MuTu Muutoksen tuki. Suunnitelma ajalle Suunnittelija Heli Niemi ja toimitusjohtaja Kristiina Laiho Pikassos 27.9.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MuTu Muutoksen tuki. Suunnitelma ajalle 1.3.2014 30.10.2016. Suunnittelija Heli Niemi ja toimitusjohtaja Kristiina Laiho Pikassos 27.9."

Transkriptio

1 MuTu Muutoksen tuki Suunnitelma ajalle Suunnittelija Heli Niemi ja toimitusjohtaja Kristiina Laiho Pikassos PIKASSOS OY Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa

2 SISÄLLYS 1 Hankkeen tausta Kehittämisen lähtökohdat Hankealue Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hankkeen toteutus Prosessikehittäminen hankkeen ytimenä Palvelumuotoilu asiakaslähtöisen kehittämisen välineenä Kustannus- ja asiakasvaikuttavuus kehittämisen välineenä Kehittämiskokonaisuudet Kehittämistoimet Hankkeen organisointi, johtaminen ja arviointi Hankkeen budjettiehdotus Hankkeessa mukana olevat toimijat Hankkeen aikataulu Lähteet... 19

3 1 HANKKEEN TAUSTA 1. Kehittämisen lähtökohdat Meneillään olevat kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus sekä eri väestö- ja ikäryhmiä koskevat lakimuutokset (esim. lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki, vammaislaki, vanhuspalvelulaki) asettavat kunnat haasteelliseen tilanteeseen. Ne pakottavat etsimään entistä tehokkaampia, taloudellisempia ja vaikuttavampia ratkaisuja palveluiden järjestämiseen sekä haastavat kuntia luomaan uudenlaisia palvelurakenteita ja -kokonaisuuksia. Sosiaalihuoltolain uudistuksilla pyritään siirtämään painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisevään työhön, vahvistamaan asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen kokonaisvaltaisuutta, turvaamaan asiakkaiden tuen saanti heidän omissa arkiympäristöissään sekä tiivistämään monialaisten toimijoiden välistä yhteistyötä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, 89). Väli-Suomen aluejohtoryhmä teki vuonna 2012 suunnittelupäivillään Lahdessa päätöksen, että seuraavan vuoden Kaste-hakuun valmistellaan ns. teemallinen hanke. Tiedossa oli, että kolme isoa, eri väestöryhmiin kohdistuvaa kehittämishanketta päättyy vuonna Näitä ovat Ikäkaste Äldrekaste II, Välittäjä 2013 IIja Kasperi II. Suunnittelupäivien tuloksena todettiin myös, että vaade ja kiinnostus kehittämistoimintaa kohtaan ovat nimenomaan sellaisissa palvelukokonaisuuksissa, joissa yhdistetään useamman asiantuntijaalueen työtä niin, että asiakas asioi yhdessä paikassa ja tarvittava osaaminen ja palvelut tulevat asiakkaan hyödyksi tässä ja nyt -periaatteella. Eri palvelut on pystyttävä yhdistämään yhdeksi palvelukokonaisuudeksi tai on kehitettävä täysin uusia, useimmiten moniammatillista osaamista vaativia palvelukokonaisuuksia. Väli-Suomen alueelliseen toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu, että vuonna 2013 valmistellaan uusi hanke, jonka yhteisinä teemoina ovat osallisuus, tuottavuus ja johtaminen. Kehittämisen kohteina voivat olla esimerkiksi asiakasohjaus ja -neuvonta, syrjäytymisen ehkäisy, tiedolla johtaminen ja osaamisen vahvistaminen. Ajatuksena on ollut muodostaa sektorikohtaisten kehittämisprosessien sijasta laajempia kokonaisuuksia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, 88-89). Päättymässä olevien, kaksi hankekautta toteutettujen vanhuspalvelujen, lasten ja nuorten monialaisten palvelujen sekä päihde- ja mielenterveystyön hankkeiden tulokset hyödynnetään joko siten, että kehitettyjä toimintamalleja, työvälineitä tai uudistettuja palvelukokonaisuuksia otetaan käyttöön uusissa hankekunnissa tai osin käynnistetään samoja kehittämisprosesseja (esimerkiksi palvelukampus) kunnissa, jotka eivät ole aiemmin tällaisia uudistuksia tehneet. Väli-Suomessa luotiin Kasteen ensimmäisellä kaudella kokonaisnäkemys hyvinvointikunnasta, jonka sisään ajateltiin tulevien hankkeiden tavoitteiden sisältyvän: Hyvinvointikunnassa ihmiset voivat asua, työskennellä ja elää turvallisesti ja heillä on koko elämänsä ajan saatavilla kohtuullisessa ajassa tarpeelliset palvelut ja tuki, jotka tuottaa ammattitaitoinen, osaava ja työssään viihtyvä henkilöstö. Hyvinvointipalvelujen rinnalla kansalaisyhteiskunnassa korostuu omais- ja lähiverkostojen merkitys. 1

4 Väli-Suomen toimijoiden lisäksi hankkeessa on mukana Etelä-Suomen Kaste-alueelta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea. Alueella on toteutettu voimakkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatiota. Kehittämistyötä jatketaan vahvistamalla palveluissa monialaisia ja asiakaslähtöisiä sekä kustannus- ja asiakasvaikuttavia toimintatapoja ja -malleja. Etelä-Karjalassa kuntakohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet yhdistettiin v hallinnollisesti integroiduksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kattavaksi sosiaali- ja terveyspiiriksi, Eksoteksi. Kehittämistä hallinnollisesta integraatiosta toiminnalliseen integraatioon on tehty voimakkaasti ja työ jatkuu. Eksoten alueella käynnistyy vuoden vaihteessa mm. keskitetty ikäkeskus sekä vammaisten palveluneuvonnan ja palvelutarpeen arvioinnin osaamis- ja toimintakeskus. Toimintaympäristön muuttuessa on uudistettava myös työnjakoa moniammatilliseen ja monialaiseen suuntaan. Keskeistä on kiinnittää huomiota erityisesti eri ammattiryhmien tehtäviin rajapintoihin. On arvioitava kriittisesti millaista osaamista uusissa rakenteissa tarvitaan, millaisia eri ammattiryhmiä tarvitaan ja millaisia ovat eri ammattiryhmien suhteelliset osuudet erilaisissa ympäristöissä, kun lähtökohtana ovat muuttuvat asiakastarpeet. Carean sosiaalipalveluissa kehittämistyön tarkoituksena on kehitysvammaisten palvelujen laadun parantaminen heidän osallisuuttaan tukemalla ja kehittämällä asiakaslähtöistä toimintatapaa. Asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden lisääminen edellyttävät organisaatioissa toiminnallisia sekä rakenteellisia uudistuksia. Lähtökohtana on organisaatioissa tähän mennessä toteutettu kehittämistyö. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä ja kustannusvaikuttavia palvelukokonaisuuksia. Carean sosiaalipalvelujen hinnoittelun uudistaminen on ollut jo toimenpide tähän suuntaan. Nyt tähdätään asiakkaan saaman palvelun ja hinnoittelumallin sekä kustannusten muodostumisen välisen yhteyden tiedostamiseem. Tämä edellyttää työntekijä- ja yksikkötasolla hinnoittelumallin sisäistämistä, mikä toteutuu sisäisen tuotteistamisen toteutuksen kautta sekä kustannusvastaavuuden ja kustannustietoisuuden lisääntymisenä. Tavoitteena on asiakaslähtöinen, yhteiskuntavastuullinen ja taloudellisesti kestävä toimintatapa sekä uusien innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyttöönoton edistäminen ja arviointi. Kokonaisuudessaan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on käynnissä suuret muutokset ja kehittämisprosessit. Laajaa meneillään olevaa muutosta ja kehittämistyötä on nyt haluttu konkretisoida luomalla sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta rakentuva hanke. Siinä kehittämisen kohteena ovat palveluprosessit, joita tarkastellaan myös järjestelmätason, työntekijätason ja asiakaslähtöisen kehittämisen tavoitteita asettaen (ks. Virtanen & Stenvall 2012, ). Kaksi Kaste -hankekautta ovat vieneet kehittämistä suuntaan, jossa korostuvat entisestä enemmän palvelunkäyttäjälle tuotettu arvo ja laatu. Hanke on siten rakennettu Kaste-ohjelman IV- ja VI-osaohjelman sisällöistä. Lähtökohtana ovat asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat palveluprosessit, jotka voivat olla myös eri väestöryhmille kohdistuvia ja näin ollen niiden tavoitteet voivat paikantua myös osaohjelmiin II ja III, mutta tällöin Muutoksen tuki -hanke kohdistuu palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, ei muihin II ja III -osaohjelmien toimenpidekokonaisuuksiin. Näistä rajauksista johtuen Muutoksen tuki -hankkeessa olevia pilotteja tarkastellaan ensisijaisesti prosessien kehittämisen ja johtamisrakenteiden kautta. Prosessien sujuvoittaminen, niiden kustannustehokkuuden tarkastelu ja vaikutusten arviointi sekä asiakkaiden aiempaa huomattavasti vahvempi rooli ovat Muutoksen tuki -hankkeen lähtökohtia. Kehittäminen on osa kunnan/kuntayhtymän palvelustrategiaan kirjatun muutoksen toteuttamista ja kohdistuu asiakas-, työntekijä- ja järjestelmätasolle siinä määrin kuin prosessien uudistaminen tätä vaatii. 2

5 Hanke antaa välineitä muutosjohtamiseen ja monialaisten palvelukokonaisuuksien uudistamiseen. Kunta puolestaan toteuttaa ja vastaa muutoksen läpiviennistä. Muutoksen tuki -hankkeen pilottiprosessien konkretisoiduttua on mahdollista täsmentää Kaste-ohjelman osaohjelmien (I - VI) suhde pilotteihin. Osaohjelmien joitakin toimenpiteitä (esimerkiksi toimenpide 3, 4 ja 6) konkretisoidaan jo Muutoksen tuki -hankkeen pilottiprosesseja mallinnettaessa. Suunnitelma on laadittu hankekuntien/kuntayhtymien ja alueen sosiaalialan osaamiskeskusten (Pikassos, SONet Botnia, Verso ja Socom) yhteistyönä. Hankevalmistelua on tehty vahvasti aluejohtoryhmien ohjauksessa kuunnellen kuntien/kuntayhtymien sosiaali- ja terveysjohdon asiantuntemusta niin kuntien toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista, niukkenevien taloudellisten resurssien tuomista muutospaineista kuin palvelujenkäyttäjien muuttuvista tarpeista. Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet ovat muodostuneet aluejohtoryhmän kannanotoista sekä kuntien valitsemien kehittämisprosessien avulla. Tarkoitus on, että hankekunnat/kuntayhtymät tekevät palvelurakenteessaan tai -prosesseissaan muutoksia ja uudistuksia, joihin sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustus antaa lisävahvistusta ja tukea. Muutoksen tuki -hanke on lisäresurssi niihin prosesseihin, joita kunnat toteuttaisivat joka tapauksessa, mutta tuen voimin niiden aikaan saaminen nopeutuu ja tehostuu. Lisäksi prosesseihin nivotaan kustannustehokkuuden tarkastelu, jota kunnat/kuntayhtymät ovat tähän mennessä havitelleet kehittävänsä, mutta mikä ei ilman lisäresurssia ja osaamista näytä kehittyvän siinä vauhdissa kuin kunnat haluaisivat. 2. Hankealue Hankkeeseen osallistuvat Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat, joista mukana on yhteensä 28 kuntaa. Lisäksi hankkeeseen osallistuu Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Väestöpohja koko hankealueella on yhteensä asukasta. Etelä-Pohjanmaalta hankkeeseen osallistuvat Alavuden kaupunki sekä kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia. Hankekunnissa on yhteensä asukasta. Alavus tuottaa pääosin itse sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen vastaa Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vastaa maakunnassa erikoissairaanhoidosta. Kanta-Hämeestä hankkeeseen osallistuvat Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (Hyky), Hattulan kunta sekä Hämeenlinnan kaupunki. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Hankealueen väkiluku on yhteensä asukasta. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa perusterveydenhuollon ohella erikoissairaanhoidon palveluja. Vuoden 2014 alusta kuntayhtymän toiminta laajenee siten, että kuntien sosiaalihuollon palvelut siirretään uuden Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (Hyky) järjestettäväksi. Hyky:ään kuuluvat Forssan kaupunki sekä Humppilan, Jokioisen, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Hattula tuottaa pääosin itse sosiaalihuollon palvelut. Perusterveydenhuoltopalvelut tuotetaan Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toimesta ja avoterveydenhuollon palveluita tuottaa Pihlajalinna Oy Janak- 3

6 kala-hattula. Hämeenlinnan kaupunki tuottaa pääosin itse sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Erikoissairaanhoitopalveluiden tuottamisesta vastaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Pirkanmaalta hankkeeseen osallistuvat Hämeenkyrön kunta ja Tampereen kaupunki. Lisäksi hankkeeseen osallistuu Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Hankekuntien väkiluku on yhteensä asukasta. Hämeenkyrön sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan Hämeenkyrö-Ikaalinen yhteistoiminta-alueen toimesta. Tampere tuottaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelunsa pääosin itse. Tampereen ja Oriveden sosiaalipalvelut yhdistyivät vuoden 2013 alussa ja kehitysvammaisten avopalvelut, kasvatus- ja perheneuvontapalvelut, terveydenhuollon palvelut sekä vanhusten palvelut siirtyvät Tampereen vastuulle vuoden 2014 alussa. Tarkoituksena on, että kaikki Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on yhdistetty vuoteen 2015 mennessä. Etelä-Karjalasta hankkeeseen osallistuvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Eksoteen kuuluvat Lappeenrannan kaupunki, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat sekä Imatran kaupunki erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Eksoten tehtävänä on tuottaa alueen kunnille erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Alueen väkiluku on asukasta. Kymenlaaksosta hankkeeseen osallistuu Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Carea, joka tuottaa erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja erityishuollon palveluja Kymenlaaksossa. Carean jäsenkuntia ovat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Alueella on asukasta. 4

7 2 HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Hankkeen tarkoituksena on tarjota kunnille/kuntayhtymille tukea ja ohjausta monialaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen liittyvien muutosprosessien toteuttamiseen ja muutosjohtamiseen Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakuntien alueilla. Hankkeen päämääränä on tuottaa palvelumuotoilun keinoin asiakaslähtöisiä, kustannusja asiakasvaikuttavia palveluja, jotka edistävät asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hankkeen tavoitteet: a) Tuetaan kuntia/kuntayhtymiä asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, luomiseen sekä uudistamiseen liittyvissä muutosprosesseissa ja muutosjohtamisessa; b) Tuetaan kuntia/kuntayhtymiä kustannus- ja asiakasvaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, luomiseen sekä uudistamiseen liittyvissä muutosprosesseissa ja muutosjohtamisessa. Hankkeen odotetut vaikutukset: Hankkeen päättyessä hankekuntien sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelut ovat entistä asiakaslähtöisempiä: a) asiakas nähdään oman hyvinvointinsa asiantuntijana b) asiakas (ja hänen läheisensä) on aktiivinen toimija itseään koskevien palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa; c) asiakaslähtöinen ajattelutapa on omaksuttu organisaatioiden työ-, toiminta- ja johtamiskulttuureissa; ovat entistä kustannus- ja asiakasvaikuttavampia: a) palvelut vastaavat entistä paremmin asiakkaiden yksilökohtaisiin tarpeisiin ja asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti; b) palvelut on järjestetty kokonaisvaltaisesti ja sujuvasti sektorirajat ylittävänä, monialaisena yhteistyönä eri toimialojen sekä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa; c) palveluiden painopistettä on siirretty korjaavasta työstä varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työhön; d) peruspalveluiden ja erityispalveluiden roolia on selkiytetty; e) henkilöstön osaamista ja osallisuutta on vahvistettu sekä henkilöstöresursseja ja -rakennetta on organisoitu ja muotoiltu uudelleen; f) johtamisjärjestelmiä ja -malleja on selkiytetty ja kehitetty; g) kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimalleja on kehitetty ja niitä käytetään monialaisten palveluiden suunnittelun ja päätöksenteon tukena; 5

8 Hankkeen tuki kohdistuu kuntien/kuntayhtymien tarpeista nouseviin ja esittämiin muutosprosesseihin (ks. liite 1). Kehittämistyössä on lähdetty liikkeelle siitä, että kunnat ovat valinneet itse kehittämisen kohteensa. Tällöin ei ole ennalta määritelty, minkä sektorin palveluja lähdetään kehittämään. Kuntalähtöisellä kehittämisotteella on pyritty saamaan mukaan sektorirajat ylittäviä, erilaisiin monialaisiin palvelukokonaisuuksiin kohdistuvia, erityyppisiä ja erikokoisia muutosprosessipilotteja. Keskeistä on ollut mahdollistaa akuuttien, priorisoitujen kehittämisprosessien läpivientiä tukemalla sitä muutosta, jota kunta/kuntayhtymä joutuisi joka tapauksessa tekemään, mutta niukkojen resurssien ja puutteellisen tietotaidon vuoksi joutuisi tekemään hitaammin tai jopa lykkäämään. Kuntien/kuntayhtymien esittämät muutosprosessipilotit (17 kpl) liittyvät eri ikä- ja väestöryhmien asiakasprosessien kehittämiseen sekä uusien kokonaisvaltaisten palvelukokonaisuuksien luomiseen. Pilotit kohdentuvat diabeetikkojen, ikäihmisten, kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen. Kehittäminen painottuu pilotista riippuen joko koko palveluprosessin (asiakkaaksi tulo, asiakkaana palveluissa, asiakkuuden päättäminen) uudelleen muotoilemiseen tai palveluprosessin eri vaiheisiin sijoittuvien käytäntöjen ja rakenteiden kehittämiseen. Hankkeen muutosprosessit paikantuvat ennaltaehkäisevien palveluiden ja palvelutarpeen arvioinnin kehittämiseen, uusien toimintamallien ja -tapojen luomiseen sekä palvelurakenteen uudelleen organisointiin. Kunnat/kuntayhtymät etsivät uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen tilanteessa, jossa palvelujen tarve sekä kustannukset kasvavat ja samaan aikaan resurssit vähenevät. Palvelukokonaisuuksien rakentamisessa vastataan mm. sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain, vammaislain ja vanhuspalvelulain uudistuksiin. Kuntien muutosprosesseissa pyritään mm. siirtymään korjaavasta lastensuojelutyöstä varhaiseen tukeen, laitoshoidosta avohuoltoon ja kotihoitoon, hajautuneista palveluista toimiviin monialaisiin ja rajapinnat ylittäviin palveluihin sekä eriytyneistä palveluista kokonaisvaltaisuuteen. Kuvio 1. Hankkeen ydin. LUONNOS PALVELUMUOTOILU Kehikko & prosessi- ja työkaluvalikoima palvelujen kehittämiseen Yhteinen ajattelu- ja toimintatapa ASIAKKAAKSI TULO PALVELUPROSESSI ASIAKAS PALVELUISSA ASIAKKUUDEN PÄÄTTÄMINEN ASIAKAS- LÄHTÖISET & KUSTANNUS- JA ASIAKAS- VAIKUTTAVAT PALVELUT Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelukokonaisuudet Toimintatavat ja - mallit & ASIAKKAAN KOKONAIS- VALTAINEN HYVINVOINTI ASIAKASLÄHTÖISYYS KUSTANNUS- JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS 6

