Ympäristönsuojelulain 58

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 2/2012/1 Dnro ESAVI/274/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukainen hakemus, joka koskee Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnalle myönnetyn ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 lupamääräyksen 7. muuttamista. LUVAN HAKIJA Neste Oil Oyj Öljynjalostus PL Porvoo LAITOS JA SEN SIJAINTI Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamo, voimalaitos ja satama sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden kylässä Neste Oil Oyj:n omistamalla kiinteistöllä Sköldvik kiinteistötunnus Jalostamoalue sijoittuu Suomenlahden rannikolle, lähelle Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan välistä rajaa, noin 17 kilometriä Porvoon keskustasta lounaaseen. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon HAKEMUKSEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 Neste Oil Oyj:n Kilpilahden toiminnot ovat ympäristöluvanvaraisia ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b), 4 c), 5 a), 12 a) ja 12 e) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelee ympäristöluvan myöntänyt lupaviranomainen. Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 4 a) mukaisesti öljynjalostamon ympäristölupaasian ratkaisee aluehallintovirasto. MUUTETTAVA PÄÄTÖS Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan nro 29/2006/2 Neste Oil Oyj:n Porvoon öljynjalostamon, voimalaitoksen ja sataman toiminnoille. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen nro 08/0401/1 edellä mainitusta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä tehdyistä valituksista. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen taltionumero 1884 Neste Oil Oyj:n edellä mainitusta Vaasan hallintooikeuden päätöksestä tekemästä valituksesta. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään kumonnut edellä mainitut Vaasan hallinto-oikeuden ja Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätökset lupamääräyksen 4 osalta ja palauttanut lupa-asian tältä osin Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. HAKEMUS YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMISEKSI Ympäristöluvan lupamääräyksessä 7. on asetettu jalostamon kattiloille K1 (BF-14001) ja K2 (BF-14002) seuraavat päästörajat: Rikkidioksidi (SO 2 ) mg/m 3 (n) Typenoksidit (NO x ) typpidioksidina (NO 2 ) 450 mg/m 3 (n) Hiukkaset 50 mg/m 3 (n) Päästörajat on asetettu polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1017/2002), LCPasetus, 20 :n mukaisesti käyttäen määräävän polttoaineen periaatetta. Määräävä polttoaine on raskas pohjaöljy (POR-polttoaine). Päästörajaarvot ovat voimassa, kun nestemäisten polttoaineiden energiasisällön osuus on yli 50 % käytettävien polttoaineiden energiasisällöstä. Määräyksen perusteluiden mukaan toiminnanharjoittajan on haettava luvan muuttamista, jos polttoaineosuuksissa tapahtuu oleellisia muutoksia.

3 3 Hakemus Hakemuksen perustelut Neste Oil Oyj hakee muutosta ympäristöluvan lupamääräykseen 7. siten, että olisi mahdollista korvata POR-polttoainetta maakaasulla ja muilla kaasumaisilla polttoaineilla kattiloissa K1 ja K2 yhtiön niin halutessa. Toiminnanharjoittaja ehdottaa, että päästörajat lasketaan VNA 1017/ :n 2 momentin tarkoittamalla tavalla käyttöjaksoina, joina nestemäisiä polttoaineita on poltettu kattiloissa K1 ja K2 vähemmän kuin 50 % kaikkien polttoaineiden energiasisällöstä. Tavoitteena on, että POR-polttoainetta korvaavat käyttöjaksot eivät olisi kalenterikuukautta lyhyempiä jaksoja. Kattilat K1 ja K2 ovat valtioneuvoston asetuksen polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (VNA 1017/2002, LCP-asetus) 3 :n 1 momentin kohdan 7 mukaisia monipolttoaineyksiköitä, koska niissä voidaan polttaa sekä samanaikaisesti että vuorotellen nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita. Jalostamon tuotantolinja 4 (TL 4) toiminnan vakiintuminen ja öljytuotteiden markkinoiden muuttuminen on aikaansaanut tilanteen, jossa PORpolttoainetta ei ole jatkuvasti välttämätöntä polttaa voimalaitoksella. Ajoittain on mahdollista toimittaa POR-polttoainetta markkinoille, jossa sitä käytetään seosaineena raskaan polttoöljyn valmistuksessa. Porvoon PORpolttoaineen rikkipitoisuus on eräitä muita raskaspolttoöljylaatuja alhaisempi. Kattiloilla K1 ja K2 voidaan toiminnanharjoittajan mukaan jonkin verran lisätä maakaasun käyttöä. Ajoittain POR-polttoaineen käyttö voidaan jopa kokonaan korvata maakaasulla ja muilla kaasumaisilla polttoaineilla. PORpolttoaineen käyttömäärä voimalaitoksella on kolmen viime vuoden aikana ollut noin t/a. POR-polttoaineen pysyvä korvaaminen kokonaan maakaasulla ei kuitenkaan ole mahdollista. Rajoittavia tekijöitä ovat PORpolttoaineen muiden käyttömahdollisuuksien riittävyys ja varastotilanne sekä Porvoon maakaasuputken kapasiteetti. Jos POR-polttoainetta ei saada toimitettua muihin käyttötarkoituksiin, se poltetaan nykykäytännön mukaisesti jalostamon omalla voimalaitoksella. Maakaasun lisäkäyttö on toisaalta mahdollista Kilpilahden teollisuusalueen kokonaisenergian kulutustilanteen mukaan. Yksittäisen polttoaineen teho määräytyy lämpöarvon mukaan. Kattilan höyryteho puolestaan määräytyy palamisprosessin ja kattilan suunnitteluarvojen mukaan. Vaikka maakaasun energiasisältö on suurempi kuin raskaan polttoöljyn, painoyksikköä kohti määritettynä, saadaan raskaalla polttoöljyllä enemmän höyrytehoa kattiloissa K1 ja K2, koska savukaasun tilavuusvirta on raskaan polttoöljyn poltossa pienempi ja siten polttoainetehoa voidaan kattilaan syöttää enemmän. Lisäksi raskaan polttoaineen palotapah-

4 4 tumassa johtumis- ja lämpösäteilyominaisuudet ovat maakaasua paremmat näissä kattiloissa. Edellä mainittu tilanne koskee pääasiassa kattilan maksimihöyrystystä. Seuraavassa taulukossa on esitetty kattiloissa K1 ja K2 käytettävien polttoaineiden lämpöarvot, kulutus vuonna 2010 ja arvio kulutuksesta vuonna Lämpöarvo (LVH) MJ/kg Kulutus 2010 tonnia Arvio kulutuksesta 2012 tonnia Maakaasu ja muut kaasumaiset polttoaineet 49, POR-polttoaine 40, Pyrolyysiöljy 39, Kevyt polttoöljy 42, Toiminnanharjoittajan arvion mukaan muutos vähentää kattiloiden rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Rikkidioksidipäästöjen määrä pienenee polttoainemuutoksessa, koska maakaasu ei sisällä rikkiä. Oletus on, että kaikki polttoon syötetty rikki hapettuu rikkidioksidiksi ja muodostaa päästöjä. Rikkidioksidipäästöjen vähennystekniikkaa tai savukaasun puhdistusta kattiloilla ei ole. Raskaan polttoöljyn sisältämä rikkipitoisuus vaihtelee jalostusprosessin mukaan, josta syystä tarkan arvion antaminen on vaikeaa. Hiukkaspäästöjä muodostuu raskaan polttoöljyn mukana tulleista palamattomista komponenteista mm. tuhkasta ja sedimentistä sekä epätäydellisen palamisen seurauksena. NO x -päästöjen vähentämisteniikka lisää hiukkaspäästöjen muodostumista, koska palamislämpötilaa rajoitetaan, mutta polttoaineen valinnalla tähän ei ole vaikutusta. Palamisen hallinta on kompromissi typenoksidien ja hiukkasten välillä. Kaasun poltossa ilman ja polttoaineen sekoittuminen on täydellisempää ja siten käytettävä ilmakerroin voi olla kaasun poltossa pienempi. Toisaalta maakaasun huonommat johtumis- ja lämpösäteilyominaisuudet kompensoivat paremmasta sekoittumisesta saatavan hyödyn. Raskaan polttoöljyn polton vähentäminen vähentää polttoaineen määrän vähentymisen suhteessa hiukkaspäästöjä. Toiminnanharjoittajan mukaan tarkkaa arviota ei voida antaa, koska pääsääntöinen hiukkasten muodostumismekanismi riippuu polttoaineen palamattomien komponenttien määrästä polttoaineessa, joka taas raskaan polttoöljyn osalta riippuu jalostusprosessissa käytettävän raakaöljyn laadusta. NO x -päästöjen muodostumismekanismi kattiloiden poltinpoltossa perustuu pääasiassa palamisilman mukana tulleen typen oksidoitumiseen. Raskaan polttoöljyn ja maakaasun sisältämä typpimäärä ei poikkea merkittävästi toisistaan, joten tämä muodostumismekanismi ei ole NO x -päästöjen osalta määräävä tekijä. NO x -päästöjen vähentämistekniikkana kattiloissa käytetään vaiheistettua palamisilmansyöttöä ja niin kutsuttua yläilmarekisteriä, jolla ilma syötetään kattilan yläosaan etu- ja takaseiniltä. Edellä mainituilla

5 5 ilman syötön tavoilla palamisliekin lämpötilaa saadaan alennettua, jolloin terminen typenoksidien muodostuminen on vähäisempää kuin perinteisellä poltinpoltolla. Polttoainemuutoksella ei ole vaikutusta myöskään tähän muodostumismekanismiin, koska palamistapahtuma ei poikkea polttoaineiden osalta toisistaan. Toiminnanharjoittajan mukaan kattiloiden nykyiset mittalaitteet soveltuvat kaasumaisten polttoaineiden savukaasun pitoisuuksien mittaamiseen. Nykyinen ympäristölupa on mahdollistanut pelkkien kaasumaisten polttoaineiden käyttämisen kattiloissa ja tilanteissa, missä on käytetty vain nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita ovat mittalaitteet toimineet suunnitellulla ja laitevalmistajien ilmoittamalla tavalla. Laitevalmistajien ilmoittamat mitta-alueet laitteille on esitetty seuraavassa taulukossa. Mittalaite Mitattava Mittausalue komponentti (mg/m3) Sick FW 101 Hiukkaset Rikkidioksidi Gasmet SN Typpioksidi Typpidioksidi Dityppioksidi 0 75 Mittalaitteiden laadunvarmistuksen osalta ei tarvita muutoksia. Laitevalmistajat ovat SFS-EN mukaisilla QAL 1 -laskennoilla osoittaneet mittalaitteiden soveltuvan mitta-alueilla savukaasukomponenttien mittaukseen. Oikeat mittaustulokset varmistetaan lisäksi SFS-EN mukaisilla vuosittaisilla vertailumittauksilla sekä laitteiden säännöllisillä huolloilla ja toiminnallisilla testeillä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty ja Hakemuksen vireilläolosta ei ole tiedotettu. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa saapuneessa lausunnossa seuraavaa:

6 6 Kaasun määrän lisäämisellä korvataan hakemuksen mukaan raskaan pohjaöljyn käyttöä. Tällä pystytään vähentämään kattiloiden K1 ja K2 rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Kattiloille K1 ja K2 voidaan asettaa sellaiset päästöraja-arvot, jotka mahdollistavat kaasun käytön ajoittaisen lisäämisen yli 50 prosenttiin polttoaineiden kokonaisenergiasisällöstä. Päästöraja-arvot voidaan asettaa myös laskukaavana. Valvonnan selkeyttämiseksi päästöraja-arvojen ei kuitenkaan ole syytä olla liian lyhytaikaisia, vaan raja-arvot voidaan asettaa esimerkiksi kalenterikuukausittaisiksi. Neste Oil Oyj:n on joka hetki oltava selvillä, mitä päästöraja-arvoja sen on noudatettava. Päästöraja-arvot on myös tallennettava siten, että ympäristöviranomaiset voivat tarvittaessa jälkikäteen todentaa niiden noudattamisen. Mikäli kaasun määrää kasvatetaan huomattavasti yli 50 prosentin, on varmistuttava siitä, että kattiloiden jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden kalibrointisuorat pitävät edelleen paikkaansa. Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Neste Oil Oyj:n Kilpilahden jalostamon toiminnasta aiheutuvat rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Laitos on kuitenkin edelleen yksi merkittävimpiä rikkidioksidin päästölähteitä Uudenmaan alueella. Korvaamalla jalostamon voimalaitoksen kattiloissa raskasta pohjaöljyä maakaasulla voidaan kattiloiden rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä vähentää, mikä on alueella toivottavan kehityksen suuntaista. Kattiloiden K1 ja K2 savukaasupäästöille asetetut tämänhetkiset raja-arvot ovat pysyviä, jatkuvasti voimassa olevia arvoja, joiden noudattamista seurataan jatkuvatoimisilla mittareilla. Toiminnanharjoittaja ei ole hakemuksessaan tehnyt esitystä siitä, millä tavoin raja-arvot jatkossa määritettäisiin. Lupaviranomainen voi määrittää kaksi kiinteää raja-arvoa, joista yksi koskee niitä jaksoja, jolloin kattiloissa käytettävien nestemäisten polttoaineiden energiasisältö on yli 50 % kaikkien käytettävien polttoaineiden energiasisällöstä ja toinen raja-arvo koskee niitä jaksoja, jolloin nestemäisten polttoaineiden energiasisältö on alle 50 % kaikkien käytettävien polttoaineiden energiasisällöstä. Vaihtoehtoisesti raja-arvot voitaisiin määrittää joka jaksolle erikseen käytettävien polttoaineiden määrien perusteella. Kumpikin tapa asettaa haasteita ilmapäästöjen seurannalle ja valvonnalle. Toiminnanharjoittajan tulee tarkemmin selvittää, millä tavoin päästörajaarvojen seuraaminen ja noudattaminen varmistetaan tilanteessa, jossa polttoaineiden suhteet vaihtelevat. Tarkennusta kaivataan mm. siitä, missä määrin laitoksella käytettävien polttoaineiden laatua ja määrää on mahdollista ennakoida päästöraja-arvojen määrittämiseksi ja kuinka paljon raja-arvojen määrittämisessä joudutaan nojaamaan reaaliaikaiseen polttoaineseurantaan. Toiminnanharjoittajan on arvioitava raja-arvojen määrittämiseen liittyvä epävarmuus sekä riski raja-arvojen ylityksestä.

7 7 Hakijan kuuleminen ja vastine Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa käyttöjaksojen pituuksista, eri jaksojen aikana käytetyistä polttoaineista (laatu ja määrä), päästöraja-arvoista sekä jatkuvatoimisten mittareiden tuloksista. Aluehallintovirasto ei ole katsonut tarpeelliseksi pyytää toiminnanharjoittajalta vastinetta annettujen lausuntojen johdosta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnalle myönnetyn ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 lupamääräyksen 7. kuulumaan seuraavasti: 7. Nestemäisten polttoaineiden energiasisällön osuuden ollessa kalenterikuukauden aikana kattilakohtaisesti vähintään 50 % jalostamon voimalaitoksen kattiloissa K1 (BF-14001) ja K2 (BF-14002) käytettävien kaikkien polttoaineiden energiasisällöstä, saavat kattiloiden K1 ja K2 ilmaan johdettavien savukaasujen epäpuhtauspitoisuudet muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua olla kyseisenä kalenterikuukautena enintään: Rikkidioksidi (SO 2 ) Typenoksidit (NO x ) typpidioksidina (NO 2 ) Hiukkaset mg/m 3 (n) 450 mg/m 3 (n) 50 mg/m 3 (n) Nestemäisten polttoaineiden energiasisällön osuuden ollessa kalenterikuukauden aikana kattilakohtaisesti alle 50 % jalostamon voimalaitoksen kattiloissa K1 (BF-14001) ja K2 (BF-14002) käytettävien kaikkien polttoaineiden energiasisällöstä, saavat kattiloiden K1 ja K2 ilmaan johdettavien savukaasujen epäpuhtauspitoisuudet muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua olla kyseisenä kalenterikuukautena enintään: Rikkidioksidi (SO 2 ) Typenoksidit (NO x ) typpidioksidina (NO 2 ) Hiukkaset 890 mg/m 3 (n) 380 mg/m 3 (n) 30 mg/m 3 (n) Toiminnanharjoittajan on pidettävä lupamääräyksen 85. mukaisesti kirjaa kattiloissa K1 ja K2 käytetyistä polttoaineista ja osana lupamääräyksen 86. mukaista vuosiraporttia raportoitava kalenterikuukausittain jaoteltuna kattilakohtaisesti, onko nestemäisten polttoaineiden energiasisällön osuus ollut yli vai alle 50 % kattilassa käytettyjen kaikkien polttoaineiden energiasisällöstä ja mitkä päästörajat ovat olleet voimassa. (YSL 4, 43, 46, YSA 37, VNA 1017/2002)

8 8 RATKAISUN PERUSTELUT Asiassa on kyse ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin 4) kohdassa tarkoitetusta ympäristöluvan muuttamisesta. Hakemus on käsitelty soveltuvin osin kuten ympäristölupahakemus. Hakemuksesta on pyydetty valvontaviranomaisten lausunnot. Asian kuuluttamista ja tiedottamista ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska kyseessä on yhden lupamääräyksen muuttaminen. Muutoksella mahdollistetaan aikaisempaa laajemmin eri polttoaineiden käyttö kattiloissa K1 ja K2. Jos toiminnanharjoittajan suunnittelemat muutokset toteutuvat, kattiloiden K1 ja K2 päästöt ilmaan pienenevät. Kattilat K1 ja K2 ovat polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1017/2002), LCP-asetus, 3 :n 1 momentin kohdan 7) mukaisia monipolttoaineyksiköitä, koska niissä voidaan polttaa samanaikaisesti tai vuorotellen nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita. Kattiloiden polttoaineina käytetään kevyttä polttoöljyä, maakaasua, jalostamon tuotantoprosesseissa sivutuotteina syntyvää raskasta pohjaöljyä ja polttokaasua sekä Borealis Polymers Oy:n Kilpilahden tehtailla sivutuotteina syntyvää pyrolyysiöljyä ja polttokaasua. Koska kattiloissa K1 ja K2 käytetään jalostamisesta saatuja tislaus- ja konversiojäännöksiä polttoaineena yhdessä muiden polttoaineiden kanssa jalostamon omia tarpeita varten, on kattiloiden K1 ja K2 päästöraja-arvot asetettu LCP-asetuksen 20 :n mukaisesti. Päästörajat on pidetty ennallaan tilanteissa, joissa nestemäisten polttoaineiden energiasisällön osuus on kalenterikuukauden aikana yli 50 % kattilassa käytettyjen kaikkien polttoaineiden energiasisällöstä. Nyt on asetettu päästörajat myös tilanteisiin, joissa POR-polttoaineen energiasisällön osuus on kalenterikuukauden aikana alle 50 % kattilassa käytettyjen kaikkien polttoaineiden energiasisällöstä. Nämä päästörajat on laskettu LCP-asetuksen 20 :n 2 momentin mukaisesti. Määräävä polttoaine on POR-polttoaine, koska sillä on suurimmat raja-arvot ja sillä on käytettävistä nestemäisistä polttoaineista suurin lämpöteho. Määräävän polttoaineen raja-arvot on laskettu kertomalla POR-polttoaineen raja-arvot kahdella ja vähentämällä siitä kaasumaisen (maakaasu ja polttokaasu) polttoaineen rajaarvo. Tämän jälkeen on laskettu polttoaineen antama teho sekä tehon ja päästörajan tulo. Määrätyt päästöraja-arvot on laskettu jakamalla summa tehon ja päästörajan tuloista polttoaineiden antamien tehojen summalla. Lähtöarvoina laskennassa on käytetty toiminnanharjoittajan antamia tietoja polttoaineista ja arviota vuoden 2012 polttoaineiden käytöstä. Jos polttoaineiden käyttömäärät muuttuvat olennaisesti arvioidusta, on toiminnanharjoittajan haettava määräykseen muutosta. Kalenterikuukausi on riittävän pitkä aika tarkastella kattilan statusta. Toisaalta kalenterikuukausi mahdollistaa toiminnanharjoittajalle tilanteesta riippuvan joustavan mahdollisuuden käyttää kattiloissa K1 ja K2 eri polttoaineita. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan toimin-

9 9 nanharjoittajalla on tarpeelliset tiedot siitä, poltetaanko seuraavan kuukauden aikana kattiloissa K1 ja K2 nestemäisiä vai kaasumaisia polttoaineita. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu valvontaviranomaisten tiedon saannin turvaamiseksi. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Jalostamon eri yksiköiden päästöjen, päästörajojen noudattamisen sekä käytettävien polttoaineiden laadun ja määrän seuraaminen on kuvattu laitoksen tarkkailuohjelmassa. Jos toimintatapoihin tulee muutoksia, on toiminnanharjoittaja velvollinen ilmoittamaan muutoksista valvoville viranomaisille. Tarvittaessa valvovat viranomaiset voivat pyytää toiminnanharjoittajalta tarkentavia tietoja. Muilta osin lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon määräyksissä ja perusteluissa ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANO Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 28, 31, 36, 41, 42, 43, 46, 53, 54, 58, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 19, 37 Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupa-asian käsittelystä perittävä maksu on euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) mukaisesti. Maksutaulukon mukaan öljyn tai kaasun jalostamon ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksutaulukon liitteen mukaan, jos kysymys on yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteisesta muuttamisesta, maksun suuruus on 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

10 10 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Neste Oil Oyj Öljynjalostus PL PORVOO Jäljennös päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Porvoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Porvoon kaupunginhallitus Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sipoon kunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Porvoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )

11 11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) LIITE Valitusosoitus Pekka Häkkinen Teemu Lehikoinen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Teemu Lehikoinen. TL/ts

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.