade speciellt mycket, dvs. med 11,7 procent. Produktionen inom trä- och pappersindustrin ökade i Oktober med 6,8 procent. Tillverkningen av massa, papper och pappersprodukter ökade med 7,4 procent och Produktionen inom den mekaniska skogsindustrin med 5,4 procent. Produktionen inom den kemiska industrin ökade i Oktober med 5,2 procent. Produktionen inom den övriga tillverkningsindustrin ökade i Oktober med 3,5 procent frän Oktober äret innan. Produktionen av investeringsvaror var i Oktober närmare 10 procent större än i fjol. Produktionen av konsumtionsvaror var ocksä drygt 3 procent större än i Oktober i fjol. Kapacitetsutnyttjandet inom tillverkningsindustrin var i Oktober drygt 87 procent, vilket var omkring en procentenhet mera än i fjol. Kapacitetsutnyttjandet inom metallindustrin var 91 procent. Kapacitetsutnyttjandet inom trä- och pappersindustrin var nästan 93 procent. Kapacitetsutnyttjandet inom den kemiska industrin var i Oktober drygt 83 procent. Kapacitetsutnyttjandet inom den övriga tillverkningsindustrin var i Oktober närmare 80 procent.

3 Teollisuustuotannon (TOL C,D,E) vuosimuutos (%) lokakuu Loka MarrasJoulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Kuvio 2.

4 TEOLLISUUSTUOTANNON VOLYYMI-INDEKSI VUOSI (ENNAKKOTIETOJA) PAINO IX X I-X 1996 IX X I-X MUUTOSPROSENTIT IX X 96/95 I-X C.D.E: KOKO TEOLLISUUS INVESTOINTITAVARAT KULUTUSHYÖDYKKEET MUUT TUOTANTOHYÖDYKKEET INDEKSIT TOIMIALOITTAIN C KAIVOS- JA KAIVANNAISTOIMINTA MALMIEN KAIVU MUU KAI VANNA ISTO IM INTÄ D TEOLLISUUS ELINTARVIKE-,JUOMA- JA TUPAKKATEOLL ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUS JUOMIEN VALMISTUS TUPAKKATUOTTEIDEN VALMISTUS REHUJEN VALMISTUS TEKSTIILIEN VALMISTUS VAATTEIDEN, NAHKATUOTT. JA JALK.VALM VAATTEIDEN VALMISTUS NAHAN JA NAHKATUOTT. VALM JALKINEIDEN VALMISTUS PUUTAVARAN JA PUUTUOTT. VALMISTUS MASSAN. PAPERIN JA -TUOTTEIDEN VALM KUSTANTAMINEN JA PAINAMINEN HUONEKALUJEN VALMISTAMINEN KEMIKAALIEN JA KEMI A LL. TUOTT. VALM PERUSKEMIKAALIEN VALMISTAMINEN MUIDEN KEMIALL. TUOTT. VALMISTUS ÖLJY- JA KIVIHIILITUOTTEIDEN VALM ÖLJYN JALOSTUS ÖLJYTUOTTEIDEN JATKOJALOSTUS KUMI- JA MUOVITUOTT. VALMISTUS KUMITUOTTEIDEN VALMISTUS MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS LASI-, SAVI- JA KIVITUOTT. VALM LASIN JA LASITUOTT. VALMISTUS POSLIINI TUOTT. JA SAVIASTIAIN VALM MUU LASI-,SAVI- JA KIVITUOTT. VALM METALLIEN VALMISTUS RAUDAN JA TERÄKSEN VALMISTUS MUIDEN KUIN RAUTAMETALL.VALMISTUS METALLIEN VALU METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS YLEISKÄYTTÖÖN TARK. KONEIDEN VALM ERIKOISKONEIDEN VALMISTUS SÄHKÖTEKNISTEN TUOTT. JA INSTRUM. VALM SÄHKÖTEKNISTEN TUOTT. VALMISTUS INSTRUMENTTIEN JA HIENOMEK. TUOTT.VALM KULKUNEUVOJEN VALMISTUS LAIVOJEN JA VAP.AJAN VENEIDEN VALMISTUS ,275,279 MUIDEN KULKUNEUVOJEN VALMISTUS AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN VALMISTUS MUU VALMISTUS E ENERGIA- JA VESIHUOLTO SÄHKÖHUOLTO VEDEN PUHDISTUS JA JAKELU TEHDASTEOLLISUUDEN ERIKOISINDEKSIT 14,15 PUU- JA PAPERITEOLLISUUS METALLITEOLLISUUS ,19, 21 KEMIANTEOLLISUUS MUU D *) MUU TEOLLISUUS *) H U O M. MUUSTA TEHDASTEOLLISUUDESTA ON EROTETTU KEMIANTEOLLISUUS TOL 18, KATSO SIVU 9

5 TEOLLISUUSTUOTANNON TYÖPSlVÄKORJATTU VOLYYMI-INDEKSI (ENNAKKOTIETOJA) VUOSI PAINO IX X I-X 1996 IX X I-X MUUTOSPROSENTIT IX X 96/95 I-X C,D,E KOKO TEOLLISUUS INVESTOI NT ITAVARAT KULUTUSHYÖDYKKEET MUUT TUOTANTOHYÖDYKKEET INDEKSIT TOIMIALOITTAIN C KAIVOS- JA KAIVANNAISTOIMINTÄ MALMIEN KAIVU MUU KAI VANNA ISTOIMINTA D TEOLLISUUS ELINTARVIKE-,JUOMA- JA TUPAKKATEOLL ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUS JUOMIEN VALMISTUS TUPAKKATUOTTEIDEN VALMISTUS REHUJEN VALMISTUS TEKSTIILIEN VALMISTUS VAATTEIDEN, NAHKATUOTT. JA JALK.VALM VAATTEIDEN VALMISTUS NAHAN JA NAHKATUOTT. VALM JALKINEIDEN VALMISTUS PUUTAVARAN JA PUUTUOTT. VALMISTUS MASSAN, PAPERIN JA -TUOTTEIDEN VALM KUSTANTAMINEN JA PAINAMINEN HUONEKALUJEN VALMISTAMINEN KEMIKAALIEN JA KEMIALL.TUOTT. VALM PERUSKEMIKAALIEN VALMISTAMINEN MUIDEN KEMIALL. TUOTT. VALMISTUS ÖLJY- JA KIVIHI ILITUOTTEIDEN VALM ÖLJYN JALOSTUS ÖLJYTUOTTEIDEN JATKOJALOSTUS KUMI- JA MUOVITUOTT. VALMISTUS KUMITUOTTEIDEN VALMISTUS MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS LASI-, SAVI- JA KIVITUOTT. VALM LASIN JA LASI TUOTT. VALMISTUS POSLIINI TUOTT. JA SAVI ASTI AIN VALM MUU LASI-,SAVI- JA KIVITUOTT. VALM METALLIEN VALMISTUS RAUDAN JA TERÄKSEN VALMISTUS MUIDEN KUIN RAUTAMETALL.VALMISTUS METALLIEN VALU METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS YLEISKÄYTTÖÖN TARK. KONEIDEN VALM ERIKOISKONEIDEN VALMISTUS SÄHKÖTEKNISTEN TUOTT. JA INSTRUM. VALM SÄHKÖTEKNISTEN TUOTT. VALMISTUS INSTRUMENTTIEN JA HIENOMEK. TUOTT.VALM KULKUNEUVOJEN VALMISTUS LAIVOJEN JA VAP.AJAN VENEIDEN VALMISTUS ,275,279 MUIDEN KULKUNEUVOJEN VALMISTUS AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN VALMISTUS MUU VALMISTUS E ENERGIA- JA VESIHUOLTO SÄHKÖHUOLTO VEDEN PUHDISTUS JA JAKELU TEHDASTEOLLISUUDEN ERIKOI S INDEKSIT 14,15 PUU- JA PAPERITEOLLISUUS METALLITEOLLISUUS ,19,.21 KEMIANTEOLLISUUS MUU D *) MUU TEOLLISUUS *) H U O M. MUUSTA TEHDASTEOLLISUUDESTA ON EROTETTU KEMIANTEOLLISUUS TOL KATSO SIVU 9

6 Tehdasteollisuuden (D) kapasiteetin käyttöaste (%) 1995ja 1996 tammi-lokakuu Kuvio 4. Tehdasteollisuuden erikoisindeksien trendit Teollisuustuotannon volyymi-indeksi lokakuu Metalli Puu- ja paperi Kemianteoll. Muu teollisuus

7 Kuvio 6. Rakennusaineteollisuus TOL 22 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi lokakuu

8 Koneiden ja laitteiden valmistus TOL 25 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi lokakuu Kuvio 8. Kulkuneuvojen valmistus TOL 27 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi lokakuu Alkuperäinen «=X11-Arima tasatun sarjan trendi Kausitasoitettu

9 Tehdasteollisuuden erikoislndeksejä on uusittu Kemianteollisuus, joka koostuu toimialoista kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus (toi 18), öljy- ja kivihiilituotteiden valmistus (toi 19) ja kumi-ja muovituotteiden valmistus (toi 21), on erotettu omaksi ryhmäkseen aiemmasta muusta tehdasteollisuudesta (toi muu D). Kemianteollisuuden osuus pemsvuonna (1990) oli 11 prosenttia koko teollisuuden jalostusarvosta. Ryhmä muu tehdasteollisuus koostuu toimialoista elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuus (toi 11), tekstiilien valmistus (toi 12), vaatteiden, nahkatuotteiden ja jalkineiden valmistus (toi 13), kustantaminen ja painaminen (toi 16), huonekalujen valmistus (toi 17), lasi-, savi-ja kivituotteiden valmistus (toi 22) sekä muu valmistus (toi 29). Sen osuus perusvuoden (1990) koko teollisuuden jalostusarvosta oli 30,5 prosenttia. Muu tehdasteollisuus (toi muu D) kuvaa nyt paremmin ns. kotimarkkinateollisuutta, koska vienti-intensiivinen kemianteollisuus on erotettu omaksi ryhmäkseen. Tilastokeskus laskee edelleen muun tehdasteollisuuden myös aiemman määrittelyn mukaisena ja se on saatavissa pyydettäessä. Aiemman määrittelyn mukaisen muun tehdasteollisuuden pisteluvut voi laskea myös itse: Esimerkiksi kemianteollisuuden työpäiväkorjattu indeksipisteluku oli lokakuussa ,5 ja uuden muun tehdasteollisuuden työpäiväkoijattu indeksipisteluku oli lokakuussa ,7. Vastaavasti kemianteollisuuden paino on 11,0 ja uuden muun tehdasteollisuuden paino 30,5. Vanha muu tehdasteollisuus saadaan seuraavasti: (122,5*11, ,7*30,5)/41,5 = 109,4, mikä oli vanhan muun tehdasteollisuuden indeksipisteluku lokakuussa Vastaavasti lasketaan edellisen vuoden eli 1995 lokakuun indeksi: (116,4*11,0+ 101,2*30,5)/41,5 = 105,2, mikä oli vanhan muun tehdasteollisuuden indeksipisteluku lokakuussa *(109,4-105,2)/105,2 = 4,0 prosenttia, mikä oli vanhan muun tehdasteollisuuden vuosimuutos lokakuusta 1995 lokakuuhun Specialindexen för tillverkningsindustrin reviderade Den kemiska industrin, som bestár av näringsgrenama tillverkning av kemikalier och kemiska produkter (NI 18), tillverkning av olje- och stenkolsprodukter (NI 19) samt tillverkning av gummi- och plastvaror (NI 21), har särskiljts frän den övriga tillverkningsindustrin och utgör gruppen (NI övrig D). Den kemiska industrins andel av förädlingsvärdet var under basäret (1990) 11 procent av förädlingsvärdet inom heia industrin. Gruppen övrig tillverkningsindustri bestár av näringsgrenama tillverkning av livsmedel, dryckesvaror och tobak (NI 11), tillverkning av textiler (NI 12), tillverkning av kläder, lädervaror och skodon (NI 13), förlagsverksamhet och tryckning (NI 16), tillverkning av möbler (NI 17), tillverkning av glas-, 1eroch stenprodukter (NI 22) samt övrig tillverkning (NI 29). Under basáret (1990) var gruppens andel av förädlingsvärdet inom heia industrin 30,5 procent. Den övriga tillverkningsindustrin (NI övrig D) ger nu en bättre beskrivning av den s.k. hemmamarknadsindustrin, eftersom den exportintensiva kemiska industrin avskiljts tili en egen grupp. Statistikcentralen räknar fortfarande index för den övriga tillverkningsindustrin ocksá enligt den tidigare definitionen och dessa uppgifter fás pá begäran. Man kan ocksä själv räkna indextalen för gruppen övrig tillverkningsindustri i enlighet med den tidigare definitionen: I Oktober 1996 var t.ex. det arbetsdagskorrigerade indextalet för den kemiska industrin 122,5. Under samma mänad var det arbetsdagskorrigerade indextalet för den nya gmppen övrig tillverkningsindustri 104,7. Pä motsvarande sätt var den kemiska industrins viktandel 11,0 och den nya övriga tillverkningsindustrins viktandel 30,5. Indexet för den gamla gruppen övrig tillverkningsindustri räknas pä följande sätt: (122,5*11,0+ 104,7*30,5)/41,5 = 109,4, vilket gav indextalet för den gamla gruppen övrig tillverkningsindustri i Oktober Pä motsvarande sätt räknas indexet för föregäende är, dvs. för Oktober 1995: (116,4*11,0+ 101,2*30,5)41,5 = 105,2, vilket gav indextalet för den gamla gruppen övrig tillverkningsindustri i Oktober *(109,4-105,2)/105,2 = 4,0 procent, vilket var förändringen pä ärsnivä inom den gamla gmppen övrig tillverkningsindustrin frän Oktober 1995 tili Oktober 1996.

10 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Postitus 1 Ik kirje PMM Sopimus 00022/1 SVT Suom en V ira llin e n Tilasto F inlands O ffic ie lla S ta tis tik O ffic ia l S ta tis tic s o f Finland Teollisuus 1996:16 Industri Industry Tiedustelut - Förfrägningar - Inquiries: Kari Rautio Liisa P ulli (09) M y y n ti: J u lk a is u je n m y y n ti/3 B TILASTOKESKUS Puhelin: (90) fa k s i: (90) F ö rs ä ljn in g : P u b lik a tio n s fö rs ä ljn in g /3 B STATISTIKCENTRALEN Telefon: (90) Telefax: (90) O rders: S ale o f p u b lic a tio n s /3 B RN STA VSTICS FINLAND Telephone: Telefax: IS S N = T e o llisu u s IS S N