Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta (../ /2012)

Transkriptio

1 Luonnos Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta (../ /2012) 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän asetuksen tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen vähentämällä polttolaitoksista ilmaan tulevia happamoittavia päästöjä ja hiukkaspäästöjä. Tavoitteen saavuttamiseksi näiden epäpuhtauksien päästöjä on rajoitettava vähintään siihen määrään kuin jäljempänä säädetään. 2 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävään polttolaitokseen, jonka polttoaineteho on vähintään 50 megawattia. Tätä asetusta ei sovelleta: 1) laitokseen, joka käyttää palamistuotteista suoraan lämmitykseen, kuivaukseen taikka esineiden tai aineiden muuhun käsittelyyn, kuten uudelleen lämmitysuuneihin ja lämpökäsittelyuuneihin; 2) jälkipolttolaitokseen, joka on suunniteltu puhdistamaan savukaasuja polttamalla ja jota ei käytetä erillisenä polttolaitoksena; 3) katalyyttisiä krakkauskatalyyttejä regeneroivaan laitteeseen; 4) laitteeseen, jolla rikkivety muunnetaan rikiksi; 5) kemianteollisuudessa käytettävään reaktoriin; 6) koksaamoon; 7) Cowperin ilmakuumentimeen; 8) ajoneuvon, aluksen tai ilma-aluksen käyttövoiman tuottamiseen käytettävään tekniseen laitteeseen; 9) merialueella toimivaan lauttojen kaasu-turbiiniin ja kaasumoottoriin; 10) laitokseen, joka käyttää polttoaineena muita kuin biomassaksi luokiteltuja kiinteitä tai nestemäisiä jätteitä. 3 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) savukaasulla kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia päästöjä, joiden tilavuusvirrat ilmaistaan kuutiometreinä tunnissa standardi-lämpötilassa (273 K) ja -paineessa (101,3 kpa) vesihöyryn määrän mukaan tehtävän korjauksen jälkeen, jäljempänä (m 3 (n)/h); 2) päästöraja-arvolla sallittua päästömäärää, joka voidaan päästää ilmaan tietyn ajan kuluessa ja joka määritellään massan osuutena savukaasujen tilavuudesta, mg/m 3 (n), olettaen, että savukaasujen happipitoisuus nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita poltettaessa on kolme prosenttia, kiinteitä

2 polttoaineita poltettaessa kuusi prosenttia ja kaasuturbiineissa ja kaasumoottoreissa polttoaineita poltettaessa 15 prosenttia savukaasujen tilavuudesta; 3) energiantuotantoyksiköllä kattilaa, kaasuturbiinia tai polttomoottoria, joissa polttoaineet hapetetaan ja joissa syntyvää lämpöä voidaan käyttää; 4) polttolaitoksella yhtä tai useampaa energiantuotantoyksikköä, joiden savukaasut johdetaan yhteiseen piippuun; 5) olemassa olevalla polttolaitoksella toiminnassa olevaa polttolaitosta, jonka toimintaan on saatu lupa ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti taikka laitosta, jonka ympäristölupahakemus on kuulutettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa ( ), ja joka otetaan käyttöön viimeistään vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta ( ); 6) vanhalla olemassa olevalla polttolaitoksella toiminnassa olevaa polttolaitosta, jonka toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa ennen 27 päivää marraskuuta 2002 tai laitosta, jonka ympäristölupahakemus on kuulutettu ennen kyseistä ajankohtaa ja jonka toiminta käynnistyi viimeistään 27 päivänä marraskuuta 2003; 7) uudella polttolaitoksella muuta kuin 7 ja 8 kohdassa tarkoitettua polttolaitosta, jolle ympäristölupa myönnetään tämän asetuksen voimaantulon jälkeen; 8) käyttötunneilla tunteina ilmaistua aikaa, jona polttolaitos kokonaisuudessaan tai osittain on käynnissä ja aiheuttaa päästöjä ilmaan, lukuun ottamatta käynnistys- ja pysäytysjaksoja; 9) polttoaineella kaikkia kiinteitä, nestemäisiä ja kaasumaisia aineita, joita energiantuotantoyksikössä tai polttolaitoksessa poltetaan; 10) kotimaisella kiinteällä polttoaineella luonnossa esiintyvää kiinteää polttoainetta, jota poltetaan kyseiselle polttoaineelle erityisesti suunnitellussa polttolaitoksessa ja jota saadaan paikallisesti; 11) pääasiallisella polttoaineella polttoainetta, jolla on monipolttoainelaitoksissa, jotka käyttävät omaan kulutukseensa raakaöljyn jalostamisesta saatuja tislaus- ja konversiojäännöksiä yksin tai yhdessä muiden polttoaineiden kanssa, käytetyistä kaikista polttoaineista korkein liitteessä 2 vahvistettu päästöraja-arvo tai, jos useilla polttoaineilla on sama päästöraja-arvo, polttoaine, jonka polttoaineteho on kyseisistä polttoaineista suurin; 12) biomassalla tuotteita, jotka ovat peräisin maa- tai metsätalouden kasviaineksesta tai sen osasta, joita voidaan käyttää sen energiasisällön hyödyntämiseen polttoaineena, ja seuraavia polttoaineena käytettyjä jätteitä: a) maa- ja metsätalouden kasviperäinen jäte; b) elintarviketeollisuuden kasviperäinen jäte, jos poltossa syntyvä lämpö hyödynnetään; c) ensiömassan tuotannon ja massasta valmistettavan paperin tuotannon yhteydessä syntyvä kuituainetta sisältävä kasviperäinen jäte, jos jätteen rinnakkaispoltto tapahtuu tuotantopaikalla ja siinä syntyvä lämpö hyödynnetään; d) korkkijäte; e) puujäte, lukuun ottamatta puujätettä, joka voi siinä käytetyn puunsuoja-aineen tai pinnoituksen vuoksi sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja, kuten näitä aineita sisältävää rakennuksilta ja niiden purkamisesta peräisin olevaa puujätettä; 13) monipolttoaineyksiköllä energiantuotantoyksikköä, jossa voidaan samanaikaisesti tai vuorotellen polttaa kahta tai useampaa polttoainetta; 14) kaasuturbiinilla lämpöenergian mekaaniseksi työksi muuttavaa pyörivää konetta, jonka pääosat ovat kompressori ja lämpölaite, jossa polttoaine hapetetaan ilman kuumentamiseksi, sekä turbiini; 15) kaasumoottorilla polttomoottoria, joka toimii Otto-syklinmukaisesti ja käyttää kipinäsytytystä tai kaksoispolttoainemoottorin ollessa kyseessä puristussytytystä polttoaineen polttamiseen; 16) dieselmoottorilla polttomoottoria, joka toimii diesel-syklinmukaisesti ja käyttää puristussytytystä polttoaineenpolttamiseen; 17) hätätarkoituksessa toimivalla yksiköllä (kaasuturbiini tai kaasumoottori) hätätarkoituksessa käytettävää varavoimayksikköä, jonka käyntiaika on enintään 500 tuntia vuodessa; 2

3 3 18) piipulla yhdestä tai useammasta savuhormista muodostuvaa rakennetta, jonka kautta savukaasut poistetaan ilmaan. 4 Polttolaitoksen polttoainetehon yhteenlaskemissäännöt Jos kahden tai useamman erillisen energiantuotantoyksikön savukaasut poistetaan yhteisen piipun kautta, niiden yhdistelmää pidetään yhtenä polttolaitoksena ja niiden polttoainetehot on laskettava yhteen laskettaessa polttolaitoksen polttoainetehoa. Edellä 1 momentissa tarkoitettuna yhtenä polttolaitoksena ei kuitenkaan pidetä kahden tai useamman erillisen energiantuotantoyksikön yhdistelmää, jos energiantuotantoyksiköt, joiden savukaasut poistetaan yhteisen piipun kautta, ovat olleet eri toiminnanharjoittajien hallinnassa viimeistään 31 päivästä joulukuuta Kun vähintään kaksi erillistä energiantuotantoyksikköä, joille myönnetään ympäristölupa toiminnan aloittamiseksi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, tai joiden ympäristölupahakemus oli kuulutettu mainittuna päivänä tai sen jälkeen, rakennetaan siten, että niiden savukaasut voitaisiin ympäristölupaviranomaisen harkinnan mukaan tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen poistaa yhteisen piipun kautta, tällaisten yksiköiden yhdistelmää pidetään yhtenä polttolaitoksena, ja niiden polttoainetehot on laskettava yhteen laskettaessa polttolaitoksen polttoainetehoa. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitetun polttolaitoksen polttoainetehoa laskettaessa ei mukaan lasketa energiantuotantoyksikköjä, joiden polttoaineteho on alle 15 megawattia. 5 Piipun korkeuden määrittäminen Polttolaitoksen savukaasut on poistettava hallitulla tavalla piipun kautta ulkoilmaan. Piipun korkeus on määritettävä siten, että ihmisen terveyttä ja ympäristöä suojellaan. 2 luku Päästöjen vähentäminen polttolaitoksissa 6 Uuden ja olemassa olevan energiantuotantoyksikön päästöraja-arvot Uuden energiantuotantoyksikön rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja hiilimonoksidin päästöt eivät saa ylittää liitteen 1 taulukoiden 1 6 mukaisia päästöraja-arvoja. Olemassa olevan energiantuotantoyksikön rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja hiilimonoksidin päästöt ilmaan eivät saa ylittää liitteen 2 taulukoiden 7 15 mukaisia päästöraja-arvoja. Energiantuotantoyksikön päästöraja-arvot määrätään 4 :ssä tarkoitetun polttolaitoksen polttoainetehon perusteella. Olemassa olevan energiantuotantoyksikön, jonka toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa ennen 1 päivää heinäkuuta 1987 ja jonka toiminnanharjoittaja on sitoutunut ennen 1 päivää tammikuuta

4 siihen, että laitosta käytetään enintään tuntia 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana, ja joka on käytössä 1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen, rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten päästöt eivät saa ylittää liitteen 1 taulukoiden 1 6 mukaisia päästöraja-arvoja. Liitteen 1 ja 2 mukaisia päästöraja-arvoja voidaan noudattaa 4 :ssä tarkoitetussa energiantuotantoyksikössä, kun polttolaitokseen kuuluu myös jätteenpoltosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (362/2203) tarkoitettu jätteen rinnakkaispolttolaitos. Tämän asetuksen liitteen 1 taulukon 4 sekä liitteen 2 taulukoiden 12 ja 13 mukaisia typenoksidien ja hiilimonoksidin päästöraja-arvoja ei sovelleta alle 500 tuntia vuodessa käyvään hätätarkoituksessa toimivaan yksikköön. Tämän asetukseen liitteen 1 ja 2 päästöraja-arvoja ei sovelleta dieselmoottoreihin eikä soodakattiloihin. 7 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattaminen Lupamääräys voi olla tässä asetuksessa säädettyä vähimmäisvaatimusta ankarampi, jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattaminen sitä edellyttää. 8 Jäljellä olevan käyntiajan vaikutus päästöraja-arvoihin Ympäristöluvassa voidaan määrätä, että olemassa olevassa polttolaitoksessa tai siihen kuuluvassa energiantuotantoyksikössä voidaan 1 päivän tammikuuta 2016 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana olla noudattamatta 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja päästöraja-arvoja, jos toiminnanharjoittaja sitoutuu valvontaviranomaiselle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014 toimittamallaan kirjallisella ilmoituksella siihen, että polttolaitosta tai energiantuotantoyksikköä käytetään kyseisenä ajanjaksona enintään tuntia. Polttolaitoksen tai energiantuotantoyksikön ympäristöluvassa on määrättävä 1 momentissa tarkoitettuna ajanjaksona noudatettavat päästöraja-arvot, jotka perustuvat 31 päivänä joulukuuta 2015 voimassa oleviin polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1017/2002, jäljempänä LCP-asetus) liitteen 1 tai 2 mukaisiin tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 51 :n nojalla asetettuihin päästöraja-arvoihin. Edellä 1 momentissa tarkoitetun kiinteitä polttoaineita polttavan energiantuotantoyksikön, jolle on myönnetty lupa 1 päivän heinäkuuta 1987 jälkeen ja jonka polttoaineteho on enemmän kuin 500 megawattia, on kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen noudatettava liitteen 2 mukaisia typenoksidien päästöraja-arvoa. Tätä pykälää ei sovelleta olemassa olevaan energiantuotantoyksikköön, jonka toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa ennen 1 päivää heinäkuuta 1987 ja jonka toiminnanharjoittaja on sitoutunut ennen 1 päivää tammikuuta 2008 siihen, että laitosta käytetään enintään tuntia 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuutta 2015 välisenä aikana.

5 5 9 Kaukolämpölaitoksia koskeva poikkeus Ympäristöluvassa voidaan määrätä, että vanhassa olemassa olevassa, polttoaineteholtaan enintään 200 megawatin polttolaitoksessa voidaan 1 päivän tammikuuta 2016 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana olla noudattamatta 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja päästöraja-arvoja, jos vähintään 50 prosenttia laitoksen hyötylämmöntuotannosta viiden vuoden jakson liukuvana keskiarvona toimitetaan höyrynä tai kuumana vetenä julkiseen kaukolämpöverkkoon. Edellä 1 momentissa tarkoitetun laitoksen toiminnanharjoittajan on ilmoitettava sitoutumisestaan valvontaviranomaiselle viimeistään 1 päivänä tammikuuta Polttolaitoksen ympäristöluvassa on määrättävä 1 momentissa tarkoitettuna ajanjaksona noudatettavat päästöraja-arvot, jotka perustuvat 31 päivänä joulukuuta 2015 voimassa oleviin LCP-asetuksen liitteen 1 tai 2 mukaisiin tai ympäristönsuojelulain 51 :n nojalla asetettuihin päästöraja-arvoihin. 10 Rikkidioksidipäästöraja-arvot vanhassa olemassa olevassa laitoksessa vuotuisen käyntiajan mukaan Ympäristöluvassa voidaan määrätä, että vanhassa olemassa olevassa kiinteää tai nestemäistä polttoainetta polttavassa polttolaitoksessa tai siihen kuuluvassa energiantuotantoyksikössä voidaan noudattaa liitteen 2 taulukon 8 mukaisia rikkidioksidin päästöraja-arvoja, jos laitos tai siihen kuuluva energiantuotantoyksikkö toimii enintään tuntia vuodessa laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona. Polttolaitoksessa tai siihen kuuluvassa energiantuotantoyksikössä, jonka toiminta-aika on enintään käyttötuntia vuodessa (viiden vuoden jakson liukuva keskiarvo), voidaan noudattaa taulukon 8 päästöraja-arvoja kuitenkin siten, että päästöraja-arvo määräytyy polttolaitoksen polttoainetehon perusteella. 11 Typenoksidipäästöraja-arvot vanhassa olemassa olevassa laitoksessa vuotuisen käyntiajan mukaan Ympäristöluvassa voidaan määrätä, että vanhassa olemassa olevassa kiinteää tai nestemäistä polttoainetta polttavassa polttolaitoksessa tai siihen kuuluvassa energiantuotantoyksikössä tai kaasuturbiinissa voidaan noudattaa liitteen 2 taulukon 11 ja 12 mukaisia typenoksidien päästöraja-arvoja, jos laitos toimii enintään tuntia vuodessa laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona. Polttolaitoksessa tai siihen kuuluvassa energiantuotantoyksikössä, jonka toiminta-aika on enintään käyttötuntia vuodessa (viiden vuoden jakson liukuva keskiarvo), voidaan noudattaa taulukon 11 ja 12 mukaisia päästöraja-arvoja kuitenkin siten, että päästöraja-arvo määräytyy polttolaitoksen polttoainetehon perusteella. 12 Käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittäminen Ympäristöluvassa on määritettävä laitoksen käynnistys- ja pysäytysjaksot siten kuin teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU, jäljempänä teolli-

6 6 suuspäästödirektiivi, 41 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan nojalla annetuissa Euroopan komission täytäntöönpanosäännöissä tarkemmin määrätään. Edellä 8 :n 1 momentissa tarkoitetun laitoksen, joka koostuu kahdesta tai useammasta energiantuotantoyksiköstä, käyttötunteihin ei lasketa mukaan ensimmäisen yksikön käynnistysjakson eikä viimeisen yksikön pysäytysjakson aikaisia tunteja. Kun polttolaitokseen, joka koostuu kahdesta tai useammasta energiantuotantoyksiköstä, kuuluvien energiantuotantoyksiköiden käyntiaikaa rajoitetaan 10 tai 11 :n mukaisesti ja yksiköiden savukaasut poistetaan yhden tai useamman erillisen hormin kautta, kunkin yksikön käynnistys- ja pysäytysjaksot voidaan määrittää erikseen. Tällöin näiden osien käyttötunteihin ei lasketa mukaan ensimmäisen yksikön käynnistysjakson eikä viimeisen yksikön pysäytysjakson aikaisia tunteja. 13 Valtioneuvoston päätös kansallisesta siirtymäsuunnitelmasta Ympäristönsuojelulain 110 a 110 f :ssä tarkoitettuun valtioneuvoston päätökseen on sisällytettävä vähintään yksi jokaisen päätöksessä tarkoitetun laitoksen päästöistä, joita ovat rikkidioksidi, typenoksidit tai hiukkaset. Kaasuturbiinien päästöistä päätökseen voi sisältyä vain typen oksidien päästöt. Sen lisäksi, mitä hallintolain 44 :ssä säädetään, valtioneuvoston päätöksen on, siten kuin teollisuuspäästödirektiivin 41 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan nojalla annetuissa Euroopan komission täytäntöönpanosäännöissä on tarkemmin määrätty, sisällettävä seuraavat tiedot: 1) luettelo polttolaitoksista, joita päätös koskee, sekä merkitykselliset tiedot niiden toiminnallisista piirteistä; 2) suunnitelmaan kuuluvien päästöjen enimmäismäärät vuonna 2016, 2017, 2018, 2019 ja vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla; 3) toimet sen varmistamiseksi, että teollisuuspäästödirektiivin vaatimuksia noudatetaan; 4) kuvaus päätöksen toteutumisen seurannasta. 14 Valtioneuvoston päätökseen kuuluvien laitosten päästöjen enimmäismäärien määräytyminen Valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettujen laitosten päästöjen vuosittaiset enimmäismäärät lasketaan laitoksen 31 päivänä joulukuuta 2010 olleen polttoainetehon mukaan siten kuin 13 :n 2 momentissa tarkoitetuissa Euroopan komission täytäntöönpanosäännöissä on tarkemmin määrätty. Päästöjen enimmäismäärät lasketaan ottaen huomioon oletettu käyntiaika ja käytettävä polttoaine, jotka lasketaan vuoden 2010 lopussa päättyvän kymmenen viimeisen kalenterivuoden, vuosi 2010 mukaan luettuna, keskiarvona vuotuisen käyntiajan ja käytetyn polttoaineen perusteella. Vuoden 2016 päästöjen enimmäismäärä lasketaan tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/80/EY liitteiden III VII mukaisilla päästöraja-arvoilla. Turvetta ja biomassaa polttoaineena käyttävien laitosten rikkidioksidipäästöjen vuoden 2016 päästöjen enimmäismäärän laskennassa käytetään tämän asetuksen liitteessä 1 ja 2 määrättyjä turvetta ja biomassaa polttavien laitosten rikkidioksidipäästöraja-arvoja.

7 7 Vuosien 2019 ja 2020 päästöjen enimmäismäärä lasketaan teollisuuspäästödirektiivin liitteen V 1 osan päästöraja-arvojen mukaisesti. Vuosien 2017 ja 2018 päästöjen enimmäismäärät vahvistetaan vähentämällä päästöjä lineaarisesti vuoden 2016 ja 2019 välillä. Typenoksidipäästöjen enimmäismäärien laskemisessa käytetään kiinteää polttoainetta käyttävien, polttoaineteholtaan yli 500 megawatin polttolaitosten, joiden toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa 1 päivän heinäkuuta 1987 jälkeen, osalta ympäristönsuojelulain 110 c :n 3 momentin mukaisia päästöraja-arvoja. 15 Päästöraja-arvojen noudattaminen Energiantuotantoyksikön päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos: a) yksikään raja-arvoon verrattava kuukausittainen keskiarvo ei ylitä liitteiden 1 ja 2 raja-arvoon verrattavia asiaan kuuluvia päästöraja-arvoja; b) yksikään raja-arvoon verrattava vuorokausikeskiarvo ei ylitä 110 prosenttia liitteiden 1 ja 2 rajaarvoon verrattavista asiaan kuuluvista päästöraja-arvoista; ja c) 95 prosenttia kaikista vuoden aikana raja-arvoon verrattavista tuntikeskiarvoista ei ylitä 200 prosenttia liitteiden 1 ja 2 raja-arvoon verrattavista asiaan kuuluvista päästöraja-arvoista. Raja-arvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot ja tuntikeskiarvot määritetään mitatuista raja-arvoon verrattavista tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatusta arvosta raja-arvopitoisuudesta laskettu mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus. Mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus on rikkidioksidille ja typenoksideille 20 prosenttia päästöraja-arvosta ja hiukkasille 30 prosenttia päästöraja-arvosta. Päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden sellaisten menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä päästöraja-arvoja. Päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa ei oteta huomioon edellä 12 :ssä tarkoitettuja polttolaitoksen käynnistys- ja pysäytysjaksoja tai 17 :ssä tarkoitettuja häiriötilanteita. Polttolaitoksen, joka koostuu kahdesta tai useammasta energiantuotantoyksiköstä, päästöraja-arvojen tarkastelussa ei myöskään oteta huomioon: a ) ensimmäisen yksikön käynnistysjakson eikä viimeisen yksikön pysäytysjakson aikaisia mitattuja päästöjä; b ) muiden energiantuotantoyksiköiden käynnistys- ja pysäytysjakson aikaisia päästöjä silloin, kun ne mitataan tai kun mittaukset eivät ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollisia ja kunkin energiantuotantoyksikön päästöt määritetään laskennallisesti erikseen. 16 Päästöraja-arvojen noudattaminen eräissä olemassa olevissa energiantuotantoyksiköissä Sen estämättä, mitä 15 :ssä säädetään, edellä 8 ja 9 :ssä sekä ympäristönsuojelulain 110 a 110 f :ssä tarkoitetun energiantuotantoyksikön tai polttolaitoksen päästöraja-arvojen noudattamista tarkastellaan 8 :n 1 momentissa, 9 :n 1 momentissa ja ympäristönsuojelulain 110 a :n 1 momentissa tarkoitettuna ajanjaksona tässä pykälässä tarkoitetutulla tavalla. Olemassa olevan energiantuotantoyksikön päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos yksikään raja-arvoon verrattava päästöjen vuorokausikeskiarvo ei ylitä raja-arvoja eikä

8 8 95 prosenttia vuoden aikana raja-arvoon verrattavista päästöjen tuntikeskiarvoista ylitä 200 prosenttia raja-arvosta. Raja-arvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot ja tuntikeskiarvot määritetään mitatuista raja-arvoon verrattavista tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatusta arvosta raja-arvopitoisuudesta laskettu mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus. Mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus on rikkidioksidille ja typenoksideille 20 prosenttia päästöraja-arvosta ja hiukkasille 30 prosenttia päästöraja-arvosta. Vanhan olemassa olevan energiantuotantoyksikön päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja ja jos rikkidioksidin ja hiukkasten kaikista 48 tunnin keskiarvoista 97 prosenttia ja typenoksidien kaikista 48 tunnin keskiarvoista 95 prosenttia ei ylitä 110 prosenttia raja-arvoista. Sellaisessa 8 :ssä tarkoitetussa energiantuotantoyksikössä, jolle on myönnetty lupa toiminnan aloittamiseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 1987, päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa kuitenkin noudatetun, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä rajaarvoa. 3 luku Poikkeukselliset tilanteet 17 Menettely savukaasujen puhdistinlaitteen rikkoutumisen tai sen toiminnan häiriön aikana Ympäristöluvassa on määrättävä, että polttolaitoksen toiminnanharjoittajan on käytettävä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita energiantuotantoyksikön /polttolaitoksen savukaasujen puhdistinlaitteen rikkoutumisen tai sen toiminnan häiriön aikana. Jos vähän päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttö ei ole mahdollista, ympäristöluvassa on määrättävä toiminnanharjoittaja rajoittamaan laitoksen toimintaa taikka keskeyttämään se määräajaksi tai toistaiseksi, jos laitos ei voi palata normaaliin toimintaan 24 tunnissa. Luvassa on myös määrättävä, että laitos saa toimia ilman savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana. Polttolaitoksen toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ympäristönsuojelulain 64 a :n 1 momentin mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle polttolaitoksen savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriöistä ja rikkoontumisista viipymättä tai viimeistään 48 tunnin kuluessa niiden ilmenemisestä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi ympäristönsuojelulain 64 a :n 2 momentin nojalla määrätä ilmoituksen johdosta 1 momentissa tarkoitetuista aikamääristä toisin, jos energian saanti on välttämätöntä turvata tai jos rikkoutunut laitos korvattaisiin rajoitetuksi ajaksi laitoksella, jonka päästöt olisivat suuremmat kuin rikkoutuneen laitoksen päästöt häiriötilanteessa. 18 Menettely polttoaineen saatavuudessa ilmenneen häiriön aikana Polttolaitoksen toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ympäristönsuojelulain 64 a :n 1 momentin mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä.

9 9 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää toiminnanharjoittajalle oikeuden poiketa laitokselle asetettujen päästöraja-arvojen noudattamisesta enintään kuuden kuukauden ajaksi, jos vähärikkisiä polttoaineita käyttävässä energiantuotantoyksikössä/ polttolaitoksessa ei voida noudattaa laitosta koskevia päästöraja-arvoja sen vuoksi, että polttoaineen toimitukset ovat keskeytyneet polttoaineen vakavan puutteen vuoksi. Jos kaasumaisia polttoaineita käyttävässä polttolaitoksessa/energiantuotantoyksikössä ei voida noudattaa laitosta koskevia päästöraja-arvoja polttoaineen saatavuudessa ilmenneiden puutteiden vuoksi ja jos laitokseen olisi muun kuin kaasumaisen polttoaineen käytön vuoksi asennettava savukaasujen puhdistinlaite, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää toiminnanharjoittajalle oikeuden käyttää laitoksessa muuta kuin kaasumaista polttoainetta enintään 10 vuorokauden ajan tai poikkeuksellisesti myös pidemmän ajan, jos se on energian saannin turvaamiseksi välttämätöntä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ilmoitettava energian saannin turvaamisen perusteella myönnetystä poikkeuksesta työ- ja elinkeinoministeriölle. 4 luku Erinäiset säännökset 19 Hiilidioksidin talteenottoa koskevat määräykset Nimelliseltä sähköntuotantoteholtaan vähintään 300 megawatin polttolaitoksen, jonka toiminnan aloittamiseksi myönnetään tai on myönnetty ympäristölupa 26 päivän kesäkuuta 2009 jälkeen, ympäristöluvassa on määrättävä, että laitosalueella varataan sopiva tila hiilidioksidin talteenotto- ja paineistuslaitteistolle, jos ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 10 :n 2 momentissa tarkoitetussa selvityksessä esitettyjen tietojen perusteella talteenoton edellytykset täyttyvät. 20 Päästöraja-arvojen määrittäminen monipolttoaineyksikössä Jos monipolttoaineyksikössä poltetaan samanaikaisesti kahta tai useampaa polttoainetta, sen päästöraja-arvo määrätään eri polttoaineiden painotettujen päästöraja-arvojen summana. Painotetut päästöraja-arvot lasketaan siten, että kunkin polttoaineen antama teho kerrotaan vastaavalla päästörajaarvolla ja näin saatu tulo jaetaan kaikkien käytettävien polttoaineiden antamien tehojen summalla. Päästöraja-arvo saadaan laskemalla yhteen näin saadut polttoainepainotetut päästöraja-arvot liitteen 4 laskentakaavan mukaisesti. 21 Päästöraja-arvojen määrittäminen raakaöljyn jalostamistuotteita käyttävässä monipolttoaineyksikössä Monipolttoaineyksikössä, joka käyttää omaan kulutukseensa raakaöljyn jalostamisesta saatuja tislaus- ja konversiojäännöksiä yksin tai yhdessä muiden polttoaineiden kanssa, voidaan 5 :n tarkoittaman päästöraja-arvon sijaan noudattaa sitä polttoainetta koskevia säännöksiä, jonka mukainen päästöraja-arvo on suurin (määräävä polttoaine), jos polttolaitoksen käytön aikana tuon polttoaineen osuus on kaikkien polttoaineiden lämpötehojen summasta vähintään 50 prosenttia. Jos määräävän polttoaineen osuus on alle 50 prosenttia, päästöraja-arvona voidaan noudattaa päästöraja-arvoa, joka määrätään suhteellisesti yksittäisten polttoaineiden antaman tehon ja kaikkien

10 10 polttoaineiden antamien tehojen summan suhteena laskemalla ensin määräävän polttoaineen päästöjen raja-arvo ja sitten määrittämällä polttoainepainotettujen päästöraja-arvojen summa. Määräävän polttoaineen päästöraja-arvo lasketaan kertomalla tämän polttoaineen päästöraja-arvo kahdella ja vähentämällä tästä luvusta sen polttoaineen päästöraja-arvo, jolla on alhaisin päästöraja-arvo. Määräävän polttoaineena pidetään polttoainetta, jolla liitteiden 1 ja 2 taulukoiden 1 15 mukaan on suurin päästöraja-arvo, ja jos kahdella polttoaineella on sama päästöraja-arvo, sitä polttoainetta, jolla on suurempi lämpöteho. Painotetut päästöraja-arvot lasketaan 20 :ssä tarkoitetulla tavalla. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen päästöraja-arvojen sijaan voidaan jalostamoissa toimivissa vanhoissa olemassa olevissa monipolttoainepolttolaitoksissa, kaasuturbiineja ja kaasumoottoreita lukuun ottamatta, jotka käyttävät omaan kulutukseensa raakaöljyn jalostamisesta saatuja tislaus- ja konversiojäännöksiä yksin tai yhdessä muiden polttoaineiden kanssa noudattaa rikkidioksidin keskimääräistä päästöjen raja-arvoa mg/nm3. Muissa kuin 3 momentissa tarkoitetuissa jalostamon yksiköissä, joissa poltetaan useampaa kuin yhtä polttoainetta, voidaan noudattaa rikkidioksidin keskimääräistä päästöraja-arvoa 600 mg/m 3 (n). 22 Päästöraja-arvot polttolaitoksen laajentamisessa tai muuttamisessa Jos polttolaitosta laajennetaan, uudessa osassa on noudatettava liitteen 1 taulukoiden 1 6 mukaisia päästöraja-arvoja. Jos polttolaitosta muutetaan siten, että toiminnan päästöt tai niiden vaikutukset ympäristöön lisääntyvät ja muutokset vaikuttavat polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin suuruiseen polttolaitoksen osaan, laitoksen muutetussa osassa on noudatettava liitteen 1 taulukoiden 1 6 mukaisia päästöraja-arvoja. Päästöraja-arvot 1 ja 2 momentissa tarkoitetun laajennuksen tai muutoksen kohteena olevalle osalle määrätään polttolaitoksen polttoainetehon perusteella. 5 luku Valvonta ja tarkkailu 23 Tietojen toimittaminen Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavat tiedot: 1) polttolaitoksen kokonaispolttoaineteho (MW) ottaen huomioon ympäristönsuojelulaissa määritelty energiantuotantoyksiköiden muodostama polttolaitos; 2) energiantuotantoyksikön tyyppi: kattila, kaasuturbiini, kaasumoottori, dieselmoottori tai muu (tyyppi määritettävä); 3) energiantuotantoyksiköiden /polttolaitoksen toiminnan aloittamispäivämäärä; 4) rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten vuosittaiset kokonaispäästöt (tonnia vuodessa); 5) energiantuotantoyksiköiden tai polttolaitoksen käyttötuntien määrä erikseen laitoksista, joiden toiminta-aika ei ylitä käyttötuntia vuodessa viiden vuoden jakson liukuvana keskiarvona.;

11 11 6) energiantuotantoyksikön tai polttolaitoksen, joka on sitoutunut tunnin jäljellä olevaan käyntiaikaan, jäljellä oleva käyntiajan määrä ja kuinka paljon ajasta on käytetty edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä; 7) polttolaitoksen hyötylämmöntuotannon määrä viiden vuoden liukuvana keskiarvona laitoksista, jotka hyödyntävät asetuksen 6 kaukolämpöpoikkeusta; 8) energiansyötön vuosittainen kokonaismäärä (nettolämpöarvon mukaan) (TJ:tä vuodessa), joka eritellään seuraaviin polttoaineluokkiin: hiili, ligniitti, biomassa, turve, muut kiinteät polttoaineet (tyyppi määritettävä), nestemäiset polttoaineet, maakaasu ja muut kaasut (tyyppi määritettävä). Edellä 1 momentin 1 3 kohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan kuitenkin vain, jos niissä on tapahtunut muutoksia. Jalostamojen polttolaitosten tiedot on toimitettava erikseen. 24 Ilmaan joutuvien päästöjen tarkkailu Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laitoksen päästöjä jatkuvin mittauksin polttoaineteholtaan vähintään 100 megawatin energiantuotantoyksikössä tai muutoin liitteen 3 mukaisesti. Energiantuotantoyksikön päästöjä on tarkkailtava, ja tarkkailuun käytettävien laitteistojen asennusta ja toimintaa on valvottava liitteen 3 mukaisesti. Edellä 8, 10 ja 11 :ssä sekä 6 :n 4 momentissa tarkoitetun energiantuotantoyksikön päästöjä on tarkkailtava erikseen. Ympäristöluvassa tai tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksessä on määrättävä päästöjen tarkkailussa käytettävien näytteenotto- tai mittauspaikkojen sijainti. Kaikki tarkkailutulokset on tallennettava, käsiteltävä ja esitettävä sellaisella tavalla, että elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi todentaa, että luvassa olevia toimintaolosuhteita ja päästöjen rajaarvoja noudatetaan. Päästöjen tarkkailuun käytettävän automaattisen laitteiston asennusta ja toimintaa on valvottava ja laitteistolle on tehtävä tarkastustesti vuosittain. 6 luku Voimaantulo 25 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä tammikuuta Sen säännöksiä sovelletaan 3 :n 7 kohdassa tarkoitettuihin laitoksiin kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta 3 päivänä joulukuuta 2002 annettu valtioneuvoston asetus (1017/2002). Sen 8, 9, 10, 10 a, 10 b ja 11 :ää ja liitteen 2 taulukoiden 9 15 päästöraja-arvoja koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin 31 päivään joulukuuta 2015.

12 12 Liitteet Liite 1 Uusien energiantuotantoyksiköiden, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia, päästöraja-arvot 7 päivästä tammikuuta 2013 Taulukko 1 Kiinteää tai nestemäistä polttoainetta polttavan energiantuotantoyksikön, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria, rikkidioksidipäästöraja-arvot Päästöraja-arvo mg SO 2 /m 3 (n), 6 % O 2 (kiinteät) ja 3 % O 2 (nestemäiset) Polttoaineteho (P) MW Biomassa Turve Kivihiili ja muut kiinteät Nestemäiset polttoaineet 50 P < P P > päästöraja-arvo leijupoltolle 2 päästöraja-arvo kiertoleijupoltolle ja paineistettu leijupoltolle Taulukko 2 Kaasumaista polttoainetta polttavan energiantuotantoyksikön, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria, rikkidioksidipäästöraja-arvot Polttoaine Päästöraja-arvo mg SO 2 /m3(n), 3 % O 2 Kaasumaiset yleensä 35 Nestekaasu 5 Koksiuunissa tuotetut kaasut, joiden lämpöarvo on 400 pieni Masuunissa tuotetut kaasut, joiden lämpöarvo on 200 pieni Taulukko 3 Kiinteää tai nestemäistä polttoainetta polttavan energiantuotantoyksikön, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria, typenoksidipäästöpäästöraja-arvot Päästöraja-arvo mg NO 2 /m3(n), 6 % O 2 (kiinteät) ja 3 % O 2 (nestemäiset) Polttoaineteho (P) Biomassa ja turve Kivihiili ja muut kiinteät Nestemäiset polttoaineet MW 50 P < P P > pääastöraja-arvo ruskohiilen pölypoltossa

13 13 Taulukko 4 Kaasumaista polttoainetta polttavan energiantuotantoyksikön typenoksidipäästöraja-arvot Päästöraja-arvo mg NO 2 /m3(n) mg CO/n 3 (n) Kaasuturbiinit ((myös CCGT) Kaasumoottorit Muut polttolaitokset kuin kaasuturbiinit ja kaasumoottorit Yhden kierron kaasuturbiinin osalta, joiden hyötysuhde on yli 35 % ISO-olosuhteissa, NOx-päästöjen rajaarvo on 50x*η/35, jossa η on kaasuturbiinin hyötysuhde prosentteina (ISO-olosuhteissa). Kaasuturbiinin osalta (mukaan luettuna kombilaitokset, CCGT) taulukossa 4 vahvistettuja typenoksidien ja hiilimonoksidipäästöjen raja-arvoja sovelletaan ainoastaan kuormituksen ollessa yli 70 prosenttia. Kevyitä tai keskitisleitä nestemäisinä polttoaineina käyttävään kaasuturbiiniin (mukaan luettuna CCGT), sovelletaan typenoksidipäästöjen päästöraja-arvoa 50 mg NO 2 /Nm 3 ja hiilimonoksidipäästöjen päästöraja-arvoa 100 mg/nm 3. Taulukko 5 Kiinteää ja nestemäitiä polttoainetta polttavan energiantuotantoyksikön hiukkaspäästöraja-arvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Polttoaineteho (P) MW Päästöraja-arvo mg /m3(n) 50 P P > biomassan ja turpeen polton päästöraja-arvo Taulukko 6 Kaasumaista polttoainetta polttavan energiantuotantoyksikön hiukkaspäästöraja-arvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Polttoaine Kaasumaiset yleensä 5 Masuunikaasu 10 Terästeollisuuden kaasut, joita voidaan käyttää muualla 30 Päästöraja-arvo mg /m 3 (n)

14 14 Liite 2 Olemassa olevien energiantuotantoyksiköiden, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia, päästöjen raja-arvot 1 päivästä tammikuuta 2016 Taulukko 7 Kiinteää tai nestemäistä polttoainetta polttavan energiantuotantoyksikön rikkidioksidipäästörajaarvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Päästöraja-arvo mg SO 2 /m3(n), 6 % O 2 (kiinteät) ja 3 % O 2 (nestemäiset) Polttoaineteho (P) Biomassa Turve Kivihiili ja muut Nestemäiset polttoaineet MW kiinteät 50 P < P P > Taulukko 8 Vanhan olemassa olevan energiantuotantoyksikön rikkidioksidipäästöraja-arvot vuotuisen käyntiajan (enintään 1500 h/a viiden vuoden liukuvana keskiarvona) mukaan Päästöraja-arvo mg SO 2 /m 3 (n), 6 % O 2 (kiinteät) ja 3 % O 2 (nestemäiset) Polttoaineteho (P) Polttoaine P 50 kiinteä P 300 nestemäinen 850 P > 300 nestemäinen 400 Taulukko 9 Kaasumaista polttoainetta polttavan energiantuotantoyksikön rikkidioksidipäästöraja-arvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Polttoaine Päästöraja-arvo mg SO 2 /m 3 (n), 3 % O 2 Kaasumaiset yleensä 35 Nestekaasu 5 Koksiuunissa tuotetut kaasut, joiden lämpöarvo on 400 pieni Masuunissa tuotetut kaasut, joiden lämpöarvo on 200 pieni Vanhan olemassa olevaan energiantuotantoyksikön, joka käyttää jalostamojakeiden kaasutuksesta saatuja lämpöarvoltaan vähäisiä kaasuja rikkidioksidin päästöraja-arvo on 800 mg/m 3( n).

15 15 Taulukko 10 Kiinteää tai nestemäistä polttoainetta polttavan energiantuotantoyksikön typenoksidipäästöpäästöraja-arvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Päästöraja-arvo mg NO 2 /m3(n), 6 % O 2 (kiinteät) ja 3 % O 2 (nestemäiset) Polttoaineteho (P) Biomassa ja turve Kivihiili ja muut kiinteät Nestemäiset polttoaineet MW 50 P < P P > päästöraja-arvo ruskohiilen pölypoltossa 2 vanhan olemassa olevassa polttoaineteholtaan enintään 500 MW:n energiantuotanotyksikön, joka käyttää omaan kulutukseensa raakaöljyn jalostamisesta saatuja tislaus- ja konversiojäännöksiä, päästöraja-arvo on 450 mg/m 3( n) typpidioksidiksi (NO 2 ) laskettuna.. Vanhan olemassa olevaan polttoaineteholtaan enintään 500 MW:n kemianteollisuudessa toimivan energiantuotantoyksikön, joka käyttää omaan kulutukseen nestemäisiä tuotantojäännöksiä eikaupallisena polttoaineena typenoksidien päästöraja-arvo on 450 mg/m 3( n), typpidioksidiksi (NO 2 ) laskettuna. Taulukko 11: Vanhan olemassa olevan energiantuotantoyksikön typenoksidien päästöraja-arvot vuotuisen käyntiajan mukaan (enintään 1500 h/a viiden vuoden liukuvana keskiarviona) Päästöraja-arvo mg NO 2 /m3(n), 6 % O 2 (kiinteät), 3 % O 2 (nestemäiset), 15 % O 2 (kaasuturbiinit) Polttoaineteho (P) Polttoaine Typenoksidien päästöraja-arvo, mg NO 2 /m 3 (n) Huomautus 50 P 500 kiinteä tai nestemäinen 450 P > 500 nestemäinen 400 P > 500 kiinteä 450 Lupa myönnetty ennen Taulukko 12: Vanhan olemassa olevan kaasuturbiinin (mukaan luettuna kombilaitokset) typenoksidien päästörajaarvot vuotuisen käyntiajan mukaan (enintään 1500 h/a viiden vuoden liukuvana keskiarvona) Polttoaine Päästöraja-arvo mg NO 2 /m 3 (n), 15 % O 2 maakaasu 150 muut kaasut tai nestemäiset polttoaineet 200

16 16 Taulukko 13 Kaasumaista polttoainetta polttavan energiantuotantoyksikön typenoksidien päästöraja-arvot Maakaasua käyttävä energiantuotantoyksikkö lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Energiantuotantoyksikkö, joka käyttää masuunikaasua, koksaamokaasua tai jalostamojakeiden kaasutuksesta saatuja lämpöarvoltaan vähäisiä kaasuja, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Energiantuotantoyksikkö, joka käyttää muita kaasuja, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Kaasuturbiini (myös kombilaitos CCGT), joka käyttää polttoaineena maakaasua 1 Kaasuturbiini (myös kombilaitos CCGT), joka käyttäää polttoaineena muita kuin maakaasuja Päästöraja-arvo, 3 % O 2 (nestemäiset ja kaasumaiset), 15 % O 2 (kaasuturbiinit) mg NO 2 /m 3( n) mg CO/n 3 (n) , Kaasumoottori Maakaasu koostuu pääosin metaanista ja maakaasun tilavuudesta enintään 20 % on reagoimattomia kaasuja ja muita aineosia. 2 Päästöraja-arvoa 75 mg NO 2 /m 3( n), seuraavissa tapauksissa, joissa kaasuturbiinin hyötysuhde määritetään ISO-olosuhteissa i) sähkön ja lämmön yhteistuotannossa olevissa kaasuturbiineissa, joiden kokonais-hyötysuhde on yli 75 % ii) kombilaitoksissa käytetyissä kaasuturbiineissa, joiden keskimääräinen vuosittainen sähkön tuotannon hyötysuhde on kaiken kaikkiaan yli 55 % iii) mekaanista voimansiirron tekevissä kaasuturbiineissa. 3 Yksikiertoisille kaasuturbiineilla, jotka eivät kuulu yhteenkään kohdan 2 mainittuihin luokkiin i) iii) ja joiden hyötysuhde on yli 35 % ISO-olosuhteissa, päästöraja-arvo on 50*ŋ /35, jossa ŋ on kaasuturbiinin hyötysuhde prosentteina (ISO-olosuhteissa). 4 Vanhassa olemassa olevassa polttoaineteholtaan enintään 500 MW:n energiantuotantoyksikössä päästöraja-arvo on 300 mg/m 3 (n) Kevyitä tai keskitisleitä nestemäisenä polttoaineena käyttävän kaasuturbiinin (mukaan luettuna kombilaitos, CCGT), NOx-päästöjen raja-arvo on 90 mg/nm 3 ja hiilimonoksidipäästöjen raja-arvo on 100 mg/nm 3. Taulukossa 10 vahvistettuja typenoksidien ja hiilimonoksidipäästöjen raja-arvoja sovelletaan kaasuturbiiniin (mukaan luettuna kombilaitos, CCGT) ainoastaan kuormituksen ollessa yli 70 prosenttia.

17 17 Taulukko 14 Kiinteää, nestemäistä ja kaasumaista polttoainetta polttavan energiantuotantoyksikön hiukkaspäästöraja-arvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Hiukkaspäästöraja-arvo mg /m3(n), 6 % O 2 (kiinteät) ja 3 % O 2 (nestemäiset) Polttoaineteho (P) Biomassa ja turve Kivihiili ja muut kiinteät Nestemäiset polttoaineet 1 MW 50 P < P P > Vanhan olemassa olevassa energiantuotantoyksikön, joka käyttää omaan kulutukseensa raakaöljyn jalostamisesta saatuja tislaus- ja konversiojäännöksiä hiukkaspäästöjen raja-arvo on 50 mg/m 3 (n). Taulukko 15 Kaasumaista polttoainetta polttavan energiantuotantoyksikön hiukkaspäästöraja-arvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Polttoaine Kaasumaiset yleensä 5 Masuunikaasu 10 Terästeollisuuden kaasut, joita voidaan käyttää muualla 30 Päästöraja-arvo mg /m 3 (n)

18 18 Liite 3 Päästöjen tarkkailu ja mittaukset Päästöjen mittaus 1. Polttoaineteholtaan vähintään 100 megawatin energiantuotantoyksiköissä on savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia mitattava jatkuvasti. Polttoaineteholtaan vähintään 100 megawatin kaasumaisia polttoaineita käyttävissä energiantuotantoyksiköissä savukaasujen hiilimonoksidipitoisuus on mitattava jatkuvasti 2. Päästöjä ei kuitenkaan tarvitse mitata jatkuvasti, jos energiantuotantoyksikön jäljellä oleva käyttöikä on enintään tuntia. Rikkidioksidi- tai hiukkaspäästöjä ei tarvitse mitata jatkuvasti maakaasua polttavista energiantuotantoyksiköistä. Rikkidioksidipäästöjä ei tarvitse mitata tunnetun rikkipitoisuuden omaavaa öljyä polttavista energiantuotantoyksiköistä, joissa ei ole rikinpoistolaitteistoa. Rikkidioksidipäästöjä ei tarvitse mitata jatkuvasti biomassaa polttavista energiantuotantoyksiköistä, jos toiminnan harjoittaja osoittaa lupaviranomaisen hyväksymällä tavalla, että rikkidioksidipäästöt eivät koskaan ylitä päästöraja-arvoa. 3. Jos energiantuotantoyksikön päästöjä ei mitata jatkuvasti, rikkidioksidi-, typenoksidien, hiukkas- ja kaasua polttavien energiantuotantoyksiköiden hiilimonoksidipäästöjä on mitattava kertaluonteisesti vähintään joka kuudes kuukausi. 4. Kivihiiltä polttavien energiantuotantoyksiköiden elohopean kokonaispäästö on mitattava vähintään kerran vuodessa. 5. Rikkidioksidi- ja typenoksidien päästöjen määrää voidaan kertamittausten sijaan arvioida ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Arvioinneissa on käytettävä soveltuvia Euroopan standardointikomitean (CEN) standardeja, tai niiden puuttuessa ISO-standardeja tai muita kansallisia tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan, että toimitettavat tiedot ovat laadullisesti yhtä tasokkaita. 6. Käytetyn polttoainetyypin tai laitoksen käyttötavan olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka päättää tarkkailuvaatimusten riittävyydestä tai niiden muuttamisesta. 7. Poistokaasujen happipitoisuutta, lämpötilaa, painetta ja vesihöyrypitoisuutta on mitattava jatkuvasti edellä 1momentin vaatimusten mukaisesti. Poistokaasujen vesihöyrypitoisuutta ei tarvitse kuitenkaan mitata jatkuvasti, jos poistokaasu kuivataan ennen päästöjen analysointia. 8. Epäpuhtauksien ja prosessiin liittyvien muuttujien edustavat mittaukset, näytteiden otto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä so-

19 19 velletaan ISO-standardeja taikka kansallisia tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan, että toimitettavat tiedot ovat laadullisesti yhtä tasokkaita. Jatkuvissa mittauksissa mittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso on tarkistettava rinnakkaismittauksin vähintään kerran vuodessa. 9. Mittaustuloksen 95 prosentin luottamusvälin arvo ei saa ylittää seuraavia päästöjen rajaarvon prosenttiosuuksia: Hiilimonoksidi 10 % Rikkidioksidi 20 % Typen oksidit 20 % Hiukkaset 30 % Raja-arvoon verrattavat päivittäiset keskiarvot ja tuntikeskiarvot määritetään mitatuista rajaarvoon verrattavista tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatusta arvosta mittaustuloksen 95prosentin luotettavuutta kuvaava osuus laskettuna raja-arvon pitoisuudesta. Yhden mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus on rikkidioksidille ja typenoksideille enintään 20 prosenttia päästöjen raja-arvosta ja hiukkasille 30 prosenttia päästöjen raja-arvosta. Jos jatkuvissa mittauksissa hylätään jonain päivänä enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa käytettävän mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi, on mittaukset mitätöitävä. Jos useamman kuin 10 päivän mittaukset mitätöidään vuoden aikana, alueellisen ympäristökeskuksen on määrättävä toiminnanharjoittaja toteuttamaan toimia, joilla parannetaan jatkuvissa mittauksissa käytettävän järjestelmän luotettavuutta.

20 20 Liite 4 Päästöraja-arvon määrittäminen monipolttoaineyksikössä Monipolttoaineyksikön, jossa poltetaan samanaikaisesti useampaa kuin yhtä polttoainetta, painotettu päästöraja-arvo (C p ) lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: C p = C 1 + C C n, jossa Q 1...n M 1...n x C 1...n C 1...n = Q 1 M 1 + Q 2 M Q n M n, Q = kunkin polttoaineen lämpöarvo (MJ/kg) M = kunkin polttoaineen määrä (kg/h tai t/a) C 1...n = kunkin polttoaineen päästöraja-arvo yksikössä mg/m 3 (n) redusoituna eniten käytettävän polttoaineen päästöraja-arvon happipitoisuuteen.