VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS

2 Toimitus Virve Streng, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2010

3 3 Vuosikertomus ilmestyy nyt toisen kerran koko syyttäjälaitoksen yhteisenä kertomuksena. Se on tarkoitettu tietolähteeksi ensisijaisesti syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon henkilöstölle, mutta kertomuksesta löytyy hyödyllistä tietoa syyttäjäntoiminnasta myös poliisille, asianajajille, alan opiskelijoille, tiedotusvälineille ja yksittäisille kansalaisille. aakkosellinen asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna Tiivistelmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista, toimenpiteeseen johtaneista ratkaisuista löytyvät Valtakunnansyyttäjänviraston kotisivulta osoitteesta Vuosikertomuksessa esitellään syyttäjälaitoksen toimintaa kertomusvuonna, esimerkiksi syyteasioita, hallintoa, syyttäjälaitoksen ohjausta ja kehittämistä, koulutusta sekä kansainvälistä toimintaa. Kertomuksen lopusta löytyvät keskeisimmät syyttäjiä koskevat lait ja asetukset sekä Helsingissä, 24. päivänä maaliskuuta 2010 Viestintäpäällikkö Virve Streng

4

5 5 Lukijalle 3 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: Valtakunnansyyttäjän mietteitä 12 vuoden virkakauden päättyessä 9 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske: Vakaat resurssit, tasaisen hyvä tulos 13 Syyttäjälaitos 15 Valtakunnansyyttäjä 17 Apulaisvaltakunnansyyttäjä 19 Valtakunnansyyttäjänvirasto 19 Valtionsyyttäjät 20 Paikalliset syyttäjänvirastot 23 Hallinto 31 Henkilöstöasiat 33 Työhyvinvointi 34 Talous 36 SyytEASiat 39 Eräitä kertomusvuoden aikana ratkaistuja syyteharkinta-asioita 42 Sananvapausrikosasiat 46 Muutosharkinta-asiat 50 Kantelut 54 Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen syytemääräykset 55 Rikoslain 1 luvun syytemääräysasiat 55 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa 55 Syyttäjänmääräysasiat 56 Poliisirikosasiat 56

6 6 OHJAUS JA KEHITTÄMinEN 57 Erikoissyyttäjät 60 Avainsyyttäjät 64 Seurantakäynnit 68 KOULUTUS 69 Syyttäjien koulutus 72 Syyttäjien täydennyskoulutus 76 Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä 76 Toimistohenkilökunnan koulutus 78 Koulutuksellinen sidosryhmäyhteistyö 78 KanSainVäliSET ASiaT 79 Pohjoismainen yhteistyö 82 Itämeren oikeusalueen yhteistyö 84 Euroopan unioni 84 Euroopan neuvosto 88 Muu kansainvälinen yhteistyö 88 Asiahakemisto 92 Keskeisimmät syyttäjiä koskevat lait ja asetukset 95

7 7

8 8 Kuva: Markku Ojala/Compic Photos Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki

9 9 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Valtakunnansyyttäjän mietteitä 12 vuoden virkakauden päättyessä K ulunut runsaan 12 vuoden mittainen kauteni on ollut mielenkiintoista aikaa, raskasta mutta antoisaa. Kokonaan uuden valtakunnallisen organisaation rakennustyössä olen saanut toimia sekä arkkitehtinä että rakennusmestarina. Leijonanosan ajasta ovat vieneet sekä strateginen että operatiivinen johtaminen. Samalla on kuitenkin pitänyt huolehtia myös muusta osaamisestaan, koska valtakunnansyyttäjä joutuu ottamaan nopeasti kantaa myös juridisesti vaikeisiin yksittäisiin kysymyksiin. Syyttäjäntoimi on perustuslaissa sijoitettu samaan lukuun tuomioistuinten kanssa. Syyttäjän riippumattomuutta lainkäytöllisissä tehtävissään voidaankin käytännössä verrata tuomarin riippumattomuuteen. Lakiemme mukaan syyttäjälaitos myös kokonaisuutena toimii muiden valtioelinten ohjausvallan ulkopuolella, lukuun ottamatta budjetti- ja siihen liittyvää tulosohjausvaltaa. Kansainvälisesti vertaillen tämä on mielenkiintoista. Voin todeta, etten ole ulkomailla liikkuessani koskaan törmännyt vastaavaan. Niinpä järjestelmästämme on läpi vuosien oltu eri puolilla maailmaa laajasti kiinnostuneita. Valtakunnansyyttäjänviraston aloittaessa toimintaansa vuonna 1997 maassa oli 78 paikallista syyttäjäyksikköä. Hajanaisuus ja haavoittuvuus nousi nopeasti keskeisesti esille. Jo tulosneuvottelujen käyminen näin monen erillisen yksikön kanssa oli oma haasteensa. Laajojen yhteistoimintajärjestelyjen kautta vihdoin huhtikuussa 2007 muodostettiin 15 syyttäjänvirastoa, joilla oli 50 palvelutoimistoa. Vuoden 2010 alussa palvelutoimistoja oli enää 33. Näköpiirissä on, että syyttäjänvirastojen määrä tästä vielä hiukan laskee ja palvelutoimistoverkostoa tiivistetään yhä. Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistus on ollut välttämätön, jotta syyttäjälaitoksen ohjaus on- Johdon katsaus

10 10 nistuisi keskushallintoviraston pienillä voimavaroilla. Uudistuksella on ollut suuri merkitys myös syyttäjien ammattitaidon kehittämisessä. Suurempi työyhteisö tarjoaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet erikoistumiselle sekä ammatillisen vapaamuotoisen vuorovaikutuksellisuuden kehittymiselle. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetulla lailla toteutettiin rikosoikeudenkäyntimenettelyn uudistus, joka merkitsi rikosasian syyttäjän roolin muuttumista aikaisempaa olennaisesti keskeisemmäksi ja vaativammaksi. Uudistuksen edellyttämä syyttäjäntoiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. Keskeiseksi ja vielä ratkaisemattomaksi ongelmaksi uudessa rikosprosessissa on osoittautunut syyttäjälaitoksen voimavarojen ilmeinen riittämättömyys uudistetun menettelyn soveltamiseen kaikissa tapauksissa lainsäätäjän tarkoittamalla ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteidenkin edellyttämällä tavalla. Tämän epäkohdan vaikutukset voidaan havaita selvimmin laajoissa ja vaativissa rikosasioissa, joiden kokonaiskäsittelyajat ovat usein muodostuneet kohtuuttoman pitkiksi. Toiminnassa kiinnitetäänkin erityistä huomiota syyttäjäntyön tehostamista edistävien menettelytapojen löytämiseen sekä uuden rikosoikeudenkäyntijärjestelmän kehittämistarpeiden kartoittamiseen. Rikoslain laajan kokonaisuudistuksen päätyttyä ei laajoja muutoksia rikoksia koskevaan lainsäädäntöön ole odotettavissa. Kokonaan uudet taikka aikaisempaa vahingollisemmiksi kehittyvät rikolliset ilmiöt voivat kuitenkin johtaa uusiin kriminalisointeihin tai olemassa olevien säännösten tarkistamiseen. Tällaisia muutostarpeita voi ennakoida ilmenevän esimerkiksi tietoverkkoihin ja niiden käyttämiseen, laittomaan maahantuloon, ulkomaalaisperäisen työvoiman käyttämiseen, rasismiin, järjestäytyneen rikollisuuden taloudelliseen toimintaan soluttautumiseen sekä läheissuhteissa tehtyihin kosto- ja vainotekoihin liittyvien rikollisten ilmiöiden yhteydessä. Rikollisuustilanteen muutoksia ja rikoslain kehittämistarpeita olennaisesti merkittävämpi syyttäjäntoiminnan tulevaisuuteen vaikuttava tekijä on kuitenkin edellä mainittu laajojen rikosasioiden käsittelyaikojen kohtuuton venyminen ja siihen liittyvä koko rikosoikeudenkäyntijärjestelmän vakavan ruuhkautumisen ja hidastumisen vaara. Tässä tilanteessa tulee Valtakunnansyyttäjänviraston toimia entistä määrätietoisemmin siten, että laajoihin ja vaativiin rikosasioihin ohjataan vähistä resursseista riittävät syyttäjävoimavarat. Tämä on tarvittaessa tehtävä muiden asioiden ja yksittäisten syyttäjänvirastojen paikallisten tarpeiden kustannuksella. Se, että syyttäjästä on tullut rikosprosessin keskeinen viranomainen, on luonnollisesti asetta- Johdon katsaus

11 11 nut merkittäviä vaatimuksia syyttäjien koulutuksen kehittämiselle. Valtakunnansyyttäjänviraston perustamisen jälkeen koulutustoimintaa onkin lisätty huomattavasti. Syyttäjänurasta kiinnostuneille on perustettu apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä, joka on luonteeltaan työssä oppimista. Virkauraansa aloittavat syyttäjät osallistuvat laajaan peruskoulutusohjelmaan. Sen tavoitteena on muun ohella vastata ihmisoikeussopimusten ja perusoikeussäännösten aktiivisemman soveltamisen syyttäjille asettamiin vaatimuksiin sekä rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn kehityksen tuomiin ammattitaitovaatimuksiin. Koulutus ottaa huomioon myös kansainvälistymisen tuomat uudet haasteet syyttäjän työhön. Syyttäjien ammattitaitoon liittyvien vaatimusten lisääntyminen ja syyttäjälaitoksessa vallitseva voimakas koulutususko on myötävaikuttanut siihen, että nykyään varsin monet syyttäjät ovat ryhtyneet suorittamaan akateemisia jatko-opintoja. Syyttäjien joukossa onkin nykyään useampi lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon haltija. Tällaisia henkilöitä on myös siirtynyt useille yhteiskunnallisesti merkittäville paikoille. kansainvälisiä liittymiä. Syyttäjien on tällaisessa toimintaympäristössä kyettävä hoitamaan ammattitaitoisesti ja tehokkaasti myös sellaiset rikosasiat, joissa on kansainvälisiä kytköksiä. Heidän on muun muassa tiedettävä, miten ulkomailla oleva näyttö voidaan hyödyntää suomalaisessa oikeudenkäynnissä, miten saada ulkomailla oleva rikoshyöty takaisin tai miten syytesiirrot ja rikoksesta epäillyn luovuttamiset hoituvat vieraan valtion kanssa. Rikosjutun kansainvälisen osuuden ammattitaitoinen hoitaminen edistää merkittävästi rikosprosessin etenemistä. Tavoitteena on hoitaa kansalaisen rikosasia niin, että rikosvastuu toteutuu oikein, ripeästi ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Syyttäjistön tulee olla hyvin perillä kansainvälisistä sopimuksista, kansainvälisestä rikosprosessioikeudesta ja kansainvälisestä rikosoikeudesta. Valtakunnansyyttäjänviraston kansainvälinen yksikkö ja erikoiskoulutetut kansainvälisten asioiden avainsyyttäjät on valjastettu neuvomaan muita kollegoitaan. Kansainvälisissä asioissa järjestetään vuosittain myös valtakunnallista ja räätälöityä alueellista koulutusta. Rikollisuus ei tunne rajoja. Koko päällikkökauteni aikana rikollisuus on vuosi vuodelta kansainvälistynyt se on monimutkaistunut ja siihen on tullut järjestäytyneitä piirteitä. Myös tavanomaisessa rikollisuudessa on säännönmukaisesti Pienistä resursseistamme huolimatta olemme onnistuneet hyvin: Suomen syyttäjälaitos on kansainvälisesti varsin tunnettu ja luodut kontaktit ovat olleet monenlaiseksi hyödyksi perustehtävämme hoidossa. Johdon katsaus

12 12 Kuva: Mika Ranta/HS/Lehtikuva Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske

13 13 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske Vakaat resurssit, tasaisen hyvä tulos Ratkaistujen asioiden vähenemiseen on saattanut vaikuttaa osaltaan se, että vaativien rikosasioiden osuus kaikista asioista on jatkuvasti kasvanut ja samalla niiden keskimääräinen syyteharkinta-aika nopeutunut. Myös käräjäoikeusuudistus saattoi heijastua siihen, kuinka paljon syyttäjän ratkaisemia asioita vapautettiin käräjäoikeuksiin. Kokonaisuutena arvioiden tulostavoitteet saavutettiin kertomusvuonna varsin hyvin. Hyvät luvut sinänsä eivät kerro riittävästi laatutekijöiden kehittymisestä. Esitutkintayhteistyö on edelleen liian vähäistä erittelemättömissä ja vaativissa rikosasioissa. Vaativien asioiden käsittelyyn ei ole ohjattu riittävässä määrin usean syyttäjän työpanosta, vaikka tuomioistuimissa niissä on aiempaa useammin ollut vahvennettu kokoonpano. Tästä on ollut seurauksena se, että vaativien asioiden pääkäsittelyvalmistelu esitutkin- Syyttäjälaitoksen tulos tehdään kentällä. Tulosten saavuttamisessa avainasemassa ovat virastojen motivoitunut ja osaava henkilöstö, hyvä johtaminen sekä riittävät resurssit. Kertomusvuonna syyttäjäresurssit olivat kutakuinkin edellisen vuoden tasolla. Viiden syyttäjähenkilötyövuoden vähennys vuoteen 2008 verrattuna ei kuitenkaan yksin selitä sitä, että ratkaistuksi saatiin asiaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhtenä selittävänä tekijänä voi olla se, että pitkään avoimena olleiden asioiden lukumäärä on vähentynyt merkittävästi. Näin ollen jollakin tapaa hankalaksi koettuja asioita on saatu vihdoin ratkaistua. Kertomusvuoden lopussa yli vuoden vanhoja asioita oli enää 182 kappaletta, kun niiden määrä oli edellisenä vuonna 353 ja vuonna 2007 peräti Johdon katsaus

14 14 nan yhteydessä on jäänyt voittopuolisesti pelkästään poliisin työn varaan, mikä ei ole ollut nykylain tarkoitus. Pääkäsittelyssä esitettävän oikeudenkäyntiaineiston kaikinpuolinen asianmukaisuus on kuitenkin pelkästään syyttäjän vastuulla. Tuomarit ovatkin esittäneet kritiikkiä laajojen rikosasioiden prosessuaalista valmistelemattomuutta kohtaan. Syyttäjät ovat kertoneet syyksi resurssien puutteen. Jatkossa joudutaankin vahvistamaan kaikkein kuormitetuimpia virastoja toisten, sinänsä täystyöllistettyjen virastojen kustannuksella. Työtyytyväisyyskyselyn perusteella syyttäjät ovat erittäin motivoituneita työhönsä. Myönteisiä vastauksia saivat työn haastavuus, oikeudenmukainen ja inhimillinen kohtelu työtovereiden taholta sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä. Kokonaisuutena työtyytyväisyysindeksi nousi jonkin verran edellisestä vuodesta. Syyttäjänvirastoissa on panostettu johtamiseen. Kuitenkin työtyytyväisyyskyselyssä johtamisosioon voidaan edellisvuosien tavoin kohdistaa kriittistä tarkastelua. Tässä osiossa virastojen välillä on selvää hajontaa. Vaikuttaa siltä, että työtyytyväisyyden kannalta johtamisotteen tiivistyminen ei ole yksiselitteisesti positiivista. Yhtäältä ohjaaminen on vaikuttanut myönteisesti tulostavoitteiden toteutumiseen, mutta toisaalta itsenäiseen työskentelyyn tottuneet syyttäjät ovat saattaneet kokea sen holhoavaksi tai jopa ahdistavaksi. Johtaminen asiantuntijaorganisaatioissa, erityisesti henkilöstöjohtaminen, on yleisesti tunnustettu erittäin vaativaksi. Työtyytyväisyyskyselyn purkumallin avulla virastot voivat entisestään kehittää vahvuuksiaan ja paneutua omiin kehittämiskohteisiinsa. Tämä syyttäjälaitoksen purkumalli on käytössä myös Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Keväällä 2007 toteutetun organisaatiouudistuksen perusteiden viitoittamana uudistustoimia on jatkettu. Oikeusministeriölle on tehty esitys Päijät-Hämeen ja Kaakkois-Suomen syyttäjänvirastojen yhdistämiseksi uudeksi Salpausselän syyttäjänvirastoksi. Vastaava esitys on tehty myös Varsinais-Suomen ja Satakunnan syyttäjänvirastojen yhdistämiseksi Länsi-Suomen syyttäjänvirastoksi. Järjestelyjen tavoitteena on virastojen toiminnan tehostaminen. Johdon katsaus

15 15

16 16 Syyttäjäorganisaatio on kaksiportainen. Valtakunnansyyttäjänviraston lisäksi paikallisia syyttäjänvirastoja on 15. Paikallisissa syyttäjänvirastoissa on yhteensä 33 palvelutoimistoa. Syyttäjälaitosta johtaa ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä. Syyttäjälaitoksen organisaatio HALLINTO Valtakunnansyyttäjänvirasto SyyTTäjät Valtakunnansyyttäjä Apulaisvaltakunnansyyttäjä 15 syyttäjänvirastoa Valtionsyyttäjät (13) 33 palvelutoimistoa Johtavat kihlakunnansyyttäjät (15) Kihlakunnansyyttäjät (296) Apulaissyyttäjät (15)

17 17 Valtakunnansyyttäjä Suomen perustuslain 104 :n mukaan syyttäjälaitosta johtaa ja ylimpänä syyttäjänä toimii valtakunnansyyttäjä. Hänen tehtävänään on syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen. Tässä tehtävässään hän muun muassa nimittää kaikki paikallissyyttäjät sekä ohjaa ja valvoo syyttäjien toimintaa. Hän voi myös antaa syyttäjäntoimintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Valtakunnansyyttäjä käyttää itsenäistä ja riippumatonta syyteharkintavaltaa. Hän voi kaikkien yleisten syyttäjien esimiehenä ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian. Hän voi myös määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt (syytemääräys) taikka määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan (syyttäjänmääräys). Valtakunnansyyttäjä ajaa syytettä valtakunnanoikeudessa silloin, kun eduskunta on päättänyt syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä, valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria tai eduskunnan oikeusasiamiestä vastaan sekä edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa. Lisäksi valtakunnansyyttäjä ratkaisee kansainvälisiä suhteita koskevat asiat. Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet Jokaisella syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa. Lain mukaan valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa syyttäjille yleisiä määräyksiä ja ohjeita, joilla pyritään muun muassa edistämään syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Ne saatetaan ennen julkistamista oikeusministeriön tietoon. Syyttäjälaitos

18 18 Valtakunnansyyttäjä antoi kertomusvuonna kaksi uutta yleistä ohjetta syyttäjille: VKS:2009:1 SyyTTäjän MUUToKSEnhaUSTa korkeimpaan oikeuteen Dnro 49/31/08 Annettu Ohjeessa kiinnitetään syyttäjien huomiota siihen, miten tärkeää on, että syyttäjät ajaessaan syytteitä tuomioistuimissa harkitsevat aktiivisesti valitusluvan hakemista korkeimmalta oikeudelta, mikäli se tulee prosessuaalisesti mahdolliseksi. Ohjeessa todetaan, että syyttäjien tulee tiedostaa ennakkotapausten arvo ja merkitys rikosoikeudenhoidon kannalta sekä oma roolinsa oikeuskäytännön kehittämisessä. Asiakirjassa viitataan lähteisiin, joista on saatavissa yksityiskohtaisia tietoja ja ohjeita valituslupahakemuksen laatimista varten. Ohjeessa myös todetaan, että harkittaessa tarvetta hakea muutosta hovioikeuden ratkaisuun asianomaisen syyttäjän on hyvissä ajoin otettava yhteyttä Valtakunnansyyttäjänvirastoon käsillä olevan ongelman ennakkopäätösluonteesta käytävää keskustelua varten. Ohjeessa todetaan myös, että syyttäjien on toimitettava korkeimmalle oikeudelle osoitetut valituslupahakemukset Valtakunnansyyttäjänvirastoon viimeistään kahta viikkoa ennen määräpäivää, jotta asia ehditään ajoissa esitellä valtakunnansyyttäjälle. VKS:2009:2 SyyTEHarkinta-asioiDEn priorisoinnista Dnro 25/31/09 Annettu Ohjeessa todetaan, että syyttäjäntoiminnassa joudutaan tosiasiallisesti jatkuvasti priorisoimaan käsiteltäviä asioita ja ettei esimerkiksi syyteharkinta-asioiden saapumisjärjestystä voida sellaisenaan noudattaa ratkaisutoiminnassa. Priorisoinnin tarve liittyy keskeisesti siihen, että oikeudenkäynnin viipyminen on nykyään rikosoikeudenhoidon keskeisimpiä ongelmia. Ohjeessa todetaan myös, että voimavarojen rajallisuus lisää priorisoinnin käytännön merkitystä entisestään. Yhdenmukaisuus on syyttäjäntoiminnassa keskeinen tavoite, joten myös priorisoinnissa noudatettavien kriteerien yhdenmukainen soveltaminen on tärkeää. Tämän vuoksi ohjeeseen on sisällytetty tiettyjä yleisluonteisia perusteita, joita tapauskohtaisessa harkinnassa tulee noudattaa. Priorisoinnissa on ohjeen mukaan ensinnäkin otettava huomioon, että syyttäjälaitoksen voimavaraongelmat eivät ole hyväksyttävä syy syyttäjäntoiminnan oikeudellisesta laadusta tinkimiseen. Ohjeen mukaan asian syyteharkinta-aika ja kokonaiskäsittelyaika ovat lähtökohtaisesti keskeisimmät priorisointiperusteet. Seurannan kohteena ovat erityisesti pitkään (yli yhden vuoden) syyteharkinnassa avoinna olleet asiat. Ohjeen mukaan huomioon on otettava myös aikaviive rikoksen tapahtumahetkestä esitutkinnan alkamiseen. Syyttäjälaitos

19 19 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. 5) paikallissyyttäjille annettavia syyttäjänmääräyksiä ja rikoslain 1 luvun nojalla annettavia syytemääräyksiä; 6) kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä; 7) rangaistusmääräysasioiden valvontaa ja siitä johtuvia toimenpiteitä; ja 8) poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä määräyksiä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välinen tehtävien jako ValtaKUnnansyyTTäjä ratkaisee ensisijaisesti asiat, jotka koskevat: 1) periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä; 2) syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita; 3) kansainvälisiä suhteita; 4) syyttäjien nimittämistä; 5) syyttäjäntoiminnan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta; ja 6) syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa. ApulaiSValtaKUnnansyyTTäjä ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa; 2) palkkaustoimivaltaa; 3) syyttäjäntoiminnan valvontaa; 4) sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 24 :ssä tarkoitettua syyteoikeutta; Syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta päättää valtakunnansyyttäjä. Hän määrää myös siitä, kenen on ajettava syytettä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen tehtävien jaon mukaisesti sananvapausrikosasiat kuuluvat apulaisvaltakunnansyyttäjän tehtäviin. Sananvapausrikosasioista ks. lisää s. 46. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena huolehtia siitä, että syyttäjille kuuluvat rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Valtakunnansyyttäjänvirastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa valtakunnansyyttäjä. Tässä tehtävässä hänellä on apunaan ja neuvoa-antavana elimenä johtoryhmä. Tehtävien Syyttäjälaitos

20 20 tarkoituksenmukaista hoitamista varten virastossa on hallintoyksikkö, syyteasiainyksikkö, ohjaus- ja kehittämisyksikkö sekä kansainvälinen yksikkö. Valtakunnansyyttäjänvirastossa työskenteli kertomusvuonna 41 henkilöä. Kertomusvuonna viraston johtoryhmään kuuluivat valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (puheenjohtaja), apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski saakka, valtionsyyttäjä Jukka Rappe lukien, valtionsyyttäjä Raija Toiviainen, valtionsyyttäjä Christer Lundström, valtionsyyttäjä Pekka Koponen saakka, valtionsyyttäjä Mika Illman lukien, valtionsyyttäjä Olavi Lippu ja viestintäpäällikkö Virve Streng. Syyttäjälaitoksen resursseista vastaa oikeusministeriö, jonka kanssa Valtakunnansyyttäjänvirasto käy syyttäjälaitosta koskevat tulosneuvottelut. Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii syyttäjälaitoksen sisäisestä tulosohjauksesta. Valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksen mukaan valtionsyyttäjä voi ratkaista muutosharkintapyyntöä koskevan asian, jos asiaa ei ole tarpeen enemmälti tutkia, koska ei ole ilmennyt tarvetta muuttaa syyttäjän päätöstä eikä asialla laatunsa tai laajuutensa puolesta ole tavanomaista suurempaa merkitystä. Lisäksi valtionsyyttäjien tehtävänä on avustaa valtakunnansyyttäjää syyttäjäntoiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja seurannassa tämän antamien määräysten mukaisesti. Tällaisia määräyksiä on annettu muun muassa erikoisja avainsyyttäjätoiminnasta, sitä täydentävästä valtionsyyttäjien alueellisesta ohjauksesta sekä valtakunnansyyttäjän seurantakäyntien järjestämisestä. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimi kertomusvuonna 13 valtionsyyttäjää. Valtionsyyttäjät Valtionsyyttäjät huolehtivat syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Heidän tehtävänään on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjät toimivat syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Valtionsyyttäjillä on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat Valtionsyyttäjien hoidettaviksi kuuluvat yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat voivat olla esimerkiksi: varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; Syyttäjälaitos

21 21 virkamieheen tämän virkatoimen tai virkaaseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; rikos, jolla voidaan katsoa olevan poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sanan- tai painovapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikos poliittisia oikeuksia vastaan. SyyTTäjälaitoKSEn yhteistoimintakokous Syyttäjälaitoksen yhteistoimintakokouksessa käsitellään koko syyttäjälaitosta tai useampaa syyttäjänvirastoa koskevia, yhteistoimintalain piiriin kuuluvia asioita. Lisäksi Valtakunnansyyttäjänvirastolla ja paikallisilla syyttäjänvirastoilla on omat virastokohtaiset yhteistoimintaelimensä. Syyttäjälaitoksen yhteistoimintakokoukseen kuuluu enintään kymmenen jäsentä. Työnantajaa edustavat neljä Valtakunnansyyttäjänviraston johtoon kuuluvaa virkamiestä, oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston nimeämä virkamies sekä johtavien kihlakunnansyyttäjien keskuudestaan nimeämä edustaja. Henkilöstöä edustavat kaksi julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO ry:n ja kaksi palkansaajajärjestö Pardia ry:n nimeämää jäsentä. Yhteistoimintakokous kokoontuu neljästä viiteen kertaa vuodessa. Syyttäjälaitos

22 22 Paikalliset syyttäjänvirastot Syyttäjänvirasto 1. Helsingin syyttäjänvirasto 2. Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto 3. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto 4. Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto 5. Päijät-Hämeen syyttäjänvirasto 6. Kaakkois-Suomen syyttäjänvirasto 7. Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto 8. Pirkanmaan syyttäjänvirasto 9. Satakunnan syyttäjänvirasto 10. Pohjanmaan syyttäjänvirasto 11. Keski-Suomen syyttäjänvirasto 12. Itä-Suomen syyttäjänvirasto 13. Oulun syyttäjänvirasto 14. Lapin syyttäjänvirasto 15. Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirasto Päätoimipaikka Helsinki Espoo Vantaa Järvenpää Lahti Kouvola Turku Tampere Pori Vaasa Jyväskylä Mikkeli Oulu Rovaniemi Maarianhamina Palvelutoimisto Lohja, Tammisaari 8 Porvoo 9 Hämeenlinna 5 Kotka, Lappeenranta Raisio, Salo 3 Mänttä 15 2 Rauma 1 Kauhajoki, Kokkola, Lapua, Pietarsaari, Seinäjoki Jämsä, Äänekoski Iisalmi, Joensuu, Kuopio, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus Haapajärvi, Kajaani, Kuusamo, Raahe, Ylivieska Ivalo, Kemi, Kemijärvi, Sodankylä, Tornio

23 23 Paikalliset syyttäjänvirastot Helsingin syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa Helsinki ei palvelutoimistoja Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka, apulaispäälliköt Eija Velitski, Tove Myhrberg ja Tapio Nyrhilä sekä henkilöstösihteeri Hanna Ilpala. Henkilötyövuodet 2009: 72,6 Tulosmittareilla mitattuna Helsingin syyttäjänviraston tuloskehitys oli kertomusvuonna hyvä. Tähän vaikutti etenkin se, että Helsingin poliisilaitoksen kanssa jo edellisenä vuonna käynnistetty rikosten esikäsittely-yksikkö (REK) saavutti vuonna 2009 erinomaisen tuloksen. Syyttäjänviraston kokonaistyömäärä on kuitenkin lisääntynyt, koska suuritöisten juttujen suhteellinen määrä on kasvanut voimakkaasti ja syyttäjillä avoinna olevat yli juttua ovat kaikki kiistettyjä rikoksia. Helsingin poliisilaitos on vuodesta 2004 lukien lähes kaksinkertaistanut talousrikostutkinnan resurssit, mikä on osaltaan lisännyt suuritöisten talousrikosjuttujen määrää. Vuonna 2009 Helsingin syyttäjänvirastossa laadittiin luettelot yli kuukauden työajan vaativista rikosjutuista työaika-arvioineen, koska suurten juttujen todelliset työmäärät eivät selviä virallisista tilastoista. Kertomusvuoden erityistavoitteena oli saman vastaajan juttujen keskittäminen jo esitutkintavaiheessa. Toinen erityistavoite oli laajojen rikosjuttujen oikeudenkäyntiaineiston kokoaminen ja linkittäminen sähköisessä muodossa mieluiten jo esitutkintavaiheessa kirjallista tutkintasuunnitelmaa hyödyntäen. Kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston kokoaminen sähköiseen muotoon on ainoa tapa hallita tuhansien sivujen asiakirja-aineisto koko rikosprosessiketjussa. Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa Espoo palvelutoimistot LoHJalla ja TaMMisaarESSa Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström, apulaispäälliköt Harri Lindberg ja Tapio Mäkinen sekä hallintosihteeri Anne Rodas. Henkilötyövuodet 2009: 33,0 Kertomusvuoden päätavoitteeksi oli asetettu yli vuoden syyteharkinnassa olleiden asioiden määrän radikaali pienentäminen. Näiden avoinna olevien asioiden määrä oli toimintavuoden alussa 114 ja tavoite oli 35. Toimintavuoden päättyessä tavoite oli selvästi ylitetty ja oli 23 yli vuoden vanhaa asiaa, mikä on osoituksena työyhteisön vankasta yhteisvastuusta ja yhteisöllisyydestä. Kovasta työtaakasta huolimatta viraston työtyytyväisyysluvutkin ovat olleet jatkuvassa nousussa. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa Vantaa palvelutoimisto PorvooSSa Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund, apulaispäälliköt Jukka Haavisto ja Leena Hurmala sekä hallintosihteeri Linda Leskinen. Henkilötyövuodet 2009: 29,2 Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimintavuosi 2009 oli ennakko-odotusten mukainen ja viras- Syyttäjälaitos

24 24 to saavutti tulossopimuksessa asetetut tavoitteet. Viraston johtoryhmän tulosseminaarissa kertomusvuoden tammikuussa asetettiin tavoitteita, joilla pyritään turvamaan henkilöstön jaksaminen ja ammattitaito myös pitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin tavoitteiksi valittiin työhyvinvointi, toimitilojen uudistaminen ja koulutus. Osaamisvajekartoituksen ja henkilöstön kanssa käytyjen kehityskeskustelujen jälkeen johtoryhmässä vahvistettiin kansliahenkilöstön ja syyttäjien koulutusohjelmat. Riittävällä koulutuksella pyritään edistämään ammatillista osaamista ja sitä kautta tukemaan henkilöstön jaksamista. Yhdeksi keskeisimmäksi ja myös haastavimmaksi pitkän aikavälin tavoitteeksi johtoryhmä valitsi johtamisen. Toimintavuoden alussa päivitettiin viraston työjärjestys ja virantoimitusjako, käytiin koko henkilöstön kanssa kehityskeskustelut sekä selkeytettiin toimenkuvia ja lähiesimiesten tehtäviä. Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa JärVEnpää palvelutoimisto HäMEEnlinnaSSa Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Timo Koskimäki, apulaispäälliköt Eeva-Liisa Olkinuora ja Matti Torkkel sekä hallintosihteeri Seija Paljakka. Henkilötyövuodet 2009: 31,6 Kertomusvuosi oli Kanta-Hämeen syyttäjänvirastolle monessa suhteessa erittäin haasteellinen. Viraston organisaatiouudistus, siihen keskeisesti liittyvät toimitilakysymykset, kalustehankinnat, muuton suunnittelu ja toteuttaminen sekä toiminnan käynnistäminen uusitussa organisaatiossa ovat vaatineet koko viraston henkilökunnalta merkittäviä lisäponnisteluja. Toiminta on keskitetty päätoimipaikkaan Järvenpäähän ja Hämeenlinnan palvelutoimistoon. Hyvinkään, Riihimäen ja Forssan palvelutoimistot on lakkautettiin oikeusministeriön asetuksella lukien. Virastossa toiminta on käynnistynyt verrattain hyvin ja keskeisenä tavoitteena on saada toiminta- ja menettelytavat yhdenmukaisiksi. Tästä on hyvä jatkaa ja katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Päijät-Hämeen syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa LaHTi ei palvelutoimistoja Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Pasi Pälsi, apulaispäällikkö Pertti Kemppi ja hallintosihteeri Tuula Kallio. Henkilötyövuodet 2009: 18,7 Päijät-Hämeen syyttäjänvirasto astui kertomusvuoden maaliskuussa uuteen aikaan pitkäaikaisen johtavan kihlakunnansyyttäjän Pekka Norosen jäädessä eläkkeelle. Noronen johti virastoa ja sen edeltäjiä vuodesta 1978 lukien. Kertomusvuoden keväällä tehtiin oikeusministeriölle esitys viraston ja Kaakkois-Suomen syyttäjänviraston yhdistämisestä Salpausselän syyttäjänvirastoksi. Tässä muutostilanteesta huolimatta viraston henkilökunta kykeni parantamaan työsuoritustaan siten, että marraskuussa virasto oli ensimmäinen, jolla ei ollut avoimia yli yhdeksän kuukautta syyteharkinnassa olleita asioita. Syyttäjälaitos

25 25 Valtakunnansyyttäjänvirasto ja Satakunnan syyttäjänvirasto viettivät yhteistä virkistyspäivää elokuussa. Ohjelmaan kuului vierailu Mäntyluodossa sijaitsevaan Kallon paviljonkiin sekä tutustuminen porilaisiin rakkaustarinoihin Rakastajat-teatterin johdolla. Kertomusvuoden huhtikuussa Oulun syyttäjänviraston päätoimipaikassa syttyi tulipalo. Palo sattui viikonloppuna ja kirjastossa sijainnut palopesäke oli sammunut itsekseen, joten vakavilta vahingoilta vältyttiin. Laajalle levinneiden savu- ja nokivahinkojen takia syyttäjänviraston henkilökunta joutui kuitenkin siirtymään useiksi viikoiksi väliaikaisiin työskentelytiloihin.

26 26 Kaakkois-Suomen syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa KoUVola palvelutoimistot KoTKaSSa ja LappEEnrannaSSa Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela, apulaispäälliköt Heikki Pohjalainen ja Tiina Pirinen sekä hallintosihteeri Aira Laari. Henkilötyövuodet 2009: 28,6 Kaakkois-Suomen syyttäjänvirastossa saavutettiin kertomusvuonna erinomaisesti asetetut tulostavoitteet. Tulos oli valtakunnallisestikin verrattuna maan kärkitasolla. Kertomusvuoden alussa virastossa oli vireillä 15 yli vuoden vanhaa asiaa. Päämääräksi otettiin ensisijaisesti vanhojen asioiden ratkaiseminen. Tavoitteessa onnistuttiinkin siten, että vuoden lopussa virastossa oli vireillä ainoastaan yksi yli vuoden vanha asia. Vaikka henkilökunnan vaihtuvuus oli kertomusvuonna tavanomaista suurempi ja rajalta saapuneet suuret ns. tupakkajutut työllistivät normaalia enemmän, erinomainen tulos saavutettiin motivoituneen, kokeneen ja viraston tulostavoitteisiin sitoutuneen henkilökunnan ansiosta. Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa TurKU palvelutoimistot RaisioSSa ja SaloSSa Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Kai Selander, apulaispäälliköt Petri Vaaja ja Ilpo Lähtinen sekä hallintosihteeri Seija Lehtonen. Henkilötyövuodet 2009: 36,9 Varsinais-Suomen syyttäjänvirastossa ratkaisujen määrä ylitti kertomusvuonna tulostavoitteen. Erityistä huomiota kiinnitettiin pitkään avoinna olleiden asioiden määrän vähentämiseen, jossa onnistuttiin erinomaisesti. Yli vuoden vanhojen asioiden määrää saatiin vähennettyä 70:llä prosentilla. Ratkaisutehon kohentumisesta huolimatta syyteharkinta-ajat lyhenivät ja ylittivät tulostavoitteen. Merkittävänä saavutuksena voidaan pitää myös sitä, että työtyytyväisyysindeksi pysyi edelleen korkealla tasolla ja jopa parani hieman. Pirkanmaan syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa Tampere palvelutoimisto MäntäSSä Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen, apulaispäälliköt Mika Mäkinen ja Hannele Selin-Hakala sekä hallintosihteeri Auli Kanerva. Henkilötyövuodet 2009: 39,0 Pirkanmaan syyttäjänvirasto pääsi kertomusvuoden helmikuussa kovan työn ja monien vaiheiden jälkeen vihdoin muuttamaan riittävän tilaviin ja asianmukaisiin toimitiloihin Tampereen oikeustalon välittömässä yhteydessä. Muutto mahdollisti virastorakenteen tiivistämisen ja sen myötä eräitä työnjaon ja toimintatapojen muutoksia. Saapuneiden asioiden määrä laski hieman edellisvuosista. Vastaavaa helpotusta ei yksittäisen syyttäjän työmäärissä näkynyt, sillä jo totuttuun tapaan käytettyjen henkilötyövuosien määrä jäi merkittävästi alle budjetoidun. Tästä huolimatta tulos numeroiden valossa oli yhtä hyvää luokkaa kuin aiemminkin. Kun samaan aikaan työtyytyväisyysindeksi jatkoi nousuaan, on jälleen aihetta olla tyytyväinen viraston syyttäjien ja sihteereiden panokseen. Syyttäjälaitos

27 27 Satakunnan syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa Pori palvelutoimisto RaUMalla Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä, apulaispäällikkö Timo Luosma ja hallintosihteeri Aliisa Korpela. Henkilötyövuodet 2009: 21,9 Satakunnan syyttäjänvirastossa oli kertomusvuonna riittävä määrä syyttäjiä ja toimistohenkilökuntaa ottaen huomioon virastoon saapuneiden asioiden määrä. Riittävät resurssit mahdollistivat sen, että työn laatuun voitiin keskittyä aikaisempaa enemmän. Virasto saavutti sille tulossopimuksessa asetetut tavoitteet. Hyvää tulosta osoittaa muun muassa se, että vuoden lopussa ei syyteharkinnassa ollut yhtään yli vuoden vanhaa asiaa syyttäjästä riippuvista syistä. Yli kuusi kuukautta vanhoja asioita koko virastossa oli avoinna vuoden lopussa ainoastaan 12 kappaletta. Henkilökunnan työssä jaksaminen ja viihtyminen oli hyvällä tasolla, sillä viraston työtyytyväisyysindeksi oli koko syyttäjälaitoksen paras. Pohjanmaan syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa Vaasa palvelutoimistot KaUHajoella, KoKKolaSSa, Lapualla, PiETarsaarESSa ja Seinäjoella Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Peter Levlin, apulaispäälliköt Kimmo Lampinen ja Kosti Kurvinen sekä hallintosihteeri Seija Eveli. Henkilötyövuodet 2009: 39,8 Pohjanmaan syyttäjänvirastossa kirjallisen menettelyn osuus kasvoi kertomusvuonna entisestään. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin kuusi prosenttiyksikköä. Viraston syyttäjät esittivät viime vuonna noin 45 prosenttia kaikista jutuista kirjalliseen menettelyyn. Näistä lähes 38 prosenttia myös käsiteltiin käräjäoikeudessa loppuun asti kirjallisessa menettelyssä, mikä oli maan korkeimpia lukuja vuonna Ilman syyttäjien ja yhteistyökumppanien saumatonta yhteistyötä tällainen kehitys ei olisi ollut saavutettavissa. Kirjallisen menettelyn avulla juttujen läpivirtaus voitiin pitää hyvänä. Keski-Suomen syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa JyväSKylä palvelutoimistot JäMSäSSä ja ÄänEKoSKElla Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Martti Porvali, apulaispäällikkö Marika Visakorpi ja hallintosihteeri Anneli Tammela. Henkilötyövuodet 2009: 22,5 Keski-Suomen syyttäjänvirastolle vuosi 2009 oli erittäin vaikea. Kertomusvuoden heinäkuussa syyttäjien määrä vähentyi 13:een, mikä johti juttujen ruuhkautumiseen. Saapuneiden asioiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 140:llä kappaleella. Kun vuonna 2008 virastossa ratkaistiin yhteensä asiaa, vuonna 2009 vastaava luku oli asiaa. Avoinna olevien asioiden määrä on kasvanut runsaalla sadalla vuodesta Vaikeasta työtilanteesta huolimatta virastossa on hoidettu suuria ja vaikeita rikosasioita. Myös viraston kaksi avainsyyttäjää ovat antaneet panoksensa koko laitoksen käyttöön. Syyttäjälaitos

28 28 Itä-Suomen syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa MiKKEli palvelutoimistot IisalMESSa, JoenSUUSSa, KuopioSSa, PiEKSämäellä, SavonlinnaSSa ja VarkaUDESSa Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Nissinen ( saakka), apulaispäälliköt Ossi Jukarainen, Jarmo Toivola ja Osmo Manninen sekä hallintosihteeri Matleena Sandberg. Henkilötyövuodet 2009: 53,1 Viraston kolmatta toimintavuotta leimasi kevään 2007 organisaatioratkaisusta alkaneen käynnistysprosessin päättyminen ja toimintojen vakiintuminen. Asioiden läpivirtaus pysyi varsin nopeana eikä merkittävää vanhojen asioiden rästiä päässyt syntymään. Samaan aikaan työtyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla ja taloudellisia säästöjäkin kertyi seuraavan vuoden tilannetta helpottamaan. Oulun syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa oulu palvelutoimistot HaapajärVEllä, KajaaniSSa, KUUSamoSSa, RaaHESSa ja YliviESKaSSa Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Virtanen, apulaispäälliköt Eva Lindblad ja Matti Välinen sekä hallintosihteeri Tuula Mikkonen. Henkilötyövuodet 2009: 39,7 Oulun syyttäjänvirastossa saapuneiden asioiden määrä jatkoi kertomusvuonna edelleen kasvuaan. Virastoon saapui vuonna 2009 yhteensä rikosasiaa eli 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asiamäärien kasvusta, suhteellisen vaikeasta talous- ja henkilöstötilanteesta sekä huomattavia hankaluuksia aiheuttaneesta päätoimipaikan tulipalosta huolimatta avoinna olevien asioiden määrä on silti kehittynyt kaikilla osa-alueilla positiiviseen suuntaan. Yli kuusi kuukautta avoinna olleiden juttujen määrä laski vuodessa 20 prosenttia 140:stä 112:een. Yli kuusi kuukautta avoinna olleita juttuja oli kertomusvuoden lopussa enää 10,5 prosenttia koko viraston juttukannasta, mikä on huomattavasti alle valtakunnan keskiarvon (13,0 %). Kirjallisen menettelyn erittäin laaja käyttö (50,6 % haastehakemuksista syyttäjän esityksellä kirjalliseen prosessiin) ja esitutkinnan rajoittamisratkaisujen suuri osuus asiaratkaisuprofiilissa (10,1 %) ovat olleet keskeisiä prosessiekonomisia syitä viraston erinomaisen tuloskunnon ylläpitämiseen. Lapin syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa RovaniEMi palvelutoimistot ivalossa, KEMiSSä, KEMijärVEllä, SodankyläSSä ja TornioSSa Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Elsa Kauhanen ja apulaispäällikkö Juhani Mäki sekä hallintosihteeri Elvi Rantahalvari. Henkilötyövuodet 2009: 22,6 Kertomusvuonna laadittiin ja hyväksyttiin esitutkintayhteistyön pelisääntökirja Lapin syyttäjänviraston ja Lapin läänin alueen esitutkintaviranomaisten keskinäiseksi työvälineeksi edistämään rikosasioiden tutkintaa ja kehittämään rikosprosessia. Tarkoitus on saada syyttäjän ja rikosprosessin käyttöön entistäkin laaduk- Syyttäjälaitos

29 29 Kuva: Lehtikuva Asianajaja Heikki Lampela, valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto ja kihlakunnansyyttäjä Jouni Peräinen vanhusten murhista syytettynä olevan helsinkiläisen perushoitajan oikeudenkäynnissä. Pääkäsittely Helsingin käräjäoikeudessa kesti kymmenen viikkoa. Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäen ja poliisiylijohtaja Mikko Paateron asettama työryhmä sai kertomusvuonna valmiiksi selvityksensä poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkintajärjestelyjen nykytilasta. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti poliisiin kohdistuvien rikosepäilyjen alustava selvittely on nykyisin keskitetty Valtakunnansyyttäjänvirastoon.

30 30 kaampi ja koko läänin alueella yhteismitallinen aineisto, joka kulminoituu laadukkaana tarkoituksenmukaisena esitutkintapöytäkirjana. Kertomusvuoden aikana viraston toimintaa tehostettiin myös kehittämällä viraston juttujakoa sekä toimistohenkilökunnan työnjaon käytäntöjä. Tehtävien tasaamiseen tähtäävillä käytännön toimenpiteillä on pyritty vaikuttamaan henkilöstön työhyvinvointiin. Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirasto PäätoimipaiKKa Maarianhamina ei palvelutoimistoja Viraston päällikkönä toimii johtava maakunnansyyttäjä Roger Eriksson (vv saakka, sijaisena Jens-Erik Budd). Henkilötyövuodet 2009: 3,2 Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänviraston kertomusvuosi oli henkilöstörintamalla vaiherikas. Toista Ahvenanmaan kahdesta syyttäjänvirasta hoiti kertomusvuonna neljä henkilöä. Siitä huolimatta virasto onnistui ratkaisemaan kertomusvuonna 772 asiaa. Merkittävin kertomusvuoden saavutus oli, että syyteharkinnassa olevien asioiden määrä väheni 128:sta 67:ään PÄÄLLIKöiDEN kokoukset PäälliköiDEn kokoukset Valtioneuvoston asetuksen asetuksen syyttäjänvirastosta (88/2207) takunnansyyttäjän 5 :n 1 momentin johdolla pidettäviin päälliköiden syyttäjälaitok- kokouksiin. Niissä käsitellään syyttä- 4 kohdan (88/2207) mukaan 5 :n johtavat 1 momentin kihlakunnansyyttäjät 4 kohdan mukaan johtavat kihlakunnansyyttäjät ohjaukseen siten kuin osallistuvat siitä erikseen jäntoiminnan määrätään. linjakysymyksiä ja muita koko osallistuvat sen valtakunnalliseen Tämä syyttäjälaitoksen tapahtuu pääsääntöisesti valtakunnalliseen osallistumalla ohjaukseen valtakunnansyyttäjän syyttäjälaitoksen johdolla pidettäviin siten kuin päälliköiden siitä erikseen kokouksiin. määrätään. Niissä käsitellään Tämä Kokouksia syyttäjäntoiminnan järjestetään vähintään neljä kertaa kannalta keskeisiä asioita. linjakysymyksiä tapahtuu pääsääntöisesti ja muita koko syyttäjälaitoksen osallistumalla val- kannalta vuodessa. keskeisiä asioita. Kokouksia järjestetään vähintään neljä kertaa vuodessa. Syyttäjälaitos

31 31

32 32 Syyttäjälaitoksen arvot Syyttäjälaitoksen yhteisesti sovitut arvot ovat oikeudenmukaisuus, ammattitaito ja työhyvinvointi. Tavoitteena on saada arvot ohjaamaan arjen työskentelyä niin, että jokainen voisi tuntea arvojen merkityksen päivittäisessä työssään.

33 33 K ertomusvuosi elettiin melko vakaassa määrärahatilanteessa, mikä heijastui myös hyvissä toiminnallisissa tuloksissa. Syyttäjälaitoksen käytössä olivat edelliseen vuoteen verrattuna lähes muuttumattomat resurssit. Tosin erityisesti kertomusvuoden loppupuolella vuoden 2010 synkät taloudelliset näkymät heijastuivat ennakoivina säästötoimina jo vuoden 2009 toimintaan. Aivan kertomusvuoden lopussa tilanne kuitenkin parani eduskuntakäsittelyn aikana saadulla määrärahalisäyksellä. Kertomusvuonna uudistettiin oikeusministeriön johdolla koko oikeushallinnon henkilöstöpoliittisia linjauksia muutostilanteissa. Uudistus tähtää siihen, että eri oikeushallinnon yksiköissä toimivia kohdeltaisiin yhdenmukaisesti hallinnonalalla käynnissä olevissa uudistuksissa. Lisäksi ministeriön johdolla luotiin konseptit tuleville toimitilahankkeille. Konseptien tarkoituksena on ohjata toimitilasuunnittelua ja tehostaa toimitilojen käyttöä. Kertomusvuoden aikana syyttäjälaitoksessa käynnistyi useampi toimitilahanke. Niissä on tehty läheistä yhteistyötä oikeusministeriön kanssa. Kertomusvuonna oikeusministeriö antoi uuden hankintaohjeen, jonka johdosta myös syyttäjälaitoksen hankintatointa kehitettiin. Henkilöstöasiat Oikeusministeriön hallinnonalalla tehtiin kertomusvuonna henkilöstömuutosten tukityötä. Sen tavoitteena on miettiä tapoja edistää tasapainoa muuttuvan työelämän vaatimusten sekä henkilöstöpoliittisten ja tuottavuusohjelman tavoitteiden välillä. Henkilöstömuutostyöryhmässä on laadittu konkreettisia työvälineitä muutoksen hallinnan ja toteuttamisen sekä toisaalta uusien Hallinto

34 34 johtajien perehdyttämisen tueksi. Syyttäjälaitos on ollut edustettuna henkilöstömuutosten tukityössä. Syyttäjälaitokselle on nimetty oma henkilöstökoordinaattori. Kertomusvuonna syyttäjänvirastoissa toteutettiin nimityskierros, joka oli jatkoa edellisenä vuonna aloitettuun organisaatiouudistuksen jälkeiseen nimityskierrokseen. Vuoden aikana täytettiin 40 vakituista kihlakunnansyyttäjän virkaa ja viisi määräaikaista kihlakunnansyyttäjän virkasuhdetta. Syyttäjänvirastojen henkilöstön kokonaismäärä oli kertomusvuoden lopussa 514 henkilöä. Henkilöstön määrä väheni 26:lla henkilöllä. Henkilöstöstä syyttäjiä oli 339 ja toimistohenkilöstöä 163, harjoittelijoita ja työllistettyjä oli 12 henkilöä. Koko henkilöstöstä naisia oli 313 (61 %) ja miehiä 201 (39 %). Syyttäjistä naisia oli 141 (42 %) ja miehiä 198 (58 %). Kertomusvuonna syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä oli 47,2 vuotta. Miesten keski-ikä oli 49,1 vuotta ja naisten 46 vuotta. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilökunnan keski-ikä nousi vuodella. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 49,1 vuotta ja määräaikaisen 35,8 vuotta. Kertomusvuoden aikana syyttäjänvirastojen henkilökunnasta eläkkeelle jäi kuusi henkilöä. 40 henkilöä erosi tai työ päättyi. Vuosien aikana syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 58 henkilöä saavuttaa eläkeiän. Heistä 37 on syyttäjiä ja 21 kuuluu toimistohenkilökuntaan. Sairauspäiviä syyttäjänvirastoissa oli kertomusvuoden aikana yhteensä työpäivää. Sairauspäivien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti pitkien sairauslomien määrä väheni. Syyttäjälaitoksessa on laadittu vuosittainen henkilöstöraportti vuodesta 2003 alkaen. Kertomusvuonna raportti toteutettiin viidennen kerran henkilöstötilinpäätöksen muodossa. Henkilöstötilinpäätökseen on koottu tietoa henkilöstön määrästä ja rakenteesta, koulutuksesta ja työajan käytöstä, kuten poissaoloista ja sairastavuudesta. Henkilöstötilinpäätös julkaistaan Valtakunnansyyttäjänviraston kotisivuilla osoitteessa Työhyvinvointi Kertomusvuonna tehtiin syyttäjälaitoksessa kuudes perättäinen työtyytyväisyyskysely. Kyselyssä jokaisella työntekijällä oli mahdollisuus antaa arvionsa työyhteisön tilasta ja kehityksestä. Kyselyssä esitettiin kysymyksiä työtyytyväisyydestä, motivaatiosta, osaamisesta ja työkyvystä. Marraskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 351 henkilöä eli 66 % henkilöstöstä. Vastausten keskiarvoksi tuli 3,33. Tulos nousi hieman edellisestä vuodesta. Kyselyn pääkohtien keskiarvot nousivat edellisestä mittauksesta johtamisosiota lukuun ottamatta. Selvimmin nousivat työoloja ja palkkausta koskevat osiot. Eniten myönteisiä vastauksia annettiin työn haastavuudesta, oikeudenmukaisesta ja inhimillisestä kohtelusta työtovereiden taholta sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta työyhteisössä. Syyttäjälaitoksessa on käytössä työtyytyväisyyskyselyn purkumalli, jonka avulla jokainen virasto etsii omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa tekemällä ryhmätöitä. Henkilökunnalta kerätään myös konkreettisia esityksiä työtyytyväisyyden kehittämiseksi. Hallinto

35 35 Syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet ,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12, ,2 182,7 187,6 178,7 164,8 161,2 155,8 322,5 325,3 324,1 321,6 304,0 329,1 324,1 Työllistetyt ja harjoittelijat Sihteerit Syyttäjät Syyttäjälaitoksen menot menolajeittain (1 000 ) Muut menot Toimitilamenot Palkkausmenojen jakautuminen (1 000 ) Tietohallintomenot Henkilöstömenot Toimistohenkilökunta Syyttäjät

36 36 Useimmissa syyttäjänvirastoissa on vahvistettu työhyvinvointi- ja tasa-arvosuunnitelma sekä päihdeohjelma. Muutamissa virastoissa on otettu käyttöön liikuntasetelit työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Talous Kertomusvuonna syyttäjälaitoksen kokonaismenot olivat 40,2 miljoonaa euroa. Määrä ylitti 0,5 miljoonalla eurolla vuodelle myönnetyn määrärahan; erotus rahoitettiin siirtyvällä määrärahalla. Menot nousivat runsaalla neljällä prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Kulujen nousulla turvattiin muun muassa se, että edelliseen vuoteen verrattuna syyttäjien henkilötyövuosien määrän lasku jäi viiteen. Syyttäjälaitoksen tulosneuvottelussa sovittiin lähes miljoonan euron siirtyvän määrärahan käyttämisestä, mutta vuoden aikana ministeriö asetti euron säästövelvoitteen. Säästövelvoite johtui tietoon tulleesta tulevien vuosien määrärahatilanteen heikkenemisestä ja varautumisesta siihen. Taloutta rasitti lisäksi vajaan euron suuruinen takautuva eläkemaksu. Syyttäjälaitoksen palkkauskulut nousivat yli 32 miljoonaan euroon edustaen 80 prosenttia kokonaismenoista. Toimitilamenot olivat yhteensä vajaat neljä miljoonaa euroa, joka on kymmenen prosenttia kokonaismenoista. Toimitilamenot kasvoivat eräistä uudistushankkeista johtuen noin 18 %. Tietohallintomenot olivat noin 1,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti 13,5 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Tietohallintomenot edustavat kuitenkin ainoastaan 3,5 % syyttäjälaitoksen kokonaismenoista. Tämä on muihin valtion organisaatioihin verrattuna alhainen luku. Muihin menoihin käytettiin vajaat kolme miljoonaa euroa, mikä vastaa edellisen vuoden tasoa. Muiden menojen osuus kokonaismenoista oli seitsemän prosenttia. Syyttäjälaitoksen toimintamäärärahan kehitys TP 2007 TP 2008 TP 2009 TA 2009 Muutos % Valtakunnansyyttäjänvirasto ,1 Paikalliset syyttäjävirastot ,5 Muut ,7 Yhteensä ,4 Toimintamääräraha ,4 Hallinto