9 3 HANKKEEN TOTEUTUS 1. Prosessikehittäminen hankkeen ytimenä Hankkeen lähtökohtana on prosessikehittäminen. Hankkeeseen osallistuvat kunnat määrittävät itse, mitä prosesseja ne näkevät tarpeellisiksi kehittää. Prosessinomistajina ne päättävät ratkaistavasta ongelmasta (esimerkiksi uuden palvelukokonaisuuden välttämättömyydestä) ja toimenpiteistä, jotka on toteutettava (eteneminen ja päätöksenteko). Prosessikehittämisessä korostuu toimijoiden oma vastuu ja rooli kehittämisprosessissa. Hanke johtaa kehittämisprosessin kuljettamista, mutta osallistuva kunta päättää ensin muutoksesta ja huolehtii muutoksen läpiviennistä. Hanke tuo muutoksen käsittelyyn tarvittavat välineet, huolehtii aikataulutuksesta sekä tarvittavien toimenpiteiden ja päätösten synnyttämisestä. Hanke tuottaa myös tietoa päätösten tekemiseksi. Prosessikonsultoinnin tavoitteena on muutoksen nopeuttaminen, muutoksen näkeminen muutosvoimana muutosvastarinnan sijaan sekä jatkuva oppiminen, joka johtaa tulosten paranemiseen. Organisaation tietojen, taitojen ja osaamisen lisääntymisen lisäksi toimintamalli on pidemmän päälle myös asiakkaalle kustannustehokasta. Hankkeeseen palkataan alueellisia prosessikehittäjiä, jotka työskentelevät tiiviissä yhteistyössä hankekuntien toimijoiden kanssa. Prosessikehittäjät edesauttavat oman asiantuntemuksen turvin hankekuntia tunnistamaan prosessin kannalta oleelliset ongelmat ja muutostarpeet ja tuottamaan niihin ratkaisuja luomalla tarvittavan viitekehyksen ja tarjoamalla menetelmiä. Prosessikehittäjät mahdollistavat yhteisen oppimisprosessin, jolloin toimijoiden tiedot, taidot ja osaaminen kasvavat. Lähtötilanne, tavoitteiden asettaminen ja kehittämisen kohteet kuin myös jatkokehittäminen tehdään yhdessä, ei hankkeen toimesta. Oleellinen osa hankkeen toimintaa on tuoda tarkasteluun asiakaslähtöinen prosessien tarkastelu palvelumuotoilun keinoin sekä lisätä tietoa ja antaa myös välineitä kustannus- ja asiakasvaikutuksista ja niiden tarkastelusta päätöksenteon välineeksi. Prosessikehittämistä tarkastellaan tyypillisen prosessilähtöisen ajattelutavan lisäksi jakamalla prosessien tarkastelu järjestelmä-, asiakas- ja työntekijälähtöiseen kehittämiseen. Kehittämistyötä tehdään siten kokonaisvaltaisesti huomioiden kaikkien eri tasojen (johto, työntekijät, asiakkaat) näkökulma. Näin varmistetaan myös asiakkaiden ja henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön. Muutosprosesseja tarkastellaan järjestelmä-, asiakas- ja työntekijälähtöisesti tiettyjen teemojen kautta, jotka tarkentuvat myöhemmin. Alustavasti tärkeimmiksi teemoiksi on valittu johtaminen, muutoksen hallinta ja läpivienti, jaettu asiantuntijuus, tieto (tiedolla johtaminen, asiakaspalaute) sekä innovatiivisuus. (ks. esim. Stenvall & Virtanen 2012, ) Hankkeen toiminnassa keskeistä on: kehittäminen perustuu asiakasprosessien tarkastelulle, eikä ulotu työn sisältöjen kehittämiseen, vaikka se tuottaa aineksia myös tälle tasolle; kehittäminen edellyttää johdon läsnäoloa ja päätöksentekovalmiutta; kehittäminen kytkeytyy vahvasti kunnan omiin strategioihin; kehittäminen on prosessin kannalta keskeisten toimijoiden vastuulla ja omistajuus on koko ajan prosessiin osallistujilla; kehittämisen keskeisiä välineitä ovat palvelumuotoilu ja kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointi. 7

10 2. Palvelumuotoilu asiakaslähtöisen kehittämisen välineenä Asiakaslähtöisyys ei ole uusi lähestymistapa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden sisällöissä, mutta siitä huolimatta asiakkaiden näkeminen oman hyvinvointinsa asiantuntijoina ja heidän kokemustensa hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä on vielä vähäistä. (ks. Laitinen & Niskala 2013, 13; Stenvall & Virtanen 2012, ) Asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen on tartuttu uudessa sosiaalihuoltolain esityksessä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) ja se on myös yhtenä painopisteenä Kaste-ohjelmassa (Sosiaalija terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma -Kaste ). Asiakkaan osallisuutta on myös edistetty kehittämishankkeissa ympäri Suomen, myös Muutoksen tuki - hankkeen kunnissa. Muutoksen tuki -hankkeessa jatketaan jo aloitettua kehittämistyötä sekä viedään asiakaslähtöistä ajattelu- ja toimintatapaa aiempaa pidemmälle. Tarkoituksena on, että asiakas on aidosti mukana omissa asiakasprosesseissaan; niiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Asiakaslähtöisen ajattelutavan omaksuminen vaatii aikaa ja edellyttää uudenlaista lähestymistapaa ja toimintakulttuuria koko organisaatiossa. Sen tulisi näkyä organisaation tietosisältöjen suunnittelussa ja johtamisessa, arvoissa, palvelukulttuurissa, johdon toimintatavoissa sekä asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutuksessa. Prosessijohtamisen näkökulmasta prosessit lähtevät liikkeelle aina asiakkaan tarpeista. (ks. Stenvall & Virtanen 2012, 67, ) Asiakkaan näkökulmasta laadukkaan palvelukokemuksen muodostuminen on hyvin kokonaisvaltaista. Se perustuu vahvasti asiakkaan omiin kokemuksiin, jolloin keskeistä on asiakkaan kohtelu. Asiakaslähtöiset palvelut määrittyvät siten pitkälti työntekijöiden asenteista ja välittämisen tavoista. Vuorovaikutuksen lisäksi siihen vaikuttavat myös esimerkiksi tilat ja tilasuunnittelu. (Stenvall & Virtanen 2012, ) Palvelukokonaisuuksien asiakaslähtöinen luominen ja uudelleen organisointi edellyttävät kokonaisvaltaista otetta sekä suunnitelmallista ja innovatiivista toimintamallia. Tähän tarpeeseen palvelumuotoilu tarjoaa hyvän pohjan ja rakenteen. Näin ollen se toimii hankkeessa keskeisenä kehittämisen välineenä. Palvelumuotoilu mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa huomioidaan sekä asiakkaan että palvelun tuottajien tarpeet. Sen keinoja käyttäen asiakkaalle luodaan hänen tarpeidensa ja toiveidensa mukainen palvelukokemus. Asiakas on prosesseissa eri tavoin mukana tuottamassa tietoa omista palvelutarpeistaan ja ratkaisuehdotuksistaan palvelujen järjestämiseksi osallistavien menetelmien avulla. Palvelun tuottajan näkökulmasta palvelumuotoilu auttaa löytämään tehokkaan ja tunnistettavan palvelukokonaisuuden. Se antaa myös mahdollisuuden radikaalien palvelukonseptien suunnitteluun sekä nopeuttaa palvelujen kehittämistä. Palvelumuotoilun keinoja käyttäen varmistetaan sekä asiakkaiden, henkilöstön että johdon välinen vuoropuhelu ja aktiivinen osallistuminen muutosprossien toteuttamiseen. (ks. esim. Ahvenainen 2011, Miettinen 2009 ja 2013.) 3. Kustannus- ja asiakasvaikuttavuus kehittämisen välineenä Kuntien haasteena kiristyvässä taloudessa on palvelutuotannon kustannusten hallinta ja samaan aikaan asiakkaiden tarpeita vastaavien, oikea-aikaisten ja laadukkaiden palvelujen järjestäminen. Tehokkaan, toimivan ja asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluja tuottavan palvelujärjestelmän kehittäminen vaatii tuekseen kustannusten sekä asiakkaille tavoiteltujen vaikutusten arviointia. 8

11 Asiakasvaikutuksilla tarkoitetaan tässä toiminnalla aikaan saatuja muutoksia asiakkaan hyvinvoinnissa. Toiminnasta voi koitua tavoiteltujen vaikutusten ohella myös tahattomia, ei-tavoiteltuja vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla suoria tai ne voivat syntyä välillisesti. Toiminnasta syntyneitä välittömiä vaikutuksia voidaan tarkastella heti palvelun toteutumisen jälkeen. Asiakasvaikutusten toteutumisjakso saattaa olla myös pitkä ja näitä pitkän aikavälin vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida palvelun toteutumisen jälkeen eri aikaväleillä. (Rousu & Holma 2004.) Asiakkaan tilanteen muutoksen tai tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi tarvitaan vähintään lähtötilanteen ja palvelun toteutumisen jälkeen suoritetut mittaukset. Kustannusvaikutusten arviointia pidetään keskeisenä tulosmittarina. Kun asiakasvaikutuksia tarkastellaan suhteessa palvelusta aiheutuneisiin kustannuksiin, tulee konkretisoitua, mitä on saatu aikaan ja millaisin kustannuksin. Ihmisen toimintakyvyssä ja elämäntilanteessa tapahtuvan muutoksen mittaaminen ja yhteyden kuvaaminen palveluun ja sen kustannuksiin on haasteellista. Tässä hankkeessa lähtökohtana on asiakasvaikutusten ja kustannusten rinnakkainen arviointi ja arvioinnin menetelmien kehittäminen. 4. Kehittämiskokonaisuudet A. Asiakaslähtöisten monialaisten palvelukokonaisuuksien sekä asiakasprosessien kehittäminen, luominen ja uudelleen organisointi Prosessit: Tarjotaan kunnille työvälineitä muutosprosessien asiakas-, työntekijä- ja järjestelmälähtöiseen prosessikehittämiseen tiettyjen teemojen kautta (johtaminen, muutoksen hallinta ja läpivienti, jaettu asiantuntijuus, tieto, innovatiivisuus). Toteutetaan yhdessä kuntatoimijoiden kanssa kuntien valitsemia muutosprosessipilotteja palvelumuotoilun keinoin. Tuotetaan ja levitetään tietoa asiakaslähtöisten monialaisten palvelukokonaisuuksien ja asiakasprosessien kehittämisestä paikallisesti ja alueellisesti. Tuotokset: Prosessikohtaiset muutospilottien mallinnukset; Paikalliset ja alueelliset benchmarking-tilaisuudet ja työverstaat, joissa on mahdollisuus käydä kuntien ja maakuntien välistä vuoropuhelua sekä jakaa osaamista ja asiantuntemusta muutosprosessien toteuttamisesta; Uudenlaiset asiakaslähtöiset monialaiset palvelukokonaisuudet ja asiakasprosessit pilottiprosessien osalta; Uusien muutosprosessien käynnistyminen; Raportti/julkaisu toteutetuista muutosprosesseista. 9

12 B. Kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimallin kehittäminen Prosessit: Tarjotaan kunnille työvälineitä palvelukokonaisuuksien ja asiakasprosessien kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointiin. Kehitetään ja otetaan käyttöön yhdessä kuntatoimijoiden, THL:n ja kustannus- ja asiakasvaikuttavuuden arvioinnin asiantuntijoiden kanssa kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimalli hyödyntämällä valmiita mittareita sekä kehittämällä mittareita muutosprosessipiloteissa. Vahvistetaan kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointiin liittyvää osaamista sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa hankealueella levittämällä aiemman te -kehittämistyön käytäntöjä sekä kehittämällä tietotuotantoa hanketoimijoiden ja THL:n asiantuntemusta hyödyntäen. Tuotokset: Suunnitelmat kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioimiseksi hankekuntien muutosprosessipiloteissa; Paikalliset, maakunnalliset ja alueelliset benchmarking-tilaisuudet, joissa on mahdollisuus käydä vuoropuhelua sekä jakaa osaamista ja asiantuntemusta kustannusja asiakasvaikutusten arvioinnista; Kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimalli; Raportti/julkaisu kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioinnin toteuttamisesta muutosprosessipiloteissa. 5. Kehittämistoimet I VAIHE: PROSESSIKUVAUKSISTA KOHTI UUSIA PALVELUKOKONAISUUKSIA (3/ /2014) Mallinnetaan paikalliset muutosprosessipilotit ja täsmennetään paikalliset toimenpiteet laatimalla kuntakohtaiset prosessikuvaukset (A). Kartoitetaan nykyiset prosessit ja kuvataan ne tavoitetilaa vastaaviksi; Tuotetaan tietoa asiakasprosessien kehittämistarpeista; hyödynnetään asiakkaiden, henkilöstön sekä johdon näkemyksiä muutosprosessin toteuttamisesta; Laaditaan prosessikohtaiset toteuttamissuunnitelmat (tavoite, osallistujat, toimenpiteet, aikataulutus, tulokset); eritellään hankkeessa tehtävät toimet ja kunnan muut kehittämistoimet. 10

13 Vahvistetaan ja lisätään projektihenkilöstön ja kuntatoimijoiden (johto ja muu henkilöstö) osaamista palvelukokonaisuuksien kehittämisessä järjestämällä koulutusta mm. palvelumuotoilusta. Samalla luodaan yhteistä ymmärrystä ja tavoitetilaa hankealueen hyvinvointipalveluiden kehittämisestä (A). Laaditaan erillinen suunnitelma kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioimiseksi paikallisissa muutosprosesseissa ja liitetään se osaksi prosessien mallinnuksia (B). Muodostetaan jokaiseen muutosprosessipilottiin systemaattinen tapa kuvata, vertailla ja arvioida kehitettävien palvelujen kustannus- ja asiakasvaikutuksia; Kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa tehdään näkyväksi eri palveluntuottajien palvelun ja integroidun palvelun kustannukset suhteessa käytettyihin resursseihin Käynnistetään yhteistyö THL:n kanssa kustannus- ja asiakasvaikutusten mittarien luomiseksi ja arviointimallin kehittämiseksi (B) II VAIHE: MUUTOSPROSESSIEN LÄPIVIENTI (9/2014 5/2016) Toteutetaan paikalliset muutosprosessipilotit asiakas-, työntekijä- ja organisaatiolähtöisesti yhdessä kuntatoimijoiden kanssa palvelumuotoilun keinoja käyttäen (A, B). Tarjotaan kunnille työvälineitä muutosprosessien asiakas-, työntekijä- ja järjestelmälähtöiseen prosessikehittämiseen tiettyjen teemojen kautta (johtaminen, muutoksen hallinta ja läpivienti, jaettu asiantuntijuus, tieto, innovatiivisuus). Tuetaan kuntien johtoa muutosprosessien eteenpäin viemisessä tarjoamalla välineitä muutosjohtamiseen; Varmistetaan kuntien henkilöstön osallistuminen ja osaamisen hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä; Varmistetaan asiakkaiden kokemustiedon hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä; Tehostetaan muutosprosessien toteuttamista hyödyntämällä tarvittaessa erityisasiantuntijoiden osaamista (esim. palvelumuotoilu). Mahdollistetaan paikallisten ja alueellisten muutosprosessien vuoropuhelu järjestämällä tarpeen mukaisesti paikallisia, alueellisia ja teemallisia benchmarkingtilaisuuksia ja työverstaita (A, B) Järjestetään kuntatoimijoille (johto, työntekijät, asiakkaat) avoimia koulutusja keskustelutilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus kuulla muiden pilottien kokemuksia ja välittää asiantuntemusta muutosprosessien toteuttamisesta sekä palvelujen kustannus- ja asiakasvaikuttavuuden arvioinnista. 11

14 Luodaan ja otetaan käyttöön kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimalli (B) Kerätään hankekuntien asiakkaiden, henkilöstön ja johdon kokemustietoa kehitettävistä palvelukokonaisuuksista ja niiden tuottamasta hyödystä suhteessa asiakkaiden tarpeisiin ja asetettuihin tavoitteisiin. Osana muutosprossien toteuttamista analysoidaan, dokumentoidaan ja kehitetään kustannus- ja asiakasvaikuttavuuden arviointia yhteistyössä hanketoimijoiden ja THL:n kanssa. III VAIHE: MUUTOSKARUSELLI (9/2015 9/2016) Kootaan yhteen tietoa toteutetuista muutosprosesseista Luodaan hanketoimijoiden käyttöön prosessitarjotin, johon on koottu hankkeen aikana toteutetut muutosprosessit. Jokaisella toimijalla on mahdollisuus tutustua prosessitarjottimen mallinnuksiin ja hyödyntää niitä omassa kehittämistyössään. Prosessitarjottimen kokoaminen aloitetaan vaiheissa I ja II. Muutoskaruselliin (vaihe III) tultaessa tarjotin on täydentynyt siten, että se on monipuolisesti hyödynnettävissä. Näin toimijoiden välille syntyy mahdollisuuksia alueelliseen ja teemalliseen bencmarkingiin. Laaditaan raportti/julkaisu mallinnetuista ja toteutetuista muutosprosesseista sekä niihin kytketystä kustannus- ja asiakasvaikuttavuuden mittaamisesta. Kuvataan ja tallennetaan muutosprosessit hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristöön Innokylään (www.innokylä.fi). Levitetään ja jalkautetaan tietoa toteutetuista muutosprosesseista sekä kustannusja asiakasvaikutusten arviointimallista Järjestetään paikallisia ja alueellisia benchmarking-tilaisuuksia kuntien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Järjestetään hankkeen päättyessä valtakunnallinen muutosprosessikatselmus, jossa esitellään hankkeessa toteutettuja hyviä käytäntöjä. Luodaan pohja uusien muutosprosessien läpiviemiselle; Hankkeen loppuvaiheessa toimijat valitsevat prosessitarjotinta hyödyntäen uudet, lähitulevaisuutta koskevat muutosprosessinsa, jotka voidaan tarvittaessa käynnistää muutoskaruselli-vaiheessa hankehenkilöstön osaamista hyödyntäen. Vahvistetaan strategista johtamista: työkalut ja valinnat seuraavan portaan etenemisestä. 12

15 4 HANKKEEN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA ARVIOINTI Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki. Hallinnoija vastaa tarvittavista maksatuksista ja raportoinneista hankejohtajan avustuksella. Hankkeeseen palkataan hankejohtaja väliseksi ajaksi. Hankejohtaja johtaa hanketta, vastaa taloudesta sekä raportoi hankkeesta rahoittajille. Hän vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteuttamisesta, koordinoi ja tukee muutosprosessien eteenpäin viemistä sekä työskentelee tiiviissä yhteistyössä hankekuntien ja prosessikehittäjien kanssa. Hanketta ohjaa, suuntaa ja valvoo ohjausryhmä, johon kutsutaan edustus Etelä- Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnista, Tampereen kaupungista, Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä, Pikassokselta, Socomilta, SONet Botnialta, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Ohjausryhmä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ja sen rinnalle muodostetaan hankkeen käynnistyessä kehittäjäryhmiä, joihin kutsutaan mukaan järjestöjen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustus. Hankkeeseen palkataan 5½ alueellista prosessikehittäjää, joista kaksi työskentelee välisen ajan ja 2½ kehittäjää välisen ajan. He sijoittuvat eri puolille hankealuetta, mutta ovat koko hankkeen käytettävissä järjestettäessä esim. alueellisia tilaisuuksia. Kanta-Hämeeseen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin sekä Tampereelle sijoittuu kuhunkin yksi prosessikehittäjä. Socomin alueelle palkataan kaksi kokoaikaista työntekijää. Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla (Hämeenkyrön kunta) on käytössään yksi osa-aikainen (50 %) prosessikehittäjä. Prosessikehittäjät muodostavat yhdessä hankejohtajan kanssa yhteistyötiimin, joka vastaa muutosprosessien koordinoinnista ja eteenpäin viemisestä. He toimivat muutostyön tukijoina ja vievät muutosprosesseja eteenpäin yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioinnin kehittämistä varten hankitaan hankkeeseen asiantuntijaosaamista joko ostopalveluna tai palkkaamalla siihen määräajaksi työntekijä. Asiantuntijan tehtävänä on tuoda hankkeeseen kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioinnin tietotaitoa sekä kehittää yhdessä hankejohtajan, prosessikehittäjien ja kuntien kanssa kustannus- ja asiakasvaikutusten mittareita sekä arviointimalli. Paikallisten muutosprosessien ja niihin kytkettävien asiakas- ja kustannusvaikutusten arvioinnin osalta toteutetaan sekä sisäistä että ulkoista arviointia. Tarkennettu arviointisuunnitelma laaditaan muutosprosessien mallinnuksen ja paikallisten toimenpiteiden tarkentamisen ohella hankkeen käynnistyessä. Sisäistä arviointia palvelukokonaisuuksien, asiakasprosessien ja palvelujen uudelleen organisoinnin osalta toteutetaan kokoamalla asiakkaiden, henkilöstön ja johdon näkemyksiä muutosprosessien eri vaiheissa. Ulkoista arviointia toteutetaan muutosprosesseista nousevien tarpeiden pohjalta. Hankkeen tavoitteiden ja kehittämistoimien toteutumisen osalta toteutetaan sisäistä arviointia. Yksityiskohtainen arviointisuunnitelma laaditaan hankkeen käynnistyessä. Väliarviointi toteutetaan hankkeen puolivälissä ja loppuarviointi hankkeen päättyessä. Väli- ja loppuarvioinnin yhteydessä kartoitetaan, miten hanke on pystynyt toteuttamaan suunnitelmaa, pitämään kiinni aikataulusta ja vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin. Loppuraporttiin 13

16 kirjataan, miltä osin hankkeessa onnistuttiin ja miltä osin mahdollisesti jäätiin tavoitteesta. Loppuraporttiin kirjataan myös, millaisia konkreettisia kehittämistoimintoja hankekunnissa tulisi hankkeen jälkeen toteuttaa. Lisäksi hanketyöntekijät toteuttavat jatkuvaa itsearviointia yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa. Hankkeessa järjestettävistä tilaisuuksista kootaan palautetta ja kehittämistoimien toteuttaminen dokumentoidaan. Kuvio 2. Organisaatiokaavio Hankkeen koordinointi & hallinointi Hallinnoija Hankejohtaja Ohjausryhmä Alueelliset kehittäjät 2 Prosessikehittäjää EKSOTE & CAREA 1 Prosessikehittäjä KANTA- HÄME ½ Prosessikehittäjä EP & PIRKANMAA 1 Prosessikehittäjä TAMPERE 1 Prosessikehittäjä PSHP Asiantuntija (ostopalvelu) Paikalliset muutosprosessit 3 prosessia 4 prosessia 3 prosessia 6 prosessia 1 prosessi Kustannusja asiakasvaikutukset 14

17 5 HANKKEEN BUDJETTIEHDOTUS Hankkeen budjettiehdotus on euroa, josta kuntien omarahoitusosuus on euroa ja haettava valtionosuus on euroa. Hankesuunnitelman liitteenä on budjetti (liite 2) ja taulukko omarahoituksen jakautumisesta kuntien kesken (liite 3). 15

18 6 HANKKEESSA MUKANA OLEVAT TOIMIJAT Hankkeen hallinnoija ja yhteyshenkilöt: Tampereen kaupunki Hallinto tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen Uudistuvat palvelut 6-17-vuotiaille -pilottiprosessit (3 kpl): kasvatus- ja opetuspäällikkö Pia Kola-Torvinen kehityspäällikkö Leena Viitasaari pedagogisen tuen koordinaattori Sari Salomaa-Niemi Varhainen tuki ja lastensuojelun osallisuuden kehittäminen -pilottiprosessi: suunnittelija Minna Nurminen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon osaamisverkosto -pilottiprosessi: suunnittelupäällikkö Mika Vuori suunnittelija Johanna Riippi Ikäihmisten palvelujärjestelmän uudistaminen -pilottiprosessi: suunnittelupäällikkö Armi Lampi suunnittelupäällikkö Anniina Tirronen Muut hankekunnat/kuntayhtymät ja yhteyshenkilöt: Alavus: sosiaalityön johtaja Jutta Paavola Carea: sosiaalipalvelujen päällikkö Teija Vanhala Eksote: kehittämisjohtaja Merja Tepponen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä: Mielenterveyskuntoutujan palvelukokonaisuuden kehittäminen -pilotti: ylilääkäri Sirpa Lindroos Perhepalveluiden palvelukokonaisuuden kehittäminen -pilotti: perusturvajohtaja Margit Rajahalme Hattula: perusturvajohtaja Mirja Saarni vanhustyön johtaja Eeva Ylämurto Hämeenkyrö: sosiaalijohtaja Taina Niiranen Hämeenlinna: tilaajajohtaja Jukka Lindberg tilaajapäällikkö Tuulikki Forssen tilaajapäällikkö Jari Pekuri 16

19 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: sosiaalipalveluiden johtaja Eija Ala-Toppari-Peltola lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Terhi Järvi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: vastuualuejohtaja, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen hankejohtaja Juha Ahonen Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos, SOCOM ja SONet Botnia tukevat hanketyöskentelyä. Yhteyshenkilöt osaamiskeskuksissa: Pikassos: toimitusjohtaja Kristiina Laiho kehittämispäällikkö Minna Niemi Socom: ma toimitusjohtaja Leena Kaljunen SONet Botnia: kehitysjohtaja Arto Rautajoki kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi 17

20 7 HANKKEEN AIKATAULU Ks. erillinen liite (liite 4). 18

21 8 LÄHTEET Ahvenainen Mirja Yhdessä luomista, ymmärrystä ja yhdistelyä Innovatiiviset tutkimusmenetelmät palvelumuotoilussa. Kerava: Laurea ammattikorkeakoulu. Viitattu Laitinen, Merja & Niskala, Asta 2013: Sosiaalityön suhde asiakkaaseen. Teoksessa Laitinen, Merja & Niskala, Asta (toim.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino. Miettinen Satu Johdatus palvelumuotoiluun Viitattu Miettinen Satu Palveluiden laadun kehittäminen palvelumuotoilun avulla & Palvelumuotoilun hyödyntäminen Suomessa mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa ocuments/satu%20miettinen.pdf. Viitattu Rousu Sirkka & Holma Tupu Lastensuojelupalvelujen kustannukset ja hinnoittelu. Suomen Kuntaliitto. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Helsinki; Sosiaali- ja terveysministeriö pdf Viitattu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Helsinki; Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Toimeenpanosuunnitelma 2012:20 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:20. Helsinki; Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu Stenvall, Jari & Virtanen, Petri Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Kehittämisen mallit, toimintatavat ja periaatteet. Helsinki; Tietosanoma. 19

22

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Johdatus teemaan Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7-8-2.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste KASTE I 2008-2011 KASTE II 2012-2015

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

LasSe ohjausryhmä: Riihimäki: Marjo Lindgren, palvelualuepäällikkö Tampere:

LasSe ohjausryhmä: Riihimäki: Marjo Lindgren, palvelualuepäällikkö Tampere: Hankeaika 1.4.2013 31.10.2015 Hallinnoija: Tampereen kaupunki Hankkeessa mukana:60 kuntaa Kanta-Hämeestä, Pirkanmaalta, Päijät-Hämeestä, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta Väestöpohja n. 1 milj. asukasta

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA Sivu 1 / 5 VäliSuomessa 1.4.2013 31.10.2015 LasSe LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLISUOMESSA Ohjausryhmän 6. kokous PÖYTÄKIRJA Aika: ti 23.9.2014 klo 12.3013.30 Paikka: Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

1) Vastasiko työpajan sisältö niitä odotuksia, joita sinulla oli? 2) Saitko työpajasta uusia ajatuksia / ideoita tai hyödynnettävää omaan työhösi?

1) Vastasiko työpajan sisältö niitä odotuksia, joita sinulla oli? 2) Saitko työpajasta uusia ajatuksia / ideoita tai hyödynnettävää omaan työhösi? Hankkeen arviointitilaisuuksien toteutus hankitaan ostopalveluna hankkeen tarkennetun toimintasuunnitelman mukaisesti osaamiskeskuksilta (Pikassos, Verso, SoNet Botnia) joista Pikassos kantaa hankkeen

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TILANNEKATSAUS. Hankkeen ohjausryhmä Marja Heikkilä

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TILANNEKATSAUS. Hankkeen ohjausryhmä Marja Heikkilä KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TILANNEKATSAUS Hankkeen ohjausryhmä 26.8.2014 Marja Heikkilä Hankkeen tavoite 1: Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Ajankohtaista Väli-Suomessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Ajankohtaista Väli-Suomessa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 Ajankohtaista Väli-Suomessa Leena-Kaisa Nikkarinen, Kaste-ohjelmapäällikkö, Väli-Suomen alue 24.5.2012 Kaste-ohjelman toimeenpanosuunnitelmien

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn toiminta-ajatus LAPE on hallituksen kärkihanke jossa tavoitteena pysyvä muutos kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita sekä lapsen oikeuksia vahvistavaa

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI luonnos 18.5.15 AN/RR Työryhmätyöskentelyn tavoite Luoda asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset integroidut sosiaali

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Seminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta

Seminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta Seminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta TERVETULOA! Sirkka Rousu ja Mikael Soini Avain kansalaisuuteen: henkilökohtaisen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli 1 23.2.2017 Pia Mäkeläinen Asukkaiden osallistuminen lainsäädännön näkökulmasta Maakuntalakiesitys

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous Muistio 2/2012 AIKA: 6.6.2012 klo 9.00-11.30 PAIKKA: Pikassos Oy:n Tampereen toimisto, Åkerlundinkatu

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tehää yhes Kymenlaaksos. Kymenlaakson Soten tahtotilana on edistää kymenlaaksolaisten hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja.

Tehää yhes Kymenlaaksos. Kymenlaakson Soten tahtotilana on edistää kymenlaaksolaisten hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Tehää yhes Kymenlaaksos Visio Kymenlaakson Soten tahtotilana on edistää kymenlaaksolaisten hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Kymenlaaksolaiset ottavat voimavarojensa mukaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

AJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö

AJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö AJANKOHTAISFOORUMI 13.10.2016 Rakenteellinen sosiaalityö ASIAKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI Hannu Lyly Asta Niskala Kehittäjäasiakastoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot