Ympäristöministeriön päätös

Transkriptio

1 Ympäristöministeriön päätös valtioneuvoston päätöksen olemassa olevien suurten polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamista koskevasta suunnitelman, joka on annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2005, muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta Yleistä Tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/80/EY (LCP-direktiivi) 4 artiklan 6 kohdan mukaan jäsenvaltio voi, kustannukset ja hyödyt sekä tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista 23 päivänä lokakuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/81/EY (päästökattodirektiivi) ja ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta 27 päivänä syyskuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/62/EY mukaiset velvoitteet huomioon ottaen, laatia ja panna täytäntöön kansallisen suunnitelman päästöjen vähentämiseksi olemassa olevissa laitoksissa. Näillä laitoksilla tarkoitetaan sellaisia laitoksia, joille on myönnetty lupa ennen 1 päivää heinäkuuta Suunnitelmassa on otettava huomioon muun muassa LCP-direktiivin liitteissä I ja II asetettujen enimmäismäärien noudattaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin ja ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24 päivänä syyskuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY (IPPC-direktiivi) soveltamista. Suunnitelmassa rajoitetaan sen piiriin kuuluvien laitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen vuosittaista kokonaismäärää tasolle, johon olisi päästy, jos laitoksiin sovellettaisiin polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1017/2002, LCP-asetus) säädettyjä päästöraja-arvoja. LCP-asetuksella on saatettu LCPdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. LCP-direktiivin artiklan 4 kohdan 6 mukaiset kansallisen suunnitelman laskentaa ja edellytyksiä koskevat säännökset on pantu täytäntöön LCPasetuksen 12 :n säännöksin. LCP-asetuksen 4 :n tarkoittamaa polttolaitoskokonaisuus - säännöstä (yhteinen piippu), joka perustuu LCP-direktiivin 2 artiklan 7 kohdan viimeiseen kappaleeseen, ei noudateta suunnitelmaan kuuluvissa laitoksissa. Suunnitelmaan kuuluvana laitoksena pidetään kattilaa. Suurten polttolaitosten, joille lupa myönnetty ennen rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten päästöt ilmaan Suomessa vuosien ja 2008 ajalta sekä Suomen kokonaispäästöt on esitetty taulukossa 1.

2 2 Taulukko 1. Rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten päästöt ilmaan vuosina , 2008 Vuosi NO 2 t/a LCP-vanhat Suomen kokonaispäästöt SO 2 t/a LCP-vanhat Suomen kokonaispäästöt Hiukkaset LCP-vanhat Suomen kokonaispäästöt Taulukon 1 "LCP-vanhat" päästöt sisältävät kaikkien ennen luvan saaneiden polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt. Näitä laitoksia on 107. Suunnitelman kuuluvat kaikki ne polttoaineteholtaan vähintään 50 MW:n polttolaitokset, joille on myönnetty lupa ennen 1 päivää heinäkuuta 1987 ja jotka ovat olleet toiminnassa vuonna Suunnitelmaan eivät kuulu laitokset, jotka ovat LCP-asetuksen 9 :n mukaisesti ilmoittaneet 30. kesäkuuta 2004 mennessä sitoutuvansa käyttämään laitosta enintään tuntia ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2008 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2015 sekä sen jälkeen lopettamaan laitoksen toiminnan. Näitä laitoksia on 19 ja ne on esitetty liitteessä 6. Suunnitelmasta on poistettu ne laitokset, joiden toiminta on lopetettu vuosina sekä laitokset, joiden polttoainetehoa on laskettu alle 50 MW:n, jolloin niihin ei enää sovelleta LCP-asetuksen vaatimuksia eivätkä kuulu suunnitelmaan. Lisäksi suunnitelmasta on poistettu laitos, joka käyttää LCP-asetuksen 10 :ssä tarkoitettua vuotuiseen käyntiaikaan liittyvää typenoksidien päästöraja-arvoa. Laitoksia, jotka on poistettu suunnitelmasta, on yhteensä 13 kappaletta tammikuussa 2010 päivitetyn vuosia koskevan päästöinventaarion perusteella. Suunnitelmaan kuuluu 65 laitosta. Suunnitelmaan kuuluvien 65 laitosten päästöt vuonna 2001, 2003ja 2008 olivat: Vuosi NO 2 t/a SO 2 t/a Hiukkaset t/a Suunnitelman tavoite Suunnitelman tavoitteena on vähentää sen piirissä olevien polttolaitosten rikkidioksidin ja hiukkasten kokonaispäästöjä yhtä paljon ja samassa aikataulussa kuin ne vähentyisivät, jos näihin laitoksiin sovellettaisiin LCP-asetuksen mukaisia rikkidioksidin ja hiukkasten päästöraja-arvoja 1 päivästä tammikuuta Suunnitelman piirissä olevien polttolaitosten typenoksidien kokonaispäästöjen tulee alentua yhtä paljon ja samassa aikataulussa kuin ne vähentyisivät, jos näihin laitoksiin sovelletaan LCP-asetuksen mukaisia typenoksidipäästöjen päästörajaarvoja ensi vaiheessa 1 päivästä tammikuuta 2008 ja toisessa vaiheessa 1 päivästä tammikuuta Suunnitelmaan kuuluvien useampaa kuin yhtä polttoainetta samanaikaisesti käyttävien laitosten, joita suunnitelmassa on 25 (vuonna 2010), rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt

3 3 on laskettu määräämällä kullekin laitokselle polttoainepainotettu päästöraja-arvo. Päästörajaarvon laskennassa on polttoaineiden jakaumana käytetty vuosina toteutuneiden polttoaineiden keskimääräistä kulutusta, joka on esitetty liitteessä 5. Polttoainepainotettu päästöraja-arvo on laskettu kullekin polttoaineelle kertomalla kullakin polttoaineella saavutettu teho sitä vastaavalla päästöraja-arvolla ja jakamalla näin saatu tulo kaikkien käytettyjen polttoaineiden tehojen summalla. Päästöraja-arvo on saatu laskemalla yhteen kunkin polttoaineen painotettu päästöraja-arvo. Päästöt ja päästöraja-arvot on laskettu liitteen 8 mukaisesti. Suunnitelmaan kuuluvien laitosten rikkidioksidin kokonaispäästöt rajoitetaan tonniin vuodessa vuodesta 2008 alkaen. Poikkeuksellisinakaan vuosina päästöjen kokonaismäärä ei saa ylittää LCP-asetuksen 12 mukaisesti ja asetuksen päästöraja-arvoilla määrättyä enimmäispäästötasoa tonnia vuodessa. Poikkeuksellisella vuodella tarkoitetaan vuotta, jolloin suunnitelmaan kuuluvista laitoksista riippumattomista syistä näitä laitoksia käytetään huomattavasti keskimääräistä enemmän. Tällaisia syitä voivat olla Suomen poikkeuksellisen kylmä talvi tai Pohjoismaissa vallitseva poikkeuksellinen kuivuus tai merkittävä sähköntuotannon tai -tuonnin häiriö. Suunnitelman piiriin kuuluvien laitosten typenoksidipäästöt rajoitetaan enintään tonniin vuodessa vuodesta 2008 alkaen ja toisessa vaiheessa enintään tonniin vuodessa vuodesta 2016 alkaen. Suunnitelman piiriin kuuluvien laitosten yhteenlasketut vuosittaiset hiukkaspäästöt rajoitetaan enintään tonniin vuodessa vuodesta 2008 alkaen. Suunnitelman piiriin kuuluvat 65 laitosta luetellaan liitteessä 1 ja liitteissä 2, 3 ja 4 osoitetaan rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten kokonaispäästöjen laskentaperusteet. Liitteissä 2, 3 ja 4 laskettuja laitoskohtaisia päästömääriä käytetään vain kokonaispäästöjen laskemisessa. 3 Toimet tavoitteiden saavuttam iseksi Suunnitelmaan kuuluvien laitosten päästöjen rajoittamiseksi jäljempänä esitetyt päästörajaarvot, päästöjen tarkkailuvaatimukset sekä päästöraja-arvojen noudattamista koskevat velvoitteet on vahvistettu vuonna 2007 annetulla valtioneuvoston asetuksella, LCP-asetuksen muutoksella (798/2007). Suunnitelmaan kuuluvien laitosten päästöjen vähentämiseksi mahdollisesti tarvittavat toimet on lueteltu liitteessä 7. Liitteessä 7 luetellaan ne indikatiiviset toimet, joita kullakin laitoksella voitaisiin tarvittaessa ottaa käyttöön, mutta toimet eivät ole toiminnanharjoittajia sitovia. 3.1 Rikkidioksidi Suunnitelman piiriin kuuluvien laitosten rikkipäästöjä vähennetään soveltamalla näihin laitoksiin LCP-asetuksen päästörajoja. LCP-asetuksen päästörajat ovat osin tiukemmat kuin LCPdirektiivin päästörajat, mutta perustuvat aiempaan kansalliseen lainsäädäntöön. LCP-asetuksella (1017/2002) ja sen muutoksella (798/2007) säädetyt vuoden 2008 alusta lukien noudatettavat päästöraja-arvot suunnitelmaan kuuluville laitoksille on esitetty taulukossa 2. LCP-asetuksen muutoksen (798/2007) mukaan ympäristöluvassa voidaan kuitenkin määrätä, että polttoaineteholtaan MW:n muuta kiinteää polttoainetta kuin turvetta tai biomassaa polttavissa polttolaitoksissa voidaan noudattaa rikkidioksidipäästöraja-arvoa, joka on enintään 800 mg SO 2 /m 3 (n) 6 prosentin happipitoisuudessa, jos toiminnanharjoittaja

4 4 osoittaa lupaviranomaisen hyväksymällä tavalla, että laitoksessa ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista noudattaa taulukon 2 rikkidioksidipäästöraja-arvoa. Taulukko 2. Rikkidioksidipäästöraja-arvot lukien Kiinteät polttoaineet Polttoaineteho (P) MW Päästöraja-arvot, mg SO 2 /m 3 (n), 6 % O 2 Polttoaine Biomassa Turve Muu kiinteä 50 P < P >400*, lin. vähennys >400, lin. vähennys P > Nestemäiset polttoaineet Polttoaineteho (P) MW Päästöraja-arvot, mg SO 2 /m 3 (n), 3 % O 2 50 P < P >400, lineaarinen vähennys P > Kaasumaiset polttoaineet ( 50 MW) Polttoaine Päästöraja-arvot, mg SO 2 /m 3 (n), 3 % O 2 Kaasumaiset yhteensä 35 Nestekaasu 5 Jalostamojakeiden kaasutuksessa saadut lämpöarvoltaan vähäiset kaasut, masuunikaasu, koksaamokaasu 800 * pölypolttolaitoksissa voidaan noudattaa päästöraja-arvoa mg SO 2 /m 3 (n), lineaarinen vähennys Rikkidioksidipäästöjen vähentämiseksi on yli 200 MW:n kivihiililaitokset jo 1990-luvulla varustettu savukaasujen rikinpoistolaitteistoille. Päästöraja-arvo 230 mg SO 2 /MJ vuodenkeskiarvo on ollut voimassa vuoden 1994 alusta. Rikinpoistomenetelminä on käytetty puolikuivaa tai märkää rikinpoistomenetelmä. Lisäksi maahantuotavan kivihiilen rikkipitoisuus on saanut vuoden 1994 alusta olla enintään 390 mg /MJ ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 1 painoprosenttia vuodesta 1992 lukien. Runsasrikkisempää kivihiiltä tai raskasta polttoöljyä on saanut käyttää laitoksissa, joissa savukaasuista poistetaan rikkiä tai jotka muulla tavoin noudattavat säädettyjä rikkidioksidipäästörajoja. Tämän lisäksi Suomessa käytetään runsaasti puuta ja turvetta polttoaineina. LCP-asetuksen rikkidioksidipäästöraja-arvot ovat näille polttoaineille tiukemmat kuin LCP-direktiivin SO 2 -päästöraja-arvot kiinteille polttoaineille. Turpeen rikkipitoisuus on kuitenkin alempi kuin esimerkiksi kivihiilen, enimmillään se on noin 0,35 painoprosenttia. Rikkidioksidipäästöt ovat näiden vähennystoimien johdosta vähentyneet olemassa olevista suurista polttolaitoksista noin 54 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2004 ja 76 % vuoteen 2008 mennessä. Rikkidioksidipäästöt olivat tonnia vuonna 1990, tonnia vuonna 2004 ja tonnia vuonna Suunnitelmassa asetetun kokonaispäästöjen vähennystavoitteen ja annettujen raja-arvojen alittamiseksi riittävät pääosin jo tehdyt päästövähennystoimet, rikinpoisto kivihiiltä käyttävissä laitoksissa sekä vähärikkisten polttoaineiden käyttö.

5 5 3.2 Typenoksidit Suunnitelman piiriin kuuluvien laitosten typenoksidipäästöjä vähennetään vuoden 2008 alusta lukien noudattamalla LCP-asetuksen päästöraja-arvoja. Näitä raja-arvoja noudatetaan laitoksissa 31 päivään joulukuuta 2015 saakka ja ne on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Typenoksidipäästöraja-arvot lukien Kiinteät polttoaineet Polttoaineteho (P) MW Päästöraja-arvot, mg NO 2 /m 3 (n), 6 % O 2 Polttoaine Turve 50 P P > Nestemäiset ja kaasumaiset polttoaineet (polttolaitokset) Muu kiinteä Polttoaineteho MW Päästöraja-arvot, mg NO 2 /m 3 (n), 3 % O 2 Polttoaine Nestemäinen 50 P P > Kaasumainen Vuoden 2016 alusta sovelletaan suunnitelmaan kuuluvissa laitoksissa taulukossa 3 esitettyjä päästöjen raja-arvoja, jotka vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella noudettaviksi, jos 1) päästöjen kehitys osoittaa riittävällä varmuudella, että päästöt vuoden 2016 jälkeen jäävät pienemmiksi kuin tonnia, 2) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ei edellytä ankarampia toimia, ja 3) komissio hyväksyy sille esitetyn suunnitelman. Valtioneuvoston asetuksen valmistelu aloitetaan vuoden 2012 aikana. Kansallisen lainsäädännön nojalla on lähes kaikissa yli 100 MW:n olemassa olevissa polttolaitoksissa otettu 1990-luvulla käyttöön polttotekniset keinot typenoksidipäästöjen vähentämiseksi. Päästöohjearvoja olemassa olevien polttolaitosten typenoksidipäästöjen rajoittamiseksi on sovellettu vuoden 1995 alusta. Nyt asetetun vähennystavoitteen saavuttamiseksi low noxpolttimia joudutaan uusimaan joillakin laitoksilla ja myös asentamaan niitä muutamiin laitoksiin, joissa polttimia ei vielä ole. Myös yläilmansyötön käyttöä lisätään. Osa suunnitelmaan kuuluvista laitoksista on leijukerroskattiloita, joilla typenoksidipäästöjen raja-arvot useimmiten alitetaan. Typenoksidipäästöt ovat näiden vähennystoimien johdosta vähentyneet olemassa olevissa polttolaitoksissa noin 31prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2004 mennessä ja 61 prosenttia vuoteen 2008 mennessä. Typenoksidipäästöt olivat tonnia vuonna 1990, tonnia vuonna 2004 ja tonnia vuonna 2008.

6 6 Suunnitelmassa asetetun kokonaispäästöjen vähentämistavoitteen alittamiseksi, suunnitelmaan kuuluvien laitosten käytön on oltava riittävän alhaisella tasolla, jotta typenoksidipäästöt jäisivät riittävän alhaisiksi ja edellytykset uusien raja-arvojen vahvistamiselle olisivat olemassa. Tällä hetkellä tiedossa oleva, tähän suuntaan vaikuttava tekijä on kasvihuonekaasujen päästökauppa. Jos edellytykset uusien raja-arvojen vahvistamiselle eivät täyty, suunnitelman piiriin kuuluvien laitosten typenoksidipäästöjen rajoittamiseen sovelletaan LCP-asetusta 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen. 3.3 Hiukkaset Suunnitelmaan kuluvien laitosten hiukkaspäästöjä vähennetään noudattamalla LCP-asetuksen päästörajoja seuraavin poikkeuksin: Suunnitelmaan kuuluvassa nestemäistä polttoainetta käyttävässä laitoksessa voidaan noudattaa hiukkaspäästöjen raja-arvoa 100 mg/m 3 (n), jos laitos toimii enintään 800 tuntia vuodessa laskettuna kolmen vuoden liukuvana keskiarvona (LCP-asetuksen muutos 798/2007). Vuoden 2008 alusta noudatettavat hiukkaspäästöraja-arvot on esitetty taulukossa 4: Taulukko 4. Hiukkaspäästöraja-arvot lukien Polttoaineteho (P) MW Päästöraja-arvot, mg/m 3 (n) Polttoaine Kiinteä (6 % O 2 ) Nestemäinen (3 % O 2 ) P 50 MW 50 50/100* Kaasumaiset (3 % O 2 ) yleensä masuunikaasu terästeollisuus kaasut, joita voidaan käyttää muualla P 50 MW * voidaan noudattaa laitoksessa, joka toimii enintään 800 h/a kolmen vuoden liukuvana keskiarvona LCP-asetuksen muutoksen mukaan aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet voivat myöntää poikkeuksen, joka koskee olemassa olevaa polttoaineteholtaan alle 500 MW:n kiinteää polttoainetta käyttävää laitosta tai sellaista nestemäistä polttoainetta käyttävää laitosta, jossa polttoaineen tuhkapitoisuus on yli 0,06 prosenttia. Päästöraja-arvoksi voidaan luvassa asettaa enintään päästöraja 100 mg/m 3 (n). Suunnitelmaan kuuluvista laitoksista suurin osa on varustettu sähkösuodattimilla, jolloin esitetyt hiukkaspäästöraja-arvot alitetaan. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää hiukkaspäästöjen vähentämisen tehostamista joillakin laitoksilla. Hiukkaspäästöt ovat näiden vähennystoimien johdosta vähentyneet olemassa olevissa polttolaitoksissa noin 71 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2004 mennessä ja 85 prosenttia vuoteen mennessä. Päästöt olivat tonnia vuonna 1990, tonnia vuonna 2004 ja tonnia vuonna Suunnitelmaan kuuluvan laitoksen katsotaan noudattavan taulukoissa 2 4 määrättyjä päästöraja-arvoja jatkuvissa mittauksissa, jos kalenterivuoden aikana yhdenkään kuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja.

7 7 3.4 Päästöjen tarkkailu ja seuranta Suunnitelman piiriin kuuluvan laitoksen sulkemisen seurauksena eivät suunnitelman piiriin edelleen kuuluvien laitosten vuosittaiset kokonaispäästöt saa kasvaa. Suunnitelman piiriin kuuluvien laitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen kokonaismäärän kehitystä seurataan vuosittain. Suunnitelmaan kuuluvien laitosten päästöjä tarkkaillaan LCP-asetuksen 19 :n ja liitteen 3 mukaisesti. Suunnitelmaan kuuluvien laitosten ympäristöluvassa asetetaan määräykset päästöjen tarkkailusta ja tarkkailusuunnitelmasta annettavassa päätöksessä hyväksytään tarkkailun yksityiskohdat. Ympäristölupaviranomainen voi lupapäätöksessä hyväksyä, että laitos sitoutuu LCP-asetuksen 9 :n 1 momentissa tarkoitettuun tunnin jäljellä olevaan käyntiaikaan välisenä aikana. Toiminnanharjoittajan on LCP-asetuksen 9 :n 3 momentin mukaisesti kalenterivuosittain muun vuosiraportoinnin yhteydessä kirjallisesti ilmoitettava, kuinka monta tuntia tunnin käyntiajasta on vielä jäljellä. Näitä laitoksia on 19, ja niiden jäljellä olevasta käyntiajasta on raportoitu komissiolle vuoden 2008 ja 2009 käytettyjen tuntien mukaisesti. Ympäristölupaviranomainen voi lupapäätöksessä hyväksyä, että suunnitelmaan kuuluva yli 500 MW:n laitos noudattaa vuoden 2008 alusta lukien LCP-asetuksen 10 :n 2 momentin mukaiseen tunnin käyntiaikaan ja vuoden 2016 alusta lukien LCP-asetuksen 10 :n 3 momentin mukaiseen tunnin käyntiaikaan sidottua lievempää typenoksidipäästöraja-arvoa. Käyntiajat lasketaan viiden vuoden liukuvana keskiarvona. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain ilmoitettava muun vuosiraportoinnin yhteydessä, kuinka paljon tästä käyntiajasta on vielä jäljellä. Yksi laitos käyttää tätä joustoa ja laitos on poistettu suunnitelmasta. 4 Suunnitelman tarkistaminen ja toimeenpanon seuranta Suunnitelman kokonaispäästöjen enimmäismääriä tarkistetaan, kun siihen kuluvia laitoksia suljetaan tai jos suunnitelman toteuttamisen aikana ympäristölupaviranomainen hyväksyy, että suunnitelmaan kuuluva laitos hyödyntää LCP-asetuksen 10 :n mukaiseen vähäiseen käyntiaikaan liittyviä typenoksidipäästöraja-arvojen poikkeuksia. Suunnitelman tarkistamisesta voi ympäristöministeriö tehdä päätöksen. Ympäristöministeriön päätös on toimitettava tiedoksi ympäristölupa- ja valvontaviranomaisille sekä komissiolle. Suunnitelman kokonaispäästöjen enimmäismääriä tarkistetaan nyt ensimmäisen kerran, kun siihen kuluvista laitoksista seitsemän on suljettu, ja viiden polttoainetehoa muutettu siten, etteivät ne enää kuuluu LCP-asetuksen soveltamisalaan. Lisäksi yksi suunnitelmaan kuuluva laitos hyödyntää LCP-asetuksen 10 :n mukaiseen vuotuiseen käyntiaikaan liittyviä typenoksidipäästöraja-arvojen poikkeusta. Ympäristöministeriö asettama suunnitelman toteutumista seuraava yhteistyöryhmä, johon kuuluu toiminnanharjoittajien ja asianomaisten ministeriöiden edustajat, ovat nähneet päivitetyn suunnitelman. Toiminnanharjoittajat ilmoittavat suunnitelman kuuluvien laitosten rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten kokonaispäästötiedot vuosittain helmikuun loppuun mennessä laitosta koskevan vuosittaisen raportoinnin yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ( alkaen).

8 8 Poikkeuksellisena pidetyn vuoden päästöjen määristä on erikseen toimitettava tiedot alueelliselle ympäristökeskukselle, Suomen ympäristökeskukselle ja ympäristöministeriölle ja arvioitava ja esitettävä syyt päästöjen poikkeuksellisuuteen. Suomen ympäristökeskus laskee suunnitelmaan kuuluvien laitosten poikkeuksellisena pidetyn vuoden kokonaispäästöt ja toimittaa tiedot ympäristöministeriölle. Ympäristöministeriö tarkistaa päästötiedot ja arvioi poikkeuksellisuuden kuultuaan suunnitelman seurantaa varten asetettua yhteistyöryhmää. Suunnitelmaan kuuluvien laitosten päästöjen tarkkailussa noudatetaan LCP-asetuksen päästöjen tarkkailua ja seurantaa koskevia määräyksiä. Yksityiskohdista päätetään ympäristöluvan yhteydessä annettavilla lupamääräyksillä tai erikseen hyväksyttävässä laitoskohtaisessa päästöjen seurantaohjelmassa. Ympäristönsuojelulain (86/2000, muutos 506/2002) 46 mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä sekä siitä, miten tulokset arvioidaan ja miten tarkkailun tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja. Toiminnanharjoittaja voidaan velvoittaa esittämään tarkkailusuunnitelma edellä tarkoitetun tarkkailun tarkemmasta järjestämisestä lupaviranomaisen tai sen määräämän viranomaisen hyväksyttäväksi niin ajoissa, että tarkkailu voidaan aloittaa toiminnan alkaessa tai muuna toiminnan vaikutusten kannalta tarkoituksenmukaisena ajankohtana. Tarkkailumääräyksiä ja hyväksyttyä tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolosta huolimatta. 5 Ympäristönsuojelulain noudattaminen Polttolaitosten toimintaan ja niiden ympäristölupiin sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) säännöksiä. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 42 :n mukaan olemassa olevat polttoaineteholtaan 50 megawatin polttolaitokset hakivat ympäristölupaa viimeistään vuonna 2002 ja polttoaineteholtaan yli 50 megawatin polttolaitokset hakevat sitä viimeistään 31 päivänä joulukuuta Kaikki suunnitelmaan kuuluvat laitokset ovat saaneet ympäristöluvan. Ympäristönsuojelulain 51 mukaan lupamääräys voi olla ympäristönsuojelulain lain nojalla annettuun asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi, asetuksella annetun ympäristön laatuvaatimusten turvaamiseksi tai vesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 50 :n mukaan laitoksen toiminta ei saa olla ristiriidassa 26 :n 1 momentissa tarkoitettuihin valtakunnallisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin sisältyvien, toiminnanharjoittajaa sitovien velvoitteiden kanssa. Luvassa on lisäksi otettava huomioon tarvittavissa määrin 26 :n 1 momentin nojalla hyväksytyt muut suunnitelmat. 6 Kansallisen suunnitelman ja tietojen toimittaminen komissiolle Ympäristöministeriö toimittaa täydennetyn suunnitelman komissiolle viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2010.

9 9 Komissio arvioi kuuden kuukauden kuluessa asiakirjan toimittamisesta, täyttääkö se asetetut vaatimukset. Jos komissio ilmoittaa Suomelle, ettei päätös täytä asetettuja vaatimuksia, on Suomen kolmen kuukauden kuluessa ilmoitettava komissiolle uusista ja muutetuista toimista, jotka se toteuttaa vaatimusten täyttämiseksi. Ympäristöministeriö toimittaa vuosittain lokakuun loppuun mennessä komissiolle yhteenvedon edellisen vuoden vähintään 50 MW:n polttolaitosten kokonaispäästöistä. Suomen ympäristökeskus tekee yhteenvedon päästötiedoista. Samassa yhteydessä ympäristöministeriö lähettää komissiolle yhteenvedon suunnitelmaa koskevien laitosten päästöistä ja kokonaispäästöistä sekä arvion päästöjen kehittymisestä. 7 Suunnitelman valmistelu Toiminnanharjoittajia edustavat tahot jättivät 31 päivänä toukokuuta 2003 ympäristöministeriölle ehdotuksen valtioneuvoston päätökseksi tiettyjen olemassa olevien laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista. Ehdotuksen tavoitteena oli rajoittaa näiden laitosten rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten kokonaispäästöjä ensin vuoden 2008 ja toiseksi vuoden 2016 alusta lukien. Toiminnanharjoittajien ehdotus sisälsi myös LCP-direktiivin päästöraja-arvoilla lasketut päästöjen enimmäismäärät vuoden 2008 alusta olemassa oleville polttolaitoksille (107 laitosta). Näin lasketut rikkidioksidipäästöt olivat tonnia, typenoksidipäästöt tonnia ja hiukkaspäästöt tonnia. LCP-asetuksen päästöraja-arvoilla lasketut vastaavien laitosten rikkidioksidipäästöt olivat tonnia, typenoksidipäästöt tonnia ja hiukkaspäästöt tonnia. Ympäristöministeriö pyysi ehdotuksesta lausunnot viranomaisilta, mukaan lukien ministeriöt sekä lupa- ja valvontaviranomaiset sekä kansalaisjärjestöiltä. Ehdotus oli nähtävillä siihen kuuluvien laitosten sijaintikuntien ja vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla ja samalla varattiin mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen niille, joiden etua asia saattoi koskea. Lausuntoja saatiin 47. Mielipiteitä tai muistutuksia ei asiassa ole jätetty. Toiminnanharjoittajille varattiin tilaisuus vastineen antamiseen lausunnoissa esiin tulleista seikoista. Toiminnanharjoittajat jättivät vastineen ympäristöministeriölle 24 päivänä syyskuuta Toiminnanharjoittavat täydensivät vastinettaan ympäristöministeriölle toimittamallaan kirjeellä , jossa he peruuttivat jättämänsä ehdotuksen valtioneuvoston päätökseksi. Samalla toiminnanharjoittajat ehdottivat, että kansallinen päästöjen vähennyssuunnitelman toteutetaan vain typenoksidipäästöjen osalta ympäristönsuojelulain 26 perusteella ja että ympäristöministeriö alkaisi valmistella LCP-asetuksen muuttamista hiukkaspäästöjen osalta. Ympäristöministeriö järjesti kuulemistilaisuuden toiminnanharjoittajien uudesta ehdotuksesta niille tahoille (ministeriöt, ympäristölupa- ja valvontaviranomaiset, toiminnanharjoittajat, kansalaisjärjestöt), joilta oli aiemmasta ehdotuksesta pyydetty lausuntoja. Kuulemistilaisuudessa oli mahdollisuus esittää mielipiteitä asiasta. Päätöstä täydennettiin suunnitelman tarkistamismenettelyä ja ympäristövaikutuksia koskevista kohdista sekä lisättiin taloudellisiin vaikutuksiin vertailutietoja jo toteutuneiden toimien kustannuksista. Ympäristöministeriö toimitti typenoksidipäästöjen vähentämistä koskevan valtioneuvoston hyväksymän suunnitelman komissiolle 27 päivänä marraskuuta Komission ympäristöpääosasto katsoi Suomelle 12. helmikuuta 2004 toimittamassaan kirjeessä, ettei vain typenoksidipäästöjen vähentämistä koskeva suunnitelma täytä LCP-direktiivin artiklan 4 kohdan

10 10 6 vaatimuksia, vaan suunnitelman tulisi kattaa kaikkien kolmen epäpuhtauden rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentäminen. Lisäksi kirjeessä todettiin, että komissio voi myöntää Suomelle lisäaikaa täydennysten toimittamiseen. Ympäristöministeriö on 24 päivänä maaliskuuta ja 25 päivänä toukokuuta päivätyillä kirjeillään pyytänyt komissiolta lisäaikaa marraskuun 2004 loppuun täydennysten toimittamiseksi. Suunnitelmaa on täydennetty toiminnanharjoittajien toimittamien lisäselvitysten pohjalta rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamista koskevin ehdotuksin. Lisäksi suunnitelmasta on poistettu 21 olemassa olevaa polttolaitosta, jotka LCP-asetuksen 9 :n mukaisesti ovat 30. kesäkuuta 2004 mennessä ilmoittaneet sitoutuvansa tunnin jäljellä olevaan käyntiaikaan. Ympäristöministeriö järjesti 25 päivänä lokakuuta 2004 kuulemistilaisuuden täydennetystä suunnitelmasta. Kuulemistilaisuudessa oli mahdollisuus esittää mielipiteitä asiasta. Myös kirjallisia mielipiteitä voi toimittaa viimeistään 27 päivänä lokakuuta Ympäristöministeriö toimitti suunnitelman komissiolle ja komission ilmoituksen mukaan kuuden kuukauden määräaika alkoi 8 päivästä joulukuuta Suunnitelmassa oleva virhe korjattiin valtioneuvoston päätöksellä 27 päivänä tammikuuta Suomi sai komissiolta päivätyn kirjeen, jossa komissio ilmoitti, että se selvittää LCP-direktiivin tulkintaan liittyviä seikkoja, jotka ovat merkityksellisiä kaikkien jäsenmaiden osalta ja vastaa sen jälkeen Suomen suunnitelmaa koskevaan asiaan. Suomi sai päivätyn kirjeen komissiolta, jossa pyydettiin täydentämään suunnitelmaa sekä ottamaan huomioon komission kirjeessään toteamat tulkinnat LCP-direktiivistä. Komissio on valmis hyväksymään mahdollisuuden yhdistää kansallinen päästöjen vähennyssuunnitelma ja päästöraja-arvot direktiivin täytäntöönpanossa (kansallinen päästöjen vähennyssuunnitelman joidenkin laitosten osalta ja päästöraja-arvot toisten osalta). Komissio lisäksi korostaa kirjeessään, että valitusta lähestymistavasta riippumatta tulee "olemassa olevan polttolaitoksen " tulkinnassa, jota käytetään laskutoimituksia tehtäessä, noudattaa esitettyä "yhteinen piippu" lähestymistapaa. Täydennykset tuli toimittaa komissiolle 7 päivään marraskuuta 2005 mennessä. Ympäristöministeriö on pyytänyt komissiolta lisäaikaa täydennysten toimittamiselle 28 päivään marraskuuta 2005 saakka. Ympäristöministeriö toimitti komission pyynnöstä tarkennetut tiedot laitoksista, jotka kuuluivat vuonna 2005 hyväksyttyyn suunnitelmaan, koska toiminnanharjoittajien nimet olivat monessa laitoksessa muuttuneet vuoden 2005 jälkeen. Yhteystietojen ja laitosluettelon päivityksen yhteydessä myös ilmeni, että osa suunnitelmaan kuuluvista laitoksista oli lopettanut toimintansa vuosien aikana, ja osan polttoainetehoja oli muutettu. Suomi sai päivätyn kirjeen komissiolta, jossa pyydettiin Suomen täydentämään suunnitelmaa sekä toimittamana päivitetty suunnitelman 3 kuukauden kuluessa komissiolle. Ympäristöministeriö lähetti muutetun suunnitelmaehdotuksen kuultavaksi ja on täydentänyt suunnitelmaa saatujen ehdotusten mukaisesti. 8 Vaikutukset ympäristöön Suunnitelmaan kuuluvien laitosten rikkidioksidipäästöjen osuus oli noin 32 prosenttia, typenoksidipäästöjen osuus oli noin 15 prosenttia ja hiukkaspäästöjen osuus noin 3 prosenttia Suomen rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten kokonaispäästöistä vuonna 2001.

11 11 Typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöt aiheuttavat happamoitumista, ja hiukkaspäästöt voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Lisäksi eri yhdisteillä on yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi typenoksidit muodostavat auringon valossa yhdessä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kanssa otsonia sekä voivat aiheuttaa maaperän ja vesistöjen rehevöitymistä yhdessä ammoniakkipäästöjen kanssa. Tehokkaimmin toimet vaikuttavat, kun niitä toteutetaan sekä Suomessa että koko Euroopassa. Omilla toimilla voi kuitenkin olla merkittäviä alueellisia ja paikallisia vaikutuksia. Tämän suunnitelman sekä LCP-asetuksen toimet päästöjen vähentämiseksi ovat osa toimia, joilla päästökattodirektiivin toteuttamiseksi vahvistetussa Suomen kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa, jonka valtioneuvosto hyväksyi syyskuussa 2002, asetetut rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjen enimmäismäärät voitaisiin vuonna 2010 saavuttaa. Tässä ilmansuojeluohjelmassa on kirjattu rikkidioksidipäästöjen enimmäismääräksi t ja typenoksidipäästöjen enimmäismääräksi t vuodesta 2010 alkaen. Päästökattojen määrittämisen lähtökohtana on ilman epäpuhtauksien ympäristövaikutusten vähentäminen koko yhteisön alueella. Suunnitelmassa vuodesta 2008 ja edelleen vuodesta 2016 noudatettaviksi määrättävillä rikkidioksidi-, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen enimmäismäärillä pyritään siihen, että päästöt näistä laitoksista vähenevät ja vähintään säilyvät nykytason alapuolella. Käytännössä suunnitelmalla ei ole todennäköisesti juurikaan vaikutusta rikkidioksidin päästöihin. Energiantuotannon rikkidioksidipäästöjä on rajoitettu tehokkaasti jo 1990-luvun alkupuolelta saakka. Myös hiukkaspäästöjen osalta suunnitelman vaikutukset päästöihin jäävät pieniksi. Suunnitelma saattaa lisätä päästöjä muutamissa yksittäisissä öljykäyttöisissä laitoksissa, joissa ilman suunnitelmaa noudatettaisiin poikkeuksetta päästörajaa 50 mg/m 3 (n). Jos suunnitelma laaditaan, voivat nämä öljykäyttöiset laitokset noudattaa päästöraja-arvoa 100 mg /m 3 (n). Nämä vaikutukset jäävät kuitenkin paikallisiksi ja pieniksi, sillä mahdollisuus on rajattu vain laitoksiin, jotka käyvät alle 800 tuntia vuodessa. Aluehallintovirastojen ympäristövastuualueet voivat ympäristöluvassa myöntää poikkeuksen hiukkaspäästöjen raja-arvoista LCP-asetuksen muutoksen 907/2005 mukaisesti suuremmillekin laitoksille. Tällöin ympäristövaikutukset arvioidaan kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Poikkeus ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin mitä LCP-asetuksessa on säädetty. Pääkaupunkiseudulla tehdyissä leviämislaskelmissa on todettu, että energiantuotannon hiukkaspäästöjen aiheuttamat keskimääräiset hiukkaspitoisuudet ovat alle yhden prosentin mitatuista PM 10 -pitoisuuden vuosikeskiarvoista. Energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmat hiukkaspitoisuudet ovat alle 3 prosenttia ohjearvoista. Onkin oletettavaa, että joidenkin vähän käyvien öljylaitosten päästöjen mahdollinen lisääntyminen ei näy käytännössä kaupunkien ilmanlaadussa. Typenoksidien päästöjen oletetaan vähenevän nykytilaan verrattuna, koska useilla laitoksilla otetaan käyttöön uusia polttoteknisiä typenpoistomenetelmiä. Verrattaessa suunnitelmaa siihen, että suunnitelmaa ei laadittaisi, niin käytännössä suunnitelman noudattaminen saattaa johtaa siihen, että viidellä paikkakunnalla sijaitsevan kahdeksan yli 500 MW:n kiinteän polttoaineen laitoksen typenoksidipäästöt eivät vähene vuonna 2016 samalla tavoin kuin ne vähenisivät noudatettaessa LCP-asetuksen (1017/2002) mukaisia päästöraja-arvoja. Voimalaitosten päästöjen vaikutuksista ilman laatuun ja ympäristöön tehdyistä selvityksistä käy ilmi, että energiantuotannon typpidioksidipäästöjen merkitys on Suomessa vähäinen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olevasta voimalaitoksesta tehdyt leviämislaskelmat osoittavat,

12 12 että sen aiheuttama suurin lisä typenoksidipitoisuuksien vuosikeskiarvoon on 0,58 μg NOx/m 3. Katalyytit laskisivat laitoksen aiheuttamaa suurinta lisäystä vuosikeskiarvoon 0,33 μg NOx /m 3. Pääkaupunkiseudulla esiintyvät typenoksidien vuosikeskiarvot ovat tasolla μg NOx /m 3, joten katalyytin asentamisella olisi suurimmillaankin vain vähäinen vaikutus. Pääkaupunkiseudulla 27 päästöiltään suurimman voimalaitoksen ja lämpökeskuksen rikkidioksidi-, typenoksidien- ja hiukkaspäästöjen vaikutuksia ilman laatuun välisellä ajanjaksolla on selvitetty ilmatieteen laitoksen mallilaskelmin. Tulosten mukaan tutkimuksessa käytettyjen energiantuotannon päästöjen perusteella lasketut typpidioksidipitoisuudet alittavat vuorokausi- ja tuntiohjearvot kaikkialla tutkimusalueella. Typpidioksidipitoisuuden korkein vuorokausikeskiarvo on 5 prosenttia ja tuntikeskiarvo 6 prosenttia vastaavista ohjearvoista. Energiantuotannon päästöillä on tutkimuksen mukaan varsin pieni vaikutus pääkaupunkiseudun typenoksidipitoisuuksiin. Kristiinan, Tahkoluodon ja Vaskiluodon voimalaitoksilla 1990-luvun lopulla tehtyjen leviämislaskelmien mukaan voimalaitosten päästöjen osuus läheisten taajamien typpidioksidipitoisuuksista on tyypillisesti 1 2 μg/m 3. Ilman laadun ohje- ja raja-arvot eivät ylity Kristiinankaupungin, Porin tai Vaasan kaupungeissa. Tahkoluodon, Kristiinan ja Vaskiluodon voimalaitokset sijaitsevat länsirannikolla, jossa seudun tila mm. tehtyjen bioindikaattoritutkimusten mukaan on parantunut huomattavasti 1980-luvulta. Voimalaitosten typpipäästöjen osuus laskeumasta on enintään joitain prosentteja. Inkoon voimalaitoksen ympäristössä tehtyjen ilmanlaatumittausten ja muiden tutkimusten mukaan voimalaitoksen päästöillä ei ole käytännössä vaikutusta alueen ilmanlaatuun. Voimalaitoksen päästöjen vaikutusta ilman laatuun korkean käyttöasteen vuosina on 1990-luvun puolivälissä selvitetty leviämismallilaskelmin, joiden mukaan kolmen yksikön käydessä täydellä teholla ja nykyisillä ominaispäästötasoilla typenoksidipäästöt aiheuttavat suurimmillaan vuosipitoisuuden 0,7 µg/m 3, vrk-pitoisuuden 8 µg/m 3 ja tuntipitoisuuden 63 µg/m 3. Päästövähennyksien ansiosta erityisesti rikkilaskeuma on selvästi pienentynyt niin Suomessa kuin myös muualla. Suomen ympäristökeskuksen mittausasemilla on laskeuma vuodesta 1985 vähentynyt rikin osalta ja typen osalta prosenttia. 9 Taloudelliset vaikutukset Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset aiheutuisivat typenoksidipäästöjen vähentämisessä yli 500 MW:n kiinteää polttoainetta polttavien laitosten päästöjen vähentämisen toisen vaiheen, vuonna 2016 voimaan tulevan päästöraja-arvon 200 mg NO 2 /m 3 (n) edellyttämistä toimista. Tämä edellyttäisi laitosten varustamista sekundäärisellä typenpoistolaitteistolla (selektiivinen katalyyttinen pelkistys, SCR), jolloin kustannukset laitosta kohti olisivat noin 13 miljoonaa euroa. Tieto perustuu mm. maailmanpankin ja Yhdysvaltojen ympäristöviraston (US EPA) julkaisemiin tietoihin sekä alan yhtiöissä tehtyihin arvioihin. Tarkat investointikusta vaihtelevat laitoksittain muun muassa sen mukaan millaisia muutostöitä laitoksella tulee tehdä typenpoistolaitteiston sijoittamiseksi. Toiminnanharjoittajat ovat arvioineet, että kokonaiskustannukset mukaan lukien käyttökustannukset, olisivat euroa / vähennetty NO 2 tonni käyden täydellä teholla tuntia vuodessa. Polttoaineteholtaan yli 500 MW:n vanhoja laitoksia Suomessa on kahdeksan (Salmisaari, Kristiina, Tahkoluoto, Vaskiluoto, Inkoo 1, 2, 3 ja 4), joista osa toimii koko ajan peruskuorman tuotannossa, osa vara- ja huipputuotannossa. Vanhoissa laitoksissa joudutaan käyttämään katalyyttistä typenpoistoa asennettaessa huomattavasti erilaisia ratkaisuja kuin uusissa laitok-

13 13 sissa. Tilanpuute ja joissain tapauksissa esimerkiksi savukaasupuhaltimien muuttamis- tai uusimistarve voi johtaa 1,5 3 kertaa suurempiin investointikustannuksiin kuin uusissa laitoksissa. Näistä kahdeksasta laitoksesta useimman keskimääräinen käyttö jäänee toiminnanharjoittajien arvion mukaan verraten vähäiseksi vuoden 2016 jälkeen. LCP-asetuksen 10 mahdollistaman tunnin säännön käyttäminen näillä laitoksilla ei ole mahdollista, sillä pohjoismaisista energiamarkkinoista johtuen laitoksia tarvitaan edelleen erityisesti kuivina ja kylminä kausina. Pohjoismaisen markkina-alueen sähköntuotannosta lähes puolet perustuu vesivoimaan, jonka tuotantomahdollisuudet riippuvat käytössä olevista vesivaroista. Suomen polttolaitoksilla, erityisesti lauhdutusvoimalla on huomattava strateginen merkitys pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Vuosien 2002 ja 2003 kaltaisina kuivina vesivuosina Suomen lauhde- ja varavoimantuotanto korvaa vähentynyttä vesivoimantuotantoa pohjoismaisilla markkinoilla. Keskimääräisinä ja runsasvetisinä vuosina lauhde- ja varavoimantuotanto on puolestaan verrattain alhainen. Valtakunnallisesti mainitun kahdeksan laitoksen varustaminen katalyyttisellä typenpoistolla vähentäisi typenoksidipäästöjä jonkin verran. Näiden kahdeksan yli 500 MW:n laitoksen yhteiset typenoksidipäästöt olivat vuonna 2001 noin tonnia. Katalyyttisen typenpoistolaitteiston rakentaminen kaikkiin laitoksiin vähentäisi päästöjä noin 70 prosenttia eli noin tonnia vuoden 2001 päästöjen tasosta. Tämän saavuttaminen merkitsisi investointikustannuksina arviolta miljoonaa euroa. Päästöjen vähennyssuunnitelman avulla kyseiset kustannukset voitaisiin pääosin välttää. Jo 1990-luvulla on kansalliseen lainsäädäntöön pohjautuen investoitu Suomessa vanhojen kivihiililaitosten polttoteknisin keinoin toteutettavaan typenpoistoon noin 67 miljoonaa euroa, joka laitostasolla oli välillä 5,4 1,7 miljoonaa euroa. Näin saavutettavat päästötasot ovat näissä laitoksissa vaihdelleet välillä mg NO 2 /m 3 (n). Samat tekniset vähennyskeinot typenoksidipäästöjen vähentämiseksi on pääosin toteutettu sekä paljon että vähän käyvissä laitoksissa. Lisäksi kaasuturbiinien typenpoistoon on samanaikaisesti investoitu noin 17 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 alusta voimaan tuleviksi ehdotetut typenoksidipäästöraja-arvot vastaavat tasoa, joka Suomessa edellytettiin vuonna 1991 annetuilla kansallisilla ohjearvoilla. Uudet raja-arvot voitaneen olemassa olevissa laitoksissa saavuttaa pääosin vaikuttamalla ajoparametreihin, mutta osassa laitoksia nämä raja-arvot edellyttävät kuitenkin jo asennettujen Low-NOxpolttimien uusimista uusinta tekniikkaa vastaaviksi ja/tai investointeja yläilmansyöttöjärjestelmään. Näiden lisäkustannusten arvioidaan olevan noin 0,5 2 miljoonaa euroa laitosta kohti. Vuosina investointiin Suomessa vanhojen kivihiilivoimalaitosten rikinpoistoon noin 260 miljoonaa euroa, mikä vaikutti merkittävimmin energiantuotannon rikkidioksidipäästöjen vähentymiseen. Näiden investointien kustannukseksi on arvioitu euroa poistettua rikkidioksiditonnia peruskuormaa ajavilla laitoksilla ja euroa huippukuormaa ajavilla laitoksilla. Hiukkaspäästöraja-arvon 50 mg /m 3 (n) noudattaminen vanhoissa ja 1980-luvuilla rakennetussa pääasiassa huippu- ja varalaitoksina toimivissa öljyä käyttävissä yli 50 MW:n polttolaitoksissa edellyttäisi uusia investointeja hiukkaspuhdistustekniikkaan. Nämä laitokset toimivat tyypillisesti alle 800 tuntia vuodessa ja vain poikkeuksellisissa tilanteissa käyntiajat ovat suuremmat. Nykyisellään pääosa näistä laitoksista saavuttaa hiukkaspäästötason, joka

14 14 vaihtelee mg/m 3 (n) välillä. Vaikutukset ovat paikallisia, mutta jäänevät lyhyen käyntiajan vuoksi vähäisiksi. Multisyklonin investointikustannukset ovat euroa/mwh vanhaan MW:n öljylaitokseen. Päästötason 50 mg alittaminen ei riipu vain erotustekniikasta vaan myös käytettävästä öljylaadusta. 10 Päätöksestä tiedottaminen Ympäristöministeriö toimittaa päätöksen ehdotuksen tehneelle toiminnanharjoittajia edustavalle taholle. Ympäristöministeriö tiedottaa päätöksestä lupa- ja valvontaviranomaisille. Päätös on yleistiedoksiantona nähtävillä ympäristöministeriön ilmoitustaululla. Ympäristöministeriö tiedottaa samoille tahoille komission kannanoton päätökseen. 11 Aiemmin annetun valtione uvoston päätöksen muuttaminen Tällä päätöksellä muutetaan valtioneuvoston 24 päivänä marraskuuta 2005 tekemää päätöstä olemassa olevien suurten polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamista koskevasta suunnitelmasta. Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2010 Ympäristöministeri Paula Lehtomäki Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen

15 15 LIITTEET 1. Suunnitelmaan kuuluvat laitokset 2. LCP-direktiivin artiklan 4.6 ja LCP-asetuksen 12 mukaisesti lasketut laitosten yhteiset rikkidioksidin kokonaispäästöt 3. LCP-direktiivin artiklan 4.6 ja LCP-asetuksen 12 mukaisesti lasketut laitosten yhteiset typenoksidien kokonaispäästöt 4. LCP-direktiivin artiklan 4.6 ja LCP-asetuksen 12 mukaisesti lasketut laitosten yhteiset hiukkasten kokonaispäästöt 5. Keskimääräinen polttoaineen kulutus v , TJ/a 6. Suunnitelmasta poistetut tunnin käyntiaikaan sitoutuneet laitokset 7. Suunnitelmaan kuuluvien laitosten päästöjen indikaatiiviset vähentämistoimet 8. Savukaasumäärien kertoimet ja monipolttoaineyksikön päästöjen laskentakaava

16 16

17 17 Liite 1. Suunnitelmaan kuuluvat laitokset Numero Nimi Yhtiö, paikkakunta vuonna 2005 Nykyinen yhtiön nimi Polttoaineet Polttoaineteho (MW) Vuotuiset SO 2 -päästöt 2001 (t/a) Vuotuiset NO x-päästöt 2001 (t/a) 1 3 Imatra kattilat 9 11 Stora Enso Oyj, Imatra Stora Enso Oyj, Imatra Mill, Boilers 9 11 (3*50 MW) maakaasu 3* Limingantulli k1 Oulun Energia, Oulu OULUN ENERGIA, Limingantulli heating plant, Oulu Boiler 1 öljy 50 0,67 0,401 5 Säteri k1 Fortum Oyj, Säteri KUITU FINLAND OY, Boiler 1 maakaasu Tako Board k3 M-real Oyj, Tampere M-real Oyj, Tako Board, P3 Boiler 3 maakaasu, (öljy) 68 3,5 181,2 11 Koverhar MAN-kattila Fundia Wire Oy Ab, Koverhar Ovako Wire Oy Ab, Boiler 1 (Power plant) masuunikaasu, (öljy) 66 10,8 75,2 12 Witermo kuumavesikattilat Vaasan Sähkö Oy, Vaasa Vaasan Sähkö Oy, Palosaaren silta, Boiler 2: Witermo 1 öljy 66 43,3 20,7 13 Martinlaakso 3 Vantaan Energia, Vantaa VANTAAN ENERGIA OY, Martinlaakso, Boiler 3 öljy Ruskeasuo k1 Helsingin Energia, Helsinki Helsingin Energia, Ruskeasuo heating plant, Boiler 1 öljy Ruskeasuo k2 Helsingin Energia, Helsinki Helsingin Energia, Ruskeasuo heating plant, Boiler 2 öljy Ruskeasuo k3 Helsingin Energia, Helsinki Helsingin Energia, Ruskeasuo heating plant, Boiler 3 öljy Ruskeasuo k4 Helsingin Energia, Helsinki Helsingin Energia, Ruskeasuo heating plant, Boiler 4 öljy Kemira, Pori k1 Kemira Pigments Oy, Pori Porin Prosessivoima Oy, Pyroflow Boiler kivihiili, puu, (öljy) Suomenoja k3 E.ON Finland Oyj, Espoo Fortum Power and Heat Oy, Suomenoja Power Plant, Boiler 3 kivihiili, (öljy) Kaskinen Oy Metsä-Botnia Ab, Kaskinen M-real, Kaskinen BCTMP puu, öljy Tervasaari CE2 UPM-Kymmene, Valkeakoski UPM-KYMMENE OYJ, TERVASAARI, P1 Boiler CE II maakaasu, puu, (öljy) Uimaharju k2 Fortum Oyj, Uimaharju FORTUM POWER AND HEAT OY, Uimaharju, Boiler 2 puu, (öljy) Lassila k1 Helsingin Energia, Helsinki HELSINGIN ENERGIA, LASSILA heating plant, Boiler 1 öljy ,7 9,6 26 Lassila k2 Helsingin Energia, Helsinki HELSINGIN ENERGIA, LASSILA heating plant, Boiler 2 öljy ,1 27 Myllypuro k5 Helsingin Energia, Helsinki Helsingin Energia, Myllypuro heating plant, Boiler 1 öljy Myllypuro k6 Helsingin Energia, Helsinki Helsingin Energia, Myllypuro heating plant, Boiler 2 öljy Salmisaari k7 Helsingin Energia, Helsinki HELSINGIN ENERGIA, SALMISAARI Power Plant, Boiler 7 kivihiili, (öljy) Martinlaakso 2 Vantaan Energia, Vantaa VANTAAN ENERGIA OY, Martinlaakso Power Plant, Boiler 2 kivihiili, maakaasu, (öljy) Haapaniemi 2 Kuopion Energia, Kuopio KUOPION ENERGIA OY, HAAPANIEMI Power plant II turve, puu, (öljy) ,77 857,36 33 Suomenoja k1 E.ON Finland Oyj, Espoo Fortum Power and Heat Oy, Suomenoja Power Plant, Boiler 1 kivihiili, (öljy), biokaasu Toppila 1 Oulun Energia, Oulu OULUN ENERGIA, Toppila Power Plant, Boiler 1 Toppila 1 turve, puu, (öljy) ,4 532,6 35 Naantali 1 Fortum Oyj, Naantali Fortum Power and Heat Oy, Naantali Power Plant, Boiler 1 kivihiili, puu, (öljy) Naantali 2 Fortum Oyj, Naantali Fortum Power and Heat Oy, Naantali Power Plant, Boiler 2 kivihiili, puu, jalostamokaasu, (öljy) Naantali 3 Fortum Oyj, Naantali Fortum Power and Heat Oy, Naantali Power Plant, Boiler 3 kivihiili, puu, jalostamokaasu, (öljy) Hanasaari B3 Helsingin Energia, Helsinki HELSINGIN ENERGIA, Hanasaari B-power plant, Boiler 3 kivihiili, (öljy) Hanasaari B4 Helsingin Energia, Helsinki HELSINGIN ENERGIA, Hanasaari B-power plant, Boiler 4 kivihiili, (öljy) Mussalon Kaukolämpö Oy and Nokian Lämpövoima Oy, Mussalo Power 40 Mussalo 2 Pohjolan Voima Oy, Kotka plant Nokian Lämpövoima Oy, Mussalo 2 maakaasu, (öljy) Haapavesi Fortum Oyj, Haapavesi KANTELEEN VOIMA OY, Haapavesi Power plant, Boiler 390 MW turve, puu, (öljy) Salmisaari k1 Helsingin Energia, Helsinki HELSINGIN ENERGIA, SALMISAARI Power plant, Boiler 1 kivihiili, (öljy)

18 18 Liite 1. Suunnitelmaan kuuluvat laitokset 43 Tahkoluoto Pohjolan Voima Oy, Pori PVO Lämpövoima Oy, Tahkoluoto Power Plant, Boiler kivihiili, (öljy) Kristiina, hiili Pohjolan Voima Oy, Kristiinankaupunki PVO-Lämpövoima Oy, Kristiina Power Plant, Boiler 2 KRS2 kivihiili, (öljy) Vaskiluoto, hiili Pohjolan Voima Oy, Vaasa Vaskiluodon Voima Oy, Boiler VL 2 kivihiili, (öljy) Inkoo 1 Fortum Oyj, Inkoo FORTUM POWER AND HEAT OY, INKOO Power plant, Boiler 1 kivihiili, (öljy) , Inkoo 2 Fortum Oyj, Inkoo FORTUM POWER AND HEAT OY, Inkoo Power plant, Boiler 2 kivihiili, (öljy) ,3 49 Inkoo 4 Fortum Oyj, Inkoo FORTUM POWER AND HEAT OY, INKOO Power plant, Boiler 4 kivihiili, (öljy) Tolkkinen Porvoon Energia, Porvoo Oy Porvoon Energia Oy, Tolkkinen Power Plant, Boiler 1 puu, kivihiili, jäte, (öljy) LAANILAN VOIMA OY, Pyroflow Boiler, former KEMIRA OYJ; Oulu 51 Kemira, Oulu KPA Kemira Chemicals Oy, Oulu boiler turve, puu, kivihiili, jäte, (öljy) Rauma sk2 UPM-Kymmene, Rauma Rauman voima Oy, Boiler SK2 turve, puu, (öljy) 68 34,8 198,1 56 Sunila k2 Sunila Oy, Kotka Stora Enso Oyj, Bark Boiler 2, former Sunila Oy puu, maakaasu, (öljy) 83 52,5 139,8 57 Turku Turku Energia Oy, Turku Turku Energia Oy, Linnankatu Power Plant, Boiler kivihiili, puu, (öljy) Aittaluoto1 Porin Lämpövoima Oy, Pori Pori Energia Oy, Aittaluoto Power Plant, R Boiler turve, puu, (öljy) Mänttä k4 Mäntän Energia Oy, Mänttä Mäntän Energia Oy, P4 Boiler K4 turve, puu, kivihiili, (öljy) Heinola pr2 Stora Enso Oyj, Heinola Stora Enso Oyj, Heinola Mill, Boiler 1 (PR2) turve, puu, kivihiili, (öljy) M-B, Kemi k10 Oy Metsä-Botnia Ab, Kemi Oy Metsä-Botnia Ab, Kemi Mill, Boiler 10 puu, turve, (öljy) ,5 339,8 63 Mänttä k3 Mäntän Energia Oy, Mänttä Mäntän Energia Oy, P3 Boiler K3 kivihiili, puu, (öljy) Kaukaa k1 UPM-Kymmene Oyj, Lappeenranta UPM-Kymmene Oyj, Kaukaa Mill, Bark Boiler 1 puu, maakaasu, (öljy) M-real, Simpele k6 M-real, Simpele M-Real Oyj, Simpele Mill, Boiler 1 turve, puu, (öljy) Haapaniemi 1 Kuopion Energia, Kuopio KUOPION ENERGIA OY, HAAPANIEMI Power plant I turve, puu, (öljy) ,79 185,87 67 Aittaluoto2 Porin Lämpövoima Oy, Pori Pori Energia Oy, Aittaluoto Power Plant, RT Boiler turve, puu, (öljy) Pietarsaari AK1 Alholmenskraft Oy, Pietarsaari Oy Alholmens Kraft Ab, AK1 Bark Boiler puu, jäte, (öljy) Raahe k3 Rautaruukki, Raahe RAUTARUUKKI Oyj, Raahe, Boiler 3 masuunikaasu, koksaamomokaasu, (öljy) , Oulu, puujätekattila Stora Enso Oyj, Oulu STORA ENSO OYJ, Oulu Mill, Boiler puu, turve, (öljy) 163 0, Porvoo k1 Fortum Oyj, Porvoo Neste Oil Oyj, Porvoo refinery, Boiler K1 (BF-14001) öljy, jalostamokaasu, muufoss.kaasu, maakaasu ,5 72 Porvoo k2 Fortum Oyj, Porvoo Neste Oil Oyj, Porvoo refinery, Boiler K2 (BF-14002) öljy, jalostamokaasu, muufoss.kaasu, maakaasu ,5 74 Naistenlahti 2 Tampereen sähkölaitos, Tampere Tampereen Sähkölaitos, Naistenlahti Power plant, NSL 2 turve, puu, maakaasu, (öljy) Fortum Power and Heat Oy/Fortum Service Oy, Joensuu Power Plant, 75 Joensuu E.ON Finland Oyj, Joensuu Boiler 1 turve, puu, jäte, (öljy) ,21 499,37 76 Anjalankoski k2 Kymenso Oy, Anjalankoski Stora Enso Oyj, Anjalankoski Mill turve, puu, kivihiili, maakaasu, (öljy) Rauhalahti k1 Fortum Oyj, Jyväskylä Jyväskylän Energiantuotanto Oy, Rauhalahti Power Plant, Boiler 1 turve, puu, kivihiili, jäte, (öljy) Kymijärvi k1 Lahden Lämpövoima Oy, Lahti LAHTI ENERGIA OY, Kymijärvi Power Plant, Boiler 1 kivihiili, jäte, maakaasu, öljy

19 19 Liite 1. Suunnitelmaan kuuluvat laitokset Numero Nimi Vuotuiset hiukkaspäästöt 2001 (t/a) Vuotuiset SO 2-päästöt 2003 (t/a) Vuotuiset NOx-päästöt 2003 (t/a) Vuotuiset hiukkaspäästöt 2003 (t/a) Vuotuiset SO 2-päästöt 2008 (t/a) Vuotuiset NOx-päästöt 2008 (t/a) Vuotuiset hiukkaspäästöt 2008 (t/a) 1 3 Imatra kattilat Limingantulli k1 0,16 0,2 0,4 0,01 0 0, Säteri k Tako Board k3 0, , Koverhar MAN-kattila 5, , ,1 2,5 12 Witermo kuumavesikattilat 1,3 37,1 17,8 1 23,97 10,66 0,8 13 Martinlaakso ,18 0,04 0, Ruskeasuo k ,2 0,56 5,5 1,6 0,3 16 Ruskeasuo k2 0,4 21 6,6 1,34 1,6 0,5 0,1 17 Ruskeasuo k3 0,4 17 6,5 0,63 5,4 1,5 0,1 18 Ruskeasuo k4 0, ,81 1,5 0,4 0,1 20 Kemira, Pori k1 40, , ,1 21 Suomenoja k Kaskinen ,38 335,24 55,03 23 Tervasaari CE , Uimaharju k ,8 28,3 187,4 69,4 25 Lassila k1 0, ,3 4 1,19 0,39 26 Lassila k2 0, ,39 2 0,91 0,09 27 Myllypuro k5 0, ,96 1 0,32 0,02 28 Myllypuro k6 0, ,5 2,7 0,75 0,05 30 Salmisaari k ,2 32,7 32,31 11,69 31 Martinlaakso 2 20, , ,4 32 Haapaniemi 2 74, ,9 603,58 22,39 33 Suomenoja k Toppila 1 41, ,7 579,19 364,81 13,54 35 Naantali 1 11, ,25 36 Naantali 2 62, ,5 37 Naantali ,8 38 Hanasaari B ,6 779,4 71,8 39 Hanasaari B , ,4 40 Mussalo ,1 0 0, Haapavesi Salmisaari k ,

20 20 Liite 1. Suunnitelmaan kuuluvat laitokset 43 Tahkoluoto Kristiina, hiili , Vaskiluoto, hiili , ,26 14,42 46 Inkoo ,2 5,8 0,2 47 Inkoo 2 4, ,9 28,6 40,1 1,1 49 Inkoo ,5 37,7 33,9 0,6 50 Tolkkinen 68, ,3 3,5 156,5 5,7 51 Kemira, Oulu KPA ,4 61,3 6,3 54 Rauma sk2 80, Sunila k2 1, ,9 10,6 29,6 1,19 57 Turku 8, , Aittaluoto ,2 92,4 109,3 10,2 60 Mänttä k ,4 147,4 162,73 6,58 61 Heinola pr ,9 245,5 2,1 62 M-B, Kemi k ,6 6,1 147,3 2,8 63 Mänttä k3 0, ,25 7,59 0,77 64 Kaukaa k ,1 544,46 9,77 65 M-real, Simpele k6 15, ,4 262, Haapaniemi 1 18, ,8 409,58 222,68 14,6 67 Aittaluoto ,6 430,6 12,4 68 Pietarsaari AK ,4 13,9 6,9 69 Raahe k3 6, , ,79 16,2 70 Oulu, puujätekattila 0 10,3 6,8 0,2 14,9 10 0,2 71 Porvoo k1 41, Porvoo k2 41, Naistenlahti Joensuu 82, , Anjalankoski k Rauhalahti k1 49, ,5 1015,3 216,3 78 Kymijärvi k1 49, ,