Horisontti 2020 Kohti seuraavaa puiteohjelmaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Horisontti 2020 Kohti seuraavaa puiteohjelmaa"

Transkriptio

1 Horisontti 2020 Kohti seuraavaa puiteohjelmaa Perustuu komission ehdotukseen , EU:n neuvoston osittaisiin yleisnäkemyksiin sekä kesällä 2013 saavutettuun neuvottelutulokseen komission, jäsenmaiden ja parlamentin välillä.

2 Sisältö Horisontti 2020 Kohti seuraavaa puiteohjelmaa 3 Huipputason tiede 5 ERC Euroopan tutkimusneuvosto 5 FET Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat 6 Marie Skłodowska-Curie -toimet 6 Tutkimusinfrastruktuurit 8 Teollisuuden johtoasema 9 Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa 9 Riskirahoituksen saatavuus 10 Innovointi pk-yrityksissä 10 Yhteiskunnalliset haasteet 11 Kohti seuraavaa puiteohjelmaa Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa seuraavasta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta, jota kutsutaan nimellä Horisontti Horisontti ohjelman avulla komissio ja jäsenmaat yhdessä toteuttavat Innovaatiounionia, joka on yksi Eurooppa strategian lippulaiva-aloitteesta. Euroopan komissio asettaa Horisontti ohjelman tavoitteeksi luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja, turvata Euroopan asema globaalissa kilpailussa ja vastata Eurooppa strategiassa nostettuihin haasteisiin. Ohjelma kattaa vuodet Euratom 15 Osallistumissäännöistä Yhtenäiset säännöt kaikkiin ohjelmiin 100 % rahoitus hyväksyttävistä suorista kustannuksista (markkinaläheisistä toimista 70 %), välillisten kustannusten osuus 25 % suorista kustannuksista Arviointikriteerit: tieteellinen laatu, vaikuttavuus, toteutus Vähemmän ja kohdennetumpia tilintarkastuksia Immateriaalioikeuksiin joustoa, tutkimusjulkaisut avoimeen käyttöön Hankkeet käyntiin entistä nopeammin 2 3

3 Horisontti 2020 rakentuu kolmesta osasta eli pilarista huipputason tiede teollisuuden johtoasema yhteiskunnalliset haasteet Ohjelmapakettiin kuuluvat myös ydinenergia-alan Euratom-ohjelma komission yhteisen tutkimuskeskuksen JRC:n toiminta Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin EIT:n toiminta vuosina Valmisteluaikataulu Euroopan parlamentti ja jäsenmaat osallistuvat Horisontti ohjelman sisältöä ja budjettia koskeviin neuvotteluihin. Kesällä 2013 saavutettiin yhteisymmärrys ohjelman sisällöstä ja osallistumisen periaatteista, ja ensimmäiset haut avattaneen loppuvuodesta Tämän esitteen sisältö perustuu komission alkuperäiseen ehdotukseen sekä neuvotteluissa mennessä sovittuihin muutoksiin. Jäsenmaat, eri organisaatiot ja järjestöt sekä ulkopuoliset asiantuntijat ovat tuoneet näkemyksensä uuden ohjelman valmisteluun. Horisontti 2020 on saanut suuntaviivansa muun muassa komission julkaisemasta EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman väliarvioinnista sekä vihreästä kirjasta, joka asetti yhteisen strategiakehyksen EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle. Huipputason tiede Eurooppalaiseen huipputason tieteeseen tähdätään neljän kokonaisuuden avulla: 1. ERC Euroopan tutkimusneuvosto (huipputason perustutkimusta) 2. FET Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat 3. Marie Skłodowska-Curie -toimet (tutkijaliikkuvuutta) 4. Tutkimusinfrastruktuurit ERC - Euroopan tutkimusneuvosto European Research Council ERC myöntää rahoitusta huippututkijoille ja heidän tutkimusryhmilleen riskialttiiseen, uraauurtavaan tutkimukseen. Valintakriteerinä on tieteellinen huippuosaaminen. Tutkimusaloja ei ole määritelty etukäteen, mutta itse tutkimus on tehtävä Euroopassa. ERC tarjoaa pitkäaikaista rahoitusta, joka tukee uusien tieteellisten työskentelytapojen kehittymistä ja helpottaa rahoittamansa tutkimuksen kaupallisen ja sosiaalisen innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä. 4 5

4 FET Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat Tuleviin ja kehitteillä oleviin teknologioihin keskittyvä Future and Emerging Technologies eli FET pyrkii parantamaan Euroopan kykyä tuottaa uudenlaisia, jopa tutkimusparadigmoja muuttavia innovaatioita. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan eri tieteenalojen ja teknologioiden sekä taiteiden ja humanististen tieteiden välistä yhteistyötä. FET-rahoitus jaetaan kolmeen ryhmään: 1. FET Open Tavoitteena on eri tieteenaloja yhdistelemällä löytää täysin uudenlaisia ratkaisuja, jotka voivat radikaalisti uudistaa vallitsevia suuntauksia. Tutkimusaiheita ei ole määritelty etukäteen, vaan tutkijat voivat täysin vapaasti valita tutkimuksensa aiheen. 2. FET Proactive Rahoitus suunnataan kehittymässä oleville aihealueille. Tavoitteena on tukea vielä hajanaisen, uuden tutkimusyhteisön tiivistymistä ja kasvua ennalta määritellyillä aihealueilla. 3. FET Flagships Suuria poikkitieteellisiä ja teknologisia haasteita pyritään ratkaisemaan FET Flagships -toimilla. Onnistuminen edellyttää useiden eri tieteenalojen, teknologioiden, ohjelmien ja yhteisöjen sekä julkisten että yksityisten rahoittajien yhteistyötä. Rahoitettaviksi valitut FET-lippulaivahankkeet voivat kestää jopa 10 vuotta. Marie Skłodowska-Curie -toimet Marie Skłodowska-Curie -toimilla rahoitetaan tutkijoiden koulutusta, urakehitystä ja liikkuvuutta. Rahoitusta myönnetään uransa eri vaiheissa oleville tutkijoille heidän siirtyessä työskentelemään toiseen Euroopan maahan tai Euroopan ulkopuolelle. Rahoitus on tarkoitettu myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä toteutuvaan tutkija- ja henkilöstövaihtoon. Marie Skłodowska-Curie toimet: 1 Nuorten tutkijoiden peruskoulutus Rahoituksen kohteena ovat koulutusohjelmat, jotka toteutetaan esimerkiksi eri organisaatioiden välisinä koulutusverkostoina ja yritysten tai yksittäisten laitosten tohtorinkoulutusohjelmina. Rahoitus on kohdistettava uransa alkuvaiheessa oleville ja väitöskirjaa valmisteleville tutkijoille. 2 Kokeneiden tutkijoiden liikkuvuusrahoitus Rahoitusta myönnetään useamman vuoden tutkimuskokemusta omaaville tai jo väitelleille tutkijoille työskentelyyn toisessa maassa, toisella sektorilla tai jonkin toisen tieteenalan tutkimusprojektissa. 3 Henkilöstövaihto sektorien tai maiden välillä Rahoituksen kohteena on eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön tai Euroopan ja kolmansien maiden väliseen yhteistyöhön liittyvä lyhytaikainen henkilöstövaihto. Vaihtoon voi lähettää tutkimus- ja innovaatiotehtävissä sekä hallinnossa ja teknisissä tehtävissä työskenteleviä henkilöitä. 4 Liikkuvuus- ja koulutusohjelmien yhteisrahoitus Marie Skłodowska-Curie -rahoituksella voidaan tukea kansallisten tai alueellisten rahoittajien ohjelmia, jotta niissä toteutettaisiin kansainvälistä, sektorien välistä tai tieteenalojen välistä henkilöstön vaihtoa tai tohtorikoulutusta. 5 Erityistuki ja poliittiset toimet Rahoituksen tarkoituksensa on tukea Marie Skłodowska-Curie -toimien seurantaa ja analysointia koskevien indikaattoreiden kehittämistä sekä tietojen analysointia. Lisäksi rahoitusta voidaan myöntää toimintaan, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta tutkijauran tärkeydestä sekä levittämään tietoa Marie Curie -rahoituksella saavutetuista tuloksista. 6 7

5 Tutkimusinfrastruktuurit Tutkimusinfrastruktuurien rahoituksella on kolme pääkohdetta: 1. Euroopan tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa varten Teollisuuden johtoasema Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin ESFRIn yksilöimien tutkimusinfrastruktuurien ja muiden maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien eri toteutusvaiheiden rahoitus. Merkittävät kansalliset tutkimusinfrastruktuurit avataan kaikille eurooppalaisille korkeakoulujen ja teollisuuden tutkijoille. Tieto- ja viestintäteknologiapohjaisten sähköisten infrastruktuurien kehittäminen, käyttöönotto ja toiminta. 2. Tutkimusinfrastruktuurien tarjoamien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen Tavoitteena on edistää teknologioiden varhaista käyttöönottoa tutkimusinfrastruktuureissa, edesauttaa t&k-kumppanuuksia teollisuuden kanssa, helpottaa tutkimusinfrastruktuurien teollista käyttöä ja edistää innovaatioklustereiden luomista. Toiminnassa tuetaan myös tutkimusinfrastruktuureja hallinnoivan ja käyttävän henkilöstön koulutusta ja/tai vaihtoja. 3. Euroopan tutkimusinfrastruktuuripolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön lujittaminen Tavoitteena on tukea alan poliittisten päättäjien ja rahoittajien välistä yhteistyötä sekä päätöksenteossa käytettäviä kartoitus- ja seurantavälineitä. Kansainväliseen kasvuyrittäjyyteen sekä huomispäivän teknologioihin ja innovaatioihin pyritään kolmella tavoitteella: 1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa 2. Riskirahoituksen saatavuus 3. Innovointi pk-yrityksissä Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa Euroopan teollisuuden on pystyttävä onnistuneesti omaksumaan ja ottamaan käyttöön mahdollistavia teknologioita (Key Enabling Technologies, KETs), jotta Euroopan tuottavuus ja innovointikyky vahvistuisivat. Rahoituksen edellytyksenä on, että innovointitoimia yhdistetään t&k-toimiin. Rahoitus tullaan kohdistamaan seuraaville alueille: 1. Tieto- ja viestintäteknologia 2. Nanoteknologia 3. Kehittyneet materiaalit 4. Bioteknologia 5. Kehittynyt valmistus ja prosessointi 6. Avaruus Riskirahoituksen saatavuus Horisontti puiteohjelmaan tulee sisältymään pääomarahoitusväline ja lainarahoitusväline. Näiden kahden välineen rahoitusjärjestelyn hoitavat pääsääntöisesti Euroopan investointipankki-ryhmä (EIB ja EIF) ja kansalliset rahoituslaitokset. 8 9

6 Pääomarahoitusta ja lainarahoitusta on ollut jo aiemmin mahdollista saada Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston hallinnoiman CIP-ohjelman ja RSFF-instrumentin kautta. Horisontti 2020 laajentaa näitä mahdollisuuksia yhdessä COSME-ohjelman kanssa. COSME on CIP-ohjelman jatko, ja sen valmistelu etenee samanaikaisesti Horisontti 2020-ohjelman kanssa. Yhteiskunnalliset haasteet Innovointi pk-yrityksissä Pk-yritykset voivat osallistua kaikkiin Horisontti ohjelman hakuihin. Tämän lisäksi pk-yrityksille on tarjolla oma, markkinalähtöinen kolmivaiheinen instrumenttinsa, josta vain pk-yritykset voivat hakea rahoitusta. Vaihe 1: Konsepti ja toteutettavuuden arviointi Vaihe 2: Tutkimus ja kehitys, demonstrointi, markkinareplikointi Vaihe 3: Kaupallistaminen Rahoitettavat hankkeet voivat olla miltä tahansa tieteen tai teknologian alalta ( bottom-up ). Hankkeet voivat sisältää tutkimus- ja kehitystyötä, demonstrointia tai esimerkiksi markkinapilotointia (vaihe 2). Hankevaiheeseen pääsy edellyttää konseptin toimivuuden osoittamista eli valmista liiketoimintasuunnitelmaa (vaihe 1). Projektien päätyttyä osallistujat voivat hyödyntää Horisontti ohjelman pääoma- ja lainainstrumentteja (vaihe 3). Pk-yritysten on saatava hankkeista selkeää etua, ja hankkeissa on oltava eurooppalainen ulottuvuus. Innovointi pk-yrityksissä -osion kautta rahoitetaan myös toimia, joilla tuetaan tutkimusintensiivisiä pk-yrityksiä (Eurostars-ohjelma). Parlamentin ehdotuksesta osioon on myös sisällytetty erityinen Kiihdytyskaista innovaatioihin -osio (Fast Track to innovation), jonka jatkuvassa haussa pk-yritykset voivat esittää tutkimus- ja kehityshankkeita miltä tahansa alalta. Komissio lupaa ehdotuksille erityisen nopean käsittelyn, ja pienetkin konsortiot ovat mahdollisia. Tarkoituksena on näin nopeuttaa hyvien ideoiden kehitystä kaupallisiksi tuotteiksi ja helpottaa erityisesti uusien osallistujien mukaantuloa. Euroopalla on lähivuosina edessään suuria yhteiskunnallisia haasteita, joiden ratkaisemisessa Horisontti ohjelmalla on keskeinen osa. Erityisesti loppukäyttäjien ja hyödyntäjien odotetaan osallistuvan näihin toimiin. Pelkkä tutkimus ja teknologinen kehitys eivät riitä Eurooppaa kohtaavien haasteiden ratkaisemiseen. Tutkimustuloksia tulee voida hyödyntää tehokkaasti ja luoda niille kaupallisia mahdollisuuksia. Apuna ovat tällöin esimerkiksi pilottitoimet, demonstrointi, testausalustat, julkisten hankintojen tukeminen, käyttäjälähtöisten ratkaisujen kehittäminen ja standardointi. Horisontti ohjelmassa nimetyt suuret yhteiskunnalliset haasteet noudattavat Eurooppa strategian linjauksia: 1 Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi Väestön ikääntyminen lisää vaatimuksia terveydenhuollon ja -hoidon aloilla. Tehokkaan terveydenhuollon ja -hoidon varmistamiseksi on löydettävä parhaat lääketieteelliset ratkaisut. Lisäksi on parannettava ennaltaehkäisyä ja hoitoa, tunnistettava parhaat käytännöt terveydenhoitoalalla ja tuettava yhdistettyjä hoitopalveluja. Terveydenhoitojärjestelmien on oltava tehokkaita ja toimivia kaikkialla Euroopassa. On myös kehitettävä sellaisten teknisten, organisatoristen ja sosiaalisten innovaatioiden käyttöönottoa, joiden avulla ikäihmiset pystyvät säilyttämään aktiivisuutensa ja riippumattomuutensa

7 2 Euroopan biotalouden haasteet: elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun ja sisävesien tutkimus Kuluttajien on tulevaisuudessakin saatava turvallisia, terveellisiä ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei kulutuskäyttäytymisestä eikä elintarvikkeiden ja rehun tuotannosta aiheudu haittaa ihmisten terveydelle ja koko ekosysteemille. Siksi elintarviketuotannon resurssitehokkuutta on parannettava. Euroopan tulisi siirtyä nopeasti kohti kestävää biotaloutta. Tavoitteena on kehittää muutoksiin hyvin sopeutuvia maa- ja metsätalousjärjestelmiä, jotka tuottavat riittävästi elintarvikkeita, rehua, biomassaa ja muita raaka-aineita ja tukevat samalla elinkelpoisten maaseutuelinkeinojen kehittämistä. Kestävän ja ympäristöystävällisen kalastuksen sekä kilpailukykyisen vesiviljelyn tulee toimia kasvun vauhdittajina. 4 Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne Eurooppa on sitoutunut hiilipäästöjensä huomattavaan vähentämiseen lähivuosien kuluessa. Liikennepäästöt (hiilidioksidi, typen oksidit ja rikin oksidit) ovat tässä keskeisessä asemassa. Kun liikenne on vähemmän riippuvainen fossiilisista polttoaineista, se saastuttaa luontoa vähemmän. Ihmisten ja tavaroiden jatkuvaan ja tehokkaaseen yleiseurooppalaiseen kuljetukseen tarvitaan uutta multimodaalista liikenteen hallinta-, tiedotus- ja maksujärjestelmää. Tavoitteena on ympäristöystävällinen, resurssitehokas, turvallinen ja saumaton eurooppalainen liikennejärjestelmä, joka hyödyttää kansalaisia, taloutta ja yhteiskuntaa.. 5 Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet 3 Turvallinen, puhdas ja tehokas energia Energialähteet ja kulutusmallit eurooppalaisessa teollisuudessa, liikenteessä ja kaupungeissa aiheuttavat merkittäviä ympäristöja ilmastonmuutosvaikutuksia. Niukkenevien resurssien, kasvavien energiatarpeiden ja ilmastonmuutoksen uhatessa Eurooppa tarvitsee luotettavan, kestävän ja kilpailukykyisen energiajärjestelmän. Euroopan tulee lisätä rakentamisen ja teollisuuden energiatehokkuutta sekä ohjata ihmisiä energiatehokkaampaan kuluttamiseen. On kehitettävä uusia polttoaineita ja uusiutuvia energialähteitä. Teknologisten ratkaisuiden lisäksi on keskityttävä uusiin neuvonta-, rahoitus- ja kysynnänhallintapalveluihin. Nykyisten sähköntuotanto- ja jakelujärjestelmien tulee olla tehokkaampia ja kestävämpiä. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä noin 35 prosenttia sähköstä syötetään ja jaetaan hajautetuista ja keskitetyistä uusiutuvista energialähteistä. Ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten välttämiseksi teollisuusmaiden on leikattava kasvihuonekaasupäästöjään murto-osaan nykyisestä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja. Euroopan luonnonvarat muodostavat pohjan sekä taloudelle että elämänlaadulle. Silti niitä käytetään jatkuvasti luonnon palautumiskykyä enemmän. On löydettävä nopeasti vaihtoehtoja uusiutumattomien raaka-aineiden käytölle, jotta saavutettaisiin tasapaino rajallisten luonnonvarojen ja yhteiskunnan tarpeiden välille. Kattavat ympäristön havainnointi- ja tietojärjestelmät ovat välttämättömiä, jotta saataisiin näiden haasteiden käsittelyssä tarvittavat pitkän aikavälin tiedot. 6 Eurooppa muuttuvassa maailmassa osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat Eurooppaa kohtaavia haasteita ovat ikääntyvä väestö, sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys, eriarvoisuus ja muuttovirrat. On tunnistettava ja analysoitava muuttuvia demokraattisia käytänteitä ja odotuksia sekä tunnettava identiteettien, alueiden, uskontojen, kulttuurien tai arvojen historiallinen kehitys

8 Digitaalisen kuilun kaventaminen sekä innovoivan ja luovan kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa ja yrityksissä edellyttävät yhteiseurooppalaista otetta. Kansalaisten osallisuus ja hyväksyntä on varmistettava, kun tuotetaan uusia ratkaisuja tai sosiaalisia innovaatioita. 7 Turvalliset yhteiskunnat Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen Turvallisuuden ja vapauden takaaminen sekä luottamus niin demokraattisiin instituutioihin kuin muihin kansalaisiin ovat Euroopan vakauden edellytys. Monenlaisten turvallisuusuhkien kohtaamiseksi Euroopan unionin tulisi kehittää uusia ratkaisuja, ennakointivälineitä ja osaamista. Yhteentoimivat järjestelmät tehostavat kriisien ja katastrofien parempaa hallintaa. Tavoitteena on torjua rikollisuutta ja terrorismia sekä laitonta kauppaa, suojata kriittisiä infrastruktuureja, parantaa rajavalvontaa ja tietoverkkojen turvallisuutta unohtamatta yksityisyyden ja vapauden turvaamista. Euratom Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma ( ) koskee ydinenergiaan (fuusio ja fissio) ja säteilysuojeluun liittyviä tutkimustoimia. Osaamisen ja osallistumisen laajentaminen EU:n jäsenmailla on vielä huomattavia eroja osallistumisen suhteen. Parlamentin ehdotuksesta Horisontti 2020:een on sisällytetty toimia, joilla aiempiin puiteohjelmiin vähemmän osallistuneet maat ja alueet saadaan tiiviimmin mukaan eurooppalaiseen t&k-yhteistyöhön. Tiede yhteiskunnassa, yhteiskuntaa varten Osion tarkoituksena on tukea tutkitun tiedon ja hyödyllisten ratkaisuiden hyödyntämistä yhteiskunnassa. Tämä tapahtuu lisäämällä vuoropuhelua tutkijoiden ja muiden kansalaisten sekä median välillä. Tavoitteena on myös lisätä tutkijanuran houkuttelevuutta erityisesti nuorten keskuudessa, parantaa tutkimusmaailman tasa-arvoa ja mahdollistaa kansalaisten pääsy tieteellisen tiedon äärelle mm. tiedekeskusten ja avoimien tietokantojen avulla. Euratom-ohjelma: tukee ydinjärjestelmien turvallista käyttöä edistää ratkaisujen kehittämistä lopullisen ydinjätteen huoltoa varten tukee ydinalan osaamisen kehittämistä ja ylläpitämistä Euroopan unionin tasolla edistää säteilysuojelua etenee kohti fuusion energialähdekäytön demonstrointia hyödyntämällä nykyisiä ja tulevia fuusiolaitteita luo perustan tuleville fuusiovoimalaitoksille varmistaa yleiseurooppalaisesti merkittävien tutkimusinfrastruktuurien käytön 14 15

9 Lisätietoa: Syyskuu 2013 Paino: Markprint Oy Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto Cake Oy Kuvat: istockphoto

Mitä siintää Horisontissa? Mikä Horisontti? Osallistumissäännöt Työohjelma Apua ja tietoa tarjolla

Mitä siintää Horisontissa? Mikä Horisontti? Osallistumissäännöt Työohjelma Apua ja tietoa tarjolla Mitä siintää Horisontissa? Mikä Horisontti? Osallistumissäännöt Työohjelma Apua ja tietoa tarjolla Horisontti 2020 Roadshow Seinäjoki, 23.4.2013 Eija Auranen DM # 1114915 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen

Lisätiedot

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Enterprise Europe Network maksuttomia kansainvälistymispalveluja PK-yrityksille: kontakteja, tietoa ja neuvontaa Yli 50 maata Yli

Lisätiedot

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Mikä? Kenelle? Horisontti 2020 Kohti innovaatiounionia Horisontti 2020 on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin vuoteen 2020 ulottuva puiteohjelma. Sen avulla kehitetään

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku Outi Kauppinen

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku Outi Kauppinen Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku 9.4.2014 Outi Kauppinen Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 ohjelma on Euroopan

Lisätiedot

Neljä askelta Horisonttiin

Neljä askelta Horisonttiin Neljä askelta Horisonttiin Startti 2020 Kuopio 27.3.2014 EU-rahoitusmahdollisuudet Pohjois-Savossa Heini Günther, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Horisontti 2020 (2014 2020) - rahoitusta

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

T&k-yhteistyö tuottaa tuloksia EU yhdistää tieteen ja tarpeen

T&k-yhteistyö tuottaa tuloksia EU yhdistää tieteen ja tarpeen T&k-yhteistyö tuottaa tuloksia EU yhdistää tieteen ja tarpeen #H2020tiedejatarve Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 12:30 Kevyt lounas 13:00 Tilaisuuden avaus Jarmo

Lisätiedot

EU:n Horisontti 2020 rahoitusmahdollisuuksia energiaalalle

EU:n Horisontti 2020 rahoitusmahdollisuuksia energiaalalle EU:n Horisontti 2020 rahoitusmahdollisuuksia energiaalalle Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 1.2.2017 Clarion Hotel Helsinki Airport, Vantaa Sini Uuttu, Tekes Miksi mukaan? Verkostoja, merkittävää

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020 Jouko Hautamäki ICT NCP Satakunnan ELY-keskus ja Tekes Satakunnan EU-rahoitusinfo 5.6.2014 Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Ajankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta. Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Ajankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta. Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Ajankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) 5475/16 ADD 1 RECH 8 ATO 3 COMPET 18 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 19.

Lisätiedot

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki Hallinnoidaan Euroopan komissiosta: mm. Horisontti 2020

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) L 347/104 Euroopan unionin virallinen lehti 20.12.2013 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Mistä bensaa, pk? Horisontin pk-rahoitus. Elina Holmberg & Heini Günther Hanat auki Horisonttiin

Mistä bensaa, pk? Horisontin pk-rahoitus. Elina Holmberg & Heini Günther Hanat auki Horisonttiin Mistä bensaa, pk? Horisontin pk-rahoitus Elina Holmberg & Heini Günther Hanat auki Horisonttiin 9.9.2015 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki ym.

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Mikä ihmeen EU-rahoitus? Heini Günther Näin onnistut Horisontti 2020 Smart City -hauissa! -tilaisuus

Mikä ihmeen EU-rahoitus? Heini Günther Näin onnistut Horisontti 2020 Smart City -hauissa! -tilaisuus Mikä ihmeen EU-rahoitus? Heini Günther 10.11.2016 Näin onnistut Horisontti 2020 Smart City -hauissa! -tilaisuus Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Sanapilvi laadittu suomalaisten Horisontti 2020 -osallistujien hankkeiden yleisimpien hakusanojen perusteella

Sanapilvi laadittu suomalaisten Horisontti 2020 -osallistujien hankkeiden yleisimpien hakusanojen perusteella Sanapilvi laadittu suomalaisten Horisontti 2020 -osallistujien hankkeiden yleisimpien hakusanojen perusteella Väliraportti ajanjaksolta 1.1.2014-30.10.2015 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

-kokonaisuuden alla tehtävät toimet tähtäävät luonnonresurssien kestävään hyödyntämiseen korkealaatuisella ja turvallisella tavalla.

-kokonaisuuden alla tehtävät toimet tähtäävät luonnonresurssien kestävään hyödyntämiseen korkealaatuisella ja turvallisella tavalla. Muistio 1 (6) Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Elintarviketurva -hakuteeman pääpainotukset... 2 3. Sininen kasvu -hakuteeman pääpainotukset... 3 4. Yleisen haun pääpainotukset... 4 5. Muu toiminta... 6 1.

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

70 MRD. Pekka Rantala Tekes

70 MRD. Pekka Rantala Tekes 70 MRD Pekka Rantala Tekes SHOW ME THE MONEY I: H2020 VS MY COMPANY Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin Rahoitus perustuu kilpailuun: vain parhaat (vrt. Tekesin NIYohjelma) hanke-ehdotukset rahoitetaan.

Lisätiedot

Laatua ja liikettä -juhlaseminaari 6.6.2012. Tutkimus ja innovaatiot Eurooppa 2020 -strategian ytimessä

Laatua ja liikettä -juhlaseminaari 6.6.2012. Tutkimus ja innovaatiot Eurooppa 2020 -strategian ytimessä Varapääjohtaja Anneli Pauli Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto Euroopan Komissio Laatua ja liikettä -juhlaseminaari 6.6.2012 Tutkimus ja innovaatiot Eurooppa 2020 -strategian ytimessä Arvoisat presidentit,

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 2001/2336(COS) 30. toukokuuta 2001 LAUSUNTO kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalta

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0358/16. Tarkistus. Jakop Dalunde Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0358/16. Tarkistus. Jakop Dalunde Verts/ALE-ryhmän puolesta 7.12.2016 A8-0358/16 16 1 artikla -1 kohta (uusi) 3 artikla 1 kohta g alakohta Komission teksti -1) Poistetaan 3 artiklan 1 kohdan g alakohta; Perustelu Öljyliuske on äskettäin määritelty EU:n julkaisuissa

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020 (2014 2020)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020 (2014 2020) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.12.2011 KOM(2011) 809 lopullinen/2 2011/0401 (COD) Corrigendum : Annule et remplace le COM(2011) 809 final adopté le 30.11.2011 Concerne uniquement la page de couverture de

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Valaistu Fiksusta Valosta seminaari Tekes rahoitusmahdollisuudet ja Fiksu kaupunki ohjelma palvelut

Valaistu Fiksusta Valosta seminaari Tekes rahoitusmahdollisuudet ja Fiksu kaupunki ohjelma palvelut Valaistu Fiksusta Valosta seminaari Tekes rahoitusmahdollisuudet ja Fiksu kaupunki ohjelma palvelut Jukka Huikari, asiantuntija Tekes jukka.huikari@tekes.fi p. 050-5577 939 3.10.2016 DM 450969 05-2013

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020 Eija Auranen, Tekes 10.12.2013 DM #1215312 Tekes EU-rahoituksesta Hallinnoidaan Suomesta: mm. Rakennerahastot EAKR, maatalouden

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Budjettivaliokunta 2004 10. huhtikuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuudes puiteohjelma Budjettivaliokunta Esittelijä: Göran Färm ja Ian Stewart

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot