MuTu Muutoksen tuki. Suunnitelma ajalle Suunnittelija Heli Niemi ja toimitusjohtaja Kristiina Laiho Pikassos 27.9.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MuTu Muutoksen tuki. Suunnitelma ajalle 1.3.2014 30.10.2016. Suunnittelija Heli Niemi ja toimitusjohtaja Kristiina Laiho Pikassos 27.9."

Transkriptio

1 MuTu Muutoksen tuki Suunnitelma ajalle Suunnittelija Heli Niemi ja toimitusjohtaja Kristiina Laiho Pikassos PIKASSOS OY Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa

2 SISÄLLYS 1 Hankkeen tausta Kehittämisen lähtökohdat Hankealue Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hankkeen toteutus Prosessikehittäminen hankkeen ytimenä Palvelumuotoilu asiakaslähtöisen kehittämisen välineenä Kustannus- ja asiakasvaikuttavuus kehittämisen välineenä Kehittämiskokonaisuudet Kehittämistoimet Hankkeen organisointi, johtaminen ja arviointi Hankkeen budjettiehdotus Hankkeessa mukana olevat toimijat Hankkeen aikataulu Lähteet... 19

3 1 HANKKEEN TAUSTA 1. Kehittämisen lähtökohdat Meneillään olevat kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus sekä eri väestö- ja ikäryhmiä koskevat lakimuutokset (esim. lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki, vammaislaki, vanhuspalvelulaki) asettavat kunnat haasteelliseen tilanteeseen. Ne pakottavat etsimään entistä tehokkaampia, taloudellisempia ja vaikuttavampia ratkaisuja palveluiden järjestämiseen sekä haastavat kuntia luomaan uudenlaisia palvelurakenteita ja -kokonaisuuksia. Sosiaalihuoltolain uudistuksilla pyritään siirtämään painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisevään työhön, vahvistamaan asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen kokonaisvaltaisuutta, turvaamaan asiakkaiden tuen saanti heidän omissa arkiympäristöissään sekä tiivistämään monialaisten toimijoiden välistä yhteistyötä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, 89). Väli-Suomen aluejohtoryhmä teki vuonna 2012 suunnittelupäivillään Lahdessa päätöksen, että seuraavan vuoden Kaste-hakuun valmistellaan ns. teemallinen hanke. Tiedossa oli, että kolme isoa, eri väestöryhmiin kohdistuvaa kehittämishanketta päättyy vuonna Näitä ovat Ikäkaste Äldrekaste II, Välittäjä 2013 IIja Kasperi II. Suunnittelupäivien tuloksena todettiin myös, että vaade ja kiinnostus kehittämistoimintaa kohtaan ovat nimenomaan sellaisissa palvelukokonaisuuksissa, joissa yhdistetään useamman asiantuntijaalueen työtä niin, että asiakas asioi yhdessä paikassa ja tarvittava osaaminen ja palvelut tulevat asiakkaan hyödyksi tässä ja nyt -periaatteella. Eri palvelut on pystyttävä yhdistämään yhdeksi palvelukokonaisuudeksi tai on kehitettävä täysin uusia, useimmiten moniammatillista osaamista vaativia palvelukokonaisuuksia. Väli-Suomen alueelliseen toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu, että vuonna 2013 valmistellaan uusi hanke, jonka yhteisinä teemoina ovat osallisuus, tuottavuus ja johtaminen. Kehittämisen kohteina voivat olla esimerkiksi asiakasohjaus ja -neuvonta, syrjäytymisen ehkäisy, tiedolla johtaminen ja osaamisen vahvistaminen. Ajatuksena on ollut muodostaa sektorikohtaisten kehittämisprosessien sijasta laajempia kokonaisuuksia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, 88-89). Päättymässä olevien, kaksi hankekautta toteutettujen vanhuspalvelujen, lasten ja nuorten monialaisten palvelujen sekä päihde- ja mielenterveystyön hankkeiden tulokset hyödynnetään joko siten, että kehitettyjä toimintamalleja, työvälineitä tai uudistettuja palvelukokonaisuuksia otetaan käyttöön uusissa hankekunnissa tai osin käynnistetään samoja kehittämisprosesseja (esimerkiksi palvelukampus) kunnissa, jotka eivät ole aiemmin tällaisia uudistuksia tehneet. Väli-Suomessa luotiin Kasteen ensimmäisellä kaudella kokonaisnäkemys hyvinvointikunnasta, jonka sisään ajateltiin tulevien hankkeiden tavoitteiden sisältyvän: Hyvinvointikunnassa ihmiset voivat asua, työskennellä ja elää turvallisesti ja heillä on koko elämänsä ajan saatavilla kohtuullisessa ajassa tarpeelliset palvelut ja tuki, jotka tuottaa ammattitaitoinen, osaava ja työssään viihtyvä henkilöstö. Hyvinvointipalvelujen rinnalla kansalaisyhteiskunnassa korostuu omais- ja lähiverkostojen merkitys. 1

4 Väli-Suomen toimijoiden lisäksi hankkeessa on mukana Etelä-Suomen Kaste-alueelta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea. Alueella on toteutettu voimakkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatiota. Kehittämistyötä jatketaan vahvistamalla palveluissa monialaisia ja asiakaslähtöisiä sekä kustannus- ja asiakasvaikuttavia toimintatapoja ja -malleja. Etelä-Karjalassa kuntakohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet yhdistettiin v hallinnollisesti integroiduksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kattavaksi sosiaali- ja terveyspiiriksi, Eksoteksi. Kehittämistä hallinnollisesta integraatiosta toiminnalliseen integraatioon on tehty voimakkaasti ja työ jatkuu. Eksoten alueella käynnistyy vuoden vaihteessa mm. keskitetty ikäkeskus sekä vammaisten palveluneuvonnan ja palvelutarpeen arvioinnin osaamis- ja toimintakeskus. Toimintaympäristön muuttuessa on uudistettava myös työnjakoa moniammatilliseen ja monialaiseen suuntaan. Keskeistä on kiinnittää huomiota erityisesti eri ammattiryhmien tehtäviin rajapintoihin. On arvioitava kriittisesti millaista osaamista uusissa rakenteissa tarvitaan, millaisia eri ammattiryhmiä tarvitaan ja millaisia ovat eri ammattiryhmien suhteelliset osuudet erilaisissa ympäristöissä, kun lähtökohtana ovat muuttuvat asiakastarpeet. Carean sosiaalipalveluissa kehittämistyön tarkoituksena on kehitysvammaisten palvelujen laadun parantaminen heidän osallisuuttaan tukemalla ja kehittämällä asiakaslähtöistä toimintatapaa. Asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden lisääminen edellyttävät organisaatioissa toiminnallisia sekä rakenteellisia uudistuksia. Lähtökohtana on organisaatioissa tähän mennessä toteutettu kehittämistyö. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä ja kustannusvaikuttavia palvelukokonaisuuksia. Carean sosiaalipalvelujen hinnoittelun uudistaminen on ollut jo toimenpide tähän suuntaan. Nyt tähdätään asiakkaan saaman palvelun ja hinnoittelumallin sekä kustannusten muodostumisen välisen yhteyden tiedostamiseem. Tämä edellyttää työntekijä- ja yksikkötasolla hinnoittelumallin sisäistämistä, mikä toteutuu sisäisen tuotteistamisen toteutuksen kautta sekä kustannusvastaavuuden ja kustannustietoisuuden lisääntymisenä. Tavoitteena on asiakaslähtöinen, yhteiskuntavastuullinen ja taloudellisesti kestävä toimintatapa sekä uusien innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyttöönoton edistäminen ja arviointi. Kokonaisuudessaan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on käynnissä suuret muutokset ja kehittämisprosessit. Laajaa meneillään olevaa muutosta ja kehittämistyötä on nyt haluttu konkretisoida luomalla sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta rakentuva hanke. Siinä kehittämisen kohteena ovat palveluprosessit, joita tarkastellaan myös järjestelmätason, työntekijätason ja asiakaslähtöisen kehittämisen tavoitteita asettaen (ks. Virtanen & Stenvall 2012, ). Kaksi Kaste -hankekautta ovat vieneet kehittämistä suuntaan, jossa korostuvat entisestä enemmän palvelunkäyttäjälle tuotettu arvo ja laatu. Hanke on siten rakennettu Kaste-ohjelman IV- ja VI-osaohjelman sisällöistä. Lähtökohtana ovat asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat palveluprosessit, jotka voivat olla myös eri väestöryhmille kohdistuvia ja näin ollen niiden tavoitteet voivat paikantua myös osaohjelmiin II ja III, mutta tällöin Muutoksen tuki -hanke kohdistuu palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, ei muihin II ja III -osaohjelmien toimenpidekokonaisuuksiin. Näistä rajauksista johtuen Muutoksen tuki -hankkeessa olevia pilotteja tarkastellaan ensisijaisesti prosessien kehittämisen ja johtamisrakenteiden kautta. Prosessien sujuvoittaminen, niiden kustannustehokkuuden tarkastelu ja vaikutusten arviointi sekä asiakkaiden aiempaa huomattavasti vahvempi rooli ovat Muutoksen tuki -hankkeen lähtökohtia. Kehittäminen on osa kunnan/kuntayhtymän palvelustrategiaan kirjatun muutoksen toteuttamista ja kohdistuu asiakas-, työntekijä- ja järjestelmätasolle siinä määrin kuin prosessien uudistaminen tätä vaatii. 2

5 Hanke antaa välineitä muutosjohtamiseen ja monialaisten palvelukokonaisuuksien uudistamiseen. Kunta puolestaan toteuttaa ja vastaa muutoksen läpiviennistä. Muutoksen tuki -hankkeen pilottiprosessien konkretisoiduttua on mahdollista täsmentää Kaste-ohjelman osaohjelmien (I - VI) suhde pilotteihin. Osaohjelmien joitakin toimenpiteitä (esimerkiksi toimenpide 3, 4 ja 6) konkretisoidaan jo Muutoksen tuki -hankkeen pilottiprosesseja mallinnettaessa. Suunnitelma on laadittu hankekuntien/kuntayhtymien ja alueen sosiaalialan osaamiskeskusten (Pikassos, SONet Botnia, Verso ja Socom) yhteistyönä. Hankevalmistelua on tehty vahvasti aluejohtoryhmien ohjauksessa kuunnellen kuntien/kuntayhtymien sosiaali- ja terveysjohdon asiantuntemusta niin kuntien toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista, niukkenevien taloudellisten resurssien tuomista muutospaineista kuin palvelujenkäyttäjien muuttuvista tarpeista. Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet ovat muodostuneet aluejohtoryhmän kannanotoista sekä kuntien valitsemien kehittämisprosessien avulla. Tarkoitus on, että hankekunnat/kuntayhtymät tekevät palvelurakenteessaan tai -prosesseissaan muutoksia ja uudistuksia, joihin sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustus antaa lisävahvistusta ja tukea. Muutoksen tuki -hanke on lisäresurssi niihin prosesseihin, joita kunnat toteuttaisivat joka tapauksessa, mutta tuen voimin niiden aikaan saaminen nopeutuu ja tehostuu. Lisäksi prosesseihin nivotaan kustannustehokkuuden tarkastelu, jota kunnat/kuntayhtymät ovat tähän mennessä havitelleet kehittävänsä, mutta mikä ei ilman lisäresurssia ja osaamista näytä kehittyvän siinä vauhdissa kuin kunnat haluaisivat. 2. Hankealue Hankkeeseen osallistuvat Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat, joista mukana on yhteensä 28 kuntaa. Lisäksi hankkeeseen osallistuu Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Väestöpohja koko hankealueella on yhteensä asukasta. Etelä-Pohjanmaalta hankkeeseen osallistuvat Alavuden kaupunki sekä kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia. Hankekunnissa on yhteensä asukasta. Alavus tuottaa pääosin itse sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen vastaa Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vastaa maakunnassa erikoissairaanhoidosta. Kanta-Hämeestä hankkeeseen osallistuvat Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (Hyky), Hattulan kunta sekä Hämeenlinnan kaupunki. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Hankealueen väkiluku on yhteensä asukasta. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa perusterveydenhuollon ohella erikoissairaanhoidon palveluja. Vuoden 2014 alusta kuntayhtymän toiminta laajenee siten, että kuntien sosiaalihuollon palvelut siirretään uuden Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (Hyky) järjestettäväksi. Hyky:ään kuuluvat Forssan kaupunki sekä Humppilan, Jokioisen, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Hattula tuottaa pääosin itse sosiaalihuollon palvelut. Perusterveydenhuoltopalvelut tuotetaan Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toimesta ja avoterveydenhuollon palveluita tuottaa Pihlajalinna Oy Janak- 3

6 kala-hattula. Hämeenlinnan kaupunki tuottaa pääosin itse sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Erikoissairaanhoitopalveluiden tuottamisesta vastaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Pirkanmaalta hankkeeseen osallistuvat Hämeenkyrön kunta ja Tampereen kaupunki. Lisäksi hankkeeseen osallistuu Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Hankekuntien väkiluku on yhteensä asukasta. Hämeenkyrön sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan Hämeenkyrö-Ikaalinen yhteistoiminta-alueen toimesta. Tampere tuottaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelunsa pääosin itse. Tampereen ja Oriveden sosiaalipalvelut yhdistyivät vuoden 2013 alussa ja kehitysvammaisten avopalvelut, kasvatus- ja perheneuvontapalvelut, terveydenhuollon palvelut sekä vanhusten palvelut siirtyvät Tampereen vastuulle vuoden 2014 alussa. Tarkoituksena on, että kaikki Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on yhdistetty vuoteen 2015 mennessä. Etelä-Karjalasta hankkeeseen osallistuvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Eksoteen kuuluvat Lappeenrannan kaupunki, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat sekä Imatran kaupunki erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Eksoten tehtävänä on tuottaa alueen kunnille erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Alueen väkiluku on asukasta. Kymenlaaksosta hankkeeseen osallistuu Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Carea, joka tuottaa erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja erityishuollon palveluja Kymenlaaksossa. Carean jäsenkuntia ovat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Alueella on asukasta. 4

7 2 HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Hankkeen tarkoituksena on tarjota kunnille/kuntayhtymille tukea ja ohjausta monialaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen liittyvien muutosprosessien toteuttamiseen ja muutosjohtamiseen Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakuntien alueilla. Hankkeen päämääränä on tuottaa palvelumuotoilun keinoin asiakaslähtöisiä, kustannusja asiakasvaikuttavia palveluja, jotka edistävät asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hankkeen tavoitteet: a) Tuetaan kuntia/kuntayhtymiä asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, luomiseen sekä uudistamiseen liittyvissä muutosprosesseissa ja muutosjohtamisessa; b) Tuetaan kuntia/kuntayhtymiä kustannus- ja asiakasvaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, luomiseen sekä uudistamiseen liittyvissä muutosprosesseissa ja muutosjohtamisessa. Hankkeen odotetut vaikutukset: Hankkeen päättyessä hankekuntien sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelut ovat entistä asiakaslähtöisempiä: a) asiakas nähdään oman hyvinvointinsa asiantuntijana b) asiakas (ja hänen läheisensä) on aktiivinen toimija itseään koskevien palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa; c) asiakaslähtöinen ajattelutapa on omaksuttu organisaatioiden työ-, toiminta- ja johtamiskulttuureissa; ovat entistä kustannus- ja asiakasvaikuttavampia: a) palvelut vastaavat entistä paremmin asiakkaiden yksilökohtaisiin tarpeisiin ja asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti; b) palvelut on järjestetty kokonaisvaltaisesti ja sujuvasti sektorirajat ylittävänä, monialaisena yhteistyönä eri toimialojen sekä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa; c) palveluiden painopistettä on siirretty korjaavasta työstä varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työhön; d) peruspalveluiden ja erityispalveluiden roolia on selkiytetty; e) henkilöstön osaamista ja osallisuutta on vahvistettu sekä henkilöstöresursseja ja -rakennetta on organisoitu ja muotoiltu uudelleen; f) johtamisjärjestelmiä ja -malleja on selkiytetty ja kehitetty; g) kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimalleja on kehitetty ja niitä käytetään monialaisten palveluiden suunnittelun ja päätöksenteon tukena; 5

8 Hankkeen tuki kohdistuu kuntien/kuntayhtymien tarpeista nouseviin ja esittämiin muutosprosesseihin (ks. liite 1). Kehittämistyössä on lähdetty liikkeelle siitä, että kunnat ovat valinneet itse kehittämisen kohteensa. Tällöin ei ole ennalta määritelty, minkä sektorin palveluja lähdetään kehittämään. Kuntalähtöisellä kehittämisotteella on pyritty saamaan mukaan sektorirajat ylittäviä, erilaisiin monialaisiin palvelukokonaisuuksiin kohdistuvia, erityyppisiä ja erikokoisia muutosprosessipilotteja. Keskeistä on ollut mahdollistaa akuuttien, priorisoitujen kehittämisprosessien läpivientiä tukemalla sitä muutosta, jota kunta/kuntayhtymä joutuisi joka tapauksessa tekemään, mutta niukkojen resurssien ja puutteellisen tietotaidon vuoksi joutuisi tekemään hitaammin tai jopa lykkäämään. Kuntien/kuntayhtymien esittämät muutosprosessipilotit (17 kpl) liittyvät eri ikä- ja väestöryhmien asiakasprosessien kehittämiseen sekä uusien kokonaisvaltaisten palvelukokonaisuuksien luomiseen. Pilotit kohdentuvat diabeetikkojen, ikäihmisten, kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen. Kehittäminen painottuu pilotista riippuen joko koko palveluprosessin (asiakkaaksi tulo, asiakkaana palveluissa, asiakkuuden päättäminen) uudelleen muotoilemiseen tai palveluprosessin eri vaiheisiin sijoittuvien käytäntöjen ja rakenteiden kehittämiseen. Hankkeen muutosprosessit paikantuvat ennaltaehkäisevien palveluiden ja palvelutarpeen arvioinnin kehittämiseen, uusien toimintamallien ja -tapojen luomiseen sekä palvelurakenteen uudelleen organisointiin. Kunnat/kuntayhtymät etsivät uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen tilanteessa, jossa palvelujen tarve sekä kustannukset kasvavat ja samaan aikaan resurssit vähenevät. Palvelukokonaisuuksien rakentamisessa vastataan mm. sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain, vammaislain ja vanhuspalvelulain uudistuksiin. Kuntien muutosprosesseissa pyritään mm. siirtymään korjaavasta lastensuojelutyöstä varhaiseen tukeen, laitoshoidosta avohuoltoon ja kotihoitoon, hajautuneista palveluista toimiviin monialaisiin ja rajapinnat ylittäviin palveluihin sekä eriytyneistä palveluista kokonaisvaltaisuuteen. Kuvio 1. Hankkeen ydin. LUONNOS PALVELUMUOTOILU Kehikko & prosessi- ja työkaluvalikoima palvelujen kehittämiseen Yhteinen ajattelu- ja toimintatapa ASIAKKAAKSI TULO PALVELUPROSESSI ASIAKAS PALVELUISSA ASIAKKUUDEN PÄÄTTÄMINEN ASIAKAS- LÄHTÖISET & KUSTANNUS- JA ASIAKAS- VAIKUTTAVAT PALVELUT Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelukokonaisuudet Toimintatavat ja - mallit & ASIAKKAAN KOKONAIS- VALTAINEN HYVINVOINTI ASIAKASLÄHTÖISYYS KUSTANNUS- JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS 6

9 3 HANKKEEN TOTEUTUS 1. Prosessikehittäminen hankkeen ytimenä Hankkeen lähtökohtana on prosessikehittäminen. Hankkeeseen osallistuvat kunnat määrittävät itse, mitä prosesseja ne näkevät tarpeellisiksi kehittää. Prosessinomistajina ne päättävät ratkaistavasta ongelmasta (esimerkiksi uuden palvelukokonaisuuden välttämättömyydestä) ja toimenpiteistä, jotka on toteutettava (eteneminen ja päätöksenteko). Prosessikehittämisessä korostuu toimijoiden oma vastuu ja rooli kehittämisprosessissa. Hanke johtaa kehittämisprosessin kuljettamista, mutta osallistuva kunta päättää ensin muutoksesta ja huolehtii muutoksen läpiviennistä. Hanke tuo muutoksen käsittelyyn tarvittavat välineet, huolehtii aikataulutuksesta sekä tarvittavien toimenpiteiden ja päätösten synnyttämisestä. Hanke tuottaa myös tietoa päätösten tekemiseksi. Prosessikonsultoinnin tavoitteena on muutoksen nopeuttaminen, muutoksen näkeminen muutosvoimana muutosvastarinnan sijaan sekä jatkuva oppiminen, joka johtaa tulosten paranemiseen. Organisaation tietojen, taitojen ja osaamisen lisääntymisen lisäksi toimintamalli on pidemmän päälle myös asiakkaalle kustannustehokasta. Hankkeeseen palkataan alueellisia prosessikehittäjiä, jotka työskentelevät tiiviissä yhteistyössä hankekuntien toimijoiden kanssa. Prosessikehittäjät edesauttavat oman asiantuntemuksen turvin hankekuntia tunnistamaan prosessin kannalta oleelliset ongelmat ja muutostarpeet ja tuottamaan niihin ratkaisuja luomalla tarvittavan viitekehyksen ja tarjoamalla menetelmiä. Prosessikehittäjät mahdollistavat yhteisen oppimisprosessin, jolloin toimijoiden tiedot, taidot ja osaaminen kasvavat. Lähtötilanne, tavoitteiden asettaminen ja kehittämisen kohteet kuin myös jatkokehittäminen tehdään yhdessä, ei hankkeen toimesta. Oleellinen osa hankkeen toimintaa on tuoda tarkasteluun asiakaslähtöinen prosessien tarkastelu palvelumuotoilun keinoin sekä lisätä tietoa ja antaa myös välineitä kustannus- ja asiakasvaikutuksista ja niiden tarkastelusta päätöksenteon välineeksi. Prosessikehittämistä tarkastellaan tyypillisen prosessilähtöisen ajattelutavan lisäksi jakamalla prosessien tarkastelu järjestelmä-, asiakas- ja työntekijälähtöiseen kehittämiseen. Kehittämistyötä tehdään siten kokonaisvaltaisesti huomioiden kaikkien eri tasojen (johto, työntekijät, asiakkaat) näkökulma. Näin varmistetaan myös asiakkaiden ja henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön. Muutosprosesseja tarkastellaan järjestelmä-, asiakas- ja työntekijälähtöisesti tiettyjen teemojen kautta, jotka tarkentuvat myöhemmin. Alustavasti tärkeimmiksi teemoiksi on valittu johtaminen, muutoksen hallinta ja läpivienti, jaettu asiantuntijuus, tieto (tiedolla johtaminen, asiakaspalaute) sekä innovatiivisuus. (ks. esim. Stenvall & Virtanen 2012, ) Hankkeen toiminnassa keskeistä on: kehittäminen perustuu asiakasprosessien tarkastelulle, eikä ulotu työn sisältöjen kehittämiseen, vaikka se tuottaa aineksia myös tälle tasolle; kehittäminen edellyttää johdon läsnäoloa ja päätöksentekovalmiutta; kehittäminen kytkeytyy vahvasti kunnan omiin strategioihin; kehittäminen on prosessin kannalta keskeisten toimijoiden vastuulla ja omistajuus on koko ajan prosessiin osallistujilla; kehittämisen keskeisiä välineitä ovat palvelumuotoilu ja kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointi. 7

10 2. Palvelumuotoilu asiakaslähtöisen kehittämisen välineenä Asiakaslähtöisyys ei ole uusi lähestymistapa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden sisällöissä, mutta siitä huolimatta asiakkaiden näkeminen oman hyvinvointinsa asiantuntijoina ja heidän kokemustensa hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä on vielä vähäistä. (ks. Laitinen & Niskala 2013, 13; Stenvall & Virtanen 2012, ) Asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen on tartuttu uudessa sosiaalihuoltolain esityksessä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) ja se on myös yhtenä painopisteenä Kaste-ohjelmassa (Sosiaalija terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma -Kaste ). Asiakkaan osallisuutta on myös edistetty kehittämishankkeissa ympäri Suomen, myös Muutoksen tuki - hankkeen kunnissa. Muutoksen tuki -hankkeessa jatketaan jo aloitettua kehittämistyötä sekä viedään asiakaslähtöistä ajattelu- ja toimintatapaa aiempaa pidemmälle. Tarkoituksena on, että asiakas on aidosti mukana omissa asiakasprosesseissaan; niiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Asiakaslähtöisen ajattelutavan omaksuminen vaatii aikaa ja edellyttää uudenlaista lähestymistapaa ja toimintakulttuuria koko organisaatiossa. Sen tulisi näkyä organisaation tietosisältöjen suunnittelussa ja johtamisessa, arvoissa, palvelukulttuurissa, johdon toimintatavoissa sekä asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutuksessa. Prosessijohtamisen näkökulmasta prosessit lähtevät liikkeelle aina asiakkaan tarpeista. (ks. Stenvall & Virtanen 2012, 67, ) Asiakkaan näkökulmasta laadukkaan palvelukokemuksen muodostuminen on hyvin kokonaisvaltaista. Se perustuu vahvasti asiakkaan omiin kokemuksiin, jolloin keskeistä on asiakkaan kohtelu. Asiakaslähtöiset palvelut määrittyvät siten pitkälti työntekijöiden asenteista ja välittämisen tavoista. Vuorovaikutuksen lisäksi siihen vaikuttavat myös esimerkiksi tilat ja tilasuunnittelu. (Stenvall & Virtanen 2012, ) Palvelukokonaisuuksien asiakaslähtöinen luominen ja uudelleen organisointi edellyttävät kokonaisvaltaista otetta sekä suunnitelmallista ja innovatiivista toimintamallia. Tähän tarpeeseen palvelumuotoilu tarjoaa hyvän pohjan ja rakenteen. Näin ollen se toimii hankkeessa keskeisenä kehittämisen välineenä. Palvelumuotoilu mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa huomioidaan sekä asiakkaan että palvelun tuottajien tarpeet. Sen keinoja käyttäen asiakkaalle luodaan hänen tarpeidensa ja toiveidensa mukainen palvelukokemus. Asiakas on prosesseissa eri tavoin mukana tuottamassa tietoa omista palvelutarpeistaan ja ratkaisuehdotuksistaan palvelujen järjestämiseksi osallistavien menetelmien avulla. Palvelun tuottajan näkökulmasta palvelumuotoilu auttaa löytämään tehokkaan ja tunnistettavan palvelukokonaisuuden. Se antaa myös mahdollisuuden radikaalien palvelukonseptien suunnitteluun sekä nopeuttaa palvelujen kehittämistä. Palvelumuotoilun keinoja käyttäen varmistetaan sekä asiakkaiden, henkilöstön että johdon välinen vuoropuhelu ja aktiivinen osallistuminen muutosprossien toteuttamiseen. (ks. esim. Ahvenainen 2011, Miettinen 2009 ja 2013.) 3. Kustannus- ja asiakasvaikuttavuus kehittämisen välineenä Kuntien haasteena kiristyvässä taloudessa on palvelutuotannon kustannusten hallinta ja samaan aikaan asiakkaiden tarpeita vastaavien, oikea-aikaisten ja laadukkaiden palvelujen järjestäminen. Tehokkaan, toimivan ja asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluja tuottavan palvelujärjestelmän kehittäminen vaatii tuekseen kustannusten sekä asiakkaille tavoiteltujen vaikutusten arviointia. 8

11 Asiakasvaikutuksilla tarkoitetaan tässä toiminnalla aikaan saatuja muutoksia asiakkaan hyvinvoinnissa. Toiminnasta voi koitua tavoiteltujen vaikutusten ohella myös tahattomia, ei-tavoiteltuja vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla suoria tai ne voivat syntyä välillisesti. Toiminnasta syntyneitä välittömiä vaikutuksia voidaan tarkastella heti palvelun toteutumisen jälkeen. Asiakasvaikutusten toteutumisjakso saattaa olla myös pitkä ja näitä pitkän aikavälin vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida palvelun toteutumisen jälkeen eri aikaväleillä. (Rousu & Holma 2004.) Asiakkaan tilanteen muutoksen tai tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi tarvitaan vähintään lähtötilanteen ja palvelun toteutumisen jälkeen suoritetut mittaukset. Kustannusvaikutusten arviointia pidetään keskeisenä tulosmittarina. Kun asiakasvaikutuksia tarkastellaan suhteessa palvelusta aiheutuneisiin kustannuksiin, tulee konkretisoitua, mitä on saatu aikaan ja millaisin kustannuksin. Ihmisen toimintakyvyssä ja elämäntilanteessa tapahtuvan muutoksen mittaaminen ja yhteyden kuvaaminen palveluun ja sen kustannuksiin on haasteellista. Tässä hankkeessa lähtökohtana on asiakasvaikutusten ja kustannusten rinnakkainen arviointi ja arvioinnin menetelmien kehittäminen. 4. Kehittämiskokonaisuudet A. Asiakaslähtöisten monialaisten palvelukokonaisuuksien sekä asiakasprosessien kehittäminen, luominen ja uudelleen organisointi Prosessit: Tarjotaan kunnille työvälineitä muutosprosessien asiakas-, työntekijä- ja järjestelmälähtöiseen prosessikehittämiseen tiettyjen teemojen kautta (johtaminen, muutoksen hallinta ja läpivienti, jaettu asiantuntijuus, tieto, innovatiivisuus). Toteutetaan yhdessä kuntatoimijoiden kanssa kuntien valitsemia muutosprosessipilotteja palvelumuotoilun keinoin. Tuotetaan ja levitetään tietoa asiakaslähtöisten monialaisten palvelukokonaisuuksien ja asiakasprosessien kehittämisestä paikallisesti ja alueellisesti. Tuotokset: Prosessikohtaiset muutospilottien mallinnukset; Paikalliset ja alueelliset benchmarking-tilaisuudet ja työverstaat, joissa on mahdollisuus käydä kuntien ja maakuntien välistä vuoropuhelua sekä jakaa osaamista ja asiantuntemusta muutosprosessien toteuttamisesta; Uudenlaiset asiakaslähtöiset monialaiset palvelukokonaisuudet ja asiakasprosessit pilottiprosessien osalta; Uusien muutosprosessien käynnistyminen; Raportti/julkaisu toteutetuista muutosprosesseista. 9

