SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola 23.4.2015"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS ASUNNON JA MUUN OLESKELUTI- LAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA SEKÄ ULKOPUOLISTEN ASIANTUNTI- JOIDEN PÄTEVYYSVAATIMUKSISTA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Uusi sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista, jäljempänä asumisterveysasetus, korvaisi nykyisin käytössä olevan sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1, jäljempänä asumisterveysohjeen, joka on annettu terveydensuojelulain 32 :n nojalla 31 päivänä joulukuuta Uusi asumisterveysasetus perustuisi sisällöllisesti suurelta osin edellä mainittuun ohjeeseen ja vallitseviin käytäntöihin rakennusten terveyshaittojen selvittämisessä. Uusi asetus sisältäisi tarkennuksia käytössä olevaan asumisterveysohjeen ohje- ja viitearvoihin siltä osin kuin valvonnassa on havaittu muutostarpeita. Asetuksen tarkoituksena olisi selkeyttää rakennusten terveydellisten olosuhteiden arviointia ja siirtää terveydensuojelulain 32 :n nojalla annettu asumisterveysohje nykyisen perustuslain edellyttämällä tavalla asetukseksi. Tämän lisäksi asetuksessa säädettäisiin terveydensuojeluviranomaisten apuna valvonnassa käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista terveydensuojelulain 49 d :n nojalla. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 15 päivänä toukokuuta YLEISPERUSTELUT 1 Yleistä Terveydensuojelulain (763/1994) 20 päivänä joulukuuta 2002 voimaan tulleella muutoksella (1223/2002) muutettiin lain 32 :n asuntojen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskeva säännös vastaamaan perustuslain 80 :n säädöstasoa ja asetuksenantovaltuutta koskevia vaatimuksia. Tällöin säädettiin, että sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä terveydellisin perustein fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa aikaisemman määräysten ja ohjeiden antovaltuuden sijaan. Lisäksi terveydensuojelulain 1 päivänä maaliskuuta 2015 voimaan tulleella muutoksella (1237/2014) säädettiin 49 d :ssä asetuksenantovaltuudesta terveydensuojeluviranomaisten apuna käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Eduskunta hyväksyi 28 päivänä toukokuuta 2013 eduskunnan tarkastusvaliokunnan 22 päivänä toukokuuta 2013 antamassa mietinnössä (TrVM 1/2013) ehdotetun kannanoton, jossa edellytettiin muun muassa sitä, että hallitus ottaa jo nyt käynnissä ole-

2 2 vissa maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakentamismääräyskokoelman muutosten valmistelussa rakennusten terveellisyyden paremmin huomioon. Valmisteluun edellytettiin sisältyvän myös selkeät rakennusalan pätevyysvaatimukset, joiden avulla parannetaan alan osaamista ja lisätään pätevien asiantuntijoiden määrää. Pätevyysvaatimusten edellytettiin olevan myös yhdenmukaisia terveydensuojelua ja työsuojelua koskevien säädösten kanssa. Nyt ehdotettavassa asetuksessa säädettäisiin mainituista terveydensuojelua koskevista pätevyysvaatimuksista. Tämän lisäksi eduskunta on edellyttänyt tarkastusvaliokunnan mietinnön mukaisesti sitä, että toimintatavat ja menetelmät kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseksi tulisi saada nykyistä luotettavammiksi. On käynyt ilmi, että kosteus- ja homevauriokorjaukset ovat usein epäonnistuneet. Terveydensuojelulain sekä asumisterveysohjeen uudistamisen yhteydessä edellytettiin terveyshaittojen syiden etsimisessä käytettävien menetelmien laadun parantamista ja ohjearvojen käytön selkeyttämistä. Lisäksi kansalaisille on edellytetty kerrottavan, mitä kosteus- ja homeongelmasta ei tutkimustiedonkaan perusteella tiedetä. Nyt annettavalla asetuksella säädettäisiin niistä toimenpiderajoista ja tutkimusmenetelmistä, joiden perusteella rakennuksissa esiintyviä terveyshaittoja edellytetään arvioitavan. Lisäksi selkeytetään aikaisemmin käytettyjen ohjearvojen käyttöä tarkkarajaisemmilla toimenpiderajoilla. 2 Keskeiset ehdotukset Ehdotetun asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskeva sisältö perustuisi pääosin käytössä olleen sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen tulkintaohjeisiin rakennusten terveyshaittojen selvittämiseksi. Kyseinen ohje on ollut terveydensuojeluviranomaisten käytössä rakennusten terveyshaittojen arvioinnissa nykymuodossaan 1 päivästä toukokuuta 2003 lähtien. Asetukseen ehdotettavat vähäiset muutokset asumisterveysohjeen tulkintaohjeisiin nähden perustuvat niihin muutostarpeisiin, joita asumisterveysohjeen käyttöönoton jälkeen on ilmennyt mahdollisen tutkitun tiedon ja tutkimusmenetelmien kehittymisen taikka käytännön valvontatyössä esiintyneiden ongelmien myötä. Asetuksen yleisissä säännöksissä, 1-4 :ssä säädettäisiin asetuksen soveltamisalasta, määritelmistä, toimenpiderajojen käytöstä sekä olosuhteiden arviointiin käytettävistä mittauksista, näytteenotosta ja analyyseistä. Asetuksen 5-12 :ssä säädettäisiin asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaalisista altistumistekijöistä, joita olisivat huoneilman kosteus, lämpötilaolosuhteet, ilman virtausnopeus, lämpimän vesijohtoveden lämpötila, ilmanvaihdon vaatimukset ja melu. Tässä yhteydessä ei säädettäisi asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman radonpitoisuudesta, vaan asia tarkasteltaisiin säteilylain kokonaisuudistuksen yhteydessä ja sisäilman radonpitoisuuden toimenpideraja sisällytettäisiin mahdollisesti myöhemmin nyt ehdotettavaan asetukseen. Asetuksen :ssä säädettäisiin asuntojen ja muiden oleskelutilojen kemiallisista altistumistekijöitä ja niiden mittaamisesta. Kemiallisia tekijöitä olisivat haihtuvat orgaaniset yhdisteet, formaldehydi, hiilimonoksidi, tupakansavu ja hiukkasmaiset epä-

3 3 puhtaudet. Hiukkasmaisia epäpuhtauksia olisivat hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset, teolliset mineraalikuidut ja asbesti. Asetuksen 20 :ssä säädettäisiin asuntojen ja muiden oleskelutilojen biologisista tekijöistä, eli mikrobeista ja niiden tutkimusmenetelmistä. Asetuksen 21 :ssä säädettäisiin terveydensuojeluviranomaisten ulkopuolisten asiantuntijoiden koulutus- ja pätevyysvaatimuksista. Pätevyysvaatimukset on valmisteltu siten, että ne olisivat yhteensopivia ympäristöministeriön maankäyttö ja rakennuslain nojalla valmisteltujen pätevyysvaatimusten kanssa. Asetuksen 22 olisi voimaantulosäännös. Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan 15 päivänä toukokuuta 2015 ilman siirtymäsäännöksiä, koska asetuksessa säädettäisiin pääasiassa vakiintuneista käytännöistä rakennusten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden osalta. Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöön liittyvästä siirtymäsäännöksestä on säädetty terveydensuojelulain 1 päivänä maaliskuuta 2015 voimaan tulleen muutoksen (1237/2014) yhteydessä. Asetuksen liitteessä 1 säädettäisiin asuntojen ja muiden oleskelutilojen lämpötiloista ja ilman virtausnopeudesta eli vedosta, liitteessä 2 melun päivä- ja yöajan keskiäänitasoista ja pienitaajuisesta melusta sekä liitteessä 3 ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimusten sisällöstä. 3 Asetusehdotuksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Asetuksessa säädettäisiin pääasiassa nykyisin käytössä olevan sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman asumisterveysohjeen mukaisista ohje- ja viitearvoista asetuksen toimenpiderajoina. Asetusehdotuksessa toimenpiderajoja sovellettaisiin nykyisiä ohjearvoja täsmällisemmin, mutta mahdollistettaisiin kuitenkin tiukan raja-arvoon perustuvan tulkinnan lisäksi toimenpiderajoista poikkeaminen silloin, kun se on terveyshaitan näkökulmasta perusteltua. Joidenkin tekijöiden osalta säädettäisiin myös asumisterveysohjeen ulkopuolelta nykyisten terveyshaitan arviointiin liittyvien käytäntöjen ja tulkintaohjeiden mukaisesti. Koska asetuksella vahvistettaisiin nykyisiä terveydensuojelun käytäntöjä ja terveyshaitan määritysrajoja, ei asetuksella arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia nykykäytäntöön nähden. Ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksiin liittyvät vaikutukset on arvioitu asiaa koskevan terveydensuojelulain muutoksen (HE 76/2014) yhteydessä. Ympäristö- ja terveysvaikutukset Eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että terveyshaittojen selvittäminen ei ole ollut riittävän tehokasta. Rakennuskannassa esiintyvien kosteus- ja homevaurioiden korjaamista vaikeuttaa merkittävästi se, ettei terveyshaittojen syitä kyetä paikantamaan riittävän hyvin. Käytettyihin paikantamismenetelmiin

4 4 on liittynyt siinä määrin puutteellisuuksia ja epäselvyyksiä, että ne ovat heikentäneet olennaisesti terveyshaittojen vähentämistä ja jatkotoimien onnistumista. Vauriokohteissa terveyshaittojen syiden etsimisessä käytettävät menetelmät eivät sovellu terveyshaitan arvioimiseen, ja tutkimustulokset ovat epäluotettavia ja tulkinnanvaraisia. Riskirakenteiden tutkimisen puutteet (esimerkiksi rakenteita ei ole avattu riittävästi) ja muiden tutkimustulosten virheelliset tulkinnat ovat myös johtaneet vääriin johtopäätöksiin tarvittavista jatkotoimista. Nykyisin käytössä olevassa asumisterveysohjeessa on kuvattu terveyshaitan arviointiin luotettavaksi osoitetut menetelmät, mutta näiden lisäksi rakennusten tutkimisessa käytetään paljon myös muita menetelmiä. Lisäksi tutkimustuloksia tulkitaan hyvin vaihtelevasti ohjeistuksesta huolimatta. Asetusehdotuksella pyritään vastaamaan valiokunnan esittämään huoleen siten, että terveyshaittojen selvittämisestä tehtäisiin nykyistä asiantuntevampaa ja tehokkaampaa sekä päätökset terveyshaittojen poistamiseksi tehtäisiin luotettavilla tutkimusmenetelmillä myös menetelmien epävarmuustekijät huomioiden. Tällä olisi myönteinen vaikutus ihmisten terveyteen ja elinoloihin. Asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset parantaisivat rakennuksia tutkivien pätevyyttä, mikä edistäisi välillisesti tilojen käyttäjien terveyttä, kun terveyshaitat löydetään nykyistä tehokkaammin päteväksi todettujen asiantuntijoiden avustuksella. Yhteiskunnalliset vaikutukset Asetuksessa säädettäisiin tutkimusmenetelmien käytöstä ja niihin liittyvistä epävarmuuksista. Näiden säädösehdotusten tarkoituksena on varmistaa, että päätökset terveyshaitoista ja niiden poistamisesta tehtäisiin jatkossa nykyistä luotettavimmin ja siten parannettaisiin eri osapuolien oikeusturvaa. Asetusehdotuksella arvioidaan olevan terveyshaittojen selvittämiseen liittyviä ristiriitoja vähentävää vaikutusta, kun terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä arvioidaan nykyistä tarkkarajaisemmilla arviointikriteereillä. Asetuksessa säädettäisiin terveydensuojeluviranomaisten apuna käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista, jotta asiantuntijoiden ammattitaidon ja pätevyyden arviointi olisi valtakunnallisesti yksiselitteistä ja, että asiantuntijoiden kouluttaminen olisi mahdollista valtakunnallisesti yhdenmukaisesti. Tällä arvioidaan olevan asiantuntijoiden määrää lisäävä vaikutus eri puolilla maata. Pätevyysvaatimuksilla varmistetaan, että asiantuntijoilla on riittävä pätevyys arvioida rakennusten kosteus- ja homevaurioista ja muista sisäilmaongelmista johtuvia tekijöitä. Pätevyysvaatimuksiin liittyvä lainmuutos (1237/2014) mahdollistaa myös erityisosaajien käytön asetusehdotuksen pätevyysvaatimusten ulkopuolelta, jos erityisosaajien, kuten esimerkiksi melumittaajien käyttö on tarpeen. Pätevyysvaatimukset on laadittu yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja niissä on huomioitu myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset. Kyseiset pätevyysvaatimukset voidaan integroida nykyisiin tutkinto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksiin, jotta pätevyyden haluavat henkilöt voivat saada kyseisen pätevyyden. Tarvittava koulutus voitaisiin hankkia tutkintokoulutuksessa tai lisäkoulutuksessa. Terveydensuojelulaissa on mahdollistettu aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen osaksi pätevyyden hankkimista ja lisäksi sosiaali- ja terveysminis-

5 5 teriöllä, opetus- ja kulttuuriministeriöllä ja ympäristöministeriöllä on käynnissä hanke yhteistyössä alan toimijoiden ja koulutuksen järjestäjien kanssa, jossa muun muassa asetusehdotuksen pätevyysvaatimukset integroitaisiin nykyisiin koulutuksiin eri puolilla maata. 4 Lausunnot Asetusehdotus oli lausunnolla yhdessä terveydensuojelulain (1237/2014) muutoksen kanssa. Lausuntoja saatiin 56 kappaletta. Asetusehdotusta pidettiin yleisesti kannatettavana. Lausunnoissa esitetyt huomiot on pyritty ottamaan asetusehdotuksen viimeistelyssä huomioon. 5 Asetuksen voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulevaksi voimaan 15 päivänä toukokuuta YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Soveltamisala Pykälän 1 momentissa säädettäisiin asetuksen soveltamisalasta. Tässä asetuksessa annettaisiin tarkempia säännöksiä fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asuntojen ja muiden olosuhteiltaan vastaavien oleskelutilojen terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Asetuksen säädöksiä sovellettaisiin terveydensuojeluviranomaisten päätöksissä terveyshaitan ehkäisemiseksi, selvittämiseksi, rajoittamiseksi tai poistamiseksi sen mukaan, mitä terveydensuojelulain 27 tai 51 :ssä säädetään. Asetuksen säädökset tulisivat sovellettavaksi asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisten olosuhteiden arviointiin. Asunnolla tarkoitettaisiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 113 :ssä asuinkäyttöön hyväksytyssä rakennuksessa olevaa asuntoa, joka on päätarkoituksen mukaisesti tarkoitettu asumiseen. Muuna oleskelutilana pidettäisiin lähtökohtaisesti terveydensuojelulain 13 :n 1 momentin 2 tai 5 kohdan mukaisia ilmoitusvelvolliseen toimintaan tarkoitettuja tiloja tai joita muutoin käytetään julkisina kokoontumistiloina tai pitkäaikaiseen oleskeluun. Tällaisia tiloja olisivat muun muassa koulut, päiväkodit, palveluasunnot tai muut vastaavat tilat, jotka on tarkoitettu muiden kuin pelkästään työntekijöiden oleskeluun. Asetuksen soveltamisalan lisäksi myös muut pysyvään tai tilapäiseen asumiseen käytettävät tilat kuuluvat terveyshaittaepäilyjen osalta terveydensuojeluviranomaisen valvonnan piirin siten kuin terveydensuojelulaissa (763/1994) säädetään, mutta tässä asetusehdotuksessa esitettyjä fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altistumistekijöitä koskevia vaatimuksia ei sellaisenaan voitaisi näihin soveltaa. Tällaisiin tiloihin voitaisiin käyttää tämän asetuksen vaatimuksia siltä osin kuin arvioitavan olosuhteen merkitys rakennuksen käyttäjien terveydellisiin olosuhteisiin ei ole riippuvainen esimerkiksi rakennustavasta. Tällaisia olisivat esimerkiksi rakennuksen sisäpinnoilla näkyvä home tai mikrobikasvun toteaminen rakennusmateriaalinäytteestä, joita voi-

6 6 taisiin pitää terveydensuojelulain mukaisena terveyshaittana vastaavasti kuin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa tiloissa, jos altistumisaika vastaa pysyvää asumista. Sitä vastoin esimerkiksi sisäilman mikrobipitoisuutta ei voitaisi sellaisenaan soveltaa, koska sisäilman mikrobipitoisuuden määrittäminen on validoitu nimenomaan pysyvään asumiseen käytettäviin tiloihin ja erikseen kouluympäristöihin. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sellaisesta tilanteesta, jossa terveyshaittaepäily kohdistuu fysikaaliseen, kemialliseen tai biologiseen tekijään, josta ei tässä asetuksessa olisi säädetty. Tällöin arvio tekijän aiheuttamasta mahdollisesta terveyshaitasta olisi tehtävä tapauskohtaisen riskinarvioinnin perusteella siten, että olosuhteen arvioinnissa käytettäisiin parasta ja luotettavinta käytettävissä olevaa tietoa. Arvoja, joita voitaisiin käyttää terveyshaittojen arviointiin, olisivat esimerkiksi WHO:n sisäilmalle annetut suositusarvot, säteilylain nojalla annetut ohjeet sisäilman radonpitoisuudesta tai muiden vastaavien lähteiden arvot. 2 Määritelmät Pykälä sisältäisi asetuksen soveltamisen kannalta keskeiset määritelmät. Altisteen toimenpiderajalla tarkoitettaisiin sellaista pitoisuutta, mittaustulosta tai ominaisuutta, jolloin sen, kenen vastuulla haitta on, tulisi ryhtyä terveydensuojelulain 27 :n tai 51 :n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Tämän toimenpiderajan ylittymisen perusteella terveydensuojeluviranomainen voisi antaa velvoittavan määräyksen terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Toimenpiderajan ylittymisen johdosta mahdollinen terveyshaitta tulisi selvittää, mutta joissain tapauksissa selvittämisen jälkeen voitaisiin päätyä tilanteeseen, jossa ei kuitenkaan synny tarvetta poistaa haitta. Tällaisia tilanteita voisi syntyä esimerkiksi silloin, kun haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuden toimenpideraja ylittyy, mutta tarkempien selvitysten perusteella todettaisiin ylittymisen aiheutuneen aineesta tai yhdisteestä, joka ei ole terveydelle haitallinen. Oleskeluvyöhykkeellä tarkoitettaisiin huoneen tilaa, jossa sisällä olevat pääasiassa oleskelevat. Oleskelualue olisi määritelty samoin kuin rakentamismääräyksissä. Impulssimaisella melulla tarkoitettaisiin melua, joka sisältää kuulohavainnoin ja mittaamalla erotettavissa olevia melun haitallisuutta lisääviä toistuvia lyhytkestoisia ääniä melulle altistuvassa kohteessa. Tällä tarkoitettaisiin niin sanottua iskumaista melua. Kapeakaistaisella melulla tarkoitettaisiin melua, joka sisältää kuulohavainnoin ja mittaamalla erotettavissa olevia melun haitallisuutta lisääviä äänesmäisiä tai kapeakaistaisia komponentteja melulle altistuvassa kohteessa. Tällä tarkoitettaisiin niin sanottua soivaa melua.

7 7 Kemiallisella tekijällä tarkoitettaisiin kaasumaisten aineiden lisäksi myös hiukkasmaisia orgaanisia tai epäorgaanisia aineita ja yhdisteitä, jotka ovat peräisin mistä tahansa asunnosta tai sen ulkopuolelta. Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä tarkoitettaisiin yhdisteitä, joiden kiehumispiste on C välillä. Tolueenivasteella lasketulla tuloksella tarkoitettaisiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuden määrittämistä siten, että pitoisuus lasketaan vertaamalla yhdisteen detektorivastetta tolueenin detektorivasteeseen. Näin voitaisiin laskea eri yhdisteiden pitoisuuksia yhteen ja määrittää esimerkiksi haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus. Tupakansavulla tarkoitettaisiin sellaista tupakkatuotteiden poltosta muodostuvien hiukkasten ja kaasujen seosta. Hengitettävillä hiukkasilla tarkoitettaisiin hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 10 µm. Tällaiset hiukkaset voivat kulkeutua ihmisen ylempiin hengitysteihin kuten keuhkoputkiin, nenään tai nieluun. Pienhiukkasilla tarkoitettaisiin hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 2,5 µm. Ne voivat kulkeutua hengitysilmaan joutuessaan keuhkorakkuloihin asti. Ulkoilmavirralla tarkoitettaisiin rakentamismääräysten mukaisesti tuloilman kautta asuntoihin johdettua ulkoilmaa. Ulkoilmavirta voitaisiin johtaa sisätiloihin ilmanvaihtolaitteiston lisäksi korvausilmaventtiileistä tai muun suunnitellun reitin kautta. 3 Asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevat yleiset arviointiperusteet Pykälän 1 momentissa säädettäisiin toimenpiderajojen yleisistä arviointiperusteista siten, että sovellettaessa tämän asetuksen mukaisia asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia, olisi mainittujen toimenpiderajojen lisäksi otettava erityisesti huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Tällä tarkoitettaisiin sitä, että asetuksessa säädetyn toimenpiderajan ylittymistä pidettäisiin pääsääntöisesti terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen esiintymisenä, mutta ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa, jos haitan kokonaisarvioinnin perusteella terveyshaitan syntyminen olisi ilmeisen epätodennäköistä. Tällaisia tilanteita voisi syntyä erimerkiksi silloin, kun kesähelteellä asunnon yhdessä huoneessa on toimenpiderajan ylittävä korkea lämpötila, mutta asunnon muissa huoneissa lämpötila on terveyden kannalta riittävän matala, eikä korkea lämpötila oleellisesti vaikeuta asunnon käyttöä. Terveyshaitan arviointiin liittyisi siten viranomaisen tapauskohtaista harkintaa siitä, milloin olosuhde aiheuttaisi terveyshaittaa ja minkälaiset toimenpiteet olisivat terveyshaitan poistamiseksi riittäviä. Mikäli viranomainen poikkeaa toimenpiderajasta, olisi poikkeaminen perusteltava erikseen ja sen olisi perustuttava riittäviin selvityksiin asiasta. Vastaavasti vi-

8 8 ranomainen voisi katsoa toimenpiderajan alittumisen olevan terveyshaittaa aiheuttava olosuhde, jos kokonaisarvioinnin perusteella terveyshaitta olisi ilmeinen. Perustelut toimenpiderajasta poikkeamisesta olisi tehtävä esiintyvien olosuhteiden perusteella, ei esimerkiksi taloudellisten syiden perusteella. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin asetuksen soveltamisesta tavanomaisesta poikkeavissa oloissa, kuten rakennuksen tai sen osan korjauksen tai muutostyön aikana. Tällaisia tilanteita voisivat olla myös esimerkiksi teollisuuslaitoksen normaalista tilanteesta poikkeava lyhytkestoinen häiriötilanne. Tällöin olisi otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja mahdollisen terveyshaitan toteutumisen riski. Kun olosuhteita verrataan tämän asetuksen toimenpiderajoihin, olisi olosuhteiden arvioinnissa otettava huomioon erityisesti se, että korjausten aikaiset olosuhteet ovat pääsääntöisesti lyhytkestoisia ja tilapäisiä, kun tämän asetuksen säädökset olisi tarkoitettu koskemaan erityisesti pysyvää asumista. Esimerkiksi lyhytkestoinenkin iskuporakoneen käyttö voi aiheuttaa melun keskiäänitason toimenpiderajan ylittymisen, mutta tätä ei kuitenkaan voitaisi pitää terveyshaittaa aiheuttavana meluna sen tilapäisyyden vuoksi, jos melutaso ei aiheuta kuulovaurioriskiä. Olosuhteiden arvioinnissa olisi kuitenkin huomioitava pitkän ajan vaikutusten lisäksi myös eri altisteiden akuutit vaikutukset, kuten esimerkiksi hyvin voimakkaiden melutapahtumien aiheuttama kuulovaurioriski. Esimerkiksi rakenteiden avaaminen voi nostaa asuntojen epäpuhtauspitoisuuksia hyvinkin paljon ja rakennuspöly voi sisältää terveydelle hyvin haitallisia aineita, kuten asbestia. Täten korjausten yhteydessä rakennuspölyn leviämistä asuintiloihin voitaisiin pitää terveyshaittana. Tilanteissa, joissa rakenteita avataan kuntotutkimustarkoituksessa tai korjaustarkoituksessa terveyshaittaepäilyn vuoksi, tulisi korjattava ja tutkittava tila olla hyvin eristettynä asuintiloista, eikä asumiseen käytettäviin tiloihin saisi levitä rakennuspölyä. Mikäli korjaus- tai muutostyö kestää pitkään, esimerkiksi useita kuukausia, voitaisiin olosuhteiden arvioinnissa soveltaa tämän asetuksen vaatimuksia suoraan. 4 Mittaukset Pykälän 1 momentissa säädettäisiin mittausolosuhteista ja mittausperiaatteista. Mitattaessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä olosuhteita kuvaavia tekijöitä, olisi mittaukset tehtävä ensisijaisesti asunnon tai muun oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Tällä varmistettaisiin se, että mittaustulos edustaa sitä olosuhdetta, josta terveyshaittaepäily on syntynyt. Tavanomaista käyttöä vastaavalla olosuhteella tarkoitettaisiin esimerkiksi sitä, että kemiallisten tekijöiden mittaukset tehtäisiin pääsääntöisesti ilmanvaihdon ollessa päällä osateholla ja ikkunat kiinni. Tällöin näyte edustaisi sitä olosuhdetta, jolle asukkaat yleensä altistuvat. Vastaavasti, jos ilmanvaihtoa koskeva valitus koskee ilmanvaihdon toimintaa sen ollessa täysiteholla, tehtäisiin mittaukset näissä olosuhteissa, joka on kuitenkin myös ilmanvaihdon normaali käyttötapa. Jos esimerkiksi asunnossa epäillään olevan korkea kemiallisen tekijän pitoisuus, mutta tarkastuksen yhteydessä todetaan, että ilmanvaihtoa ei käytetä oikein, olisi tarkoituksenmukaista ohjeistaa ilmanvaihdon oikeasta käytöstä ja vasta tämän jälkeen arvioida kemiallisen tekijän mittauksen tarve. Kokoontumistiloissa mittaukset tulisi tehdä ensisijaisesti käytön aikana tai ilmanvaihdon ollessa päällä vastaavasti kuin käytön aikana. Melumittaukset tehtäisiin ulko-ovet, ikkunat ja tuuletusluukut kiinni. Tilanteissa, joissa mittaustarve koskee tyhjillään olevaa tilaa, voitai-

9 9 siin mittaus tehdä ennen kuin tila otetaan käyttöön. Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi silloin, kun arvioidaan käyttökieltoon määrätyn tilan olosuhteita ennen käyttökiellon purkamispäätöstä. Terveyshaittaa kuvaavien suureiden mittauksessa ja mittaustulosten tulkinnassa olisi käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. Luotettavista menetelmistä ja niiden käytöstä Valvira antaisi erillisen ohjeen. Näin varmistettaisiin se, että terveyshaittaa kuvaavien suureiden mittaamisessa ei käytettäisi menetelmiä, joilla saatuja tuloksia ei voitaisi luotettavasti toistaa ja joiden luotettavuudesta terveyshaitan arvioimiseksi ei voida varmistua. Mittauslaitteiden olisi oltava myös kalibroituja siten kuin mittauslaitteen valmistaja on tarkoittanut. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin näytteenotosta ja analysoinnista siten, että näyte otettaisiin ja analysoitaisiin niin kuin näytteen analysoiva laboratorio on ohjeistanut oman laatujärjestelmänsä mukaisesti. Mikäli näytettä ei analysoida laboratoriossa, vaan esimerkiksi tutkimuskohteessa, olisi näytteenotto ja analysointi toteutettava analyysimenetelmää koskevien erityisten ohjeiden mukaisesti. Analyysituloksia koskevassa lausunnossa olisi aina ilmoitettava käytetty näytteenkeräys- ja analysointimenetelmä, määritysraja sekä tulosten tulkinnassa noudatetut periaatteet. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin terveyshaitan arviointiin käytettävien mittausmenetelmien epävarmuuden arvioinnista ja raportoinnista. Mittaukselle, näytteenotolle ja jatkoanalyysille, jota käytetään terveyshaitan arviointiin, olisi toimenpiderajan ylittymistä arvioitaessa tehtävä mittaus- tai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Tämä tarkoittaisi sitä, että näytteenotosta tai mittauksesta arvioitaisiin mittaus- tai näytteenottopaikan ja olosuhteen merkitystä mittaustai analyysitulokseen ja siihen, kuinka edustavana kyseistä näytettä tai mittausta voitaisiin pitää terveyshaitan kokonaisarvion näkökulmasta. Vastaavasti laboratorion olisi esitettävä selvitys analyysiin liittyvästä epävarmuudesta. Pykälässä säädettäisiin siitä, että toimenpideraja ylittyy, jos tässä asetuksessa tarkoitettujen altisteiden numeeriset arvot ylittyvät mittausepävarmuus huomioon ottaen. Mittausepävarmuus tulisi antaa numeerisena silloin, kuin se on mahdollista ja sanallisena selvityksenä silloin, kun numeerisen epävarmuuden määrittäminen ei ole mahdollista. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin uuden mittausmenetelmän luotettavuuden ja toistettavuuden osoittamisesta terveyshaittojen selvittämiseksi. Tällä tarkoitettaisiin ylipäätään mittausta, näytteenottoa ja analyysiä. Menetelmän luotettavuus ja toistettavuus olisi osoitettava asiantuntevan ja riippumattoman sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän toimijan toimesta. Tällä tarkoitettaisiin sitä, että terveyshaittaa kuvaavan menetelmän toimivuus, toistettavuus ja luotettavuus olisi pystyttävä varmistamaan siten kuin sosiaali- ja terveysministeriö katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö voisi esimerkiksi osoittaa toimijan, joka arvioi mittausmenetelmän validoinnin tai osoittaisi toimijan, joka toistaisi ja testaisi mittausmenetelmän luotettavuuden ja toistettavuuden. Luotettavuuden ja toistettavuuden osoittaminen ja toimijan valinta riippuisi arvioitavasta menetelmästä.

10 10 5 Huoneilman kosteus Pykälässä säädettäisiin huoneilman kosteudesta. Huoneilman kosteus ei saisi nousta pitkäkestoisesti niin suureksi, että se aiheuttaisi rakenteissa, laitteissa taikka niiden pinnoilla mikrobikasvun riskiä. Tällä tarkoitettaisiin tarvittaessa myös irtaimistoon syntyvää mikrobikasvun riskiä. Pykälässä ei säädettäisi tarkkoja suhteellisen kosteuden rajoja, joiden välillä ilman suhteellinen kosteus voisi vaihdella. Huoneilman kosteus voi vaihdella lyhytkestoisesti ulkoilman kosteudesta ja rakennuksessa harjoitetusta toiminnasta riippuen hyvin paljon ja tällöin voisi syntyä tarve kostuttaa tai kuivattaa huoneilmaa, vaikka se ei olisikaan terveydensuojelun näkökulmasta tarpeellista. Asumisterveysohjeessa on huoneilman suhteellisen kosteuden suosituksena ollut %. Tämän lisäksi on todettu, että sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä, eikä näistä arvoista poikkeamista voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät. Toisaalta kylminä pakkasjaksoina huoneilman 60 % suhteellinen kosteus aiheuttaa jo suuren mikrobikasvun riskin rakenteiden sisäpintojen kylmimmissä kohdissa. Sisäilman kosteutta tulisikin arvioida suhteellisen kosteuden lisäksi myös kosteuslisänä. Kosteuslisällä tarkoitetaan sisätiloissa syntyvää lisäkosteutta ulkoilmaan nähden. Mikäli kosteuslisä on enemmän kuin noin 3-4 g/m 3, ilmanvaihto ja kosteuden tuotto eivät ole tällöin tasapainossa keskenään ja mikrobikasvun riski rakenteissa ja niiden pinnoilla nousee. Kuiva huoneilma voi hidastaa hengitysteiden värekarvojen liikettä ja heikentää liman poistumista hengitysteistä. Tällöin limakalvojen kyky vastustaa tulehduksia vähenee. Pieni ilman kosteus lisää myös staattisen sähkön muodostumista. Mikäli esimerkiksi hengitystiesairailla olisi kuivasta huoneilmasta johtuvia oireita kuivina pakkasjaksoina, voisi henkilö parantaa yksilöllistä olosuhdettaan kostuttamalla huoneilmaa tai laskemalla huonelämpötilaa, mutta asetuksessa ei kuitenkaan säädettäisi ilmankosteuden vähimmäisarvosta. 6 Lämpötila ja ilman virtausnopeus Pykälässä säädettäisiin huoneilman lämpötilasta ja ilman virtausnopeudesta. Huoneilman lämpötilan olisi oltava asumiseen ja oleskeluun soveltuvaa. Lämpötila ei myöskään saisi aiheuttaa huoneilmassa olevan kosteuden tiivistymistä rakenteisiin tai niiden pinnoille. Lämpötilalla on merkitystä asuinviihtyvyyden ja lämpötilaan liittyvien suorien terveyshaittojen lisäksi rakenteiden toimivuuteen ja sitä kautta välillisesti syntyviin terveyshaittoihin. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lämpötilan mittauspaikasta siten, että huoneilman lämpötila voitaisiin mitata oleskeluvyöhykkeeltä sen mukaan, mikä on tarpeen terveyshaitan selvittämiseksi. Huoneilman lämpötila mitattaisiin noin 1,1 metrin korkeudelta. Seinän, lattian ja pistemäisen pintalämpötilan mittaus tehtäisiin pinnasta. Oleskeluvyöhykkeen ulkopuolella olevan alueen huonelämpötilalla ei katsottaisi olevan suoraa vaikutusta sisätilan terveydellisiin olosuhteisiin, jos oleskeluvyöhykkeellä lämpötilat olisivat tämän asetuksen mukaiset. Oleskeluvyöhykkeen ulkopuolisten alueiden lämpötiloilla olisi kuitenkin merkitystä, kun arvioidaan erimerkiksi raken-

11 11 teen toimivuutta ja kylmiin pintoihin syntyvän mikrobikasvun riskiä tai kylmästä pinnasta syntyvää vetoa. Siten myös pintalämpötiloja tulisi käyttää terveydellisten olosuhteiden arviointiin. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin lämpötilojen toimenpiderajojen soveltamisesta asuintiloihin siten, että toimenpiderajoista säädettäisiin asetuksen liitteessä 1. Toimenpiderajoista poistettaisiin asumisterveysohjeessa olleet operatiivisen lämpötilan arvot, koska operatiivinen lämpötila ja huoneilman lämpötila ovat sisäympäristöissä hyvin lähellä toisiaan. Asumisterveysohjeessa huoneilman välttävän tason lämpötila ja välttävä operatiivinen lämpötila ovat olleet samat. Mikäli terveydensuojeluvalvonnassa tulisi kuitenkin tarve tarkastella lämpötilaa myös operatiivisena lämpötilana, voitaisiin operatiivisen lämpötilan toimenpiderajana pitää liitteessä esitettyjä huoneilman lämpötilan toimenpiderajoja. Tämä voisi tulla kyseeseen silloin, kun tarkastellaan huoneilman matalaa lämpötilaa. Asetukseen lisättäisiin asumisterveysohjeessa olleen lämmityskauden maksimilämpötilan lisäksi myös lämmityskauden ulkopuolisen maksimilämpötilan toimenpideraja. Lämmityskauden ulkopuolella lämpötila ei saisi nousta yli + 32 C asunnoissa, päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa tai muissa vastaavissa tiloissa, eikä yli + 30 C palvelutaloissa, vanhainkodeissa tai muissa vastaavissa tiloissa. Vanhukset ja heikkokuntoiset ovat suuremmassa riskissä korkeiden lämpötilojen aiheuttamille haittavaikutuksille ja tästä syystä vanhuksille ja heikkokuntoisille tarkoitetuissa tiloissa toimenpideraja olisi tiukempi kuin hyväkuntoisille tarkoitetuissa tiloissa. Kun lämpötilaolosuhteet eivät vastaa vertailuolosuhdetta, jossa ulkoilman lämpötila on 5 C ja sisäilman lämpötila + 21 C tarkkuudella ± 1 C, pintalämpötilojen arviointi tehtäisiin lämpötilaindeksiä käyttäen. Lämpötilaindeksin määrittäminen ja sen toimenpiderajat säädettäisiin myös asetuksen liitteessä 1. Lämpötilaindeksin soveltamisessa tulisi huomioitavaksi myös rakennuksen alipaineisuus silloin, kun keskimääräinen alipaineisuus on suurempi kuin 5 Pa. Toimenpiderajoja sovellettaisiin asunnossa vain asuinhuoneiden lämpötilojen terveellisyyden arviointiin, ei esimerkiksi apu- ja pesutilojen, WC-tilojen tai kellareiden lämpöolojen terveellisyyden arviointiin. Pykälässä tarkoitettaisiin huoneilman lämpötilojen toimenpiderajoilla nimenomaan lämpötilasta aiheutuvien terveyshaittojen arviointia ja tällöin oleskeluun pääasiassa tarkoitetut tilat ovat keskeiset. Lämpötilat eivät saisi aiheuttaa lämpötilasta suoraan syntyvien terveyshaittojen lisäksi 5 :ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä. Muiden kuin asuintilojen olosuhteiden arvioinnissa lämpötiloja voitaisiin käyttää soveltuvin osin sen arvioimiseksi, voiko tiloihin syntyä esimerkiksi kosteuden tiivistymisen vuoksi mikrobikasvun riskiä. Mikrobikasvun riskistä säädettäisiin myös ilmankosteutta, ilmanvaihtoa ja mikrobeja koskevissa pykälissä. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin ilman virtausnopeuden, eli vedon toimenpiderajoista siten, että toimenpiderajasta säädettäisiin liitteessä 1 olevalla vetokäyrällä, jossa sallittava ilman virtausnopeus riippuisi huoneilman lämpötilasta.

12 12 7 Vesijohtoveden lämpötila Pykälässä säädettäisiin lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilasta, jonka tulisi olla vähintään + 50 C ja vesikalusteesta saatavan veden korkeintaan + 65 C. Minimilämpötila olisi tarkoitettu nimenomaan Legionellabakteerin kasvun ehkäisemiseksi siten, että vesijohdon kaikissa osissa saavutettaisiin kyseinen lämpötila, myös vesijärjestelmän loppuosassa. Lämpötilalla ei siten tarkoitettaisi pelkästään lämminvesivaraajalta lähtevän veden lämpötilaa. Lämpötilat voisivat olla johto-osuuksissa odotusaikana säädettyä arvoa pienempiä ja myös sellaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa esimerkiksi runsaan vedenkäytön seurauksena lämminvesivaraaja ei pystyisi tuottamaan riittävästi lämmintä vettä. Lämminvesilaitteiston tulisi kuitenkin toimia siten, että normaaliolosuhteissa säädetty lämpötilataso saavutetaan vesilaitteiston kaikissa osissa. Uudistuotannossa ja korjausrakentamisessa suunnittelun tavoitteena tulisi olla vähintään + 55 C lämpötila. Maksimilämpötilavaatimus + 65 C koskisi erityisesti henkilökohtaiseen puhtaanapitoon tarkoitetuista lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötilaa muun muassa tapaturmien välttämisen ja materiaalien kestämisen vuoksi. Muualla lämminvesilaitteistossa lämpötilat voisivat olla tätä arvoa suurempia. 8 Ilmanvaihdon yleiset arviointiperusteet Pykälän 1 momentissa säädettäisiin ilmanvaihdon yleisistä arviointiperusteista. Ilmanvaihdon ulkoilmavirran tulisi olla rakennuksen käytön mukaisesti riittävä ja sisään johdettavan ulkoilmavirran laadun tulisi olla riittävän puhdasta. Tällä tarkoitettaisiin sitä, että ilmanvaihdon olisi oltava tilojen käyttötarkoitukseen nähden riittävää. Tällöin ilmanvaihdolta voitaisiin edellyttää tämän asetuksen 9 ja 10 :ssä säädettyjä ilmanvaihtomääriä suurempia ilmamääriä, jos tiloissa harjoitettava toiminta sitä edellyttää esimerkiksi tavanomaista suuremman epäpuhtaus- tai kosteuskuormituksen vuoksi. Tällä ei kuitenkaan tarkoitettaisi sitä, että esimerkiksi tilojen epätavanomainen käyttö, kuten suunniteltua käyttötarkoitusta suurempi henkilömäärä edellyttäisi automaattisesti ilmanvaihtoon tehtäviä muutoksia. Tilanteissa, joissa ilmanvaihto olisi todettu tämän asetuksen mukaiseksi, mutta ilmanvaihto olisi riittämätön suhteessa tilojen epätavanomaiseen käyttöön, olisi terveyshaitan ehkäisemiseksi ensisijaisesti tehtävä muutoksia tilojen käyttötapaan. Sisään johdettavan ulkoilmavirran laadun tulisi olla riittävää siten, että ulkoa sisälle johdettava tuloilma suodatetaan, jos se on ulkoilmaolosuhteiden vuoksi tarpeen. Säädös tarkoittaisi myös sitä, että tuloilmaa ei voitaisi ottaa esimerkiksi läheltä jätekatoksia tai viemärien tuuletusputkia taikka muuta vastaavaa ilmanlaatua heikentävää tekijää tai paikkaa. Lisäksi ulkoilmavirta olisi johdettava sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavirran mukana epäpuhtauksia. Ilmanvaihto tulisi järjestää siten, että sisäilma vaihtuu koko oleskeluvyöhykkeellä, eikä ilmanvaihto jäisi paikallisesti riittämättömäksi. Tällä tarkoitettaisiin sitä, että ilma vaihtuisi kaikissa huoneissa ja huoneissa ilma vaihtuisi koko oleskeluvyöhykkeellä. Tämän lisäksi ilmanvaihdon olisi oltava riittävää siten, että suhteessa tilojen

13 13 tavanomaiseen käyttöön, huoneilman kosteuskuormitus ei saisi nousta niin suureksi, että siitä aiheutuu 5 :ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ilmanvaihdon määrästä asuinrakennuksen tai muun oleskelutilan korjauksen aikana. Tällöin voitaisiin hyväksyä asetuksen 9 ja 10 :ssä säädettyä pienempi ilmanvaihto, jos ilmanvaihtoa voitaisiin tarvittaessa lisätä esimerkiksi tuulettamalla. Korjausten aikana syntyy yleisesti tilanteita, jolloin rakennuksen ilmanvaihto joudutaan väliaikaisesti jopa pysäyttämään. Tällöin olisi tärkeä varmistaa tuuletusmahdollisuus. Mikäli vähäistä pidemmän korjaustyön yhteydessä ei voitaisi järjestää tuuletusmahdollisuutta, tulisi asuminen järjestää korjausten ajaksi muualle. Tällaisia tilanteita voisi syntyä esimerkiksi silloin, kun kerrostalo huputetaan julkisivuremontin yhteydessä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin sisäilman hiilidioksidipitoisuudesta sisäilman laadun indikaattorina. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden perusteella voitaisiin arvioida ilmanvaihdon riittävyyttä tilojen käyttöön nähden. Menetelmä on käyttökelpoinen erityisesti tiloissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta voidaan pitää ihmisistä peräisin olevien epäpuhtauksien esiintymisen indikaattorina ja sen toimenpiderajaksi säädettäisiin pitoisuus, joka on mg/m 3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Kyseinen pitoisuus vastaisi ilmanvaihtoa, joka olisi keskimäärin noin 4 dm 3 /s henkilöä kohden. Asumisterveysohjeessa sisäilman hiilidioksidipitoisuuden ohjearvona on ollut 2700 mg/m 3 (1500 ppm). Kyseisen arvon määrityksen jälkeen ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on kasvanut siten, että arvo vastaisi nykyisin ilmanvaihtoa joka olisi noin 5 dm 3 /s henkilöä kohden. Tästä syystä säädettäisiin sisäilman hiilidioksidipitoisuudesta siten, että se huomioisi ulkoilman pitoisuuden muutoksen ja ilmanvaihto vastaisi 4 dm 3 /s henkilöä kohden siten kuin asumisterveysohjeen arvolla on alun perin tarkoitettu. Hiilidioksidi itsessään ei aiheuta kyseisissä pitoisuuksissa terveyshaittaa. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin rakennuksen käyttöajan ulkopuolisesta ilmanvaihdosta, jonka tulisi olla sellainen, että rakennus- ja sisustusmateriaaleista tai muista lähteistä vapautuvien ja kulkeutuvien epäpuhtauksien kertyminen sisäilmaan ei aiheuttaisi käyttöaikana tiloissa oleskeleville terveyshaittaa. Tämä voitaisiin toteuttaa siten, että käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihto olisi jatkuvasti päällä vähintään pienellä osateholla, ilmanvaihtoa käytettäisiin jaksottaisesti tai ilmanvaihto käynnistettäisiin niin aikaisessa vaiheessa ennen tilojen käyttöaikaa, että ilmanlaatu täyttää käytön aikana sille asetetut vaatimukset. Tämän lisäksi käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihto ei saisi aiheuttaa epäpuhtauksien kulkeutumista sisätiloihin esimerkiksi korvausilman puutteesta syntyneen liiallisen alipaineisuuden vuoksi. 9 Asunnon ilmanvaihto Pykälän 1 momentissa säädettäisiin asuntojen ilmanvaihdon ulkoilmavirran vähimmäismäärästä, joka olisi 0,35 dm 3 /s kaikissa asuinhuoneissa neliömetriä kohden. Ulkoilmavirralla tarkoitettaisiin tilaan johdettavan ulkoilman määrää. Pykälän vaatimus vastaisi samaa kuin asumisterveysohjeen ilmanvaihtokertoimen vaatimus 0,5 1/h, jos asunnon huonekorkeus on 2,5 m. Nyt säädettävä ilmanvaihtuvuus ei olisi kuitenkaan riippuvainen huonekorkeudesta, vaan asunnon pinta-alasta. Tällä vältettäisiin tarpeet-

14 14 toman suuri ilmanvaihtovaatimus sellaisissa tiloissa, joissa on suuri huonekorkeus. Pykälässä ilmanvaihtuvuus on määritelty siten, että se huomioisi huoneilman epäpuhtauspitoisuuksien ja kosteuskuorman siten, että asunnon tavanomaisesta käytöstä ja epäpuhtausemissioista ei syntyisi riskiä terveyshaitasta. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sellaisesta tilanteesta, jossa 1 momentin ilmanvaihtovaatimus on terveydensuojelun näkökulmasta tarpeettoman suuri. Tällaisia tilanteita voisi syntyä esimerkiksi suurissa asunnoissa, joissa henkilömäärä, kosteuskuorma ja epäpuhtauskuormitus ovat erityisen pieniä suhteessa tilojen kokoon. Tällöin voitaisiin hyväksyä edellä mainittua pienempi ulkoilmavirta, jos varmistutaan siitä, että sisäilman epäpuhtauspitoisuudet tai lämpötila eivät nouse niin suuriksi, että ne aiheuttavat terveyshaittaa taikka kosteus ei nouse niin suureksi, että se voisi aiheuttaa 5 :ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä. Momentin säännös mahdollistaisi siten myös tarpeenmukaisen ilmanvaihdon suunnittelun. 10 Muiden oleskelutilojen ilmanvaihto Pykälässä säädettäisiin muiden oleskelutilojen ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdon mitoitus perustuisi henkilömäärään toisin kuin asuntojen osalta. Muut oleskelutilat ovat tyypillisesti sellaisia tiloja, joissa henkilömäärä on tilojen kokoon nähden asuntoja suurempi ja riittävän ilmanvaihdon saavuttamiseksi tärkein mitoittava tekijä. Tämän lisäksi olisi kuitenkin tarpeen edellyttää muiden oleskelutilojen ilmanvaihdon täyttävän myös asuntojen ilmanvaihdolta edellytetyt vaatimukset, jotta henkilömäärään perustuva ilmanvaihtovaatimus ei johtaisi liian pieneen ilmanvaihtoon silloin, kun mitoitusperusteena on hyvin pieni henkilömäärä. Lähtökohtaisesti ilmanvaihdon tulisi täyttää ilmanvaihdolle asetetut suunnittelumääräykset, huomioiden suunnitteluohjearvoissa sallittu ± 20 % toleranssi. Muiden oleskelutilojen tyypillisenä suunnittelumääräyksenä ulkoilmavirralle on 6 dm 3 /s henkilöä kohden. Joissain tapauksissa tämä johtaa kuitenkin kohtuuttomiin vaatimuksiin, jos ilmanvaihto toimii esimerkiksi painovoimaisesti ja sitä tehostetaan ikkunatuuletuksin. Tällaisissa tilanteissa voitaisiin hyväksyä pienempi ulkoilmavirta kuitenkin siten, että ulkoilmavirta ei alittaisi 4 dm 3 /s henkilöä kohden. Painovoimaisen ilmanvaihdon riittävyyttä voitaisiin arvioida esimerkiksi hiilidioksidimittausten avulla siten, että hiilidioksidipitoisuus ei ylittäisi 8 :n 3 momentissa asetettuja vaatimuksia. 11 Melun mittaaminen Pykälän 1 momentissa säädettäisiin melun mittaamisessa käytettävistä mittauslaitteista. Melumittauksessa tulisi käyttää tarkkuudeltaan ja toiminnoiltaan luotettavaksi osoitettua mittauslaitteistoa, jolla saatuja mittaustuloksia voitaisiin verrata ehdotetun asetuksen toimenpiderajoihin. Mittauslaitteiden tulisi täyttää standardien mukaiset tarkkuusluokan 1 vaatimukset. Viranomaisvalvonnan laadun varmistamiseksi mittauslaitteiden tulisi olla myös sellaisia, että niillä pystyttäisiin tosiasiallisesti mittaamaan asetusehdotuksessa säädettyjä melutasoja. Tällöin meluhaitta ei jäisi osoittamatta siitä syystä, että mittauslaitteella ei pystytä arvioimaan melua riittävän monipuolisesti. Sisämelumittauksissa joudutaan mittaamaan hyvinkin alhaisia melutasoja,

15 15 eikä esimerkiksi mittauslaitteen taustakohina saisi vaikuttaa mittaustulokseen häiritsevästi. Tämän lisäksi mittauslaitteella tulisi kyetä mittaamaan asetusehdotuksessa säädettäviä melutasoja, kuten melutasoja myös terssikaistoittain. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin melun mittauspisteestä siten, että melumittaus tehtäisiin oleskeluvyöhykkeellä. Mittauslaite tulisi sijoittaa melun kokemisen ja haittavaikutusten kannalta tarkoituksenmukaiselle korkeudelle ja paikkaan, tavallisimmin pään korkeudelle. Mittauspisteeksi katsottaisiin myös vuode ja siinä pään alue. Tällä tarkoitettaisiin sitä, että melutaso mitattaisiin vähintään siellä, missä melua on havaittu, eikä esimerkiksi vain huoneen keskeltä. Tämän lisäksi säädettäisiin siitä, että mittauspiste ei saisi kuitenkaan ilman perusteltua syytä sijaita alle 0,5 metrin etäisyydellä mistään huonepinnasta ja että sisämelumittauksissa ikkunoiden, ulko-ovien ja tuuletusluukkujen tulisi olla kiinni. Lähellä seinäpintaa tai huoneen nurkkaa voivat melutasot olla useita desibelejä suurempia kuin huoneen keskellä, siten olisi tarpeen säätää myös siitä, ettei mittauspisteeksi valita ilman perusteltua syytä pistettä, joka on oleskeluvyöhykkeen ulkopuolella alle 0,5 metrin etäisyydellä huonepinnasta. Koska yöaikainen melu on meluhaitan kokemisen ja terveyshaittojen kannalta keskeistä, mittauspisteeksi katsottaisiin kuitenkin myös vuode ja siinä olevan henkilön pään alue, vaikka kyseinen mittauspiste sijaitseekin yleensä alle 0,5 metrin etäisyydellä seinäpinnasta. Mikäli tällaisessa tilanteessa esiintyy meluhaittaa, voisi meluhaitan ehkäisemiseksi eräänä keinona olla vuoteen paikan siirtäminen, jos se on muutoin tarkoituksenmukaista. Asetusehdotuksessa säädettävät melutasot olisi tarkoitettu tilanteisiin, joissa ulkoa sisään kantautuva melu ei kulkeudu avonaisten ikkunoiden, ulko-ovien tai tuuletusluukkujen kautta sisälle. Tällä ei kuitenkaan tarkoitettaisi tilannetta, jossa melu kantautuu sisälle esimerkiksi korvausilmaventtiilin kautta. 12 Melun toimenpiderajat Pykälän 1 momentissa säädettäisiin asunnon ja muun oleskelutilan sisämelun päiväja yöajan keskiäänitasoista siten, että momentissa viitattaisiin liitteen 2 taulukossa 1 oleviin toimenpiderajoihin. Liitteen toimenpiderajat olisivat samat kuin käytössä olevan asumisterveysohjeen päivä- ja yöajan keskiäänitasojen ohjearvot. Taulukossa olevina asuinhuoneina ja oleskelutiloina pidettäisiin asunnon, palvelutalon, vanhainkodin, lasten päivähoitopaikan tai muun vastaavan tilan oleskeluun tai nukkumiseen tarkoitettuja tiloja. Näiden tilojen osalta keskiäänitason toimenpiderajana olisi päiväaikana (klo 7-22) 35 db ja yöaikana (klo 22-7) 30 db. Muina tiloina pidettäisiin esimerkiksi kylpyhuonetta, saunaa, vaatehuonetta tai apukeittiötä, joissa toimenpiderajana olisi 40 db päivä- ja yöaikana. Jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen tai oleskelutilan kanssa, melutasoarvona käytettäisiin asuinhuoneen ja oleskelutilan arvoja. Nukkumiseen tarkoitettujen tilojen osalta olisi huomioitava keskiäänitasovaatimusten lisäksi myös 2 ja 3 momentissa säädetyt erilliset toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle ja yöaikaiselle mahdollisesti unihäiriötä aiheuttavalle melulle. Päiväkotien osalta yöaikaista keskiäänitasoa sovellettaisiin vain niihin tiloihin, joissa nukutaan yöaikaan. Kokoontumis- ja opetushuoneistojen päiväajan keskiäänitaso 35 db olisi tarkoitettu sovellettavaksi silloin, kun yleisön edellytetään saavan puheesta selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä. Kuulovammaisten tai kielenopetuksen luokkahuoneissa toimenpiderajana olisi kuitenkin suositeltavaa pitää 30 db. Muina kokoontumistiloina pidettäisiin esimerkiksi kokoontumistilojen lämpiöitä

16 16 ja ravintolasaleja, joiden päiväajan keskiäänitason toimenpiderajana pidettäisiin 40 db melutasoarvoja. Tiloissa, joissa harjoitettu toiminta ei edellytä yleisön saavan puheesta tai muista äänistä selvää, voitaisiin hyväksyä 45 db melutasoarvoja. Kokoontumistilojen ja opetushuoneistojen keskiäänitasojen toimenpiderajat olisi tarkoitettu sovellettavaksi silloin, kun yleisö oleskelee huoneessa ja muulloin äänitasot voisivat olla korkeampia. Asiakkaiden vastaanottotiloissa ja toimistohuoneissa päivän keskiäänitason toimenpiderajana pidettäisiin 45 db melutasoarvoa. Tilanteissa, joissa esimerkiksi yleisön ja palvelun intimiteettisuoja edellyttää kuuluvuuden rajoittamista samassa huoneessa olevasta palvelupisteestä toiseen, puhetta voitaisiin peittää 45 db melutasoarvoa voimakkaammalla, säädettävällä kohinalla tai taustamusiikilla. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin pienitaajuisen melun yöaikaisista toimenpiderajoista niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Pienitaajuisen melun toimenpiderajoista säädettäisiin asetuksen liitteessä 2 taulukossa 2. Toimenpiderajat säädettäisiin tunnin painottamattomina keskiäänitasoina terssikaistoittain Hz välillä. Pienitaajuisen melun osalta päiväaikana voitaisiin hyväksyä 5 db suurempia melutasoja kuin yöaikaan. Toimenpiderajoihin ei tehtäisi kapeakaista- tai impulssikorjausta. Pienitaajuisen melun toimenpiderajan soveltamisessa tärkein arvioitava kriteeri olisi se, että melu ei vaikeuttaisi nukahtamista. Toimenpiderajat olisivat kuulijaa altistavia keskimääräisiä tasoja. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yöaikaisesta (klo 22-7) musiikkimelusta tai muusta vastaavasta, mahdollisesti unihäiriötä aiheuttavasta melusta, joka erottuu selvästi taustamelusta. Tällaiseen meluun sovellettaisiin yhden tunnin keskiäänitasoa L Aeq,1h (klo 22-7), joka ei saisi ylittää 25 db niissä tiloissa, joissa nukutaan. Muulla vastaavalla, mahdollisesti unihäiriötä aiheuttavalla, melulla tarkoitettaisiin sellaista normaalista poikkeavaa meluhaittaa, joka vaikeuttaa nukahtamista. Tällaisia meluhaittoja voisi syntyä esimerkiksi elokuvateatterin äänistä, joka sisältää informatiivisia elementtejä tai esimerkiksi tuulivoiman aiheuttamasta melusta, joka ei ole kapeakaistaista tai impulssimaista, mutta melun kokemisen ja haittavaikutusten kannalta arvioitavissa yhtä haitalliseksi. Toimenpiderajan käytön keskeisenä kriteerinä olisi se, että meluhaitta olisi taustamelusta selvästi erottuvaa, eli jatkuva hyväksyttävissä oleva taustamelu ei peittäisi sitä kuulumattomiin. Kyseisellä toimenpiderajalla tarkoitettaisiin melulähteestä syntyvää melutasoa, ei kokonaismelutasoa. Sovellettaessa kyseistä toimenpiderajaa, mittaustulokseen ei tehtäisi kapeakaista- tai impulssikorjausta. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin teknisten laitteiden aiheuttamasta melusta. Melutasojen tulisi olla päivä- ja yöajan keskiäänitasoja ja pienitaajuisen melun toimenpiderajoja pienempää ja sen lisäksi teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistasojen L AFmax klo tulisi olla alle 33 db. Jos melutapahtumia on erityisen vähän, voitaisiin hyväksyä tätä suurempia arvoja kuitenkin siten, että yli 45 db tasoja ei esiintyisi lainkaan. Arvo ei koskisi samassa huoneistossa laskettavan veden aiheuttamaa ääntä. Teknisillä laitteilla tarkoitettaisiin esimerkiksi vesi- ja viemäriputkistoja, hissien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja kylmälaitteiden sekä talopesukoneiden aiheuttamaa melua. Maksimimelutason 33 db arvoa sovellettaisiin silloin, kun meluhaittaa esiintyy usein ja melutapahtumat kestävät pitkään. Kun melutapahtumia on vähän ja ne ovat lyhytkestoisia tai yksittäisiä, haitan arvioinnissa voitaisiin soveltaa

17 17 yli 33 db tasoja, mutta ei yli 45 db tasoja. Hyväksyttävän tason arvioinnissa tulisi arvioida erityisesti sitä, aiheutuuko melusta mahdollisia unihäiriöitä. Pykälän 5 momentissa säädettäisiin melutasoista kuulovaurion välttämiseksi. Melutaso ei saisi ylittää neljän tunnin keskiäänitasona (L Aeq,4h ) 100 db, maksimiäänitasona (L AFmax ) 115 db tai C-painotettuna impulssimelutasona (L Cpeak ) 140 db. Jos yksi tai useampi näistä toimenpiderajoista ylittyy, olisi melualtistusta rajoitettava joko suojaamalla kuulo, vähentämällä melutasoa tai rajoittamalla ajallisesti melua aiheuttavaa toimintaa. Kyseiset toimenpiderajat tulisivat kyseeseen erityisesti yleisötilaisuuksissa ja tästä syystä keskiäänitaso määriteltäisiin 4 tunnin keskiäänitasona, josta voitaisiin äänialtistustason avulla määrittää lyhyemmiltä tai pidemmiltä yleisötilaisuuksilta sallittava melutaso. Johtuen siitä, että kuulovaurioriskiä aiheuttavaa melua syntyy pääasiassa yleisötilaisuuksissa, voisi melualtistusta rajoittaa melutason vähentämisen lisäksi melua aiheuttavan toiminnan ajallisella rajoittamisella ja myös kuulon suojaamisella. Tällöin terveydensuojeluviranomainen voisi tarvittaessa esimerkiksi vaatia, että kuulovaurioriskin pienentämiseksi tilaisuuden järjestäjän on pidettävä kuulosuojaimia saatavilla yleisöä varten ja että järjestäjä tiedottaa yleisölle kuulovaurioriskistä. Yleisötilaisuuksissa eri altistuskertojen välillä on tyypillisesti pidempi lepo- ja palautusjakso kuin esimerkiksi työperäisessä melualtistuksessa. Jos kuitenkin tilaisuuden aikainen yleisön melualtistus tasoitettuna 8 tunnille, L Aeq,8h, ylittää 85 db tason, yleisön saatavilla tulisi olla kuulosuojaimia ja yleisölle olisi annettava ohjeet suojainten käytöstä. 13 Melumittaustulosten korjaaminen Pykälän 1 momentissa säädettäisiin impulssimaisen melun haitallisuuden vuoksi lisättävästä laskennallisesta korjauksesta päivä- ja yöajan keskiäänitasoon. Impulssimainen melu jaettaisiin mittaustuloksiin tehtävien korjausten osalta useampaan kuin yhteen luokkaan riippuen melun impulssimaisuudesta. Asetusehdotuksessa säädettäisiin voimakkaasti impulssimaiselle melulle 10 db korjaus ja tavalliselle impulssimelulle 5 db korjaus. Voimakkaasti impulssimaista melua voisivat aiheuttaa esimerkiksi pienikaliiperisten aseiden laukaukset, vasarointi, iskupaalien junttauskoneet, paineilmakanget ja -vasarat sekä muut vastaavat melulähteet. Tavanomaiseksi impulssimeluksi laskettaisiin kuuluvan sellaiset taustamelusta selvästi erottuvat impulssimelut, jotka eivät kuulu edelliseen ryhmään. Käytännössä sisätiloissa yleisin impulssikorjaus olisi 5 db. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kapeakaistaisen melun haitallisuuden vuoksi lisättävästä laskennallisesta korjauksesta päivä ja yöajan keskiäänitasoon. Kapeakaistaisuuden katsotaan lisäävän melun erottuvuutta ja haitallisuutta, minkä vuoksi mittaustulokseen tehtäisiin kapeakaistakorjaus. Jos kapeakaistaisuus erottuu heikosti, olisi korjaus 3 db, jos se on selvästi kuultavissa, olisi korjaus 6 db. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin impulssi- ja kapeakaistakorjausten lisäämisestä mittaustuloksiin. Korjaus lisättäisiin melutasoon vain sille ajalle, jolloin melussa esiintyy altistuvassa kohteessa impulssimaisuutta tai kapeakaistaisuutta. Tämä tarkoittaisi sitä, että korjausta ei tehtäisi automaattisesti koko mittausjaksolle, vaan ai-

18 18 noastaan sille osalle, jolloin melussa esiintyy impulssimaisuutta tai kapeakaistaisuutta. Korjaus edellyttäisi siten mitatun melutapahtuman äänialtistustasoon tehtävää korjausta ja sen perusteella lasketun tuloksen vertaamista toimenpiderajoihin. 14 Kemiallisten tekijöiden mittaus Pykälässä säädettäisiin kemiallisten tekijöiden mittaamisesta. Ilmanäyte olisi kerättävä tutkittavasta tilasta oleskeluvyöhykkeeltä siten, että näytteenotto tapahtuu huoneen keskeltä, noin 1,1 metrin korkeudelta. Näyte tulisi ottaa sellaisesta huoneesta tai oleskelutilasta, joka parhaiten edustaa tutkittavan kemiallisen yhdisteen esiintymistä ja siten myös haittaa, jota selvitetään. Ilmanvaihto laimentaa sisäilman epäpuhtauspitoisuuksia ja siten sillä on myös merkitystä mitattavan kemiallisen yhdisteen pitoisuuteen. Tästä syystä ilmanvaihdon olisi vastattava näytteenottotilassa altistumisen kannalta tavanomaista tilannetta. Näytteen keräyksen aikana ikkunoiden, ulko-ovien ja tuuletusluukkujen tulisi olla kiinni, jotta näyte edustaisi sisäilman pitoisuutta. Ikkunat, ulko-ovet ja tuuletusluukut olisi syytä pitää mahdollisuuksien mukaan kiinni myös ennen näytteenottoa. Mittausaika olisi kunkin kemiallisen aineen mittausmenetelmässä ilmoitettu näytteen keräysaika. 15 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Pykälän 1 momentissa säädettäisiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuden toimenpiderajasta huoneilmassa. Tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpiderajana olisi huoneilmassa 400 µg/m 3. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuden ylittäessä huoneilmassa 400 µg/m 3 olisi terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa poistamiseksi tai rajoittamiseksi ryhdyttävä toimenpiteisiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoitettaisi sitä, että jos kokonaispitoisuus jäisi alle 400 µg/m 3, haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ei voisi aiheutua terveyshaittaa. Mikäli kokonaispitoisuuden toimenpideraja alittuu, yksittäisistä yhdisteistä saattaa kuitenkin aiheutua terveyshaittaa. Mikäli kokonaispitoisuuden toimenpiderajan ylittymisen jälkeen todetaan, että ylittyminen johtui yhdisteistä, joista ei ole terveydelle haittaa, toimenpiderajan ylittyminen ei tällöin johtaisi muihin toimenpiteisiin. Toimenpiderajan ylittyminen edellyttäisi kuitenkin asian selvittämistä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin minkä tahansa yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen huoneilman tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpiderajasta, joka olisi 50 µg/m 3. Tällä tarkoitettaisiin minkä tahansa tunnetun tai tuntemattoman orgaanisen yhdisteen pitoisuutta sisäilmassa. Mikäli toimenpideraja ylittyy, olisi yhdisteen haitallisuus ja merkitys sisäilman laatuun selvitettävä ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Mikäli toimenpiderajan ylittymisen jälkeen todetaan, että 50 µg/m 3 ylittyminen johtui yhdisteestä, joka ei ole kyseisessä pitoisuudessa terveydelle haitallinen, toimenpiderajan ylittyminen ei johtaisi muihin toimenpiteisiin. Tällaisia yhdisteitä voisivat olla esimerkiksi terpeenit. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin erikseen eräistä yksittäisten yhdisteiden toimenpiderajoista, joita sisäympäristöissä on liittynyt sisäilmaongelmiin. Toimenpiderajat

19 19 säädettäisiin 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaalidioli di-isobutyraatille (TXIB), 2-etyyli-1- heksanolille (2-EH), naftaleenille ja styreenille. TXIB:tä on käytetty muun muassa muovimattojen valmistuksessa viskositeetin alentajana ja se voi aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita, kuten silmä-, nenä- ja kurkkuoireita. TXIB on indikaattoriyhdiste sisäilmaongelmille ja sen sisäilmapitoisuuden toimenpiderajaksi säädettäisiin tolueenivasteella laskettuna tuloksena 10 µg/m 3. Toinen vastaavanlainen sisäilmailmaongelmia indikoiva yhdiste on 2-etyyli-1-heksanoli, jolle säädettäisiin toimenpiderajaksi myös 10 µg/m 3. 2-Etyyli-1-heksanoli (2-EH) on kemiallinen yhdiste, jota käytetään pehmittimien, pinnoitteiden ja liimojen tuotannossa. Sisäilmaan sitä voi vapautua muun muassa PVC-muovimaton pehmittimen dietyyliheksaftalaatin (DEPH) ja liimojen akrylaattikopolymeerien hajoamisen seurauksena. Syynä tähän ovat yleensä rakenteiden ja materiaalien kosteusongelmat. Pieniä määriä 2-etyyli-1-heksanolia vapautuu kuitenkin myös muun muassa vaurioitumattomista PVC-materiaaleista. Naftaleenia voidaan pitää kreosootin indikaattoriyhdisteenä, koska se on merkittävin kreosootista ilmaan haihtuva yhdiste. Naftaleenin toimenpiderajaksi säädettäisiin 10 µg/m 3, mikä vastaisi WHO:n naftaleenin vuosikeskiarvoa. Tämän lisäksi säädettäisiin siitä, että huoneilmassa ei saisi esiintyä naftaleeniin viittaavaa hajua, eli asunnossa ei saisi esiintyä kreosootin hajua, joka on hyvin tunnistettavissa oleva kyllästetyn ratapölkyn haju. Styreenin toimenpiderajana pidettäisiin 40 µg/m 3. Styreeniä saattaa esiintyä sisäilmassa, jos rakennusmateriaalissa käytetyn polyesterihartsin komponentit eivät ole reagoineet keskenään täydellisesti. Styreenille on tyypillistä pistävä haju ja huoneilman styreenipitoisuuden määrittäminen olisikin aiheellista, jos sisäilmassa todetaan styreenille tyypillistä hajua ja rakenteissa on käytetty polyesterihartsipohjaisia tai muita vapaata styreeniä sisältäviä rakennusmateriaaleja. 16 Formaldehydi Pykälässä säädettäisiin sisäilmassa esiintyvästä formaldehydistä. Pykälässä säädettäisiin formaldehydin pitoisuudesta sisäilmassa lyhyen ja pitkän ajan keskiarvopitoisuuksina. Sisäilman formaldehydipitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi ylittää 50 µg/m³ ja lyhyen ajan keskiarvopitoisuus 30 minuutin mittauksen aikana ei saisi ylittää 100 µg/m³. Lyhyen ajan keskiarvopitoisuus 100 µg/m 3 vastaisi WHO:n suositusta formaldehydipitoisuudelle. Formaldehydi ärsyttää silmiä ja ylempiä hengitysteitä. Ihmisen herkkyys formaldehydin ärsytysvaikutuksille vaihtelee suuresti. Formaldehydin hajukynnys on noin 35 µg/m 3. Tutkimusten mukaan formaldehydi voi aiheuttaa ärsytysoireita herkillä henkilöillä jo hyvin pienissä pitoisuuksissa (5-10 µg/m 3 ). Esimerkiksi Kanadassa formaldehydialtistuksen pidemmän ajan altistuksen ohjearvo 50 µg/m 3 perustuu tutkimuksissa havaittuun yhteyteen nuorten lasten formaldehydialtistuksen ja hoidettavan astman välillä. Tästä syystä säädettäisiin formaldehydipitoisuudesta myös pidemmän ajan keskiarvona, joka käytännössä ilmoitettaisiin vuosikeskiarvona. Vuosikeskiarvon määrittäminen voitaisiin tehdä vuoden pituisen näytteenoton sijaan esimerkiksi eri olosuhteissa tehdyillä analyyseillä. 17 Hiilimonoksidi

20 20 Pykälässä säädettäisiin hiilimonoksidin hetkellisestä sisäilmapitoisuudesta 7 mg/m 3. Kyseinen toimenpideraja olisi sama kuin WHO:n ohjearvo hiilimonoksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvoksi. Hiilimonoksidipitoisuus olisi aiheellista mitata esimerkiksi silloin, kun asuintilaan tai muuhun oleskelutilaan kulkeutuu liikenteen pakokaasuja tai asunnossa tai muussa oleskelutilassa on laitteita tai tulisijoja, joista epäillään kulkeutuvan hiilimonoksidia sisäilmaan. Koska korkea hiilimonoksidipitoisuus on hengenvaarallista ja sisäilmapitoisuus voi vaihdella hyvinkin paljon riippuen muun muassa tulisijojen tai muiden lähteiden toiminnasta, olisi siten tarpeen säätää hiilimonoksidipitoisuuden arvosta hetkellisenä toimenpidearvona. 18 Tupakansavu Pykälässä säädettäisiin sisäilmassa esiintyvästä tupakansavusta. Tupakansavulla tarkoitettaisiin savukkeen ja muiden tupakkatuotteiden poltosta muodostuvien hiukkasten, aerosolien ja kaasujen seosta, joka olisi peräisin asunnon tai muun oleskelutilan ulkopuolelta ulkoa tai muualta rakennuksesta. Tupakansavussa on yli yksittäistä yhdistettä. Se sisältää yli sata ihmiselle haitallista yhdistettä, joista syöpää aiheuttavia on ainakin neljäkymmentä. Tupakansavuhaitan toteaminen ja tunnistaminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi tehtäväksi käytännön valvontatyössä erityisesti savuhaitan aiheuttaman terveyshaitan näkökulmasta. Tähän on ollut syynä muun muassa se, että oikeusasteissa viranomaisten aistinvaraiset havainnot tupakansavuhaitasta eivät ole olleet riittäviä haitan toteamiseksi. Mittaaminen ja näytteenotto savuhaittatilanteissa on erityisen hankalaa, koska näytteenottolaitteiston hankkiminen ja näytteenoton tekeminen juuri savuhaitan ilmetessä on usein vaikea ajoittaa, eikä pitkäkestoisia näytteenottomenetelmiä voida käytännössä valvoa. Viranomaiset eivät siten saa juurikaan otettua savuhavainnoista näytteitä silloin, kun asukas on niistä ilmoittanut. Näytteiden ja analyysien tekeminen edellyttäisi käytännössä koejärjestelyjä, joissa tupakointipaikassa poltettaisiin koejärjestelyin esimerkiksi savuketta tai lähetettäisiin merkkiainetta ja altistuvassa kohteessa tehtäisiin analyysi savun tai merkkiaineen kulkeutumisesta asuntoon. Tupakansavun haju on helposti erotettavissa muusta hajusta ja viranomaisen selvästi toteama savuhavainto olisi myös osoitus savun kulkeutumisesta asuntoon. Pykälän 1 momentilla parannettaisiin terveydensuojeluviranomaisten keinoja puuttua tupakansavuhaittaan siten, että tupakansavun aistinvarainen toteaminen riittäisi osoitukseksi tupakansavuhaitasta, jos savuhaittaa ilmenee toistuvasti. Aistinvaraisella havainnolla tarkoitettaisiin esimerkiksi terveydensuojeluviranhaltijan toteamaa hajuhavaintoa, ei pelkästään asukkaan itsensä toteamaa. Toistuvalla savuhaitalla tarkoitettaisiin tilannetta, jossa tupakansavu olisi peräisin paikasta, jota käytetään säännölliseen tupakointiin, ei kertaluontoista tupakan polttamista. Lisäksi säädettäisiin tupakansavuhaittaa kuvaavan nikotiinipitoisuuden enimmäisarvosta, mikäli viranomainen ottaa näytteitä tupakansavuhaitan toteamiseksi esimerkiksi koejärjestelyjen tai mahdollisesti valvontakäyntien yhteydessä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että savun kulkeutuminen tupakointipaikasta altistuvaan kohteeseen voitaisiin osoittaa aistinvaraisen havainnon tai nikotiinimit-

Asumisterveysasetus voimassa - nyt soveltamaan. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus voimassa - nyt soveltamaan. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus voimassa - nyt soveltamaan Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö .. Asumisterveysohje asetukseksi Taustalla perustuslaki Valvira laatii parhaillaan asetukselle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen

Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen 19.10.2015 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveysohje asumisterveysasetukseksi STM:n asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä

Lisätiedot

Asumisterveysasetus 2015. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus 2015. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö .. Ohje muutetaan perustuslain edellyttämällä tavalla asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen 29.4.2014 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan Asetus on

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa I Asumisterveysasetus 1-10

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa I Asumisterveysasetus 1-10 Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Osa I Asumisterveysasetus 1-10 Ohje 8/2016 Ohje 8/2016 2 (20) Sisällys 1. Yleiset säännökset... 4 1.1. Asetuksen soveltamisala 1... 4 1.2. Määritelmät 2... 5 1.3.

Lisätiedot

Uusi Asumisterveysasetus

Uusi Asumisterveysasetus KOKO TOTUUS Uusi toimitusjohtaja, RI 1 Historiaa (763/94) Sisäilmaohje, STM 2/97, 1997 Asumisterveysohje (STM) Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: Valtuutussäännös: (763/94) 32 Voimassa 1.5.2003

Lisätiedot

Asumisterveysasetus - keskeinen sisältö. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus - keskeinen sisältö. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus - keskeinen sisältö Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö .. Asumisterveysohje asetukseksi Ohje muutetaan perustuslain edellyttämällä tavalla asetukseksi

Lisätiedot

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi Sisäilmapaja 5 Nurmes 12.11.2013 Ylitarkastaja Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö 1 Yleisperiaate rakennuksen

Lisätiedot

Asumisterveysasetus ja terveydensuojelulain muutos. AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus ja terveydensuojelulain muutos. AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus ja terveydensuojelulain muutos AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Muutoksia terveydensuojelulakiin, asumisterveyttä koskeviin

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista Annettu Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2015

Lisätiedot

Terveydensuojelulain uudistus ja asumisterveysasetus mitä uutta kosteus- ja homeongelmien selättämiseen

Terveydensuojelulain uudistus ja asumisterveysasetus mitä uutta kosteus- ja homeongelmien selättämiseen Terveydensuojelulain uudistus ja asumisterveysasetus mitä uutta kosteus- ja homeongelmien selättämiseen Hometalkoot työmaakokous, Oulu 31.10-1.11.2013 Vesa Pekkola, STM Eduskunnan tarkastusvaliokunnan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2015. 545/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2015. 545/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2015 545/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden

Lisätiedot

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen 4.10.2013 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveysohje asumisterveysasetukseksi STM:n asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (TsL 32

Lisätiedot

Terveydensuojelulain muutos ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyys. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveydensuojelulain muutos ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyys. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelulain muutos ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyys Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelulainsäädäntöön muutoksia Ulkopuolisille asiantuntijoille valtakunnallinen

Lisätiedot

HAKEMUS. Ulkopuolisen asiantuntijan asiantuntemuksen ja pätevyyden selvittäminen ja käytettävien tutkimusmenetelmien luotettavuuden osoittaminen

HAKEMUS. Ulkopuolisen asiantuntijan asiantuntemuksen ja pätevyyden selvittäminen ja käytettävien tutkimusmenetelmien luotettavuuden osoittaminen HAKEMUS Hakemus_TsL49_ulkasiant/r3/20.11.2012 Sivu 1 (8) Ympäristökeskus terveydensuojelulain (763/1994) 49 :n mukaiseksi hyväksytyksi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi Kotkassa Kotkan ympäristökeskus Kotkantie

Lisätiedot

Terassi- ja ravintolamelu

Terassi- ja ravintolamelu Terassi- ja ravintolamelu Mikkeli Forum XXI 24.9.2015 Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Terassi- ja ravintolamelu, mitä se on? Meluhaitta sisältää musiikkimelua, puhetta,

Lisätiedot

Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevat säädökset (muutoksia 1.3.2015) 1 Lain tarkoitus

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset asuntojen terveydellisten olosuhteiden selvittämisessä

Ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset asuntojen terveydellisten olosuhteiden selvittämisessä Ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset asuntojen terveydellisten olosuhteiden selvittämisessä Jari Keinänen Johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelun tarkoitus 1 Tämän lain tarkoituksena

Lisätiedot

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Tiedossa olevat puutteet rakenteissa, pinnoilla tai LVI-tekniikassa Aistinvaraisesti havaittavat merkit Käyttäjien poikkeava oireilu Tiedossa olevat puutteet Sisäilmaston

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA 1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

Valiokunnan yleisarvio

Valiokunnan yleisarvio Säädösperustasta Maankäyttö- ja rakennuslain 117 c (muutos 958/2012, aik. asetuksessa) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus käyttötarkoituksensa ja ympäristöstä aiheutuvien olosuhteittensa

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJAN (RTA) HENKILÖSERTIFIOINTIIN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN VAATIMUKSET

RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJAN (RTA) HENKILÖSERTIFIOINTIIN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN VAATIMUKSET 18.8.2015 RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJAN (RTA) HENKILÖSERTIFIOINTIIN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN VAATIMUKSET VTT Expert Services Oy hyväksyy RTA henkilösertifioinnin toimikunnan valmistelevien ja

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Hiilidioksidimittausraportti

Hiilidioksidimittausraportti Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista

Lisätiedot

Sisäilman laatunormit nyt ja tulevaisuudessa Terveydensuojelulain muutos 2014. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Sisäilman laatunormit nyt ja tulevaisuudessa Terveydensuojelulain muutos 2014. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Sisäilman laatunormit nyt ja tulevaisuudessa Terveydensuojelulain muutos 2014 Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelu ja terveyshaitta TsL 1 Lain tarkoituksena on väestön

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Irmeli Röning-Jokinen

Irmeli Röning-Jokinen Oma logo Irmeli Röning-Jokinen Ympäristöterveydenhuoltoyksikön päällikkö vs. Oulun seudun ympäristötoimi Tausta: FM, Kuopion korkeakoulu (nyk. yliopisto) 1981 - Pro Gradu: Asuinhuoneiston ilman home- ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2014 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/2 10.6.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2014 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/2 10.6.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2014 1 (5) Päätöshistoria 08.01.2013 16 HEL 2012-013989 T 11 02 02 02 Päätös Päätöksen kohde Vireilletulo päätti osoitteessa Fredrikinkatu 40 asunnossa todetun terveyshaitan

Lisätiedot

Ulkopuolinen asiantuntija viranomaistehtävissä - Terveydensuojelulain mukaiset tehtävät, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Ulkopuolinen asiantuntija viranomaistehtävissä - Terveydensuojelulain mukaiset tehtävät, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Ulkopuolinen asiantuntija viranomaistehtävissä - Terveydensuojelulain mukaiset tehtävät, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI Haapajärven kaupungin sisäilmaryhmä SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI SISÄILMARYHMÄN TOIMINTA ON KESKITTYNYT KUNNAN OMISTAMIEN JULKISTEN TILOJEN TERVEYSHAITTOJEN SELVITTÄMISEEN Julkisella tilalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012 Kari Reijula, Guy Ahonen, Harri Alenius, Rauno Holopainen, Sanna Lappalainen, Eero Palomäki, Marjut Reiman 9.6.2014

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Ajankohtaisia kuulumisia rakennusvalvonnasta Seminaari 9.10.2014 Kai Miller yli-insinööri Helsingin rakennusvalvonta Kosteudenhallinnasta Kosteudenhallinta on ollut

Lisätiedot

Taustaksi. Muistio 1 (5) 4.6.2014. Sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi

Taustaksi. Muistio 1 (5) 4.6.2014. Sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Muistio 1 (5) Sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi HE 76/2014 VP, HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISESTA Suomen Kiinteistöliitosta (Kiinteistöliitto) kiittää

Lisätiedot

MELU SISÄTILOISSA Toimenpiderajat ja mittaukset

MELU SISÄTILOISSA Toimenpiderajat ja mittaukset MELU SISÄTILOISSA Toimenpiderajat ja mittaukset 27.10.2015 Oulu 29.10.2015 Mikkeli Kari Pesonen Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy Helsinki, sähköposti: Kari.Pesonen@welho.com 0400-423 728 STM:n asetus

Lisätiedot

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE 2012 RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE Raportissa esitetään tehdyn sisäympäristökyselyn yhteenveto, tehdyt mittaukset ja jatkotoimenpiteet. Vesilahden kunta 7.2.2012 1. JOHDANTO Hyvän sisäilman yksinkertainen

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään

Lisätiedot

MELU SISÄTILOISSA Toimenpiderajat ja mittaukset

MELU SISÄTILOISSA Toimenpiderajat ja mittaukset MELU SISÄTILOISSA Toimenpiderajat ja mittaukset 27.10.2015 Oulu 29.10.2015 Mikkeli Kari Pesonen Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy Helsinki, sähköposti: Kari.Pesonen(at)welho.com 0400-423 728 STM:n asetus

Lisätiedot

11.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1

11.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Ympäristömelun arviointi ja meluohjearvot 11.1.2013 UT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Melun mittaaminen 11.1.2013 UT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Melun luokittelu

Lisätiedot

Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo?

Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo? Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo? Ylitarkastaja Pertti Metiäinen Valvira 15.10.2010 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveystutkimukset Akateemiset tutkimukset perustutkimukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö Jari Latvala, ylilääkäri Sisäilmapalvelut, Työterveyslaitos 1 Aiheeseen liittyviä keskeisiä termejä ja määritelmiä Sisäilma: Rakenteiden rajaamalla alueella

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/3 10.12.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/3 10.12.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) 3 Asunto Oy Kotkankatu 1 kuuleminen määräyksestä poistaa asuntoon Tivolitie 4 B 17 terveyshaitta HEL 2013-013664 T 11 02 02 02 Päätösehdotus Taloyhtiö Taustaa

Lisätiedot

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA 16 Mittaussuunnitelma PR-Y1384 Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA Tuusulan Moottorikerho ry

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI 17 Raportti PR-Y1934 Naantalin kaupunki Turku 7.8.2012 Kirsti Junttila Sivu 1 (7) YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaukset 28.6., 30.7. ja 2.8.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare

Lisätiedot

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset FM, tutkija Kaisa Jalkanen FT, dosentti, johtava tutkija Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, Kuopio Mikrobiologiset menetelmät homevaurion toteamisessa Homekasvua

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011 SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN ASUSTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSISTA 1. Yleistä Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen HE 22/2014 eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi

1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi 1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi Kuuluuko ilmastointimelu selvästi? kuulu selvästi Onko muita äänekkäitä LVIS-laitteita? vesijohdot viemärit valaisimet hissit ole Onko muita äänekkäitä laitteita?

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI

PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI Projekti 1492513 7.2.2013 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4 2.3

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Sisäilmastoseminaari 2015 1 YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen 1, Pertti Pasanen 2 ja Helmi Kokotti 3,4 1 Envimetria Oy 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

Terveystarkastajan rooli sisäilmaongelmissa. Antti Kreko, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos

Terveystarkastajan rooli sisäilmaongelmissa. Antti Kreko, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos Terveystarkastajan rooli sisäilmaongelmissa Antti Kreko, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos Oulun seudun ympäristötoimen nykyinen toiminta-alue 60 km 35 km 25 km Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3

Lisätiedot

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Mikrobi-ilmanäytteet Elinympäristössämme esiintyy mikrobeja, joiden määrä vaihtelee kosteus-

Lisätiedot

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen Delete Tutkimus Oy 16.7.2012 p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Kaunialan Sairaala Oy Markku Kiuru Talous- ja hallintopäällikkö Kylpyläntie 19 02700 Kauniainen puh: 09-505 922 29 mp: 0500 711

Lisätiedot

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa III Asumisterveysasetus 14-19

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa III Asumisterveysasetus 14-19 Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Osa III Asumisterveysasetus 14-19 Ohje 8/2016 Ohje 8/2016 2 (10) Sisällys 1. Kemialliset epäpuhtaudet, hiukkaset ja kuidut... 3 1.1. Kemiallisten tekijöiden mittaus

Lisätiedot

Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta

Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta Toimintaryhmä 17.12.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Vastuu rakennusten rakenteellisesta turvallisuudesta on omistajalla MRL

Lisätiedot

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevat muutokset. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevat muutokset. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevat muutokset Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Kaiken tämän touhun tarkoitus väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen

Lisätiedot

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1 RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS sauli@paloniitty.fi 1 Lämpökuvauksen historia Unkarilainen fyysikko Kálmán Tihanyi keksi lämpökameran 1929 Kameroita käytettiin aluksi sotilastarkoituksiin Suomessa rakennusten

Lisätiedot

Mikrobimenetelmät ja homevaurion vakavuuden arviointi

Mikrobimenetelmät ja homevaurion vakavuuden arviointi Mikrobimenetelmät ja homevaurion vakavuuden arviointi Kaisa Jalkanen, tutkija Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.8.2015 Ympäristöterveyshuollon alueelliset koulutuspäivät 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

2.1 Huoneen lämpötila

2.1 Huoneen lämpötila 2.1 Huoneen lämpötila Mittaustulos mittauspaikat 1. 2. 3. 4. Huoneen lämpötila C C C C Ohje: Mittaa ilman lämpötila kalibroidulla lämpömittarilla 1,1 m korkeudelta lattiasta. Tilan laajuudesta riippuen

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmanäytteet maaliskuu 2013 Nurmeksen kaupungin

Lisätiedot

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet Sisäilman laatu ja mahdollisuudet DI Jorma Säteri. Metropolia ammattikorkeakoulu Energiatehokas sisäilmasto Terveellinen, viihtyisä ja tuottava käyttäjien toiveiden mukainen Tarpeenmukainen Oikein säädetty

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3 / 2010 KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sisällys Ohjeen tarkoitus... 5 Säädösperusta... 5 Kosteus- ja homevaurioiden määrittely ja tunnusmerkit...

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot