Ajankohtaista taloushallinnossa

Transkriptio

1 Ajankohtaista taloushallinnossa HAUS Taloushallinnon kevätseminaari Juha Halonen Sisältö 1. Taloustilanne huhtikuun JTS ja taloudellinen katsaus 2. Taloushallintostrategian 2020 tilannekatsaus 3. Valtion taloudellisia riskejä koskevan raportoinnin ja hallinnan kehittäminen 4. EPSAS tilannekatsaus BO

2 Näkymät huhtikuun JTS ja Taloudellinen katsaus BKT-näkymä VM:n ennusteen mukaan talous kasvaa lähivuosina keskimäärin vain n. 1% vuodessa 2

3 Valtion budjettitalouden tasapaino 2014 (TP): -6,6 mrd. euroa 2015 (LTA): -5,2 mrd. euroa 2016: -6,0 mrd. euroa 2017: -6,2 mrd. euroa 2018: -5,6 mrd. euroa 2019: -5,3 mrd. euroa mrd. euroa mrd. euroa Tasapaino, oikea Tulot ilman nettolainanottoa, vasen Menot ilman nettokuoletuksia, vasen Lähde: Valtiovarainministeriö Valtionvelan kehitys Valtionvelan määrän oletetaan kasvavan n. 107 mrd. euroon Velan suhde BKT:een nousee koko kehyskauden. Valtionvelan arvio 2019 on n. 124 mrd. euroa (n. 53 % suhteessa BKT:een) mrd. euroa % BKT:sta mrd. euroa * 16* 18* 3

4 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto suhteessa bruttokansantuotteeseen Julkisen talouden alijäämä yli 3% v Ennusteen mukaan alle 3% päästään vasta v % **2017** yhteensä sotu-rahastot kunnat valtio Julkisyhteisöjen velka Julkisen talouden velka ylittämässä 60 % BKT:sta v

5 TS raportin kärkiviestit Talouskasvu saatava kestävästi paremmalle uralle. Edellyttää parempaa työllisyys- ja tuottavuuskehitystä. Julkisen talouden velka uhkaa nousta lähes 70 prosenttiin kokonaistuotannosta. Julkisen talouden velka/bkt-suhteen taittaminen vaalikauden aikana edellyttää n. 6 mrd. euron sopeutustoimia 2019 mennessä. Sopeutustoimien tulee kohdistua menoihin, koska työllisyyssyistä kokonaisverotusta ei voi kiristää. TS raportin kärkiviestit (jatkuu) Valtiontalouden velkasuhteen palauttaminen laskevalle uralle vaatii valtiontalouden tasapainon palauttamista 2019 mennessä. Tämä edellyttää tulojen tai menojen sopeuttamista yhteensä n. 4 mrd. eurolla. Kuntatalouden velkasuhteen vakiinnuttaminen edellyttää n. 2 mrd. euron sopeutustoimia. Julkisen talouden kestävyysvajeen arvioidaan olevan n. 5 % suhteessa kokonaistuotantoon. Kestävyysvajeen poistaminen edellyttää lisäksi rakenteellisia uudistuksia. 5

6 pp.kk.vvvv 11 Taloushallintostrategian 2020 tilannekatsaus pp.kk.vvvv 12 6

7 Visio 2020: Taloushallinnosta talouden hallintaan Vuoteen 2020 mennessä valtion taloushallinnossa 1) TARJOTAAN PÄÄTÖKSENTEON TARPEITA TUKEVAA TALOUDELLISTA JA OLENNAISTA TALOUSTIETOA 2) ON SELKEÄT TYÖNJAOT, ROOLIT JA VASTUUT PALVELU- TUOTANNOSSA, KEHITTÄMISESSÄ JA OHJAAMISESSA 3) YHTEISIÄ PROSESSEJA HYÖDYNNETÄÄN LAAJASTI JA PALKEIDEN KÄYTTÖASTETTA NOSTETAAN MERKITTÄVÄSTI 4) TALOUSHALLIN- NON JÄRJESTELMÄT ON KESKITETTY JA KOKO VALTIONHALLIN- TO KÄYTTÄÄ NIITÄ 5) OSAAMINEN TUKEE VALITTUA TOIMINTAMALLIA JA ON OIKEASSA PAIKASSA 3a) Hankinnasta maksuun - prosessi on keskeisin kehittämiskohde 4b) Toiminnassa on varauduttu poikkeustilanteisiin ja jatkuvuuden turvaamiseen 4a) Uusi toimintatapa testataan aina ennen laajaa käyttöönottoa BO/TAOY Taloushallintostrategian 2020 tavoitteet Tavoitteiden painoarvo korostunut Kustannussäästö 25 milj. /v. (vrt. v. 2011) HTV-resurssitarpeet vähenevät 28 % (vrt. v. 2011) Asiakastyytyväisyys, Palkeet ja VK 3,9 (3,5 v. 2012) Henkilöstötyytyväisyys 3,5 3,9 (3,2-3,7 v. 2012) Oikeat ja riittävät tiedot 95 % (88 % v. 2011) Palkeiden osuus taloushallinnon kokonaistyöstä kasvaa vähintään kaksinkertaiseksi Päällekkäinen työ poistuu BO/TAOY

8 Keskeiset kehittämishankkeet Taloushallinnon hankinnasta-maksuun -kehittämisprojektin tuotosten toimeenpano kaikissa kirjanpitoyksiköissä Suurin prosessialue, suurin tehostamispotentiaali Vaatii tiiviimpää yhteistyötä hankinnan ja taloushallinnon välille Valtiokonttori, Palkeet ja HAUS keskeisessä roolissa implementoinnissa Kirjanpitoyksiköiden kirjanpidon ja tilinpäätöksen siirto kokonaisuudessaan yhä enemmän Palkeiden tehtäväksi Palkeiden rooli kasvaa kirjanpidossa ja tilinpäätöksen Taloustiedon hyödyntämisen lisääminen kirjanpito Virastoissa controller-tyyppisen toiminnan vahvistuminen Perusraportoinnin automatisointi Prosessien yhtenäistäminen Kokonaisarkkitehtuuri pp.kk.vvvv 15 Hankinnasta-maksuun prosessialueen strategiset tavoitteet Hankinnasta maksuun - tavoitteenasetanta Hinta Toteutum a Tavoite /lasku %-osuus %-osuus %-osuus %-osuus %-osuus %-osuus %-osuus Muut n Tilaukselliset-laskut n Sopimuskohdistus n Tiliöintikoodi n Maksuaikakortti n. 5 Laskujen määrä kpl Kustannukset pp.kk.vvvv 16 8

9 Valtion kokonaistase erilaiset laajuudet 1. budjettitalous + rahastotalous 2. budjettitalous + rahastotalous + valtion liikelaitokset = toiminta on valtion vastuulla suoraan lain nojalla tavoite, että voidaan esittää laskelmana Hallituksen vuosikertomuksessa vuodelta budjettitalous + rahastotalous + valtion liikelaitokset + valtionyhtiöt (ja mahdollisesti myös osakkuusyhtiöt) = vastaa lähinnä kirjanpitosääntöjen mukaista konsernia, jossa rajauksessa on ratkaisevaa omistuksen tuoma määräysvalta. 4. julkinen sektori (esim. budjettitalous + rahastotalous + valtion liikelaitokset + kuntatalous + sosiaaliturvarahastot ja työeläkeyhtiöt + kaikkien näiden omistamat sellaiset yhtiöt, jotka kansantalouden tilinpidon sääntöjen mukaan luetaan osaksi julkista sektoria). = kansantalouden tilinpidon ja EU-oikeuden mukainen julkinen sektori (johon kotimainen ja EU-oikeudellinen finanssipoliittinen sääntely mm. velka- ja alijäämärajoitteineen ja kestävyyslaskelmineen kohdistuu). pp.kk.vvvv 17 Valtion taloudellisia riskejä koskevan raportoinnin ja hallinnan kehittäminen pp.kk.vvvv 18 9

10 Valtion taloudellisia riskejä koskevan raportoinnin ja hallinnan kehittäminen Valtiovarainministeriön hanke, jonka tehtävänä kartoittaa: Merkittävimmät vastuiden/riskien lähteet Nykykäytäntöjen puutteet raportoinnin ja hallinnan/päätöksenteon osalta Kehittämisehdotukset Loppuraportti julkaistiin eva+raportointi/2bee4d61-5c0b-4db8-86b9-4f02f47dadee?version=1.0 pp.kk.vvvv 19 Riskien lähteet: yhteenveto Valtion taloudelliset vastuut kasvaneet erittäin nopeasti Takaukset v. 2005: 15.7 mrd. e (n. 9.6 % BKT:sta) v. 2014: 47.6 mrd. e (n % BKT:sta) Pääomavastuut v. 2008: 4 mrd. e (n. 2 % BKT:sta) v. 2014: 17.3 mrd. e (n. 8.5 % BKT:sta) Kotimaisen ja ulkomaisen toiminnan piirissä syntyneiden vastuiden arvo yhtä suuri Suomessa takaukset EU-maiden kolmanneksi korkeimmat Riskien tarkastelu toisistaan irrallisina ilmiöinä voi antaa liian myönteisen kuvan valtion rahoitusaseman vakaudesta ja riskinsietokyvystä Riskit ovat keskenään korreloituneita Kriisitilanteessa useat riskit voivat toteutua samanaikaisesti pp.kk.vvvv 20 10

11 Slovakia Bulgaria Liettua Tsekki Viro Romania Latvia Kreikka Ranska Italia Puola Hollanti Kroatia Luxembourg Unkari Tanska UK Ruotsi Portugali Belgia Kypros Malta Slovenia Saksa Espanja Suomi Irlanti Itävalta EU-maiden vertailu: Suomen takaukset EU:n kolmanneksi korkeimmat 40 (julkinen talous, % BKT:sta) Lähde: Eurostat pp.kk.vvvv 21 Puutteita kaikissa riskiprosessin vaiheissa pp.kk.vvvv 22 11

12 Kehittämisehdotukset: raportointi Vastuiden kirjaaminen säännönmukaiseksi Edellyttää tätä koskevan prosessin määrittämistä ja ohjeistusta (taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri-projekti) Myös kunnissa Vuosittainen riskikatsaus julkisen talouden suunnitelman liitteeksi Merkittävimmät vastuut/riskit ja niitä koskevat muutokset pp.kk.vvvv 23 Valtion ja kirjanpitoyksiköiden tilinpäätöksen liite12 Valtion ja kirjanpitoyksiköiden tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset, -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Tarkennuksia Tarkkuuta, että kaikki tarvittavat ilmoitetaan Valtiokonttori selvittää, miten voidaan kerätä valtiontakaukset ja takuut jo vuoden aikana Valtiokonttorin ylläpitämään tietojärjestelmään pp.kk.vvvv 24 12

13 EPSAS tilannekatsaus pp.kk.vvvv 25 EPSAS tilannekatsaus - taustaa Euroopan talouskriisi v Vaateet EU:n jäsenmaiden talous- ja finanssipolitiikan ohjauksen ja valvonnan lisäämiseen. Keskeinen vaatimus tilinpidon läpinäkyvyys ja luotettavuus Jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun neuvoston direktiivin (2011/85/EU) 16 artiklan 3 kohdan mukaan komission tuli arvioida julkisen sektorin kansainvälisen tilinpäätösstandardien (IPSAS-standardit; International Public Sector Accounting Standards) asianmukaisuus jäsenvaltioiden kannalta vuoden 2012 loppuun mennessä. Komission julkaisemaan kertomukseen (COM(2013) 114 final) ja tähän liittyvään komission työasiakirjaan (SWD(2013) 57 final) sisältyvissä arvioissa puolletaan yhdenmukaistettujen suoriteperusteisten tilinpäätösstandardien käyttöönottamista EU:n jäsenvaltioiden julkisella sektorilla. pp.kk.vvvv 26 13

14 EPSAS tilannekatsaus - toteutunut Komissio (Eurostat) on jakanut EPSAS-hankkeen aikataulun kolmeen vaiheeseen: 1. Komission tiedonanto 6/2014 mennessä. Tiedonannon valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2013 ja sen tavoiteaikataulu oli vuoden 2014 kesäkuu. Aikataulu siirtynyt, ensin alkusyksyyn, sitten loppuvuoteen, nyt avoin. Tiedonannon valmistelemiseksi komissio on muun muassa järjestänyt julkisen kuulemisen standardien antamiseen liittyvästä hallintomallista (päättynyt ) %20Draft%20report%20on%20public%20consultation.pdf Teettänyt PwC:llä selvityksen uudistuksen eri jäsenvaltioille aiheuttamista kustannuksista valtio 6,664 milj., tasona mahdollinen (VK) kunnat 1,773 milj., pahasti alakanttiin (KL:n arvio 30 milj. ) rahastot 0,440 milj.? Käynnistänyt kaksi epävirallista työryhmää jäsenvaltioiden edustajien ja sidosryhmien kuulemiseksi TF EPSAS Governance (5 krt): , , , , TF EPSAS Standards (2 krt): , Suomen EPSAS-työryhmä (3 krt): , Puiteasetuksen antaminen vuoden 2015 loppuun mennessä ei uutta aikataulua arviolta n. vuoden myöhässä 3. Yksittäisten tilinpäätösstandardien antaminen ja käyttöönotto vuosina Ei uutta aikataulua arviolta n. vuoden myöhässä, WGA oma hanke? pp.kk.vvvv 27 EPSAS tilannekatsaus nykyhetki Komission tiedonanto Välttämättä ei anneta tai jos annetaan voi olla yhdessä jonkun toisen tiedonannon kanssa. Tai voidaan katsoa, että jo tiedossa. Aikataulu auki Työryhmät Komissio perustaa virallisen työryhmän WG EPSAS Kokous ja Yksi ääni/jäsenmaa Yksinkertainen enemmistö Nimeämispyynnöt jäsenmaille tulevat pysyvien edustustojen kautta Puiteasetuksen valmistelu Keskeisiä sisältökysymyksiä: hallintomalli ja EPSAS Framework TF EPSAS Governance lopetetaan TF EPSAS Standards jatkaa, kokous Sidosryhmien osallistaminen Suunnitteilla jo vuodelle 2015 Paikallishallinto, akateemikot ja tilintarkastajat pp.kk.vvvv 28 14

15 IPSAS EPSAS-standardien laadinnan pohjana IPSAS EPSAS pohjana sisällöllisesti ja/tai kattavuuden tsekkilistana? Komission mukaan EPSAS-standardien valmistelun pohjaksi otettaisiin IPSAS-standarit (the first reference) kirjanpidon kansainvälisen ammattijärjestön IFAC:n (International Federation of Accountants) laatimat IPSAS-standardit, joista poikettaisiin valmistelussa tarkemmin tarpeelliseksi katsotuin osin. Vuoden 2013 loppuun mennessä annetut IPSAS-standardit sisältävät 32 suoriteperusteista ja yhden kassaperusteisen tilinpäätösstandardin (yhteensä noin 1600 sivua). IPSAS Framework lokakuussa 2014 Muiden standardien rooli avoin. BO IPSASB:n esitys EPSAS:ien laatimiseksi pp.kk.vvvv 30 15

16 Yhteenveto EPSAS-hankkeesta Komissio ajaa edelleen yhteisten sitovien eurooppalaisten tilinpäätöstandardien kehittämistä Siirtyminen viralliseen valmisteluun kesäkuu 2015 Jäsenmaiden kirjanpidon tilanne hyvin heterogeeninen maksuperusteisesta - kertymäperusteiseen Jäsenmaiden epäviralliset näkemykset kriittisiä Suomen kansallisen EPSAS-työryhmän määräaikaa jatketaan v loppuun Mahdollisuuteen täytyy varautua pp.kk.vvvv 31 Kiitos! Juha Halonen Neuvotteleva virkamies p juha.halonen@vm.fi pp.kk.vvvv 32 16