Erikoistumiskoulutus työelämän asiantuntijaksi kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoistumiskoulutus työelämän asiantuntijaksi kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen"

Transkriptio

1 Erikoistumiskoulutus työelämän asiantuntijaksi kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen Katja Arro Kasvatustieteen aineopinnot Proseminaari

2 TIIVISTELMÄ TURUN YLIOPISTO Avoin yliopisto/ Turun Työväenopisto Kasvatustieteiden aineopinnot ARRO, KATJA: Erikoistumiskoulutus työelämän asiantuntijaksi kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen Proseminaari, 33 s, 5 liites. Kasvatustiede Kesäkuu 2013 Terveydenhuollossa tapahtuneet rakennemuutokset ovat olleet taustalla vaikuttamassa hoitohenkilökunnan tehtäväsiirtoihin, joissa aikaisemmin eri alojen lääkäreiden suorittamia tehtäviä on siirretty hoitajien suorittamaksi. Ultraäänitutkimukset ovat yksi osittain lääkäreiltä eri alojen hoitajille siirtyneistä tutkimuksista. Ammattikorkeakoulut järjestävät ultraäänierikoistumiskoulutusta täydennyskoulutuksena terveydenhuollon eri ammattihenkilöille. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ultraäänierikoistumiskoulutuksen sisältö on vastannut asiantuntijuuden kehittymiseen työelämän näkökulmasta ja miten koulutusta tulisi kehittää jatkossa. Tutkimus toteutettiin kyselylomaketutkimuksena, jossa kysely lähetettiin Helsingin Metropolia ammattikorkeakoulun 35:lle ultraäänierikoitumiskoulutukseen osallistuneelle henkilölle. Kyselylomake sisälsi sekä väittämiä että avoimia kysymyksiä, joiden analysointiin käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kyselyyn vastasi 24 henkilöä. Vastausprosentti oli 69 %. Tulosten mukaan ultraäänierikoistumiskoulutuksen vaikutus asiantuntijaksi kehittymiseen voidaan jaotella kolmeen pääkategoriaan: 1) teoreettinen pohja käytännön ultraääniosaamiselle, 2) toimenkuvan laajeneminen ja 3) yksilölliset ominaisuudet. Ultraäänikoulutuksen kehittämisessä koettiin tarpeelliseksi omalle erikoisalalle suunnattujen täydennyskoulutusten lisääminen. Koulutuksen sisällön kehittäminen tulevaisuudessa voitiin jakaa kolmeen pääryhmään: 1) Koulutuksen lisääminen, 2) käytännön ultraääniharjoittelu ja 3) työyhteisön integroiminen mukaan koulutuksen toteuttamisessa. Yhteistyön kehittämistä koulutuksen järjestävän tahon, työnantajan ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä pidettiin tärkeänä kehitettäessä ultraäänikoulutusta tulevaisuudessa. Asiasanat: asiantuntijuus, sonograaferi, koulutuksen arviointi 2

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 2 ASIANTUNTIJUUS Asiantuntijuus eri näkökulmista Asiantuntijuus hoitotyössä 7 3 SONOGRAAFERI Tehtäväsiirto lääkäreiltä hoitajille Ultraäänierikoistumiskoulutus 12 4 KOULUTUKSEN ARVIOINTI Koulutuksen arviointia koskevat säädökset Koulutuksen arvioinnin merkitys ja vaikuttavuus 14 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmä Tutkimuskohde ja aineisto Empiirisen aineiston määrällinen kuvaus Analysointi 20 6 TUTKIMUSTULOKSET Koulutuksen suunnittelu ja sisältö Asiantuntijuuden kehittyminen Ultraäänikoulutuksen kehittäminen 28 7 POHDINTA 31 LÄHTEET 34 LIITE 1 Kyselylomake LIITE 2 Itsearviointi 3

4 1 JOHDANTO Työelämän nopeat rakennemuutokset ja sen kautta osaamistarpeiden muuttuminen ovat johtaneet siihen, että työelämän pätevyysvaatimukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Toisaalta nopeasti muuttuva teknologia on johtanut olemassa olevan tiedon ja osaamisen nopeaan vanhenemiseen. Edellä mainitut tekijät ovat osaltaan olleet vaikuttamassa siihen, että tarvitaan aikuiskoulutusta, joka tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ennakoi ja vastaa työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksena järjestettävät erikoistumiskoulutukset ovat vastanneet tähän tarpeeseen. Ammattikorkeakoulujen yhtenä tehtävänä on myös työelämän kehittäminen (Auvinen, Hirvonen, Dal Maso, Kallberg & Putkuri 2007, 24). Työelämässä tapahtuneet rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet myös terveydenhoitoalalla. Tehtäväsiirroilla ennen lääkärin suorittamia tehtäviä on siirretty hoitohenkilökunnan suoritettavaksi. Ultraäänitutkimukset ovat yksi tehtäväsiirroilla lääkäreiltä eri alojen hoitohenkilökunnalle siirrettävistä tehtävistä. Helsingin Metropolia ammattikorkeakoulussa (ent. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia) on koulutettu vuodesta 2003 lähtien eri alojen hoitohenkilökuntaa ultraäänitutkimusten asiantuntijaksi. Ultraäänikoulutusta on järjestetty erikoistumiskoulutuksena vatsan alueen, raskausseulonnan ja verisuonitutkimusten osalta. Ultraäänikoulutuksen suorittanutta hoitajaa kutsutaan sonograaferiksi tai kliiniseksi ultraäänihoitajaksi. Opetusministeriön julkaisemassa opetussuunnitelmassa määritellään koulutuksen opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien tavoitteiden lisäksi koulutuksen arviointia koskevat määritelmät (Auvinen ym. 2007, 50). Koulutuksen tärkein tehtävä on oppimisen ja hyvinvoinnin edellytysten parantaminen, arvioinnin tehtävänä on tukea sitä (Korkeakoski & Tynjälä 2010, 14). Perinteisesti koulutuksen arviointi on keskittynyt tiedollisen ammattispesifisen osaamisen arviointiin (Auvinen ym. 2007, 138). Tässä tutkimuksessa keskitytään koulutuksen sisällön arviointiin asiantuntijuuden kehittymisessä. Työelämässä tapahtuvat nopeat muutokset eivät välttämättä heijastu ammatillista koulutusta järjestävälle taholle. Tämän vuoksi on tärkeää, että työelämän ja ammattikorkeakoulujen välillä on jatkuvaa vuoropuhelua, koulutuksen sisältöä arvioidaan säännöllisesti ja sen myötä sitä kehitetään tarvittavaan suuntaan. 4

5 Ultraäänierikoistumiskoulutusta on järjestetty Suomessa vasta kymmenen vuoden ajan, eikä erikoistumiskoulutuksen sisällön merkitystä asiantuntijuuden kehittäjänä ole arvioitu aiemmin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ultraäänierikoistumiskoulutuksen sisältö on vastannut asiantuntijuuden kehittymiseen työelämän näkökulmasta ja miten koulutusta tulisi kehittää tulevaisuudessa. Tutkimus kuuluu kasvatustieteiden didaktiikan osa-alueeseen. 2 ASIANTUNTIJUUS Asiantuntijuus ja ammattitaito voidaan erotella toisistaan siten, että ammattitaidolla viitataan useimmiten ammatilliseen positioon tai vakanssiin, asiantuntijuudella taas viitataan tiettyyn ammattiin liittyvään erityisosaamiseen. Asiantuntijuuden käsitettä käytetään puhuttaessa ammatin sisällä ilmenevästä erikoistuneesta osaamisesta esimerkiksi viitattaessa työkokemukseen tai erikoistuneeseen tietämykseen. (Auvinen ym. 2007, 37.) Asiantuntijuuden kehittymistä ammattikorkeakoulussa on tutkittu Riitta Käyhkön (2007) väitöskirjassa Positiivinen suhtautuminen edesauttaa kehittymistä Ammattikorkeakoulu asiantuntijuuden kehittäjänä opiskelijoiden käsitysten mukaan. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen osa tarkasteli asiantuntijuutta ja asiantuntijuuden kehittymistä sekä oppimisympäristöä koskevia teorioita ja malleja. Ensimmäisessä tutkimuksessa selvitettiin millaiseksi opiskelijat hahmottavat ammattikorkeakoulun oppimisympäristönä ja asiantuntijuuden kehittäjänä. Tutkimustulosten mukaan opiskelijoiden asiantuntijuus koostuu alaa koskevasta tietotaidosta, reflektiivisestä toiminnasta sekä yksilöllisistä ominaisuuksista, joista motivaatio on keskeisin. Asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttaa ensisijaisesti opiskelijan oma kiinnostus ja halu oppia. Asiantuntijuuden kehittymistä ammattikorkeakoulussa edistää itsenäinen opiskelu, opintojen valinnaisuus, laboroinnit ja opettajan alan asiantuntijuuden taso. Kolmannessa tutkimusvaiheessa selvitettiin, millainen oli vakiintuneen ammattikorkeakoulun rooli opiskelijoiden käsityksen mukaan asiantuntijuuden kehittäjänä. Tulosten mukaan asiantuntijuuteen vaikuttavat opiskelijan omat voimavarat: persoonallisuus, itsetunto, motivaatio ja sitoutuminen opiskeluun. Ammattikorkeakouluun vaikuttavista tekijöistä merkittävimmäksi muodostuivat vuorovaikutus opettajan kanssa, opetuksen laatu, työharjoittelu, 5

6 opetustarjonta ja palaute. Opettajan oma asiantuntemus ja innostuneisuus sekä kyky painottaa ydinasioita liittyivät koulutuksen pitämisenä onnistuneena. (Käyhkö 2007, 18, 59-60, , 115, 138.) Ritva Kuoppamäki (2008) on tutkinut väitöskirjassaan tieto- ja viestintätekniikan erikoistumisopintojen vaikuttavuutta terveysalalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli vaikuttavuuden arvioinnin lisäksi pohtia erikoistumisopintojen tehtävää osana korkeakoulujärjestelmää. Erikoistumiskoulutuksen vaikuttavuutta arvioitiin koulutuksessa saavutetun asiantuntijuuden kautta. Erikoistumisopintojen tehtävää arvioitiin työnantajatahon, koulutuksen kehittäjätahon ja ammattijärjestötahon asiantuntijoiden näkemyksen perusteella. Tutkimuksessa vahvistui käsitys siitä, että erikoistumisopinnoissa tavoitteena on kehittää ammattispesifistä osaamista sekä yleisiä työelämävalmiuksia että itsesäätelyvalmiuksien kehittämistä pyrittäessä asiantuntijuuden kehittymiseen ja koulutuksen vaikuttavuuteen. Lähtökohdat laadukkaiden ja koulutuksen vaikuttavuuteen pyrkivien erikoistumisopintojen toteutumiseen toteutuvat ammattikorkeakoulun, työnantajaedustajien ja ammattihenkilöiden yhteen sovitetuissa intresseissä ja yhteistyössä. Tutkimuksen mukaan erikoistumisopintojen vaikuttavuus nojaakin näiden kolmen tahon vuoropuheluun ja jatkuvaan arviointiin työelämässä ja asiantuntijuudessa tapahtuvissa muutoksissa. (Kuoppamäki 2008, 5.) 2.1 Asiantuntijuus eri näkökulmista Asiantuntijuutta ja oppimista tulee tarkastella eri näkökulmista, pystyäkseen arvioimaan asiantuntijuuden kasvua koulutuksen arvioinnin ja kehittämisen näkökulmasta. Hakkaraisen (2005) mukaan kaikki yhteiskunnassamme vaadittavat vaativimmat taidot välittyvät oppipoikamestarioppimisen välityksellä. Käytännössä se tarkoittaa ongelmatilanteiden ratkaisemista kokeneempien kanssa. Muodollinen kokemus ei tee kenestäkään asiantuntijaa, vaan asiantuntijaksi kehittyminen alkaa käytännön ongelmanratkaisussa tietyssä työyhteisössä. (Hakkarainen 2005, ) Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan yksilön tai yhteisön toiminnassa merkityksellistä tietoa, joka on vaikea kuvata ja esittää kielellisesti. Hiljaisella tietämyksellä tarkoitetaan tietämyksen ulottuvuuksia, jotka jäävät käsitteellisen ja kielellisen tiedon ulkopuolelle ja esiintyvät usein sosiaalisiin käytäntöihin valautuneena. (Hakkarainen & Paavola 2006, 59.) Sekä oppipoikamestariop- 6

7 piminen että hiljaisen tiedon välittyminen asiantuntijalta noviisille ovat merkittävät asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttavat tekijät. Bereiter ja Scardamalia (1993) ovat osoittaneet, että asiantuntijuuden ytimenä on uusien ongelmien ratkaisutaitojen kehittyminen. Jos asiantuntijan toiminta perustuisi ainoastaan jo saavutettuihin ja hyvin hallittuihin taitoihin, hän ei pysyisi kauan asiantuntijana muuttuvassa maailmassa. Asiantuntijuuden kehittyminen voidaan erotella toisistaan joustavaan ja kristallisoituneeseen tietämykseen. Joustava tietämys käsittää tiedonkäsittelyn yleisiä perusprosesseja. Esimerkiksi nopea ärsykkeisiin reagoiminen ja tiedon käsittely ja tarvittaessa kertaaminen työmuistista kuuluvat joustavaan tietämykseen. Joustavaan tietämykseen liittyviä älyllisiä prosesseja käytetään, kun yksilö kehittää uusien ongelmien ratkaisussa tarvittavia taitoja aikaisemman tietämyksen varassa. Kristallisoituneessa tietämyksessä on kyse opittujen ja saavutettujen älyllisten valmiuksien hallinnasta ja käytöstä. Käytännössä se tarkoittaa tuttujen ongelmien rutiininomaista ratkaisua yksilön kokemuksessa kehittyneiden, osittain automatisoituneiden ratkaisumallien varassa. Kristallisoitunutta tietämystä määrittelee yksilön omaan työhönsä liittyvän kulttuurisen tietämysten, menetelmien, periaatteiden ja käytäntöjen hallinta. Äidinkielen, vieraiden kielien ja oman ammattialan sanaston hallitseminen liittyy kristallisoituneeseen tietämykseen. Joustava ja kristallisoitunut tietämys ovat osittain päällekkäisiä ja keskenään vuorovaikutuksessa olevia prosesseja. Asiantuntijuuden kehityksen kannalta oleellista on yksilön joustavan tietämyksen muuttuminen kristallisoituneeksi tietämykseksi vapauttaen näin uusia älyllisiä voimavaroja (Hakkarainen & Paavola 2006, ) 2.2 Asiantuntijuus hoitotyössä Terveydenhuollon toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten seurauksena hoitotyö on entistä vaativampaa ja itsenäisempää. Muutokset ilmenevät mm. hoitohenkilöstön uudistuvina tehtäväkuvina esim. lääkäreiltä hoitajille siirtyvinä tehtäväsiirtoina kuten osittainen ultraäänitutkimusten siirtyminen erikoistumiskoulutuksen suorittaneelle sonograaferille tai kliiniselle ultraäänihoitajalle ja sairaanhoitajien osittainen reseptinkirjoitusoikeus. 7

8 Sosiaali- ja terveysministeriön laatimissa valtakunnallisissa tavoite- ja toimintaohjelmissa edellytetään hoitotyön palvelu- ja toimintatapojen kehittämistä näyttöön perustuen. Näyttöön perustuvalla hoitotyöllä tarkoitetaan parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon käyttöä potilaan hoidossa ja terveyden edistämisessä sekä potilaan läheisten huomioimisessa. Näyttöön perustuva hoitotyö määritellään toiminnaksi, jossa yhdistyy tieteellinen tutkimusnäyttö, asiantuntijan kokemukseen perustuva näyttö, potilaan omaan tietoon ja kokemukseen perustuva näyttö sekä käytettävissä oleviin resursseihin pohjautuva toiminta. Lisäämällä yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön hoitotyössä, voidaan näyttöön perustuvia toimintakäytäntöjä vakiinnuttaa kansallisella, alueellisella ja toimintayksikön tasolla.(sarajärvi 2011, 76-77; STM 2009, ) Hoitotyön asiantuntijuuden kehittyminen on pitkän kehityksen tulos. Asiantuntijuuden perustana on teoreettinen osaaminen, mutta asiantuntijaksi kehittyminen vaatii kokemukseen perustuvaa osaamista todellisessa toimintaympäristössä ja metakognitiivista tietoa. Hoitotyön koulutukselle on laadittu alan ydinosaamisalueet eli kompetenssit. Kompetensseilla kuvataan ammatillista pätevyyttä ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Kompetenssit luokitellaan kahteen osaamisalueeseen. Yhteiset kompetenssit toimivat perustana työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuudelle. Yhteisiin kompetensseihin lukeutuvat oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. Erityiskompetenssit ovat eri ammattialojen erikoisosaamisen alueet. (Sarajärvi 2011, 77.) Hoitohenkilökunnan erityiskompetensseihin kuuluva ultraääniosaaminen on yksi erikoisosaamisen alueista. 3 SONOGRAAFERI Tehtävänsiirrossa osa aikaisemmin lääkärien suorittamista ultraäänitutkimuksista on siirretty eri alojen hoitajien suorittamaksi. Ultraäänikoulutuksen suorittanutta hoitajaa kutsutaan sonograaferiksi tai kliiniseksi ultraäänihoitajaksi. Kyseessä on yleensä röntgenhoitaja, sairaanhoitaja, kätilö tai perushoitaja, joka on suorittanut 30 opintopisteen laajuisen erikoistumiskoulutuksen ja suorittaa itsenäisesti ultraäänitutkimuksia. Sonograaferi nimitys ei sisälly terveydenhuollon ammattihenkilöstä annettuun lakiin tai asetukseen, vaan nimike on työnantajan määriteltävissä oleva tehtävänimike. Hoitajien 8

9 työnkuvan laajentamiseksi tähtäävää erikoistumiskoulutusta on järjestetty vuodesta 2003 lähtien Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa. Röntgenosastolla toimivan sonograaferin toiminta tulisi jakaa kolmeen tasoon. Basic eli perustasossa hän tuntee ultraäänilaite- ja anturitekniikat, ultraäänen fysikaaliset perusteet ja ymmärtää ultraäänikuvan muodostumisen taustatekijät sekä tuntee tavallisimmat tekniset artefaktat sekä kuvanmuodostumisesta johtuvat virhelähteet. Sonograaferin tulee tuntea perusanatomia ja tavallisimmat anatomiset poikkeavuudet ja normaalivariaatiot, ultraäänen käytön rajoitukset ja riskitekijät. Eri kohteissa vaadittavat standardoidut kuvausprotokollat tulee hallita ja osata laatia sanallinen kuvaus löydöksistä. Professional eli ammattilaistasossa vaaditaan edellisten lisäksi tavallisten verisuonitutkimusten hallintaa. Ammattilaistasossa vaaditaan tautiopin laajempaa hallitsemista ja levinneisyystutkimuksena suoritettavien alueiden ja vaativien anatomisten kohteiden kuvantamisen hallintaa. Expert eli asiantuntijatasolla sonograaferilta vaaditaan edellisten lisäksi erityiskohteiden ultraääni ja verisuonitutkimusten hallintaa. Häneltä odotetaan kouluttajana toimimista sekä erilaisissa tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutyössä aktiivisesti mukana olemista. (Kärkkäinen ym. 2004, ) European Federation of Societies for Ultrasound in Medicine and Biology (EFSUMB) on määritellyt samansuuntaiset minimivaatimukset lääketieteelliselle ultraäänen käytölle. Opintosuunnitelma sisältää vaatimustason teoreettiselle tiedolle ja käytännön taidoille. Vaatimustasot on jaettu kolmeen eri tasoon. Ensimmäisellä tasolla suositellaan vähintään 5-10 ultraäänitutkimuksen tekemistä viikossa kokeneemman henkilön valvonnassa. Kokonaismääräksi suositellaan vähintään 300 ultraäänitutkimusta vuodessa. Ensimmäisellä tasolla vaaditaan ultraäänifysiikan ja tekniikan hallintaa sekä elinkohtaista ultraäänianatomian ja tavallisimpien patologisten ultraäänilöydösten osaamista. Vaadittujen tutkimusmääräkriteerien täyttyessä ja vähintään vuoden ultraäänikokemuksen jälkeen voidaan siirtyä toiselle vaatimustasolle. Jatkossa ultraääniasiantuntijan tulisi sitoutua suorittamaan vähintään 500 ultraäänitutkimusta vuodessa, jotta yksityiskohtaisimmat vatsanalueen ultraäänitutkimukselta vaadittavat kriteerit täyttyisivät. Kolmannella vaatimustasolla asiantuntijalta odotetaan pääasiassa toimimista vatsan alueen ultraäänikouluttajan tehtävissä sekä toimimista asiantuntijatehtävissä kehittämis- ja tutkimustoiminnassa. (European Federation of Societies for Ultrasound in Medicine and Biology, 2006.) 9

10 EFSUMB on määritellyt minimi harjoitteluvaatimukset myös verisuonten ultraäänitutkimusten suorittamiselle. Tasovaatimukset on jaettu kolmeen eri tasovaatimukseen. Käytännön harjoittelun tulisi sisältää vähintään kaksi puolen päivän klinikkaharjoittelua viikossa kuuden kuukauden aikana. Harjoittelijan tulisi tehdä 4-6 ultraäänitutkimusta päivittäin kokeneemman henkilön valvonnassa. Minimivaatimuksena suositellaan 250 erityyppisen verisuonten ultraäänitutkimuksen suorittamista harjoittelujakson aikana. Ensimmäisellä tasolla vaaditaan ultraäänifysiikan ja tekniikan periaatteiden hallintaa sekä ultraäänilaitteen osaamista käytännön työskentelyssä esim. ultraäänilaitteen ja doppler-säätöjen hallintaa. Normaalin ultraäänianatomian lisäksi tulee hallita siinä esiintyvät normaalivariaatiot elinkohtaisesti. Tyypillisimmät patologiset ultraäänilöydökset tulee tunnistaa ja niissä käytettyjen hoitotoimenpiteiden kontrollointi ultraäänellä tulee hallita. Ennen toiselle tasolle siirtymistä suositellaan vähintään vuoden kestävää ultraääniharjoittelua riittävän kokemuksen saamiseksi. Toisella tasolla vaaditaan täydellistä näyttöä verisuonten ultraäänitutkimusten hallinnasta kaikilla eri osa-alueilla sekä niissä esiintyvien poikkeavuuksien tunnistamista. Asiantuntijalta odotetaan toimimista pääasiassa verisuontenultraäänitutkimusten parissa siirryttäessä kolmannelle vaatimustasolle. Tässä vaiheessa hänellä on kyky hyödyntää kehittyvää ultraääniteknologiaa ja sen tarjoamia menetelmiä esim. ultraäänivarjoaineen käyttö tai pseudoaneurysmien ultraääniohjattu hoito. (European Federation of Societies for Ultrasound in Medicine and Biology, 2008.) 3.1 Tehtäväsiirto lääkäreiltä hoitajille Terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujärjestelmät ovat olleet viime vuosina muutosten ja uudelleen organisoinnin kohteina. Ajankohtaisesti käydään keskustelua terveydenhuollon ammattihenkilöiden välisen työnjaon kehittämisestä. Työnjaon kehittämiseen käytävässä keskustelussa ovat olleet vaikuttamassa mm. työvoimapula, teknologian kehittyminen, uusien työtapojen ja hoitomuotojen kehittäminen. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksen uudistus ja kehittäminen ovat omalta osaltaan olleet vaikuttamassa käytävään keskusteluun. Hoitajien työnkuvan laajentaminen on ollut kansainvälisesti ajankohtainen viime aikoina. Työnkuvan laajeneminen voidaan toteuttaa osaamista syventämällä ja siirtymällä vaativimpien työtehtävien suorittamiseen. (Metropolia 2009, 4; Mäkeläinen 2006, 601.) 10

11 Ensisijaisesti tehtäväsiirtoja ohjaavat lait. Lähtökohtana tehtäväsiirtoihin on laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), erityisesti 2, minkä mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat toimia toistensa tehtävissä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaan silloin, kun se on perusteltua työjärjestyksen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta. Lain mukaan lääkäri tutkii potilaan, tekee taudinmäärityksen ja määrää siihen liittyvän hoidon ja lääkehoidon. Erikoissairaanhoitolain (1062/ ) määritelmän mukaan sairaalan ja muiden toimintayksiköiden toiminnasta vastaa asianomainen ylilääkäri. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92 3) määrittää potilaan oikeuden laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Ultraäänitutkimusjonojen kasvu ja pula radiologeista ovat olleet taustalla vaikuttamassa radiologian klinikoilla tapahtuvaan työtehtävien siirtoon lääkäreiltä hoitajille. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) asetettiin lääkärien ja hoitohenkilökunnan työnjaon kehittämistä koordinoiva työryhmä pohtimaan hoitajien tekemiin ultraäänitutkimuksiin liittyviä käytäntöjä HUS:ssa. Tarkoituksena oli selkeyttää ja yhtenäistää koulutus sekä määritellä toimivaltuudet palvelemaan potilaita ja toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Työryhmän esityksen mukaan erikoiskoulutetuille röntgenhoitajille on tarkoitus siirtää radiologeilta ne ultraäänitutkimukset, jotka esitetyn koulutuksen ja vaatimusten mukaan soveltuvat hoitajien tehtäviksi puuttumatta lääkärin professioon. HUS:ssa koulutetaan röntgenhoitajia työpaikkakoulutuksena yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Ultraäänihoitajan osaamista ja ammattitaidon pysymistä arvioidaan sovituin määräajoin pidettävässä näyttökokeessa, joka sisältää sekä kirjallisen että käytännön tentin. Verisuoniultraäänitutkimuksia tekevien sairaanhoitajien osaamisaluetta koskevan työryhmän esityksen mukaan ultraäänitutkimuksia tekevän sairaanhoitajan osaamisen ylläpitämiseksi tulee tehdä vähintään 100 verisuoniultraäänitutkimusta vuodessa. Toimintaa ja hoitajien osaamista arvioidaan vähintään kerran vuodessa yhdessä koulutukseen osallistuneiden verisuonisairaalalääkärien kanssa siten, että hoitajat tutkivat kontrolloidussa tilanteessa tietyn määrän potilaita. (Kärkkäinen ym. 2004, 2, 15-17, 19.) 11

12 3.2 Ultraäänierikoistumiskoulutus Helsingin ammmatikorkeakoulu Metropolian opetussuunnitelman mukaan erikoistumisopintojen tarkoituksena on kehittää ammatillista osaamista, kriittistä ja kehittävää työotetta sekä tuottaa työelämää palvelevia uusia ratkaisuja. Lähtökohtana ovat opiskelijoiden ja työelämän tarpeet. Koulutuksen tavoitteena on opiskelijan kehittyminen ammatillisessa asiantuntijuudessa, osaamisen kehittäminen yhteisöllisenä toimijana ja työelämän kehittäminen vastaamalla sen tuomiin haasteisiin. Tavoitteena on, että opiskelija siirtää oman ammatillisen osaamisen vahvistumisen kautta uutta ammattikäytäntöä omaan työyksikköön. Opintoihin osallistuvalta opiskelijalta edellytetään soveltuvaa ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkintoa ja kahden vuoden työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. (Metropolia 2007, 3, 6.) Ultraäänierikoistumiskoulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna oman työn ohessa, laajuudeltaan se on 30 opintopistettä. Koulutus muodostuu lähiopetuksesta, johon kuuluvat teoriatunnit ja työpajatunnit. Lähiopetuksen osuus on noin viidennes koko koulutuksesta. Suurin osa opiskelusta (n. 80 %) tapahtuu opiskelijan työpaikalla käytännönharjoitteluna, jossa ultraäänitutkimuksia tehdään erikoislääkärin valvonnassa (Lauerma 2010, 72.) Erikoistumiskoulutus on jaettu viiteen eri moduuliin: 1) ultraäänitoiminnan perusteet, juridiset ja eettiset lähtökohdat, 2) ultraäänifysiikka ja laiteoppi, 3) vatsan alueen ultraäänitutkimukset/verisuonitutkimukset integroituna käytännön työelämään 4) valinnaiset opinnot ja 5) kehittämistyö. (Metropolia 2008, 2.) Ultraäänitoiminnan perusteet, juridiset ja eettiset lähtökohdat moduulin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää työn merkityksen osana terveydenhuollon palveluja. Hänen tulee osata ultraäänityötä ohjaavat juridiset ja eettiset periaatteet. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy kehittämään omaa työtään, opittuaan käyttämään hyväksi koulutus-, kokemus- ja tutkimustietoa. Ultraäänifysiikan ja laiteopin osalta opiskelijan tavoitteena on ultraäänilaitteiston ja ultraäänifysiikan perusteiden hallinta. Siihen kuuluvat erilaiset mittaustekniikat, ultraäänilaitteen turvallinen käyttö ja tekninen laadunvarmistus. Opiskelijan tavoitteena on kehittyä arvioimaan työvälineiden, tulosteiden ja oman työn laatua työssään. (Metropolia 2008, 3.) 12

13 Käytännön työelämän kannalta merkittävin moduuli on ultraäänitutkimusten integrointi työelämään. Tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet ultraäänitutkimusten itsenäiseen suorittamiseen. Sisältöön kuuluu normaalin anatomian osaaminen sekä siitä poikkeavien löydösten havainnointi. Opiskelijan tulee osata havainnoida poikkeavat löydökset tietyissä elinsysteemeissä ja tietää, milloin kääntyä lääkärin puoleen. Tavoitteisiin kuuluu lisäksi kuvailevan lausunnon antaminen tutkimuksesta. (Metropolia 2008, 5.) Valinnaisten opintojen tavoitteena on ammatillisen osaamisen syventäminen. Kehittämistyö toteutetaan yhteistyössä koulutuksen ja työelämän kanssa. Kehittämistyön tarkoituksena on syventää ja laajentaa ammatillista asiantuntijuutta sekä antaa valmiuksia toimia mukana kehittämishankkeissa. (Metropolia 2008, 6.) 4 KOULUTUKSEN ARVIOINTI Linnakylän ja Atjosen (2008) mukaan koulutuksen arviointitietoa tarvitaan moneen tarkoitukseen. On sekä inhimillistä että tärkeää tietää, miten oma toiminta, oppiminen, opetus, koulun johtaminen, hallinnointi ja koulutuspolitiikka onnistuu. Yhtä tärkeää on tietää, mihin suuntaan ja millä tavalla oppimista, opetusta tai hallinnointia tulisi kehittää, jotta se olisi onnistunutta yhteisesti sovittujen arvojen, sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Onnistuneen koulutusjärjestelmän ylläpitämiseen vaaditaan sekä ulkoista objektiivista että sisäistä moni menetelmällistä arviointia. Arvioinnilla on sekä tietoa kokoava että palautetta antava (feedback) että eteenpäin suuntaava ja tulevaisuutta rakentava (feed forward) funktio. (Linnakylä & Atjonen 2008, 80.) 4.1 Koulutuksen arviointia koskevat säädökset Eurooppalaisen korkeakoulutusalueeseen integroitumista ohjaava Bolognan prosessi on mahdollistanut koulutuksen sisältöjen ja pedagogisten ratkaisujen uudistamisen, samoin laadunvarmistamisen. Bolognan julistuksessa vuodelta 1999 mainittiin eurooppalaisen laadunvarmistusta koskevan yhteistyön edistäminen vertailtavien kriteereiden ja menetelmien kehittämiseksi. Ministerien seurantakokouksessa vuonna 2005 sovittiin, että kansallisiin laadunvarmistusjärjestelmiin kuuluisivat mm. seuraavat asiat: koulutusohjelmien ja korkeakoulujen arviointi mukaan lukien sisäinen ja ulkoinen arviointi, opis- 13

14 kelijoiden osallistuminen arviointiin sekä akkrediointi- ja sertifiointijärjestelmä. (Pyykkö 2010, 66; Auvinen ym. 2007, 12.) Koulutuksen arviointia koskevat säännökset on sisällytetty vuonna 2009 voimaan tulleeseen koulutusta koskevaan lainsäädäntöön. Opetusministeriö on julkaissut koulutuksen arviointisuunnitelman vuosille Sen mukaan koulutuksen arvioinnin keskeinen tavoite on kehittää koulutusta ja tukea oppimista sekä varmistaa koulutuksen laatu. Arviointisuunnitelma laadittiin yhteistyössä Koulutuksen arviointineuvoston, Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Opetushallituksen kanssa. Uuteen arviointijärjestelmään siirryttäessä arvioinnin painopisteinä olivat koulutuksen vaikuttavuus, laatu, tehokkuus ja taloudellisuus. (Opetusministeriö 2008, 5, 8; Korkeakoski & Tynjälä 2010, 11; Silvennoinen 2008, 109.) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (1998/631 15) määrittelee laadunarvion seuraavasti: Ammattikorkeakoulun tehtävänä on vastata järjestelmänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulun on myös osallistuttava ulkopuolisen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti ja julkistettava järjestelmänsä arvioinnin tulokset. 4.2 Koulutuksen arvioinnin merkitys ja vaikuttavuus Kirkpatrickin ja Kirkpatrickin (2006) mukaan koulutuksen arviointi on tärkeää kolmesta eri syystä. Koulutuksen arvioinnin yleisin syy on kerätä tietoa siitä, miten tulevaisuudessa koulutusohjelmaa voidaan parantaa. Toiseksi arvioinnin avulla voidaan päättää jatketaanko vai lopetetaanko koulutusohjelma. Kolmas syy on oikeuttaa koulutusta järjestävän tahon olemassaolo ja siihen oleellisesti kuuluva talousarvio. Osoittamalla johdolle, että koulutuksella on positiivisia tuloksia, kouluttajat kokevat työnsä turvatummaksi, jopa silloin kun yrityksessä tapahtuu vähennyksiä. Koulutuksen arviointi on jaettu neljään eri vaiheeseen: 1) reaktioiden arviointi, missä mitataan opiskelijoiden tyytyväisyyttä koulutukseen, 2) oppimisen arviointi, johon kuuluu opiskelijan tietämyksen lisääntyminen ja asenteiden muuttuminen, 3) käyttäytymisen arviointi, jolloin tarkastellaan koulutuksen vaikutusta työntekijän työkäyttäytymiseen ja 4) tulosten arviointi, missä tarkastellaan koulutuksen lopullisia tuloksia esim. työn parempi tuottavuus ja 14

15 parantunut laatu. Kirkpatrick ja Kirkpatrick (2006) korostavat, kuinka jokainen taso on tärkeä ja sillä on vaikutusta seuraavalle tasolle. Siirryttäessä tasolta toiselle tasojen arviointi vaikeutuu sitä mukaa, mitä korkeamman tason arvioinnista on kyse. Toisaalta samalla se tuottaa arvokasta tietoa arvioinnista. (Kirkpatrick & Kirkpatrick 2006, 17, 19, 26.) Oleellinen kysymys arvioinnin kannalta on se, mitä varten jokin tietty koulutus on olemassa ja mitä varten sitä arvioidaan. Koulutusorganisaatiota yllä pitävien henkilöiden tulisi tehdä arvovalintoja ja miettiä mitä varten koulutusta järjestetään. Lähtökohtana on tarve määritellä ja valita koulutuksen tarkoitus ja tavoitteet. Koulutusorganisaatiot ovat yhteiskunnallisia instituutioita ja koulutuspoliittisen vallan käyttäjät ovat keskeisessä asemassa tietynlaisen koulutuksen järjestämisessä. Kyse on arvovalintojen tekemisestä, johon kuuluu koulutuksen suunnittelua, mitä sen haluttaisiin olevan, minkälaista sen pitäisi olla ja minkälaista koulutusta Suomessa nyt tarvittaisiin. (Laine & Malinen 2008, 11.) Arviointi liittyy kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallinen tehtävä on uusintava ja/tai uudistava. Näkökulmat painottuvat eri tavoin riippuen siitä, mistä koulutusjärjestelmän tasosta keskustellaan. Koulutuksen vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että arviointitoiminta pyrkii sitoutumaan lausuttuihin koulutusta ja arviointia koskeviin arvoihin. Koulutuksen arvioinnin keskeisenä tarkoituksena on 1) turvata koululakien toteutuminen, 2) tukea koulutuksen kehittämistä ja 3) parantaa oppimisen edellytyksiä. Ulkopuolisen arvioijan tulee toimia tarkoituksenmukaisesti yhteistyössä kaikkien koulutuksen kehittämisestä vastuussa olevien tahojen kanssa. Koulutuksen arviointia on tarkasteltava yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan kannalta (Korkeakoski & Tynjälä 2010, 11-12, 14; Laine & Malinen 2008, 12, 14.) Arvioinnin merkitys koulutuksen kehittämisen välineenä on kasvanut sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Koulutuksen arvioinnin intressit voivat vaihdella tarkasteltaessa asiaa eri näkökulmista. Samat henkilöt voivat olla arvioijia, arvioitavina, arvioinnin järjestäjiä ja arviointitietojen hyödyntäjiä. Näkökulmat arviointiin vaihtelevat sen mukaan, mikä on tarkasteltava näkökulma. (Linnakylä & Välijärvi 2005, 7.) Tilanteesta riippuen roolit vaihtelevat, aikuiskoulutukseen osallistuva henkilö voi toimia arvioitavana kohteena ja toisessa roolissa työpaikkatutorina taas arvioitsijana. 15

16 Arviointitiedon varassa tehdään poliittisia, hallinnollisia ja pedagogisia päätöksiä. Arviointiin liittyy siten aina myös vallankäyttöä. Vallankäyttöön liitetään voimakkaat tunteet esimerkiksi ahdistus ja pelko, toisaalta taas toivo paremmasta tulevaisuudesta ja arvioinnin avaamista mahdollisuuksista. Arvioinnilla on myös ohjaava voima, mikä osoittaa koulutuksen kehittämisen suunnan. (Linnakylä & Välijärvi 2005, 8.) 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ultraäänierikoistumiskoulutuksen sisältö on vastannut asiantuntijuuden kehittymiseen työelämän näkökulmasta. Koulutuksen jälkeen työskenteleminen omassa ultraääniyksikössä osoittaa, ovatko koulutuksen sisältö ja työelämän haasteet kohdanneet toisensa. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda uutta näkökulmaa siihen, kohtaavatko erikoistumiskoulutus ja työelämän haasteet toisensa. Käytännön työelämästä nousevat haasteet ovat ensisijaisessa roolissa suunniteltaessa erikoistumiskoulutuksen tulevaisuutta. 5.1 Tutkimuskysymykset Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten ultraäänikoulutuksen sisältö vastasi osallistujien mielestä työelämän haasteisiin? 1 a. Miten ultraäänikoulutuksen suorittaminen on edesauttanut tämänhetkisissä työtehtävissä asiantuntijaksi kehittymistä? 1 b. Miten ultraäänikoulutuksen sisältöä voidaan jatkossa kehittää työelämästä lähtevistä tarpeista käsin? 16

17 5.2 Tutkimusmenetelmä Tutkimus kuuluu kasvatustieteiden didaktiikan osa-alueeseen. Tutkimusmetodina käytetään sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Määrällisessä tutkimuksessa tutkimusongelmat ja tutkimusmenetelmät päätetään hyvissä ajoin ennen varsinaiseen tutkimukseen ryhtymistä. Tutkijan suhde tutkittavaan jää usein etäiseksi ja objektiiviseksi. (Hakala 2010, 22.) Laadullisessa tutkimuksessa suositaan ihmistä tiedon keruun instrumenttina, jolloin aineistoa pyritään tarkastelemaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2010, 164). Chelimskyn (1997) mukaan koulutuksen arviointitoiminta voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään sen mukaan, mistä näkökulmasta sitä tarkkaillaan. Arvioinnin pyrkimykset ja tarkoitukset määrittelevät tarkemmin määriteltävän ryhmän. Arvioinnin näkökulmat ovat 1) tulosvastuuarviointi, 2) tiedontuotantoarviointi ja 3) kehittämisarviointi. Näkökulmat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niissä on päällekkäisyyksiä. Monet arviointimenetelmät soveltuvat kaikkiin edellä mainittuihin menetelmiin käytettäväksi. (Välijärvi & Kupari 2010, ) Tässä tutkimuksessa perehdytään kehittämisarviointiin perustuvaan näkökulmaan. Välijärvi ja Kupari (2010) korostavat kehittävän arvioinnin tavoitteita; koulutusjärjestelmän, opetussuunnitelmien ja opetuksellisten ratkaisujen parantamista. Kehittämisarvioinnin tarkoituksena on kehittää koulutusindikaattoreita ja tehdä kehittämisehdotuksia, jotka palvelevat koulutuksen järjestäjien tarpeita. Välijärven ja Kuparin (2010) mukaan arvioinnin tarkoituksena on selvittää etu- tai jälkikäteen koulutusorganisaatioiden, suunnitelmien ja menettelytapojen toimivuutta ja tuloksellisuutta. (Välijärvi & Kupari 2010, 23.) 5.3 Tutkimuskohde ja aineisto Helsingin Metropolia ammattikorkeakoulussa on järjestetty ultraäänierikoistumiskoulutusta vuodesta 2003 lähtien. Erikoistumiskoulutus on laajuudeltaan 30 opintopistettä. Ultraäänikoulutusta on järjestetty vatsanalueen, raskausseulonnan ja verisuonitutkimuksien osalta. Tutkimuksen kohdejoukoksi oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus valita kaikki ko. erikoistumiskoulutuksiin osallistuneet henkilöt. Metropolian opin- 17

18 tohallintorekisteristä ei kuitenkaan löytynyt tietoja koulutukseen osallistuneista henkilöistä. Lopulta järjestelmästä löytyi seitsemän opiskelijaa, joille tutkimuskysely lähetettiin. Näiden seitsemän henkilön lisäksi tutkimuskysely päädyttiin lähettämään Röntgenhoitajaliiton alaisuudessa toimivan sonograaferijaoston jäsenille. Tutkimusjoukon jäädessä suppeaksi tutkimukseen päätettiin valita satunnaisesti kahteen eri verisuonikoulutukseen osallistuneita henkilöitä. Tutkimuskysely lähetettiin yhteensä 35:lle erikoistumiskoulutuksen suorittaneelle henkilölle. Kyselytutkimukseen pyydettiin lupa Helsingin ammattikorkeakoulun rehtorilta. Tutkimus suoritettiin kyselylomaketutkimuksena, joka lähetettiin koulutukseen osallistuneille henkilöille Webropol-ohjelman kautta. Tutkimuskysely suoritettiin helmikuussa Tutkimuskyselyyn vastasi 24 henkilöä. Vastausprosentti oli 69 %. Kyselylomaketutkimukseen päädyttiin, koska se mahdollisti aineiston keräämisen isolta ryhmältä samanaikaisesti. Tutkimus suoritettiin poikittaistutkimuksena, jolloin tutkimusaineisto kerättiin yhdessä ajankohdassa useilta vastaajilta. Tutkimuskysely on jaettu kolmeen eri kysymysosioon. Ensimmäinen osio koski taustakysymyksiä, jotka toteutuivat pääasiassa monivalintakysymyksillä. Taustakysymykset toimivat selitettävinä muuttujina, joiden suhteen tutkittavaa ominaisuutta tarkastellaan (Valli 2010, 104). Kahdessa taustakysymyksessä vastausvaihtoehto on toteutettu strukturoidun kysymyksen ja avoimen kysymyksen välimuotona. Avoin kysymys mahdollistaa vastaamisen muuna kuin tutkijan etukäteen odottamalla tavalla. (Hirsjärvi ym. 2010, 200.) Toinen kysymysosio käsitteli ultraäänierikoistumiskoulutuksen suunnittelua ja sisältöä, miten koulutuksen sisältö vastasi opiskelijoiden odotuksiin. Kysymykset perustuivat esitettyihin väittämiin, joiden vastauksissa käytettiin viisiportaista Likertin- asteikkoa. Vastausvaihtoehdot muodostavat nousevan tai laskevan skaalan, jossa 1 = täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = ei samaa mieltä, mutta ei eri mieltäkään, 4 = jokseenkin samaa mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä. Viimeinen osio muodostui avoimista kysymyksistä, joissa vastaajille annetaan mahdollisuus ilmaista itseään omin sanoin. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin selvittämään, miten ultraäänikoulutuksen suorittaminen on edesauttanut asiantuntijuuden kehittymistä työelämästä lähtevistä odotuksista käsin. Lisäksi avoimilla kysymyksillä pyrittiin löytämään uusia näkökulmia siihen, miten erikoitumiskoulutusta voidaan tulevaisuudessa kehittää vastaamaan työelämän haasteisiin. 18

19 Kyselytutkimuslomake esitestattiin kahdella aikuiskoulutukseen osallistuneella henkilöllä. Testaamisvaiheessa tuli esille rakentavia muutosehdotuksia kyselylomakkeen kysymyksiin ja väittämiin. Ehdotusten pohjalta tehtiin tarkennuksia kyselytutkimuksen väittämiin ja joitakin tutkimuskysymysten kannalta epäolennaisia väittämiä poistettiin. Kömpelöitä sanavalintoja muutettiin selvemmiksi ja kyselyn ulkomuotoon tehtiin muutamia pieniä, mutta lopputuloksen kannalta merkittäviä parannuksia. 5.4 Empiirisen aineiston määrällinen kuvaus Vastaajien ikä vaihteli yli 30 vuotiaista yli 50 vuotiaisiin. Pohjakoulutukseltaan röntgenhoitajia vastaajista oli 46 % ja sairaanhoitajia 50 %. Vastaajista 19 henkilöä oli osallistunut verisuonitutkimusten erikoitumiskoulutukseen, 12 henkilöä vatsan alueen erikoistumiskoulutukseen ja yksi raskausseulontakoulutukseen. Kahdeksan henkilöä oli osallistunut sekä vatsan alueen että verisuonitutkimusten erikoistumiskoulutukseen. Kaikki vastaajat työskentelivät kuntasektorilla joko täysipäiväisesti tai osa-aikaisesti. Suurin osa vastaajista on työskennellyt hoito-alalla kymmenestä vuodesta yli 20 vuoteen (79 %). Loputkin vastaajista ovat olleet hoito-alalla yli viisi vuotta. Kuviossa 1 on tarkasteltu miten monta vuotta vastaajat ovat tehneet ultraäänitutkimuksia. Vastaukset jakaantuivat tasaisesti. Vastaajista 21 % on tehnyt ultraäänitutkimuksia yli 10 vuotta. Samoin vastaajista 21 % on ollut alalla 5-10 vuotta. Kyselylomakkeessa esiintyneet ryhmät 1-2 vuotta ja 3-5 vuotta yhdistettiin analysointivaiheessa. Yhdistetyssä ryhmässä 1-5 vuotta ultraäänikokemusta oli 38 % vastaajista. Yllättävää vastauksissa oli se, ettei vastaajista 21 % tehnyt lainkaan ultraäänitutkimuksia. Tutkimuskyselystä ei käynyt ilmi, olivatko he kuitenkin tehneet jossakin vaiheessa koulutuksen jälkeen ultraäänitutkimuksia. Tehtävien ultraäänitutkimusten tutkimusmäärät vaihtelivat viikossa alle 10 tutkimuksesta yli 40 tutkimukseen. 19

20 Kokemus ultraäänitutkimusten suorittamisesta 4. En tee lainkaan ultraäänitutkimuksia 21% Kokemus vuosina vuotta vuotta 21% 38% 1. yli 10 vuotta 21 % Lukumäärä (N 24) KUVIO 1. Kokemus ultraäänitutkimusten tekemisestä ultraäänierikoistumiskoulutuksen jälkeen (N 24) Ultraäänitutkimusten erikoitumiskoulutukseen hakeutumiseen oli useita syitä. Avointen kysymysten vastauksista saadun induktiivisen sisällön analyysin perusteella koulutukseen hakeutuminen voidaan jakaa neljään eri syyhyn: 1) ammatillisen osaamisen syventäminen ja työnkuvan laajentaminen, 2) työyhteisön ultraäänitoiminnan kehittäminen ja tarve sonograafereille, 3) tehtäväsiirron myötä virallinen todistus ultraääniosaamisesta ja 4) henkilökohtainen halu kehittää itseään ja oppia uutta. 5.5 Analysointi Kyselylomakkeen väittämien vastaukset analysoitiin Microsoft Office Exel-ohjelmalla. Aineistosta laskettiin yksiulotteiset frekvenssit ja prosenttijakaumat. Tutkimustulosten graafisen esityksen muotona käytettiin poikittaisia pylväsdiagrammeja ja taulukoita. Tutkimusten tulokset esitetään loogisessa järjestyksessä alkaen koulutuksen suunnittelun ja sisällön arvioista edeten tutkimusongelmiin. Tulosten esittämisessä käytetään sekä Likert-asteikkoa että prosenttilukuja. Tulosten selkeämmäksi havainnollistamiseksi, luokat täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä sekä täysin eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä on yhdistetty. 20

21 Laadullinen eli kvalitatiivinen aineisto tarkoittaa tavallisemmin tekstimuodossa olevaa aineistoa (Rantala 2007, 111). Laadullista analyysia käytetään ymmärtämiseen pyrkivässä lähestymistavassa ja sen pohjalta tehdään päätelmiä. (Hirsjärvi ym. 2010, 224). Tutkimuskyselyn avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Luokittelu tehdään ilman etukäteen asetettua viitekehystä, jolloin analyysin tuloksena syntyneet teemat ja kategoriat muodostetaan aineistosta itsestään esim. aiheiden esiintyvyyden perusteella. Luokittelun tuloksena syntyneiden luokkien nimeämisessä voidaan käyttää vastaajien käyttämiä kategorioita tai tutkija voi nimetä niistä itse oman kategorian. (Patton 1990, 390.) Induktiivinen sisällön analyysi eli avointen kysymysten analysointi aloitettiin lukemalla teksti useampaan kertaan läpi, jotta vastauksista saisi kattavan kokonaiskuvan. Seuraavaksi jokaisesta vastauksesta etsittiin teema, erilaiset teemat alleviivattiin käyttämällä erivärisiä kyniä. Tämän jälkeen eri teemat kirjoitettiin tekstinkäsittelyohjelmalla tietokoneelle. Samaan teemaan kuuluvat lausumat ryhmiteltiin yhdistävän tekijän mukaan samaan luokkaan. Lopuksi luokat kategorisoitiin sekä pää- että alaryhmän mukaan ja nimettiin. Tutkimusraportissa olevien pelkistettyjen ilmauksien tarkoituksena on osoittaa lukijalle, minkälaisesta alkuperäisestä aineistosta on kyse. 6 TUTKIMUSTULOKSET Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ultraäänierikoistumiskoulutuksen sisältö on vastannut asiantuntijuuden kehittymiseen tämänhetkisessä työtehtävässä. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten erikoistumiskoulutusta tulisi jatkossa kehittää työelämästä lähtevistä tarpeista käsin. 6.1 Koulutuksen suunnittelu ja sisältö Selvitettäessä ultraäänierikoistumiskoulutuksen vaikuttavuutta asiantuntijuuden kehittymiseen tulee ensin kartoittaa vastaajien mielipide ultraäänikoulutuksen suunnittelusta ja sen sisällöstä. Kuviossa 2 on tarkasteltu keskeisimpiä koulutuksen suunnitteluun ja sisältöön liittyviä asioita. Vastaajista lähes kaikki (79 %) olivat tyytyväisiä opintokokonaisuuden selkeyteen. Opetettavat asiat tuntuivat mielekkäiltä ja tarkoituksenmukaisilta 21

22 96 % vastaajista. Vastaajista 63 % oli jokseenkin samaa mieltä, että lähiopiskelupäivät oli järjestetty kokonaisuudessaan hyvin. Lähiopiskelupäivien luennoitsijat olivat alansa asiantuntijoita väittämään, vastaajista 88% oli joko täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä. Pilkottaessa koulutuksen sisältöä pienempiin osatekijöihin, ammatillisesti tärkeisiin oppiaineisiin oli keskitytty riittävästi vastaajista 88 % mielestä. Vastaajista 60 % oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että lähiopetustuntien määrä oli riittävä. Vastausten hajontaa oli kuitenkin melko paljon, sillä 16 % vastaajista ei ollut samaa mieltä, mutta ei eri mieltäkään ja 16 % oli asiasta jokseenkin eri mieltä. Itsenäistä opiskelua ei kuitenkaan katsottu olevan liikaa. Suurin osa ultraäänierikoistumiskoulutuksesta keskittyy käytännön harjoitteluun joko koululla työpajatunneilla tai käytännönharjoitteluna työpaikalla. Vastaukset käytännön harjoittelujen riittävästä määrästä hajosivat eri vastausvaihtoehtojen välillä, keskiarvo oli 3,04. Vastaukset koulun osuudesta työharjoittelupaikan löytämiseen olivat hyvinkin ristiriitaisia. Keskiarvo oli 2,73, vastausten vaihdellessa täysin eri mieltä olevista vastauksista täysin samaa mieltä oleviin vastauksiin. Harjoittelupaikan löytyminen ei ole aina itsestään selvyys ja opiskelijat kokevatkin tarvitsevansa siihen apua koulutuksen järjestäjätaholta. Asia tuli esiin myöhemmin tarkasteltavissa avoimissa kysymyksissä. 22

23 1. Opintokokonaisuus oli selkeä 20,8% 66,7% 12,5% 2. Koulu auttoi riittävästi työharjoittelupaikan löytämisessä 22,7% 22,7% 27,3% 13,6% 13,6% 3. Lähiopiskelupäivien luennoitsijat olivat alansa asiantuntijoita 12,5% 33,3% 54,2% 4. Lähiopiskelupäivät oli järjestetty kokonaisuudessaan hyvin 8,3% 12,5% 62,5% 12,5% 5. Useimmat opetettavat asiat tuntuivat mielekkäiltä ja tarkoituksenmukaisilta 4,2 70,8% 25% 6. Ammatillisesti tärkeisiin oppiaineisiin oli keskitytty riittävästi 8,3% 4,2 58,3% 29,2% 7. Itsenäistä opiskelua oli liian paljon 4,2 41,7% 45,8% 8,3% 8. Käytänön työharjoittelua oli riittävästi 4,2 33,3% 25,0% 29,2% 8,3% 9. Ammatillisesti tärkeissä oppiaineissa oli riittävän paljon lähiopetustunteja 17,4% 17,4% 60,9% 4,3 Lukumäärä (100%) Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa mieltä, mutta ei eri mieltäkään Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä KUVIO 2. Keskeisimmät ultraäänierikoistumiskoulutuksen suunnitteluun ja sisältöön vaikuttavat tekijät 6.2 Asiantuntijuuden kehittyminen Ultraäänierikoitumiskoulutuksen suorittamisen vaikutusta asiantuntijuuden kehittymiseen tämänhetkisessä työtehtävässä tutkittiin sekä väittämillä että avoimilla kysymyksillä. Lähes kaikki vastaajista (92 %) olivat vastanneet myös avoimiin kysymyksiin. Oman asiantuntijuuden kehittymisistä kuvaavia lausumia oli yhteensä 34. Sekä vatsan alueen ja verisuonikoulutukseen osallistuneet kokivat saavansa riittävät valmiudet suorittaa itsenäisesti ultraäänitutkimuksia erikoistumiskoulutuksen jälkeen. Merkittäviä eroja eri vastausvaihtoehtojen välillä ei näyttäisi olevan. Taulukossa 3 esitellään tarkemmin eri koulutukseen osallistuneiden väliset erot. Vatsan alueen koulutuksen suorittaneista 58 % ja verisuonikoulutukseen osallistuneista 67 % koki saavansa riittävät valmiudet suorittaa itsenäisesti ultraäänitutkimuksia. Neljännes kumpaankin koulutusryhmään osallistuneista ei ollut samaa, mutta ei eri mieltäkään. 23

24 Koulutus mahdollisti riittävät valmiudet ultraäänitutkimusten itsenäiseen suorittamiseen = täysin erimieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 3 = ei samaa, mutta ei eri mieltäkään 4 = jokseenkin samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä 2 1 vatsan alueen opinnot verisuoni-opinnot Lukumäärä KUVIO 3. Vatsan alueen erikoistumiskoulutukseen (N 19) ja verisuonierikoistumiskoulutukseen (N 12) osallistuneiden ryhmien väliset erot valmiuksissa suorittaa itsenäisesti ultraäänitutkimuksia erikoistumiskoulutuksen jälkeen Suurin osa ultraäänierikoistumiskoulutuksesta keskittyy työpaikalla tapahtuvaan erikoislääkärin valvonnassa tapahtuvaan käytännönharjoitteluun. Käytännön harjoittelusta on vain askel siihen, että sonograaferi tai kliininen ultraäänihoitaja aloittaa työskentelyn itsenäisesti. Teoriassa opittujen asioiden hyödyntäminen käytännön harjoittelussa tai kliinisessä työssä on ensiarvoisen tärkeää. Kuviossa 4 tarkastellaan verisuonikoulutukseen ja vatsa-alueen koulutukseen osallistuneiden välisiä eroja esitettyyn väitteeseen pystyinkö hyödyntämään teoriassa opittuja asioita käytännön harjoittelun aikana. Vastaukset noudattelivat koulutuksesta riippumatta samaa suuntaa. Vatsan alueen koulutuksen suorittaneista 68 % ja verisuonikoulutuksen suorittaneista 75 % vastasi olevansa joko täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä. Neljännes kumpaankin eri koulutukseen osallistuneista vastaajista ei ollut samaa mieltä, mutta ei eri mieltäkään väittämän kanssa. Kahden edellä esitetyn väittämän vastausten samankaltaisuudet antavat viitettä siitä, että eri erikoistumiskoulutukset ovat sisällöltään samansuuntaiset. 24

25 Teoriassa opittujen asioiden hyödyntäminen käytännön harjoittelussa 5 1 = täysin eri mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 3 = ei samaa mieltä, 4 mutta ei eri mieltäkään 4 = jokseenkin samaa mieltä 3 5 = täysin samaa mieltä 2 1 vatsan alueen opinnot verisuoni-opinnot Lukumäärä KUVIO 4. Vatsan alueen erikoistumiskoulutukseen (N 19) ja verisuonierikoistumiskoulutukseen (N 12) osallistuneiden ryhmien väliset erot teoriassa opittujen asioiden hyödyntämisessä käytännön harjoittelussa Taulukossa 1 kuvataan, miten ultraäänierikoistumiskoulutus on vaikuttanut asiantuntijuuden kehittymiseen nykyisissä työtehtävissä, Likertin- asteikolla kuvataan eri vastaajien mielipiteitä. Vastaajista 92 % oli sitä mieltä, että ultraääniopinnoista on ollut hyötyä käytännön työelämässä. Samoin vastaajista 92 % katsoi työtehtävien monipuolistuneen ultraäänikoulutuksen suorittamisen jälkeen. Ultraäänierikoistumiskoulutuksen yhtenä tavoitteena on ultraäänitoiminnan kehittäminen työyhteisössä. Vastauksien välinen hajonta on laaja, keskiarvon ollessa 3,63. Laajaan vastauksien hajontaan vaikuttaa oleellisesti vastaajien kokemus ultraäänitutkimuksien teosta ja siitä miten pitkään he ovat olleet alalla. Vasta expert eli asiantuntijatasolla sonograaferilta odotetaan erilaisissa tutkimus- kehittämis ja julkaisutyössä aktiivisesti mukana toimimista (Kärkkäinen ym. 2004, 15). 25

26 TAULUKKO 1. Ultraäänierikoistumiskoulutuksen vaikutus asiantuntijuuden kehittymiseen työelämässä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa, mutta ei eri mieltäkään jokseenkin eri mieltä täysin samaa mieltä a. Ultraääniopinnoista on ollut hyötyä käytännön työelämässä ,38 5,72 b. Työtehtäväni ovat monipuolistuneet suoritettuani ultraäänikoulutuksen ,21 5,26 d. Olen pystynyt hyödyntämään osaamistani kehittämällä työyhteisössäni ultraäänitoimintaa ,62 2,77 i. Ultraäänikoulutus vastasi käytännön työelämän haasteisiin ,29 5,26 l. Pystyin hyödyntämään teoriassa opittuja asioita käytännön harjoittelun aikana ,92 4,44 h. Opetus oli irrallaan käytännön työelämän vaatimuksista ,92 4,66 o. Erikoistumisopintojen jälkeen koin, että olen saanut riittävät valmiudet suorittaa itsenäisesti ultraäänitutkimuksia ,5 3,90 lukumäärä (n) keskiarvo keskihajonta Avoimet kysymykset mahdollistivat asiantuntijuuden kehittymisen kuvauksen omin sanoin. Ultraäänierikoistumiskoulutuksen suorittamisen vaikutus asiantuntijaksi kehittymiseen tämänhetkisessä työtehtävässä voidaan vastausten perusteella jaotella kolmeen pääkategoriaan. 1) teoreettinen pohja käytännön ultraääniosaamiselle, 2) toimenkuvan laajeneminen ja 3) yksilölliset ominaisuudet. Kukin pääkategoria muodostui erilaisista alakategorioista. Keskeisenä piirteenä koulutuksen merkitykseen asiantuntijuuden kehittymisen kannalta pidettiin sen mahdollistamaa teoreettista pohjaa käytännön ultraääniosaamiselle. Tämä voitiin jakaa karkeasti kahteen alakategoriaan. 1) teorian hallinta ja tiedot ja 2) teoria käytännön harjoittelun tukena. Erikoistumiskoulutuksen suorittaminen mahdollisti toimenkuvan laajenemisen työpaikalla ja sen myötä asiantuntijuuden kehittymisen. Toimenkuvan laajeneminen voidaan 26

27 jakaa kahteen alakategoriaan: 1) tehtävänsiirto lääkäreiltä hoitajille ja 2) tehtävien ultraäänitutkimusten tutkimusnimikkeiden laajeneminen. Avoimet vastaukset sisälsivät useita toisiinsa läheisesti liittyviä merkityksiä, eikä niitä voitu suoraan luokitella tiettyyn kategoriaan kuuluvaksi, useimmiten samat vastaukset voitiin liittää useamman kategorian alle niiden sisältämien useiden merkitysten vuoksi. Avointen kysymysten vastauksissa suurin osa koski tavalla tai toisella yksilöllisiä ominaisuuksia. Kolmas pääkategoria yksilölliset ominaisuudet, voidaan jakaa kolmeen alakategoriaan. 1) luonteenpiirteet, 2) asiantuntijuuden kehittyminen ja 3) tiedon syventäminen. Taulukossa 4 asiantuntijuuden kehittymiseen välittyy vastausten henkilökohtaisempi sävy kuin edellä mainituissa ryhmissä. TAULUKKO 2. Ultraäänierikoistumiskoulutuksen suorittamisen vaikutus asiantuntijaksi kehittymiseen Pääkategoria Teoreettinen pohja käytännön ultraääniosaamiselle Toimenkuvan laajeneminen Alakategoria Teorian hallinta ja tiedot "Ilman koulutusta en olisi voinut kehittyä samalla tavalla, teoria tukee käytäntöä." (V9) "Ultraäänikoulutuksessa luotiin teoriapohja, jolle tämä työ tukeutuu." (AV11) Teoria käytännön harjoittelun tukena "Teoriapohja koulutuksessa, muu itsenäisesti harjoittelemalla." (V13) " käytännön harjoittelut omalla työpaikalla mahdollistivat asiantuntijuuteni kehityksen.." (AV14) Tehtäväsiirto lääkäreiltä hoitajille "Toimenkuva laajeni koulutuksen jälkeen, eli hoitajalle tuli lisää tutkimuksia, tämän lisäksi tehtävän siirtoina lisää kontrolleja siirrettiin kokonaan hoitajille." (V19) Tehtävien ultraäänitutkimusten tutkimusnimikkeiden laajeneminen "Toimenkuva laajeni koulutuksen jälkeen." (V19) "Teen monipuolisemmin erilaisia uä tutkimuksia." (AV11) (jatkuu) 27

28 TAULUKKO 2. (jatkuu). Yksilölliset ominaisuudet Luonteenpiirteet "Varmuus omasta osaamisesta on kasvanut näyttökokeen ja teoriakokeiden kautta." (AV8) "Ilman koulutusta en olisi voinut kehittyä samalla tavalla." (V9) "Luottamus omaan osaamiseen on kasvanut." (AV 14) Asiantuntijuuden kehittyminen "Nyt minulla on osaamista yhdeltä uä osa-alueelta ja kehittyminen jatkuu edelleen koko ajan, mikä on mukavaa tässä työssä." (V12) "Koulutus avasi mahdollisuuden kehittyä ja kehittää omaa työtä." (A20) Tiedon syventäminen "Varsinainen asiantuntijaksi kehittyminen on ollut oman aktiivisuuden, itsenäisen tiedonkeruun ja käytännön työssäoppimisen sekä muiden sonograafeiden ja joidenkin lääkärien tuen ja opetuksen varassa." (V12) "Laajempaa näkökulmaa ja huomasin tekeväni vatsan ultraäänenkin laajemmin kuin aikaisemmin." (V17) 6.3 Ultraäänierikoitumiskoulutuksen kehittäminen Vastaajista 75 % otti kantaa ultraäänikoulutuksen kehittämiseen. Kolmannes vastaajista mainitsi ultraäänikoulutuksen ja erilaisten omalle erikoisalalle suunnattujen täydennyskoulutusten lisäämisen tarpeellisuuden. Oman työyhteisön mukana oloa pidettiin tärkeänä. Käytännön harjoitteluun omalla työpaikalla toivottiin systemaattista suunnittelua ja työpaikkaohjaajien mukanaoloa käytännön opetustyössä. Ylipäätään ohjattua käytännön harjoittelua toivottiin enemmän. Koulutuksen suunnittelu ja toteutus saivat yllättävänkin paljon kriittisiä kommentteja. Monet vastauksista olivat pitkiä ja niiden perusteella sai kuvan harkituista vastauksista, joissa todella pohdittiin koulutuksen kehittämistä tulevaisuudessa. Ultraäänierikoistumiskoulutuksen kehittäminen työelämästä lähtevistä tarpeista käsin voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan. 1) Koulutuksen lisäämiseen tähtääviin toimiin, 2) käytännön ultraääniharjoitteluun ja 3) työyhteisön integroimiseen mukaan koulutuksen toteuttamiseen. Koulutuksen lisäämiseen tähtäävät toimet voidaan jakaa kolmeen eri 28

29 alakategoriaan: 1) koulutustarjonnan lisääminen, 2) oppiaineet ja 3) käytännön toteutus. Alla esitetään pelkistettyjä ilmaisuja koulutuksen lisäämiseksi. Koulutusta on ehdottomasti lisättävä. Tutkimusten määrä kasvaa suhteessa radiologien resursseihin. Paras tapa kontrolloida tutkimustarvetta on lisätä sonograafereiden määrää. (AV1) Opetusta pitäisi olla säännöllisesti tarjolla esim. 2-3 vuoden välein. (V6) Ehdottomasti tarvittaisiin lisää koulutuksia suunnatusti tietyille erikoisaloille Oma koulutukseni vastasi täydellisesti työtäni. (V19) Muskuloskeletaali ultraääni olisi hyvä seuraava koulutuskohde. (AV11) Opetettavista oppiaineista tuotiin useammassa vastauksessa esille ultraäänifysiikan vaikeaselkoisuus, ultraäänifysiikan opetus toivottiin saatavan enemmän käytännöntasolle. Kehittämisehdotuksena ehdotettiin pienryhmätyöskentelyä fysiikan alan asiantuntijan ollessa paikalla samalla ultraäänilaitteesta opettaen. Muita oppiaineita koskevia ehdotuksia oli mm. eri oppiaineiden luentojen painottuminen enemmän ultraääntä koskevaksi esim. topografisen anatomian luennoilla. Ultraäänitekniikkaa vielä enemmän, aivan koneen nappuloiden käyttöä ja säätöjen ohjaukseen enemmän vierellä ohjaamista. (V4) Topografisen anatomian luennot järjestettiin röntgenhoitajaopiskelijoiden kanssa, luennot olivat hyvät, mutta niihin olisi kaivattu enemmän ultraäänipainotteisuutta. (V12) Ultraäänifysiikan osuus voisi olla jotenkin kansantajuisemmin esitettynä. (V6) 29

30 Ultraäänifysiikka on sen verran vaikeaselkoista, että sen tuominen käytäntöön pienryhmissä fysiikka-asaintuntijan ollessa läsnä koneen ääressä voisi olla paikallaan. (V9)) Kehittämisideoita ultraäänierikoistumiskoulutuksen käytännön toteuttamiseksi esitettiin useita, monet niistä olivat kriittisesti painottuneita. Muutamissa vastauksessa tuli ilmi resurssien puute koulutuksen järjestäjätaholta, mikä koettiin tutoroinnin ja tuen puutteena. Puute henkilöresursseista viittaa myös siihen, että jotkut asiat koulutuksessa jäivät kesken eikä niihin enää palattu myöhemmin tai käytännön asioita hoidettiin myöhässä. Tutorin kanssa olisi syytä olla opintojen alkuvaiheessa tilaisuus, jossa käydään läpi opiskelutekniikkaa ja käytännön asioita. Monelta on kulunut pitkä aika edellisistä opinnoista ja tällaiset asiat vaativat kertausta. (V9) Vatsapuolen moduulissa ei ollut mielestäni ollenkaan opetussuunnitelmaa ja aikataulua, jotka nyt ensinnäkin pitäisi olla Verkko-opintoja ei toteutettu lainkaan esim. case-tehtävät tehtiin, mutta niihin ei saatu vastauksia. (A12) Käytännön ultraääniharjoittelu ja työyhteisön integroimiseen mukaan koulutuksen toteuttamiseen liittyvät läheisesti toisiinsa. Ne haluttiin kuitenkin pitää erillään niiden sisällön eroavaisuuksien vuoksi. Toinen pääkategoria koski käytännön ultraääniharjoittelua. Useissa vastauksissa toivottiin jatkossa enemmän työpajatunneilla tapahtuvaa ohjattua käytännönharjoittelua. Lisäksi toivottiin, että luennoilla olisi ultraäänilaite käytössä sekä anatomisissa kysymyksissä että puhtaasti ultraäänilaitteen säätöön liittyvissä asioissa. Enemmän käytännönharjoittelua. Osalla luennoista olisi pitänyt olla ultraäänilaite käytössä, jotta olisi konkreettisesti voinut katsoa mitä mikäkin tarkoittaa. (V5) Teorian lisäksi enemmän ohjattua käytäntöä, ainakin sellaisille opiskelijoille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta uä-maailmasta. (V13) 30

31 Ennen teoriaopetusta olisi hyvä, että opiskelija olisi ollut edes vähän aikaa toisen hoitajan kanssa seuraamassa/tekemässä ultraääniä. (V18) Opinnäytetyö toisarvoiseksi ja keskitys käytännön osaamiseen. (AV22) Kolmas ultraäänierikoistumiskoulutuksen kehittämisalue koski työyhteisön integroimista mukaan koulutuksen toteuttamiseen. Suunniteltaessa työpaikalla tapahtuvaa käytännön harjoittelua, toivottiin enemmän tukea sekä koulutuksen järjestävältä taholta että työpaikalta. Koulun ja harjoittelupaikan keskinäistä yhteydenottoa pidettiin välttämättömänä, ettei opiskelija joudu yksi vastaamaan opiskelun etenemisestä jos harjoittelupaikan suhteen tulee ongelmia. Toisaalta pidettiin tärkeänä, että työyhteisö ja esimies sitoutuvat koulutukseen. Käytännön harjoittelu oli kohdallani loistavasti järjestetty, koska potilaita oli vähennetty jotta olisi riittävästi aikaa harjoitella. On erittäin tärkeää, että työyhteisö ja esimies sitoutuu siihen, että joku jäsenistä käy läpi tällaisen resursseja vaativan koulutuksen. koulun puolelta tarvitaan tukea, sillä kaikki osastonhoitajat eivät ymmärrä opiskelun asettamia resurssitarpeita. Eihän ole järkevää maksaa kalliista koulutuksesta jos ei henkilö pääse toteuttamaan sitä aika- tai henkilöresurssien vuoksi. (V9) Käytännön harjoittelun järjestämiseen odottaisin koululta enemmän tukea ja myös työnantajalta oikeasti resursseja! (V17) 7 POHDINTA Tämän tutkimuksen päätuloksena voidaan todeta, että ultraäänierikoistumisopintojen suorittaminen on pääasiassa edesauttanut asiantuntijaksi kehittymistä vastaajien tämänhetkisissä työtehtävissä. Ultraääniosaamista arvostetaan työyhteisöissä ja kliinikot ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa hoitajien tekemiin ultraäänitutkimuksiin. Vastaajien mukaan myös työyhteisön lääkärit suhtautuvat myönteisesti sonograaferin tai kliinisen ultraäänihoitajan tekemiin ultraäänitutkimuksiin. 31

32 Tutkimustulokset olivat samansuuntaisia kuin Käyhkön (2007) tutkimuksessa. Kummassakin tutkimuksessa nousi esiin samankaltaisia tekijöitä. Käyhkön (2007) mukaan asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttaa opiskelija itse, omassa tutkimuksessani puhun yksilöllisistä ominaisuuksista. Käyhkön mukaan ammattikorkeakoulussa annettava opetus, sen perustana olevat opetussuunnitelmat ja opetusta toteuttavat opettajat ovat keskeisiä asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Omassa tutkimuksessani koulutuksen mahdollistama teoreettinen pohja, teorian hallinta ja tiedot sekä teoria käytännön harjoittelun tukena nousivat merkittäväksi asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Ohjaavan opettajan roolin tärkeys nousi esille erityisesti avointen kysymysten vastauksien kohdalla. Ultraäänierikoistumiskoulutukseen liittyy keskeisesti työharjoittelu. Käytännön harjoittelussa opiskelija perehtyy ultraäänitutkimusten suorittamiseen ja soveltaa samalla teoriassa opittuja taitoja ja sovellutuksia. Käyhkö korostaa tutkimuksessaan myös työharjoittelun merkitystä yhtenä tärkeimmistä asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Erityisen tärkeäksi asiaksi koulutuksen kehittämisessä vastaajat nostivat yhteistyön ammattikorkeakoulujen, työnantajan ja koulutuksen osallistuneen välillä. Erikoistumiskoulutuksesta ei ole työnantajalle hyötyä, jollei sen tuomia mahdollisuuksia ja velvoitteita kohdenneta suunnitelmallisesti. Työnantaja tulee ottaa mukaan koulutuksen suunnitteluun koulutuksen alkuvaiheesta alkaen. Osa Helsingin ammattikorkeakoulu Metropolian opiskelijoista onkin suorittanut ultraäänierikoistumisopinnot oppisopimusperiaatteella, jossa tarkoituksena oli räätälöidä koulutus opiskelijan ja työpaikan tarpeiden mukaan. Yhteistyötä ja laajempaa verkostoitumista tulee kehittää yhdessä koulutuksen järjestäjätahon, työnantajan ja koulutukseen osallistuvan opiskelijan välillä suunnitellessa jatkossa ultraäänierikoistumiskoulutusta. Samaan lopputulokseen on päässyt Kuoppamäki (2008) tutkimuksessaan. Luotettavuuden arvioinnissa on olennaista vastata kysymykseen, miten hyvin tulokset vastaavat todellisuutta ja saadaanko tutkimuksessa käytetyillä menetelmillä vastaukset tutkimuskysymyksiin. Asiantuntijuuden kehittymistä pyrittiin havainnoimaan sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Asiantuntijuutta on käsitelty opiskelijan omista kokemuksista ja käsityksistä lähtien, jolloin ne ovat subjektiivisia. Osittain avointen kysymysten vastaukset oli esitetty hyvin yleisellä tasolla. Jos tutkimus 32

33 olisi mahdollista tehdä uudelleen, kysely- ja haastattelututkimuksen käyttö rinnakkain toisi syvällisempää tietoa asiasta. Haastattelu mahdollistaisi lisäkysymykset tarkentamaan vastauksia. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuteen on pyritty selostamalla tarkasti kaikki tutkimuksen eri vaiheet, ja käyttämällä tutkimustulosten analysoinnissa useita vastaajien suoria lainauksia. Kvantitatiivisessa osuudessa tutkimuskysymysten määrällä on keskeinen osuus luotettavuuden kannalta. Kysymysmäärän jäädessä suppeaksi validius eli mittarin kyky mitata juuri sitä, mitä on tarkoituskin mitata, kärsii. (Hirsjärvi ym. 2010, ) Tutkijan kokemus ja taustaolettamukset vaikuttavat tulosten tulkintaan, kun tutkimuksen kohteena on omaa työtä läheisesti sivuava tutkimuskohde. Tutkijan asiantuntijuus tutkittavasta alasta on varmasti tuonut tiettyjä ennakkoolettamuksia, objektiivisuuteen on kuitenkin pyritty kuvaamalla ja dokumentoimalla tarkasti tutkimusaineistoa. Metropolian perusteluksi tutkimusluvan myöntämiselle mainittiin tutkimuksen merkittävyys pioneeritutkimuksena, koska aiheesta ei ole tehty aikaisempia tutkimuksia. Yhteistyö ultraäänierikoistumiskoulutusta järjestävän tahon kanssa jäi vaatimattomaksi. Useista yhteydenotoista ja lupauksista toimittaa koulutukseen osallistuneiden yhteystiedot, Metropoliasta ei kuitenkaan löytynyt yhteystietoja ultraäänierikoistumiskoulutuksen suorittaneista henkilöistä. Tämä vaikeutti ja viivästytti huomattavasti tutkimuksen tekemistä. Lähetettävien tutkimuskyselyiden määrän jäädessä suppeaksi ja tämän vaikuttaessa vastausten määrään, tutkimustuloksista ei voida myöskään tehdä laajempia yleistyksiä. Mielenkiintoiseksi jatkotutkimusaiheeksi nousee opiskelijoiden, työyhteisön ja koulutusta järjestävän tahon yhteistyön kehittäminen. Miten tulevaisuudessa voidaan huomioida erityisesti työyhteisön tiivis mukanaolo koulutuksen käytännönharjoittelun aikana siten, että siitä hyötyy myös työyhteisö. 33

34 LÄHTEET Auvinen, P., Hirvonen, K., Dal Maso, R., Kallberg, K. & Putkuri, P Opetussuunnitelma ammattikorkeakoulussa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B. Selosteita ja opetusmateriaalia, 9. European Federation of Societies for Ultrasound in Medicine and Biology Tulostettu European Federation of Societies for Ultrasound in Medicine and Biology Tulostettu Hakala, J Tutkimusmenetelmän valinnasta. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Jyväskylä: PS-kustannus, Hakkarainen, K Asiantuntijuus ja oppiminen työelämässä psykologisia näkökulmia. Kasvatustieteiden aineopinnot 2012, tenttiartikkeli Hakkarainen, K. & Paavola, S Kollektiivisen asiantuntijuuden mahdollisuuksia ja rajoja kognitiotieteellinen näkökulma. Teoksessa J. Parviainen (toim.) Kollektiivinen asiantuntijuus (s ). Tampereen yliopiston yliopistopaino. Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Kirkpatrick, D. L. & Kirkpatrick J. D Evaluating Training Programs, The Four Levels. San Francisco, CA. Berrett-Koehler Publishers, Inc. Kuoppamäki, R Ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot asiantuntijuuden kehittäjänä: Tieto- ja viestintätekniikan erikoistumisopintojen vaikuttavuus terveysalalla. Tampereen yliopisto: Kasvatustieteiden tiedekunta. Akateeminen väitöskirja. 34

35 Korkeakoski, E. & Tynjälä, P Johdanto. Teoksessa E. Korkeakoski & P. Tynjälä (toim.) Hyötyä ja vaikuttavuutta arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 50. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto, Käyhkö, R Positiivinen suhtautuminen edesauttaa kehittymistä : Ammattikorkeakoulu asiantuntijuuden kehittäjänä opiskelijoiden käsityksen mukaan. Lapin yliopisto: Kasvatustieteiden tiedekunta. Akateeminen väitöskirja. Kärkkäinen, O Ultraäänitutkimuksia suorittavan hoitohenkilökunnan toiminnan yhtenäistäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Työryhmän loppuraportti. Laine, T. & Malinen, A Arvotietoisuus arvioinnin perustana. Teoksessa E. Korkeakoski & H. Silvennoinen (toim.). Avaimia koulutuksen arvioinnin kehittämiseen. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 31. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksen arvioinnista 1998/ Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta astunut voimaan Luettu Laki erikoissairaanhoidosta 1062/ Annettu Helsingissä Luettu Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992. Annettu Helsingissä Luettu Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/ Annettu Helsingissä Luettu Lauerma, K Sonograferi-koulutus HUS:ssa. Luentolyhennelmä Sädeturvapäivät Tampere-talossa. 35

36 Linnakylä, P. & Atjonen, P Arviointi, tutkimus ja arviointitutkimus koulutuksen tietotuotannossa. Teoksessa E. Korkeakoski & H. Silvennoinen (toim.) Avaimia koulutuksen arvioinnin kehittämiseen. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 31. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto, Linnakylä, P. & Välijärvi, J Arvon mekin ansaitsemme: kansainvälinen arviointi suomalaisen koulun kehittämiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus. Metropolia Sonografia erikoistumisopinnot 30 op. Tietopuolisen koulutuksen suunnitelma Metropolia Ultraäänihoitaja 30 op, Opetussuunnitelma Mäkeläinen, H Ultraäänikuvantamisen tehtävänjaot röntgenhoitajan rooli. Lääkärilehti 6/2006 vsk 61, Opetusministeriö Koulutuksen arviointisuunnitelma vuosille Opetusministeriön julkaisuja 2008: 38.Helsinki: Yliopistopaino Patton, M. Q Qualitative evaluation and research methods. London: Sage Publications. Pyykkö, R Korkeakoulujen arviointitoiminnan tausta ja kehitysvaiheet. Teoksessa E. Korkeakoski & P. Tynjälä (toim.) Hyötyä ja vaikuttavuutta arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 50. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto, Rantala, I Laadullisen aineiston analyysi tietokoneella. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Jyväskylä: PS-kustannus, 111. Sarajärvi, A Erikoissairaanhoidon erityiskompetenssit. Asiantuntijuus näyttöön perustuvassa hoitotyössä. Teoksessa R. Nurminen (toim.) Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa. Turun ammattikorkeakoulu. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy. 36

37 Silvennoinen, H Verkostomaisuus koulutuksen arvioinnin organisointitapana. Teoksessa E. Korkeakoski & P. Tynjälä (toim.). Avaimia koulutuksen arvioinnin kehittämiseen. Koulutuksen arviontineuvoston julkaisuja 31. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto, Valli, R Kyselylomaketutkimus. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Jyväskylä: PS-kustannus, Välijärvi, J. & Kupari, P Koulutuksen arvioinnin näkökulmat ja arviointien hyödyntäminen. Teoksessa E. Korkeakoski & P. Tynjälä (toim.) Hyötyä ja vaikuttavuutta arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 50. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto,

38 LIITE 1. Kyselylomake 38

39 39

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Sisko Mällinen, FT

Sisko Mällinen, FT 20.9.2012 Sisko Mällinen, FT Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot