Tynnyripuisto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Piispanportti II

Transkriptio

1 1 (8) Tynnyripuisto Piispanportti II Asemakaava Matinkylän keskus II - Matinkallio Asemakaavan muutos, kortteli 23279, katu- ja virkistysalueet Matinkylän keskus II - Matinkallio, muutos Asemakaavan muutos, katualue Tiistilä Asemakaavan muutos, osa korttelia 23161, katualue Tiistinniitty I Asemakaavan muutos, virkistys-, liikenne- ja katualueet Tiistinniitty I A Asemakaavan muutos, virkistysalue Piispanportti (Matinkylän metrokeskus) Asemakaavan muutos, katualue Piispankylä Asemakaavan muutos, liikennealue Piispankylä Asemakaavan muutos, katualue Piispanmäki Asemakaavan muutos, virkistys- ja liikennealueet Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Asianumero 4418/ /2011 (3961/503/2008) Aluenumero Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Käyntiosoite: Postiosoite: Asiakaspalvelu: Faksi: Espoon keskus Kaupunkisuunnittelukeskus (09) (09) Kirkkojärventie 6 B PL 43 Internet-osoite: Sähköposti: Virastotalo 2, 4. kerros ESPOON KAUPUNKI Asuminen ja ympäristö/kaavoitus kaavoitus(at)espoo.fi

2 2 (8) Sijainti Alue sijaitsee Matinkylän aluekeskuksessa, pääosin Länsiväylän eteläpuolella, kauppakeskus Ison Omenan länsipuolella ja Pyyntitien pohjoispuolella. Mitä suunnitellaan? Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa koulun, aikuislukion, nuorisotilan, uimahallin, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asumisen sekä Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentaminen nykyisen Tynnyripuiston eteläpuolelle sekä hyvinvointiteemaa tukevan työpaikkakorttelin rakentaminen Tynnyripuiston ja Tiistinniityn puiston pohjoisosaan. Tynnyripuistosta ja Tiistinniitystä kehitetään Matinkylän keskustapuisto. Puiston kautta järjestetään sujuvat kevyen liikenteen yhteydet alueen läpi. Puntaritien jatketta Länsiväylän alitse kehitetään kevyen liikenteen yhteytenä ja sille tutkitaan ajoneuvoyhteyttä. Puntaritie yhdistyy Piispanporttiin. Korttelin tontille 1 mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen.

3 3 (8) LÄHTÖTIEDOT Vireilletulo Lukuun ottamatta korttelia sekä osia Tiistinniitystä, Länsiväylästä, Piispanportista, Puntarintiestä, Markkinakadusta, Suomenlahdentiestä, Tiistiläntiestä ja Pyyntitiestä asemakaavan muutoksen vireilletulo on kuulutettu nimellä Matinkylän keskus II Matinkallio, jolloin alueelle suunniteltiin Meri-Matin koulun lisäksi Matikylä - Olari- alueen uimahallia ja liikuntasalia sekä puistoa ja Länsiväylän alittavaa katua. Matinkylän suuralueen liikuntahalli on myöhemmin päätetty rakentaa Suurpellon alueelle osana Opinmäen kokonaisuutta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Metrokeskuksen asemakaavan valmisteluaineiston lähtökohdat ja tavoitteet Samalla lautakunta edellytti, että nähtävillä oloaikana tutkitaan koulutilojen sijoittaminen muualle Matinkylän alueelle ja suunnitellaan ns. Meri-Matin korttelia pääasiassa asumiskäyttöön. Asettaessaan Metrokeskuksen asemakaavaehdotuksen nähtäville lautakunta antoi toimintaohjeeksi, että bussiliikenteen liittymäliikennettä ei tulisi toteuttaa Markkinakadun kautta, vaan nopeuttaa kaava-alueen (Metrokeskus) länsipuolisen alueen suunnittelua ja rakentamista siten, että bussiyhteyksiä ja muuta liikennettä voidaan hoitaa Tynnyripuiston alle rakennettavan katuyhteyden avulla. Asemakaavan muutoksen vireilletulo korttelin ja Pyyntitien osalta on kuulutettu kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti Matinkylän metrokeskuksen asemakaavaehdotusta ja sitä täydentäviä suunnitelmia korjattaviksi mm. siten, että tuli selvittää Kalapuistoon sijoittuvan uimahallin vaihtoehtona mahdollisuus toteuttaa uimahalli Markkinakadun eteläpäähän, välittömästi metrokeskuksen länsipuolelle, yhdistettynä metroasemaan läntisellä sisäänkäynnillä ja metro-keskukseen kävelysillalla sekä osoittaa Matinkylän keskustan puistot ja viherrakentamisen merkitys viihtyvyydelle ja alueen imagolle kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Matinkylän metrokeskuksen asemakaavan siten korjattuna, että asemakaavasta rajattiin pois Puntaritien ja Piispanportin alikulun alue. Tämän alueen ratkaisu siirrettiin tehtäväksi osana Tynnyripuiston alueen asema-kaavaa kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Matinkylän metroaseman lähialueiden kehittämislinjauksia ja mm. seuraavaa: Tynnyripuiston alueelle tutkitaan uimahallin sijoittamista, laadukasta ympäristön mittakaavan huomioivaa asumista ja puistoja tärkeänä osana Matinkylän keskustaa. Länsiväylän varteen kaavoitetaan tehokasta työpaikka-aluetta kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos (EKYJ) päätti, että uusi Meri-Matin koulu ja Matinkylän uimahalli sijoittuvat Tynnyripuistoon, Meri-Matin koulun yhteyteen sijoittuvat myös Espoon aikuislukio sekä nuorisotilat ja että Matinkylän uimahalli toteutetaan siten, että samaan korttelikokonaisuuteen olisi mahdollista sijoittaa myös terveyskylpylä, hotelli, liiketiloja ja asumista. Lisäksi EKYJ kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään Tynnyripuiston kaavoitusta. Asemakaavan muutoksen vireilletulo Suomenlahdentien, Markkinakadun, Tiistiläntien, Leilitien, Puntaritien ja Piispanportin katualueiden osalta sekä Piispanmäenpuiston ja Tynnyripuiston läntisen virkistysalueen osan osalta sekä länsiväylän liikennealueen osalta on kuulutettu Asemakaavan muutoksen vireilletulo Tiistinniityn osalta on kuulutettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2012 ja 2013 alue oli nimikkeellä Matinkylän keskus II - Matinkallio

4 4 (8) Asemakaavan muutokseen lisättiin ennen valmisteluaineiston nähtävilletuloa asemakaavoittamaton osa Länsiväylää, Piisapanportti II, asemakaava. Kaavoittamattoman liikennealueen osalta asemakaava kuulutettiin vireille valmisteluaineiston nähtävilläolokuulutuksen yhteydessä Samassa yhteydessä kaavan nimeksi vaihdettiin Tynnyripuisto, asemakaava ja asemakaavan muutos (entinen nimi Matinkylän keskus II - Matinkallio (Tynnyripuisto), asemakaavan muutos). Nykytilanne Aueen pohjoisosassa on Länsiväylä ja sen pohjoispuolella osa Piispanporttia ja puistoaluetta ja eteläpuolella osa Puntaritietä ja Tynnyripuisto. Alueen eteläosassa Matinkylän uudelle peruskoululle varatussa korttelissa on kallioinen ja puustoinen kumpare, rakentamatonta hiekkakenttää ja Matinkylän metroaseman huoltotunnelin rakennustyömaa. Alueen eteläosassa sijaitsevalla korttelin työpaikkatontilla on 1980-luvulla rakennettu pienteollisuusrakennus maantasopysäköinteineen. Asemakaava-alueeseen kuuluu myös osa Markkinakadusta Suomenlahdentiestä, Leilitiestä ja Pyyntitiestä. Maanomistus Espoon kaupunki omistaa katualueet, liikennealueen asemakaavoitetuilta osil-taan, puistoalueet sekä korttelin Kortteli on yksityisessä omistuk-sessa. Asemakaavoittamaton osa liikennealueesta on pääosin Suomen valtion / tiehallinnon omistuksessa. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on moottoriväylän ja keskustatoimintojen läheisyydessä sijaitsevaa taajamatoimintojen aluetta. Aluetta sivuaa ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata.

5 5 (8) Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alueen pohjois-osa on varattu virkistysalueeksi (V), keskiosa julkisten palveluiden alueeksi (PY) ja eteläisin osa asuntoalueeksi (A). Alueen läpi on merkitty virkistysyhteydet pohjoiseteläsuunnassa alueen itä-reunaan ja koillinen - lounais -suunnassa alueen pohjois-osaan. Pohjoisessa aluetta halkoo moottoritie, etelässä alueellinen kokoojakatu. Lisäksi alueen läpi kulkee maanalainen raide. Suunnittelualueen itä-puolella on keskustatoimintojen aluetta (C-K), joka jatkuu Länsiväylän pohjoispuolella kehitettävänä keskustatoimintojen alueena (ruudutettu C-K), länsi- ja eteläpuolella asuntoalue (A) ja Länsiväylän reunassa kehitettävä (ruudutettu) alue, johon on merkitty sekä työpaikka-alue (TP) että asuntoalue (A). Asemakaava Pääosalle asemakaavoitettavaa aluetta on vahvistettu Matinkylänkeskus II Matinkallio-asemakaava. Alueen etelä- ja keskiosaan on kaavoitettu opetus- ja päiväkotitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YOS), jolle on osoitettu ohjeellisella merkinnällä alue kahdelle urheilukentälle. Alueen pohjoisosassa on Tynnyripuisto (VP-1) ja itä-reunassa Kalapolku. Alueen kaakkoiskulmassa oleva osa Suomenlahdentiestä kuuluu Matinkylän keskus II Matinkallio-asemakaavan muutosalueeseen, jolle asemakaava on hyväksytty Alueen kaakkoiskulmassa oleva osa Suomenlahdentiestä kuuluu Piispanportti (Matinkylän metrokeskus) asemakaavaan, joka on vahvistettu Läntinen reuna Tynnyripuistosta, Tynnyripolku ja osa Leilitiestä alueen länsireunassa sekä kaavoitettu osa Länsiväylästä ovat osa Tiistinniitty I - asemakaavaa, joka on vahvistettu Tiistiinniitty - puiston osa, jossa risteilee Tiistiinniitynreitti, kuuluu Tiistinniitty I

6 - asemakaavaa, joka on vahvistettu ja Tiistinniitty I A- asemakaavaan, joka on vahvistettu (8) Alueen eteläosassa oleva osa Suomenlahdentiestä, osa Pyyntitiestä, osa Tiistilänteistä ja kortteli kuuluvat Tiistilä - asemakaavaan, joka on vahvistettu Alueen pohjoisosassa osa liikennealueesta kuuluu Piispankyläasemakaavaan (vahvistettu ), virkistysalueesta Piispankylä, muutos-asemakaavaan (hyväksytty ) ja liikennealuetta ja virkistysaluetta Piispanmäki-asemakaavaan (vahvistettu ). Osa Länsiväylästä kaava-alueen koillisnurkassa on asemakaavoittamatonta. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Vaikutusalueena ovat asemakaava-alue ja sen lähiympäristö. Asemakaavoituksen yhteydessä arvioidaan suunnitelmaa soveltuvin osin seuraavista näkökulmista: - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön - vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen - vaikutukset luontoon ja maisemaan - vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) - vaikutukset yhdyskuntatalouteen Olemassa olevat selvitykset: - Espoon metroasemien ympäristöstä pyöräilykaupunkeja, Case Matinkylä, Työn tulokset , Strafica - Matinkylän koulu, Matinkylän uuden peruskoulun vaihtoehtojen tonttiselvitys, , Arkkitehtitoimisto ALA Oy - Tynnyripuiston meluselvitys-matinkylä, Espoo, , WSP Finland Oy - Matinkylän metrokeskuksen suunnitelmat - Rakennuspohjien louhintojen kalliomekaaniset vaikutukset paaluvälillä (Fundatec Oy, ) - Tynnyripuiston yleissuunnitelma, LOCI maisema-arkkitehdit Oy, ja yleissuunnitelman päivitys Alustava kunnallistekniikan yleissuunnitelma, WSP Finland Oy (10/2013) Tekeillä olevat selvitykset: - Uimahallin ja koulun sisältävien rakennusten esisuunnittelu asemakaavoitusta varten, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy OSALLISET Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, kiinteistönomistajat, maanomistajat, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Nähtävilläolosta sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista tai kaavakävelystä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajia.

7 7 (8) Aineisto on virallisesti nähtävillä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa (käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheiden aineistoa tuodaan myös esille Matinkylän yhteispalvelupisteeseen ja kaavoituksen sivuille Niihin selvityksiin, joita ei voida viedä internetsivuille voi tutustua kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Asemakaavasta esitetyt kirjalliset mielipiteet ja muistutukset on toimitettava viimeiseen nähtävillä olo päivään klo mennessä kaupunkisuunnittelulautakunnalle osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi on mainittava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 62 ja MRL 63 ) Kaavahankkeelle laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitetään mm. miten vuorovaikutus ja osallistuminen kaavoitukseen sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) Valmisteluaineisto (MRL 62 ja MRA 30 ) Asemakaavasta järjestetään alkuvaiheessa tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Muita neuvotteluja asiantuntijaviranomaisten kanssa järjestetään tarpeen mukaan. Valmisteluaineisto pidetään nähtävillä ja järjestetään tarvittaessa tiedotusja keskustelutilaisuus, jossa esitetyt mielipiteet kirjataan muistioon. Valmisteluaineisto pidetään virallisesti nähtävillä 30 päivää Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Nähtävillä olo aikana voi määräaikaan mennessä jättää kirjallisen mielipiteen. Saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivää kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot ja kannanotot asiantuntijaviranomaisilta. Kuntalaisilla ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisesti kuulutuksessa mainitulla tavalla ja toimitettava viimeiseen nähtäväilläolopäivään klo mennessä kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Muistutusten tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ja MRA 32 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville. Nähtävilläolon jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta lähettää ehdotuksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen valtuusto käsittelee kaavaehdotuksen ja siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Valtuuston käsittelyn jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

8 8 (8) SOPIMUKSET Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. TAVOITEAIKATAULU Asemakaavaluonnos Loppuvuosi 2013 Asemakaavaehdotus Loppuvuosi 2014 VALMISTELUSTA VASTAAVAT JA LISÄTIETOJA ANTAVAT Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Sirpa Sivonen, puhelin (09) Outi Ruski, puhelin (09) Sähköposti: PÄIVÄYS , muutettu ja