TUTKAIN 4/2020. Tutkamieskilta ry:n jäsentiedote ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)
|
|
- Hanna-Mari Järvenpää
- 3 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUTKAIN 4/2020 Tutkamieskilta ry:n jäsentiedote ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Jukka Kaleva /Tutkamieskilta Lylytie Riihimäki p Kuvassa Raija -ilmavalvontatutkan näyttölaitteiden käyttöperiaate. Kuva liittyy aihetta käsittelevään kirjoitukseen sisäsivuilla. Tämä Tutkain valottaakin hieman vanhempaa ilmavalvontatutkatekniikkaa, kuin kesällä historiaan siirtynyttä Keva 78 -tutkaa. Näiden Raija- ja VRRVI -tutkien hankintaa ja valmistusta on käsitelty aiemmissa Tutkaimissa. Nyt annetaan kuva niiden tekniikasta. Tuulivoimaa on käytetty ennenkin. Tästäkin on kirjoitus. Tutkamieskillan syyskokous siirtyy tammikuulle.
2 SIHTEERIN TIEDOTTEITA Hyvää syksyä killan väki. Korona on melkoisesti hiljentänyt kiltatoimintaa kuluvan vuoden aikana. Oma radiopäivämme ja kaavailtu kesäretki peruuntuivat. Samoin on peruuntunut monien toimijoiden tapahtumat, joihin olemme vakiintuneen tavan mukaan osallistuneet. Keva -historiikin tekeminen on jatkunut, tosin haastattelutoiminta on hiljentynyt. Historiikista ja Keva 78 -tutkan sammutuksesta luimmekin jo edellisestä, Erikois- Tutkaimesta. Tuo tiedote tuli sopivaan tilanteeseen, koska tällaisena rajoitetun toiminnan aikana on tiedotus tärkeää. Historiikki valmistunee ensi vuoden aikana. Sen julkaisuun on tarkoitus yhdistää esitelmätai seminaaritilaisuudet Tikkakosken ja Riihimäen alueella. Tähän tullaan palaamaan, kun saamme lisätietoa asiasta. Toivottavasti korona ei estä näitä tapahtumia. Tässä Tutkaimessa on kirjoitusta ilmavalvontatutkista ennen Kevaa, Raijasta ja VRRVI:stä. Edellisessä erikoisnumerossa kerrottiin Kevan tekniikasta. Ilmavalvonta on siis korostetusti esillä. Jatkossa on tarkoitus kirjoittaa muistakin tutkista ja tutkiin liittyvistä asioista. Tässä voi jäsenistökin osallistua kirjoittamiseen. Juttuja kaivataan aina. Korona-aika pitää meidät varuillaan. Viimeaikaiset tartuntamäärät ovat niin suuria, että emme pidä syksyllä yhtään yleistä kokousta. Syyskokouksemme siirtyy tammikuulle. Silloin vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Samoin suoritetaan tarvittavat henkilövalinnat. Nykyjohtokunnan toimikautta jatketaan siihen saakka. Edetään tästä kohti parempaa tulevaa vuotta ja pysytään terveinä. Liiton (MPKL) toimistossa on tapahtunut muutoksia. Tämä on näkynyt mm. jäsenmaksujen laskuttamisessa. Ollaan tilanteen suhteen kärsivällisiä. Tietotekniikkahan tunnetusti helpottaa ihmisten työtä. jk TAMPEREEN ILMASILTA - Esitelmätilaisuudet Suomalainen Klubi, Puutarhakatu 13, Tampere klo eversti Aki Heikkinen SATLSTO JA HX-HANKE klo Aarno Liusvaara TALVISODAN ILMATOIMINTA Keräämme varat kokouskuluihin järjestämällä arpajaiset. Klubikahvit hintaan 10 euroa. Tarkkaillaan viranomaisten kokoontumissuosituksia ja otetaan ne huomion. Tervetuloa
3 Tuulivoimaa Tuulivoimaa on käytetty aikojen alusta. Tuulivoimalla ovat liikkuneet laivat, viljat on jauhettu ja vettä pumpattu. Sähköistämättömillä alueilla tuulivoimalla on ladattu akkuja jo vuosikymmeniä. Paikalliseen mökkikäyttöön saa nykyisinkin tuulivoimaloita. Isot tuulipuistot syöttävät sähköä valtakunnan verkkoon. Tuulivoimaa käytettiin sotienkin aikana, sen ajan lehdistä löytyi seuraavia tietoja. ARMA-tuulilataaja Helsingin Sanomissa oli ARMA-tuulilataajan mainos, jossa oli kaksi eri tehonluokan lataajaa. Wateista ei kirjoitettu, mutta pienempi oli 5:n lampun malli ja isompi 15:n lampun malli. Mainosteksti kehui sähköä ja tuulilataajaa: SÄHKÖ on paras valaistuskeino: kirkas, hajuton, palo- ja räjähdysvaraton, syttyy ja sammuu sormen painamalla. ARMA-tuulilataaja antaa ilmaista sähköä ilmasta suuri sellaisilla seuduilla, joissa sähköjohtoja ei vielä ole. Se lataa myös radioakut. Niitä on jo satoja käytössä kautta Suomen. Tuo sanonta palovaaraton on hauska maininta. Ammattikoulun aikaan 60-luvulla opettaja kertoi tarinaa 50-luvun palotutkinnasta. Siihen aikaan palojen syyksi laitettiin sähkö, jollei muuta keksitty. Tarinan viesti oli, että palon syttymissyytä ei saatu selville, koska palanneessa rakennuksessa ei ollut sähkölaitteita. Arma-tuulilataajan ohjeen mukaan lataajan potkuri tulee olla mahdollisimman vapaassa ilmavirrassa, jossa ei ole rakennuksen tai puiden aiheuttamia pyörteitä. Kuva on Arma-tuulilataajan asennus- ja käyttöohjeesta. Tuon mainitun mainoksen takana oli Oy ARMA Ab Insinööritoimisto. Kansallisarkiston digitallenteista löytyneen, vuodelta 1943 oleva, lataajan asennus- ja käyttöohje kertoi ARMA-tuulilataajan olevan kotimaisen yritteliäisyyden voitto, sillä aiemmin lataajia tuotettiin Amerikasta.
4 Arma-tuulilataajan kaavio. Mittarilla varustettu laite on kojetaulu ja sen kytkentä on vasemmalla. Kuva on Arma-tuulilataajan asennusja käyttöohjeesta Ohjeessa oleva tuulilataajan nimellisteho oli 150 wattia ja lataaja latasi 6 voltin akkuja. Lataajan generaattorin olivat suunnitelleet Suomen suurimman sähkökonetehtaan insinöörit ja potkurin maamme arvossapidetyimmät ilmailun asiantuntijat. Koko laite oli aerodynaamisesti tutkittu Valtion Lentokonetehtaan ilmatunnelissa. Potkurin rakennusaineeksi oli käytetty ainoastaan virallisesti hyväksyttyä lentokonerakennuspuuta. Asennusohjeen mukaan laitteisto oli tarkoitettu pääasiassa rakennuksen valaistukseen. Mutta myös radion akkuja sillä voi ladata. Ladattaessa 2 ja 4 voltin akkuja käytettiin vastusta akkujen kanssa sarjassa. Ohje mainitsi, että vastuksen suuruus riippuu radioakun laadusta ja suuruudesta, ja sen voi ammattimies mitoittaa ja valmistaa. Ilmeisesti jatkosodan aikainen SAkuva. Alkuperäisestä kuvatekstistä: Tuulilataaja PM:n radiokeskuksessa Mikkelin pitäjän Rantakylässä. Lataajan potkurin takasiivekkeessä lukee ARMA RAINTO-tuulilataaja RAINTO Radioinsinööritoimisto kertoi mainosesitteessä palveluksistaan: Radioja sähkö-erikoiskojeita, radioteknillisiä ja
5 geofysikaalisia mittauksia, radiokoneiden huoltoa, kustannusarvioita. Yritys löytyi Helsingistä Caloniuksenkadun varrelta. Päiväämätön mainoslehtinen ei kertonut lataajan tehosta, mutta virtaa generaattorista saadaan enintään 7 ampeeria laitteen ollessa kytketty 6 voltin akkuun. Esite kertoi myös, että jos lataajaa käytetään 4 voltin akun lataamiseen, voidaan tuulilataajan rele ja generaattoritelineen jousi pyynnöstä tarkistaa sopivaksi. Heikki Marttila hemar@kolumbus.fi Lähdetietoa: ARMA-tuulilataajan asennus- ja käyttöohje (vuodelta 1943) RAINTO-tuulilataajan esite Helsingin Sanomat SA-kuvat RAIJAN ETÄISYYSNÄYTTÖLAITTEEN KOHDISTUSVIIVAN PERIAATE, Lichtzeiger Viereinen kuva esittää järjestelyä Raija-tutkan etäisyydenmittauksessa. Brauninputken maljaosaa ympäröivä pinnoite oli poistettu kuvapinnan läheltä. Ulkoisen valolähteen ja linssisysteemin avulla valaistiin kuvapinnan sisäpuolelle kapea ja tarkka pystyviiva. Viiva kohdistettiin keskelle kuvapintaa. Näin vähennettiin putken lasinpaksuudesta johtuvan parallaksivirheen vaikutusta mittaukseen, kun maalitiedon sisältävä elektronisäde ja merkkiviiva muodostettiin samalla puolelle kuvapintaa. Menetelmää käytettiin vain etäisyysnäyttölaitteessa. (Alun perin tässä kohdassa oli kutsu syyskokoukseen, mutta sen siirryttyä tulevaisuuteen sovitettiin paikalle tällainen kirjoitus) jk
6 RAIJA (FREYA). Lyhyt kuvaus laitteesta, jolla alkoi tutkailmavalvonta Suomessa. Aikana, jolloin Freya -tutkia suunniteltiin ja rakennettiin, ei ollut kummoisiakaan standardeja eikä malleja siitä, miltä tutkat näyttäisivät tai miten ne kokoonpantaisiin. Laitteet tehtiin käyttötarkoitustaan ajatellen. Freya, ja tietysti muut aikakautensa tutkat osoittivat suunnittelijoidensa luovuutta ja niiden rakenteissa näkyi usein mielikuvituksenkin tuomia oivalluksia. Sotaa käyvä Suomi hankki Saksasta 1943 kaksi Freya LZ 401 A -tutkaa. Näille annettiin peitenimi Raija. Seuraavassa on lyhyt kuvaus Raija -tutkan toiminnasta ja rakenteiden ihmeistä. Raijan rakenne (Freya LZ 401 A) Laite pystytettiin ristikkojalustan varaan. Jalustan keski-istukkaan asennettiin masto laakeroituna niin, että koko laite oli ympäripyörivä. Keski-istukan ja maston sisällä oli liukurengasyksikkö tarvittaville kaapeliyhteyksille. Laitteen kääntelyn hoiti hammaspyörävälitys oikosulkumoottorin ohjaamana. Lisäksi oli käsinkiertomahdollisuus ja hienosuuntimista varten peilausmoottori. Maston alaosaan koottiin kahdeksankulmainen puurakenteinen kojehuone, jonka korkeus oli 1,9 m ja sivusärmän pituus 1,4 m. Mastoon asennettiin erilliset lähetys- ja vastaanottoantennit. Alempi oli lähetysantenni. Maston huipussa oli väkipyörä antennielementtien ylös alas siirtelemistä varten. Raija painoi kokonaisuudessaan noin 6,7 tonnia. (Joissakin lähteissä mainitaan kg) korkeus 12,5 m (vastaa siis nelikerroksista rakennusta) ja suurin leveys 6,2 m.
7 Ylläoleva piirros esittää Raijan kojehuoneessa olevia tutkateknillisiä osia. Etulevyissä näkyy kirjainsymboleita, jotka oli merkitty myös todellisiin laiteyksikköihin. Numerointi liittyy vain tähän piirrokseen. Yksiköt on asennettu vedenpitäviin metallikoteloihin. Lähetin (T) ei näy, koska se sijaitsee maston takana. Maston sisällä näkyvät luukusta nähtynä liukurenkaat, joiden kautta sähkönsyöttö ja viestiyhteydet on toteutettu. Oikealla alhaalla on pyöritysmoottorit jotka ohjaavat hammaspyöräsysteemin kautta lattian alla sijaitsevaa suurta hammaspyörää. Laitetta voidaan suunnata myös käsipyörällä. Käsipyörä ei näy, mutta sijaitsee maston edessä. Tehoyksikkö (R) vasemmalla huolehtii suurjännitteiden sekä muiden yleisjännitteiden muodostuksen ja jakamisen eri laiteyksiköille. Muissa laiteyksiköissä on lisäksi omia jännitelähteitä putkien hehkuja ym. varten. Ylhäällä, maston molemmilla puolilla on kytkinpaneelit laitteen yleiskäyttöä varten, Laiteyksiköissä on omat käyttösäätimensä. Maston oikealla puolella sijaitsevat O -yksikkö (etäisyysmittaus), Z -yksikkö (ajastus, summeri) ja N -yksikkö (vastaanotin ja yleisnäyttölaite). Vasemmalla puolella on P-yksikkö (tarkka suunnanmittaus) ja Q-yksikkö (omatunnuslaitteisto).
8 Näyttölaitteiden edessä pöydällä on suuntaosoittimet ja kenttäpuhelin. Lisäksi kojehuoneessa on lämmittimiä, työskentelyvaloja ja lähettimen jäähdytysyksikkö. Raijan lohkokaavio Kuvassa on paras löytämäni lohkokaavio. Se esittää Freyaa, jonka lähetystaajuus on 125 MHz. Freyoissa lähetystaajuus vaihteli MHz, Jopa 190 MHz oli jossakin käytössä. Raijan lähetystaajuus oli 139 MHz. Lisäksi tässä näkyy omatunnuslaitteisto Q, jollaista Raijassa ei käytetty. Z osa (ajastin, summeri ja vaihesiirtäjä) antaa hyvin stabiilin 500 Hz sinijännitteen, jolla liipaistaan yleisnäyttökuvaaja NB, sekä lähettimen sysäysgeneraattori TS ja mittausketju OK. Summerin vaihesiirtäjällä asetetaan yleiskuvaajan NB 0-sakara vasempaan reunaan (Lähetinantennista suoraan vastaanottoantenniin säteilevä teho). Sysäysgeneraattori liipaisee varsinaisen lähettimen TU, josta lähtee 2 µs pituinen 139 MHz pulssi lähetysantenniin V. Siis 500 Hz toistotaajuudella, 2 ms pulssivälein. Pulssiteho 40 kw. Valvonta tapahtuu koko Raijaa kääntämällä, pyöritysnopeus 6 r/min tai 10 r/min, ja pysäyttämällä maalin suuntaan. Sen jälkeen edestakaisella kääntelyllä ja käsin kiertämällä tarkennetaan suunnanmittausta.
9 Vastaanotettu signaali saadaan vastaanottoantennin W kautta kaksoissupervastaanottimeen NE, jossa se sekoitetaan 7 MHz välitaajuudelle ja ilmaistaan näyttölaitteita varten. Kun maali havaitaan yleiskuvaajan 200 km karkeanäytöllä (grob), pysäytetään keilaus ja hienonäytölle (fein) asetellaan 40 km pätkä aika-akselilta, jonka keskellä on havaittu maali. Suuntaa tarkennetaan käsinkierrolla. Näin saadaan suunta ja etäisyys yleistarkkuudella, mutta näitä arvoja voidaan vielä tarkentaa. Mittaketju OK ohjaa etäisyyskuvaajaa OB. Ensiksi mittaketju nollataan 0-pulssin alkuhetkeen. Sen jälkeen vaihesiirretään Z-osasta saatua 500 Hz ajastusjännitettä niin, että maalisakara saadaan kuvaajan keskellä olevalle mittamerkille. Vaihesiirrin mittaa etäisyyden 50 m tarkkuudella ja esittää sen numeronäytöllä sekä kääntyvillä osoittimilla. Toistotaajuus, 500 Hz, mahdollistaa 300 km mittausetäisyyden, mutta vastaanotin rajoittaa sen maksimissaan 200 km:ksi ja käytännössä 120 km oli hyvä saavutus. Tarkka suunta voidaan mitata hienosuuntimislaitteella PB. Tapahtumaa on kuvattu Tutkaimen kannessa. Vastaanottoantenni W on jaettu vasempaan ja oikeaan puolikkaaseen, joilla on pieni suuntausero. Puoliskoja vuorotellaan moottorin ohjaamalla vaihtokytkimellä PU. Karkeampi suunta saadaan ylemmän näytön avulla säätämällä antennin suunta niin, että pulssikuvio on keskilinjan suhteen symmetrinen. Tarkempi suuntatieto saadaan alemmalta näytöltä kääntämällä antennia (koko laitetta) niin, että pulssit ovat tasakorkeita. Nämä pulssit saadaan vuorottain antennikytkimen tahdittamina ja edustavat mittaketjun mittaamaa maalia. Käsikierrolla tai peilausmoottorin avulla pidetään suunta kohteeseen. Tarkkaa suuntatietoa (0,125 ) tarvitaan maalin seurannassa, etenkin omien hävittäjien ohjaamisessa edulliseen kohteeseen viholliskoneeseen nähden. Yleistarkkuus (2 ) riittää ilmatorjunnan hälyttämiseen. Raija ei mitannut korkeutta. Brauninputkien (kuvaputki) halkaisija on 10 cm. Kaikissa on sisäiset elektrodit kahdelle erilliselle säteelle, mikä tarvitaan omatunnusjärjestelmää varten. Mittaustarkkuutta parannetaan katsomalla näyttöjä suurentavan linssin lävitse. Antennit Antennit koostuvat kuudesta pystysuorasta kokoaaltodipolista. Vastaanottoantenni on jaettu kahteen puolikkaaseen, joita käytetään vuorotellen antenninvalitsijalla määrätyssä
10 tahdissa. Lähetysantennin virityskytkentää nimitetään muotonsa vuoksi pasuunaksi. Vastaanottoantenni viritetään syöttökaapelin liitäntäkohtaa muuttamalla. Antennien takana on lankaverkosta valmistetut heijastinpeilit, joiden avulla suunnataan energia halutulla tavalla. Dipolit kiinnitettiin heijastinosaan jännitteen nollakohdista. Keilan leveys on noin 30 astetta. Vastaanottoantenni Vielä lisäksi Freyoista Saksalaiset käyttivät Freya -laitemoduuleita lukuisissa eri tutkamalleissa ja eri käyttötarkoituksissa. Ilmavalvonnassa tai merivalvonnassa sekä kiinteissä asennuksissa tai liikkuvilla alustoilla. Näissä tarkoituksissa käytettiin erilaisia lähetystaajuuksia ja tehoja. Lähettimet ja tehoyksiköt olivat tästä johtuen toisinaan sisäisesti erilaisia. Vastaanottimen suurtaajuusosat ja -oskillaattorit vaihtelivat lähetystaajuuden mukaisesti. Näyttölaitteet olivat samanlaisia, tutkan käyttötarkoituksesta riippumatta. Tosin kaikissa Freyoissa ei ollut hienosuuntimislaitteistoa. Antennikonstruktiot ja laiteyksikköjen sijoittelu vaihtelivat eri tutkissa. Esimerkiksi Mikkeliin v tuli Freya F, joka oli hinattavalle lavetille asennettu malli. Antenniripustus oli erilainen, kuin Raijoissa. Kouvolaan asennettiin 1944 omatunnuslaitteilla ja -antennilla varustettu LZ 401A (Raija). Se oli ollut saksalaisten käytössä Laatokan pohjoispuolella ja siirrettiin lännemmäksi sotatilanteen mukaisesti. Sitä oli tarkoitus käyttää mm yöhävittäjätoiminnassa, yhdessä Korian torjuntakeskukseen asennettujen Riittojen (Würzburg Riese) kanssa. Lähteet: Kurssimuistiinpanot. Liimatainen ( tai myöhemmin) Wassermann:survey.htm Lappi Peitsara: Salainen ase Tutka toisessa maailmansodassa. Viesti 2a/IlmavE sotapäiväkirja (ltn S Husgafvel ). Digiarkisto. jk
11 VRRVI ilmavalvontatutka Ensimmäisen Suomessa valmistetun tutkan toiminnasta VRRVI:n suunnittelusta ja rakentamisesta on kirjoitettu useasti. Tässä katsotaan laitteen toimintaa ja tekniikkaa. Tutka koostuu viidestä perusyksiköstä; jakokeskus, lähetin, näyttölaitteet 1 ja 2 sekä antennilaitteet. Jakokeskus hoitaa jännitteen jakamisen ja sisältää myös osan servolaitteistoa. Lähetinyksikössä on pulssiohjain, keinolinjamodulaattori, suurjännitetasasuuntaaja, magnetroni, ja aaltoputken kytkentäelimet. Lähetinyksikössä on myös vastaanotin. Näyttölaite 1:ssä on PPI-putki ja A-putki. Näyttölaitteessa 2 on vain PPI-putki. Näyttölaiteyksiköissä on lisäksi niiden tarvitsemien erilaisten jännitekäyrämuotojen generaattorit sekä servolaitteita. Antennimastossa on antenni heijastimineen, antennin pyöritysmoottori, servosysteemin synkrolähetin ja muita tarpeellisia yksiköitä. Tutkan ajastuksen hoitaa pulssigeneraattorin ohjain. Sen muodostaa 500 Hz oskillaattori, jonka lähdöstä muodostetaan lyhyitä pulsseja 2 ms välein. Näillä ohjataan lähettimen modulaattoria ja näyttölaitteiden pyyhkäisygeneraattoreita, etäisyysmerkkien muodostajia ym. Modulaattorin keinolinja antaa trigatronin ja pulssimuuntajan kautta 20 kv suuruisen 2 µs pulssin magnetronille, joka muodostaa siitä suurtaajuusenergiaa. Suurtaajuusteho johdetaan aaltoputken kautta antenniin. Lähettimen ollessa toiminnassa vaihtopesä estää tehon pääsyn vastaanottimeen. Kun lähetin ei toimi, saa vastaanotin kaiken antennista tulevan tehon. Klystron toimii paikallisoskillaattorina. Sekoituskiteen jälkeen on 30 MHz välitaajuusvahvistin, ilmaisin ja videovahvistin. Automaattinen taajuuden säätäjä (AJS) huolehtii, että välitaajuus pysyy oikeana kaiken aikaa, riippumatta lähetystaajuuden vaihteluista.
12 Vastaanottimesta kaikupulssit viedään näyttölaitteille. Näyttölaitteet saavat lähetyspulssin lähtöhetkenä myös pulssin suoraan pulssigeneraattorin ohjaimesta. Antennin suunnan tunnistamiseksi on kummallakin näyttölaitteella servokoneisto. Näyttölaite 1:ssä on kolme mittausaluetta; 1-50 km, km ja km. Näyttölaite 2: joko 50 tai 100 km leveä alue, jonka alkukohta voidaan säätää km. Mittaustarkkuus on 0,5 km kaikilla alueilla. Erottelukyky etäisyyssuunnassa on 0,3 km. Etäisyysmittaus suoritetaan PPI-putkella siirrettävää mittausmerkkiä käyttäen, jolloin etäisyyslukema saadaan suoraan laskijalaitteesta. Etäisyys voidaan myös arvioida karkeasti näytöiltä etäisyysmerkkien avulla. Sivusuunnassa maalit, jotka ovat 1 lähempänä toisiaan, sulautuvat yhdeksi. Servosysteemistä aiheutuva suuntatarkkuus on 1. Lähettimen taajuus on 3000 ± 30 MHz, aallonpituus 10 cm. Huipputeho 270 kw tai 450 kw (magnetronista riippuen). Keskiteho vastaavasti 270 W ja 450 W. Toistotaajuus 500 Hz, pulssinpituus 2 µs. Maksimi mittausetäisyys 300 km. Antennin keilan leveys 1, keilan korkeus 10. Pyöritysnopeudet 3 r/min ja 1 r/min. Ohjaustapoina jatkuva pyöritys, käsiohjaus tai automaattinen sektoriohjaus. Antennikokonaisuus torneineen painaa noin 4500 kg ja muut laitteet yhteensä noin 1000 kg. Lähteet: Sähköteknillisen Koulun opetusmateriaali jk
Dynatel 2210E kaapelinhakulaite
Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita
LisätiedotRadioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.
1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
LisätiedotMökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla
Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan
LisätiedotAntennit ja syöttöjohdot
Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
Lisätiedottesto 460 Käyttöohje
testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >
LisätiedotMultivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:
Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset
LisätiedotYleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas
Yleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas Ainutlaatuinen, himmennystoiminnolla varustettu langaton yleisvastaanotin esimerkiksi himmennettävien 230 voltin LEDvalojen,
LisätiedotVOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3
VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotSatelliittipaikannus
Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11
LisätiedotKaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I
Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä
LisätiedotDT-120 Käyttöohje (FI)
SÄÄTIMET 1. VIRTA/AALTOALUE-painike 2. LCD-näyttö 3. DBB/ STEP-painike 4. Mono/Stereo-painike 5. Äänenvoimakkuuspainikkeet 6. Virityssäädin/Ajanasetuspainike 7. Lukituskytkin 8. Paristolokero 9. Kantohihnan
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Radioiden toimintaperiaatteet ja lohkokaaviot 20.11.2018 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 13 Sisältö Lähettimien ja vastaanottimien rakenne eri modulaatiolla Superheterodyne-periaate Välitaajuus
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi
Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Värähtelijä Värähtelee eli oskilloi tietyllä taajuudella Kiinteätaajuuksisia sekä säädettäviä (esim VCO) Invertteri värähtelijänä: (hallitsematon)
LisätiedotLataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje
Lataussäädin 12/24V 10A Käyttöohje 1 Yleistä Lataussäätimessä on näyttö ja sen latausmenetelmä on 3-vaiheinen PWM lataus. Siinä on myös kaksi USB liitintä pienten laitteiden lataamiseen. 2 Kytkentäkaavio
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. Digi-TV-toistin DVB-T ja DVB-H signaaleille
SMART progap-6 Digi-TV-toistin DVB-T ja DVB-H signaaleille KÄYTTÖOHJE RF-Tuote Oy, Telakkatie 25 25570 Teijo FINLAND puh. 02-7366360, fax. 02-7366355 e-mail. info@rf-tuote.fi www.rf-tuote.fi I. Käyttötarkoitus
LisätiedotSilent Gliss. Kierrekaihtimet
Kierrekaihtimet 2 Sähkökäyttöinen kierrekaihdin Ominaisuudet Hiljainen, täsmällisesti toimiva ja huoltovapaa kierrekaihdin julkisiin tiloihin, toimisto- ja kodin tiloihin. Mekanismi on erittäin helppokäyttöinen.
LisätiedotEMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy
EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti
LisätiedotKRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö
KU-1 PLL & UHF UE DVEY langaton mikrofonijärjestelmä Käyttöohje ä ä ä ö ä ö Vastaanottimen ominaisuudet a. Etupaneeli 1. Lähettimen audiotason indikointi 2. Vastaanottavan antennin indikointi. äyttää kummaltako
LisätiedotGSRELE ohjeet. Yleistä
GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.
LisätiedotRAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE
RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE Yleiskuvaus Mittalaite tutkiin virtapiirin johtavuutta ja ilmaisee virtapiirissä olevan puhtaasti resistiivisen vastuksen. Mittalaitteen toiminnallisuus on parhaimmillaan, kun
LisätiedotKaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti
Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien
LisätiedotPaikantavan turvapuhelimen käyttöohje
Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo
LisätiedotELEKTRONISET TOIMINNOT
LUENTO 2 ALUKSI OLI... EHKÄ MIELENKIINTOISIN SUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄ ON TOTEUTTAA LAITE (JA EHKÄ MENETELMÄKIN) JONKIN ONGELMAN RATKAISEMISEEN PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ EI (AINAKAAN SAMALLA PERIAATTEELLA) VALMIITA
LisätiedotTungus-jauhesammutusmoduuli Tuote-esite
Tungus-jauhesammutusmoduuli Tuote-esite 2016 Jauhesammutusmoduuli MPH - 065 Sähköjohtojen ja kaappien/keskusten, kaapelikanavien ja kuilujen, moottorien, kaksoispohjien ja varastotilojen tehokkaaseen palosuojaukseen.
LisätiedotRADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014. Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin
RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014 Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin Tuulivoimapuistot ja suunnitelmat Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Radiotaajuuspäivä 2014, Heidi Himmanen 20.11.2014 2 Tuulivoimalan
LisätiedotSÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN
SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,
LisätiedotAURINKOENERGIAA AVARUUDESTA
RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon
LisätiedotUlkoasu. 1.Objektiivi 2.Tallennuspainike 3.Kuvien ottopainike _ FIN 01
Ulkoasu 3 2 1 1.Objektiivi 2.Tallennuspainike 3.Kuvien ottopainike FIN 01 13 4.Micro-USB-portti 10 12 11 6 7 8 9 4 5 5.Akun virtakytkin 6.Sivu ylös -painike 7.Virtapainike 8.OK-painike 9.Sivu alas -painike
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotAurinko-C20 asennus ja käyttöohje
Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).
LisätiedotPALOVAROITINKESKUS ICAS. Käyttö- ja asennusohje ICAS. Zone 1. Zone 2. Relay/Siren. Mains. BL-Palontorjunta Oy. Snro: 71 231 40.
ver.1/9.11.2001/ms PALOVAROITINKESKUS IMC-M Käyttö- ja asennusohje Snro: 71 231 40 BL-Palontorjunta Oy PALOVAROITINKESKUS IMC-M ovi ovi YLEISTÄ IMC-M palovaroitinkeskus on kaksisilmukkainen palovaroitinkeskus
LisätiedotASC-Alumiinitelineet
ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan
LisätiedotAsennusohje aurinkopaneeliteline
Asennusohje aurinkopaneeliteline Sisällysluettelo 1. Kehikon kokoonpano ja kiinnitys kattoon...3 2. Aurinkopaneelien asennus...4 3. Aurinkopaneelien sähköinen kytkentä...7 3.1 Kytkentä pienjänniteverkkoon...7
LisätiedotBT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen)
Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) 6 Korvanappi 7 Mikrofoni 8 Pidike 9 Varauksen osoitin (punainen) 10 Virtavalo (vihreä) Asennus
Lisätiedot6:2 6:3 6:4 6:5 7:1 7:2
Manuaali Zitzi Flipper Pro FI1101-1 TM Zitzi Flipper Pro Kaasujousi Zitzi Flipper Pro Sähköinen Sisällysluettelo Zitzi Flipper Pro Alue nr 1 Manufaturer: 2010-03-26 2:1 Korkeussäätö - Kaasujousi 6:2 Yhteenveto
LisätiedotKauko-ohjattua CONNECT-välipistoketta, yleiskäyttöistä valonsäädintä nimitetään jatkossa vain välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan kytkeä
Kauko-ohjattua CONNECT-välipistoketta, yleiskäyttöistä valonsäädintä nimitetään jatkossa vain välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan kytkeä ja säätää ulkoisia valaisimia (katso teknisiä tietoja)
LisätiedotNokeval. FD200-sarja. Käyttöohje
Nokeval FD200-sarja Käyttöohje 1 Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD200A4 ja FD200A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 6 Dokumentin tiedot Soveltuvuus
LisätiedotCROSSTRAINER (Model E 7000P)
CROSSTRAINER (Model E 7000P) Kuva 1 Poista pultit (C4) tiivisterenkaat (C5) ja mutterit (C6) takavakaajasta (C). Laita kaksi pulttia (C4) takavakaajan läpi, kiinnittääksesi kannattimen laitteeseen (A),
LisätiedotKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA. Malli: LMDT-810 Itseoppiva liiketunnistin ulkokäyttöön. IP44
KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA Malli: LMDT-810 Itseoppiva liiketunnistin ulkokäyttöön. IP44 OMINAISUUDET: ' 67 miljoonaa koodiyhdistelmää, naapurin laitteet eivät aiheuta häiriöitä. * Helppo käyttö, ei johdotusta,
LisätiedotNokeval. FD100-sarja. Käyttöohje
Nokeval FD100-sarja Käyttöohje Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD100A4 and FD100A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 7 Dokumentin tiedot Soveltuvuus
LisätiedotFortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet
Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä mittaava pistorasiakytkin sisäkäyttöön 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen
LisätiedotMICRO-CAP: in lisäominaisuuksia
MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,
LisätiedotTelecrane F24 Käyttö-ohje
1 Telecrane F24 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F24 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käyttöönotto / paristot / vastaanottimen virtalähde 4 - Tunnistuskoodin vaihto 6 - Vastaanottimen virtalähteen jännitteen
LisätiedotKäyttäjän opas. SeekTech. -yhteyden muodostaminen. Alkuperäisten ohjeiden käännös Suomi 1
Käyttäjän opas SeekTech & -yhteyden muodostaminen Alkuperäisten ohjeiden käännös Suomi 1 Sisällysluettelo Järjestelmän yleisesitys Kuvaus...3 Blue toothin tekniset tiedot...3 Alue...4 Bluetooth-yhteys
LisätiedotEMC Suojan epäjatkuvuudet
EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC - Aukot suojassa Edelliset laskelmat olettivat että suoja on ääretön ehyt tasopinta Todellisuudessa koteloissa on saumoja, liitoksia aukkoja: tuuletus, painonapit luukkuja,
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
Lisätiedotgeodyna 6800 optima tasapainottamisen uusi standardi
geodyna 6800 optima tasapainottamisen uusi standardi Täysautomaattinen tasapainotuskone 3 D-laserteknologialla Mikä on GEODYNA 6800 OPTIMA geodyna 6800 optima on täysautomaattinen pyörän tasapainotuskone
LisätiedotSEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja
SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI 2000, SEFFI 1500, SEFFI 1000) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttöohjekirja malleille: SEFFI 2000 (24 paikkaa), SEFFI 1500 (18 paikkaa),
LisätiedotKÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619
KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö
LisätiedotAsennus Asennukseen vaaditaan kaksi henkilöä.
Asennus Asennukseen vaaditaan kaksi henkilöä. Mukana toimitettujen kuusiokoloavainten lisäksi asennukseen vaaditaan ristipää ruuvimeisseli, jakoavain, kumivasara ja pihdit. Kun asennat kuntolaitetta käytä
LisätiedotTeollisuusinfralämmitin IR
Sähkölämmitys 3000 6000 W Teollisuusinfralämmitin IR INFRALÄMMITIN YLI 4,5 METRIÄ KORKEISIIN TILOIHIN 3 mallia Teollisuusinfralämmitintä IR käytetään kohde- tai kokonaislämmitykseen, tiloissa joiden korkeus
LisätiedotKÄYTTÖOHJE HIRVIMATIC (2V0) 5.5.2010
1 KÄYTTÖOHJE HIRVIMATIC (2V0) 5.5.2010 NÄPPÄIMISTÖ: Ohjelman valinta Asetukset /nollaus Ajastimen valinta (Ei vielä käytössä) Ohjaus oikealle / lisää asetusta / ajastimen käynnistys Seis / valinnan vahvistus
Lisätiedot5. Sähkövirta, jännite
Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran
LisätiedotKäyttöohje CF-RD Huonetermostaatti näytöllä
088U0212 Käyttöohje CF-RD Huonetermostaatti näytöllä Sisältö 1. Laitteen toiminnasta................... 3 2. Asennus............................... 4 3. Lämpötila-asetukset................... 5 4. Välitystesti............................
LisätiedotHiTechnic -kompassisensorin käyttäminen NXT-G -ympäristössä
NXT -kompassisensori NXT -roboteihin on saatavilla kahdenlaisia kompasseja: Wiltronics kompassit (tilaukset: http://www.wiltronics.com.au/) ja HiTechnic kompassit (NMC1034 Compass) (tilaukset: http://www.hitechnic.com/products).
LisätiedotOperaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
LisätiedotRG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m
1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan
LisätiedotPolkupyöränpidin, kattoasennus
Ohje nro Versio Osa nro 30664232 1.0 Polkupyöränpidin, kattoasennus Sivu 1 / 6 Varuste A0000162 J8903383 Sivu 2 / 6 JOHDANTO Lue läpi koko ohje ennen asennuksen aloittamista. Huomautukset ja varoitustekstit
LisätiedotAurinko-Easy asennus- ja käyttöohje
EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinkopaneelien asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneelit avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25.. 45 asteen
LisätiedotKäyttöohje EMT757 / 3567 Ohjelmoitava digitaalinen kellokytkin
Käyttöohje EMT757 / 3567 Ohjelmoitava digitaalinen kellokytkin A. Toiminnot 1. Käytetään päällä/pois -aikojen asettamiseen, säätämään erilaisia aikajaksoja virran päälläololle. Toimii erilaisten laitteiden
LisätiedotHF-4040 Signaalivoimakkuusmittarin. käyttökoulutus
HF-4040 Signaalivoimakkuusmittarin käyttökoulutus Mitä mittarilla voi mitata? Mitataan signaalinvoimakkuutta dbm. Yksiköksi voidaan myös määrittää dbμv. Voidaan mitata minkä tahansa signaalin voimakkuutta
LisätiedotHöysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO
Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO Rubato (oikeakätinen) Rubato (vasenkätinen) TEKNISET TIEDOT Mitat: 150 x 85 x 220cm (HUOM! Ammen syvyys on 40cm) Jännite: 220V Taajuus: 50 Hz Virran voimakkuus: 16
LisätiedotABT NOSTURIVAA AN KÄYTTÖOHJE 3000, 5000, 10000 ja 15000kg
ABT NOSTURIVAA AN KÄYTTÖOHJE 3000, 5000, 10000 ja 15000kg 1. Turvallisuusohjeet Lue tämä käyttöohje ennen käyttöä! 1.1 Vaakaa ei saa ylikuormittaa. 1.2 Älä roikota painavaa takkaa pitkää aikaa vaa assa,
LisätiedotDoor View Cam -ovisilmäkamera
Door View Cam -ovisilmäkamera Malli: G63R9A Lataa mukana toimitettu akku. Lataa akku ensin täyteen. Akku löytyy Door View Kit -pakkauksesta, jossa on mukana myös sovitin ja kiristysmutteri. Liitä se USB-virtalähteeseen
LisätiedotSeseon Oy 2008 Automaatiopalvelu TUOTE-ESITTELY Infrapunalämpömittaus
Infrapunalämpötilalähettimet, kiinteäasennus IRtec Rayomatic-sarja IRtec Rayomatic 6. Edullinen ohjelmoitava lämpötilalähetin. Rayomatic 6:lla voidaan suoraan korvata aikaisemmat K- tai J-tyypin termoelementit
LisätiedotLOPPUKÄYTTÄJÄN OHJEET KÄYNNISTYSTÄ, VIRRAN KATKAISEMISTA, ULOSKIRJAUSTA, KANAVAN VAIHTOA JA NÄYTTÖASETUSTEN MUUTTAMISTA VARTEN.
Tele Radio 860 Lion LOPPUKÄYTTÄJÄN OHJEET KÄYNNISTYSTÄ, VIRRAN KATKAISEMISTA, ULOSKIRJAUSTA, KANAVAN VAIHTOA JA NÄYTTÖASETUSTEN MUUTTAMISTA VARTEN. SUOMI/FINNISH JD1-A, JD2-A ARTICLE CODE: 860JD-T4-2-0000,
LisätiedotAurinko-C20 asennus ja käyttöohje
Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).
Lisätiedot1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
LisätiedotMaskeeraus ja hionta Vaihe 1 Vaihe 2 1
Vaihe 1 Laita maskeerausteippiä n. 1 cm pohjaosien sisemmästä jyrsitystä merkkiviivasta sekä n. 1cm sivumoduulien mustasta merkkivivasta. Hio maskeerauksen ulkopuolinen alue karhunkielellä. Maskeeraus
LisätiedotAsennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX
Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX I. Käyttötarkoitus Päävahvistin on valmistettu kansainvälisten laatustandardien mukaisesti ja se täyttää
LisätiedotSTIGA ST 1200 8219-3204-08
STIGA ST 1200 8219-3204-08 B A D C 1. 2 E F 2. 3. H I 4. G M J 5. 6. 3 K 7. 8. L 9. 10. 11. 12. 4 SUOMALAINEN FI SYMBOLIT TURVAMÄÄRÄYKSET Koneessa on seuraavat symbolit, jotka muistuttavat käytössä vaadittavasta
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
LisätiedotPresident Teddy. Ohjekirjan versio: 1.0
President Teddy Ohjekirjan versio: 1.0 Sisältö 1 Selitykset 2 1.1 Etupaneeli........................ 2 1.2 Takapaneeli....................... 4 2 Teknisiä tietoja 5 3 Käyttöönotto 6 3.1 Lähetinvastaanottimen
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet
Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama
LisätiedotElektra - C/F/V/H Kulutusta kestävät lämpöpuhaltimet erittäin vaativiin ympäristöihin
3 3-15 kw Sähkölämmitys 14 mallit Elektra - C/F/V/H Kulutusta kestävät lämpöpuhaltimet erittäin vaativiin ympäristöihin Käyttökohteet Elektra-lämpöpuhallinmallisto soveltuu vaativiin ympäristöihin. Lämpöpuhaltimia
Lisätiedotd sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia
LisätiedotAlkulause I.;znclrel ER seismografin mukana tullut ohjekirja on laaja ja perusteellinen.kirja on kuitenkin englanninkielinen ja yksityiskohtaise
KALUSTON Alkulause I.;znclrel ER 75-12 seismografin mukana tullut ohjekirja on laaja ja perusteellinen.kirja on kuitenkin englanninkielinen ja yksityiskohtaisesta esitystavasta johtuen on kokbnaiskuvan
LisätiedotSISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE
SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta www.sant.fi Antenniasennukset kiinteistössä Sisältö: Määräys 65 A asettaa vaatimuksia antennien ja verkkojen
LisätiedotHyvä Webaston käyttäjä! Tämä käyttöohje on tarkoitettu valtuutetun asentamon antaman käytönopastuksen
Käyttö- ja huolto-ohje T80 advanced FIN Yleistä Hyvä Webaston käyttäjä! Tämä käyttöohje on tarkoitettu valtuutetun asentamon antaman käytönopastuksen tueksi.. Tässä käyttöohjeessa haluamme vielä luoda
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. CITIZEN ECO-DRIVE Satellite Wave Malli: CC2006. Aurinkopaneeli on kellotaulun alla
KÄYTTÖOHJE CITIZEN ECO-DRIVE Satellite Wave Malli: CC2006 Aurinkopaneeli on kellotaulun alla Vähäisen varaustilan varoitusmerkit Ominaisuudet Ennen käyttöönottoa: Lataa kellon akku täyteen asettamalla
LisätiedotLego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1
Lego Mindstorms NXT OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Anturi- ja moottoriportit A B C 1 2 3 4 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights
LisätiedotEL.PI. CAST-RESIN. suomi VALUHARTSI- MUUNTAJAT
EL.PI. CAST-RESIN suomi VALUHARTSI- MUUNTAJAT Vakio-ominaisuudet Vuonna 1962 perustetun Elettromeccanica Piossascon pitkää kokemusta hyödyntävä tytäryhtiö EL.PI. CAST-RESIN aloitti vuonna 2010 valuhartsimuuntajien
LisätiedotTuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen
Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg
LisätiedotAurinko-C20 V asennus ja käyttöohje
Aurinko-C20 V asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan). 2. Akut. Kaksi
Lisätiedot088U0213. Käyttöohje CF-RF Huonetermostaatti infrapuna-anturilla VI.UH.R1.20
088U0213 Käyttöohje CF-RF Huonetermostaatti infrapuna-anturilla VI.UH.R1.20 Sisältö 1. Laitteen toiminnasta................... 3 2. Asennus............................... 4 3. Lämpötila-asetukset...................
LisätiedotKÄYTTÖOHJE BONECO P340
93 KÄYTTÖOHJE BONECO P340 94 YLEISKUVA JA OSIEN NIMET 4 5 1 Suojakansi 1 2 3 2 Esisuodatin 3 Suodatin A341 4 BONECO P340 5 Ohjauspaneeli ja näytöt 95 SISÄLTÖ Yleiskuva ja osien nimet 94 Toimitussisältö
LisätiedotToimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".
Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen
Lisätiedottesto 831 Käyttöohje
testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin
LisätiedotMulti Jakotukkikaappi
Multi Jakotukkikaappi Tuotenro.: 75701/75702/75703 EDUT Alaosa toimii vuodonilmaisimena ja putkien tukena Täyttää määritelmän NT VVS 129 vaatimukset Toimitetaan valmiiksi asennetuilla kaappiläpivienneillä
LisätiedotAurinko-R10 asennus ja käyttöohje
EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..
LisätiedotVALAISINKYTKENNÄT, ERILAISET KYTKIMET
VALAISINKYTKENNÄT, ERILAISET KYTKIMET Keskitalo Anne Länkinen Pekka 5.11.2013 Suuren osan rakennusten sähköasennuksista muodostavat valaisinryhmien asennukset Valaistusryhmien kaapeleita voidaan asentaa
LisätiedotEnergian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)
Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys
Lisätiedot5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =
TEHTÄVIEN RATKAISUT 5-1. a) A. Valitaan suunta vasemmalle positiiviseksi. Alustan suuntainen kokonaisvoima on ΣF = 19 N + 17 N -- 16 N = 0 N vasemmalle. B. Valitaan suunta oikealle positiiviseksi. Alustan
LisätiedotKäyttöohje. Tasapainolauta
Käyttöohje Tasapainolauta Kiitos kun ostit tasapainolaudan.! VAROITUS! Opettele ajamaan laitteella turvallisesti, huomioi muu liikenne ja säännöt. Käytä lisäksi säädösten mukaisia turvavarusteita. Älä
Lisätiedot