12 B. Kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimallin kehittäminen Prosessit: Tarjotaan kunnille työvälineitä palvelukokonaisuuksien ja asiakasprosessien kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointiin. Kehitetään ja otetaan käyttöön yhdessä kuntatoimijoiden, THL:n ja kustannus- ja asiakasvaikuttavuuden arvioinnin asiantuntijoiden kanssa kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimalli hyödyntämällä valmiita mittareita sekä kehittämällä mittareita muutosprosessipiloteissa. Vahvistetaan kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointiin liittyvää osaamista sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa hankealueella levittämällä aiemman te -kehittämistyön käytäntöjä sekä kehittämällä tietotuotantoa hanketoimijoiden ja THL:n asiantuntemusta hyödyntäen. Tuotokset: Suunnitelmat kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioimiseksi hankekuntien muutosprosessipiloteissa; Paikalliset, maakunnalliset ja alueelliset benchmarking-tilaisuudet, joissa on mahdollisuus käydä vuoropuhelua sekä jakaa osaamista ja asiantuntemusta kustannusja asiakasvaikutusten arvioinnista; Kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimalli; Raportti/julkaisu kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioinnin toteuttamisesta muutosprosessipiloteissa. 5. Kehittämistoimet I VAIHE: PROSESSIKUVAUKSISTA KOHTI UUSIA PALVELUKOKONAISUUKSIA (3/ /2014) Mallinnetaan paikalliset muutosprosessipilotit ja täsmennetään paikalliset toimenpiteet laatimalla kuntakohtaiset prosessikuvaukset (A). Kartoitetaan nykyiset prosessit ja kuvataan ne tavoitetilaa vastaaviksi; Tuotetaan tietoa asiakasprosessien kehittämistarpeista; hyödynnetään asiakkaiden, henkilöstön sekä johdon näkemyksiä muutosprosessin toteuttamisesta; Laaditaan prosessikohtaiset toteuttamissuunnitelmat (tavoite, osallistujat, toimenpiteet, aikataulutus, tulokset); eritellään hankkeessa tehtävät toimet ja kunnan muut kehittämistoimet. 10

13 Vahvistetaan ja lisätään projektihenkilöstön ja kuntatoimijoiden (johto ja muu henkilöstö) osaamista palvelukokonaisuuksien kehittämisessä järjestämällä koulutusta mm. palvelumuotoilusta. Samalla luodaan yhteistä ymmärrystä ja tavoitetilaa hankealueen hyvinvointipalveluiden kehittämisestä (A). Laaditaan erillinen suunnitelma kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioimiseksi paikallisissa muutosprosesseissa ja liitetään se osaksi prosessien mallinnuksia (B). Muodostetaan jokaiseen muutosprosessipilottiin systemaattinen tapa kuvata, vertailla ja arvioida kehitettävien palvelujen kustannus- ja asiakasvaikutuksia; Kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa tehdään näkyväksi eri palveluntuottajien palvelun ja integroidun palvelun kustannukset suhteessa käytettyihin resursseihin Käynnistetään yhteistyö THL:n kanssa kustannus- ja asiakasvaikutusten mittarien luomiseksi ja arviointimallin kehittämiseksi (B) II VAIHE: MUUTOSPROSESSIEN LÄPIVIENTI (9/2014 5/2016) Toteutetaan paikalliset muutosprosessipilotit asiakas-, työntekijä- ja organisaatiolähtöisesti yhdessä kuntatoimijoiden kanssa palvelumuotoilun keinoja käyttäen (A, B). Tarjotaan kunnille työvälineitä muutosprosessien asiakas-, työntekijä- ja järjestelmälähtöiseen prosessikehittämiseen tiettyjen teemojen kautta (johtaminen, muutoksen hallinta ja läpivienti, jaettu asiantuntijuus, tieto, innovatiivisuus). Tuetaan kuntien johtoa muutosprosessien eteenpäin viemisessä tarjoamalla välineitä muutosjohtamiseen; Varmistetaan kuntien henkilöstön osallistuminen ja osaamisen hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä; Varmistetaan asiakkaiden kokemustiedon hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä; Tehostetaan muutosprosessien toteuttamista hyödyntämällä tarvittaessa erityisasiantuntijoiden osaamista (esim. palvelumuotoilu). Mahdollistetaan paikallisten ja alueellisten muutosprosessien vuoropuhelu järjestämällä tarpeen mukaisesti paikallisia, alueellisia ja teemallisia benchmarkingtilaisuuksia ja työverstaita (A, B) Järjestetään kuntatoimijoille (johto, työntekijät, asiakkaat) avoimia koulutusja keskustelutilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus kuulla muiden pilottien kokemuksia ja välittää asiantuntemusta muutosprosessien toteuttamisesta sekä palvelujen kustannus- ja asiakasvaikuttavuuden arvioinnista. 11

14 Luodaan ja otetaan käyttöön kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimalli (B) Kerätään hankekuntien asiakkaiden, henkilöstön ja johdon kokemustietoa kehitettävistä palvelukokonaisuuksista ja niiden tuottamasta hyödystä suhteessa asiakkaiden tarpeisiin ja asetettuihin tavoitteisiin. Osana muutosprossien toteuttamista analysoidaan, dokumentoidaan ja kehitetään kustannus- ja asiakasvaikuttavuuden arviointia yhteistyössä hanketoimijoiden ja THL:n kanssa. III VAIHE: MUUTOSKARUSELLI (9/2015 9/2016) Kootaan yhteen tietoa toteutetuista muutosprosesseista Luodaan hanketoimijoiden käyttöön prosessitarjotin, johon on koottu hankkeen aikana toteutetut muutosprosessit. Jokaisella toimijalla on mahdollisuus tutustua prosessitarjottimen mallinnuksiin ja hyödyntää niitä omassa kehittämistyössään. Prosessitarjottimen kokoaminen aloitetaan vaiheissa I ja II. Muutoskaruselliin (vaihe III) tultaessa tarjotin on täydentynyt siten, että se on monipuolisesti hyödynnettävissä. Näin toimijoiden välille syntyy mahdollisuuksia alueelliseen ja teemalliseen bencmarkingiin. Laaditaan raportti/julkaisu mallinnetuista ja toteutetuista muutosprosesseista sekä niihin kytketystä kustannus- ja asiakasvaikuttavuuden mittaamisesta. Kuvataan ja tallennetaan muutosprosessit hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristöön Innokylään (www.innokylä.fi). Levitetään ja jalkautetaan tietoa toteutetuista muutosprosesseista sekä kustannusja asiakasvaikutusten arviointimallista Järjestetään paikallisia ja alueellisia benchmarking-tilaisuuksia kuntien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Järjestetään hankkeen päättyessä valtakunnallinen muutosprosessikatselmus, jossa esitellään hankkeessa toteutettuja hyviä käytäntöjä. Luodaan pohja uusien muutosprosessien läpiviemiselle; Hankkeen loppuvaiheessa toimijat valitsevat prosessitarjotinta hyödyntäen uudet, lähitulevaisuutta koskevat muutosprosessinsa, jotka voidaan tarvittaessa käynnistää muutoskaruselli-vaiheessa hankehenkilöstön osaamista hyödyntäen. Vahvistetaan strategista johtamista: työkalut ja valinnat seuraavan portaan etenemisestä. 12

15 4 HANKKEEN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA ARVIOINTI Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki. Hallinnoija vastaa tarvittavista maksatuksista ja raportoinneista hankejohtajan avustuksella. Hankkeeseen palkataan hankejohtaja väliseksi ajaksi. Hankejohtaja johtaa hanketta, vastaa taloudesta sekä raportoi hankkeesta rahoittajille. Hän vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteuttamisesta, koordinoi ja tukee muutosprosessien eteenpäin viemistä sekä työskentelee tiiviissä yhteistyössä hankekuntien ja prosessikehittäjien kanssa. Hanketta ohjaa, suuntaa ja valvoo ohjausryhmä, johon kutsutaan edustus Etelä- Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnista, Tampereen kaupungista, Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä, Pikassokselta, Socomilta, SONet Botnialta, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Ohjausryhmä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ja sen rinnalle muodostetaan hankkeen käynnistyessä kehittäjäryhmiä, joihin kutsutaan mukaan järjestöjen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustus. Hankkeeseen palkataan 5½ alueellista prosessikehittäjää, joista kaksi työskentelee välisen ajan ja 2½ kehittäjää välisen ajan. He sijoittuvat eri puolille hankealuetta, mutta ovat koko hankkeen käytettävissä järjestettäessä esim. alueellisia tilaisuuksia. Kanta-Hämeeseen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin sekä Tampereelle sijoittuu kuhunkin yksi prosessikehittäjä. Socomin alueelle palkataan kaksi kokoaikaista työntekijää. Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla (Hämeenkyrön kunta) on käytössään yksi osa-aikainen (50 %) prosessikehittäjä. Prosessikehittäjät muodostavat yhdessä hankejohtajan kanssa yhteistyötiimin, joka vastaa muutosprosessien koordinoinnista ja eteenpäin viemisestä. He toimivat muutostyön tukijoina ja vievät muutosprosesseja eteenpäin yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioinnin kehittämistä varten hankitaan hankkeeseen asiantuntijaosaamista joko ostopalveluna tai palkkaamalla siihen määräajaksi työntekijä. Asiantuntijan tehtävänä on tuoda hankkeeseen kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioinnin tietotaitoa sekä kehittää yhdessä hankejohtajan, prosessikehittäjien ja kuntien kanssa kustannus- ja asiakasvaikutusten mittareita sekä arviointimalli. Paikallisten muutosprosessien ja niihin kytkettävien asiakas- ja kustannusvaikutusten arvioinnin osalta toteutetaan sekä sisäistä että ulkoista arviointia. Tarkennettu arviointisuunnitelma laaditaan muutosprosessien mallinnuksen ja paikallisten toimenpiteiden tarkentamisen ohella hankkeen käynnistyessä. Sisäistä arviointia palvelukokonaisuuksien, asiakasprosessien ja palvelujen uudelleen organisoinnin osalta toteutetaan kokoamalla asiakkaiden, henkilöstön ja johdon näkemyksiä muutosprosessien eri vaiheissa. Ulkoista arviointia toteutetaan muutosprosesseista nousevien tarpeiden pohjalta. Hankkeen tavoitteiden ja kehittämistoimien toteutumisen osalta toteutetaan sisäistä arviointia. Yksityiskohtainen arviointisuunnitelma laaditaan hankkeen käynnistyessä. Väliarviointi toteutetaan hankkeen puolivälissä ja loppuarviointi hankkeen päättyessä. Väli- ja loppuarvioinnin yhteydessä kartoitetaan, miten hanke on pystynyt toteuttamaan suunnitelmaa, pitämään kiinni aikataulusta ja vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin. Loppuraporttiin 13

16 kirjataan, miltä osin hankkeessa onnistuttiin ja miltä osin mahdollisesti jäätiin tavoitteesta. Loppuraporttiin kirjataan myös, millaisia konkreettisia kehittämistoimintoja hankekunnissa tulisi hankkeen jälkeen toteuttaa. Lisäksi hanketyöntekijät toteuttavat jatkuvaa itsearviointia yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa. Hankkeessa järjestettävistä tilaisuuksista kootaan palautetta ja kehittämistoimien toteuttaminen dokumentoidaan. Kuvio 2. Organisaatiokaavio Hankkeen koordinointi & hallinointi Hallinnoija Hankejohtaja Ohjausryhmä Alueelliset kehittäjät 2 Prosessikehittäjää EKSOTE & CAREA 1 Prosessikehittäjä KANTA- HÄME ½ Prosessikehittäjä EP & PIRKANMAA 1 Prosessikehittäjä TAMPERE 1 Prosessikehittäjä PSHP Asiantuntija (ostopalvelu) Paikalliset muutosprosessit 3 prosessia 4 prosessia 3 prosessia 6 prosessia 1 prosessi Kustannusja asiakasvaikutukset 14

17 5 HANKKEEN BUDJETTIEHDOTUS Hankkeen budjettiehdotus on euroa, josta kuntien omarahoitusosuus on euroa ja haettava valtionosuus on euroa. Hankesuunnitelman liitteenä on budjetti (liite 2) ja taulukko omarahoituksen jakautumisesta kuntien kesken (liite 3). 15

18 6 HANKKEESSA MUKANA OLEVAT TOIMIJAT Hankkeen hallinnoija ja yhteyshenkilöt: Tampereen kaupunki Hallinto tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen Uudistuvat palvelut 6-17-vuotiaille -pilottiprosessit (3 kpl): kasvatus- ja opetuspäällikkö Pia Kola-Torvinen kehityspäällikkö Leena Viitasaari pedagogisen tuen koordinaattori Sari Salomaa-Niemi Varhainen tuki ja lastensuojelun osallisuuden kehittäminen -pilottiprosessi: suunnittelija Minna Nurminen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon osaamisverkosto -pilottiprosessi: suunnittelupäällikkö Mika Vuori suunnittelija Johanna Riippi Ikäihmisten palvelujärjestelmän uudistaminen -pilottiprosessi: suunnittelupäällikkö Armi Lampi suunnittelupäällikkö Anniina Tirronen Muut hankekunnat/kuntayhtymät ja yhteyshenkilöt: Alavus: sosiaalityön johtaja Jutta Paavola Carea: sosiaalipalvelujen päällikkö Teija Vanhala Eksote: kehittämisjohtaja Merja Tepponen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä: Mielenterveyskuntoutujan palvelukokonaisuuden kehittäminen -pilotti: ylilääkäri Sirpa Lindroos Perhepalveluiden palvelukokonaisuuden kehittäminen -pilotti: perusturvajohtaja Margit Rajahalme Hattula: perusturvajohtaja Mirja Saarni vanhustyön johtaja Eeva Ylämurto Hämeenkyrö: sosiaalijohtaja Taina Niiranen Hämeenlinna: tilaajajohtaja Jukka Lindberg tilaajapäällikkö Tuulikki Forssen tilaajapäällikkö Jari Pekuri 16

19 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: sosiaalipalveluiden johtaja Eija Ala-Toppari-Peltola lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Terhi Järvi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: vastuualuejohtaja, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen hankejohtaja Juha Ahonen Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos, SOCOM ja SONet Botnia tukevat hanketyöskentelyä. Yhteyshenkilöt osaamiskeskuksissa: Pikassos: toimitusjohtaja Kristiina Laiho kehittämispäällikkö Minna Niemi Socom: ma toimitusjohtaja Leena Kaljunen SONet Botnia: kehitysjohtaja Arto Rautajoki kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi 17

20 7 HANKKEEN AIKATAULU Ks. erillinen liite (liite 4). 18

21 8 LÄHTEET Ahvenainen Mirja Yhdessä luomista, ymmärrystä ja yhdistelyä Innovatiiviset tutkimusmenetelmät palvelumuotoilussa. Kerava: Laurea ammattikorkeakoulu. Viitattu Laitinen, Merja & Niskala, Asta 2013: Sosiaalityön suhde asiakkaaseen. Teoksessa Laitinen, Merja & Niskala, Asta (toim.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino. Miettinen Satu Johdatus palvelumuotoiluun Viitattu Miettinen Satu Palveluiden laadun kehittäminen palvelumuotoilun avulla & Palvelumuotoilun hyödyntäminen Suomessa mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa ocuments/satu%20miettinen.pdf. Viitattu Rousu Sirkka & Holma Tupu Lastensuojelupalvelujen kustannukset ja hinnoittelu. Suomen Kuntaliitto. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Helsinki; Sosiaali- ja terveysministeriö pdf Viitattu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Helsinki; Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Toimeenpanosuunnitelma 2012:20 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:20. Helsinki; Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu Stenvall, Jari & Virtanen, Petri Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Kehittämisen mallit, toimintatavat ja periaatteet. Helsinki; Tietosanoma. 19

22

HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN. taru.kuosmanen@tampere.

HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN. taru.kuosmanen@tampere. Hakemus saapunut Diaarinro HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

YHDESSÄ ENEMMÄN Socomin strategia 2013-2015

YHDESSÄ ENEMMÄN Socomin strategia 2013-2015 YHDESSÄ ENEMMÄN Socomin strategia 2013-2015 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom S ocom on yksi maamme yhdestätoista sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Socomin toimialueena ovat Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskus-projekti Lars Rosengren /Projektipäällikkö (lars.rosengren@hel.fi) Hilkka Kulmala

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut HYVÄ-aluefoorum Helsinki, 3.11.2009 Tekes sote-palvelujen kehittämisessä Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 2008-2015 Copyrigh Tekes Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot