KUN JUMALA EI VASTAA Fenomenologinen tutkimus kymmenen kotiryhmäverkostolaisen hengellinen erämaa -kokemuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUN JUMALA EI VASTAA Fenomenologinen tutkimus kymmenen kotiryhmäverkostolaisen hengellinen erämaa -kokemuksesta"

Transkriptio

1 KUN JUMALA EI VASTAA Fenomenologinen tutkimus kymmenen kotiryhmäverkostolaisen hengellinen erämaa -kokemuksesta Helsingin yliopisto Käytännöllisen teologian laitos Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2006 Ella-Maria Juutinen

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA 2.1 Erämaa kristillisessä kontekstissa Erämaa-sanan määrittely ja käyttö Raamatullinen kuva Kilvoittelun paikka Hengellinen allegoria, metafora ja symboli Tulkintoja 2.2 Kotiryhmäverkosto 2.3 Kokemus tutkimuskohteena fenomenologinen lähestymistapa Fenomenologinen tieteenfilosofia ja fenomenologinen psykologia Ihmiskäsitys Kokemus ja uskonnollinen kokemus 2.4 Aihepiiriin liittyvä tutkimus 3 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA -AINEISTO 3.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävä 3.2 Tutkimusjoukko ja aineiston kokoaminen 3.3 Aineiston analyysi 3.4 Eettiset kysymykset 4 ANALYYSIN I VAIHE YKSILÖKOHTAISET MERKITYSVERKOSTOT 4.1 Ennakkokäsitysten sulkeistaminen ja tutkimusaineiston avoin lukeminen 4.2 Tutkimusaineistoa jäsentävien keskeisten sisältöalueiden muodostaminen 4.3 Aineiston jako merkityssuhteisiin 4.4 Merkityssuhteiden muuntaminen yleiskielelle 4.5 Merkityssuhteiden ja niistä tehtyjen muunnosten sijoittaminen sisältöalueisiin 4.6 Sisältöalueittaisten yksilökohtaisten merkitysverkostojen muodostaminen 4.7 Sisältöalueista riippumattomien yksilökohtaisten merkitysverkostojen muodostaminen 5 ANALYYSIN II VAIHE YLEISET MERKITYSVERKOSTOT 5.1 Merkityssuhteiden erottaminen ja muuttaminen merkityssuhde-ehdotelmiksi 5.2 Sisältöalueiden muodostaminen 5.3 Merkityssuhde-ehdotelmien sijoittaminen sisältöalueisiin 5.4 Sisältöalue-ehdotelmien muodostaminen 5.5 Ehdotelman muodostaminen yleiseksi merkitysverkostoksi 5.6 Yleiset hengellisen erämaan kokemusta kuvaavat merkitysverkostot 6 YHTEENVETO HENGELLINEN ERÄMAA -KOKEMUKSESTA 7 TULOSTEN TARKASTELUA SUHTEESSA MUIHIN ERÄMAA- TULKINTOIHIN

3 8 POHDINTA LÄHTEET JA KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1. Kirjoituspyyntö Liite 2. Kirjoitusohjeet Liite 3. Haastattelurunko Liite 4. Haastattelupäiväkirjan pohja Liite 5. Hengelliseen erämaahan liittyvä opetus Kotiryhmäverkostossa Liite 6. Yksilökohtaiset merkitysverkostot

4 1 JOHDANTO Ymmärrän hengellisen erämaan yhtenä uskonelämän vaiheena. Kuulin käytettävän hengellinen erämaa -ilmaisua ensimmäistä kertaa Kotiryhmäverkostossa, jonka toiminnassa olen ollut mukana vuoden 2000 keväästä lähtien. Hengellinen erämaa herätti mielenkiintoni ja se nousi uudestaan mieleeni tutkielmaseminaarissa, jonka aiheena oli spiritualiteetti. Ajattelin, että koska ihmiset käyttävät tätä ilmaisua hengellisen elämänsä yhteydessä, on sen tutkimisella jotain annettavaa spiritualiteetin teologialle 1. Spiritualiteetti nousee ihmisen olemukseen kuuluvasta perustarpeesta päästä lähelle Jumalaa ja sitä yhteyttä, johon ihminen on ihmisyytensä mukana luotu. 2 Spiritualiteetin tarkastelu korostaa uskon kokemuksellista ulottuvuutta. Spiritualiteetti voidaan ymmärtää uskossa elämisenä, johon liittyy myös epäilyn ja kuivuuden kaudet. 3 Erämaasanaa on käytetty juuri tällaisen uskonelämän kuivuuden kuvaamisessa, sekä spiritualiteetin alan kirjallisuudessa että laulujen, erityisesti virsien, sanoituksissa. Teologian tohtori Pauli Annala 4 korostaa erämaan merkitystä juutalaiskristillisessä traditiossa artikkelissaan Ulkoinen ja sisäinen autiomaa: Niin konkreettisena tilana kuin sisäisenä mielenmaisemanakin autiomaa kuuluu niin olennaisesti juutalais-kristilliseen traditioon, että sen tuntemus on välttämätöntä sille, joka haluaa tätä traditiota tuntea ja hallita. 5 Erämaa on saanut uskonnollisessa kielessä metaforisen ja symbolisen luonteen. Metafora on kielikuva, joka tuottaa merkityksiä rinnastusten avulla selittämällä tai tulkitsemalla yhtä seikkaa toisen kautta. Erityisen tärkeitä metaforat ovat uusien, ennalta tuntemattomien ilmiöiden merkityksellistämisessä, koska ilmiöt voidaan metaforan avulla rinnastaa johonkin jo tunnettuun. 6 Käytetyt metaforat riippuvat siitä, mitä aikaa eletään. 7 Hengellisestä todellisuudesta puhuminen on usein mahdollista vain metaforien avulla. Metaforat tarjoavat mahdollisuuden ymmärtää uskonnollisia kokemuksia ja käsitteitä ja mahdollisuuden tutkia sellaisia elämän alueita, jotka eivät ole aistien kautta tieteellisen tutkimuksen tavoitettavissa. Sen lisäksi, että metaforat jäsentävät 1 Spiritualiteetin teologia tutkii kokemusta Jumalasta, joka ihmiselle syntyy häntä ympäröivän todellisuuden kautta, sekä tähän kokemukseen johtavia teitä. Rissanen 1983, Toiviainen 2002, Häyrynen et al. 2003, 9. 4 Annala toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa systemaattisen teologian laitoksella. 5 Annala 2005, Lehtonen 1998, Wikström 1995, 40.

5 tapaa, jolla hengellinen alue voidaan ymmärtää, ne tarjoavat myös uusia oivalluksia hengellisestä elämästä. 8 Käsitteellä symboli ei ole yhtä selkeää merkitystä, vaan sitä käytetään vaihtelevasti eri tieteenaloilla. Se voi tarkoittaa muun muassa merkkiä, vertauskuvaa tai mielikuvaa. 9 Ihminen tuottaa symboleja, ja symbolit vuorostaan luovat ihmiselle merkityksiä. Upsalan yliopiston uskonnonpsykologian professori Owe Wikströmin mukaan erämaan ja yön kaltaiset symbolit ovat kuvia, jotka toimivat välittäjinä käsin kosketeltavan ulkomaailman ja sisäisen kokemusmaailman välillä. 10 Symbolit ovat sellaisia, että ne ovat osallisia sekä sisäiseen että ulkoiseen todellisuuteen. Wikströmin mukaan uskonnollisia symboleja ovat kannattelemassa ryhmät ja yksiköt. 11 Ihminen elää tietyssä yhteiskunnassa, tietyssä tulkintayhteisössä ja tietyssä symbolimaailmassa. 12 Yksilö ei luo omaa merkitysten malliaan, vaan omaksuu sen lähiympäristöstä. 13 Wikströmin mukaan yhteiseen mielikuvamaailmaan sisältyvien symbolinen avulla pidetään voimassa ja voimistetaan luottamusta siihen, mikä on todellista. Tämä tapahtuu siten, että joukko ihmisiä tunnistaa toistensa todellisuuskartat, keskustelee niistä ja vahvistaa ne. 14 Sanat kantavat siis merkitystä sellaisen ryhmän sisällä, jolla on samankaltaisia kokemuksia. 15 Monelle ihmiselle metaforat ja symbolit ovat voimakkaita kielimaailmoja, jotka kykenevät hahmottamaan ihmisen eksistentiaalista tilannetta. 16 Nykyajan ihmisen esiin tuomilla kokemuksilla on Wikströmin mukaan usein vastineensa niissä kuvissa ja metaforissa, joita on yleisesti käytetty kirkon piirissä. 17 Yksi sielunhoidon ja hengellisen ohjauksen tehtävistä on tuonpuoleisuutta koskevien kokemusten havaitseminen, esillä pitäminen ja syventäminen sekä niiden liittäminen kristillisen perinteen symbolimaailmaan. 18 Wikströmin mukaan omien kokemusten, sosiaalisen yhteisön ja kirkon tarjoamien kielikuvien välillä vallitsee vuorovaikutus, jossa mahdollistuu kristillisen uskon 8 Halstead 2006, Wikipedia. Vapaa tietosanakirja. 10 Wikström 1995, Wikström 2000, Wikström 2000, Wikström 2000, Wikström 2000, Wikström 2000, 112, Wikström 2000, Wikström 1995, Wikström 1995,

6 kasvu, kun käytettyjä kielikuvia muotoillaan uudelleen 19 ja kyseenalaistetaan tai oivalletaan niiden liittyvän tiettyyn kokemukseen. 20 Pastori Mauri Niemisen kirjoitus Tampereen hiippakunnan vuosikirjassa Matkalla on hyvä esimerkki tarpeesta tunnistaa ja liittää uskonelämän kriisi kristillisiin metaforiin. Hän kertoo kirjassa aistien yö -kokemuksestaan. 21 Hänen elämässään oli vaihe, jossa Jumala katosi näyttämöltä. Hänellä oli Jumalaa kohtaan ahdistavia epäilyksiä, joita hän yritti selittää pois. Hän tunsi tyhjyyttä ja ahdistusta yrittäessään lukea Raamattua ja rukous tuntui sanoilta, joita ei kuulla. Arki väsytti, eikä tuonut tyydytystä eikä rauhaa. Epäilykset muuttuivat masennukseksi. Hengellisen ohjaajan avulla hän lopulta alkoi hahmottaa kriisinsä Ristin Johanneksen kuvaamaksi aistien yöksi. Tässä tutkimuksessa pyritään saamaan tietoa Kotiryhmäverkostossa mukana olevien henkilöiden hengellinen erämaa -vaiheesta. Tavoiteltava tieto rajautuu tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kokemuksiin. Hengellisen erämaan käsitettä ei ole määritelty tutkimukseen osallistuville, vaan heidän kokemuksensa perustuvat heidän omaan käsitykseensä hengellisestä erämaasta. Tutkimustieto on kerätty puoliavoimilla haastatteluilla, jossa tutkimukseen osallistuvat kertovat omilla ilmaisutavoillaan tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Tutkimustuloksena on kymmenen, sekä yksilökohtaista että yleistä, kuvausta hengellinen erämaa -kokemuksesta. Kokemuksen kuvaamisen pyritään fenomenologisen lähestymistavan ja fenomenologisen psykologian analyysimenetelmän avulla. Tutkimusraportin alussa esitän tutkimuksen lähtökohdat eli määrittelen tutkimukseen liittyvät käsitteet ja selvennän lukijalle fenomenologisen lähestymistavan perusperiaatteita. Tämän jälkeen esitän tutkimustehtävän, aineiston ja analyysimenetelmän. Pohdin myös tutkimuksen tekoon liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tutkimus etenee kuvaamaan analyysivaiheita, joista lukija pystyy seuraamaan, miten tuloksena syntyneet kuvaukset eli merkitysverkostot ovat syntyneet. Tämän jälkeen vedän yhteen merkitysverkostoista esiin nousseet yleiset kokemukset. Tarkastelen myös tutkimukseen osallistuneiden kokemuksia suhteessa kirjallisuudessa esiintyviin erämaa-tulkintoihin. Lopuksi pohdin tutkimuksen luotettavuutta, tutkimuksen esiin nostamia kysymyksiä sekä tutkimustulosten sovellettavuutta. 19 Tämä on tarpeen, sillä monet vanhat uskonnolliset symbolit on käytetty loppuun, niiden merkitys on tyhjentynyt tai ne eivät tuota nykyajan ihmiselle enää assosiaatioita. Wikström 1995, Wikström 1995, Nieminen 2003,

7 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA 2.1 Erämaa kristillisessä kontekstissa Erämaa-sanan määrittely ja käyttö Erämaa tarkoittaa nykykielessä asumatonta aluetta. 22 Se on maapallolla sijaitseva luontainen ympäristö, jota ihmiset eivät ole muokanneet. Autiomaa on yksi esimerkki erämaasta. Autiomaa on kuivuuden tai kylmyyden takia lähes kasviton alue. Yleensä autiomaalla tarkoitetaan aluetta, jolla sataa harvoin. Kuumuuden, kylmyyden ja kuivuuden takia autiomaat ovat elämälle vihamielisimpiä paikkoja maan päällä. Autiomaiden keskellä saattaa olla keitaita, lähteitä ympäröiviä alueita, joilla on kasvillisuutta. 23 Tässä tutkimuksessa käytetään erämaa-sanaa, mutta sillä viitataan samalla autiomaan sisältämiin merkityksiin. Käytän autiomaa-sanaa kuitenkin paikoin niissä kohdissa, joissa olen lainannut toisen kirjoittamaa tekstiä ja kirjoittaja on itse käyttänyt tätä sanaa Raamatullinen kuva Raamattu on ensimmäinen ja suurin erämaata käsittelevä tekstikokonaisuus. 24 Lukuisat raamatunviitteet osoittavat kuinka merkittävä paikka erämaa juutalais-kristillisessä perinteessä on. Esimerkiksi Uudessa Testamentissa sana erämaa esiintyy rinnakkaisilmauksineen enemmän kuin 60 kertaa. 25 Tunnetuin Raamatun kuva erämaasta on Israelin 40 vuotta kestänyt erämaavaellus. David Jasperin mukaan israelilaisten aika erämaassa oli paradoksisesti yhtä aikaa kärsimistä ja kapinaa Jumalaa kohtaan, mutta myös aikaa, jolloin Jumala oli lähellä ja piti hellästi huolta kansastaan. 26 Vanhan Testamentin profeetat, erityisesti Jeremia ja Hoosea, puhuvat erämaasta Israelin kansan puhdistumisen ja uudistumisen paikkana. 27 Erämaa oli puhdistumisen lisäksi myös rukouksen ja yksinäisyyden paikka, jossa esimerkiksi Elia, Johannes Kastaja ja Jeesus oleskelivat. 28 Raamatun henkilöiden elämässä oli usein vaihe, jossa heitä valmistettiin tehtäviinsä ja kutsumukseensa erämaassa tai vuorella. 22 Wikipedia. Vapaa tietosanakirja. 23 Wikipedia. Vapaa tietosanakirja. 24 Jasper 2004, xviii. 25 Teinonen 1990, Jasper 2004, McGrath 1999, McGrath 1999, 101; Jasper 2004, xviii, 15; Johnston 1999, 8; Lempiäinen 2002, 332.

8 Esimerkiksi Jeesukselle erämaa oli koettelun paikka, josta hän aloitti palvelutehtävänsä. 29 Häyrysen ja Rissasen mukaan Raamatun kuvaamaan erämaahan ei tultu jäämistä, vaan matkan jatkamista varten, vaikka joskus erämaassa vietetty aika oli pitkä Kilvoittelun paikka Kiinnostus erämaahan kehittyi kahdella eri tavalla 200-luvun itäisessä kristillisyydessä. Jotkut tulkitsivat erämaa-kuvan kirjaimellisesti. Spiritualiteetin historiassa on monia esimerkkejä ihmisistä, jotka lähtivät erämaahan etsimään yhteyttä Jumalaan. 31 Esimerkiksi Pyhä Antonius Egyptiläinen (n ) vetäytyi seuraajineen autiomaahan ja perusti sinne uuden yhteisön päästäkseen eroon kaupungin synnillisestä elämästä. Autiomaa tarjosi hänelle paikan keskittyä Jumalaan ja hengelliseen elämään. 32 Erämaasta tuli paikka, jonne ihmiset pakenivat kaupunkien pahuutta ja rauhattomuutta tullakseen hyviksi. 33 Thomas Mertonin mukaan erämaa oli tuolloin luonnollinen asuinsija ihmiselle, joka tahtoi olla oma itsensä, köyhä ja yksinäinen luontokappale, joka ei ole riippuvainen mistään muusta kuin Jumalasta ja jolla ei ole mitään suurta suunnitelmaa itsensä ja luojansa välissä. 34 Erakkoelämän tavoitteena olikin karsia elämästä kaikki epäoleellinen. 35 Erämaa-isät uskoivat, että autio maa oli Jumalalle erityisen arvokas siksi, että se oli ihmiselle arvoton. 36 Erämaakilvoittelun perinne eli elinvoimaisena varhaiskirkossa ja antoi alkunsa kristillisen luostarilaitoksen synnylle. Näiden erakko- ja erämaa-isien hengellisiä neuvoja on säilynyt erilaisina kirjallisina kokoelmina Hengellinen allegoria, metafora ja symboli Toinen tapa tulkita erämaa-kuvaa 200-luvun itäisestä kristillisyydestä oli allegorinen 38. Allegorinen lähestymistapa tulkitsee erämaan tarkoittavan 29 Jasper 2004, 17; Häyrynen & Rissanen 1990, Häyrynen & Rissanen 1990, Annala 2005, McGrath 1999, Jasper 2004, Merton 1989, Metso 2003, Merton 1989, Häyrynen & Rissanen 1990, Allegoria on vertauskuvallinen esitystapa, jossa alkuperäinen käsite tai idea korvataan toisella. Wikipedia. Vapaa tietosanakirja.

9 lisääntyvän uskon ja pyhyyden hengellistä matkaa. Origenes näki Israelin vaelluksen erämaassa allegoriana kristilliselle elämälle: kristitty vaeltaa erämaassa ja pääsee lopulta luvattuun maahan. 39 Erämaahan liitettyjen kuvien ja aspektien kirjo on laaja. Vertauskuvallisesti erämaata voidaan pitää muun muassa tiedon ulottumattomissa olevan Jumalan tyhjänä ja mahtavana kuvana, joka paljastaa jotakin Jumalasta ja vetää ihmistä Jumalan kaikkialle ulottuvan läsnäolon piiriin, 40 tai se voidaan ymmärtää mielensisäiseksi paikaksi, jossa ei ole häiriötekijöitä, jossa ihminen on yksin Jumalan kanssa ja jossa on aikaa hengellisten asioiden reflektoimiselle. 41 Erämaassa vaeltaessaan ihminen alkaa kysellä, mikä on totuus. 42 Se voi olla itsensä ja Jumalan kohtaamisen paikka 43 tai näyttämö, jolta jokin uusi saa alkunsa. 44 Erämaa on samalla kertaa hedelmätön ja hedelmällinen ja se symboloi yhtäältä keskeneräisyyttä ja täyttymystä Tulkintoja Kristilliset kirjoittajat ovat löytäneet erämaan ja siihen liitettyjen kuvien, kuten kuivuuden ja yksinäisyyden, vertauskuvalliset käyttömahdollisuudet kuvatessaan yksilön uskonelämän vaiheita. Seuraavassa esitän seitsemän eri kirjoittajan tulkintaa erämaasta tai siihen rinnastettavissa olevista kuivuuden ja pimeyden vaiheista. Osa kirjoittajista on spiritualiteetin historian tunnettuja nimiä, osa nykyajan tutkijoita tai muita hengellistä kirjallisuutta tuottavia henkilöitä. Ristin Johannes, 1500-luvulla elänyt espanjalainen karmeliittaveljien sääntökuntaan kuulunut mystikko, kirjailija ja runoilija, on tunnettu käsitteestään sielun pimeä yö. Johanneksen mukaan yöhön kuuluu kolme elementtiä: halujen kuolettuminen, uskon taival ja Jumalan kommunikaatio 46 sielulle. Yö merkitsee Johannekselle alemmalta tasolta ylemmälle tasolle kulkemista, jonka päämääränä on mystinen yhtyminen jumaluuteen. Johanneksen kuvaama pimeä yö jakautuu 39 McGrath 1999, Johnston 1999, McGrath 1999, 101; Jasper 2004, xii xiii. 42 Jasper 2004, xi. 43 Jasper 2004, xii xiii. 44 Annala 2005, Annala 2005, Johanneksen käyttämä termi kommunikaatio on ymmärrettävä ilmaisuilla: tehdä yhteiseksi, pitää yhteisenä, jakaa omastaan toiselle. Se ei siis tarkoita viestintää eikä tiedotusta. Teinonen 2004, 19.

10 aistien yöhön ja sielun yöhön 47, joiden aikana tapahtuu hengellistä puhdistumista. 48 Ensimmäisessä yössä, aistien yössä, sielu puhdistetaan aistiselta osaltaan. Johanneksen mukaan tämä vaihe on tavallinen ja moni ihminen voi kokea sen. 49 Käsittelen seuraavassa vain Johanneksen kuvaamaa aistien yötä. Sielun aistinen osa puhdistautuu kuivuudessa, joten aistien yöllä on enemmän yhtymäkohtia hengelliseen erämaahan kuin sielun yöllä, jossa sielu puhdistautuu pimeydessä. 50 Johannes vertaakin aistien yötä kuivaan kauteen. Aistien yöhön astutaan, kun Jumala vetää sielun aloittelijoiden tilasta edistyvien tilaan. Aloittelijoilla on tiettyjä ominaisuuksia, joista Jumala haluaa heitä puhdistaa ja viedä heitä eteenpäin. Johannes kuvaa seitsemän pääpahetta, joita aloittelijoilla ilmenee. 51 Näitä ovat ylpeys, hengellinen ahneus, irstaus, vihamielisyys, hengellinen kohtuuttomuus, hengellinen kateus ja tympääntyminen. 52 Aistien yössä oleva ihminen etsiessään omaa henkeään kadottaa tyyneyden ja rauhan hengen, joka hänellä on aikaisemmin ollut. 53 Toisinaan aistien yössä olevalla syttyy tietty Jumalan kaipuu, joka käy niin väkeväksi, että Jumalan rakkauden janossa ihminen kokee kuivuutta ja tyhjyyttä, hänen voimansa nääntyvät ja into ja palavuus katoavat. Hengellisen elämän harjoittaminen tuntuu lisäksi ikävältä ja katkeralta. 54 Ristin Johannes antaa kolme merkkiä, joista tietää, onko ihminen kulkemassa läpi hänen kuvaamaansa aistien yötä. Ensimmäinen merkki on, että sielu ei saa mielihyvää eikä lohdutusta jumalallisista eikä luoduista asioista. Jumala ei aistien yön aikana salli sielun löytää mistään nautintoa. Toinen merkki on se, että sielu tuntee murhetta ja huolta muistaessaan Jumalaa. Mielihyvän puutteen takia sielu ei usko palvelevansa Jumalaa vaan luulee kääntäneensä hänelle selkänsä. Kolmas merkki on, ettei sielu enää kykene mietiskelemään eikä päättelemään mielikuvituksensa avulla, koska Jumala ei ole enää yhteydessä sieluun aistien välityksellä. 55 Ruotsalainen uskonnonpsykologian professori Owe Wikström on kuvannut hengellisen kypsymisen yleisiä piirteitä matkakertomuksen muodossa, jota hän 47 Tämän jaon taustalla vaikuttaa Johanneksen käsitys sielusta, jossa on henkinen ja aistinen puoli. Aistiseen kuuluvat ulkoiset aistit, kuten näkö-, kuulo- ja hajuaisti, mutta myös sisäiset aistit, kuten mielikuvitus. Henkiseen taas kuuluvat ymmärrys, muisti ja tahto. Teinonen 2004, Teinonen 2004, 7 8, Ristin Johannes 2004, Ristin Johannes 2004, Ristin Johannes 2004, Ristin Johannes 2004, Ristin Johannes 2004, Ristin Johannes 2004, Ristin Johannes 2004,

11 kutsuu tieksi. 56 Wikströmin mukaan ihminen, joka uskoo Jumalaan, joka tahtoo seurata Kristusta ja yrittää toteuttaa Jumalan tahtoa, kulkee erilaisten vaiheiden tai kehitysasteiden läpi. Nämä vaiheet ovat nimeltään kaipaus, esimaku, parannus, armo, yö, valo ja vaellus. Vaiheiden aikana ihmisen näkemys omasta itsestään, uskostaan ja Jumalasta muuttuu. 57 Wikströmin kuvaamaan tiehen kuuluu pimeyden kausi, jolloin Jumalan poissaolon tunne voimistuu. 58 Wikström nimittää yötä Jumalan kätkeytymisen vaiheeksi. Wikströmin mukaan muita sielunhoidon historian yöstä tuntemia nimiä ovat muun muassa erämaa, epätoivon suo, hengen köyhyys ja minän kuolema. 59 Wikström siis käyttää erämaa-sanaa ja pimeä yö - käsitettä samassa merkityksessä. Pimeyteen ja kuivuuteen joutuminen ovat molemmat ilmaisuja kaudesta, jolloin kristitty ei enää koe Jumalan läsnäoloa. 60 Wikströmin mukaan erityisesti ihmiset, joita ajaa eteenpäin voimakas toive oppia tuntemaan Jumalaa enemmän ja vahvistaa henkilökohtaista suhdettaan Jumalaan, joutuvat niin sanottuun tunteiden yöhön, jolloin sekä voimakkaat, että heikot tunteet ehtyvät. 61 Yössä romutetaan kaikki kokemukset, joihin ihminen on aikaisemmin luottanut. 62 Pimeys tuntuu aluksi sietämättömältä, mutta ihminen alkaa pimeydessä kyseenalaistamaan arkista menemistään. Ihminen aavistaa, että hänen on katkaistava siteensä maailmaan ja etsiydyttävä kohti Jumalaa, joka on kaiken sisäisen elämän perusta. 63 Katolilainen munkki, kirjailija ja rauhanaktivisti, Thomas Merton ( ), kuvaa erämaata toivottomuuden kotina. Hänen mukaansa ihminen elää kasvotusten toivottomuuden kanssa siihen suostumatta. Ristin toivolla ihmisen täytyy nujertaa toivottomuus ja käydä lakkaamatta sotaa epätoivoa vastaan. Tätä sodankäyntiä toivon ja toivottomuuden välillä Merton kutsuu erämaaksi. 64 Mertonin kuvaama erämaa on täynnä epävarmuutta, uhkaa, nöyryytystä ja pelkoa. 65 Tämän lisäksi Merton puhuu vaiheesta, jolloin Jumala vetää läsnäolon tuntunsa pois. Tämä tapahtuu, jotta ihminen voisi vahvistua uskossa. Jumalaa ei tällöin voi löytää enää omasta sisimmästään vaan ulkopuolelta. Ihmisen on 56 Wikström 1995, Wikström 1995, Wikström 1995, 147, Wikström 1995, Wikström 2000, Wikström seuraa omassa pimeyden vaiheen kuvauksessaan pääosin Ristin Johanneksen kuvaamaa yötä. 62 Wikström 1995, Wikström 1995, Merton 1989, Merton 1989, 92.

12 poissa. 67 Irlantilaissyntyisen teologian professorin ja mystiikan tuntijan William mahdollista ensimmäistä kertaa löytää Jumala kuivuuteen nääntyvän uskon, toivon avulla. 66 Mertonin mukaan Jumalan poissaoloa on kahdenlaista. Ensimmäisessä poissaolossa ihminen on asettanut Jumalan paikalle toisen jumalan, jonka takia ihminen kieltäytyy siitä, että Jumala tuntisi hänet. Jumala on läsnä, mutta epäjumalan läsnäolo torjuu Jumalan läsnäolon. Tätä hän kutsuu tuomitsevaksi poissaoloksi. Toinen Mertonin mainitsema poissaolo on pyhittävää poissaoloa, jossa Jumala tyhjentää ihmisen sielun kaikista kuvista, joista voisi tulla palvonnan kohteita, ja kaikista huolista. Pyhittävässä poissaolossa Jumala on läsnä. Mertonin mukaan Jumalan läsnäoloa vahvistaa se, että kaikki muu on Johnstonin mukaan ihminen kokee vaihteluita Jumalan läsnä- ja poissaolon tunnussa edetessään Jumalan luo vievällä polulla. Hänen mukaansa ihminen ei aina kykene tuntemaan Jumalan kaikkialle ulottuvaa läsnäoloa. Johnstonin kuvaamaan mystiseen polkuun kuluu hylkäämisen, lohduttomuuden ja pimeyden hetkensä, jolloin Jumala näyttää olevan kaukana. Hän kutsuu tätä pimeyttä Ristin Johanneksen tavoin aistien yöksi. Yhtenä lohduttomuuden syynä Johnston pitää tavallista arkielämän kipua. Arjen vaikeudet ja kivut voivat johtaa lohduttomuuden tilaan, jossa kysytään, missä on Jumala. Tämä lohduttomuus sisältää negatiivisia tunteita, kuten pitkäveteisyyttä, masennusta, turvattomuutta, surua, alavireisyyttä ja saamattomuutta. 68 Johnston kuvaa, kuinka Jumalan läsnäolo muuttaa ihmistä perustavanlaatuisesti johdattaen tämän sisäisen autiomaan halki. Kun ihminen astuu autiomaahan ilman arjen hälinää, kirjoja, lehtiä ja televisiota, jotka eivät enää ole pommittamassa aisteja, hänelle avautuu mahdollisuus psyyken syvempien kerrosten esiin tulemiselle. 69 Johnstonin mielestä lohduttomuus ja pimeys kuuluvat mystiseen prosessiin, koska mystisessä elämässä ihminen joutuu kohtaamaan oman nurjan puolensa. Uusi tajunnantila omasta nurjasta puolesta voi olla hyvin tuskallinen, ja se voi ottaa pelon, ahdistuksen, neuroosien, lapsuusajan turhautumien, menneisyyden haavojen, syyllisyyden tai kipujen muodon. 70 Sisterssiläismunkki ja apotti Thomas Keatingin mukaan Ristin Johanneksen yön selittämisen välineeksi tarvitaan meidän aikanamme 66 Merton 1989, Merton 1992, Johnston 1999, Johnston 1999, 55, Johnston 1999,

13 psykologian kieltä. Sielun pimeä yö merkitsee Keatingille alitajunnan paranemista ja autiomaa symboloi kohtaamista valeminän kanssa sekä sisäistä puhdistautumista. 71 Ristin Johanneksen tavoin Keating on sitä mieltä, että Jumala haluaa vapauttaa ihmiset epäkypsistä tavoista olla suhteessa Häneen. 72 Myös Keatingin mukaan ihminen kulkee hengellistä matkaa. Keatingin kuvaamalle matkalle on luonteenomaista lisääntyvä tieto oman persoonallisuuden pimeästä puolesta ja varhaislapsuudesta saaduista tunnevammoista. 73 Hengellisen matkan tarkoituksena on hänen mukaansa poistaa se ihmiselle luontainen harhaluulo, että Jumala ei ole läsnä. Keatingin mukaan Jumala vie ihmisen aistien yöhön, jotta ihminen ottaisi vastuun itsestään ja antaisi henkilökohtaisen vastauksen Kristuksen kutsuun seurata häntä. 74 Aistien yössä puretaan pois myös hengellinen alkuinnostus. Aistien yössä ihminen ei koe ainoastaan kuivuutta suhteessa Jumalaan vaan tyydyttämättömyyttä kaikilla elämän alueilla, joilta hän on etsinyt onnea. 75 Keatingin mukaan ihminen tulkitsee helposti rukouksessa koetun kuivuuden Jumalan poissaoloksi, vaikka oikeasti Jumala kommunikoi ihmisen kanssa syvemmällä tasolla. Yksi aistien yön merkeistä on taipumus yksinäisyyteen ja hiljaisuuteen, oleminen yksin Jumalan kanssa, vaikka siitä ei saa mitään tyydytystä. 76 Systemaattisen teologian laitoksen dosentti ja teologian tohtori Pauli Annala tarkastelee Teologiseen Aikakauskirjaan kirjoittamassaan artikkelissa autiomaan asemaa ja merkitystä juutalais-kristillisessä perinteessä. Annala puhuu ulkoisesta ja sisäisestä autiomaasta, autiomaan tämänpuoleisuudesta ja tuonpuoleisuudesta. Annalan mukaan ulkonaisilta olosuhteiltaan karu autiomaa tarjoaa hedelmällisen ympäristön sille, joka haluaa jäsentää itsensä ja elämänsä uudelleen. Hengellistä uudistusta etsivä ihminen antautuu jumalallisen luomistyön kohteeksi vetäytymällä autiomaahan uuden löytämisen toivossa. Autiomaassa ihminen joutuu vastatusten oman keskeneräisyytensä kanssa. Hedelmätön autiomaa on Annalan mukaan jokaisen hengellisen matkan alku, sillä hengellistä hedelmällisyyttä edeltää aina ensin kuiva kausi. Täydellisyyden tie alkaa aina oman puutteellisuuden ja epätäydellisyyden tunnistamisesta. 77 Annala pitää 71 Keating 1999, Keating 1999, Keating 1999, Keating 1999, Keating 1999, Keating 1999, Annala 2005, 210, 217.

14 autiomaata juutalais-kristillisen spiritualiteetin voimavarana, johon työelämän uuvuttama ihminen voi vetäytyä hetkeksi hengähtämään ja raivaamaan itselleen tilaa, jotta voisi asettaa itselleen uusia päämääriä. 78 Amerikkalainen evankelista, Raamatun opettaja ja kirjailija John Bevere on kirjoittanut hengellistä erämaata käsittelevän teoksen Voitto erämaassa. 79 Beveren näkemyksen mukaan erämaa on paikka tai ajanjakso, jonka kautta jokaisen kristityn tulee kulkea tullessaan lähemmäksi Jumalaa. Se on valmistumisen aikaa. Valmistumisella Bevere tarkoittaa jumalallisen luonteen kehittymistä, jotta ihminen voisi toimia kutsumuksensa mukaisessa palvelutehtävässä. Jokaisen erämaa käsittää erilaisia olosuhteita, mutta siinä olemisen tarkoitus on etsiä Jumalan tahtoa. 80 Beveren mielestä erämaa voi olla kuiva paikka sekä hengellisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti että fyysisesti. 81 Ihminen kohtaa erämaassa usein hämmennystä, turhautumista, pelkoa, epäilyksiä, yksinäisyyttä, masennusta ja vihaa. Ihmisen yleinen kysymys erämaassa on: Jumala, missä sinä olet? Ihminen kaipaa kuulla Jumalan ääntä, mutta vastassa on vain hiljaisuus. Rukouksiinkaan ei tunnuta saavan vastausta. 82 Jumala ja hänen lupauksensa näyttävät erämaassa olevan kilometrien päässä ja ihmisestä tuntuu, että hän on ei-rakastettu ja unohdettu. 83 Beveren mukaan erämaan syynä ei kuitenkaan ole Jumalan hylkääminen tai rangaistus. 84 Jumala johdattaa erämaahan koetellakseen ja jotta ihminen tietäisi oman sydämensä todellisen tilan. Erämaassa Jumala täyttää ihmisen tarpeet, mutta ei hänen halujaan. Beveren mukaan henkilöt, jotka etsivät vain Jumalan siunauksia, uupuvat kuivissa erämaissa. 85 Bevere pitää erämaan synnyttämiä muutoksia, jotka vievät lähemmäksi Jumalaa, aina hyvinä, vaikka ne eivät aina ole helppoja Annala 2005, Bevere on kirjoittanut useita menestyskirjoja ja johtaa perustamaansa palvelutyötä nimeltä Messenger International. Hänen kirjansa, Voitto erämaassa, on opinnäytetyöni kannalta huomionarvoinen, koska se on ainut löytämäni suoraan hengellistä erämaata käsittelevä teos. Wikipedia. Vapaa tietosanakirja. 80 Bevere 2006, Bevere 2006, Bevere 2006, 11, Bevere 2006, Bevere 2006, Bevere 2006, Bevere 2006, 137.

15 2.2 Kotiryhmäverkosto Kotiryhmäverkosto on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä vaikuttava yhteisö. 87 Se toimii evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksen pohjalta yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa ja sen tarkoituksena on edistää ihmisten hengellistä kasvua ylläpitämällä kotona kokoontuvien pienryhmien verkoston toimintaa. Kotiryhmäverkosto kirjattiin syksyllä 2000 yhdistysrekisteriin, jolloin se otti käyttöön nimen Kotiryhmäverkosto ry. Yhdistys hyväksyttiin keväällä 2001 Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliiton (SKSK) jäsenjärjestöksi. Kotiryhmäverkostolla on kolme pappia päätoimisina työntekijöinä: Hannu Vuorinen, Jorma Karanko ja Anitta Vuorela. He ja neljä muuta johtoryhmän jäsentä johtavat toimintaa kuusijäsenisen hallituksen alaisuudessa. Kotiryhmäverkosto tiedottaa toiminnastaan omilla kotisivuillaan ja kuukausittain ilmestyvässä Verkosto-lehdessä. Yhteisö on perustettu syksyllä 1999, jolloin se aloitti jumalanpalvelustoiminnan Ruoholahden vanhalla seurakuntakodilla. Synnyn taustalla oli kokemus siitä, että perinteinen seurakuntatyö ei aina pysty vastaamaan siihen yhteisöllisyyden kaipuuseen, jota monilla pääkaupunkiseudulla asuvilla on. Tarkoituksena oli myös tavoittaa hengellisesti kodittomia ja kirkosta vieraantuneita, joita perinteinen työmuoto ei tavoita. Myöhemmin toiminta siirtyi Paavalin seurakunnan antaman tuen myötä Hermannin seurakuntakodille. Syksyllä 2002 toiminta siirtyi edelleen Toukolan kirkkoon. Tammikuusta 2004 alkaen Kotiryhmäverkoston toiminta jakaantui kahtaalle, kun Vanhakirkko tarjosi tilansa Verkoston käyttöön. Vanhankirkon toiminta profiloitui enemmän evankelioivaksi tapahtumaksi ja oli vapaamuotoisempi kuin Toukolan messut. Jumalanpalveluksia on pidetty alusta alkaen joka toinen sunnuntai lukuun ottamatta kesätaukoja. Tammikuusta 2004 toukokuuhun 2005 vietettiin iltakirkkoja Vanhassa kirkossa vuoroviikoin Toukolan iltamessujen kanssa. Elokuusta 2005 lähtien iltakirkkoja on pidetty Vanhan kirkon sijaan Vantaankosken Martinristin tiloissa. Yhteisön jumalanpalvelukset ovat opetuspainotteisia: kirkkovuoden tekstien sijaan saarnataan yleensä tietystä teemasta. Myös jumalanpalveluksen rakenne poikkeaa hieman normaalista jumalanpalveluskaavasta: se alkaa ehtoollisella ja jatkuu opetuksella. Jumalanpalveluksen musiikista vastaavat musiikkiryhmät, joiden käyttämä 87 Verkosto.net 2006.

16 musiikki on ylistyspainotteista. Jumalanpalveluksen jälkeen on pienimuotoista tarjoilua ja aikaa seurustelulle sekä mahdollisuus rukouspalveluun. Kotiryhmäverkoston toiminta-ajatus liittyy laajemmin kansainväliseen soluseurakunta-ajatteluun, jonka takia pienryhmät eli solut ovat olleet alusta alkaen osa Verkostoa. Verkosto painottaa, että yhteys toisiin ihmisiin, kristittyinä keskinäisessä yhteydessä kasvaminen, on oleellinen tekijä hengellisessä kasvussa. Painotus on siis itse asiassa enemmänkin pienryhmissä kuin messussa. Solu on kuin pieni seurakunta, jossa kokoonnutaan koteihin ylistämään, lukemaan Raamattua, keskustelemaan uskosta ja uskonelämästä sekä rukoilemaan. Pienryhmän tarkoitus ei ole olla suljettu vaan tavoittava yhteisö, joka kutsuu uusia ihmisiä uskon yhteyteen. Tämä tapahtuu erityisesti jo olemassa olevien ihmissuhteiden kautta. Pienryhmiin liittyy myös Verkoston korostama opetuslapsettaminen, joka tapahtuu henkilökohtaisen mentoroinnin ja opetuksen kautta. Kotiryhmiä on tällä hetkellä noin 35 eri puolilla pääkaupunkiseutua. Soluja on erilaisia: mies- ja naissoluja, sekasoluja, opiskelijasoluja, perhesoluja, lastenja varhaisnuorten soluja sekä harrastesoluja. Soluseurakunta-ajatteluun liittyy, että jokainen kristitty on kutsuttu kasvamaan toisten ihmisten palvelijana. Tämän takia Verkosto tukee jokaista jäsentään omien lahjojensa löytämisessä sekä Jumalalta saamansa kutsumuksen toteuttamisessa. Kotiryhmäverkoston kävijäkunta kuuluu poikkeuksellisesti ikäluokkaan, jota luterilainen kirkko on huonosti tavoittanut. 88 Kotiryhmäverkostossa käy paljon perheellisiä, keskiikäisiä ja nuoria aikuisia. 2.3 Kokemus tutkimuskohteena fenomenologinen lähestymistapa Tämän tutkimuksen kohteena on inhimillinen kokemus tietystä ilmiöstä, hengellisestä erämaasta. Tutkimuksen kohde, kokemukset, ohjasi minua sekä tutkimusotteen valinnassa, joka on tässä tutkimuksessa kvalitatiivinen, että lähestymistavan valinnassa, joka on fenomenologinen. 89 Käytän tutkimuksessani fenomenologisen psykologian tutkimusmetodia. Vaikka metodi on nimetty fenomenologisen psykologian analyysimenetelmäksi, soveltuu se kaikille tieteenaloille, joissa pyritään tavoittamaan ihmisten elämäntilanteeseensa liittämiä 88 Närhi 2003, Tavoittelen tietoa ihmisten yksilöllisistä kokemuksista. Tällaista tietoa voin parhaiten saada kvalitatiivisen tutkimuksen avulla. Kvalitatiivisen tutkimusperinteen sisällä on suuri joukko erilaisia lähestymistapoja ja metodeja, jonka joukossa on myös fenomenologinen tutkimus. Valitsin fenomenologisen menetelmän, koska se soveltuu tutkimukseen, jonka tavoitteena on ihmisten kokemusten kuvaaminen. Åstedt-Kurki & Nieminen 1997, 152.

17 merkityksenantoja. 90 Fenomenologiaan pohjautuva menetelmä on luonteeltaan induktiivinen eli kuvaileva. Se pyrkii tavoittamaan ja kuvamaan ilmiön sellaisena, kuin se aidosti tutkittavalle ilmenee. 91 Fenomenologisen psykologian tutkimusaihe voi olla periaatteessa mikä tahansa kokemus, oli kokemus sitten tosi tai kuviteltu, empiirisesti mitattavissa tai subjektiivisesti koettu. 92 Ennen tutkimustyöni aloittamista en ollut kuullut sanaa fenomenologia. Törmäsin sanaan teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin II, kun etsin tutkimusaiheelleni sopivaa analyysimenetelmää. Timo Laine oli kirjoittanut kyseiseen teokseen artikkelin Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. 93 Lukemani artikkelin perusteella fenomenologinen lähestymistapa näytti sopivan tutkimuskohteeseeni ja aloin etsiä siitä lisää tietoa. Koska fenomenologiassa tutkitaan kokemuksia, se sopii hyvin tutkimukseni aiheeseen, joka sekin liittyy ihmisten kokemuksiin. Lukkarisen mukaan kokemuksellinen tieto vähän tutkituista tai vaikeasti määriteltävistä asioista on parhaiten saavutettavissa fenomenologisen lähestymistavan avulla. 94 Kuvailevan tutkimuksen, jota fenomenologia edustaa, etuna on kyky poimia eroja yksilöiden tavasta kokea uskoa. 95 Hengellinen erämaa -ilmaisun metafora-luonne sopii myös hyvin fenomenologiseen tutkimusmetodiin, koska metaforalle on luonteenomaista monimerkityksisyys ja fenomenologia liikkuu juuri merkitysten alueella Fenomenologinen tieteenfilosofia ja fenomenologinen psykologia Fenomenologia voidaan jakaa karkeasti fenomenologiseen filosofiaan ja psykologiaan. Alun perin fenomenologia on ollut filosofiaa. Fenomenologinen filosofia on välttämätön psykologian itseymmärryksen syventämiseksi, koska fenomenologisessa psykologiassa käytetyt käsitteet nousevat fenomenologisen filosofian vaikutuspiiristä. 97 Fenomenologisen filosofian kaksi keskeistä vaikuttajaa olivat saksalainen filosofi ja matemaatikko Edmund Husserl ( ) ja hänen oppilaansa Martin Heidegger ( ). Husserl edusti niin sanottua puhdasta fenomenologiaa, jonka ohjelmanjulistus Zu den Sachen selbst 90 Perttula 1995, ii. 91 Perttula 1995, Perttula 1995, 64; van Manen 1990, Laine Lukkarinen 2001, Heitink 1999, Laine 2001, 27, Perttula 1995,

18 ( Paluu asioihin itseensä ) vaati hylkäämään teoriat, ennakko-oletukset, uskomukset ja subjektiiviset arvostukset. Heideggeristä kehittynyttä filosofista suuntausta kutsutaan taas eksistentiaaliseksi fenomenologiaksi, joka toi fenomenologiseen kuvaukseen mukaan hermeneuttisen näkökulman. 98 Fenomenologia psykologiana on kiinnostunut todellisuuden reaalisisältöisestä tasosta, kun taas fenomenologinen filosofia on kiinnostunut todellisuuden rakenteellisesta tasosta sellaisena kuin se ilmenee ihmisen kokemuksessa. 99 Fenomenologisen psykologian tutkimusmetodin uranuurtajan Amedeo Giorgin mielestä eroista huolimatta fenomenologinen psykologia sisältää niin monia fenomenologisen tradition perusominaisuuksia, että sitä voidaan perustellusti nimittää fenomenologiseksi tutkimukseksi. 100 Juha Perttulan mukaan fenomenologisen psykologian käsitettä voidaan käyttää, jos fenomenologia-käsite viittaa tutkimustavan perusperiaatteisiin, eikä tutkittavaan ilmiökenttään Ihmiskäsitys Kaikessa ihmistutkimuksessa on taustalla jonkinlainen käsitys ihmisestä. 101 Empiirisen tutkimuksen kannalta ihmiskäsityksellä tarkoitetaan kaikkia niitä ihmistä tutkimuskohteena koskevia edellytyksiä ja olettamisia, jotka ovat mukana siinä vaiheessa, jossa tutkija rajaa kohteensa ja valitsee menetelmänsä. 102 Perttulan mukaan fenomenologisessa psykologiassa tutkimuksen taustalla oleva ihmiskäsitys on olennaisessa osassa tutkimuksen ontologisessa perustelussa. 103 Fenomenologinen psykologia lainaa Lauri Rauhalan holistisen ihmiskäsityksen eksistentiaalisesta fenomenologiasta. 104 Rauhalan ihmiskäsityksessä ihminen on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka todellistuu eli tulee olemassa olevaksi kolmessa eri perusmuodossa, jotka ovat tajunnallisuus (psyykkis-henkinen olemassaolo), kehollisuus (olemassaolo orgaanisena tapahtumisena) ja situationaalisuus (olemassaolo suhteina todellisuuteen). 105 Seuraavassa tarkastelen lyhyesti näitä kolmea olemassaolon perusmuotoa. 98 Perttula 1995, 6 8; Lukkarinen 2001, ; Lehtovaara 1995, Tämä tarkoittaa, että fenomenologisessa filosofiassa kohteiden reaalista olemassaoloa ei pidetä merkityksellisenä. Perttula 1995, Giorgi 1985, Laine 2001, Rauhala 1989, Perttula 1995, Perttula 1995, Rauhala 2005, 32.

19 Tajunta käsitetään tässä ihmiskäsityksessä inhimillisen kokemisen kokonaisuudeksi. Tajunnallisuuden olemus on mielellisyyttä. Mielen avulla ymmärrämme asiat joksikin eli toisin sanoen mieli antaa merkityksiä. Mielet suhteutuvat toisiinsa niiden sisäisen merkitsevyyden sitomina. Kun mieli asettuu tajunnassamme suhteeseen jonkin objektin, asian tai ilmiön kanssa siten, että ymmärrämme tämän objektin mielen avulla joksikin, syntyy merkityssuhde. Tajunnallinen tapahtuminen on näiden merkityssuhteiden organisoitumista. Tajunnallisuuden toimintatavat ovat psyykkinen (koettu) ja henkinen (eletty). Psyykkisellä ei ole kykyä itse tiedostukseen eli suurin osa on tiedostamatonta. Tietoiseksi kokemuksellinen sisältö tulee vasta ajallisessa seurannassa. Henkisen toiminnan avulla ihmisellä on sen sijaan mahdollisuus hahmottaa niin itseään kuin itsensä ulkopuolista, niin mennyttä, nykyisyyttä kuin tulevaa. Henkisen toiminnan myötä ihmisellä on kyky reflektoida ja eritellä kokemuksiaan. 106 Henkisessä toiminnassaan ihminen voi myös käsitteellistää kokemuksensa ja käsitteiden avulla kommunikoida psyykkisistä tiloistaan toisille ihmisille. 107 Toinen olemassaolon perusmuoto, kehollisuus, saa sisältönsä niiden orgaanisten prosessien kokonaisuudesta, joissa ihmiselämä toteutuu aineellisuudessa. Olemassaolon orgaanisia tapahtumia ovat esimerkiksi aivot, hermosto, verenkierto ja geenit. 108 Situationaalisuudella taas tarkoitetaan elämäntilannetta eli kaikkea sitä, johon ihminen on kehon ja tajunnan kautta suhteessa. Tämä suhteessa oleminen on miellettävä ihmiseen kuuluvana, ihmisenä olemisena. Situaation rakennetekijöitä eli elämän realiteetteja voivat olla esimerkiksi taloudelliset ja maantieteelliset olot, kulttuuri, arvostukset, uskonnolliset virtaukset ja ihmissuhteet. Situaation tärkeys ihmisen olemismuotona näkyy selvästi hänen identiteettinsä muodostuksessa. Osa ihmisen situaation rakennetekijöistä määräytyy ilman, että ihminen itse voi vaikuttaa niihin. Monia situaationsa rakennetekijöitä ihminen taas voi itse valita ja siten muunnella situationaalisuuttaan. 109 Jumalaan, 110 Myös kristillinen ihmiskäsitys, jonka perustana on ihmisen suhde on otettava tutkimuksessani huomioon. Tämä sen vuoksi, että tutkimani hengellinen erämaa -kokemukset liittyvät osaksi ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen ja koska oma ihmiskäsitykseni on kristillinen. Kristillistä 106 Rauhala 2005, 34 37, Perttula 1995, Rauhala 1989, Rauhala 2005, 39, Lindvall 1997, Rauhala 1989, Hirsjärvi 1985, 139.

20 ihmiskäsitystä on vaikea verrata erilaisiin tiede- tai aatepohjaisiin ihmiskäsityksiin muun muassa siksi, että uskonto vie elämäntulkinnan alueelle, jossa rationaalisten selitysten sijaan tulevat kuvat, metaforat ja symbolit. 111 Teologia kuitenkin tarvitsee eri alojen näkökulmia ymmärtääkseen ihmistä, hänen toimintaansa ja reaktioitaan. 112 Kristillisessä ihmiskäsityksessä on piirteitä, jotka yhtyvät monien muiden suuntausten ihmiskäsitysten keskeisimpiin piirteisiin. 113 Rauhala pitää mahdollisena rationaalisesti perustellun ihmiskäsityksensä laajentamista uskon antamalla sisällöllä. Hän kutsuu tällaista ihmiskäsitystä uskon laajentamaksi ihmiskäsitykseksi. Kun uskon annetaan avartaa ihmisen olemassaolon perusulottuvuuksia edellyttämällä myös kuolemanjälkeistä elämää, merkitsee se holistisessa ihmiskäsityksessä sitä, että ihmisen situaatioon tulee maallisten rakennetekijöiden lisäksi myös taivasmaailman rakennetekijöitä. 114 Rauhalan mukaan nimitykset kuten Jumala, taivas, iankaikkinen autuus tai kadotus, kuoleman jälkeinen tila, tuonpuolinen ja niin edelleen, ovat tämän ihmiskäsityksen mukaan ihmisen situaatiota siinä mielessä ja sillä tavalla, kuin ihminen on tai uskoo olevansa suhteissa niihin. 115 Kristillinen ihmiskäsitys ei ole tarkasti määriteltävissä, koska Raamattu ei sisällä tarkasti määriteltyä oppia ihmisestä. 116 Suhde Jumalaan on kuitenkin perusta, jota ei kristillisessä ihmiskäsityksessä voi sivuuttaa. 117 Kristillisessä teologiassa se tarkoittaa, että ihminen nähdään Jumalan luomana, Jumalan yhteydestä irtautuneena ja langenneena, mutta myös lunastettuna ja pelastettuna. 118 Holistisen ihmiskäsityksen tavoin kristillisessä ihmiskäsityksessä ihminen on aina kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen: Ihminen on ruumis /liha, sielu ja mieli /henki. Ruumiin välityksellä ihminen on yhteydessä ympäröivään maailmaan, jonka osa hän on (vrt. holistisen ihmiskäsityksen kehollisuus ja situationaalisuus). Mielensä avulla ihminen saa yhteyden toisiin inhimillisiin olentoihin, joille hän voi puhua ja joiden ajatuksiin yhtyä, ja hänellä on oma sisäinen elämänsä, jossa hän ajattelee ja keskustelee itsensä kanssa ja jota voi nimittää sieluksi (vrt. holistisen ihmiskäsityksen tajunnallisuus). 119 Uskovassa 111 Lindqvist 1988, Raunio 2003, Hirsjärvi 1985, Rauhala 2005, Rauhala 1989, Kettunen, 1990, Hirsjärvi 1985, 140, Kettunen 1990, Raunio, 2003, Hirsjärvi 1985,

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Holistinen ihmiskäsitys

Holistinen ihmiskäsitys Holistinen ihmiskäsitys Lauri Rauhalan mukaan Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Lauri Rauhala (1914-) Psykiatri; taustalla humanistinen psykologia (Rogers, Maslow) Filosofi; painopiste

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut

Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut Prof. Juha Perttula (LaY) Kokemuksen tutkimus seminaari, Oulu, 14.4.2011 (1) Perusta 1983-1989 Psykologian peruskoulutus

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Kristillinen mystiikka

Kristillinen mystiikka Kristillinen mystiikka mystiikkaa vaikea määritellä oma teologianhistoriallinen traditionsa lähteenä mm. Ps.-Dionysios (Mystisestä teologiasta), uusplatonismi määrätynlainen käsitteistö erityisiin hengellisiin

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Diakin kehittämispäivät 17.9.2010 Kirkkona elämisen kerrokset I kerrostuma Dominoi 1800-luvun puoliväliin saakka Staattinen Paikallisyhteisökeskeinen Olla ihminen oli

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää.

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Matkan perustana on aito ja alkuperäinen kristinusko. Kuva: futureimagebank.com

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43 Sisällysluettelo Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Systeeminäkemys... 20 Kehon ja mielen yhteistyö johtaa terveyteen tai sairauteen... 22 Systeeminen ihmiskäsitys... 29 Ihmiskäsitys kehittyy jatkuvasti...

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet

Tule sellaisena kuin olet Tule sellaisena kuin olet 4. Totuus? 28.9.2014 Aiemmin tässä sarjassa 7.9. Suvaitsevaisuus ja armo Jokainen tarvitsee armoa Suvaitsevaisuus on heppoinen korvike armolle Hyväksyntä tekee armosta näkyvän

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Koonnut ja ohjeistanut kanavointina, Anu Markoff, Rakkaudentähti Ry Ennen rukouksia voit sytyttää kynttilän ja suitsuttaa huonetta Salvialla ja Paolo Santolla.

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot