OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 1/2009. Teemana Iho

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 1/2009 Teemana Iho 1

2 Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Katso netistä vapaana olevat asunnot! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 9 J OULU info@medikiinteistot.fi TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , Apteekki lähelläsi Kastellin Apteekki sijaitsee kätevästi Oysin ja markettien läheisyydessä, Ranta-Kastellin ostoskeskuksen vieressä. Meille on helppo tulla Apteekkimme edessä on ilmaisia parkkipaikkoja. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Joustavaa palvelua Käytössämme on reseptilääkkeiden suoratoimitus. Sama farmaseutti hoitaa asiasi alusta loppuun, eikä turhaa odottelua synny. Kajaanintie 79, OULU Puh , (08) kastellin.apteekki@apteekit.net Palvelemme: ma pe 9 18 la 9 15 TERVETULOA! Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) diakoni HAE OMA PAIKKASI! Koulutuksiin haetaan ammattikorkeakoulujen yhteishaussa osoitteessa Hakuaika on Lisätietoja netistä tai opintotoimistosta puh Diak Pohjoinen Uusikatu 46, OULU Puh TERVETULOA OPISKELEMAAN OULUN YLIOPISTOON TERVEYSTIETEIDEN LAITOKSELLE Vuonna 2009 valitaan uusia opiskelijoita suorittamaan sekä alempaa terveystieteiden kandidaatin tutkintoa että ylempää terveystieteiden maisterin tutkintoa seuraavasti: Hoitotieteen tieteenalaohjelma 10 Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma 10 Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma 10 Radiografian tieteenalaohjelma 10 Avoimen yliopiston väylän kautta (erillisvalinta): hoitotieteen tieteenalaohjelma enintään 2 terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma enintään 3 radiografian tieteenalaohjelma enintään 3 Koulutukseen hyväksyttäviltä vaaditaan pääsääntöisesti soveltuva terveysalan tutkinto. Soveltuvia tutkintoja ovat terveydenhuollon opistoasteen erikoistutkinnot, terveydenhuollon erikoistumislinjan opistoasteen tutkinnot tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinnot. Radiografian tieteenalaohjemaan hyväksyttäviltä vaaditaan edellä mainitun tasoinen rontgenhoitajan tutkinto. Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelmaan voidaan hyväksyä enintään kolme (3) korkeakoulukelpoisuuden saavuttanutta hakijaa, joilla ei ole mitään edellä lueteltua soveltuvaa terveysalan tutkintoa. Hakeminen ja valintamenettely Yliopistoon haetaan pääosin verkossa ( Haku alkaa ja päättyy klo 16.15, jolloin sähköinen hakemus tulee olla tallennettuna tai paperinen hakulomake tulee olla perillä. Paperisen hakulomakkeen voi tilata opetushallituksesta yliopistohaun neuvonnasta puh tai sähköpostitse: yliopistohaku@oph.fi. Paperinen hakulomake palautetaan opetushallitukseen. Kaikkien hakijoiden on osallistuttava valintakokeeseen, sillä opiskelijavalinta tapahtuu valintakokeesta saatavien pisteiden perusteella. Valintakoe, johon ei lähetetä erillistä kutsua, järjestetään tiistaina klo Hakeminen ja valintamenettely avoimia yliopisto-opintoja suorittaneilla(erillisvalintaryhmä): Hakijan tulee olla suorittanut hakuaikaan päättyessä avoimina yliopisto-opintoina hakukohteesta riippuen valintaoppaassa ilmoitetut opinnot. Hakuaika on Hakijan avoimessa yliopistossa suorittamat opinnot eivät hakuajan päättyessä saa olla (5) viittä vuotta vanhempia. Lisäksi edellytyksenä on, että opinnot on suoritettu vähintään arvosanalla hyvä. Avoimen yliopiston väylän kautta hakevat asetetaan paremmuusjärjestykseen valintaoppaassa ilmoitettujen perusteiden mukaan. Hakulomake liitteineen toimitetaan lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan. Hakulomakkeita on saatavana lähtien Lääketieteellisen tiedekunnan kansliasta tai verkosta Lisätietoja Opiskeluun ja opiskelijavalintaan liittyviä tietoja saat hakuoppaasta, Terveystieteiden laitoksen kotisivuilta osoitteesta amanuenssilta puh. (08) tai lääketieteellisen tiedekunnan kansliasta puh Virallinen valintaopas ilmestyy helmikuussa Kaikki tiedot tulee tarkistaa virallisesta valintaoppaasta. Tässä mahdollisesti esitetty virheellinen tieto ei ole peruste oikaisupyynnön tekemiselle. 2

3 Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja Johtamiseen tarvitaan uusia tuulia Päivä on pidentynyt huomattavasti talvipäivän seisauksen ajasta. Valo on syrjäyttänyt pimeyden. Alkava vuosi on kuitenkin tuonut elämäämme tummia pilviä, ja monet myönteiset näkymät ovat saamassa toisenlaisen suunnan. Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma on vaikuttamassa viimesyksyisistä vakuutteluista huolimatta elämäämme. Nyt ennustetaan myös julkisen sektorin saavan osansa taloudellisesta lamasta. Monen sairaanhoitopiiriläisen muistissa on 1990-luvun lama. Itse perehdyin uudelleen lama-aikaan ja sen vaikutuksiin sairaanhoitopiireissä pari vuotta sitten osana väitöstutkimustani erikoissairaanhoidon johtamisesta. Toimenpiteet lamasta selviämiseksi olivat hyvin samantapaisia tutkituissa neljässä yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä. Sen jälkeinen johtamisen ja organisaatiorakenteiden uudistaminen kuitenkin eriytyi toisistaan näissä sairaanhoitopiireissä. Yhteisenä piirteenä on säilynyt edelleen sekajohtamiseksi nimeämäni johtaminen. Vanhat juurtuneet johtamisen mallit, byrokratia ja professionalismi, ovat tätä päivää niin sairaanhoitopiireissä kuin koko terveydenhuollossa. Sekajohtamisen vaarana on, että siinä hallitsevat valtajärjestelmät, eikä johtamisjärjestelmä. Terveydenhuollon johtamisen uudistamista ammattimaiseksi on vaadittu meillä Suomessakin jo pari vuosikymmentä kansainvälisen mallin mukaisesti. Vaatimukset eivät ole johtaneet merkittäviin muutoksiin. Menojen kasvu on ollut jatkuvaa, ja seurauksena on ennen pitkää umpikuja. Mikään yhteiskunta ei kestä pesässään terveydenhuollon käenpoikaa, ainakaan taloudellisen taantuman aikana. On hyvä muistaa, että sairaanhoito on yhteiskuntaa varten eikä yhteiskunta sairaanhoitoa varten. Johtamisella on keskeinen osuus erikoissairaanhoidon potilashoidon, henkilöstön ja talouden järjestämisessä. Siihen ei riitä pelkkä lääke- tai hoitotieteellinen asiantuntijuus. Johtaminen on oma erityisalansa, johon on kouluttauduttava, kuten olen väitöskirjassani todennut. Ei erikoissairaanhoidossa eikä muuallakaan ole kaiken osaajia, kaiken taitajia. Erikoissairaanhoidon keskus on potilas, jonka hoito tarvitsee moniammatillisen henkilöstön. Erikoissairaanhoidon johdon tehtävä sen kaikilla tasoilla on hyödyntää henkilökunnan osaamista parhaiten palvelemaan hoitotapahtumaa ja hoitoprosessia taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa. Se on yhtälö, jota ei ratkaista ilman johtamisen ammattilaisia. Suomalaisessa terveydenhuollossa työskentelevä henkilöstö on ammatillisesti osaavaa ja ahkeraa. Jokaisella työntekijällä, ydintehtävästä tukitehtävään, tulee olla oikeus tehdä työtä ammattitaitoisesti johdetussa organisaatiossa. Johdon tavoitteiden ja menetelmien on oltava yhdensuuntaiset kaikilla tasoilla. Siten saadaan johtaminen ja sen mukainen toiminta soimaan orkesterin tavoin. Ratkaisuna uudistumiselle ei ole raha, vaan rakenteiden ja omien toimintojen muuttaminen. On uskallettava asettua arvioimaan kriittisesti omaa toimintaa. Ratkaisut löytyvät uusista malleista, koska vanhoilla ei ole kyetty eikä kyetä ratkaisemaan uusia tilanteita. Tarvitaan uusia tuulia puhaltamaan pilviä tulevaisuuden yltä. Potilaat ja henkilöstö ansaitsevat ammattimaisesti johdetun ja tehokkaasti palveluja tuottavan terveydenhuollon järjestelmän. 3

4 sisältö 3 Pääkirjoitus Johtamiseen tarvitaan uusia tuulia Teema: Iho Terveellisen ihon tärkeimmät uhkatekijät: Auringon ultraviolettisäteily, tupakointi ja voimakkaat pesuaineet Hoidot pitävät vaikeankin psoriasiksen aisoissa Potilas: Punajäkäläihottuma iski jo kolmannen kerran Ihosyöpien määrä on ollut voimakkaassa kasvussa Melanooma on ihosyövistä selvästi vaarallisin Hyviä kokemuksia hoitotyön johtamisen muutoksesta ja työkierrosta ihotaudeilla Tervekin iho kaipaa ennalta ehkäisevää hoitoa Ihohoitajan työ on vaativaa ja yksilöllistä Tutkimuksella entistä enemmän tietoa ihotaudeista Työ ja tekijä: Henkilöstöjohtaja Pentti Peltola Hoitotyön kirjaaminen haasteena uuden kirjaamistavan oppiminen ja käytäntöön juurruttaminen Miten FinCC-luokituksen käyttö tukee potilaan hoitoisuuden arviointia? 23 Pohjois-Pohjanmaa siirtyi drg-laskutukseen Kirurgian avohoitotalon toimintakonseptin muutos Maistuiko ruoka? Potilaiden mielipiteitä OYS:n ruuasta 28 Yhtenäinen opiskelijaohjauksen sähköinen palautelomake käyttöön 30 Vapaa-aika: Servetti- ja krakleeraustekniikkaa Vaparin taidejaostolla 4 30 Kannen kuva: Sairaanhoitaja Lea Talvensaari hoitaa oulaistelaisen Pirjo Ojan punajäkäläihottumaa OYS:n ihotautien vuodeosastolla. (Kuva: Hannu Marjamaa)

5 Teemana: Iho Pulssivärilaserilla hoidetaan hyvänlaatuisia verisuoniperäisiä ihokasvaimia. Laserilla hoidetaan myös kasvoilla olevia sairauden aiheutumia verisuonilaajentumia ja mm. tuliluomia. TeksTi ja kuva : Olavi MääTTä Iho on ihmisen kehon suurin elin. Iho suojaa kehoa ulkoa tulevilta uhkatekijöiltä, kuten mm. haitalliselta ultraviolettisäteilyltä, mikrobeilta ja kemikaaleilta. Ihon tehtävänä on myös lämmönsäätely. Kuumalla säällä pintaverisuonet laajenevat, jolloin ihon lähelle virtaa mahdollisimman paljon verta auttamaan, että lämpöä pääsee haihtumaan. Kylmällä säällä pintaverisuonet puolestaan supistuvat, jotta veressä oleva lämpö ei pääse haihtumaan. Ihon alla oleva rasvakerros auttaa lämmön säilyttämisessä. Iho suojaa ihmistä myös tuntoaistin avulla. Ihossa olevat hermosyyt auttavat ihmistä tulkitsemaan ulkopuolisia oloja tuntemalla lämmintä, kylmää, painetta ja kipua. Iholla syntyy myös ihmiselle elintärkeää D-vitamiinia auringonvalon vaikutuksesta. Vain terve iho pystyy toteuttamaan suojaamistehtävänsä ulkoisia uhkia vastaan. Useimmat ihosairaudet johtuvat kehon ulkopuolelta tulevista tekijöistä. Monet ihosairaudet ovat periytyviä. Ihmiset altistuvat niille tietyissä olosuhteissa. Kaikkien ihosairauksien aiheuttajaa ei tiedetä. Varsin yleisesti luullaan, etteivät ihosairaudet kovin paljoa häiritse ihmisen elämää. Tutkimustenkin mukaan vaikeat ihosairaudet vaikeuttavat ihmisen elämän laatua samalla tavalla kuin esimerkiksi astma ja sydänsairaudet. Tunnemme yli 2000 eri ihosairautta. Useimmat niistä ovat hyvänlaatuisia kasvaimia, joita hoidetaan mm. voiteilla ja valohoidolla. Ihosyövistä vaarallisin, melanooma, yleistyy voimakkaasti mm. liiallisen auringonoton seurauksena. Varsin yleisiä ovat myös tyvisolu- ja okasolusyöpä. Hoidoksi valitaan yleensä leikkaushoito. Kun ihomuutokset ovat kookkaita tai ne sijaitsevat kasvojen alueella, jossa kirurginen hoito on hankalaa, kasvainta hoidetaan fotodynaamisesti. Hyvänlaatuisia verisuoniperäisiä ihokasvaimia, esimerkiksi tuliluomia, hoidetaan pulssivärilaserilla. Ihosairauksista, niiden hoidosta ja tutkimuksesta sekä ihon suojaamisesta kerrotaan enemmän teemasivuilla v 5

6 T Iho Terveellisen ihon tärkeimmät uhkatekijät: Auringon ultraviolettisäteily, tupakointi ja voimakkaat pesuaineet Teksti ja kuva : Olavi Määttä Oulun yliopistollisen sairaalan ihotautien vastuualueen ylilääkäri, professori Aarne Oikarinen sanoo auringonpaisteen himopalvonnan olevan suurin ihoterveyden uhkatekijä. Ihottumia aiheut tavat myös voimakkaiden pesuaineiden käyttö ja ihon liiallinen hankaaminen. Tupakoinnilla taas on ihoa vanhentava vaikutus. Ihotautien vastuualueen ylilääkäri Aarne Oikarinen sanoo, että tupakka heikentää ihon hyvinvointia sisältäpäin. Vieressä pulssivärilaserkone. Auringonpalvojat tavoittelevat auringonsäteistä tervettä rusketusta. Mielikuva auringon ruskettamasta nuorekkaasta ihosta muuttuu täysin, kun kuuntelee ylilääkäri Aarne Oikarisen vakavaa viestiä. Auringon ultraviolettisäteily vanhentaa ihoa eniten. Tutkimusten mukaan uv-säteily kiihdyttää ihoa hajottavia entsyymejä, jotka tuhoavat ihon sidekudosta. Jos haluaa pitää ihon nuorekkaana ja välttää ihosyöpiä, hyvä neuvo on kohtuullinen auringonotto, Oikarinen muistuttaa. Auringon polttama iho on erityisen suuressa vaarassa sairauksille. Hän haluaa oikaista varsin yleistä virheellistä käsitystä. Herkästi luullaan, etteivät ihosairaudet potilasta paljoakaan häiritse. Monien tutkimusten mukaan ihosairaudet vaikuttavat elämisen laatuun ihan samoin kuin esimerkiksi reuma, astma, sydäninfarktit ja sydäntaudit. Runsas peseytyminen ja usein toistuva pesuaineiden käyttö heikentää ihon luonnollista suojamekanismia. Terveelläkin ihmisellä muutamien viikkojen intensiivinen käsien pesu aiheuttaa ihottumaa. Kannattaa suosia mietoja pesuaineita. Kaukana takana ovat ajat, jolloin peseydyttiin kerran viikossa saunassa ja ihoa hangattiin jopa juuriharjalla. Nykyisin käydään suihkussa useasti päivässä ja käytetään voimakkaita pesuaineita. Siinä syntyy paljon ihottumia. Himosaunojille sanoisin, että voitte käydä saunassa ja suihkussa, mutta älkää käyttäkö karkeata pesuharjaa. Iho ei ole tarkoitettu jatkuvaan hinkkaamiseen ja jynssäämiseen. Kovakouraisella käsittelyllä pintakerros irtoaa ja sen jälkeen kaikki aineet pääsevät entistä herkemmin suojakerroksen läpi, Oikarinen varoittaa. Aurinko vanhentaa ja aiheuttaa ihosyöpää Auringon ja ultraviolettisäteilyn sietäminen on yksilöllistä. Tumma hyvin pigmentoituva (ruskettuva) iho sietää ultraviolettisäteilyä ilman haittoja selvästi vaaleaa ihoa paremmin. Auringonpalvojat uskovat varsin usein, että auringonotossa vain ruskettuu. Oikarisen mukaan auringon uv-säteet käynnistävät kuitenkin hyvin nopeasti iholla monenlaisia tapahtumia. Monien solujen määrä vähenee ja mm. käynnistyy sidekudoksen kimmo- ja kollageenisäikeitä hajottavien entsyymien toiminta. Aurinko vanhentaa ihoa ja lisää ihosyöpiä (melanoomat, tyvi- ja okasolusyövät). Melanoomat lisääntyivät voimakkaasti 1970-luvulta viime vuosiin asti, kun tavaksi tuli matkustaa usein lomalle etelän aurinkoon. Myös solarium vanhentaa ihoa. Oikarisen mukaan ihmisten valistuksella on suuri merkitys ylettömän auringonoton vähentämisessä. On väärä käsitys, että ruskettunut iho on terveellinen. Ruskettumalla iho pyrkii suojaamaan, ettei liiallisen auringon ultraviolettisäteitä pääse syvälle ihoon. Nyrkkisääntö on, että jos iho punottaa auringonoton jälkeen, silloin on otettu liikaa aurinkoa, Oikarinen opastaa. Etelämaalaisten tumma iho on suojamekanismi. Ilman tummaa ihoaan he sairastaisivat erittäin paljon ihosyöpää. On osoitettu, että aikoinaan Australiaan muuttaneilla eurooppalaisilla, etenkin punatukkaisilla ja vaaleaihoisilla skotlantilaisilla, on 6

7 OYS:n ihotautien vastuualue Avohoitokäynnit Hoitopäivät Syöpäpot. hoitopäivät Lääkebudjetti eur eur eur eur. Vakanssit Lääkärit Hoitohenkilökunta Muu henkilökunta Ihon rakenne syöpiä kymmenen kertaa enemmän kuin Euroopassa asuvilla. Etelässä asuvien tapana ei myöskään ole ottaa aurinkoa, vaan he suojaavat ihoaan auringolta vaatteilla. Oikarisen mukaan on tieteellisestikin osoitettu, että jos lapsena polttaa auringonpaisteessa ihonsa kovin monesti, siitä voi aiheutua ihokasvaimia ja -syöpiä myöhemmällä iällä. Tupakointi haurastuttaa ihoa sisältäpäin Tupakka vaikuttaa ihon hyvinvointiin sisältäpäin. Se supistaa verisuonia ja käynnistää monia kielteisiä tapahtumia myös ihossa. Aniina Raition (nyk. Fitzgibbon) väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin, että tupakka vanhentaa ihoa. Oikarinen toteaa, että jos nuorille tytöille suunnattaisiin valistuskampanja tupakoinnin vaaroista, heitä ei ehkä syöpä pelottaisi niin paljoa kuin tieto ihon ennenaikaisesta vanhenemisesta tupakoinnin seurauksena. Kosmetiikalla ei ratkaista ihoongelmia. Joidenkin kosmetiikkatuotteiden tiedetään sisältävän a-vitamiinijohdannaisia, joilla on suotuisiakin vaikutuksia ihoon. Yksinkertaisin ja halvempi vaihtoehto on jättää tupakka pois ja ottaa kohtuullisesti aurinkoa sekä syödä kohtuullisen terveellistä ruokaa, jossa on riittävästi vitamiineja, Oikarinen selventää. v Orvaskesi on ihon uloin kerros. Se koostuu pääosin keratinosyyteistä eli sarveissoluista, jotka uusiutuvat pohjalla olevan tyvikerroksen soluista. Tyvikerros on orvaskeden alin kerros. Se koostuu yhdestä kerroksesta kuutiomaisia tai lieriömäisiä soluja heti tyvikalvon päällä. Tyvikerroksessa on kantasoluja, jotka jakaantuvat. Okasolukerroksessa on useita soluja päällekkäin. Erityisesti kämmenissä ja jalkapohjissa tämä kerros on paksu. Solut ovat isompia kuin tyvikerroksessa. Jyväissolukerros koostuu 1 5 kerroksesta litteitä soluja. Marraskesi eli sarveiskerros sisältää sarveistuneita keratinosyyttejä, joiden soluliman keratiini on täyttänyt lähes täydellisesti. Sarveistumisen aikana solu kuolee, joten marraskeden solukko on kuollutta. Pinnalle päätyessään kuolleet solut hilseilevät pois. Marraskesi on paksuimmillaan kulutusta vaativissa ihon osissa, kuten jalkapohjissa ja kämmenissä, jossa se voi hankautumisen seurauksena känsittyä, paksuuntua entisestään. Orvaskeden alla sijaitsee verinahka, sidekudoksesta muodostunut, verisuonia ja hermoja sisältävä kerros. Verinahan suonet huoltavat verisuonetonta orvaskettä kuljettaen ravintoaineita soluille ja kuona-aineita orvaskeden soluilta pois. Verinahasta työntyy orvasketeen nystyjä, joiden tarkoitus on lisätä aineenvaihduntapinta-alaa kerrosten välillä. Nystyt ovat lukuisampia alueilla, joissa ihoon kohdistuva rasitus on suurempaa, sillä ne kasvattavat tyvikalvon pintaalaa, jolloin tyvikalvolle mahtuu enemmän jakautumiskykyisiä keratinosyyttejä. Toisinaan ihoon luetaan mukaan verinahan alla oleva ihon alaiskerros, joka koostuu lähinnä rasvasoluista ja löyhästä sidekudoksesta. Orvaskeden alueella melanosyytit eli tummasolut tuottavat melaniinia, tyrosiinista muokattavaa väriainetta, joka UV-säteilyä sitomalla suojaa orvaskeden soluja vaurioitumiselta ja ehkäisee näin ihosyövän syntymistä. Tyvikerroksen osana Merkelin solut toimivat niihin kiinnittyvien hermosolujen kanssa eräänä tuntoaistin reseptorien ryhmänä. Okasolukerroksessa on Langerhansin soluja, immuunipuolustuksen soluja, joiden päätehtävänä on kuljettaa antigeenejä imusolujen tunnistettaviksi. v 7

8 T Iho Hoidot pitävät vaikeankin psoriasiksen aisoissa Tekst: Olavi Määttä Psoriasis on elinikäinen tulehdussairaus, jota sairastaa Suomessa noin ihmistä. Se ilmenee iho-oireina ja saattaa aiheuttaa myös niveloireita, jotka muistuttavat nivelreumaa. Sairaudella on suuri vaikutus elämänlaatuun, sillä se on otettava huomioon jokapäiväisessä elämässä. Ihopsoriasis on useimmiten niin sanottua plakki- eli läiskäpsoriasista. Se nostaa iholle tarkkarajaisia, punaisia läiskiä, jotka voivat olla hieman koholla. Tyypillisiin oireisiin kuuluu myös läiskien hilseily, joka saattaa olla voimakastakin. Läiskät ilmestyvät yleensä hiuspohjaan, kyynärpäihin sekä polviin, mutta niitä voi olla myös esimerkiksi kasvoilla ja taipeissa. Iholla on polttelua, kipuja, se halkeilee ja voi vuotaa verta, kertoo ylilääkäri Aarne Oikarinen. Potilaalla on yleensä taudin vuoksi voimakkaita häpeän tunteita sosiaalisissa tilanteissa. Jos ihosta yli kymmenen prosenttia on psorihilseen peittämä, kyse on vaikeasta psoriasiksesta, jolloin potilasta hoidetaan osastolla erikoissairaanhoidossa. Sairastuneista lähes joka kymmenennellä potilaalla on vaikea psoriasis. Psoriasis ei ole tarttuva tauti, vaan se on osittain perinnöllinen. Jos sairaus on molemmilla vanhemmilla, on hyvin todennäköistä, että myös heidän lapsensa saa sen. Sairauden puhkeamisen syistä ei tiedetä lopullisia totuuksia. Alttius on perinnöllistä, ja taudin puhkeamiseen vaikuttavat usein myös ympäristötekijät, kuten esimerkiksi stressi tai jokin infektio. Tautiin sairastutaan tavallisimmin nuorena, mutta myös vanhemmalla iällä. Psoriasis on krooninen sairaus, jota ei voida koskaan kokonaan parantaa. Esimerkiksi stressi ja suuret elämänmuutokset saattavat pahentaa sitä, mutta se voi myös rauhoittua pitkäksikin aikaan. Psoriasiksen olemassaolo lisää riskiä sairastua muihin sai rauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, mutta riskiä voidaan pienentää terveellisillä elämäntavoilla ja itsestä huolehtimisella. Hoitomuoto kulloisenkin tilanteen mukaan Psoriasispotilaat edustavat OYS:n ihotautiosastolla suurinta hoitopäiväryhmää. Hoitoon on useita erilaisia mahdollisuuksia, joilla saadaan aikaan hyviä tuloksia. Hoitomuodot voidaan jakaa kolmeen luokkaan sen mukaan, onko kyseessä paikallishoito, valohoito tai sisäiset lääkkeet. Paikallishoidot käsittävät erilaisia voiteita, joita laitetaan suoraan iholle. Valohoito voi tarkoittaa sekä keinovaloa että auringonvaloa. Tautia voidaan hoitaa myös sisäisesti tableteilla ja pistoksilla. Vielä 1970-luvulla psoripotilaita hoidettiin tahrivilla tervasekoituksilla. Sittemmin valohoito ja lääkkeet ovat tulleet vallitseviksi hoidoiksi. Tavallisesti hoitona on UVB-valohoito. UVB on se osa auringonsäteilyä, joka aiheuttaa auringonpolttaman, joten hoidossa sen valotusajat ovat lyhyet. Vaikean psoriasiksen hoitona on yleensä PUVA-hoito, jossa UVA-valohoidon vaikutusta tehostetaan tablettina, kylpynä tai voiteena annettavalla valolle herkistävällä psoraleenilla. Valohoitoja annetaan osastolla yleensä enintään kaksi jaksoa vuodessa. Jaksoissa on yleensä hoitokertaa. Biologiset lääkkeet merkittävä edistysaskel 2000-luvulla hoitoon ovat merkittävimpänä edistysaskeleena tulleet geeniteknologisesti valmistetut biologiset lääkkeet, joita annetaan joko suonen tai ihon alle pistoksina. Kun tunnetaan paremmin psoriasiksen syntyä, sen välittäjäaineille on kehitetty vasta-aineita. OYS:n ihotautien osastolla on hoidettu muutamia kymmeniä potilaita näillä uusilla valmisteilla. Tulokset ovat pää sääntöisesti hyviä. Suurin osa potilaista on kokenut sairauden merkittävästi parantuneen. Aikaisemmin potilaan ihosta suuri osa saattoi olla psoriasiksen peittämä. Tätä hoitoa käyttämällä iho pysyy siistinä. Potilas voi elää normaalia elämää, hän pystyy menemään työelämään. Hänen ei tarvitse koko ajan ottaa valohoitoja eikä paikallishoitoja. Kysymyksessä on aivan dramaattinen muutos elämisen laadussa, Oikarinen tähdentää. Ongelmana on lääkkeiden kallis hinta. Keskimäärin joka toinen kuukausi annettava yksi infuusio maksaa n euroa, joten potilasta kohti kustannus on euroa vuodessa. Oikarisen mukaan psoriasista ei voida kokonaan parantaa, mutta jopa 90 % läiskistä saadaan paranemaan. Jos hoito keskeytetään, ihottuma alkaa tulla uudestaan muutamien kuukausien päästä. Hoitomuoto valitaan tilanteen perusteella ja se muuttuu ajan mukana. Alussa ns. pisarapsori paranee kohtuullisen hyvin lievällä paikallishoidolla. Sitten sairaus muuttuu läiskäpsoriasiksi. Vuosien kuluessa voi tulla nivelmuutoksia yms. Hoidot mietitään tilanteen mukaan. OYS:ssa hoidetaan pääsääntöisesti vaikeat tapaukset. Potilaille voidaan antaa lainaksi valohoitolaitteita (UVB-laitteita). Monet psoriasispotilaat menevät 2 3 viikon Kanarian saarille joko omalla kustannuksella tain Kelan järjestämillä ilmastohoitomatkoilla. Matkalla he ovat sairaalaoloissa lääkärin ja hoitajan avustamina. v 8

9 T Iho Punajäkäläihottuma iski jo kolmannen kerran Te k s t it: Ol av i Mä ät tä Tämä on todellakin rajoittanut elämääni. Tauti on hirvittävän kutiava ja todella kiusallinen. Kun rupean raapimaan, on raavittava koko kroppa läpi jalkapohjia myöten. Vain yksi hyvä asia tässä on se, ettei tämä leviä kasvoihin. Näin kertoo punajäkäläihottumaa sairastava oulaistelainen Pirjo Oja. Voimakkaasti kutiseva ihottuma alkoi marraskuun lopulla jaloista ja huulesta ja levisi nopeasti melko laajalle. Jalkapohjat ja kämmenet ovat kipeät, kun niistä ensin nahka kovettui ja sitten kuoriutui pois. Muualla kropassa joka puolella on ollut runsaasti punaista kiiltävää ja koholla olevaa ihottumaa. Nyt hoidossa vaivat ovat vähän helpottaneet, Oja kertoo 4. helmikuuta, kotiutuspäivänä, ihotau- tien osaston potilashuoneessa. Punajäkäläihottuma saattaa hoitamattomana kestää kaksikin vuotta. Työnteko lasten päiväkodissa on saanut jäädä hoidon ajaksi, kun kävelemisestä ei ole tullut mitään. Ja eihän päiväkodissa voisi olla, kun kämmenetkin ovat aukinaiset ja voimakkaasti kutiavat. Tämä ei ole periytyvä eikä jatkuva niin, että se toistuisi vuodesta toiseen. Minulla se on nyt kuitenkin kolmatta kertaa. Aikaisemmin sairastin sen vuosina 1975 ja Minulle on annettu PUVAhoitoa, jota edeltää aina kymmenen minuutin kylpy. Kylpy herkistää valolle. Valohoitoa on annettu yhdeksän kertaa eli täällä ollessa kerran jokaisena päivänä muutaman sekunnin Sairaanhoitaja Lea Talvensaari voitelee Pirjo Ojan ihottumaa. annoksina. Aika hitaasti ihottuma on lähtenyt paranemaan, Oja kertoo. PUVA-hoito auttoi häntä myös vuonna Hoidossa on käytetty neljänlaisia kortisonivoiteita. Eri kortisoneja on laitettu eri paikkoihin. Esimerkiksi huulessa ja suussa on ihottumaa, ja niissä käytetään eri voiteita. Tyytyväinen olen ollut täällä saamaani hoitoon. Pirjo Oja tulee jatkohoitoon osastolle muutaman viikon päästä. v Kuva : Pirjo Pyhäluoto Valohoitoa UVB-laitteella Kuivaniemeläinen Joonas Tolonen saa valohoitoa atooppiseen ihottumaansa. Sairaanhoitaja Sanna Alavesa on asettanut ihotautien poliklinikalla hoitokoneelle 0,26 joulin valomäärän ennen hoitokopin sulkemista 22 sekunniksi. Valohoito rauhoittaa kutinaa, parantaa ihottumaa. Valohoitokoppi on erittäin aktiivisessa käytössä. Hoito sopii atopian lisäksi psoriasiksen, nokkosrokon ja erilaisen kutinan hoitoon. Kysymyksessä on kapeakaista- UVB-laite. Valohoidossa käytetään UVA- tai UVB-valoa. UV-valo aiheuttaa sekä ihon ruskettumista (UVA ja UVB) että palamista (UVB), mutta valo -hoidossa sitä pyritään antamaan juuri sen verran, ettei iho pääse palamaan. Ennen UVA-valolaitteen käyttöä iholle pitää laittaa voide, joka herkistää valolle. Ihotautiosastolla on käytössä myös hieman kapeakaista-uvb:tä hitaampi laajakaista-uvb. Atoopikkopotilaat viipyvät valohoidossa osastolla noin viikon ajan. Osa potilaista tulee kotoa valohoitoon poliklinikan kautta 2 3 kertaa viikossa. Heidän valohoitojaksonsa on kerran pituinen. Hoidon onnistuminen ja hyvän hoitotuloksen saaminen vaatii säännöllistä käymistä valohoidossa valohoitojakson aikana. v Joonas Tolonen saa kohta 22 sekunnin ja 0,26 joulin valoannoksen atooppisen ihottuman hoidossa. Ku va : Ol a v i Mä ät tä 9

10 T Iho Ihosyöpien määrä on ollut voimakkaassa kasvussa Tekstit ja kuvat : Olavi Määttä Tyvisolusyöpää esiintyy tyypillisesti vanhempien, vaaleaihoisten ja paljon auringossa aikaa viettäneiden ihmisten kasvoilla. Se ei lähetä etäispesäkkeitä, mutta jos hoito laiminlyödään, se voi levitä syvemmälle ihon alla oleviin kudoksiin, kertoo erikoislääkäri Päivi Jackson OYS:n ihotautien poliklinikalta. Okasolusyöpä lähtee ihon sarveiskerroksen soluista. Sen esiasteita (aurinkokeratooseja) syntyy ihon vanhenemisen ja auringon valon vaurioittavan vaikutuksen seurauksena. Niistä osa muuttuu ajan kuluessa okasolusyöväksi. Jacksonin mukaan syövän esiasteita esiintyy hyvin paljon. Samalla potilaalla niitä saattaa olla hoidettavana samanaikaisesti lukuisia. Okasolusyövän esiaste voi olla hilseilevä punainen läiskä, joka sijaitsee yleensä valolle altistuneilla alueilla. Varsinainen syöpä esiintyy joko matalareunaisena haavaumana tai ihosta koholla olevana kasvaimena. Pahalaatuisten syöpien tapaan se voi joskus kasvaa nopeasti. Erikoislääkäri Päivi Jackson hoitaa vaalalaisen Maila Leinosen ihokasvaimia jäädyttämällä eli aiheuttamalla hoidettavaan kohtaan tahallisen paleltumavamman nestetyppijäädytyksellä. Ihon kasvaimet ovat yleisiä. Erilaiset luomet ovat hyvänlaatuisia. Osa kasvaimista aiheuttaa vain esteettistä haittaa, mutta osa on pahanlaatuisia eli syöpiä tai niiden esiasteita. Pahanlaatuisista ihokasvaimista tavallisimmat ovat tyvisolusyöpä, okasolusyöpä ja melanooma. Näiden ihosyöpien esiintyvyys on ollut pitkään kovassa kasvussa. Tärkeimpänä syynä pidetään auringonoton ja solariumin käytön lisääntymistä. Ihosyövät käyttäytyvät tyypistä riippuen eri tavoin, joten pahanlaatuisten muutosten varhainen toteaminen on ensiarvoisen tärkeätä. Yleisin ihosyöpä on tyvisolusyöpä (basaliooma), jota Suomessa tavataan n. 5000/ vuosi. Todellisuudessa määrä voi olla huomattavasti suurempi, koska osa basalioomista jää ilmoittamatta syöpärekisteriin. Tämä ihon tyvisolukosta lähtevä syöpä voi ilmetä punottavana läiskänä (pinnallinen basaliooma) tai ihosta koholla olevana kasvaimena. Koholla olevissa basalioomissa on usein vallimainen reunus ja keskusta voi haavautua. Valohoitoa, jäädyttämistä, kirurgiaa, voiteita Tyvisolusyövän hoidon valinta riippuu ihokasvaimen paksuudesta. Leikkaus on ihosta koholla olevien tuumoreiden ensisijainen hoito. Riippuu kasvaimen sijainnista ja koosta, leikataanko se iho-, kirurgian- vai korvapoliklinikalla. Syövän pinnallisia esiasteita hoidetaan fotodynaamisella hoidolla (PDT) tai jäädytyshoidolla (nestetyppijäädytys). 10

11 T Iho Fotodynaaminen hoito perustuu kasvainsolujen tuhoamiseen valolle herkistävän voiteen ja punavalon avulla. Myös okasolusyöpä yleensä leikataan. Kun kasvain rajoittuu ihon pintaan, hoidoksi voidaan valita fotodynaaminen hoito. Okasolusyövän esiastetta, aurinkokeratoosia, hoidetaan ihotautipoliklinikalla aktiivisesti, koska osa näistä muuttuu vuosien kuluessa okasolusyöväksi. Tavallisimmin hoitona on jäädytys tai fotodynaaminen terapia. Fotodynaaminen hoito perustuu kasvainsolujen tuhoamiseen valolle herkistävän voiteen ja valon avulla. Syövän tai sen esiasteen alueelle levitetään ensin voidetta, joka tunkeutuu syöpäsoluihin. Kun hoidettavaa aluetta valaistaan kolmen tunnin kuluttua punaisella valolla, tapahtuu kasvainsoluja tuhoava fotodynaaminen reaktio. Fotodynaamisen hoidon etu on vähäinen arpimuodostus. Hoito annetaan kahdesti 1 2 viikon välein. Jäädytyshoidolla kasvainsolukkoon tehdään tahallinen paleltumavamma. Jäädytyshoito on yleensä ensisijainen hoitomenetelmä yksittäisissä pienehköissä aurinkokeratooseissa. Laserhoitoa tuliluomille Pulssivärilaserilla hoidetaan hyvänlaatuisia verisuoniperäisiä ihokasvaimia. Sillä ei voi hoitaa syöpiä. Esimerkiksi tuliluomet ovat hyvin kosmeettisesti häiritseviä vaikkakaan eivät vaarallisia. Myös kasvoilla olevia sairauden aiheutumia verisuonilaajentumia hoidetaan laserilla. Kyse on sarjahoidosta, joka vaatii usein 5 8 hoitokertaa. Pulssivärilaserilla tuhotaan ihon laajentuneita pintaverisuonia, jolloin tuliluomi vaalenee. Sitä ei saada yleensä kokonaan häviämään, mutta se saadaan huomattavasti vaalenemaan, Jackson sanoo. Iholla, saattaa olla paljonkin erilaisia hyvänlaatuisia kasvaimia. Tavallisimmin ne leikataan. Osa niistä voidaan hoitaa jäädyttämällä. v Melanooma on ihosyövistä selvästi vaarallisin Melanooma on ihosyövistä vaarallisin, koska se voi lähettää etäpesäkkeitä. Se on kaikissa länsimaissa nopeasti yleistyvä syöpätyyppi. Suomessa uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 800. Syynä pidetään auringonoton lisääntymistä. Runsas auringon ultraviolettialtistus ja erityisesti ihon toistuva palaminen auringossa ovat melanooman riskitekijöitä, Päivi Jackson sanoo. On arvioitu, että noin puolet melanoomasta kehittyy suoraan terveen näköiselle iholle. Toinen puoli kehittyy aikaisempaan luomeen. Erityisen suuri riski melanoomaan on vaaleilla, punatukkaisilla henkilöillä, jotka eivät rusketu auringossa, vaan palavat herkästi. Taudin ensioire on luomien tai aikaisemmin terveen ihon pigmentaatiomuunnos. Luomi muuttuu tummemmaksi, mustaksi, punertavaksi tai sinertäväksi. Samalla se kasvaa ja sen ympäristö alkaa punottaa. Oireina voi olla kipua tai kutinaa. Taudin edetessä luomi voi vuotaa verta ja haavautua. Sen ympärille voi ilmestyä ns. satelliittiluomia. Melanooma voi kasvaa kyhmymäisesti, mutta myös ihon pinnan myötäisesti. Jos melanooma on ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä tai se on kasvanut voimakkaasti syvyyssuunnassa, ennuste on oleellisesti huonompi kuin varhain todetussa pinnallisessa melanoomassa. Tämän vuoksi pahanlaatuisilta vaikuttavat muutokset tulisi havaita ja tutkia jo hyvissä ajoin. Melanoomakasvaimet hoidetaan OYS:ssa yleensä kirurgian klinikassa. Melanoomaleikkauksen laajuus riippuu kasvaimen paksuudesta. Leikkauksen jälkeinen seuranta toteutuu tapauskohtaisesti kirurgian tai ihotautien poliklinikalla. Jackson korostaa, että jos melanooma on paksu, siihen liittyy huomattava leviämisriski, jolloin ennuste on huono. Melanoomaan ei käy jäädytys eikä fotodynaaminen hoito. Melanooman etäpesäkkeiden hoidossa käytetään kirurgisen poiston lisäksi sädehoitoa, sytostaatteja ja immunoterapiaa. Varsinkin sytostaatti- ja immunoterapiaa yhdistämällä on etäpesäkkeitä saatu pienenemään ja potilaan elinaikaa pidennettyä. Melanooman riskitekijänä on perinnöllinen alttius. Vahvin herkästi palavaan ihotyyppiin liittyvä riski on runsasluomisuus, johon liittyy auringolle altistuminen. Pohjoiseurooppalaisista kahdella prosentilla on ns. epätyypillisten luomien oireyhtymä, johon liittyy kymmenkertainen riski sairastua melanoomaan. Näille ihmisille auringolta suojautuminen on erityisen tär - keää. v 11

12 T Iho Hyviä kokemuksia hoitotyön johtamisen muutoksesta ja työkierrosta ihotaudeilla Teksti ja kuva : Olavi Määttä Toukokuussa 2007 OYS:n ihotautien vastuualueella muutettiin hoitotyön johtamista. Muutoksesta on saatu myönteisiä tuloksia samoin kuin siitä, että hoitohenkilökunta on vapaaehtoisessa työkierrossa työskennellen välillä osastolla ja välillä poliklinikalla. Ylihoitaja Toini Jämsä ja osastonhoitajana muutoksesta lähtien toiminut Maarit Simula tähdentävät, että muutoksella on saatu pelkästään hyvää aikaan. Ihotautien vastuualueella oli aiemmin oma osastonhoitaja sekä poliklinikalla että vuodeosastolla. Muutoksen myötä molemmat yksiköt ovat yhden osastonhoitajan alaisuudessa. Toisen osastonhoitajan virka muutettiin sairaanhoitajan toimeksi, mikä toi helpotusta hoitotyöhön. Henkilökunnan liikuttelu yksiköiden välillä on sujuvaa. Äkillisiä poissaoloja voidaan korvata oman henkilökunnan liikkumisella osaston ja poliklinikan välillä. Myös hankinnat yksiköiden välillä tulee tehtyä entistä tasapuolisemmin, kun niitä katsoo yksi henkilö. Hoitohenkilökunta kokee, että kohtelu on aiempaa tasapuolisempaa. Työntekijät saavat tehdä päivittäistä työtään aiempaa itsenäisemmin ja he voivat vaikuttaa paremmin omaan työhönsä, Jämsä selventää. Ihotautien vastuualueella on poliklinikan ohella yksi 25-paikkainen vuodeosasto (os. 20), jossa ihopotilaiden lisäksi on 1 9 paikkaa sädehoidossa oleville syöpäpotilaille. Työkierrosta tullut hyvä käytäntö Työkiertoon vakinainen hoitohenkilökunta osallistuu vapaaehtoiselta pohjalta. Uusien henkilöiden perehdytyksessä on lähdetty siitä, että työpaikkana on koko ihotautien vastuualue, jolloin perehdytys tapahtuu sekä poliklinikalla että vuodeosastolla. Kun hoitajista on pulaa, henkilöillä täytyy olla monenlaista osaamista, että selviydytään arkipäivän tilanteista. Henkilökunta työskentelee siellä, missä on tarvetta. Tämä on koettu hyväksi, ja se on pelastanut meidät monesta pulasta. Pienellä vastuualueella on hyvä, että työntekijät hallitsevat potilaan hoidon kokonaisuuden. Osastolta tulevat hoitajat työskentelevät poliklinikan hoitohuoneella tai vastaanotolla, Simula sanoo. Kielteistä palau - tetta uudesta järjestelystä ei ole kuulunut. Vastaavanlaista työkiertomahdollisuutta on alettu toteuttaa laajemminkin Aistinelinten ja Muutoksista on tullut pelkästään myönteistä palautetta, korostavat osastonhoitaja Maarit Simula ja ylihoitaja Toini Jämsä. syöpäsairauksien tulosyksikössä henkilöiden kiinnostuksen pohjalta. Hoitajavastaanotolla aikaa opastukseen Ihotautien vastuualueella marraskuussa käynnistyneellä hoitajapoliklinikalla tehostetaan ihopotilaiden neuvontaa ja hoidon ohjausta. Potilas käy ensin hoitajalla, joka esimerkiksi suihkuttaa haavan ja tekee abi-mittauksen. Sitten hän käy lääkärillä ja saa ohjeet, jonka jälkeen hoitaja keskittyy opastamaan häntä, hoitamaan säärihaavan, mittaamaan tukisukat jne. Simula kertoo kokemusten osoittavan, että potilaan ohjeiden saanti on tehostunut. Aikaisemmin potilas kävi puolessa tunnissa sekä lääkärillä että hoitajalla. Nyt hoitajavastaanotolla on varattu aikaa, että potilas saa kaikessa rauhassa keskittyä asiaan hoitajan kanssa. Hoitajalla on mahdollisuus juuri potilaan tarpeesta lähtevään ohjaukseen, Simula kertoo. Kaikki potilaat eivät tarvitse yksityiskohtaista ohjausta. Jämsä korostaa, että ihotaudeilla on aina panostettu potilaiden neuvontaan ja ohjaamiseen. 12

13 T Iho Nyt se on otettu erityiseksi kehittämiskohteeksi Eija Skarpin tekemän väitöskirjan pohjalta. Ihoatoopikkolasten ja heidät perheidensä arki v korosti, että potilaita ja heidän perheitään pitäisi pystyä ohjaamaan entistäkin paremmin, jotta he selviytyisivät hyvin kotonaan. Painopistettä avohoidon suuntaan Vuodeosasto ja poliklinikka vuodeosastolla 25 sairaansijaa 57 henkilöä, joista hoitohenkilökuntaa 42 ja lääkäreitä 14 (sis. sijaiset ja vakinaiset) vakinaisen hoitohenkilökunnan keski-ikä on 46,3 v. Potilaiden viipyminen ihotautien osastolla on lyhentynyt ja potilaspaikkojen määräkin vähentynyt ajan saatossa, kun suuri osa ohjauksesta ja hoidosta on siirtynyt potilaiden kotipaikkakunnille. Vielä 1990-luvun alussa ihotaudeilla oli kaksi vuodeosastoa ja 50 sairaansijaa. V. 92 toinen osasto lakkautettiin, ja v ihotautipaikkojen määrä väheni 18:aan, kun yhteistyö syöpätautien kanssa alkoi ja syöpäpotilaille varattiin osastolta viisi paikkaa. Samaan aikaan OYS:n ruusupotilaiden hoito keskitettiin osastolle 20. Osaston hoitopäivistä lähes kolmannes (32 %) on syöpäpotilaiden hoitopäiviä. Ihotauti potilaan keskimääräinen hoitoaika osastolla on kuusi päivää. Sädehoitopotilaat viipyvät keskimäärin 12 päivää. Simulan mukaan viikon kestävät sopeutumisvalmennuskurssit ovat kokeneet osallistujapulaa. Niiden tilalle on kaavailtu lyhyempiä infoiltapäiviä tai -iltoja. v Sanna tykkää työkierrosta ja päivävuorosta Ihotautien vuodeosastolla kohta 13 vuotta vuorotyössä työskennellyt sairaanhoitaja Sanna Alavesa siirtyi marraskuussa saman vastuualueen poliklinikalle. Potilaat ovat toisia, mutta tutusta ihotau - tien hoidosta on edelleenkin kysymys. Vastanottopäähän en tällä kertaa päässyt, joten tulin hoitohuoneelle. On tämä mielenkiintoista vaihtelua. Aiemmin tein vain vuorotyötä. Nyt teen päivävuoroa puoli kahdeksasta puoli neljään ja viikonvaihteet ovat vapaat, Alavesa kertoo. Työkierto on vapaaehtoista eli ketään ei siihen pakoteta. Olen tykännyt tästä. Tosin viikkovapaita kaipaan, kun vuorotyössä oli viikolla vapaapäiviä. Niitä kaipasi varsinkin joulun alla, kun kaupoissa oli ruuhkaa viikonloppuna. Perhe ja pienet lapset kyllä tykkäävät, että äiti on kotona illalla eikä ole yövuoroja, hän lisää. Uudet työntekijät pääsevät työkiertoon poliklinikalle heti, kun heillä on kertynyt työkokemusta osastolla. Meitä vanhempiakin hoitajia on suositeltu välillä kiertämään. Tämä avartaa omaa työtä, kun käy katsomassa ja tutustumassa muualla. Täällä tapaa ihania ihmisiä, ja on aikaa jutella ja keskittyä enemmän yhteen potilaaseen. Siitä minä tykkään erityisen paljon. Polikliininen työ on Alavesan mukaan erilaista osastotyöhön verrattuna. Työnkuvaan kuuluu ajanvarausta ja mm. potilaiden lähettämistä röntgentutkimuksiin, mitä osastolla tekee vain osastonsihteeri. Poliklinikalla on työkierrossa hoitaja myös mm. silmätautien vuodeosastolta. v 13

14 T Iho Tervekin iho kaipaa ennalta ehkäisevää hoitoa Teksti: Olavi Määttä Tervekin iho voi olla kutiseva, kiiltelevä, hilseilevä, kuumottava, punottava jne. Eri vuodenaikoihin liittyvät omat iho-ongelmansa, joita voi ehkäistä myös kotikonstein. Pakkanen ja kuiva sisäilma rasittavat ihoa talvella. Tällöin iholta haihtuu liikaa kosteutta esimerkiksi, jos ihoa suojaava kosteus- ja rasvavaippa ei ole kunnossa. Normaalikin iho voi iän myötä kuivua talin tuotannon vähentyessä. Iho saattaa kuivua myös mekaanisesta hankauksesta, liuotinten vaikutuksesta, liiallisten saippuapesujen seurauksena, kuivan ja kylmän ilman vuoksi tai sairaudesta johtuen. Kuiva iho voi olla karhea, hilseilevä ja haavautunut. Se voi punottaa ja kutista. Yleisimmin iho kuivuu säärten etupuolella, käsissä ja käsivarsissa, mutta harvemmin kasvoissa ja jaloissa. Kuivan ihon hoitokeino vuodenajasta riippumatta on ihon kosteuttaminen sisäisesti. Veden juonti pitää solukon virkeänä ja aineenvaihdunnan vilkkaana. Ulkoilu ja liikunta sopivassa määrin tekevät hyvää myös iholle. Myös riittävä unensaanti on tärkeää. Talvisin iholle voi yöksi laittaa normaalia kosteusvoidetta, johon on lisätty vaikkapa pari tippaa ihotyypille sopivaa perusöljyä. Hoitokeinoja Tavoitteena on ihon kosteuden ja joustavuuden säilyttäminen: Pese ihoa vain kerran päivässä tai kahdessa. Pesuaineeksi sopii mahdollisimman rasvapitoinen tai kirkas glyserolia sisältävä valmiste. Myös kevyttä perusvoidetta tai lotionia voi käyttää pesuaineena. Vältä perinteistä saippuaa. Levitä kostealle iholle heti pesun tai kylvyn jälkeen rasvaista voidetta tai emulsiovoidetta. Käytä lisäksi perusvoidetta useita kertoja päivässä, esimerkiksi aina käsien pesun jälkeen. Hydrokortisonivoidetta voi käyttää kutinaan ja ärsytysoireisiin tarvittaessa korkeintaan viikon ajan. Karbamidia ja maitohappoa sisältävät valmisteet säilyttävät kosteutta iholla ja sopivat mm. jalkojen karhealle iholle. Ihon ulkoisessa hoidossa tärkeimpiä asioita ovat ihon puhdistus ja kosteutus. Meikkivoidetta käytettäessä iho vaatii hyvän ESTOLAN ERIKOISKALUSTEET sairaaloille seurakunnille vanhainkodeille ESTOLA CO KANGASALA Puh. (03) , fax (03) puhdistuksen. Iho tulisi puhdistaa meikin poistoon tarkoitetulla puhdistusaineella ja viimeistellä kasvovedellä. Puhdistuksen jälkeen iho on aina syytä kosteuttaa. Elämäntavat vaikuttavat Myös elämäntavat ja psyykkinen puoli vaikuttavat ihon kuntoon. Monipuolinen ravinto vaikuttaa ihonkin kuntoon. Vitamiinit ja hivenaineet olisi parasta saada suoraan ruoasta, mieluiten alusta asti itse laitetusta. Valmis ruoassa tarpeellisia ravintoaineita ei useinkaan ole riittävästi ja ne aiheuttavat elimistöön kuonaainekertymiä, jotka näkyvät erilaisina iho-ongelmina. Erityisesti hivenaineiden saantiin tulisi kiinnittää huomiota, sillä tutkimusten mukaan juuri niiden puutosta esiintyy eniten. Perinteinen ruokaympyrä on edelleenkin hyvä ohjeistus, kunhan vain ottaa huomioon mahdolliset allergiat. Tupakointi vanhentaa ihoa, koska se tuhoaa ihon kannalta Ihon rauhaset Ihossa on kahdentyyppisiä hikirauhasia, pieniä ja suuria hikirauhasia. Pienet hikirauhaset osallistuvat lämmönsäätelyyn erittämällä hikeä. Suuret hikirauhaset, joita on kasvoissa, kainaloissa sekä sukupuolielinten ja peräaukon ympärillä, erittävät voimakkaan hajuista eritettä, josta syntyy suurimmaksi osaksi ihmisten ominaishaju. Talirauhaset erittävät rauhassolujen muodostamaa talia, joka voitelee ihon vettä hylkiväksi ja notkeaksi. tärkeää C-vitamiinia. Tupakoitsijan tulisikin nauttia C-vitamiinia tavallista enemmän. Iho kärsii myös runsaasta alkoholinkäytöstä, vaikka sen vaikutukset näkyvätkin vasta pidemmän ajan kuluttua. Mieliala ja elämänasenne näkyvät myös ulkonäössä. Kevyt, iloinen ja nuorekas elämänasenne virkistää elintoimintoja ja vaikuttaa suotuisasti myös ihoon. Hymyileviin kasvoihin ei tule ikäviä juonteita. Stressi tuhoaa uutta solutuotantoa enemmän kuin mikään muu, oli se sitten fyysistä tai psyykkistä. Rennompi elämänasenne, kiireiden vähentäminen ja lepohetket päiväsaikaan kohentavat ulkoista olemusta silminnähden. Kauneusunista ei puhuta turhaan, mutta virkistävä lepo ei vaadi välttämättä unta. Mielen ja kehon täydellinen rentoutus ajaa saman asian jopa tehokkaammin. Jo viisitoista minuuttia täysin rentoutuneessa tilassa tekee ihmeitä väsyneille kasvoille. v Maitorauhaset ovat kehittyneet suurista hikirauhasista ja ne erittävät maitoa naisen imetyksen aikana. Maitorauhasia on sekä miehillä että naisilla, mutta useimmiten ne ovat kehittyneet enemmän naisilla. Korvavaharauhaset sijaitsevat korvakäytävässä. Ne ovat sukua suurille hikirauhasille ja niiden erite vaikku eli korvavaha suojaa korvaa pieneliöiltä. Normaalisti korvavaha tulee ulos korvakäytävästä pintaepiteelin uusiutuessa. v 14

15 T Iho Ihohoitajan työ on vaativaa ja yksilöllistä Voitelua, valohoitoa, kylvettämistä, juttelemista ja tukemista. Siinä on listaa ihohoitajan vaativasta työstä. Sairaanhoitaja Outi Perälä tuli opiskelun jälkeen ihotautien vuodeosastolle v Kokemusta on kertynyt työstä myös poliklinikan puolella. Monilla on käsitys, että ihohoitaja hoitaa vain ihoa ja että se on helppoa työtä. Mutta sehän on aika vaativaa ja raskastakin. Iho on suurimpia elimiämme. Potilaan ihosairaus tai ihottuma voi olla niin laaja tai hankala, että me joudumme hoitamaan häntä päivän aikana hyvinkin monenlaisella tavalla. Jokaisella potilaalla on oma yksilöllinen hoito-ohjelmansa. Työpäivän alkaessa potilas käytetään kylvyssä tai suikussa, jonka jälkeen iho hoidetaan lääkärin antamien hoito-ohjeiden mukaan. Hoitoja ovat esimerkiksi erilaiset valohoidot, penslaukset, rasvaukset ja kääreiden laittamiset rikkoutuneille tai kutiaville ihoalueille. Hoitajat ovat paljon tekemisissä potilaiden kanssa työvuoron aikana. Osastolla toimitaan kahdessa hoitomodulissa, jossa kukin hoitaja hoitaa oman modulinsa potilaat. Aamuvuoron ihon hoidon vaiheet toistetaan valohoitoja ja kylpyjä lukuunottamatta illalla. Ihon rasvaaminen perusvoitein kuuluu perushoitoon terveihoisillakin. Sairas iho vaatii lisäksi lääkevoiteen. Perälän mukaan valohoito kuivattaa tervettäkin ihoa. Ihottuma-alueille laitetaan lääkevoide ja samalla tervettä ihoa joudutaan usein voitelemaan perusvoiteella, ettei se kuivuisi liikaa. Potilaan hoitokortti kertoo, millaista voidetta laitetaan ja mihin, millaista valohoitoa annetaan ja millä annoksella, millainen kylpy, jne. Yhdelle potilaalle voidaan laittaa hyvinkin monenlaisia hoitoja päivän mittaan. Hoidossa käytetään myös vahvoja kortisonivoiteita, joita pyritään laimentamaan aina mahdollisuuksien mukaan. Psoriasispotilaita on paljon. Toisilla heistä on koko vartalo ihottumassa, toisilla voi olla vain pientä plakkia siellä täällä. Ääritapauksessa tervettä ihoa joutuu hakemaan, kun toisessa ääripäässä saa hakea sairasta ihoa. Hoitokin siinä vaihtelee tilanteen mukaan. Perälä korostaa, että tärkeätä on myös potilaan psyyken hoitaminen. Jos meille tulee esimerkiksi murrosikäinen atoopikko, jolla on kaikki elämän valinnat edessä ja itsetunto tosi heikko, on hoitajan tehtävänä myös huomioida hänen psyykkeensä. Potilaan kanssa keskustellaan ja annetaan hänelle tietoa sairaudesta, sen hoitamisesta ja siitä, mistä hän voi hakea tukea itselleen. Työn tämä osuus on erityisen tärkeä asia, Perälä huomauttaa. Vaikka ihottuma ei tartu, se voi rajoittaa kovasti elämää. Esimerkiksi psoriasispotilaat eivät välttämättä kehtaa mennä juhliin, uimahalliin tms. Siinä hoitajan kannustus ja vertaistuki usein auttaa. Iho on sellainen elin, että jos psyyke on huonolla jamalla kovasta stressistä tai vaikkapa oman elämän voimakkaista tapahtumista johtuen, reagoi se ihopotilaalla ensimmäisenä. Stressiasiat ja psyyke kulkevat käsi kädessä ihottuman kanssa. Niihin asioihin meidän pitää osata antaa neuvoa ja hakea apua. Näin työmme on hyvin moninaista. Samat potilaat voivat käydä muutamien kuukausien välein osastolla vuosia. Näin he tulevat Teksti ja kuva : Olavi Määttä Ihohoitaja Outi Perälä työskentelee ihotautiosastolla 20, taustalla osastonsihteeri Riitta Niskanen. tutuiksi henkilökunnan kanssa. Mikä ihohoitajan työssä on parasta? Ainakin se, että jokainen työpäivä on erilainen, hoidot aina vaihtelevat jopa sen yhdenkin potilaan kanssa. Ja se, että täällä hoidetaan ihmisiä vauvoista vanhuksiin. Täällä käyvät myös OYS 35 km MUHOKSEN APTEEKKI pienet atoopikkolapset. Se tuo omaa väriä. Suurinta iloa ja hyvää mieltä meille tuottaa varmasti se, kun sekä iholtaan että henkisesti tosi rikki oleva ihminen saadaan täällä kuntoon ja hän lähtee tyytyväisenä kotiin. Siinä näkee konkreettisesti työn tuloksen, Outi Perälä toteaa. v MUHOKSEN APTEEKKI 100 km OULUJÄRVI ma-pe , la Valtatie 20, Muhos puh:

16 T Iho Tutkimuksella entistä enemmän tietoa ihotaudeista Teksti ja kuva : Olavi Määttä OYS:n Ihotautien poliklinikan kliininen tutkimus painottuu ihon sidekudoksen tutkimukseen. Apulaisopettaja Kaisa Tasanen-Määttä tutkimusryhmineen on keskittynyt kollageeni XVII:ään, joka on ihon tyvikalvovyöhykkeen rakenneproteiini. Tyvikalvovyöhyke sijaitsee ihossa kahden eri kudoskerroksen, epidermiksen ja dermiksen, välissä, ja kiinnittää ne toisiinsa. Tyvikalvovyöhykkeen keskeiset liittävät rakenteet, hemidesmosomit, koostuvat mm. laminiini-332:sta, alfa-6- beta-4 integriinistä (tarttumisreseptori, joka läpäisee solukalvon) ja kollageeni XVII:stä. Jos hemidesmosomin yksikin rakenneproteiini puuttuu tai toiminta häiriintyy, seurauksena on epiteelisolujen irtoaminen alla olevasta sidekudoksesta. Näin tapahtuu esimerkiksi ihon rakkulataudeissa. Hemidesmosomin rakenneproteiinien mutaatiot aiheuttavat ihon perinnöllisen rakkulataudin, epidermolysis bullosan. Osa sen aiheuttavista geenimutaatioista tunnetaan, mutta Suomessa on vielä useita tätä tautia sairastavia potilaita, joiden diagnoosia ei ole määritelty nykyisin käytössä olevilla molekyylilääketieteen menetelmillä. Tasanen-Määttä ryhmineen on löytänyt uudentyyppisiä mutaatioita suomalaisilta potilailta ja selvittänyt, mitä muutoksia mutaatiot saa aikaan kollageeni XVII:n rakenteessa ja miksi tietynlaisiin mutaatioihin liittyy lievempi taudin kuva. On oletettavaa, että jatkotutkimuksissa potilailta löydämme uusia mutaatioita. Niiden ja jo aiemmin tunnettujen mutaatioiden biologisia vaikutuksia selvitetään vertaamalla erityyppisten mutaatioiden vaikutusta ihon epiteelisolujen eli keratinosyyttien liikkumiseen, Tasanen- Määttä kertoo. Tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, tapahtuuko Apulaisopettaja Kaisa Tasanen- Määttä ja laboratoriopäällikkö Tiina Hurskainen työskentelevät Oulun yliopiston kliinisen lääketieteen keskuksen ihotautien laboratoriossa. Laborantti Anja Mattila ja väitöskirjatyöntekijä Jyri Moilanen eivät olleet kuvaushetkellä paikalla. 16

17 T Iho potilaiden perimän luennassa myös muita muutoksia, jotka vaikuttavat ihorakkuloiden syntyyn. Perinnöllistä ihotautia sairastavien potilaiden diagnostiikka on parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tasanen- Määttä kuuluu perinnöllisten ihotautien diagnostiikassa ja tutkimuksessa maan johtaviin asiantuntijoihin. Perinnöllisten ihotautien diagnostiikka vaatii yhteistyötä useiden eri erikoisalojen, kuten ihotautien, lastentautien ja perinnöllisyyslääketieteen osaajien kesken. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Hän kertoo esimerkin potilaasta, jolle diagnosoitiin perinnöllinen tauti vuotta sitten. Nyt diagnoosi on muuttunut. Potilas on ollut siinä uskossa, että sama sairaus periytyy hänen kaikille lapsilleen. Uuden diagnoosin myötä onkin hyvin epätodennäköistä, ettei kukaan hänen lapsistaan tulisi tätä tautia perimään. Ihotautien alalla perinnöllisten tautien ensimmäiset mutaatiot löydettiin 90-luvun alussa ja tästä lähtien ihotaudit on alana kehittynyt voimakkaasti. Esimerkiksi, kun löydettiin atooppisen ihottuman aiheuttajamutaatiot filagriinigeenissä, samalla havaittiin, että merkittävällä osalla atooppista ihottumaa ja astmaa sairastavista ihmisistä on mutaatiot samassa geenissä. Tämä mutaation löysi pari vuotta sitten englantilainen ryhmä. Tietoisuus perintötekijöiden roolista ihotautien syntyyn kasvaa. Tiedon eturintamassa ovat harvinaiset perinnölliset taudit. Tätä tietoa ollaan siirtämässä isoihin tautiryhmiin, kuten atopiaan ja psoriasikseen. Eri ihotauteja on diagnosoitu yli 2000, mikä on suuri määrä muihin erikoisaloihin verrattuna. Sen lisäksi, että kollageeni XVII:ään liittyy perinnöllinen tauti, siihen liittyy myös autoimmuuni rakkulatauti. Yksi sen alamuodoista, raskauspemfigoidi, aiheuttaa äidin ihon rakkulointia raskauden aikana. Laura Huilaja osoitti väitöstutkimuksessaan viime huhtikuussa, että kollageeni XVII on merkittävässä roolissa myös istukassa. Löydöksen perusteella on mahdollista ymmärtää entistä paremmin, miksi tulee istukan häiriöitä, kun kollageeni XVII on istukan yksi rakenneproteiini. Jatkotutkimuksissa pyritään keräämään useampi tällaisia harvinaisia potilaita ja seuraamaan ultraäänellä istukan toimintaa raskauden aikana. Kollageeni XVII:ta löytyy elimistöstä muualtakin kuin ihosta. Tasanen-Määttä työryhmineen on hiljattain osoittanut, että kollageeni XVII osallistuu ihon okasolusyövän ja paksusuolensyövän syntyyn. Tavoitteena on selvittää sen osuus okasolu- ja paksunsuolensyövän leviämisessä ja miten tauti lähettää etäpesäkkeitä, Tasanen-Määttä kertoo. Lisäksi tutkitaan, miten kollageeni XVII:n tuoton estäminen vaikuttaa okasolu- ja paksusuolensyövän leviämiseen ympäröiviin kudoksiin. Muut tutkimusprojektit Sukupuolitautien puolella erikoistuva lääkäri Erika Lyytikäinen tekee väitöskirjaa yhteistyössä Terveyden edistämisen keskuksen Oulun yksikön laboratoriojohtaja Heljä-Marja Surcellin kanssa klamydian epidemiologiasta. Tällä entisellä Oulun KTL:llä on äitiseerumipankki pitkältä ajalta. Näistä äitiseeruminäytteistä tutkitaan klamydian vasta-aineita. Vuosittain ilmoitettuja klamydiatartuntoja on yli uutta tapausta, villeimmissä veikkauksissa puhutaan jopa useista kymmenistä tuhansista tapauksista. Klamydia on tärkeä syy lapsettomuuteen. Väitöskirjan avulla saadaan uutta epidemiologista tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi klamydian ehkäisemiseksi tehtävässä valistustyössä. Muina yhteistyökumppaneina tässä hankkeessa toimivat professorit Jorma Paavonen Helsingin yliopistosta ja Matti Lehtinen Tam pereen yliopistosta. Professori Aarne Oikarinen on tutkinut tupakan vaikutusta ihon sidekudokseen ja sädefibroosia eli vaikeimpia sädehoidon sivuvaikutuksia ihokudoksiin. Fibroosissa normaalikudos korvautuu tiiviillä sidekudoksella. Haavan paranemista ja kollageenin muodostusta ja hajoamista selvitetään sepsispotilailla yhteistyössä kirurgian sekä tehohoidon lääkäreiden kanssa. Tutkimushankkeessa käytetään ihotautien klinikassa kehitettyjä uusia menetelmiä. Lisäksi hän Päivi Häggin kanssa yhteistyössä tutkii kortisonivoiteiden vaikutusmekanismia eri ihotaudeissa erilaisilla potilasryhmillä. Tutkimuksella saadaan tietoa siitä, miksi hankalassa ihottumassa kortisonivoiteet näyttävät menettävän tehoaan. v NYT OULUSSA LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT, -HIHAT JA -KÄSINEET TUKI/LENTOSUKAT ORTOPEDISET TUET LONKKASUOJA- HOUSUT PLASTIIKKA- KIRURGISET TUKITUOTTEET ARVENHOITO- TUOTTEET Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Koulukatu Oulu p oulu@terttuliljaoy.fi 17

18 T yö ja tekijä Liki 38 vuoden työputki jää muistojen joukkoon Kohtuullisen työläs pestihän tämä on ollut Teksti ja kuva : Olavi Määttä Kohtalaisen pitkän rupeaman eli maaliskuun lopussa kuukautta vaille 38 vuotta on Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Pentti Peltola työskennellyt Oulun Kontinkankaalla ensin lääninsairaalassa ja sitten OYS:ssa. Huhtikuun alussa hän jättää työkiireet seuraajalleen. Henkilöstöjohtaja Pentti Peltolan huhtikuussa alkavat eläkepäivät täyttyvät ainakin paappana olemisesta. Alkuaan eteläpohjalaisen Pentti Peltolan puheesta ei löydä enää aavistustakaan pohojalaasen ilimajokelaasen artikuloinnista. Muutto Ouluun tuli heti opiskeluvuosien jälkeen, kun lääninsairaalassa oli auki apulaistaloudenhoitajan paikka keväällä v Silloin kävin elämäni lyhimmän työpaikkahaastattelun. Minulle soitettiin ja pyydettiin soittamaan silloiselle taloudenhoitaja Valanteelle. Ajoin lennättimeen Seinäjoelle. Ainoa varsinainen kysymys oli, että johtava lääkäri Kaipainen oli pyytänyt kysymään, olinko minä armeijan käynyt, kun se asia oli hakemuksessa jäänyt mainitsematta. Vastasin, että olen käynyt. Se lisätieto riitti valintaani, Peltola muistaa. Valitsijan, lääkintöhallituksen, mielenkiintoa saattoi lisätä se, että Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä sosiaalipolitiikka pääaineenaan opiskellut nuori mies oli tehnyt gradun kuntien terveydenhuollon kustannusrasittavuudesta verrattuna eri kehitysasteella olevien alueiden kuntien talouteen. Peltola on ehtinyt työskennellä monissa hallinnon vastuutehtävissä. Siirryttyään vuoden 1973 alussa OYKS:n kuntainliiton leipiin hän toimi ensin muutaman kuukauden laskentapuolen toimistopäällikkönä. Sitten meni pari vuotta hankintapäällikkönä, kunnes hän helmikuussa 1975 siirtyi hallinto-osaston toimistopäälliköksi. Hallintoosastolla päätehtäväalueena olöi henkilöstöhallinto. V alusta lähtien eli runsaat 19 vuotta on kulunut sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtajana luvuilla hän toimi henkilöstöhallinnon lisäksi sairaalan asuntokiinteistöjen isännöitsijänä. Kohtuullisen työläs pestihän tämä on ollut siinäkin mielessä, että tehtävääni on lähes 20 vuoden ajan kuulunut myös toimiminen hallituksen ja valtuuston sihteerinä ja siinä roolissa jonkinlaisena hallinnollisten asioiden valmistelijana. Ne teh- 18

19 T yö ja tekijä tävät ovat nyt siirtyneet uudelle hallintolakimiehelle viime vuoden lopulla. Henkilökohtaisesti eniten olen tuntenut huonoa omaatuntoa siitä, että omakohtainen kehittäminen omalla pääsektorilla on jäänyt vähemmälle kuin mitä se olisi ehkä ollut ilman näitä hallintosihteeritehtäviä. Yhtenä huimaavana kaarena Peltola mainitsee tietotekniikan kehityksen sekä henkilöstöhallinnossa että koko talossa. Ryhdyimme oman atkosaston kanssa kehittämään itse henkilöstöhallinnon Heti-tietojärjestelmää 1970-luvun loppupuolella. 90-luvun alussa tehtiin silloisen Novo Groupin kanssa merkittävä kehitysprojekti, jonka tuloksena nykyinen Prima-järjestelmä otettiin meillä käyttöön v Sen jälkeen järjestelmä on laajentunut käyttöön muihinkin sairaanhoitopiireihin. Istumalihaksia, sitkeyttä, kärsivällisyyttä ja norsun muistia Millainen on hyvä henkilöstöjohtaja? Ehkäpä hänen pitää olla mukava, mutta ei liian mukava. Henkilöstöjohtajan kyvyt punnitaan ehkä parhaiten neuvottelutaitojen perusteella. Hallinnon norsunluutornista hänen pitää laskeutua sopivan alas tuotannon tasolle, kuunnella henkilöstön ja henkilöstöjärjestön edustajia, ymmärtää heidän huolensa, mutta pitää tilanne hallinnassa ja pitää päänsä tiukoissakin väännöissä niin, että yhteisymmärrykseen päästään kasvoja menettämättä. Tehtävässä tarvitaan vahvoja istumalihaksia, sitkeyttä, kärsivällisyyttä ja norsun muistia. Peltola sanoo. Yhteistyön halua ja yhteistyökykyä tässä edellytetään, koska päärooli on toimia työnantajan edustajana työmarkkinaprosessissa yhdessä järjestöjen edustajien kanssa. Kyllä se vaatii neuvottelutaitoa, näkemystä ja kärsivällisyyttä. Peltola ei itse halua lähteä arvioimaan omia kykyjään ja onnistumistaan. Olen mieltänyt itseni maltin säilyttäväksi sekä kompromis - seja hakevaksi neuvottelijaksi. Olen aina ymmärtänyt, että vastapuolen vaateillakin on aina perusteltavissa oleva ajatus taustalla. Yhteistä keskitietä olen pyrkinyt hakemaan ja uskon siinä joskus onnistuneenikin. Epäonnistumisiakin matkan varrella on varmasti sattunut. Sitä olen pitänyt ohjenuoranani, että vaikeissakin neuvottelutilanteissa asiat riitelevät, eivät ihmiset, hän sanoo. Peltolan henkilönä, esimiehenä ja neuvottelijana tuntevat jakavat tyylipisteitä hänen neuvottelutaidoistaan. Häntä pidetään asiapohjaisena kuuntelijana, ei pehmona eikä koviksena, joka pitää tilanteet hyvin käsissään ja sanoo tiukasti viimeisen sanansa asioista. Henkilönä hän vaikuttaa helposti lähestyttävältä ja avoimelta. Pinnan alta voi kuitenkin nousta esille tinkimätön tahto, taipumattomuuskin. Lakot olleet merkkipaaluja Useat lakot ovat jääneet selviksi merkkipaaluiksi Peltolan työuralla. Jo henkilöstöjohtajan uran alku sattui saumaan, jossa lama vyöryi oven takaa. Ensimmäiset viisi vuotta työurastani henkilöstöjohtajana jouduttiin jakamaan niukkuutta sekä tekemään paikallisia säästösopimuksia ja antamaan lomautusvaroituksia. Tämäntyyppisiä niukkasneuvotteluja käytiin hyvin paljon. Lamavaiheeseen ajoittui myös uudelleenjärjestely, jossa sairaaloita (Oulun ympäristön sairaala, Päivärinteen sairaala, Heikinharjun sairaalan ja Oulun mielisairaanhoitopiirin kuntainliitot) lakkautettiin ja liitettiin sairaanhoitopiiriin. Psykiatrian toimintaa supistettiin ja kaupungille siirtyi satakunta potilaspaikkaa. Kaikki tämä tapahtui 90-luvun alkupuoliskolla. Peltola korostaa, että tässä muutosten vyöryssä ei vähennetty vakinaista henkilökuntaa. Vasta 90-luvun loppupuolella jouduttiin lähinnä huoltopuolella joihinkin tuotannollisiin ja taloudellisiin irtisanomisiin. Se oli monella tavalla työlästä aikaa. Tuskastuneisuutta kuulee Peltolan puheesta, kun hän muistelee Tehyn toissavuotista irtisanomisuhkaa. Sen seurauksena alan ammatillinen järjestökenttä pirstaloitui ja toi aivan uuden elementin neuvottelupöytään. Ensimmäistä kertaa koko tämän henkilöstöhallinnollisen urani aikana v lopun ratkaisujen seurauksena jouduttiin palkkaratkaisuja tehtäessä selvittämään, mihin järjestöön kukin henkilö talossa kuuluu. Aikaisemmin ratkaisi tehtävä eikä järjestäytyneisyys. Täytyy sanoa, että tämä asia on ollut minulle henkisesti ylivoimaisesti vaikeimmin ylitettävä kynnys työssäni, Peltola painottaa. Asiakkaana sairaalassa Peltola on kokenut OYS:n palvelutason myös asiakkaana, kun hän sairastui keväällä Hoidossa hän oli 11 kuukautta kestäneen sairastelujakson toukokuun lopulle Puolen vuoden välein käyn tunnollisesti kontrollissa. Kyllä kannatta luottaa tämän talon hoidon osaamiseen ja asiantuntevuuteen. Sairauden diagnosointi on jäänyt vahvasti hänen mieleensä. Minun pelastukseni taisi olla Jokisen Kalevi, jota haluan kiittää oireitteni tunnistamisesta. Hän huomasi keskiklinikan kanttiinin käytävällä kalajuttuja kertoessaan, ettei minulla ollut kaikki kunnossa. Hän pyysi minut huoneeseensa, tilasi tietokonetomografian ja siitä kahden viikon päästä olin hoidossa, Peltola kertoo tyytyväisenä. Diagnoosin voi siis tehdä yllättävälläkin tavalla ja yllättävässä paikassa. Jokinen on eläkkeellä oleva korvatautien professori. Liikkumista, karaokea ja lapsenlapsi Pentti Peltola ammentaa virkistystä arjen paineisiin säännöllisellä liikunnalla. Sama elämäntapa säilynee myös eläkepäivillä. Pyrin pitämään fyysisestä kunnostani huolta liikkumalla tavalla tai toisella 4-5 päivänä viikossa. Haluan kehittyä myös lintujen tarkkailussa eli bongauksessa, jonka aloitin v Italian kielikurssit jatkuvat Oulu-opistossa. Kun v kävin ensimmäisen kerran Italiassa, ihastuin maahan ja kieleen niin, että sen jälkeen olen käynyt siellä kymmenen kertaa ja harrastanut kielen opiskelua kolme vuotta. Jatkan sitä niin kauan kuin se tuntuu mielekkäältä. Kiinnostus lauluun, nyt lähinnä yksityiseen karaokeen, on perua nuoruuden ajoilta. Nuoruudesta löytyy ajanjakso, jolloin hän toimi ilmajokisen Erkki Tapanin orkesterin laulusolistina. Harvapa on samalla lavalla laulanut samanaikaisesti mm. Eino Grönin ja Paula Koivuniemen kanssa, kuten Peltola v Karaoketilaisuuksia hän sanoo nykyisin vetävänsä yksityisluonteisissa tapahtumissa. Tunnen nyt tyytyväisyyttä siihen, että tämä eläkkeelle siirtymiseni tapahtuu vaiheessa, jolloin eletään vahvaa muutosten aikaa. Olen saanut olla vaikuttamassa tulevaisuuden linjauksiin, joiden toteuttamisen jätän mielelläni seuraajalleni. Ja ettei tärkein unohtuisi, hän näyttää kuvaa kahden kuukauden ikäisestä Sampo Matiaksesta. Minulla on auennut tässä uusi elämä, kun sain ensimmäisen lapsenlapsen. Saan opetella paappana olemista. Suuria suunnitelmia tuleville päivilleni en ole tehnyt. Joka päivä tuo uudet haasteet, joihin tartutaan, jos mielenkiitoa on. Haluan kiittää kaikkia matkan varrella samaan risteykseen osuneita henkilöitä. Kohtaamisista on jäänyt hyvät muistot. Toivon hyvin toimineen yhteistyön jatkuvan lähdettyänikin. v 19

20 Hoitotyön kirjaaminen haasteena uuden kirjaamistavan oppiminen ja käytäntöön juurruttaminen Te k s t i: Pi r jo Ka a k i n e n, projek tit yöntek ijä ja Ka a r i n a To r p pa, h a l l i ntoy l i ho ita j a, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, OYS Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on mukana valtakunnallisessa sähköisen potilaskertomusjärjestelmän kehittämisessä Kaisa -klusteri hankkeen kautta. Hanketta koordinoi Sosiaali- ja terveysministeriö. Hoitotyö on yksi sähköisen potilaskertomusjärjestemän ydintiedoista. Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin hanke (HoiDok) on tuottanut klustereille hoitotyön ydintietojen sisältöjen määritykset. Tämän johdosta Esko-potilastietojärjestelmässä olevaa hoitosuunnitelmaosiota ei voida enään sellaisenaan käyttää, vaan tarvitaan kansallisia määrityksiä vastaava kirjaamisalusta hoitotyölle. Tämä edellyttää sekä hoitotyön kirjaamisen sisällön koulutusta että koulutusta uuden kirjaamisalustan käytöstä. Tausta Potilaskertomusjärjestelmiin on tehty määritykset niiden sisällöstä ja rakenteesta, jotta terveydenhuollon organisaatioiden tuottamat ja lähettämät tiedot ovat yhdenmukaisia. Tällöin eri potilastietojärjestelmissä tuotetut potilaan tiedot voidaan lukea ja käsitellä siellä, missä potilas on hoidossa. Tätä kehitystä tukee myös laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä sekä voimaantuloa odottava uusi potilasasiakirja-asetus. Potilastietojärjestelmissä potilaan hoidon kirjaaminen koostuu valtakunnallisesti määritellyistä keskeisistä hoitotiedoista eli ydintiedoista. Ydintiedot ovat potilaskertomuksen yhdenmukaisesti määriteltyjä rakenteisia tietoja, jotka syntyvät potilaan hoitojakson tai käynnin aikana ja ovat osa potilaskertomusta. Ydintietojen tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva henkilön terveys- ja sairaushistoriasta sekä siihen liittyvästä hoidosta ja ohjauksesta. Hoitotyön kirjaamisessa ydintiedot koostuvat hoidon tarpeesta, hoitotyön toiminnoista, hoidon tuloksista, hoitoisuudesta ja hoitotyön yhteenvedosta. Hoitotyössä potilaan hoidon pääasiallisena kirjaamispaikkana on hoitokertomus (HOKE). Suomalainen hoitotyön luokitus (FinCC) on hoitotyön prosessiin perustuva luokituskokonaisuus, joka sisältää hoidon tarveluokituksen (SHTaL 2.0.1), hoitotyön toimintoluokituksen (SHToL 2.0.1) ja hoidon tuloksen tilan luokituksen: parantunut/ennallaan/huonontunut (SHTuL 1.0). Hoidon tarve- ja hoitotyön toimintoluokituksen komponentit kuvaavat erilaisia hoidon osa-alueita ja ne jakaantuvat pää- ja alaluokkiin, jotka toimivat kyseessä olevan asian täsmennettyinä otsikkoina. Näitä on mahdollista täydentää potilaan yksilöllisillä tiedoilla. Kuntoutuksen ja muiden erityistyöntekijöiden kirjaaminen tapahtuu heidän omien nimikkeistöjen avulla tulevaisuudessa esim. fysioterapeutit kirjaavat fysioterapianimikkeistön avulla. Potilastietojärjestelmissä käytettävät luokitukset/nimikkeistöt ja koodistot ovat haettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämältä kansalliselta koodistopalvelimelta. FinCC -luokituskokonaisuudesta on tehty käyttöopas, joka löytyy myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivuilta. Potilaan hoitoa suunniteltaessa, tarpeen määrittelyvaiheessa, käytetään hoidon tarveluokitusta (SHTaL). Hoidon tavoitetta asetettaessa apuna on hoidon tarveluokituksen komponentti. Hoidon tarpeen määrittelyssä on mahdollista käyttää varmuusastetta varma/todennäköinen/epäily. Tarpeen ja tavoitteiden saavuttamista varten kirjataan keskeiset hoitotyön toiminnot (SHToL), joilla pyritään potilaan hoidon tarpeen lievittymiseen/poistamiseen ja tavoitteen saavuttamiseen. Toteutuneen hoidon kirjauksessa apuna käytetään hoitotyön toimintoluokitusta, jonka tulee siirtyä hoidon suunnittelusta valmiiksi toteutuksen kirjaamiskohtaan. Arvioinnissa peilataan potilaan hoitoa suhteessa potilaan hoidon tarpeeseen ja asetettuihin tavoitteisiin tai voidaan arvioida yksittäistä hoitotyön toimintoa. Arviointiin kuuluu myös potilaan mielipiteen kirjaaminen. Hoitokertomus Esko potilastietojärjestelmässä Sähköinen potilaskertomusjärjestelmä on ollut Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) käytössä jo vuodesta 1998, ensin somaattisella puolella ja vuoden 2000 alusta psykiatrialla. Somaattista hoitotyön kirjaamista on jäsentänyt Oulu -hoitoisuusluokituksen (OPC) eri osa-alueet. Tehtyjen tutkimusten mukaan hoitoisuuden eri osa-alueet ovat jäsentäneet hoitotyön kirjaamista, mutta kirjaamisen sisältö on jäänyt kehittymättä. Hoitotyön prosessimalli ei ollut käytössä ja kirjaaminen on ollut sisällöltään enemmän toteavaa. Hoitosuunnitelmiin kirjattiin enemmän hoitajan arviota potilaan voinnista kuin itse potilaan itsensä kuvaavia tuntemuksia. Hoitotyön tiedonhallinnan näkökulmasta on tärkeää muodostaa yhtenäinen käsitys siitä, mitä hoitotyön tietoa potilastietojärjestelmiin tulisi kirjata. Kirjatun tiedon hyödyntämistä parantaa yhtenäinen tapa kirjata. Yhtenäisesti kirjattu hoitotieto vähentää suullisen tiedonvälityksen tarvetta ja muuttaa työyksiköiden toimintakäytäntöjä esimerkiksi raportointikäytäntöjä. Tehtyjen tutkimusten mukaan hoitotyön kirjaamisessa tarvitaan hoitotyön yhtenäistä käsitteistöä sekä kirjaamiskäytäntöjä. Yhtenäisten käytäntöjen puuttuminen hidastaa potilaan hoitotietojen löytymistä ja tämä vaikuttaa myös potilaan hoitoon. Hoitotyön kirjaamiselle asetetut tavoitteet ja systemaattisen kirjaamisen käyttöönotto OYS:ssa Hoitotyön kirjaamisen kehittä- 20

21 misen tavoitteena on hoitotyön tuottavuuden lisääminen uudistamalla yksiköiden hoitotyön kirjaaminen ja raportointikäytänteet. Uudistamalla toimintaprosesseja potilaan välittömään vierihoitoon jää enemmän aikaan. Systemaattisen kirjaamisen on tarkoitus olla käytössä OYS:ssa vuoden 2010 lopuun mennessä. Hoitokertomuksen kehittäminen kansallisia vaatimuksia vastaavaksi tapahtuu yhteistyössä Kaisa -klusterihankkeen kanssa, joka on mukana valtakunnallisessa sähköisen potilaskertomusjärjestelmän kehittämistyössä. Hoitotyön kirjaamisalustan kehittäminen uusien vaatimusten mukaiseksi on aloitettu. Tätä tehtävää varten on nimetty työryhmä, jossa edustettuna on eri tulosyksöiden osaajia. Työryhmä on alkuvaiheessa kokoontunut kerran viikossa noin puolentoistatunnin ajan. Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen käyttöönotto vaatii koulutusta. Koulutusta tarvitaan hoitotyön prosessista ja Suomalaisen hoitotyön (FinCC) luokituksen sisällöstä. Haasteena on myös oppia kirjaamaan olennainen tieto potilaan hoidosta. Hoitotyön kirjaamisen koulutusta on tukemassa Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella hoitotyön kirjaamisen e-verkkokoulutusympäristö, joka valmistuu lopulliseen muotoonsa huhtikuussa Verkkokoulutusympäristö muodostuu useammasta teoriaosuudesta ja jokaisen teoriaosuuden jälkeen on tehtävä. Verkkokoulutusmateriaalia on pilotoitu useammassa organisaatiossa ympäri Suomea ja osa OYS:n kirjaamisvastaavista sai verkkomateriaalin tunnukset ja heillä oli mahdollisuus kommentoida verkkomateriaalin sisältöä ja teknistä toteutusta. Uuden kirjaamismallin koulutus on aloitettu tulosyksiköittäin OYS:ssa hoitotyön kirjaamisvastaaville. Lasten ja nuorten, naistentautien ja lasten psykiatrian kirjaamisvastaavat ovat saaneet teoriakoulutuksen hoitotyön hankkeessa laaditun materiaalin Kuvio 2. Suomalaisen hoidon tarve- ja toimintoluokitusten sekä OPCq -hoitoisuusluokituksen sisältöjen yhtäläisyyksien kuvaus pohjalta ja heidän kanssaan työstetään case -harjoituksia. OYS:n muiden tulosyksiköiden kirjaamisvastaavien kanssa ollaan teoriakoulutuksen alkuvaiheessa ja leikkaus-anestesiayksiköiden kanssa on sovittu kirjaamisvastaavien koulutuksen aloitus syksyllä Oulaskankaan ja Visalan osalta koulutukset ovat vielä sopimatta. Syksyllä 2009 aloitetaan eri tulosyksiköiden ylihoitajien ja osastonhoitajien kanssa suunnittelemaan koko henkilökunnan koulutusaikataulua ja miten verkkokoulutusaineistoa hyödynnetään koulutuksessa. Uusi kirjaamismalli mahdollistaa tilastotiedon (Taulukko 1 ja 2) saannin hoitotyön sisällöstä ja kirjaamismalli tukee myös potilaan hoitoisuuden arviointia (Kuvio 2). HoiData -hankkeessa on myös laadittu auditointimateriaalia hoitotyön kirjaamista varten. Auditointimateriaali testataan Effica-käyttäjillä. Uuden kirjaamismallin tuomat hyödyt Systemaattinen hoitotyön kirjaaminen todentaa, mitä ja millaista TARVELUOKITUS SHTaL(2.0) Käyttömäärä Potilasmäärät, pää-tai alaluokkaan tehdyt kirjaukset yhteensä joille käytetty Ihon rikkoutuminen Peseytymis-tai hygieniaongelma 61 8 Ihon rikkoutumisen riski Vähäunisuus Krooninen kipu 43 7 Aineenvaihdunnan häiriö 37 5 Taulukko 1. Hoidon tarveluokituksen käyttötilastoja erikoissairaanhoidon yksikössä TOIMINTOLUOKITUS SHToL(2.0) Käyttömäärä Potilasmäärät, pää- tai alaluokkaan tehdyt kirjaukset yhteensä joille käytetty Voiteiden käyttäminen Ihottuma-alueen tarkistus Valohoito Per os lääkityksen antaminen Peseytymisessä avustaminen Ihottuma-alueen rasvaus Taulukko 2. Hoitotyön toimintoluokituksen käyttötilastoja erikoissairaanhoidon yksikössä hoitoa potilas on hoitojakson tai käynnin aikana saanut hoitotyön näkökulmasta. Hoitotyön prosessi auttaa hoitajaa selkiyttämään asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon hahmottamisen ja luokituksen antavat kirjaamiselle sisällön, jota täydennetään vapaalla tekstillä potilaslähtöisesti. Hoitotyön tarkka, lyhyt ja ytimekäs kirjaaminen, joka sisältää vain potilaan hoidon kannalta oleel- 21

22 liset tiedot, mahdollistaa luokitusten avulla laaja-alaisen hoitotyön vaikuttavuuden arvioimisen. Se on myös informatiivisempaa ja tuottaa näyttöä hoitotyöstä uudella tavalla. Hoitotyön kirjaamisesta saadut tilastot tekevät näkyväksi yksiköiden hoitotyön sisällöt ja tulokset sekä niiden avulla voidaan esimerkiksi todentaa annetun hoidon laatua. Yksikkökohtaiset tilastot ovat myös osoittaneet, että hoitotyön luokitukset soveltuvat käytettäviksi niin polikliiniseen kuin vuodeosastokohtaiseen hoitotyön kirjaamiseen, organisaatioon tai yksikköön katsomatta. Uusi hoitotyön kirjaamismalli tuo haasteita potilaan hoidon kirjaamiseen kiireisen työtahdin ja lyhyiden vastaanottoaikojen puitteissa. Systemaattisen kirjaamisen kautta kirjaamiseen käytetty aika tulee kuitenkin tulevaisuudessa vähenemään, kun opitaan kirjamaan potilaan hoidosta oleellinen tieto eikä erillisiä yksikkökohtaisia sopimuksia mihin ja miten potilaan hoitotietoja kirjataan enää tarvita. Hoitotyöhön liittyy myös ihanteita, joita meillä hoitajina ei ole mahdollista toteuttaa vaan joudutaan tekemään kompromisseja laadukkaan ja mahdollisen hoitotyön välillä. Nämä ihanteet on hyvä keskustella yksikkötasolla auki sekä miettiä mikä on juuri tämän potilasryhmän hoidon kannalta merkittävää ja oleellista tietoa kirjata hoitokertomukseen. Systemaattiseen kirjaamiseen siirtyminen saa koko organisaatiossa aikaan voimakkaan muutosprosessin. Muutosprosessissa vaikeinta on vanhasta luopuminen ja uusien toimintaprosessin käyttöönotto. Toimintaprosessien muuttamiseen ei riitä yhden ammattiryhmän toiminnan muuttaminen, vaan tarvitaan kaikki terveydenhuollon ammattiryhmät mukaan miettimään yhdessä yhteinen visio potilaan hyvästä. Hoitotyön kirjaamisen rakenteen muuttuminen koskee kaikkia niitä ammattiryhmiä, jotka käyttävät potilaskertomusta työssään. Muutosprosessin läpiviemiseen tarvitaan koko organisaation sitoutumista; hallinnosta yksittäiseen hoitotyöntekijään. Hoitotyön johtajien ja lähiesimiesten rooli ja kannustus ovat avainasemassa muutoksen eteenpäin viemisessä. Uuden kirjaamismalli vaatii jokaiselta yksilöltä vahvaa sitoutumista ja tahtotilaa nähdä tulevaisuuteen, ottaa kehityksen tuomat haasteet vastaan ja kehittää omaa työtään. v Miten FinCC-luokituksen käyttö tukee potilaan hoitoisuuden arviointia? Teksti: Pia Liljamo, erikoissuunnittelija Hoitoisuustieto on yksi hoitotyön ydintieto. Kansallisessa hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishankkeessa (v ) valittiin pilotoitavaksi hoitoisuusluokitukseksi OPC (Oulu Patient Classification). Se on Suomessa eniten käytetty ja tutkittu hoitoisuusluokitusmittari joko itsenäisenä mittarina tai osana RAFAELA -järjestelmää OPCq -muotoisena. Hoidon tarve- ja hoitotyön toimintoluokitusten avulla kirjattu hoitotyön suunnittelu ja toteutus toimivat pohjana potilaan hoitoisuusluokan määrittämisessä. Tämä tukee hoitoisuusluokituksen luotettavuutta ja tiedon parempaa hyödynnettävyyttä sekä potilaan tarpeista lähtevä kirjaaminen tuo sisällön hoitoisuuden määrittymiseen. Hoidon tarveluokituksen ja hoitotyön toimintoluokituksen pää- ja alaluokat on sijoitettu OPC- luokituksen kuuden hoitotyön osa-alueen alle. Kuviossa 2. on havainnollistettu, miten SHTaL ja SHToL-luokitusten komponentit asettuva hoitoisuusluokituksen osa-alueiden sisälle. Kokonaisuudessaan hoidon tarveluokitus sijoittuu OPCosa-alueen 1) hoidon suunnittelu ja koordinaatio alle, koska siitähän on kysymys, kun potilaan hoidon tarpeita nimetään. Toimintoluokituksen (SHToL) jokainen pää- ja alaluokka on koodattu vastaavalla OPC -luokituksen osa-alueen numerolla. FinCC- ja OPC-luokitukset on näin yhteen sovitettu eli ristiinmäpätty. Koodistopalvelimelta löytyvät FinCC -luokitusten koodit, joissa on nähtävillä myös jokaista pääja alaluokkaa vastaava OPC -osa-aluenumero. Tämä luokitusten yhteensovittamistyö on tehty Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Keväällä 2006 aloitimme luokitusten yhteensovittamistyötä suomalaisen tarve- ja toimintoluokitusten versioilla 1.2. Mukana asiantuntijoina oli kokeneita hoitoisuusluokituksen käyttäjiä OYSista, allekirjoittaneen lisäksi osastonhoitajat Pirjo Kaakinen ja Eeva- Maija Kivelä ja sairaanhoitaja Merja Lausmaa sekä HoiDok -hankkeen edustajana projektipäällikkö Helena Ikonen. Ensimmäisen vaiheen jälkeen yhteensovittamistyö lähetettiin arvioitavaksi ja kommentoitavaksi OPCluokitusta pitkään käyttäneille sairaaloille ja heidän hoitoisuusvastaavilleen. Kirjalliset arvioinnit saatiin Seinäjoen keskussairaalasta, Keski-Suomen keskussairaalasta, Juurikkaniemen sairaalasta sekä Tampereen kaupungilta. Lisäksi pyydettiin ja saatiin kirjalliset arvioinnit kahdelta hoitotyön luokituksiin perehtyneiltä hoitotieteen asiantuntijalta. Yhteensovittamistyö esiteltiin keväällä 2006 Stakesin Matti Ojalalle, jonka opastuksen turvin päädyttiin lisäämään tarve- ja toimintoluokituksen koodistoon lisäsarake OPC-osa-aluetta varten. FinCC -luokitusten ja OPC:n yhteentoimivuutta testattiin HoiDok-hankkeen pilotissa vuonna OYSin kuudella pilottiosastolla. Hoitoisuuskoostenäkymältä hoitaja pystyi näkemään, mitä potilaan hoidon suunnittelua ja hoitotyön toteutusta kuvaavia pää- ja alaluokkia oli valittu ja miten ne asettuivat hoitoisuusluokituksen osa-alueiden alle. Jos OPC -osa-alueen 3. ravitsemus ja lääkehoito alta ei löytynyt yhtään kirjausta, eli varsinaisessa kirjaamisessa ei oltu käytetty osa-alueen sisältöä kuvaavia luokkia, antoi se hoitajalle tiedon, että potilaalla ei ole ollut ravitsemuksessa tai lääkehoidossa juurikaan hoidon tarpeita eikä näin ollen hoitotyön toimintoja ole tarvittu, potilas on ollut tältä osin varsin omatoiminen. Tämän havainnon tehtyään, hoitaja voi arvioida kirjausten paikkansapitävyyttä ja tehdä luotettavan kirjaamiseen perustuvan potilaan hoitoisuusarvion. Tavoitteena on, että potilaan hoitoisuuden määrittyminen perustuu ja on yhteneväinen hoitotyön kirjaamisen kanssa. Tämä edellyttää huolellisuutta potilaan hoidon dokumentoinnissa, minkä tulisi olla itseisarvo muutenkin eikä vain hoitoisuuden määrittämisen vuoksi. v 22

23 Pohjois-Pohjanmaa siirtyi drg-laskutukseen Kuva : Päivi Hietapelto Hallintokeskuksen drg-tiimi, taloussuunnittelijat Ritva Jussila, Marja Vesa ja Pia Peteri. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on lähettänyt kunnille ja muille palvelujen tilaajille ensimmäiset drg (diagnosis related groups) -perusteiset laskut tammikuussa 2009 annetuista hoidoista. Drg-laskutus kattaa somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastopalvelut lähes kokonaisuudessaan kuntoutusta ja kardiologiaa lukuun ottamatta. Alun perin drg:n käyttöönotto oli suunniteltu tapahtuvaksi jo kesäkuussa 2008, mutta sitä päätettiin siirtää, jotta laskutuksen oikeellisuus voidaan varmistaa. Kehitysjohtaja Pasi Parkkila korostaakin, että drg-laskutuksen tavoitteena on varmistaa, että palvelun tilaaja maksaa hoidosta vain todellisen, tarkkaan potilaskohtaiseen kustannuslaskentaan pohjautuvan hinnan. Samalla sairaala (palveluja tuottavat yksiköt) saa todellisia kustannuksia vastaavan korvauksen. Uusi tuotteistus ja laskutusjärjestelmä tulee vaikuttamaan jonkin verran kuntien väliseen kustannustenjakoon. Joidenkin kuntien laskutus kasvaa, toisten taas vähenee, verrattuna aiempaan tuotteistukseen. Muutokset eivät ole kuitenkaan dramaattisia. Myös muiden palvelujen tilaajien laskutus muuttuu, kun laskutuksen perusteena ovat todelliset hoitokustannukset. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä drg-järjestelmää laajennetaan tuotteistuksen ja laskutuksen osalta hallitusti kattamaan koko hoitopalvelujen laskutuksen avohoito ja psykiatria mukaan lukien. Aikataulu näiden osalta on vielä avoin ja tarkentuu vuoden 2009 aikana. Seuranta- ja suunnittelu paranee Jo kuluvan vuoden aikana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yksiköille ja jäsenkuntien terveyskeskuksille (sekä tarvittaessa myös muille palvelun tilaajille) luodaan mahdollisuudet tuottaa arviot erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeesta ja mahdollisesti tehdä palvelutilaus drg-tuotekohtaisesti. Järjestelmä mahdollistaa yhteistyömallista riippumatta (tilaaja-tuottaja, strateginen kumppanuus jne.) aluekohtaisen (kunta, yhteistoimintaalue, terveyspiiri jne.) palvelujen käytön suunnittelun, raportoinnin ja seurannan (omistajaohjaus). Näin järjestelmällä tuetaan myös sairaanhoitopiirin yksiköiden johtamista omistajaohjauksen kautta. Toteutus tehdään siten, että siinä otetaan huomioon PARASlainsäädännön mukaisten yhteistyöalueiden ja/tai terveyspiirien muodostuminen (mukaan lukien mahdolliset kuntaliitokset). Hankkeen aikataulu on sellainen, että myös luonnosvaiheessa olevan uuden terveydenhuoltolain mahdollisesti edellyttämät yhteistoiminta- ym. vaatimukset voidaan ottaa huomioon. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuoden 2010 toiminta- ja taloussuunnittelussa (vuoden 2009 puolivälissä). v Halusta palvella 23

24 Kirurgian avohoitotalon toimintakonseptin muutos Teksti: Merja Fordell, ylihoitaja Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikkö kuvat : markku laiine Kirurgian avohoitotalon rakentaminen on alkanut viime syksynä, ja uudisrakennus otetaan käyttöön vuoden 2010 lopussa. Avohoitotaloon keskitetään kirurgian ja neurokirurgian vastaanottotoiminta sekä päivä- ja lyhytjälkihoitoinen leikkaustoiminta. Lisäksi rakennukseen tulevat laboratorio- ja röntgenpalvelut ja reumayksikkö, joka sisältää vuodeosaston ja reumapoliklinikan. Osa laboratorio- ja röntgenpalveluista on alueellisia. Uudisrakennuksen vaikutukset Kyseessä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin historian mittavin uudishanke. Sen toiminnalliset vaikutuksen ulottuvat laajalti sairaalan toimintaan. Kysehän ei ole pelkästään kirurgian avohoidosta, vaikkakin se on suurin toimija. Lisätila laukaisee pääsairaalassa olevia toimintaa haittaavia tulppia. Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikössä LyhKi-kirurgian volyymi ja sisältö ovat kasvaneet nopeasti. Toimenpiteet ovat myös entistä vaativampia leikkaus- ja anestesiamenetelmien kehityksen myötä. Lisää tiloja, lähinnä leikkaussaleja, on otettu käyttöön siten, että nyt on käytettävissä 7,5 salia. Ne sijaitsevat neljässä eri paikassa ja niiden aputilat ovat puutteelliset. Tällaiset tilat eivät mahdollista tehokasta työskentelyä, sillä henkilökunta joutuu kulkemaan turhaan paikasta toiseen ja tarvikkeita joudutaan varastoimaan moneen paikkaan. Kun uusia tiloja on vuosien mittaan otettu Rungon pystytys menossa Kirurgian avohoitotalon työmaalla. käyttöön, kokonaissuunnitelmaa ei ole vielä aiemmin päästy tekemään. Myös kirurgian poliklinikka kärsii tilaongelmista vanhoissa ja puutteellisissa tiloissa. LeTen keskusleikkausosastolla, vuodeosastoilla ja teho-osastoilla on päästävä tekemään järkeviä korjaus- ja uudistustoimenpiteitä, jotka eivät ole mahdollisia ilman, että koko tulosyksikköön saadaan lisätilaa. Kirurgian vuodeosastojen tilanne on ajoittain kestämätön kovan potilaspaineen vuoksi. Näin saadaan 12 lisäpaikkaa kirurgisille potilaille. Yhteispäivystys kärsii tilapulasta, ja tällä ratkaisulla ongelma helpottuu, kun yksikön käyttöön vapautuu tilat samalta alueelta. Yhteispäivystyksen tultua kirurgian röntgen on ollut ruuhkainen, ja sekä kirurgian poliklinikan että yhteispäivystyksen potilaiden odotusajat ovat pitkät. Radiologian klinikka joutuu hankkimaan uuden magneettitutkimuslaitteen, jonka sijoittaminen pääsairaalan puolelle on vaikeaa. Avohoitotalo tuo helpotusta näihin ongelmiin. Reumayksikkö sijaitsee kaukana leikkausyksiköistä aiheuttaen logistisia ongelmia. Tällä ratkaisulla reumayksikön sijainti leikkausyksiköihin on optimaalinen. Reumahoidon siirtyminen uuteen rakennukseen vapauttaa sairaansijoja Sisätautien tulosyksikössä. Toimintamallin muutos Seinien lisäksi rakennetaan hyvissä ajoin avohoitotalon toimintakonseptia yhteistoiminnassa henkilöstön ja johdon kesken. Nykyinen kirurgisen potilaan hoitomalli on perustunut kolmen erillisen yksikön (poliklinikka, vuodeosasto ja leikkausyksikkö) yhteistoimintaan. Samoja asiakkaita hoitavat kirurgian 24

25 Pohjakerroksen seinä on betonoitu. poliklinikka, LyhKi- ja reumayksikkö, jotka ovat hallinnollisesti olleet omia yksiköitään. Kehittämistarve näkyy toiminnan sujumisen haasteina ja tilaongelmana. Ongelmakohtia ovat potilaiden pitkät odotusajat poliklinikalla sekä tarkoituksenmukaisen ja oikea-aikaisen tietojenkeruun sekä potilasohjauksen toteutuminen potilaan siirtyessä poliklinikalta LyhKi-yksikköön. LyhKin tilat ovat hajallaan, anestesialääkärit ovat kaukana ja pitkät siir rot heräämöön sitovat henkilökuntaa. Kirurgian avohoitotalossa on innovatiivinen toiminta-ajatus, jonka mukaan yhdistetään poliklinikan ja operatiivisen yksikön toiminta muodostamalla potilasryhmäkohtaisia hoitolinjoja. Henkilökunta jaetaan tiimeihin, jolloin organisaatiorajat poistuvat. Tiimien henkilökunta tulee huolehtimaan potilaan ajanvarauksesta, poliklinikkakäynnistä, operatiivisesta toiminnasta sekä jälkihoidosta. Kirurgian poliklinikan ja Lyh- Kin yhdistetty henkilökunta jakautuu neljään tiimiin, lisäksi reumayksikön henkilöstö muodostaa oman tiiminsä. Tiimien tarvitsemat tukipalvelut toimivat omina toimintoinaan tuottaen tiimien tarvitsemat palvelut. Poliklinikoiden ja LyhKin toiminnallinen integraatio aloitetaan jo entisissä tiloissa, mutta lopullisen muotonsa se voi kuitenkin saada vasta uudisrakennuksessa, jolloin integraatio on voitu ottaa huomioon jo tilojen suunnittelussa. Toimintamallissa organisaatiota käännetään hoitoprosessin suuntaiseksi (prosessinäkökulma). Suunnittelun lähtökohtana on potilaiden mahdollisimman hyvän ja oikea aikaisen potilaan tarpeista lähtevän hoidon toteuttaminen (asiakasnäkökulma). Talouden kannalta palvelulinjoille tehdään omat budjetit sekä oma toimintasuunnitelma määrällisine ja laadullisine tavoitteineen (talous). Tavoitteena on karsia samalla päällekkäisiä toimintoja. Henkilöstön kannalta pyritään oman työn hallinnan lisääntymiseen (vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen), motivaation, viihtyvyyden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Toimintakonsepti antaa mahdollisuuden kehittyä monitaitoisuuteen (ristikkäisosaaminen) ja yhteiseen hoitoprosessin hallintaan ja hiomiseen. Uudistumista tehdään eri alueilla ja tavoitteena on saada Avohoitotalosta vetovoimainen työpaikka. Toimintamalli on suoraa jatkoa LeTen aiemmalle osaamisalue- ja palvelulinjaperiaatteelle. Uuteen toimintakonseptiin vaiheittain Muutokseen valmentautuminen on aloitettu vuoden 2008 alusta käynnistämällä mittava hanke Verve Consultingin asiantuntijan Airi Tolosen vetämänä. Toimintakonseptimuutoksessa organisaation täytyy oppia organisoimaan palvelutuotanto, suunnitella uudet palvelutuotantoprosessit, opetella uudenlaiset johto-työntekijäsuhteet ja suunnitella organisaatiossa kulkeva tieto ja tietojärjestelmät uudella tavalla. Henkilöstön osallistaminen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen ylittää perinteisen, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen intressin. Osallistaminen projektiin varmistaa asiantuntijuuden käyttöönoton ja lisäksi projektin aikana on mahdollisuus oppia niitä taitoja, joita jatkuvasti kehittyvässä avohoitotoiminnassa tarvitaan substanssiosaamisen lisäksi. Käytettävät menetelmät perustuvat kehittävän työntutkimuksen metodologiaan. Projektissa on neljä vaihetta, joissa käytetään erilaisia analyysi-/ kehittämismenetelmiä seuraavasti: 1. Nykyisen poliklinikka ja lyhki reumayksikön toiminnan kehitysanalyysi; menetelmänä kehitystarveanalyysi 2. Avohoitotalo uuden toimintamallin luominen ja konkretisointi sekä uuden toimintamallin käynnistymisen tuki; menetelmänä muutoslaboratorio. Muutoslaboratorio perustuu ohjat tuun työn tutkimiseen ja kehittämiskokeilujen tekemiseen, jossa johdon visiot, työntekijöiden arkityötä koskevat havainnot ja asiakkaan näkökulma tuodaan yhteiseen käsittelyyn. ( 3. Avohoitotalon uuden toimintamallin luominen ja konkretisointi sekä uuden toimintamallin käynnistymisen tuki; menetelmänä kehittävä käyttöönotto 4. Johtamistoiminnan muutoksen tuki; menetelmänä esimiesvalmennus/ johdon tuki Toimintakonseptin muutoksen ensimmäinen vaihe on toteutettu kevään 2008 aikana. Kehitystarve-analyysin tavoitteena on saada osalliset motivoitumaan kehittämistyöhön. Tarkoitus on käynnistää ns. poisoppimisen prosessi, jossa aiemmista hyvistä, mutta toiminnan muuttuessa osin epätarkoituksenmukaisista ajattelu- ja toimintamalleista luovutaan ja orientoidutaan kehittämään uutta. Aineistoa on kerätty haastattelujen, historiakuvauksien, selvityksien, palaverien, videoinnin, häiriöpäiväkirjojen ja välitehtävien avulla. Kehitystarveanalyysin tuloksena kehittämistyön jatko voidaan kohdentaa, resursoida ja suunnitella ajallisesti mahdollisimman osuvaksi. Avohoitotalon tulevalle henkilökunnalle on järjestetty yhteisseminaareja ja kolme kolmen tunnin kestoista työseminaaria 40 henkilön pilottityöryhmälle. 25

26 Moniammatillinen pilottiryhmä koottiin poliklinikan, LyhKin ja reumayksikön henkilöstöstä. Mukana on ollut myös johdon edustajat. Syksyllä 2008 alkanut toimintakonseptin 2. vaihe kestää kevääseen Uuden toimintakonseptin käyttöönotto (vaihe 3) alkaa syksyllä 2009 ja se sisältää osaratkaisujen kehittelyä ja testausta konk-reettisessa työssä. Uuden toimintamallin käyttöönotto on vaativa ja pitkä prosessi, johon olennaise-na osana kuuluu kokeilujen tuottaman tiedon arviointi. Johtamistoiminnan muutos Johtamistoiminnan muutos on osa toimintakonseptin muutosta. Tämän hankkeen osa-alueen tavoitteena on tuottaa uuden toimintakonseptin mukainen johtamismalli. Se tarkoittaa paitsi johtamistoiminnan organisoitumista, myös uudenlaisten toiminnanohjauksen muotojen ja välineiden suunnittelua, kokeilua ja käyttöönottoa. Käytännössä erilaisten, eriaikaisten ja eri vaiheessa olevien asiakasprosessien sujuvassa hoitamisessa keskeistä on vaihtelun hallinta. Tämän vaihtelun hallinnan välineistön kehittäminen tulee olemaan yksi kiinnostavimmista kehittämiskohteista. Johtamistoiminnan muutoksen tuki tähtää osaltaan uuden organisaatiomallin toiminnallistamiseen ts. tukemaan sitä prosessia, jossa suunnitellaan palvelutuotantoa ja tuotannonohjauksen välineitä, yhteistyön muotoja ja työnjakoa niin yksityis kohtaisesti, että uusi organisaatiomalli on otettavissa käyttöön. Hankkeen osa-alueet toteutuvat ajallisesti peräkkäin muutoin, mutta johtamistoiminnan muutoksen tuki -osion työkokoukset toteutuvat hankkeen muiden osa-alueiden rinnalla alkaen ennen kehitysanalyysia ja päättyen koko hankkeen arviointiin. Kaksivuotinen kehittämishanke ei ole yhtään liian pitkä. On suunniteltava uudet palvelutuotantoprosessit, opeteltava uudenlaiset johto-työntekijäsuhteet ja mietittävä tietojen yhteiskäytön ratkaisuja. Tosin hankkeessa ei vain suunnitella, vaan testataan suunnitelmia kokeilujen avulla. Kehittämisponnistuksen aikana opitaan käytännössä toiminnan kehittämisen taitoja myös tulevaisuutta var-ten. Hankkeen yhteyshenkilöinä LeTestä ovat kirurgian erikoislääkäri Timo Heikkinen ja ylihoitaja Merja Fordell. Kehittämisasiantuntija tekee tiivistä yhteistyötä näiden henkilöiden kanssa työkokousten suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa. Avohoitotalon toimintakonseptin kehittämisprojektille on myönnetty Tekesin Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) avustusta euroa. Tuleva toiminta Sairaanhoitopiirin kunnat tulevat tekemään mittavan taloudellisen satsauksen Kirurgian avohoitotalon rakentamisessa. Avohoitotalon toiminnan tulee vastata sille asetettuun tehtävään. Sen tulee hoitaa suuri osa hoitotakuun piiriin kuuluvasta kirurgisesta toiminnasta nykyresurssein. Uuden toimintamallin ja tehokkaasti toimivien tilojen avulla tähän tavoitteeseen tullaan pääsemään. Ainoastaan uusiin toimintoihin on mahdollista saada lisähenkilökuntaa. Uusina tai laajentuvina toimintoina LeTen osalta voidaan pitää vuodeosaston lisäpaikkoja ja LyhKin yön- yli heräämötoimintaa. Kirurgian avohoitotalo ei ole erillinen sairaala, vaan osa koko Oulun yliopistollista sairaalaa. Sinne valittavat uudet teknologiat ovat yhteensopivia koko sairaalan kanssa. Kirurgian avohoitotalo tulee olemaan uusien teknologioiden pilotointi- ja kokeilupaikka ja se tulee herättämään kiinnostusta, joten hallittua vierailutoimintaa siellä tulee olemaan runsaasti. Toivottavasti avohoitotalo on vetovoimainen työpaikka ja rekrytoitaessa sinne onnistutaan saamaan monipuolisesta työstä innostunutta henkilökuntaa. v Rakentamisen tilanne Avohoitotalon rakentaminen on maanrakennus- ja kaivantotöiden alkuvaikeuksien jälkeen päässyt hyvään vauhtiin. Kaivannon tuentatöissä rakennuksen perustyövaiheessa esiin tulleet yllättävät ongelmakohdat, joista syntyi myös useita viikkoja aikatauluviivettä, on onnistuneesti sivuutettu. Kahden maanalaisen kerroksen, joihin tulee yhteensä n. 150 pysäköintipaikkaa, rungon rakentaminen saadaan päätökseen huhtikuun alkupuolella. Tällä hetkellä meneillään on alimman kerroksen pohjoispään väestönsuojan valuvalmistelut. Eteläpään väestönsuoja on jo valettu ja elementtirungon nosto rakennuksen eteläpäässä on me- Suomen Telelääketieteen ja e-health seura Finnish Society of Telemedicine and ehealth Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri XIV Kansallinen Telelääketieteen XIV Kansallinen Telelääketieteen ja e-health seminaari ja e-health seminaari Oulussa Oulussa nossa. Maanpäällisten kerrosten pilareiden nosto on aloitettu rinne- sekä ensimmäisen ja toisen kerroksen osalta. Myös pysäköintitilojen maanalaisen ajoluiskan perustusten ja rakenteiden teko on käynnistynyt. Tulevina viikkoina ja kuukausina toteutetaan rakennuksen elementtirungon nosto, jolloin rakentamisen näkyvää lopputulosta syntyy nopeasti. Rakentamisen alkuperäisen tavoiteaikataulun mukaan kohteen on määrä valmistua mennessä, jonka jälkeen käynnistyy 3 4 kuukautta kestävä sairaalalaitteiden ja irtaimiston asennusjakso. v Seminaari esittelee ajankohtaisen katsauksen kansainvälisiin e-health-virtauksiin ja kansallisen potilastietohankkeen Seminaari esittelee ajankohtaisen katsauksen kansainvälisiin e-health-virtauksiin ja kansallisen potilastietohankeen etenemiseen. Uusin kehitys on mukana kansalaisten sähköisessä etenemiseen. terveysasioinnissa Uusin kehitys ja alan tuotteiden on mukana ja laitteiden kansalaisten kehityksessä. Ohjelma on suunnattu niin hoitotyön arjen ammattilaisille kuin tekniikan ja palveluiden sähköisessä Kohtauspaikkana ter veys asioinnissa seminaari tarjoaa ja alan tuoretta tuotteiden tietoa niin ja lääkäreille laitteiden kuin kehittäjille. hallinnosta ja suunnittelusta vastaaville. kehityksessä. Ohjelma on suunnattu niin hoitotyön arjen ammattilaisille Tervetuloa kuuntelemaan, kuin tekniikan keskustelemaan ja palveluiden ja ideoimaan! kehittäjille. Kohtauspaikkana seminaari tarjoaa tuoretta tietoa niin lääkäreille kuin hallinnosta ja suunnittelusta vastaaville. Seminaarissa on mukana kaksi ulkomaista huippuasiantuntijaa. Euroopan Avaruusjärjestön edustaja kertoo satelliittien hyväksikäytöstä telelääketieteessä. Mukana on myös sairaskertomuksen ja toiminnanohjausjärjestelmien asiantuntija Japanista, Gifun yliopistollistollisesta sairaalasta. Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja ideoimaan! Ilmoittautuminen seminaariin ja ohjelma löytyvät PPSHP:n internet-sivujen etusivulla olevasta linkistä osoitteesta: 26

27 R uoka Maistuiko ruoka? Potilaiden mielipiteitä OYS:n ruuasta TeksTi: Marja-leena silaste, ravitsemussuunnittelija Oys, rav i n TO Pa lv e lu T Lokakuussa 2008 teimme Oulun yliopistollisen sairaalan ravintopalveluissa asiakastyytyväisyyskyselyn kaikille potilaille. Tavoitteena oli selvittää potilaiden tyytyväisyyttä sairaalaruokaan ja -ruokailuun. Kyselylomake oli suunniteltu erittäin lyhyeksi, jotta mahdollisimman moni jaksaisi vastata siihen. Lomakkeessa pyydettiin arvioimaan sairaalaruoan kokonaisvaikutelmaa, ruoan ulkonäköä, makua, annoskokoa, lämpimän ruuan lämpötilaa ja juomien lämpötilaa (= kylmyyttä) numeerisesti. Lisäksi tiedusteltiin, onko potilaalta kysytty ruokaan liittyviä toiveita ja ovatko toiveet toteutuneet. Sanallisesti pyydettiin arvioimaan, mihin sairaalaruokaan liittyvään asiaan vastaaja on ollut tyytyväisin, sekä mitä hän haluaisi muuttaa sairaalaruuassa. Taustatietoina kysyttiin ainoastaan osaston numero, hoitopäivien lukumäärä ja ruokahalu sairaalassaolon aikana. Kyselylomakkeita lähetettiin OYS:n potilaille yhteensä 840 kpl. Täytettyjä lomakkeita saimme takaisin 375 kpl, eli kyselyyn vastasi 45 % potilaista. Täysi 10 siitä että erityisruokavalio voidaan toteuttaa Potilaat arvioivat OYS:n ruuan kokonaisvaikutelman, ulkonäön ja maun hyväksi. Sanallisen palautteen perusteella vastaajat arvostivat sairaalaruokailussa mm. ruuan monipuolisuutta ja terveellisyyttä, ruokailun säännöllisyyttä, ruuan hyvää makua ja erityisruokavalioiden toteutusta. Erityisesti jälkiruuat saivat paljon kiitosta. Mausteita voisi olla tarjolla Vaikka ruuan makua kiitettiin, se oli vastaajien mielestä myös selkeä kehittämiskohde. Kommenteissa tuotiin esille, että ruoka on liian mausteista ja suolaakin on liikaa. Toisten mielestä ruoka oli mautonta, ja toivottiin suolaisempaa ja mausteisempaa ruokaa. Suositusten mukaan sairaalaruuan tuleekin olla vähäsuolaista, eikä suolan määrää eri ruokalajeissa aiota ainakaan lisätä. Sen sijaan tulisi parantaa potilaiden mahdollisuuksia maustaa oma ruoka-annoksensa osastolla. Useat potilaat toivoivatkin lisämausteita osastolle ja ruokatarjottimelle. Pikkuisen kuumempia saisi ruuat olla tullessaan Keskimäärin potilaat olivat tyytyväisiä lämpimän ruuan lämpötilaan, mutta useassa sanallisessa palautteessa toivottiin kuumempaa ruokaa. Totuus on, että pitkien ruuankuljetusmatkojen aikana ruoka helposti jäähtyy neutraaleissa ruuankuljetusvaunuissa. Näin käy varsinkin ravintokeskuksessa tarjottimille jaettujen ruoka-annosten kohdalla. Ruoka-annosten saaminen lämpiminä asiakkaan eteen vaatii ripeää työskentelyä kaikkien OYS:n potilaiden mielipiteet ruoasta (n = 375). Martti Koivula on saanut eteensä makoisan Mantelikala-annoksen osastolla 42. ruuan annosteluun ja kuljetukseen osallistuvien henkilöiden taholta niin ravintokeskuksessa, kuljetuspalveluissa kuin osastollakin. Potilasruokailussa olisi myös syytä investoida uusiin ruuankuljetusvaunuihin, joissa on ruokatarjottimia varten kuuma ja kylmä puoli erikseen. Käydään kysymässä eri vaihtoehdot Kyselyssä kartoitettiin ruokailuun liittyvien toiveiden kysymistä ja toteutumista osastolla. 70 % potilaista vastasi, että toiveita oli Keskiarvo V Vaihteluväli 1 (= erittäin kysely huono)... 5 (= erittäin hyvä) Keskiarvo 1. Kokonaisvaikutelma ruuasta Ruoka-annoksen ulkonäkö Ruuan maku Ruoka-annoksen koko Lämpimän ruuan lämpötila Ruokajuomien kylmyys kysytty, ja hieman useamman (76 % vastaajista) mielestä toiveet olivat myös toteutuneet. Osastojen henkilökunta sai kyselyssä erittäin hyvää palautetta. Potilaat kiittivät osastohenkilökunnan ystävällisyyttä ja avuliaisuutta, nopeaa palvelua sekä ruokailuun liittyvien hygieniaasioiden huomioimista. Potilaat myös arvostivat ruokailuun liittyviä valinnanmahdollisuuksia, joita ovat mm. mahdollisuus esittää toiveita ruuan ja annoskoon suhteen, mahdollisuus valita ruokailupaikka (potilashuone tai päiväsali), mahdollisuus annostella ruoka itse, sekä mahdollisuus ruokailla silloin, kun on nälkä. Potilaiden mielipidekysely tehdään ravintopalveluissa vuosittain. Tuloksia käsitellään ravintopalveluiden esimiespalavereissa, työyksikkökokouksissa sekä ruokalistatyöryhmässä. Tuloksia ja sanallisia palautteita huomioidaan mahdollisimman paljon mm. ruokalistasuunnittelussa. Tulevan talven aikana tulemme tekemään kyselyt myös ravintopalvelujen osastoasiakkaille ja henkilöstöravintoloiden asiakkaille. v 27

28 Yhtenäinen opiskelijaohjauksen sähköi Te k s t i: Pia Li l j am o, e r i ko i s s u u n n it t e l i j a ja Mi r j am In g e t, y l i ho ita j a Leikkaus- ja tehohoidon ty Keväällä 2008 Sairaanhoitajapäivillä ylihoitaja Mirjam Inget ja kesäkuussa 2008 työnsä kirurgian vastuualueen hoitotyön opiskelijoiden käytännön harjoittelun koordinaattorina aloittanut erikoissuunnittelija Pia Liljamo saivat ahaa-elämyksen tuo mekin halutaan! Innostuksen kohteena oli HUS:n kehittämispäällikön Riitta Meretojan esitys HUS:ssa käytössä olevasta yhtenäisestä sähköisestä opiskelijaohjauksen laadunarviointimittarista. Kaikissa HUS:in työyksiköissä on siirrytty yhtenäisen sähköisen internet-pohjaisen arviointimittarin käyttöön v Kysymysten keskiarvosta muodostuu työyksikön opiskelijaohjauksen laadun tunnusluku, joka 2007 oli HUS:issa 7.9 (vaihteluväli ). Opiskelijat ovat ottaneet hyvin vastaan sähköisen palautelomakkeen. Vuosittain noin 3000 opiskelijaa antaa palautteensa sen avulla. Ohjattu harjoittelu kuuluu olennaisena osana terveysalan koulutukseen. Harjoittelun onnistuminen on tutkimusten mukaan vahvasti sidoksissa yksikön oppimisympäristöön. Keskeisiksi ohjauksen laatuun vaikuttaviksi tekijöiksi on havaittu osastolla vallitseva ilmapiiri ja osastonhoitajan johtamistapa. Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan terveydenhuollon organisaatioiden tulee varmistaa ohjauksen laatu ja ohjaajien valmiudet sekä työelämän ja koulutuksen toimiva yhteistyö ja tiedonkulku. PPSHP:ssä vuoden 2009 alusta käyttöön otettu opiskelijaohjauksen laadun arviointimittari on yhteneväinen kaikkien yliopistosairaaloiden kanssa. Opiskelijapalautemittari pohjautuu Mikko Saarikosken (2002) väitöstutkimukseen ja siinä kehitettyyn ja testattuun kliinisen Sairaanhoitaja Sanna Mankila ohjaa opiskelijoita lääkkeenjaossa osastolla 34. oppimisympäristön laatua mittaavaan CLES-mittariin (Clinical Learning Enviroment and Supervision Evaluation Scale). Mittarin käyttäjät ovat verkostoituneet ja tavanneet mittarin sisällön arvioinnin ja kehittämisen tiimoilla vuonna 2008 kol - me kertaa. Tavoitteena on, että kaikissa sairaanhoitopiireissä on yhtenäinen mittariversio käytössä. Yhtenäinen mittari mahdollistaa, että tulevaisuudessa kliinistä oppimisympäristöä ja ohjausprosesseja voidaan vertaisarvioida ja kehittää myös kan sallisesti. Allekirjoittanut on yhdessä AESS:n opiskelijakoordinaattorin osastonhoitaja Maija Rannan kanssa huolehtinut mittariin CLES-verkostokokouksissa hyväksytyt muutokset (tau lukko 1.). Opiskelijaohjauksen palautelomake sijaitsee sairaan - hoito piirin internet-sivuilta tutkimus ja opetus -valikon alla. Kyselylomake on suunnattu eriasteisille hoitotyön opiskelijoille. Kyselyllä mitataan työyksikön ilmapiiriä, hoidon lähtökohtia, opetuksellisia lähtökohtia ja ohjaussuhdetta sekä kysytään opiskelijan taustatietoja ja mielipiteitä kyselyyn vastaamisesta. Mittari sisältää 48 28

29 nen palautelomake käyttöön Taulukko1. CLES-mittari TYÖYKSIKÖN ILMAPIIRI Henkilökuntaa oli helppo lähestyä Työyksikössä uskalsin osallistua keskusteluun Työvuorojen alkaessa työyksikköön meneminen tuntui helpolta Työyksikössä vallitsi myönteinen ilmapiiri Työryhmässä työntekijät nähtiin keskeisenä voimavarana Yksittäisen työntekijän työpanosta arvostettiin tässä työyhteisössä Osastonhoitaja / vastaava hoitaja tuki oppimistani HOIDON LÄHTÖKOHDAT Hoidon arvoperusta oli selkeästi määritelty Potilaiden hoitaminen toteutui yksilöllisesti Hoidon kirjaaminen oli selkeää Potilaiden hoitoon liittyvässä tiedonkulussa ei ollut katkoksia OHJAUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Perehdytys työyksikköön oli hyvin toteutettu Koko henkilökunta oli kiinnostunut opiskelijaohjauksesta Minua kutsuttiin työyksikössä omalla nimelläni Potilaiden hoitoon liittyviä tilanteita hyödynnettiin ohjauksessani Mielekkäitä oppimistilanteita oli riittävästi Oppimistilanteet olivat sisällöltään monipuolisia Ohjaajani ohjaustaidot olivat oppimistani tukevia OHJAUSSUHTEEN TOIMIVUUS Ohjaajani suhtautui ohjaustehtäväänsä myönteisesti Sain mielestäni yksilöllistä ohjausta Sain ohjaajaltani säännöllisesti palautetta Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen saamaani ohjaukseen Ohjaussuhde oli oppimistani edistävä tasa-arvoinen yhteistyösuhde Ohjaussuhteen vuorovaikutus oli molemminpuolista Ohjaussuhteessa vallitsi kunnioitus ja hyväksyntä Yhteenkuuluvuuden tunne luonnehti ohjaussuhdetta CLES (Clinical Learning Environment and Supervision Scale, Saarikoski 2002) kysymystä ja se on toteutettu Webropol-ohjelmalla. Opiskelija voi vastata siihen harjoittelujakson päättyessä joko työyksikössä tai rauhassa kotonaan. Kyselyyn vastataan nimettömänä, ja yksittäisen opiskelijan vastauksia ei raportoida yksiköihin. Opiskelijan käytännön jakson alkaessa työyksiköissä annetaan saate, miten sähköiseen palautelomakkeeseen vastataan. Nyt käyttöön otettu sähköinen palautelomake korvaa yksiköissä aikaisemmin käytössä olleet paperiset ja sähköiset lomakkeet. Tähän asti opiskelijapalautteita ei ole koottu sairaanhoitopiirissä yhteen eikä niitä ole voitu verrata, koska käytössä on ollut monenlaisia mittareita. Cles-mittarin avulla saatavat palautteet raportoidaan sähköisinä koosteina työyksiköiden osastonhoitajille ja ylihoitajille kevään harjoittelupalautteiden osalta kesäkuussa 2009 ja syksyn ja koko vuoden osalta tammikuussa Raportoinnissa noudatetaan PPSHP:ssä samaa linjaa kuin muissa käyttäjäsairaaloissa. Vaatimuksena yksikkökohtaisen raportin tekemiselle on, että vastaajia on vähintään kolme. Näin turvataan opiskelijan anonymiteetti. Opiskelijamäärän jäädessä kolmeen tai alle, yksikkö saa vastuualueen kokonaisraportin. Opiskelijaohjauksesta saatava yhtenäinen, vertailtavissa oleva palaute muodostaa tärkeän kehittämis- ja rekrytointivälineen sekä tarjoaa tietoa opiskelijaohjauksen kehittämishaasteista. Jäämme innolla odottamaan ensimmäisiä palauteyhteenvetoja! v 29

30 V apaa-aika Servetti- ja krakleeraustekniikkaa Vaparin taidejaostolla Valmiit työt hivelevät silmää ja antavat ideoita uusiin töihin. TeksTi ja kuvat : Olavi MääTTä Onnistumisen iloa koet - tiin OYS:n Vaparin 7. helmikuuta järjestämällä servettitekniikan ja krakleerauksen kurssilla. Paikalla oli 11 kurssilaista, joista puolet ensi kertaa. Jaosto on järjestänyt näitä kursseja jo runsaan kolmen vuoden ajan. Servetti/decoupagetekniikassa on kysymys lähinnä halutun kauniin pinnan aikaansaamisesta. Ensin servetistä tai riisipaperista leikataan tai revitään irti halutut kuviot. Ne liimataan vaaleaksi maalatulle pinnalle, jonka jälkeen siveltimellä maa- lataan tai töpötellään ympäryspinta halutunlaiseksi, kertoo kurssia vetänyt taidejaoston puheenjohtaja Leila Heikkinen, joka tyttärensä ja alan opettajan Nina Karppisen kanssa ohjasi työskentelyä. Aiemmin kymmenellä kurssilla on valmistunut pintoja kehyksiin, rasioihin, tarjottimiin, kulhoihin ym. Esimerkiksi OYS:n ravintoloista poistetut tarjottimet ovat pinnoiltaan uusiutuneet ja löytäneet uusiokäytön kodeissa ja lahjatavarana. V tavoitteena on järjestää kymmenkunta kurssia, osa lauantaisin ja osa arki-iltoina. Osa on perusopetusta vastaalkajille. Lisäksi opetellaan erilaisia krakleerausmenetelmiä. Ranskalainen sana decoupage tarkoittaa leikata irti. Tekniikka on tullut muotiin ja on suosittua varsinkin Etelä-Euroopassa. Mielenkiintoisen decoupagesta tekee sen yhdistämismahdollisuuden muihin pintakoristelutekniikoihin sekä taidemaalaukseen. Esimerkiksi krak leeraamalla kuvan pintaan saa vanhanaikaista jälkeä. Krakleeraus olikin kurssin toinen aihe. Tavallisimmin kuivuneen akryylipohjamaalin päälle levitetään krakleerausaine ja annetaan kuivua hyvin. Aine saa aikaan sen, että sen päälle siveltimellä tai sienellä levitetty uloin maalikerros ei tartu, vaan hajoaa. Näin saadaan aikaan mm. vanhan lohkeilleen maalipinnan vaikutelma. On myös aineita, joiden avulla krakleeraus voidaan tehdä vaikkapa servetin tai decoupagekuvan tai maalauksen päälle. Jälki näyttää tosi antiikkiselta. Krakleerauksen päälle voi vielä lisätä vaikkapa ohuen kerroksen antiikkimaalia tai Porporiina-metallijau - hetta, joka tarttuu halkeamiin ja näin saa halkeamista metallinsävyisiä. v 30

31 V apaa-aika Helena Hyväri on tehnyt korurasian pinnan krakleeraamalla. Taiteen tekemiseen hurahtanut Helena Hyväri (oik.) kirurgian osastolta 7 on servettitekniikkaa ja tekemistä jo neljä vuotta. Monipuolisuus ja uuden oppiminen viehättävät. Hän tuli tyttärensä Marja-Liisa Kallisen kanssa kurssille nimenomaan oppiakseen krakleerauksen. Tiffany-töitä hän on tehnyt runsaasti mm. lasityökurssilla. Tässä lasin pinta saa kauniin kuvioinnin lautasliinasta servettitekniikalla. Sirkka Taskinen maalaa tässä servettitekniikalla päällystämäänsä rasiaa. Riisipaperista leikatut ja liimatut kuviot näkyvät kauniisti. Seija Junnonaho (vas.) ja Raija Pieniniemi sisätautien poliklinikalta pinnoittavat tarjottimia servettitekniikalla Leila Heikkisen opastamana. Anne Romppainen korvatautien leikkausosastolta tekee ensimmäistä kertaa pintaa servettitekniikalla. Krakleeraus on tullut tutuksi jo aiemmin. 31

32 A y-asiat Teksti: Raili Nieminen, pääluottamusmies, JHL Lama vai mikä se oli, on laskeutunut kotisuomeen vai mihin se oli? Ai sinäkin oot ottanut tollasen laman on tv:n katsojille tuttu mainos, jossa kaupan kassa jo huolehtii, onko asiakkaalla varaa ostaa edes terveyssiteitä. Lamasta puhutaan, sitä pelätään ja sillä luodaan uhkakuvia tulevaisuuteemme. Mutta lama ei ole uusi tuttavuus eikä siitä loppujen lopuksi ole edes kauan, kun viimeksi ryvimme laman kynsissä. Missä olit silloin? Miten lama sinua koetteli? Itse työskentelin yksityisellä terveydenhuoltosektorilla, kun se lama iski. Toimipisteemme päätettiin lopettaa kannattamattomana ja kaikille luvattiin paikka yrityksen muista toimipisteis - tä saisimme vielä esittää toiveenkin, mihin toimipisteeseen haluaisimme siirtyä. Toiveet esitettiin ja yllätys yllätys, vastaus tulikin paluupostissa. Myös kaikissa muissa toimipisteissä oli liikaa työvoimaa, joten meistä kukaan ei sijoittuisikaan yhtään mihinkään edessä olisi työttömyys! Tilanne oli kauhea yksinhuoltajalle siinä missä perheellisillekin. Mistä saisimme töitä, kun joka puolella lehtien otsikot ja uutiset suorastaan huusivat lisääntyvistä työttömyysluvuista? Ensimmäinen ja varmaan vielä toinenkin yö tuli valvottua ja vatvottua, miten tästä selvitään. Vaan eipä mennyt kuin viikko ja kotipaikkakunnalla valtion työterveysasemalle haettiin työn tekijää, tosin äitiysloman sijaisuuteen. Hakupaperit sisään ja bingo työt jatkuivat. Hieman uusia tehtäviä, uudet työkaverit ja asiakkaat, mutta koulutustani vastaavaa työtä, jota sitten jatkui peräti 3 vuotta yhteen putkeen. Tuona aikana sain vielä työnantajan järjestämää lisäkoulutusta ja katsonkin, että ammattitaitoni vain vahvistui noina lamavuosina. Itse asiassa en muista, että lama olisi isommin heilauttanut elämänkuvioitani. Minulla ei ollut sijoituksia eikä suurempia velkoja enkä joutunut tinkimään totutusta elämäntyylistäkään. No hard feelings lama Tällä hetkellä meillä sairaanhoitopiirissä on työvoimapula. Varsinkin osaavista, ammattitaitoisista sijaisista on puutetta jo lähes kaikissa ammattiryhmissä. Tuleva lama voi jopa helpottaa meitä työvoiman saannin suhteen, sillä yksityinen sektori on kuitenkin se, joka mahdollisesti ensimmäisenä vähentää työntekijöitä. Toki meilläkin on paljon määräaikaisia työntekijöitä, joilla on huoli työn jatkumisesta. Tee työsi huolella niin töitä riittää sanottiin ennen vanhaan, eikä kai se paljon nykypäivänäkään tuosta poikkea. Ja se on tosiasia, että eläkkeelle jää meiltä tänäkin vuonna huima määrä työntekijöitä eikä kaikkien pois jäävien tilalle palkata automaattisesti uutta työntekijää. Tehtävät muuttuvat, kenties joistakin tuntuu, että lisääntyvät, mutta kenenkään ei tarvitse tehdä muuta kuin mihin koulutus ja kokemus riittävät ja uuteen tehtävään pitää aina saada perehdytys/koulutus. Ja jos vastuu ja työtehtävät muuttuvat oleellisesti, niin sehän on palkantarkistuksen paikka. Muutos pelottaa, toisia jopa ahdistaakin, mutta opetelkaamme ottamaan muutos haasteena. Lamakin voi olla positiivinen muutos. Kaikkea ei pidä tehdä niin kuin 30 vuotta sitten. Kaikkeen oppii ja kaikesta oppii, se vain vaatii rohkeutta. Olkaamme rohkeita, arvostakaamme tekemisiämme ja näyttäkäämme mihin me pystymme meitä ei lama lyttää! Sairaus ei katso, onko lama vai ei. Kun se iskee, silloin meillä on potilas, joka tarvitsee tehokkaita prosessejamme, työryhmiämme ja meitä, osaavia, auttavia, työstään pitäviä ja empaattisia ihmisiä. Ei unohdeta potilasta eikä oteta sitä lamaa, hymyillään kun tavataan v Huumoria... Miksi kutsutaan isoa töppäystä Pauligilla? Juhlamokaksi. *** Miksi Hjallis kutsuu kesäisin Teemu Selänteen mökilleen? Hän haluaa sinne maailman parhaan laiturin. *** Minkälaisista alaisista yritysjohto pitää? Johdonmukaisista. *** Miksi näyttelijät menevät niin usein keskenään naimisiin? He viihtyvät kulissiavioliitoissa. *** Pikkunörtti löysi ullakolta vanhan mekaanisen kirjoituskoneen. Kokeiltuaan sitä, hän kehui isälleen: Tämä vanha tietokone on paljon parempi kuin uudet! Miten niin, ihmetteli isä. No kun tämä printtaa reaaliajassa. *** Mitä yhteistä on miehillä ja mikroaaltouuneilla? Molemmat kuumenevat kahdessa minuutissa! *** Matilla on hyviä ja huonoja uutisia. Hyvät on, että Matti on jättänyt viinakset ja huonot, kun ei muista minne. *** Kauhea bittihätä! Missä on lähin peecee? *** Kuinka nörtti tarkastaa paljonko kello on? Hän lähettää itselleen sähköpostia. *** Nörtti istui oppitunnilla ja opettaja esitti kysymyksen: Voiko kukaan kuvitella, mitä on avaruuden takana? Luokka meni mietteliääksi. Hetken oli aivan hiljaista, kunnes nörtti hihkaisi: BackSpace! 32

33 H orisontti Kiitokset Kiitos kaunis kaikille teille, jotka meitä muistitte, Kukin, lahjoin Kiittelitte! Nyt on suunta uusille urille, lempeille lomalaitumille! ANNELI ja TAIMI Kiitän nyt eläkepäivien alkaessa työkumppanuudesta kaikkia, joiden kanssa olen saanut vuosien saatossa tehdä työtä; erityisesti psykiatrian ja lastenpsykiatrian väkeä. Kiitos myös erilaisista muistamisista viimeisinä työpäivinä; runoista, lauluista, kirjeistä Työniloa jatkossakin! ELLI-MAIJA SALOKANGAS Lämpimät kiitokset työtovereille lastenpsykiatrialla ja erityisesti osasto 53:n lapsille ja henkilökunnalle mukavasta läksiäispäivästä eläkkeelle jäädessäni. TARJA SEPPÄNEN Lämpimät kiitokset korvaleikkausosaston henkilökunnalle yhteisistä vuosista ja iloinen tervehdys kaikille tutuille eri puolilla OYS:aa. Nyt vietän lokoisia eläkepäiviä. TIMO KARHUMAA Kiitokset OYS:n vartioille ystävällisestä ja täsmällisestä palvelusta. Huolehditte meille psykologeille ovien avaamisen ja sulkemisen lauantaina psykiatrian klinikassa. Yksi kaikkien puolesta, PEKKA KOISTINEN Kauneimmat kiitokset työkavereille muistorikkaista menneistä vuosikymmenistä ja muistamisesta jäädessäni vapaalle. PIRKKO KARINKANTA seniorit Työryhmä vuodelle 2009: Kärkkäinen Ritva, pj puh Haikola Seija, siht. puh Hyvät ystävät ja työkaverit jää mieleeni pysyvästi (Ahtisaari sai Nobelin) Oli kerran viimeinen työpäiväni 37,5 vuoden jälkeen. Os. 7: Te räväkät, hektiset tytöt ja pojat: Teitte päivästäni näköiseni, tietämättäni. Startti kotoa upea, minunlaiseni. Juhlavastaanotto aulassa ja osastolla, aina kotiin tuontia myöten nappisuoritus. Olette unohtumattomia persoonia koko 7:n työmyyrät. Suurkiitos kaikkien muidenkin yksiköiden henkilöille, jotka eri tavoin osallistuitte juhlaani. Elämä on kuin valtameri: Toisinaan myrskyävä, välillä mainingeilla, mutta tyynenä katastroofi. Älä mene sinne, minne polku johdattaa. Kulje sen sijaan siellä, missä ei ole polkua ja jätä omat jälkesi. (Elämän fi losofi aa; mieheni ja minun). Täysillä eteenpäin kiitollisena LEENA LAASONEN Juntunen Väinö puh Kaarlela Raija puh Leinonen Lea puh Rantsi Laila puh Koivunen Kaisu puh Lämmin kiitos kaikille yhteisistä vuosista naistenklinikassa. Sanat eivät riitä kiittämään työkavereitani osastolla 15 järjestämästänne aivan ihanasta läksiäisjuhlasta ja lahjoistanne. Kiitokset Hannele Lusikalle kuuntelemisesta, kannustamisesta ja rukouksista. Työn iloa kaikille! IRENE PITKÄNEN Kiitos! Ihanat ihmiset, mukavat työkaverit. Kiitän yhteisistä työvuosista. Kiitän mieleen painuneesta kahvitilaisuudesta lauluineen, lämpimine sanoineen, lahjoineen, kukkineen, itkuineen ja halauksineen. Jäin haikein mielin vapaalle, vanhuuseläkkeelle. Äippä PIRKKO LÄMSÄ Lahjoitus lastenpsykiatrialle Oulussa toimivan Draka Cableteq in edustajat lahjoittivat joulukorttirahansa OYS:n lastenpsykiatrian osaston 50 tarpeisiin. Rahalla hankitut kaksi sohvaryhmää on sijoitettu osaston päiväsaliin. Uuden kaluston ääressä lahjan luovutustilaisuudessa lahjoittajat, hallintopäällikkö Lauri Viinikanoja ja assistentti Sirkka-Liisa Vänttinen, takanaan vasemm. Outi Saravesi, Jaakko Kanniainen, Anna-Kaisa Heikkinen, Mika Autioniemi, Paula Julkunen, Tiina Ahola, Kaarin West, Jaana Niskala, Harri Kotavuopio, Leena Teräs ja Pekka Sipola. Kuntosalivuoro on Vaparilassa torstaisin klo Tapahtumista ilmoitetaan Oulu-lehden sunnuntainumeroissa. Uudet seniorit tervetuloa mukaan toimimaan! 35. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. JULKAISIJA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) PÄÄTOIMITTAJA Pasi Parkkila (08) TOIMITUSNEUVOSTO Pj. Hannu Leskinen Pekka Hellström Pekka Kaisto Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Pentti Peltola Marja-Liisa Pylväs Heikki Salumäki Kaarina Torppa Tuula Virsiheimo TOIMITUS Olamedia Oy Pressiyhtiö Vastaava toimittaja Olavi Määttä Puh. (08) GSM Toimituksen osoite: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50, PL OYS OSOITTEENMUUTOKSET (08) ILMOITUKSET Olavi J. Määttä Puh Olamedia Oy Pressiyhtiö PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy Oulu POHJANPIIRI ilmestyy vuonna 2009 Ilmestymispäivät: Nro Ilmestyy Aineisto

34 Koukussa No tää on tää tavallinen tarina niinku ootte varmaan kuullu monta kertaa. Ihan ekakshan mä en ollu kiinnostunu koko tietokoneista. Mää ajattelin että mää en niitä ala kyllä opetteleen, mut sitte mää tulin tänne polille töihin. Pakkohan se oli alkaa käyttään, ku työnantaja vaati. Aluks se oli ihan tota tavallista sähköpostii. Semmosia tiätsä et lähetä kymmenelle kaverilles tää viesti ja tommosta enkä mää aluks ees lukenu mitään liitetiedostoja ees. Mut sit mä aloin katteleen niitä viikkotiedotteita ja johtoryhmän muistioita ja hoksasin kohta et niihinhän menee aivan siis sairaasti aikaa ku niitä kattoo. Mut lopullinen tikki oli toi laatukäsis. Mää saatoin joskus alkaa selaan sitä aamulla töihin tullessa ja sitte hoksata jotain puol kuus ku vaimo soitti et missä hitossa nää oot et siinon menny koko päivä ilman et olis ees vessassa käyny. Mää kuulin eka kertaa tästä intranettiriippuvuudesta yheltä työkaverilta. Se oli käyny kaikki hoidot, muttei siihen ollu sillä ainakaan mikään auttanu. Mulla itellä meni joskus viikonloppunaki, et piti perheeltä salaa livahtaa työpaikalle selaan uusia tiedotteita ja sellasta, ku eihän se intranetti tietenkään kotikoneesta näy. Monesti piti vaimolle valehella, et on käyny kavereitten kans kaljalla, mut huomashan se, et henki ei haissu ollenkaan viinalle tai mitään. Ei se sitä ruvennu kauaa katteleen. Sama homma oli kaikkien harrasstusten ja muitten kans, ettei mihinkään muuhun enää revenny, ku piti koko ajan olla kiinni koneessa. Tää anonyymien intranettaajien ryhmä on sillee tukenu henkisesti kyllä tosi paljon, mut en mää silti oo tästä mihinkään päässy. Pelottaa vaan et mitä sitte, ku tulee lomia tai sellasia pitempiä taukoja tai jos vaikka saa fudut et mitä sitte? h i i r i Ajatelmia... Maailmassa on vikana se, että tyhmät ihmiset ovat niin varmoja kaikesta ja älykkäät niin epävarmoja. Bertrand Russell *** Kyky ajatella tänään erilailla kuin eilen erottaa viisaan itsepäisestä. John Steinbeck On paljon helpompi kaataa sata puuta, kuin kasvattaa yksi. Henri Frédéric Amiel Varman ystävän tuntee epävarmoissa asioissa. Cicero *** Vuorenvarmat väitteet nousevat usein syvästä tietämättömyydestä. Jean de la Bruyére *** Ainut, mikä estää Jumalaa synnyttämästä uutta vedenpaisumusta, on havainto, ettei ensimmäisestä ollut mitään hyötyä. Sébastien Roch Chamfort Köyhältä puuttuu paljon, ahneelta kaikki. Publilius Syrus *** Säästäminen on mahdottoman upea asia. Varsinkin jos vanhempasi ovat tehneet sen puolestasi. Winston Churchill *** Tietoisuus omasta tietämättömyydestä on jo suuri askel kohti tietoa. Benjamin Disraleli Rakkaus tekee sokeaksi mutta näkö palautuu kyllä avioliitossa. George Christoph Lichtenberg *** Murrosikä alkaa sinä päivänä, kun vanhemmat heittäytyvät hankaliksi. Tuntematon *** Korkeat korot keksi nainen, jota oli suudeltu otsalle. Christopher Morley 34