Uuteen elämään. Seija Vilén. Tavoitteellinen työkierto. Tehyläinen tekee tulosta n Rakasta työkaveria! Sisäilma kuntoon

Transkriptio

1 Tavoitteellinen työkierto Sisäilma kuntoon Seija Vilén Uuteen elämään Tehy Tehyläinen tekee tulosta n Rakasta työkaveria! th10 kansivalmis.indd

2 Kirjat nopeasti verkosta Mustavalkoinen totuus Mikä terveydenhuoltoalan johtamisessa toimii? Missä on eniten kehitettävää? Alalla toimivien henkilöiden tuhansien kannan ottojen pohjalta koostettu kirja valaisee menoa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Napakat päätelmät antavat arkiviisautta alan johtamiseen. Kirjan mukana musiikki cd. Ari Heiskanen, Antti Niemi: Mustavalkoinen totuus terveydenhuollon johtamisesta 2010, 243 s. + musiikki-cd, 77, tehyn jäsenille tarjoushintaan 49 Mainitse tilatessasi tunnus TEHY2010, jotta saat alennuksen, tarjous voimassa saakka. Tilaa osoitteesta tai soita *). Myös kirjakaupoista. Talentum Shop, Annankatu 34 36, Helsinki avoinna ma pe klo *) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7,0 snt/min. Matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17,0 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu. 2 Tehy x280_tehylehti_mustavalkoinen_totuus.indd :54:57 th10 ilmot.indd :55:21

3 th10 ilmot.indd :48:43

4 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Kansan viihdyttäjä Tuore tangokuningas Marko Maunuksela uskoo itseensä ja saa voimaa yleisöltä. Kati Dorsén n Kuvat Jani Sourander Mikä innosti hoitoalalle? 1 Se oli ex tempore -juttu. Olin Lappajärven ammattikoulussa opiskelemassa automekaanikoksi. Työllisyys oli valmistumisen aikaan huono. Yleinen ilmapiiri oli, ettei töihin pääse. Kaveri ehdotti, että lähdetään ambulanssikuskeiksi. Sovittiin sitten niin. Siinä vaiheessa emme edes tienneet mihin paikkaan pitäisi hakeutua, jotta pääsee siihen työhön. Ei minusta kuitenkaan koskaan tullut ambulanssikuskia. Halusin olla henkisen puolen hoitaja, joten suuntauduin mielenterveystyöhön. Millaista työ asperger-nuorten parissa on? 2 Se on todella haastavaa. Kerkesin saamaan työstä vain pintaraapaisun, sillä aloitin siellä viime helmikuussa. Työ oli arjen ohjaamista. Aikataulujen ja kalenterin mukaan rakennettiin tulevia viikkoja ennakkoon, jotta ei satu yllätyksiä. Miten musiikkia voi hyödyntää 3 hoitotyössä? Monella tavalla. Käytimme musiikkia rentoutusvälineenä. Musiikista on myös saatu hyviä keskusteluja aikaan, ja levyraati-leikki on ollut käytössä. Millaista palautetta sait voitosta 4 työkavereiltasi ja potilailta? Kyllä se oli positiivista. Porukka tiesi musiikin olevan intohimoni, joten he osasivat 6 Tehy odottaa jonain päivänä tapahtuvan jotakin. He olivat kukkapuskan ja sampanjapullon kanssa vastaanottamassa. Luulen myös, että ohjaamieni yksiköiden asukkaat ovat ylpeitä, kun heidän ohjaajansa voitti. Mitkä ovat tyypillisen työpäiväsi 5 erot ennen ja nykyään? Tähän asti olen tehnyt töitä ja keikkaillut sen ohella, joten työaikoja on jouduttu järjestelemään keikkojen takia. Nyt yhtäkkiä keikka onkin se työ. En ole ikinä tehnyt kahdeksasta neljään -työtä enkä näköjään tee vieläkään. Mikä on Suomen paras tanssilava? 6 Näen kokoajan hienoja tanssilavoja. Uudet, modernit lavat ovat upeita, mutta vanhoissa kahdeksankulmaisissa saleissa on vanhanajan nostalgiaa. Mitä musiikki antaa arkeesi? 7 Tällä hetkellä se antaa työn. Kuuntelen aika paljon musiikkia, radiota enimmäkseen. Olen kaikkiruokainen ja kuuntelen mitä milloinkin. Musiikki on todella hyvä väline tunteiden esilletuomiseen. Me suomalaiset olemme jäyhä kansa: puhuminen on vaikeaa, mutta laululla saa purettua ajatuksia helpommin. Mitä sellaista osaat, mitä muut eivät osaa? 8 Väitän osaavani aika paljon kaikenlaista. Olen Puuha-Pete, eikä minulla mene sormi suuhun kovinkaan helposti. Olen hamstraaja, en malta heittää mitään pois. Laatikon kätköistä löytyy aina tavaroita, joista saa tehtyä tarvittaessa vaikka mitä. Kyseenalaista kunniaa voin saavuttaa kertomalla, että olen eilen imenyt letkulla dieseliä kuorma-auton polttoainetankista keikkabussiin. Olimme Parikkalassa, kun valtava ukkosmyrsky katkaisi sähköt, joten dieseliä ei saanut tankattua. Avuliaan kuorma-autokuskin luvalla tankkasin, ja pääsimme seuraavaan keikkapaikkaan. Olen myös pääosin itse rakentanut omakotitalomme. Sen lisäksi leivon äärettömän hyviä korvapuusteja ja sämpylöitä. Kuinka kolmen lapsen isänä 9 sovitat yhteen perheen ja työn? Pyhitän kotonaoloajan perheelleni. Siellä olen olemassa heitä varten, ja lasten saatavissa. Miten selviät pettymyksistä? 10 Hoitoalan työ on auttanut näkemään, että elämässä on hyviä ja huonoja päiviä. Tulee pettymyksiä ja takapakkeja. Asiat on vain käsiteltävä ja puhuttava jonkun kanssa. Vaikka olen sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut, olen myös pohdiskelija. Tuumailen ja olen omien ajatusteni kanssa. 11 Lempilaulusi? Ernoksen tekemä laulu Maria Louiza vuodelta th K25.indd :23:12

5 Marko Maunuksela, 36 Tangokuningas vuosimallia 2010 Mielenterveys-, kriisi- ja päihdetyöhön suuntautunut lähihoitaja Virkavapaalla työstään asperger-nuorten hoitokodista. Suorittanut automekaanikon tutkinnon vuonna 1994 Perheeseen kuuluvat vaimo, kolme lasta ja koira. Tehy th K25.indd :23:16

6 K-25 Kruunu on sijoitettu kotona kunniapaikalle takan yläpuolelle. Mikrofoni on henkilökohtainen, eikä Maunuksela mielellään anna sitä muiden käyttöön. Läppäri ja kännykkä ovat tärkeät työvälineet. Mikä on tangokuninkaan 12 tärkein tehtävä? Se riippuu miltä kantilta katsotaan. Tangomarkkinoiden kannalta kuninkaan tehtävä on kantaa tangon brändiä vuoden ajan sekä edustaa Tangomarkkinoita instituutiona. Kentällä tärkein tehtävä on tanssittaa ja viihdyttää ihmisiä, olla kansan palvelija. Mitä on hyvä elämä? 13 Hyvä elämä on sitä, että on onnellinen. Miltä tuntuu olla arvioitavana 14 kaiken kansan edessä? Siinä tulee paineita. Olen tähänkin asti keikkaillut jonkun verran, mutta tuntemattomampana laulajana on voinut mennä lavalle nobodyna, ja yllättää yleisön. Nyt muiden odotukset ovat korkeammat. Me ihmiset olemme sellaisia, että vertaamme ja arvioimme toisiamme. Sorrun siihen ihan samalla lailla. Mitä voitto toi elämääsi? 15 Kauan tavoitellun unelman, haaveen ja määränpään. Olen pitkään pyrkinyt siihen, että voisin tehdä musiikilla kokopäiväisesti töitä. Nyt pääsen kokeilemaan mitä se on, sillä voitto antoi minulle työkalut. Voitto ei ole ainoa tie määränpäähän, mutta nopeampi. Jos mäki menee jyrkästi ylöspäin, on huolehdittava, ettei se tule jyrkästi alaspäin. Tekevätkö kuninkaalliset 16 oikeaa työtä? Päivät venyvät matkoineen viisitoistatuntisiksi. Monesti ajatellaan, että laulaja käy vain laulamassa pari tuntia, ja se on siinä. Ei tämä helppoa ole, vaan aika raskasta työtä. Mihin epäkohtiin haluaisit vaikuttaa? 17 Nuo ovat isoja kysymyksiä, joihin on vaikea vastata. Tiedän, etten voi vaikuttaa paljoakaan. Yksi ihminen on aika pieni suuressa maailmassa. Kuka on oma esikuvasi? 18 Minulla ei ole varsinaista selvää esikuvaa. Baddingin musiikkia ja tekemisiä olen jonkin verran tutkiskellut. Räväkkyydestään huolimatta hänestä oli mielestäni aistittavissa suurta herkkyyttä. Tangokuninkaallisista Jari Sillanpään urasta olen kiinnostunut. Samaistun hänen tekemisiinsä. Näen itsessäni esiintyjänä jopa vähän samanlaista kuin mitä hän on. Miten rentoudut? 19 Minä vain olla köllöttelen. Saatan käydä kävelyllä. Miten kannustat itseäsi? 20 Yleisöpalaute ja esiintymisillat antavat paljon voimaa. Uskon, että itselleen tulee luoda mielikuva ja vahva visio, että selviää jostain asiasta. Se auttaa. Ei ole itserakkautta sanoa, että tiedän olevani hyvä työssäni. Mottoni on: Tärkeintä on uskoa unelmiinsa ja itseensä. Missä haluat olla viiden 21 vuoden kuluttua? Haluaisin tehdä musiikkia. Tämä on sitä itseensä uskomista: uskon pystyväni luomaan itselleni uran. Pelkkä kisan voitto ei riitä, täytyy pystyä vakiinnuttamaan paikkansa musiikkibisneksessä. Mikä on suomalaisen tangon 22 tulevaisuus? Näen sen positiivisena. Tällä hetkellä murretaan rajoja ja muureja uusilla ja moderneilla tangosovituksilla. Osa onnistuu paremmin kuin toiset. Tänäkin iltana kuullaan uusia sovituksia tangoksi muutettuina sekä myös vanhaa tangoa. Tango on suomalaisten juttu. Mitä jäät kaipaamaan hoitotyöstä? 23 En aio sanoa, ettenkö koskaan palaisi hoitotyöhön. Nyt virkavapaan aikana kaipaamaan jäin eniten kokonaisuutta, työyhteisön hyvää henkeä, ilmapiiriä ja asukkaita, jotka olivat todella aitoja ihmisiä. Oli aina hauskaa lähteä töihin. Oletko idoli? 24 Hyvä kysymys. Tämä on vielä niin uusi juttu, ettei sitä osaa ajatella. Varmasti joku on katsonut kisoja ja ajatellut, että minä haluan tehdä samaa, kuin mitä Marko tekee. Se on aika jännä tunne, karvat nousevat pystyyn. On iso asia, jos joku on minusta ylpeä. Miten pohjalaisuus näkyy sinussa? 25 Olen suora, avoin ja rehellinen, vaikken väitä, että muut olisivat kieroja. Pidän sanani. Vastavuoroisesti minua myös ärsyttää, jos minulle ei pidetä annettuja lupauksia. 8 Tehy th K25.indd :23:25

7 Ajankohtaista Parempaa työterveyshuoltoa Hankaluus saada akuuttiaikoja, oma työkaveri hoitajana ja määräaikaisten rajoitettu pääsy hoitoon saivat kritiikkiä työterveyshuollon toimintaa koskevassa kyselyssä. Terhi Mäkinen Tehyläiset ovat työterveyshuoltoonsa melko tyytyväisiä. Yksityisen sektorin työsuojeluhenkilöstöstä tyytyväisiä oli 73 prosenttia. Vastaava luku kunnissa oli 62 prosenttia. Selvitykseen vastasi viime joulukuussa 82 työsuojeluvaltuutettua ja 45 työsuojelupäällikköä. Vastausprosentti oli 39. Puolet vastaajista työskenteli kunnissa ja puolet yksityisellä. Mielipiteitä kysyttiin myös rivijäseniltä. Nettikyselyyn vastasi helmikuussa 228 jäsentä, joista miltei kaksi kolmasosaa oli tyytyväisiä työterveyshuoltoonsa. Selvitys päätettiin tehdä, sillä Tehyyn oli tullut jäseniltä työterveyshuoltoon liittyvää palautetta ja myös valtuutetut ovat puhuneet asiasta. Lääkäripula haittaa Kolme neljästä kertoi pääsevänsä työterveyslääkärin akuuttivastaanotolle 1 3 päivässä. Työterveyshoitajalle pääsee siinä ajassa lähes kaikkien (89 %) työpaikalla. Myös laboratoriokokeet (78 %) ja röntgen (70 %) onnistuvat suuressa osassa organisaatioita 1 3 päivässä. Lain minimin mukaan työterveyshuollon ei tarvitse sisältää sairaanhoitoa. Hankaluuksia voi seurata, jos työterveyshuolto ei sitä sisällä ja työnantaja vaatii lääkärintodistusta jo ensimmäisenä sairauslomapäivänä. Työntekijä joutuu menemään omalla kustannuksellaan yksityiselle, jos terveysasemalle ei saa aikoja. Useimmiten sairaanhoito kuuluu työterveyshuoltosopimukseen, mutta käytännös- sä lääkäriin pääsemistä voi vaikeuttaa lääkäripula. Muutamassa avovastauksessa kerrottiin, että esimieheltä pitää saada lähete ennen kuin työntekijä saa mennä lääkärille. Esimies ei ole oikea henkilö arvioimaan sitä, tarvitseeko työntekijä hoitoa vai ei, sanoo selvityksen tekijä, Tehyn työvoimapoliittinen asiamies Mervi Flinkman. Ihan uskomatonta, että vaikka olen sairaalassa fyysisesti töissä, usein on vaikea päästä lääkärille. Työterveyshuolto on äärimmäisen tärkeä ja hyvä asia henkilöstölle, mutta valitettavasti työnantajamme ei ole ostanut kuin lakisääteiset palvelut. Tuntuu kurjalta varata aikaa kunnallisesta terveyskeskuksesta, kun ensimmäinen kysymys aikaa varatessa on se, että miksi et mene työterveyteen? Määräaikaisia ei saa syrjiä Työsuojeluhenkilöstön mukaan joka viidennessä organisaatiossa on rajattu määräaikaisten oikeutta käyttää työterveyshuoltoa. Palvelujen piiriin saattaa päästä vasta, kun on ollut työsuhteessa tietyn ajan. Aika vaihteli kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Miltei joka organisaatiossa tehdään vakinaiseen työhön valituille niin sanottu työhöntulotarkastus, mutta vain joka neljännessä se tehdään kaikille määräaikaisille. Puolet työpaikoista tekee määräaikaisille tarkastuksen, kun työsuhde on kestänyt tietyn ajan. Työntekijää ei saa asettaa palvelujen suhteen eriarvoiseen asemaan työsuhteen keston mukaan eli esimerkiksi määräaikaisuuteen vedoten, Flinkman sanoo. Työpaikoilla tulisi sopia nykyistä useammin toimintamallit esimerkiksi varhaisesta tuesta, sairauslomalta paluusta tai päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamisesta. Esimerkiksi vain hieman yli puolessa organisaatioita oli käytössä varhaisen tuen malli. Kolmasosa jäsenistä ei osannut sanoa, mitä palveluita on oikeutettu työterveyshuollosta saamaan. Vain joka kolmas ilmoitti, että heidän työpaikallaan on näkyvillä työterveyshuoltolaki, sopimus työterveyshuollon palveluista sekä työpaikkaselvitys. Työterveyshuollon sisällöstä tulisi kertoa jo perehdytyksen yhteydessä. Hyvä työterveyshuolto on rekrytointivaltti. Selvitys työterveyshuollon toiminnasta on netissä Oma työterveyshuolto on järjestetty talon sisällä. Oma lääkärini on työkaverini. Ei ole hyvä ratkaisu. Ei ole kiva nähdä työkavereita vastaanotolla. Ei ole mukavaa mennä esimerkiksi thx-kuviin miespuolisille rtg-hoitajille, joiden kanssa tehdään töitä yhdessä. Tehy-repun voitti kolme kyselyyn vastannutta: Anna-Liisa Semi, Anja Lapinoja ja Terttu Kallio. Kiitos kaikille vastanneille! Tehy th10 9 mervinselv.indd :23:27

8 Ajankohtaista Rikostaustat tarkempaan syyniin Palkansaajajärjestöt vastustavat ehdotusta, jossa työnantajalle annettaisiin suora pääsy terveydenhuollon ammattihenkilöiden rikostietoihin. Terhi Mäkinen Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa työnantajalle entistä suurempia valtuuksia tarkastaa terveydenhuollon ammattihenkilön rikostausta. Nykyään ammattihenkilöiden Terhikkirekisteriin on tallennettu tiedot vain ammatissa tehdyistä rikoksista. Työryhmän ehdotuksen mukaan muut rikokset tulisivat jatkossa työnantajan tietoon, jos hoitaja tai lääkäri olisi ehdolla vuodeosastolle tai muihin tehtäviin, joissa hän määrää tai antaa potilaalle lääkkeitä. Työryhmän mielestä taustaselvitykseen tulisi poimia tiedot rangaistuksista, jotka on saatu potilaan oikeuksiin tai muihin henkeen, terveyteen ja tietoon kohdistuneista vakavimmista rikoksista. Ammatillisen toimintakyvyn vuoksi huomioon otettaisiin myös törkeä rattijuopumus, doping- ja huumausainerikokset. Toisen omaisuuteen kohdistuneista rikoksista annettaisiin tieto, jos ammattihenkilö työskentelisi yksityiskodeissa, joissa valvontaa ei ole. Tehy, Lääkäriliitto, Psykologiliitto, SuPer ja Jyty eivät hyväksy muistion esitystä. Liittojen mielestä potilasturvallisuuden parantaminen on tietysti hyväksi, mutta liitot kritisoivat sitä, että suunnitteilla olevat muutok- set kajoaisivat liiaksi yksityisyyden suojaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat kaiken kaikkiaan vastuullista väkeä ja heidän yksityisyyden suojan säilymisestä on huolehdittava. Jos on tehnyt rikoksen ja kärsinyt jo rangaistuksen, siitä ei saisi seurata kaksoisrangaistusta eli sitä, että ei voi työskennellä omassa ammatissaan. Jatkovalmistelussa pitää muistaa nämä asiat, sanoo Tehyn kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampi. Kaksi mallia Työryhmä esittää taustojen tarkastamiseen kahta vaihtoehtoista mallia. Toisen mukaan tiedot ammattihenkilöiden mahdollisista rikoksista talletettaisiin tuomioistuinten ilmoitusten perusteella Terhikki-rekisteriin, josta työnantaja voisi ne katsoa. Työnantaja voisi saada tiedot myös työntekijän toimittamasta rikostaustaotteesta, jonka työntekijä pyytää Oikeusrekisterikeskuksesta. Tämä tapa on jo käytössä lasten kanssa työskentelevillä. Taustojen selvittäminen ei olisi kummassakaan mallissa työnantajalle pakollista. Terveydenhuoltoalan liitot eivät hyväksy mallia, jossa työnantajat pääsisivät teknisen käyttöliittymän kautta suoraan työntekijöiden tietoihin, vaan ne kaipaavat väliin viranomaisharkintaa. Terveydenhuollossa työskentelevät syyllistyvät rikoksiin keskimäärin harvemmin kuin muu kansa. Taustojen selvittämisen käytännön toteutus on vielä auki. Tällä hetkellä rikos- ja sakkorekistereistä ei saa eriteltyä ilman aikaa vievää manuaalista käsittelyä sellaisia tietoja, joita rikostaustaotteissa tarvitaan. Tietojärjestelmiä ollaan kuitenkin uudistamassa. Ammattihenkilöiden rikostaustojen selvittämistä on valmisteltu osana turvallisuusselvityksistä annetun lain uudistamista. Taustoja halutaan selvittää, koska viime aikoina on paljastunut ammattihenkilöiden tekemiä vakavia rikoksia. Muistiosta kuitenkin ilmenee, että terveydenhuollossa työskentelevät syyllistyvät rikoksiin keskimäärin harvemmin kuin muu kansa. Alan järjestöjen mielestä työnantajan tietoon tulisi hyvin laaja joukko rikoksia, jos ehdotus toteutuisi. Muistiossa ei esitetä perusteita, miten niihin syyllistyminen ennustaa ammattihenkilön käyttäytymistä ja vaikutusta potilaiden hengen ja terveyden suojaan. Esityksen jatkovalmistelussa pitäisi liittojen mielestä käyttää psykiatrian tai oikeuspsykiatrian asiantuntijoita. Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan ehdotus antaa hyvän pohjan jatkovalmisteluun. Hänestä on kuitenkin vielä täsmennettävä, mitkä rikokset otettaisiin huomioon henkilön soveltuvuutta arvioitaessa ja onko erilliset ratkaisut vuodeosastoilla ja kodeissa työskenteleville tarpeen. Ehdotus siirtyy oikeusministeriöstä jatkovalmisteluun sosiaali- ja terveysministeriöön. Työryhmän muistio on netissä osoitteessa Tehy th10 13 rikosrekisteri.indd :34:02

9 Sallivaa ja kiire e arkea Logoterapia antoi jämsäläisessä palvelutalossa uusia oivalluksia dementiaa sairastavien hoitoon. Terhi Mäkinen n Kuvat Tomi Aho Projektikoordinaattori Minna Laine pysähtyy sanomaan käsipäivää kolmelle rouvalle, jotka nauttivat Alatuvan pihamaalla toukokuun auringosta. Laine on tuttu näky Mainio Vireen omistamassa palvelutalossa. Hän on kehittänyt yhdessä viiden eri pilottiyksikön kanssa logoterapeuttisen dementiahoidon mallia. Alatuvan eteisessä on sivustavedettävä, jonka päällä olevassa sohvatyynyssä lukee Kiire jäi 1900-luvulle. Se kertoo jo paljon. Jokaisessa työpaikassa henkilökunta kehitti omanlaisensa tavan soveltaa logoterapiaa. Alatuvassa uudet opit ovat lisänneet kiireettömyyttä. Asukkaiden annetaan tehdä itse. Jos päivävaatteiden alle jää yöpaita, se ei ole kovin vaaral- Palvelutalon johtaja Elina Koivumäki asettelee seppelettä Lahja Perkamolle. 14 Tehy th Jämsä.indd :46:45

10 Vaaleanpunaiset Reinot olivat Alatuvassa viime joulun lahjahitti. etöntä Tehy th Jämsä.indd :46:48

11 Alatuvan dementiahoitomalli 1 Jokainen työntekijä sitoutuu toimimaan työssään logoterapeuttisesti. Tiedostaminen näkyy omissa työtavoissa. Selvitetään asukkaan elämänhistoria ja kerrotaan myös omaisille asian tärkeys. 2 Turhista rutiineista luovutaan ja aikatauluissa joustetaan. 3 Annetaan valinnan mahdollisuuksia heräämisessä, ruokailussa, peseytymisessä jne. 4 Asukas kokee itsensä hyödylliseksi. Hän voi auttaa esimerkiksi siivouksessa, pyykinhuollossa tai ruuanlaitossa. 5 Merkkipäivät ja juhlapyhät näkyvät esimerkiksi vaatetuksessa, kattauksessa, ohjelmassa, koristelussa ja ruokailussa. 6 Vuodenajat huomioidaan. 7 Työnantajan tuki ja ymmärrys asiaan. Jokaisesta asukkaasta on oma kansio, johon on kirjattu mieltymyksiä ja muita tärkeitä asioita. 16 Tehy lista. Logoterapia on lisännyt sallivuutta, kertoo palvelutalon johtaja Elina Koivumäki. Työyhteisössä on juteltu paljon siitä, millainen on hyvä hoitaja. Ennen vanhaan kehuja sai se, joka syötti tai puki rivakasti. Nykyään asukkaan annetaan poimia itse lattialle pudonnut haarukka, jos hän siihen suinkin pystyy hoitaja ei kiirehdi auttamaan. Dementiaa sairastavat saavat tehdä ja osallistua, eivät vain olla: tekohampaat sujautetaan suuhun itse, asukas saa auttaa toista rullaamaan papiljotit tai vaikka työntää ruokakärryä. Valinnanvapautta on lisätty: saunoa voi vaikka aamuin illoin, jos siltä tuntuu. Omien työtapojen tarkastelu vaatii rohkeutta. Olemme pilottiyksiköissä miettineet, ketä varten työskentelemme ja teemme asioita. Vastaus on tietysti asukas, Minna Laine sanoo. Uusi työtapa on merkinnyt menemistä lähemmäs asukasta. Alatuvan toimintasuunnitelmassakin lukee, että myös istuminen ja asukkaiden kanssa oleminen on työtä. Ainutkertainen elämä Logoterapia korostaa elämän ainutkertaisuutta ja tarkoituksellisuutta. Muistisairaan elämäntarina jatkuu pitkäaikaishoidossakin, ja hänen jäljellä olevia voimavarojaan ja taitojaan vaalitaan. Joka asukkaalle on Alatuvassa tehty kansio, jonka kanteen on kirjattu kullekin iloa tuottavia asioita. Yksi tykkää kotimaisista elokuvista, nauttii auringosta, bingosta ja kortinpeluusta ja on reissannut paljon. Toinen on valokuvattu mielipuuhassaan eli paistamassa räiskäleitä. Varsinkin opiskelijoilta on tullut kansioista kiitosta. He saattavat olla aluksi ujoja. Kansion tiedot auttavat juttelun alkuun, Elina Koivumäki kertoo. Alatuvassa on 11 asukasta. He sairastavat vaikeaa tai keskivaikeaa dementiaa. Projektikoordinaattorin ja palvelutalon johtajan jutellessa saman pöydän päässä istuu ja hyräilee Elsa. Uusi asennoituminen näkyy pienissä asioissa. Aiemmin Elsaa oli houkuteltu luopumaan pipon käytöstä edes kesällä. Sittemmin ajateltiin, että miksipä sitä ei voisi käyttää ja vielä mahdollisimman nättiä. Elsalla on kevyt valkoinen pipo, jossa on koristeena vaaleanpunainen kukka. Nykyhetkessä kiinni Logoterapia tukee nykykäsitystä siitä, että muistisairas elää tässä ja nyt, vaikka puhuisi menneistä tai liikkuisi muistoissa. Puheet ja käytös viestivät nykyhetken tunnetiloja, tarpeita ja toiveita. Vaikka joku huutaa äitiä, on hyvä ymmärtää, että riittää, kun paikalle tulee turvallinen aikuinen, hoitaja, Elina Koivumäki sanoo. th Jämsä.indd :46:53

12 Lahja Perkamo, Edith Heinäjärvi ja Irma Röman nauttivat auringosta. Yksi asukas puhelee usein samaa tarinaa. Toisaalta hän pysähtyy kuuntelemaan toista, vaikka jatkaakin sen jälkeen omaa juttuaan. Sen voi nähdä positiivisena: hyvä tarinankertoja, joka pystyy antamaan suunvuoron toisellekin. Uuden hoitomallin myötä Alatuvassa on voitu luopua unilääkkeiden käytöstä kokonaan, ja silti asukkaat nukkuvat hyvin. Moni pilottiin osallistunut hoitaja on kertonut oivaltaneensa, ettei ensimmäisenä tarvitsekaan turvautua pilleriin. Moni kuvailee, että annoin itselleni luvan istua ja jutella unettoman asukkaan kanssa. Tein voileivän ja annoin lasin maitoa. Hän rauhoittui ja nukahti, Minna Laine kertoo. Omaisille hoitomallista on puhuttu omaisten illoissa, ja se on otettu hyvin vastaan. Jouluisin asukkaiden ja omaisten yh- teinen jouluateria on saanut suosion. Muutenkin juhlapäivät muistetaan entistä paremmin: laitetaan pitkä pöytä ja liina, pukeudutaan ja koristellaan taloa. Uusi hoitomalli on tuonut rohkeutta hoitajille: aiemmin tuskin olisi tohdittu lähteä yhdessä halukkaiden asukkaiden kanssa tansseihin. Elina kertoo toisenkin esimerkin rohkeuden lisääntymisestä. Alatuvan pihassa on pieni puutarha, jota hoidetaan porukalla. Viime kesänä yksi miesasukkaamme kantoi tyytyväisenä multasäkin puutarhaan. Aiemmin en ehkä olisi uskaltanut luottaa hänen voimavaroihinsa. Hoitajallekin lisävoimia Kaikki hoitajat ovat kokeneet, että heidän vaikutusmahdollisuutensa omaan työhön ovat kehittämisprojektin aikana lisääntyneet. Samalla he kokevat työnsä aiempaa merkityksellisemmäksi. Tuore työhyvinvointibarometri vahvistaa, että Jämsän Alatuvassa ja Saaranhovissa henkilökunta voi paremmin kuin Mainio Vireen yksiköissä keskimäärin. Nuoresta tytöstä lähtien vanhusten parissa työskennellyt Minna Laine keksi logoterapian hyödyntämisen muistisairaiden ihmisten hoidossa omien sanojensa mukaan vähän vahingossa. Alun perin hän halusi perehtyä logoterapiaan, jotta saisi eväitä esimiestyöhön. Malli kiinnostaa, sillä hän on käynyt puhumassa siitä pitkin maata Sodankylää myöten Suomen muistiasiantuntijoiden aluevastaavatoiminnan järjestämissä tilaisuuksissa. Olen vähän yllättynytkin siitä, miten Tehy th Jämsä.indd :46:56

13 Logoterapia lyhyesti n Logoterapia on neurologian ja psykiatrian professori Viktor E. Franklin ( ) kehittämä käsitys ihmisestä ja ihmisenä olemisesta. Hän oli valmis lääketieteen tohtori joutuessaan natsien keskitysleirille. Frankl totesi, että keskitysleirillä parhaiten selviytyivät ne, joita odotti tai tarvitsi joku ihminen tai jokin tehtävä eivät ne, jotka olivat tullessaan muita terveempiä ja parempikuntoisia. Hän totesi, että tahto tarkoituksen täyttämiseen on ihmistä motivoiva perustarve. Logoterapian mukaan jokaisella ihmisellä on joka elämäntilanteessa ehdoton elämäntarkoitus. Se ei vaadi täydellistä terveyttä tai toimintakykyä. Logoterapia on elämänmyönteinen maailmankatsomus, jonka mukaan ei ole toivotonta tilannetta eikä ihmistä, jolla ei olisi mahdollisuuksia. Muistisairaan hoidossa logoterapiaan on yhdistetty uusin dementiatietous. Tavoitteissa kulkevat rinnakkain dementiaa sairastavan ja hänen hoitajansa hyvinvointi. Muistisairaan ihmisen näkökulmasta mallin ydin on ihmisarvo, toivo, mahdollisuudet ja tarkoituksellinen elämä. Keskeisiä ovat hoitajan oivallukset, valinnat ja teot, joilla hän tukee muistisairaan hyvinvointia ja myös yksikön yhdessä luoma hoitokulttuuri. Pienet hetket, teot ja arjen valinnat ovat tärkeitä. Mahdollisuuksien matka -projektissa sovellettiin erityisesti logoterapian filosofista perustaa eli logoterapiaa asennoitumis- ja ajattelutapana. Logoterapia-sana tulee kreikan kielestä: logos=tarkoitus ja therapeia=hoitaa, palvella, parantaa. Vaikka olisi kiire, ihmisen voi kohdata arvostavasti, sanoo projektikoordinaattori Minna Laine. paljon hoitomalli puhuttelee hoitajia. Asiat tulevat lähelle, kun puhutaan ihmisestä ja hoitajan omista valinnoista ja mahdollisuuksista. Kyseessä ovat perusasiat kuten ihmisarvon kunnioittaminen pienin teoin. Vaikka olisi kiire, ihmisen voi kohdata arvostavasti. Ajattelutapa vastuuttaa, muttei vaadi mahdottomia. Suhtautuminen muistisairauksiin on muuttunut paljon. Minnalle opetettiin aikanaan, että muistisairaus on kuin ensimmäinen kuolema. Nykykäsityksen mukaan lähdetään ihmisen voimavaroista ja siitä, mitä tervettä on vielä jäljellä. Muistisairauksista ja niiden hoitamisesta on olemassa paljon tietoa ja käytännönläheisiä oppaita. Tärkeätä olisi herätellä henkilökuntaa soveltamaan tietoa käytäntöön. Pilottiin osallistui jämsäläisten lisäksi kunnan vanhainkotien dementiaosastot Ruovedeltä ja Juupajoelta sekä Oriveden hoivapalveluyhdistyksen dementiakoti Sinituuli. Yhteisiä koulutuspäiviä pilottiyksiköillä oli seitsemän. Niiden lisäksi yksiköissä kokoonnuttiin projektikoordinaattorin kanssa kerran kuukaudessa pohtimaan, miten logoterapiaa sovelletaan. Pilottilaiset pitivät myös 18 Tehy matkapäiväkirjaa, johon kirjattiin ajatuksia taipaleen varrelta. Tuettu koulutus- ja kehittämisprosessi kesti puolitoista vuotta. Laitoksesta kodiksi Sairaanhoitaja Mari Laakso on tehnyt aamuvuoron Mainio Vireen toisessa Jämsän yksikössä Saaranhovissa, mutta tulee työpäivän päätteeksi Alatupaan lääkekaapin tarkastukseen. Hän on työskennellyt dementiakodissa puolitoista vuotta. Minulla ei ollut vanhoja rutiineja, joten pääsin hyvin kiinni logoterapeuttiseen hoitomalliin. Kun huomioimme asukkaiden elämäntarinat ja elämme heidän rytminsä mukaan, laitosmaisuus katoaa ja asumisesta tulee kodinomaisempaa. Hoitoalalle Mari vaihtoi 1990-luvun alussa paperitehtaalta. Hän opiskeli ensin perushoitajaksi, sitten sairaanhoitajaksi. Työpaikan koulutusprosessi on innostanut hänet lukemaan logoterapian isän, Viktor E. Franklin kirjoja. Hänen kokemuksensa keskitysleirin kaoottisuudesta saattavat olla lähellä sitä, miten muistisairas kokee maailman ja hakee turvaa lapsuudesta. Hoitajan pitäisi ymmärtää, miten sekava maailma se voi olla. Elämällä on aina tarkoitus ja toivoa. Dementiaa sairastavan kohdalla on osattava iloita siitä, mitä hän vielä pystyy tekemään. Marin vieressä penkillä istuu Annikki. Hän on Amerikat reissannut, puhuu vieläkin välillä kieliä ja leivonta luontuu. Viimeksi lauantaina hän teki pullataikinan iltapäiväkahveja varten. Innokkaita pullan leipojia on niin paljon, että taikinasta lähes kilpaillaan. Marilla on kokemusta siitä, miten levoton asukas rauhoittuu, kun hänelle löytyy tekemistä. Sopiva askare voi olla vaikka liinavaatteiden viikkaaminen. Elina Koivumäki sitoo voikukista seppelettä. Viime aikoina olemme jutelleet paljon siitä, miten logoterapian ajatuksista on hyötyä siviilissäkin, hän sanoo. Mahdollisuuksien matka -projektia hallinnoi Oriveden hoivapalveluyhdistys ja rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Projektista työstetään myös opas, joka julkaistaan lokakuussa. th Jämsä.indd :46:59

14 Markku Niemelä Kolumnistimme on psykiatrinen sairaanhoitaja Lapista. Kierto ja kiertolaiset Sairaalamaailmassa tunnetaan ainakin kaksi käsitettä kierrolle. Toinen on henkilökuntaa paikasta toiseen kierrättävä työkierto ja toinen vuodekierto. Ensin mainitussa henkilö siirtyy tiettyjen virkavuosien jälkeen toimittamaan samoja tehtäviä eri kohteeseen kuin missä kymmenen vuotta aikaisemmin on työtä tehnyt. Ajatuksena on, että henkilö uudistuu muuttuessaan toisen työporukan osaksi. Toisinaan hän pyrkii muuttamaan uuden työympäristönsä entisen kaltaiseksi ja saa uudistumista aikaan uudella osastollaan. Sen seurauksena vanhat työntekijät alkavat arvioida omaa uudistumisen tarvettaan ja vaihtavatkin osastoa heti mahdollisuuden tullen. Tätä kutsutaan vapaaehtoiseksi työkierroksi. Psykiatrisessa sairaalassa tällainen työilmapiiriä raikastava tuulahdus tapahtuu noin viiden vuoden välein eikä se koske esimiehiä lainkaan. Potilaat sentään kiertävät hoitajiensa mukana osastolta toiselle. Jälkimmäinen käsite tarkoittaa päivittäin tapahtuvaa vuodekiertoa; hierarkisessa jonomuodostelmassa osaston henkilökunta siirtyy vuode vuoteelta seuraavan köllöttelevän potilaan kohdalle. Tällä on tilaisuus petin pohjalta kuunnella, minkämoinen tapaus on ja mitä hänelle kuuluu. Somaattisessa sairaalahoidossa kierto on edelleen hyväksi katsottu ja perinteikkääksi havaittu. Samoin on kertomus lämmitetystä tiilestä, jota hoitaja kierrolla kantoi tarjottimella. Uusi osastonlääkäri lopulta loihe lausumahan, miksi tiiliskivi kierron jonomuodostelmaan kuului. No, kiveä oli aina kuljetettu aikaisemman professorin kierroilla; proffa nääs halusi lämmittää kätensä ennen potilaan palpointia. Oli kuitenkin aikoja sitten jo eläkkeelle jäänyt. Tiiliskivi ei. Psykiatrisessa sairaalahoidossa vuodekiertoa harjoitettiin vielä 70-luvulla. Kävelevät potilaat odottivat vuoteella maaten ylilääkärin, lääkärin, psykologin, sosiaalityöntekijän, osastonhoitajan, sairaanhoitajan ja opiskelijan kerääntymistä putkisängyn ympärille kuin rikkaalle sukulaiselle jäähyväisiä jättävää omaisjoukkoa. Olinpa itsekin todistamassa tätä juhlallista tapahtumaa naisten vastaanotto-osastolla, kun temperamenttisena tunnettu potilas aikansa jorinoita kuunneltuaan ponkaisi pystyyn ja karjaisi niin kovaa lähimmän psykologin korvaan Hoito on muuttumassa aina vain virtuaalisemmaksi: kolmekin näyttöpäätettä saattaa kansliassa hohtaa. kuin kitarisoista lähti: PERKELE!!! Ja poistui osaston puolelle. Hetken kuluttua potilas purjehti muina naisina paikalleen, asettui vuoteelleen ja vienosti hymyillen totesi: Sain primitiivireaktion. Myöhemmin muutakin palvelutasoa laskettaessa vuodekierroista luovuttiin. Jalkeille kykenevät saivat käytävällä odottaa kutsua vuorollaan osastonlääkärin kansliaan, jossa lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä ja omahoitaja odottivat. Kierron saatettiin katsoa olevan jopa niin hoidollinen, ettei siihen potilasta itseään mukaan tarvittu lainkaan. Hänen osuutensa oli henkiolentomainen alkeisvirtuaalinen astraalihahmo. Nykyajan kierron virtuaalisuutta edustaa sähköinen potilaskertomus. Aikaisemmin raporttia pidettiin paperimuistiinpanoista eikä kenenkään tarvinnut kurkkia olan yli, mitä papereissa luki. Nyt jokaisen on nähtävä tietokannasta tuleva datavirta seinälle videotykillä heijastettuna, ikään kuin ei kuullen ymmärtäisi eikä muuten uskoa voisi mitä sanotaan. Hoito on muuttumassa aina vain virtuaalisemmaksi: kolmekin näyttöpäätettä saattaa kansliassa hohtaa. Siellä sitä potilaan elämää sähköiseen muotoon kirjoitellaan, jos vaikka välillä henkilökunnan kiusauskin raskaan työn lomassa tietokoneella rentoutumiseen kasvaa. Sitä taas sanotaan työn kiertämiseksi. Tehy th10 19 kolumni.indd :40:45

15 Ammatissa Aina askel edellä Sairaanhoitaja Maila Sianoja de Ruzza on kehittänyt työpaikallaan saattohoitoa. Hän terästää, että hoitajan tulee kulkea aina askeleen edellä. Merja Perttula n Kuvat Ari Korkala Mailan plussat ja miinukset + Monipuolinen työnkuva + Saattohoidon arvo noussut + Saattohoidon kehittäminen kannustaa etsimään tietoa + Asukkaiden luottamus saattohoitoon lisääntynyt Työ ajoittain raskasta ja yksinäistä Saspe alueena hajanainen ja hoitopolut välillä epäselviä Hoitosuositusten vieminen käytäntöön yllättävän vaikeaa 20 Tehy S airaanhoitaja Maila Sianoja de Ruzzaa on koko työuran ajan kiinnostanut eettisyys. Hän on työskennellyt vuosia vuodeosastolla Vammalassa, ja hoitanut etupäässä vanhuksia. Maila on paneutunut erityisesti palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseen. Hänen vetämänsä moniammatillinen työryhmä sai kolmisen vuotta sitten aikaan koko Sastamalan perusturvakuntayhtymää koskevan saattohoidon ohjeistuksen. Suoritin vuonna 2005 palliatiivisen hoidon erikoistumisopinnot. Kun työnantaja toivoi, että hyödyntäisin koulutustani, tein sen mielelläni. Sain täyden luottamuksen työhöni. Tavoitteena on, että Saspessa toimitaan samojen ohjeiden mukaan neljällä vuodeosastolla, vanhainkodeissa ja kotisaattohoidossa. Kotisaattohoitoa ei varmaankaan ole kovin monessa paikassa. Me olemme kehit- th ammatissa.indd :33:07

16 täneet sitä niin, että potilaalla on mahdollisuus kuolla kotona, jos hän niin haluaa ja hänellä on asiaan sitoutunut omainen. Me annamme tarvittavan tuen. Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistys muisti keväällä Mailaa kehittämistyöstä Elämän malja -palkinnolla. Saattohoidon tilasta keskustellaan aktiivisesti. Maila toivoo, että siihen paneuduttaisiin kunnissa nykyistä enemmän. Uuteen terveydenhoitolakiin on tulossa saattohoidon suositukset. Ensimmäistä kertaa mainitaan kärsimyksen lievittäminen. Edelleen potilaille yritetään antaa liikaa parantavaa hoitoa silloin, kun se ei ole mielekästä. Ei uskalleta siirtyä palliatiiviseen hoitoon ja myöhemmin saattohoitoon. Hoitolinjan tulee olla selvä Saattohoito alkaa päätöksestä siirtyä parantavasta hoidosta oireiden hoitoon. Päätöksen tekee potilasta hoitava lääkäri yhteisymmärryksessä potilaan tai hänen edustajansa ja omaisten kanssa. Hoitolinjojen pitää olla samat sekä lääkärillä että hoitajilla. Siitä ei tule mitään, jos lääkärin mielestä tarvitaan tutkimuksia, mutta itse ajattelen, että potilas tekee kuolemaa. Kun hoitoneuvottelu on käyty, yleensä potilas ja läheiset hyväksyvät tilanteen. Oireiden hoito on potilaan olon helpottamista monin eri tavoin, kuten kipujen ja hengenahdistuksen lievitystä. Saspen ohjekirja sisältää tarkat neuvot, miten esimerkiksi kipua hoidetaan eri tilanteissa. Keskustelut lähestyvästä kuolemasta ja potilaan eksistentiaalisen ahdistuksen kohtaaminen kuuluvat myös asiaan. Kipua uskalletaan hoitaa paremmin kuin ennen. Tärkeää on hoitajan ja läheisen läsnäolo. Hoitaja ei voi olla koko ajan vierellä, mutta hän käy säännöllisesti katsomassa. Se luo turvallisuuden tunteen potilaalle. Kun kuolema on lähellä, eivätkä läheiset ole vierellä, on tärkeää soittaa heille. Muuten jää paha mieli. On käynyt niinkin, että vaikka ihminen on kuoleman kynnyksellä, hän yllättäen toipuu. Tämä on hyvä muistutus siitä, ettemme me terveydenhoitoalan ihmiset ole kaikki tietäviä jumalia. Parhaimmillaan saattohoito on Mailan mielestä silloin, kun elämän viimeiset päivät eletään täysillä. Kuolevan vierellä istutaan, muistellaan menneitä, nauretaan ja syödään eväitä. Myönteisten asioiden muistelu on tärkeää surutyötä. Saattohoitaja voi avata lukkoja olemalla mukana. Mailan eväät saattohoitajaksi Yli 30 vuotta vuodeosaston sairaanhoitajana Palliatiivisen hoidon erikoistumisopinnot 2005 Saspen saattohoito-ohjekirjan laatineen työryhmän vetäjä Saattohoidon kouluttaja Saspen alueen terveyshenkilöstölle Palliatiivisen hoidon yhdistyksen vuosittaiset koulutukset, kipupäivät ja syöpäsairaanhoitajapäivät Palliatiivisen hoidon yhdistyksen Elämä malja -palkinto 2010 Saattohoitajan jaksamista auttaa, kun työkaveri on tukena. Minna Forss ja Maila Sianoja de Ruzza jakavat kokemuksia. Sastamalan peruskuntayhtymässä saattohoitoa varten on laadittu tarkat ohjeet. Oirekysely antaa pohjan hyvälle hoidolle. Saattohoitopotilasta ei niinkään uhkaa keinojen puute kuin välinpitämättömyys. Hyvään saattohoitoon kuuluu kuolevan lähiympäristön rauhoittaminen. Mahdollisuuksien mukaan hänelle järjestetään yhden hengen huone. Läheisiä vierailuajat eivät sido ja he saavat tarvittaessa sängyn ja ruokaa. Puhu kuolemasta Saspen alueella kotisaattohoitoa ovat käyttäneet toistaiseksi yksittäiset potilaat. Kotisaattohoito sopii potilaille, joiden oireet ovat hallinnassa ja joilla on omainen tukena. Jos kuolevan oireet pahenevat yllättäen, kotoa voidaan ottaa tukiosastoon yhteyttä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Päivystykseen ei tarvitse mennä, vaan osastolle Tehy th ammatissa.indd :33:13

17 Saattohoitopotilasta ei niinkään uhkaa keinojen puute kuin välinpitämättömyys. tä Maila rohkaisee voittamaan itsensä. Pitää myös valmistautua siihen, että kuolema on kärsimystä ja se aiheuttaa niin potilaassa kuin omaisissa paniikkikokemuksia. Hoitaja voi rauhoittaa tilannetta olemalla käytettävissä. Kun lähtee huoneesta, on hyvin väsynyt. Jos samaan aikaan on toinen kuoleva odottamassa, niin aika tyhjäksi olonsa tämän jälkeen tuntee. Parhaiten ämpäri täyttyy puhumalla kokemuksista työkavereiden kanssa. Samalla kannattaa käydä rehellisesti läpi, missä onnistuttiin ja mikä kenties meni pieleen. Onnistumisena Maila pitää sitä, kun paniikki menee kuolevalta ja läheisiltä ohi ja potilashuoneeseen löytyy rauha. Epäonnistumisena hän kokee, jos kuolema tapahtuu niin nopeasti, ettei siihen ehditä reagoida tai jos kuolevaa hoidetaan liian tehokkaasti. Saattohoitajan työ on yksinäistä. Itse Saattohoito Suomessa Suomessa on vuosittain noin saattohoitoa tarvitsevaa potilasta. Maassamme toimii neljä saattohoitokotia. Muutamissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa toimii saattohoitotyöryhmiä, kotisaattohoitoyksiköitä ja kotisairaaloita. Saattohoidon järjestäminen on maassamme vielä sattumanvaraista eikä tasapuolisesti kaikkien kuolevien saatavilla. Lähde: Lääkärilehti 18, Hyvään saattohoitoon kuuluu rauhallinen ympäristö. pääsee suoraan. Saattohoitoa voidaan jatkaa viimeiset päivät vuodeosastolla. Meidän tulisi kulkea aina askeleen edellä. Jos mietitään vaikka kipulääkitystä, hoitavan lääkärin kanssa on jo etukäteen puhuttu selväksi, miten lääkitystä tehostetaan kipujen yltyessä. Potilaan ei pidä joutua päivystykseen, jossa lääkärillä ei ole aikaa paneutua hänen tilanteeseensa. Omaisille kannattaa kertoa, miten kuoleman lähestyminen vaikuttaa potilaaseen. Se auttaa omaisia hyväksymään potilaan tilan, eikä vaatimaan väkisin toimenpiteitä. Vuodeosastolla jokainen hoitaja kohtaa kuolevia. Maila on halunnut voimakkaasti pitää saattohoidon ohjeistusta esillä. Hän on tyytyväinen, jos muut kysyvät häneltä neuvoja tai toivovat hänen osallistuvan tietyn potilaan viimeisiin vaiheisiin. Ammatti-ihmisen tulee puhua kuolemasta, eikä esimerkiksi poisnukkumisesta. Kuolema on kova sana, mutta sen sanominen auttaa omaisia hyväksymään tilanteen. Jotkut voivat suuttua, mutta kiittävät myöhemmin. Joidenkin hoitajien saattaa olla vaikea mennä kuolevan potilaan huoneeseen. Hei- 22 Tehy Mistä hoitajalle tukea? Hoitajat tuntevat surua potilaan kuolemasta ja hänen läheistensä murheesta, mikä on psyykkisesti kuluttavaa. Uupumisen riski on suuri hoitajalla, jolla on vahva myötäelämisen riski ja taito osoittaa se. Kuolemaan ei koskaan totu. Kuitenkin nuorehkon ihmisen kuolema koskettaa erilailla kuin monisairaan vanhuksen. Tavallisimpia työntekijän tunteita ovat ahdistuneisuus sekä riittämättömyyden, hyödyttömyyden, syyllisyyden ja toivottomuudenkin tunteet. Maila puhuu astiasta, joka tyhjenee keskusteluissa kuolevan ja omaisten kanssa. olen saanut tukea Palliatiivisen hoidon yhdistyksen jokakeväisistä koulutuksista. Puhun mielelläni palliatiivisesta hoidosta, joka on laajempi käsite. Palliatiivinen hoito voi jatkua vuosia, saattohoito muutamasta viikosta kuukausiin. th ammatissa.indd :33:17

18 n Koonnut Janne Ora, Terveys Psykologiset Uniongelmaiset lihovat n Nukahtamisvaikeudet, yöaikainen heräily ja vaikeudet pysyä unessa vaikuttivat viiden tai useamman kilon painonnousuun 5 7 vuoden seurannan aikana keski-ikäisillä työssä käyvillä naisilla. Miehillä vastaavaa yhteyttä ei todettu. Tutkimuksessa otettiin huomioon unen kesto, sosiodemografiset tekijät, työaika, mielenterveysongelmat sekä runsas alkoholin käyttö, tupakointi ja vähäinen liikunta. Nämä eivät kuitenkaan selittäneet uniongelmien vaikutuksia painonnousuun, kertoo tutkija Peppi Lyytikäinen Hjelt-instituutin kansanterveystieteen osastolta. Uniongelmat liittyvät moniin kansantauteihin ja ennustavat muun muassa diabeteksen ja sydänja verisuonitautien syntymistä. Lyytikäisen mukaan työterveyshuollon tulisi ottaa uniongelmat paremmin huomioon unilihavuuden ehkäisyssä. Helsingin yliopiston Hjelt-instituutissa tehdyn seurantatutkimus julkaistiin International Journal of Obesity -lehdessä. ja sosiologiset vanhenemistutkimukset ovat osoittaneet mielikuvien vaikuttavan siihen, mitä ihmiset otaksuvat iän myötä tapahtuvan itselleen. Dosentti Ritva Nupponen Terveysliikuntauutiset-lehdessä. HELENA SYRJÄ HELENA SYRJÄ Suomi suosii pakkohoitoa n Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa käytetään enemmän psykiatrista pakkohoitoa kuin muualla. Tahdosta riippumatonta päihdehoitoa käytetään puolestaan muita Pohjoismaita vähemmän. Erot sairaanhoitopiirien välillä ovat moninkertaisia. Eroihin vaikuttavat esimerkiksi avohoidon kehittyneisyys, vuodeosastojen koko ja henkilökunnan työjärjestelyt, päivystysjärjestelyt sekä asenteet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on käynnistänyt valtakunnallisen ohjelman työ- ja potilasturvallisuuden parantamiseksi ja pakon käytön vähentämiseksi. THL:n raportti luo katsauksen mielenterveys- ja päihdeongelmien epidemiologiseen tilanteeseen ja palveluiden järjestämiseen Suomessa. Raportti: Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma suunnitelmasta toimeenpanoon vuonna Kalaa korvavaivoihin n Viikoittain kalaa syövät keski-ikäiset sairastuvat harvemmin ikäkuuloon kuin kalaruokia kaihtavat ikätoverit. Myös runsaasti pitkäketjuisia omega-3-monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävä ruokavalio saattaa pienentää vaaraa. Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumis- Vartissa onneen n Vartin pikarakastelu saattaa sittenkin olla tyydyttävä kokemus, vaikka monien elokuvien ja rakkausromaanien petikohtauksissa temmelletään tuntitolkulla. Terve.fi -hyvinvointimedian toteuttama Suuri suomalainen seksikysely kertoo, että lähes puolet vastaajista pitää tyydyttävän yhdynnän kestona minuuttia. Vain neljäsosa kaipasi pidempää seksiä. Vajaa viidennes (18 %) halusi puolta tuntia. Seksituntiin olisi tyytynyt kuusi prosenttia. Kyltymättömiksi voinee kuvata niitä kolmea prosenttia, joille tunninkaan muhinointi ei riittänyt. Yllättävää ei liene, että naiset kaipasivat miehiä useammin pidempää yhdyntää. Ehkä seuraava tutkimus pureutuu siihen, miten pitkään suomalaisten seksiakti keskimääräisesti ja todellisuudessa kestää? muutoksia. Sen kehittymiseen vaikuttavat perinnöllisten tekijöiden lisäksi muun muassa melualtistus ja sairaudet. Kaksi kala-annosta viikossa syöneillä oli 40 prosenttia pienempi riski sairastua ikäkuuloon kuin alle kerran viikossa kalaa nauttineilla. Tuore australialaistutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. (Uutispalvelu Duodecim) TERVEYSLUKU Suomessa aivohalvaukseen sairastuu keskimäärin 38 henkilöä joka päivä. Rintasyöpä yleisin n Naisten eniten sairastama syöpä Suomessa on rintasyöpä. Miehet sairastuvat yleisimmin eturauhassyöpään. Yleisimmin kuolemaan johtaa keuhkosyöpä. Siihen kuoli vuonna 2008 lähes suomalaista. Syöpärekisterin mukaan naista ja 16 miestä sairastui vuonna 2008 rintasyöpään. Diagnoosin eturauhassyövästä joutui kuulemaan puolestaan miestä. Rintasyöpä yleistyy yhä. Kehityssuunnat ovat varsin erisuuntaisia eri ikäryhmissä. Kasvusuunta on jyrkkää vain vuotiaiden ikäluokassa. Alle 50-vuotiailla naisilla rintasyöpä on laskussa, sanoo tilastojohtaja Eero Pukkala Suomen Syöpärekisteristä. Tehy th10 25 terveys.indd :44:39

19 Vika selville, ilma paremmaksi Työsuojeluvaltuutettu Paavo Rautiaisen luoma toimintamalli ryhdisti sisäilmaongelmien ratkaisemista Kysissä. Terhi Mäkinen n Kuva Pentti Vänskä Jos jollakin Kuopion yliopistollisen sairaalan (Kys) osastolla tai yksikössä on sisäilmassa vikaa, koko osasto tutkitaan ja korjataan järjestelmällisesti kerralla. Enää ei vain sammuteta tulipaloja ja remontoida yhtä kohtaa. Myös dokumentointi on parantunut. Nykyään kirjataan huolellisesti muistiin, mitä korjauksia missäkin kohteessa on tehty. Huoneista on sairauskertomukset samaan tapaan kuin potilaista. Niihin merkitään, jos esimerkiksi lavuaari on vuotanut ja mitä toimenpiteitä on tehty, Paavo Rautiainen kertoo. Uusi toimintamalli on hänen lopputyönsä sisäilmatutkijan opintoihin. Joskus ongelman lähteen etsiminen on salapoliisityötä. Aiheuttajiakin voi olla useita. Käytäntö on opettanut, että selvittely kannattaa aloittaa ilmastoinnista, sillä ilmastointilaitteistossa oleva vika tai haitta on helpoin havaita. Perusasioita on ilmanvaihtokanavien puhdistus ja suodattimien vaihto. On tärkeätä, että selvittelyssä on mukana eri ammattiryhmien edustajia, jotta asiantuntemusta on mahdollisimman paljon. Kysissä on sisäilmatyöryhmä, joka kokoontuu kerran, kaksi vuodessa. Varsinainen työrukkanen on P.A.T.-ryhmä (Päättäjät, Asiantuntijat, Toimijat), joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa. 24 Tehy Tulosalueen johtajan ja kiinteistöjohtajan läsnäolo kokouksessa on oleellista, koska silloin raha-asioista ja aikatauluista voidaan sopia heti. Tavoite on, että yhden ongelman ratkaisu onnistuu kahdessa kokouksessa. Ongelman kartoituksen jälkeen sovitaan tutkimukset ja mittaukset. Toisessa kokouksessa sovitaan tutkimustulosten perusteella jatkotoimenpiteet, nimetään vastuuhenkilöt ja korjausaikataulu. Ryhmässä on vakiokokoonpano, mutta sitä täydennetään kunkin työyksikön henkilöstöllä. Vuoden kuluttua on seuranta. Siivet poikki huhuilta Paavo Rautiainen arvelee, että pahimpiin sisäilmaongelmiin Kysissä on puututtu. Tutkimuksista ja selvittelyistä huolimatta joka kohteesta ei ole löydetty kaikkia oireiden aiheuttajia. Niin sanotulla uudella puolella, joka on rakennettu 1984, ongelmana ovat olleet mineraalikuidut. Siihen aikaan yläpohjarakenteiden ja ilmanvaihtokanavien äänieristysmateriaalina käytettiin usein mineraalivillaa, ja se on aiheuttanut henkilöstölle esimerkiksi ääniongelmia ja muuta ylähengitysteiden oireilua. Korjaukset etenevät suunnitelmien mukaan ja ilmanvaihtotekniikkaa uusitaan ja nykyaikaistetaan. Luulisin, että näkyvää hometta on enää vain kukkaruukuissa. Tavallisesti ihmiset ajattelevat, että sisäilmaongelmat johtuvat homeesta, mutta useimmiten kyseessä on jokin muu aiheuttaja. Herkistyneet voivat saada oireita esimerkiksi uusista lattiamateriaaleista, maaleista tai vaikka uusista tuoleista, joista tulee päästöjä. Jotkut huonekasvitkin voivat aiheuttaa oireita. Rautiainen on huomannut, että tiedottaminen kannattaa. Sekin on uutinen, että mitään uutta ei ole todettu. Muuten huhut lähtevät nopeasti liikkeelle. Siksi on tärkeä kertoa, mitä ollaan tekemässä ja millä aikataululla. Epätietoisuus on pahinta. Valtava tietomäärä Sisäilmatutkijan koulutus antoi suuren määrän tietoa ja vahvisti kuvaa siitä, miten monimutkaisista ongelmista sisäilman kohdalla voi olla kyse. Itä-Suomen yliopistossa suoritetun tutkinnon laajuus on 24 opintopistettä, mikä tarkoittaa 250 tuntia ohjattua ja 350 omatoimista opiskelua. Koulutus kesti neljä lukukautta. Kerran kuukaudessa oli lähijakso, ja sen lisäksi kurssilaiset tekivät etätehtäviä. Rautiainen kuunteli myös luennot, jotka kuuluivat rakennusterveysasiantuntijan kou- th sisäilma.indd :00:33

20 Kysin toimintamalli Kosteusvauriojäljistä on ilmoitettava heti esimiehelle, joka vie asian kunnossapidon vastuuhenkilölle jatkoselvittelyä ja korjausta varten. Korjaukset käynnistetään viipymättä. Esimies huolehtii tiedottamisesta. Viestinnän perusasia on luottamus, jonka edellytyksenä on avoimuus ja oikea asenne asianosaisia kohtaan. Jos työntekijät oireilevat, siitä ilmoitetaan työterveyshuoltoon. Jos rakennustekninen osasto ei löydä haitalle selvää syytä, asia siirtyy sisäilmatyöryhmälle, jonka työrukkanen on P.A.T.-ryhmä. Se päättää, mitä tutkimuksia tehdään, millä aikataululla ja kuka on vastuuhenkilö. Ensin kuullaan henkilöstön kokemuksia. Tutkimustulosten perusteella päätetään korjauksista. Kaikki tutkimukset ja korjaukset merkitään kiinteistötietojärjestelmään. Jokainen korjattu kohde vaatii seurantaa. Koulutus antoi Paavo Rautiaiselle roimasti lisätietoa sisäilmaongelmien selvittelystä. lutukseen, vaikka sitä tutkintoa hän ei voinut suorittaa. Se olisi vaatinut tekniikan alan peruskoulutusta. Tiedän vikaa etsittäessä aiempaa paremmin riskirakenteet ja mistä näytteet kannattaa ottaa. Ongelmakohta pitää myös korjata tarpeeksi isolta alalta. Koulutus antoi hyvän kokonaiskuvan sisäilmaongelmista. Isoissa laitoksissa kannattaisi olla sisäilmatutkija. Tunneilla tutustuttiin myös muun muassa erilaisiin mikrobikasvustoihin ja opeteltiin tunnistamaan millaista mikrobia missäkin kosteusvaurion vaiheessa kasvaa. Tietomäärä oli valtava ja uutta tutkimustietoa syntyy jatkuvasti. Tietämys sisäilmaongelmista on parantunut. Nykyään oireilua harvemmin pidetään luulosairautena. Paavo Rautiaisen lopputyö Sisäilmaongelmien toimintamalli Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, Aducate Reports and Books 6/2010, on internetissä osoitteessa Tehy th sisäilma.indd :00:37