Tilinpäätös 2013 Valtuusto

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2013 Valtuusto

2 2

3 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISET TIEDOT KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ KUNNAN HENKILÖSTÖ TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖTEKIJÄT KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN Tilikauden tulos Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET Hallinto-osasto Kehitysosasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö- ja tekniikkaosasto TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen

4 17.3 Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Kemiönsaaren vesiliikelaitos LIITTEENÄ HENKILÖSTÖRAPORTTI

5 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kemiönsaaren kunnalla on nyt takanaan puoli vuosikymmentä. Kuluneet viisi vuotta ovat olleet tapahtumarikkaita ja taloudellisesti menestyksekkäitä. Olemme olleet aktiivinen kunta ja aktiviteetit jatkuvat, niin omasta toimesta kuin valtiolta tulevan uuden lainsäädännön kautta. Hyvän taloudellisen tuloksen ansiosta meillä on edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista. Mitä nämä tulevat haasteet tarkalleen ottaen ovat, selviää todennäköisesti vuoden 2014 aikana. Hallitus ei toistaiseksi ole onnistunut toteuttamaan kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta parhaalla mahdollisella tavalla. Kunta-alan uudistusten lisäksi vuotta 2013 leimasivat huonot talousuutiset koko maassa, erityisesti Varsinais-Suomessa. Kuntaliitos on pitkä prosessi. Me Kemiönsaarella olemme kuitenkin monelta osin onnistuneet siirtymään uuteen arkeen suhteellisen nopeasti, mikä on osaltaan helpottanut kustannuspaineita. Olemme myös alkuvuosina kiinnittäneet huomiota siihen, mitkä asiat uudessa kunnassa toimivat hyvin ja mitkä kaipaavat vielä kehittämistä. Samalla kun jatkamme Kemiönsaaren rakentamista, kulman takana odottaa uusi lainsäädäntö. Tulevasta lainsäädännöstä riippumatta meidän on jatkettava toiminnan, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, nykyaikaistamista ja sopeuttamista. Jälleen erittäin hyvä tulos Kemiönsaaren kunnan tilinpäätösluvut näyttävät noin 2,3 miljoonan euron ylijäämää. Tämä on erittäin hyvä tulos vaikeassa tilanteessa. Kertynyt ylijäämä nousee 12,5 miljoonaan euroon. Tämä ylijäämä on kertynyt uuden kunnan viideltä ensimmäiseltä vuodelta, jotka ovat kaikki olleet ylijäämäisiä. Ylijäämä mahdollistaa alijäämän tulevina vuosina, mutta se ei ole tavoitteemme. Kemiönsaarella ei kuitenkaan ole tarvetta ylijäämän lisäämiseen entisestään tulevina vuosina. Olemme näin mahdollistaneet pidemmän ylimenokauden tuleville tehostamistoimenpiteille eikä meidän tarvitse ryhtyä henkilöstötoimenpiteisiin. Noin 16 miljoonan euron velkataakka (2 305 euroa asukasta kohden) on kohtuullinen, mutta se ei kerro koko totuutta, sillä kunnalla oli vuodenvaihteessa ylisuuret, noin 7 miljoonan euron kassavarat. Päätimme olla lyhentämättä lainakantaa nykyistä enemmän, koska kuluvana vuonna on tarkoitus käynnistää mm. Lapsikylä-hanke. Nykyiset lainamme ovat edullisemmat kuin mitä uusien lainojen nostaminen tulevia investointeja varten olisi. Vuoden aikana kunta lyhensi lainojaan 3 miljoonalla, mikä on kuitenkin 1,1 miljoonaa suunniteltua enemmän. Velkataakasta noin 11 miljoonaa euroa on kunnan lainaa, joka maksetaan verovaroin, ja 5 miljoonaa Kemiönsaaren Veden lainaa, jonka maksavat vesiasiakkaat. Kustannukset ovat nousseet liikaa. Vuonna 2013 kustannukset olivat kaksi miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna Tällainen kasvu ei voi jatkua. Toiminta maksoi yhteensä noin 54,8 miljoonaa euroa vuonna 2013, mikä on noin euroa päivässä. Henkilöstökustannukset jäivät 3,8 prosenttia alle budjetoidun, samalla kun ostopalvelut kasvoivat 7,3 prosenttia. Ostopalveluihin kuuluvat mm. erikoissairaanhoito (yksistään 8,3 miljoonaa), palo- ja pelastustoimi ja terveystarkastus. Noin 25 prosenttia kustannuksista on sellaisia, joihin emme voi vaikuttaa ja joiden lasku on maksettava sellaisena kuin se tulee. Jos Kemiönsaari luovuttaisi Turulle koko sosiaali- ja terveydenhuollon, kunnasta tulisi laskujenmaksutoimisto, joka hoitaisi maksut, mutta joka ei pystyisi vaikuttamaan toimintaan juuri lainkaan. Pahimmassa tapauksessa 2/3 toiminnasta jäisi päätäntävaltamme ulkopuolelle. Haasteena on perustella sopeuttamistoimenpiteet silloin kun menee hyvin, jotta vältyttäisiin siltä, että alkaisi mennä huonosti. Kunnissa on perinteisesti haluttu välttää toimenpiteisiin ryhtymistä silloin, kun kunnalla ei mene huonosti. Toiminnan sopeuttaminen on kuitenkin huomattavasti ikävämpää siinä vaiheessa, kun alamäki on alkanut. Verotulot lisääntyivät noin 1,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Eniten kasvoi kunnallisvero (palkoista ja eläkkeistä maksettava vero), yli 1,7 miljoonaa euroa. Yhteisövero (yrityksiltä saatava vero) pysyi suunnilleen ennallaan ja kiinteistövero kasvoi 0,1 miljoonaa euroa. Kunnallisveroa kertyi yhteensä noin 19,4 miljoonaa, yhteisöveroa 0,6 miljoonaa ja kiinteistöveroa 2,6 miljoonaa euroa. Teollisuuden työpaikkojen raju väheneminen ei ole tähän mennessä vaikuttanut verotuloihin. 5

6 Kunta sai 21,9 miljoonaa euroa valtionosuuksia, mikä on vajaat 1,2 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Olemme valmistautuneet hyvin tulevaa varten. Ilmoitetulla 2,3 miljoonan euron valtionosuusleikkauksella tulee olemaan merkittävät seuraukset kunnassamme. Tämän lisäksi myös väkiluvun lasku on voimakasta ( 70 asukasta vuonna 2013, saldo asukasta ) ja työttömyys lisääntyy. Kaikki nämä yhdessä tulevat selvästi heikentämään verokehitystä. Kemiönsaaren kunnan vuoden 2013 taloudellinen tulos on ilahduttavan hyvä. Vertailu muihin kuntiin osoittaa, että olemme tehneet oikeita asioita, huolimatta haasteellisista ajoista ja monista epävarmuustekijöistä. Mainittavia myönteisiä asioita ovat: - Ylijäämäkertymä kasvoi. - Velkataakka pysyi kohtuullisena ja on nyt selvästi alle maan keskiarvon. - Investoinnit hoidettiin hyvin ja varovaisuusperiaatetta soveltaen. - Tulot olivat selvästi ennakoitua suuremmat. Tulevaisuudessa vaaditaan kuitenkin vielä kovempia tavoitteita, mikäli aiomme selviytyä. - Kassatilanne pysyi hallinnassa, jopa erittäin hyvin. - Kemiönsaaren Vedellä on takanaan hyvä vuosi. - Asioita, joihin meidän tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota: - Kustannukset lisääntyivät merkittävästi. Tämä kehitys edellyttää uusien, nykyaikaisten ja tehokkaampien palveluratkaisujen luomista. - Harkintaa investointeihin. Tulevien vuosien investointitarve tulee nostamaan velkataakkaa. Investoinnit ovat kuitenkin tarpeen uusien, nykyaikaisten ja kustannustehokkaampien työskentelytapojen mahdollistamiseksi. - Kunnan tulee jatkuvasti etsiä tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä toimintamalleja. - Kunnan tulee jatkaa kaikkien omaan tarkoitukseen tarpeettomien kiinteistöjen aktiivista myyntiä. Tulevaisuus Nyt jokaisen on syytä ymmärtää, että edessä ovat selvästi huonommat ajat. Poliittinen toimintakyky ja kyky tehdä myös vaikeita päätöksiä ovat auttaneet meitä selviytymään tähän saakka. Voimme selvitä myös jatkossa, joko omin voimin tai osana uutta kuntaa, jos päätämme jatkaa samalla linjalla ja ymmärrämme muuttuneet tarpeet. Tarkoituksenamme ei ole laatia säästöohjelmia, vaan me aiomme ja meidän täytyy muuttaa toimintaa niin, että rahat riittävät. Meillä on mahdollisuus, mikäli poliittista tahtoa löytyy, tulla vaikka Suomen tehokkaimmaksi kunnaksi. Meidän tulee jatkuvasti hakea uusia työskentelytapoja ja sopeuttaa sekä toimintaa että tiloja. Meidän on uskallettava pysyä ajan hermolla ja osallistuttava aktiivisesti yhteiskunnan muutokseen. Toiminnan muuttamisesta on tultava yhtä arkipäiväistä kuin sängystä nousemisen aamuisin. Mitä aiemmin ryhdymme vastaamaan huomisen haasteisiin, sitä helpommin selviämme niistä. Meillä on motivoitunut henkilöstö, joka ymmärtää, että hyvien kunnallisten palvelujen ylläpitäminen Kemiönsaarella on mahdollista muutosten avulla. Huomisen työskentelytavoista selviytyminen vaatii rohkeita poliittisia päätöksiä. Me olemme ja meidän tulee olla hyvin varustautuneita, jos tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ajaa meidät kuntarakenteen muutokseen. Toimintakustannusten pienentäminen tulee olemaan haasteellista lähivuosina. Kaikille tuleville päätöksille ei tule riittämään ymmärrystä, mutta meidän tehtävämme on kaikesta huolimatta toiminnan turvaaminen tilanteessa, jossa vanhusten määrä kasvaa ja lasten määrä vähenee. Tarkasteltaessa kustannuksia meiltä löytyy kaksi suurempaa kokonaisuutta, joihin meidän on tartuttava henkilöstökustannukset ja kiinteistökustannukset. Tulevat eläkkeelle jäämiset tarjoavat mahdollisuuksia, jotka meidän täytyy hyödyntää. On haaste saada mahdollisimman moni 6

7 Kemiönsaarella ymmärtämään jatkuva toiminnan kehittämisen tarve. Muutos ei ole enää oma erillinen prosessi, vaan muutos on osa viikon jokaista päivää. Henkilöstön panoksella on ratkaiseva merkitys siihen, että toiminta sujuu parhaalla mahdollisella tavalla, ja henkilöstö ansaitseekin suuren kiitoksen osaamisestaan ja panoksestaan. Ilman heitä tämä ei olisi mahdollista. On ollut innostavaa ja mielenkiintoista saada työskennellä yhdessä kunnan motivoituneen ja osaavan henkilöstön kanssa. Haluan osoittaa suuret kiitokset kaikille kunnassa työskenteleville. Onnistuimme jälleen viime vuonna tehtävässämme hyvin. Olemme yhdessä onnistuneet tarjoamaan kuntalaisille hyvän arjen. Nyt on syytä kohdistaa katse tulevaisuuteen se tulee ja meidän pitää aktiivisesti yrittää muokata sitä. Kemiönsaarella 17. maaliskuuta 2014 Tom Simola kunnanjohtaja 7

8 2 YLEISET TIEDOT Hallinnollinen alue Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella, Varsinais-Suomen kaakkoisosassa lähtien kunta koostuu aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu Sauvon, Salon, Paraisten, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on km², josta maa-alaa on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km². Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 47 asemakaavaa ja 65 ranta-asemakaavaa. Rantaviivaa on noin km. Väestö ja elinkeinot Kunnan asukasluku oli henkilöä, vähennystä -70 henkilöä vuoden aikana. Suurempia työpaikkaaloja Kemiönsaarella ovat teollisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kauppa. Teollisuuden työpaikkojen määrä muuttui rajusti vuonna 2012, kun 180 henkilöä työllistänyt FNsteel meni konkurssiin. Väestökehitys Väestökehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Väestö on vuodesta 1980 vähentynyt 22 prosentilla (2 017 henkilöä) ja viimeisten 10 vuoden aikana väestö on vähentynyt 7 prosentilla (524 henkilöä). Välitön syy väestömäärän vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keski-iästä. Kuolleisuus on korkea ja syntyvyys alhainen. Vuosittain syntyy noin 50 lasta ja kuolee noin 100 henkilöä. Viime vuosina on tapahtunut pientä, mutta tasaista nettomaahanmuuttoa. 8

9 3 KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET Vuoden 2013 aikana Kemiönsaaren kunnan organisaatiossa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Vuoden aikana valtuusto päätti, että sivistysosaston toimielinten määrää arvioidaan toimikaudella Valtuusto ottaa kantaa asiaan, kun arviointi on valmis. Arvioinnin tekevät sivistysosaston kaikkien toimielinten puheenjohtajat sivistysjohtajan toimiessa koollekutsujana. Kuntarakennelaki tuli voimaan Kunnilla oli asti aikaa ilmoittaa valtiovarainministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne selvittävät yhdistymistä. Kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (ns. sote-järjestämislaki) on hyväksytty eduskunnassa. Kirjoitushetkellä tarkoituksena on, että sote-laki luovutettaisiin eduskunnan käsiteltäväksi huhti toukokuussa Lain mukaan Kemiönsaaren kunta on velvollinen selvittämään yhdistymistä, koska se ei täytä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen vaadittavaa asukkaan väestöpohjakriteeriä. Valtuusto päätti , että Kemiönsaaren kunta tekee yhdistymisselvityksen Paraisten kanssa. Selvitystä johtaa poliittisesti asetettu ohjausryhmä. Maaliskuussa 2014 valtuustolle esiteltiin väliraportti, ja kummankin kunnan valtuustot tekevät päätöksen siitä, miten selvitystä jatketaan. 9

10 Kemiönsaaren kunnan organisaatio alkaen: Valtuusto Korkein päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin kunnallisvaaleissa Poliittinen jako on seuraavanlainen: Puolue Äänet 2012 % Valitut Kesk. SDP Vapaa yhteistoiminta Vihr. RKP Vas. Kok. KD Peruss ,2 14,0 22,9 4,1 41,4 6,3 2,5 0,7 1, YHTEENSÄ ,0 27 Valtuuston puheenjohtajiston kokoonpano Puheenjohtaja Inger Wretdal (RKP) Psykologi I varapuheenjohtaja Rune Friman (VYT) Yo-merkonomi II varapuheenjohtaja Michael Oksanen (RKP) Pääsihteeri III varapuheenjohtaja Jorma Leppänen (SDP) Linjamies 10

11 Valtuuston kokoonpano Nimi Ammatti Puolue Suomen Keskusta rp (1) Hoikkala Marjaana Opettaja, FM Kesk. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp (4) Forne Ingmar, ryhmäpuheenjohtaja Leppänen Jorma Sundqvist Johan Vilander Bo Vapaa yhteistoiminta (7) Antskog Carola Ek Kristian Friman Rune, ryhmäpuheenjohtaja Lappalainen Sami Lücke Veijo Moberg Jenna Murto Martti Toimistovirkailija, HUK Linjamies Mek. kunnossapidon suunnittelija Sähköasentaja FM Isännöitsijä Yo-merkonomi Yrittäjä Yrittäjä Lähihoitaja Rakennusmestari SDP SDP SDP SDP VYT VYT VYT VYT VYT VYT VYT Vihreä liitto r.p. (1) Lang Eija Erikoissairaanhoitaja Vihr. Ruotsalainen kansanpuolue rp (13) Engblom Henry Engblom Yngve Drugge Brita Fabritius Helena Guseff Niklas Jansson Johanna Laurén Anders Laurén Fredrik Liljeqvist Wilhelm Lindroos Kristian Oksanen Michael, ryhmäpuheenjohtaja Wilson Daniel Wretdal Inger Insinööri Maanviljelijä, urakoitsija Opettaja Agrologi Merivartija Sairaanhoitaja AMK Yrittäjä, VTM TTM Varatj. Maanmittausinsinööri Pääsihteeri Yrittäjä Psykologi Vasemmistoliitto rp (1) Antikainen Esko Metallityöntekijä Vas. RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP Valtuusto kokoontui 6 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 87 asiaa. 11

12 Kunnanhallituksen kokoonpano Nimi Ammatti Puolue Puheenjohtaja Wilhelm Liljeqvist I vice ordförande Martti Murto II varapuheenjohtaja Johanna Jansson, asti II varapuheenjohtaja Fredrik Laurén alkaen Hanna Backman Brita Drugge alkaen Veronica Heikkilä Kalevi Kallonen Fredrik Laurén asti Veijo Lücke Ann Nyström Annalena Sjöblom Varatj. Rakennusmestari Sairaanhoitaja AMK TTM Viestintäasiantuntija Opettaja Insinööri Maanviljelijä, yrittäjä TTM Yrittäjä TTM FM RKP VYT RKP RKP RKP RKP SDP Kesk. RKP VYT VYT RKP Kunnanhallitus kokoontui 13 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 192 asiaa. Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Leif Byman Varapuheenjohtaja Carola Antskog Sihteeri hallintojohtaja Erika Strandberg Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Patrick Joki Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta Puheenjohtaja Rabbe Lindblom Varapuheenjohtaja Thomas Lindroth Esittelijä vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren, kulttuurisihteeri Solveig Friberg Peruspalvelulautakunta Puheenjohtaja Niklas Guseff Varapuheenjohtaja Carola Antskog Esittelijä peruspalvelujohtaja Maria Wallin Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Rune Friman Esittelijä tekninen johtaja Lars Nummelin Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Gunilla Avellán Esittelijä valvontapäällikkö Greger Lindholm, johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström Saaristolautakunta 12

13 Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Eelin Hoffström asti Varapuheenjohtaja Pirjo Hoffström alkaen Esittelijä elinkeinojohtaja Tomy Wass Jaostot Ruotsinkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Johan Kinos Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Suomenkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Marjaana Hoikkala Varapuheenjohtaja Taina Tilvis Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Toimitusjaosto Puheenjohtaja Daniel Wilson Esittelijä kaavoitusinsinööri Frida Vuorio Johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Kurt Tuominen asti Varapuheenjohtaja Veijo Lücke alkaen Esittelijä, infrapäällikkö Roger Hakalax 13

14 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Tulos on merkittävä. Kunnilta on vaadittu suurta määrätietoisuutta tuloksen aikaansaamiseksi, sillä kuntien valtionosuuksia leikattiin viime vuonna yli 800 miljoonaa euroa. Verotuksen kertaluonteisten tuloerien lisäksi tulokseen on vaikuttanut kuntien oma-aloitteinen, tiukka taloudenpito, analysoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Osaltaan kuntien positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille. Tilinpäätösten vuoden 2013 ennakkotietoja tarkasteltaessa on huomioitava, että vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden Näin ollen tilanteen parantuminen suhteessa edellisvuoteen ei merkitse talouspaineiden katoamista, vaan tuo kuntatalouden väliaikaisesti suunnilleen keskimääräiselle tiukalle tasolle, muistuttaa Mäki-Lohiluoma. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvussa Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Yhteenlaskettu vuosikate riitti poistoihin vain seitsemässä Manner-Suomen maakunnassa. Muissa yhdessätoista maakunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Kanta-Hämeessä oli korkein vuosikate suhteessa poistoihin, 131 prosenttia, pienin vuosikate suhteessa poistoihin oli Päijät-Hämeessä, 48 prosenttia. Vuosikatteen riittävyys poistoihin nähden parani kaikissa kuntakokoluokissa. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate suhteessa poistoihin oli korkein asukkaan kunnissa, 115 prosenttia, ja alhaisin asukkaan kunnissa, 84 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Maakunnittaiset lainakannat vaihtelevat erittäin paljon. Alhaisin lainakanta asukasta kohti oli Pohjois-Karjalassa, euroa/asukas, korkein lainakanta oli Keski-Pohjanmaalla, euroa/asukas. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. Eri kuntakokoluokissa lainakannat asukasta kohti olivat melko tasaisia. Alhaisin lainakanta oli asukkaan kunnissa, euroa asukasta kohti. Kahdessa suurimmassa kuntakokoluokassa lainakanta asukasta kohti oli yli euroa. 14

15 Pahin ei vielä ole ohi Vaikka tilanne parantui edellisvuodesta, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna. Tämä johtaa paineisiin korottaa kunnallisveroprosentteja, ennakoi Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. KT Kuntatyönantajien joulukuussa 2013 tekemän kyselyn mukaan kunnat tulevat sopeuttamaan henkilöstömenoja noin 600 miljoonalla eurolla tänä vuonna. (Kuntaliitto tiedottaa ) 5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleistä Tilinpäätöksen laadinnassa on soveltuvin osin noudatettu kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä kuntalakia ja muita sitovia määräyksiä ja suosituksia. Kunnan vuoden 2013 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen sekä liitetiedot, talousarvion toteutumisen sekä toimintakertomuksen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tulleen muutoksen myötä on kunnan laadittava täydellinen konsernitilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen. Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa. Tästä syystä Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen tilinpäätös esitellään erillisenä liitteenä kunnan tilinpäätöksessä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin. Talous Kunnan ensimmäisten neljän vuoden tilinpäätökset ovat kaikki olleet tulokseltaan positiivisia. Vuotta 2013 koskevassa talousarviovalmistelussa lähtökohtana oli, että vuodesta 2013 tulee taloudellisesti tiukempi FNsteelin kesällä 2012 tapahtuneen konkurssin myötä ja 180 henkilön jäätyä vaille työtä. Kunnanhallitus päätti joulukuussa, että Taalintehtaalla sijaitseva kiinteistö Mekaaninen verstas siirretään vastikkeetta Sagalundin museosäätiölle. Kemiönsaaren puolesta ry., jolla päivätyllä vuokrasopimuksella on ollut hallintaoikeus Taalintehtaan Mekaaniseen verstaaseen, päätti vuosikokouksessaan lopettaa yhdistyksen toiminnan ja siirtää yhdistyksen varat yhdistyksen sääntöjen mukaan kunnalle. Vuokrasopimuksessakin sanotaan, että sopimuksen päättyessä vuokra-alue sekä rakennus siirtyvät vuokranantajalle (kunnalle). Luovutuksesta aiheutuu kunnan tilinpäätökseen euron tappio. Keväällä kunta osti eurolla määräalan kiinteistöstä Västra Dalsbruk 1:566. Kunnanhallitus päätti myös ostaa Rautaruukki Oyj:ltä kiinteistön Bruksviken eurolla, mutta kauppa ei koskaan toteutunut myyjän vetäytyessä kaupasta. Vuoden aikana tehtiin useita kunnan kiinteistöjen käyttöön liittyviä päätöksiä. Kunnan strategian mukaan kunta luopuu ja/tai yrittää myydä kiinteistöt, joita se ei tarvitse omaan käyttöön. Kesäkuussa valtuusto päätti myydä Taalintehtaalla sijaitsevan kiinteistön Gamlas Hem. Myyntihinta oli euroa, tuloslaskelmassa tappiota euroa. 15

16 Elokuussa myytiin Ytterkullan koulukiinteistön pikkukoulu eurolla, tuloslaskelman tappio euroa. Marraskuussa myytiin Dragsfjärdin kirkonkylästä kunnantalo/kirjatupa eurolla, tuloslaskelmassa voittoa euroa. Kesäkuussa tekninen lautakunta päätti myydä kunnan osakehuoneiston Bostads Ab Boda Tull Dragsfjärd Asunto Oy:stä hintaan euroa. Valtuusto myönsi 1,1 miljoonan euron kunnan takauksen 10 vuodeksi Aurinkomäki Säätiölle, joka rakentaa 14 vammaisten hoivaan soveltuvaa huoneistoa Kemiön keskustaan. Aurinkomäki säätiöllä on koko taloa koskeva 10 ensimmäisen vuoden vuokrasopimus Kårkullan kuntayhtymän kanssa. Aurinkomäki Säätiö ilmoitti myöhemmin, ettei se tule käyttämään takausta. Valtuusto päätti syksyllä, että kosteikkoa ei rakenneta. Alustavat selvitykset ja suunnitelmat osoittivat, että taloudellisia edellytyksiä kosteikon rakentamiseen ei ole olemassa. Ympäristö- ja tekniikkaosasto totesi syksyllä, että kolme tonttia oli myyty ja yksi tontti oli annettu vuokralle. Vuokraamisen osalta todettiin, että tontin vuokrasopimus on verrattavissa myyntiin, koska kyseessä on pitkäaikainen (40 vuotta) hallintaoikeuden luovutus. Lisäksi todettiin, että yksi kiinteistö oli myyty, Gamlas Hem, ja kaksi oli myynnissä, Kunnantupa ja Ytterkullan pikkukoulu. Joulukuussa valtuusto päätti vuoden 2013 talousarvioon tehtävistä muutoksista ja laskentaperiaatteista arvioitaessa saavutettuja taloudellisia tavoitteita: 1) Tontin vuokrausta pidetään saavutettuna taloudellisena tavoitteena sen summan osalta, jonka perusteella tontin vuokra lasketaan ( euroa huomioitu kohdassa 2). 2) Tonttien myynnin osalta talousarviota muutetaan euroon 3) Rakennettujen kiinteistöjen ja asuinhuoneistojen myynnin osalta talousarviota muutetaan euroon 4) Talousarviomuutos, euroa, kohdennetaan uudelleen ympäristö- ja tekniikkaosaston sisällä 5) Tekniselle lautakunnalle myönnetään euron lisämääräraha vuodelle Peruspalveluosasto totesi kesäkuun talousarviototeuman käsittelyssä, että osasto tulee ylittämään talousarvionsa noin eurolla. Valtuusto päätti lokakuussa myöntää peruspalveluille lisämäärärahan kasvaneisiin käyttömenoihin. Vuoden 2013 talousarvion suurin yksittäinen investointi oli uuden päiväkodin, ns. Lapsikylän rakentaminen. Otti aikansa ennen kuin päätös päiväkodin tarkasta sijoituspaikasta Amospuistoon saatiin tehtyä, mistä syystä hanketta ei päästy aloittamaan vuoden 2013 aikana kuten oli suunniteltu. Lokakuussa valtuusto lopulta teki päätöksen Kemiön uuden päiväkodin paikasta. Päätöksen mukaan päiväkoti rakennetaan osaksi koulurakennusta, niin että samalla voidaan ratkaista koulun lisätilatarpeet. Kaikkiaan investointibudjettiin tehtiin vuoden aikana yksi talousarviomuutos ja kaksi uudelleen kohdennusta. Alkuperäinen investointibudjetti oli yhteensä 4,68 miljoonaa euroa ja lopullinen 4,72 miljoonaa euroa euron muutosten jälkeen. Investointibudjetin lisäys rahoitettiin vähentämällä kassavaroja. Investoinnit alittuivat runsaalla 2,34 milj. eurolla. Useat investointihankkeet, niin kunnan kuin vesilaitoksen, ovat ylittäneet niille budjetoidut varat, mutta kokonaisuutena investoinnit pysyivät valtuuston myöntämien kehysten sisällä. Vuoden 2013 tuloslaskelmassa vuosikate on 4,5 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 2,4 miljoonaa euroa ja muutetun talousarvion 1,8 miljoonaa euroa. Hyvä tulos johtui lähinnä, että kunta sai 2,3 miljoonaa euroa enemmän veroja, euroa enemmän valtionosuuksia, euroa enemmän kiinteistöveroja ja myös siitä, että korkomenot olivat euroa pienemmät tilivuoden alhaisesta korkotasosta johtuen. 16

17 Toimintamenot ylittävät muutetun talousarvion eurolla, ja toimintatuotot ylittävät talousarvion eurolla. Toimintakate on 100,9 prosenttia budjetoidusta, ts. ylitys on euroa. Henkilöstömenot alittavat talousarvion lähes eurolla. Palveluiden ostot ylittyivät eurolla. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat talousarvion eurolla. Tuet ja avustukset ylittyivät eurolla ja muut kustannukset eurolla. Vuokrakulut alittuivat eurolla. Toimintatuotot ylittävät talousarvion eurolla, josta euroa on valmistusta omaa käyttöön. Myyntituotot ylittävät talousarvion eurolla. Vesilaitoksen kokonaismyyntituotot olivat 1,8 miljoonaa euroa eli 99,5 prosenttia budjetoidusta. Maksutuotot ylittivät talousarvion eurolla, tuet ja avustukset eurolla ja muut tuotot eurolla. Peruspalveluosasto ja ympäristö- ja tekniikkaosasto ylittivät talousarvionsa. Peruspalvelujen ylitys on runsaat euroa eli ylitystä on 1,7 prosenttia. Ympäristö- ja tekniikka ylitti talousarvionsa vajaalla eurolla eli 29,8 prosentilla. Ylitys johtuu siitä, että tulot jäivät lähes euroa budjetoitua pienemmiksi. Kunnan maksuvalmius on viime vuodet pysynyt vakaana. Vuodelle 2013 oli budjetoitu uusia lainoja 4,5 miljoonaa euroa. Kunta nosti syyskuussa 4,5 miljoonaa euroa lainaa, josta Vesiliikelaitoksen osuus oli euroa ja kunnan osuus 3,7 miljoonaa euroa. Yleensä kunta lyhentää lainaa runsaat 2 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2013 lyhennykset olivat yhteensä 3 miljoonaa euroa, koska kunta maksoi pois runsaan 1 miljoonan euron Aktia Pankin lainan. Kunnan velkataakka lisääntyi 14,6 miljoonasta eurosta 16,5 miljoonaan euroon eli eurosta euroon asukasta kohden. Kemiönsaaren Vedelle kertyi hieman ylijäämää vuonna Vuoden 2013 tilinpäätös näyttää euron ylijäämää, joten kokonaisylijäämä aiemmilta vuosilta on nyt euroa. Taloussuunnitelman mukaan ylijäämä tarvitaan kokonaisuudessaan kattamaan suuria kertapoistoja vuonna Hyvä tulos on syntynyt tiukan rahankäytön, suuremman asiakasmäärän ja suotuisan korkokehityksen ansiosta. Kemiönsaaren Vesi on vuoden 2013 aikana lainannut kunnalta euroa. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunta ja liikelaitos laativat tilinpäätöksen yhteydessä velkakirjan vuoden aikana syntyneistä lainoista. Hallituksen päätöksen mukaan takaisinmaksuaika on viisitoista vuotta ja korko lasketaan kahdentoista kuukauden euriborin mukaan per Kemiönsaaren Veden kunnalta saadut lainat per olivat yhteensä 2,53 miljoonaa euroa. Kemiönsaaren vesiliikelaitos tekee ylijäämää euroa. Kemiönsaaren Vesi on valtuuston taloustavoitteiden mukaisesti maksanut kunnalle tuottoa euroa. Tammikuussa 2012 kunta teki takautumissaatavavaatimuksen Turunmaan Seutu ry:lle Dragsfjärdin kunnan Turunmaan Seutu ry:lle antaman takausvastuun osalta. Dragsfjärdin kunta ja Kemiönsaaren kunta ovat lyhentäneet Turunmaan Seudun lainaa yhteensä noin euroa. Vuonna 2011 Turunmaan Seutu maksoi takaisin euron osuuden kokonaislainamäärästä. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä Kemiönsaarella oli vielä runsaan euron saatavat. Lokakuussa 2013 Turunmaan Seutu ry:n hallitus päätti, että yhdistys lakkautetaan. Lakkauttamisen yhteydessä annettiin yhdistyksen jäsenkunnille raportti selvitysmenettelystä. Kemiönsaaren kunta sai runsaat euroa takautumissaatavasta, mikä tarkoittaa sitä, että noin euroa on saamatta. Summa on kuluksi kirjattuna saamisena kohdassa valtuusto. 17