Sanapilvi laadittu suomalaisten Horisontti osallistujien hankkeiden yleisimpien hakusanojen perusteella

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanapilvi laadittu suomalaisten Horisontti 2020 -osallistujien hankkeiden yleisimpien hakusanojen perusteella"

Transkriptio

1 Sanapilvi laadittu suomalaisten Horisontti osallistujien hankkeiden yleisimpien hakusanojen perusteella Väliraportti ajanjaksolta

2 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti ohjelma, joka alkoi ja jatkuu aina vuoteen 2020, on Euroopan unionin kaikkien aikojen suurin tutkimusta ja innovointia rahoittava ohjelma. Sen tavoitteena on vauhdittaa eurooppalaisten innovaatioiden kehittämistä ja markkinoille saamista. Tämä parantaa Euroopan pitkän aikavälin kilpailukykyä, mikä puolestaan lisää työllisyyttä sekä vahvistaa Euroopan taloudellista asemaa. Lisäksi uudet innovaatiot parantavat ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia. Uusien innovaatioiden kehitys vaatii sekä yksityisiltä että julkisilta organisaatioilta investointeja ja panostuksia kehitykseen. Horisontti ohjelman ydinajatuksena on saada hyvät ideat markkinoille nopeammin ja hyödyntää koko EU:n innovaatiopotentiaalia aiempaa tehokkaammin. Horisontti rahoituksella pyritään ohjaamaan erilaisia organisaatioita ja tutkijoita etsimään ratkaisuja unionin ajankohtaisiin haasteisiin sekä kannustamaan yhteistyötä yli maa- ja organisaatiorajojen, jotta mahdollisimman paljon unionin sisällä olevasta potentiaalista saadaan hyödynnettyä. Tarkoituksena on parantaa Euroopan asemaa globaalissa kilpailussa sekä nyt että pitkällä aikavälillä. Horisontti ohjelma jatkaa osaltaan EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmaa (FP7), joka ajoittui vuosille Horisontti 2020 yhdistää kuitenkin useita aiempia EU:n tutkimusta ja innovaatiotoimintaa tukevia ohjelmia yhdeksi kokonaisuudeksi. Se on siis fokukseltaan laajempi kuin 7. puiteohjelma. Myös budjetti on suurempi: Horisontti 2020:n koko on lähes 80 miljardia euroa, kun 7. puiteohjelman budjetti oli seitsemän vuoden aikana 54 miljardia euroa. Horisontti 2020:sta on pyritty tekemään hakijan näkökulmasta selkeämpi ja yksinkertaisempi kuin EU:n aiemmat ohjelmat. Horisontti 2020:n teemat ja tavoitteet kohdistuvat pääasiassa yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita Euroopalla on lähivuosina edessään. Ohjelman pohjana on Eurooppa strategia, jossa on nimetty lähivuosien tärkeimmät Eurooppaa kohtaavat haasteet. Horisontti ohjelmassa teemoina ovat mm. väestönmuutos, terveys ja hyvinvointi, elintarviketurva, turvallinen ja puhdas energia, älykäs liikenne, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja kansalaisten turvallisuus. Myös hallinnollisesta näkökulmasta Horisontti ohjelmasta on tehty aiempaa helpommin lähestyttävä tutkimuslaitoksille, korkeakouluille ja yksityiselle sektorille, erityisesti pk-yrityksille. Horisontti 2020 onkin jo ensimmäisen toimintavuoden aikana kerännyt merkittävän määrän pk-yrityksiä osallistujiksi myös Suomesta. Tämä raportti on katsaus Horisontti ohjelmaan Suomen näkökulmasta. Raportissa käydään läpi yleiskatsaus ohjelmaan sekä Suomen suoriutuminen ohjelmassa vuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana. Raportti on jatkoa 7. puiteohjelman tilastoraporteille, ja sen tavoitteena on vastata erityisesti tärkeimpien sidosryhmien tietotarpeisiin sekä tukea yleistä ymmärrystä Suomen roolista Horisontti ohjelmassa. Raportin on valmistellut VALOR Partners yhdessä Tekesin EUTI - yksikön kanssa. 1

3 Termien selitykset 6 Johdanto 8 1 Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti ohjelma Horisontti ohjelman rakenne Horisontti ohjelman rahoittamien projektien aikataulu ja vaiheet 14 2 Yleiskatsaus suomalaisten organisaatioiden osallistumiseen Horisontti ohjelmaan Horisontti ohjelman rooli Suomen tutkimusrahoituskentässä Suomen ja vertailumaiden menestys Horisontti ohjelmassa Suomalaiset hakemukset ja osallistumiset organisaatiotyypeittäin Suomalaiset hakemukset ja osallistumiset pilareittain ja aihealueittain Suomalaisten osallistujien tärkeimmät yhteistyömaat Suomalaisten organisaatioiden välinen yhteistyö 29 Case Wello 30 3 Korkeakoulujen osallistuminen Varmistunut rahoitus Horisontti ohjelman merkitys korkeakoulujen tutkimusrahoitukselle Eri aihealueiden painottuminen korkeakoulujen hankkeissa Yhteistyöprofiilit korkeakoulujen projekteissa Korkeakoulujen yhteistyö eri aihealueilla menestyneiden ulkomaisten organisaatioiden kanssa ERC-rahoitus 37 4 Tutkimuslaitosten osallistuminen Varmistunut rahoitus Horisontti ohjelman merkitys tutkimuslaitosten t&k-rahoitukselle Eri aihealueiden painottuminen tutkimuslaitosten hankkeissa Yhteistyöprofiilit tutkimuslaitosten hankkeissa Tutkimuslaitosten yhteistyö ulkomaisten organisaatioiden kanssa 43 5 Suuryritysten osallistuminen Varmistunut rahoitus Eri aihealueiden painottuminen suuryritysten hankkeissa Yhteistyöprofiilit suuryritysten projekteissa Suuryritysten suosituimmat kumppanit aihealueittain 48 Case Granlund 49 6 Pk-yritysten osallistuminen Varmistunut rahoitus Eri aihealueiden painottuminen pk-yritysten hankkeissa Yhteistyöprofiilit pk-yritysten hankkeissa Pk-yritysten suosituimmat kumppanit aihealueittain Pk-instrumentti 54 Case Hydroline 56 7 Suomalaisten hankkeiden alueellinen tarkastelu Horisontti 2020-rahoitus alueellisesti tarkasteltuna Korkeakoulujen rahoitus alueellisesti tarkasteltuna Pk-yritysten rahoitus alueellisesti tarkasteltuna 61 8 LIITE 1. Lyhenteet 63 Raportin on laatinut VALOR Partners Oy Tekesin toimeksiannosta. VALOR Partners on suomalainen liikkeenjohdon konsulttiyritys. VALOR on keskittynyt suomalaisten ja pohjoismaalaisten yritysten liiketoiminnan kehittämiseen, markkina-analyyseihin, strategiatyöhön, rahoitus- ja omistuskysymyksiin sekä toiminnan tehokkuuden parantamiseen. 2

4 Avainluvut Varmistunut rahoitus 200 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 479 Suomalaisten osallistumisten määrä varmistuneissa hankkeissa. Suomen palautuskerroin vuonna ,33 Suomeen vuonna 2014 varmistunut rahoitus suhteessa Suomen laskennalliseen rahoitusosuuteen H2020-ohjelman budjetista. Onnistumisprosentti 12,2 % Sopimusvalmisteluun hyväksyttyjen suomalaisten hakijoiden osuus kaikista suomalaisista hakijoista. Hankkeet 439 Varmistuneet hankkeet, joissa on mukana vähintään yksi suomalainen osallistuja. Osallistujat 188 Eri organisaatiot, jotka ovat osallistuneet vähintään yhteen varmistuneeseen hankkeeseen. Konsortiohankkeiden koordinoinnit 37 Suomalaisten koordinointien määrä varmistuneissa konsortiohankkeissa. 3

5 Suomen avainluvut organisaatiotyypeittäin Hakemukset Sopimusvalmistelussa Varmistuneet Osallistumiset, # Milj. Osallistumiset, # Milj. Onnistumis-% Osallistumiset, # Milj. Korkeakoulut ,9 M ,0 M 8,66 % ,5 M Tutkimuslaitokset ,3 M ,3 M 16,10 % ,5 M Suuryritykset ,8 M 72 24,2 M 15,38 % 68 25,2 M Pk-yritykset ,5 M ,4 M 12,66 % ,8 M Muut ,9 M 46 13,8 M 19,41 % 38 7,7 M YHTEENSÄ ,4 M ,8 M 12,20 % ,8 M Hakemukset Sopimusvalmistelussa Varmistuneet Osallistu -miset, # Milj. Osallistumiset, # Milj. Onnistumis-% Osallistumiset, # Milj. Korkeakoulut yht ,8 M 48 36,4 M 7,87 % 48 34,7 M Tutkimuslaitokset ,1 M 16 12,3 M 10,32 % 18 14,0 M Suuryritykset 17 18,9 M 3 5,6 M 17,65 % 4 8,4 M Pk-yritykset yht ,2 M 33 19,1 M 10,89 % 33 18,3 M Muut 14 10,7 M 5 4,3 M 35,71 % 3 1,4 M YHTEENSÄ ,7 M ,8 M 9,55 % ,8 M Hakemukset Sopimusvalmistelussa Varmistuneet Osallistu -miset, # Milj. Osallistumiset, # Milj. Onnistumis-% Osallistumiset, # Milj. Korkeakoulut yht ,3 M 13 12,2 M 6,10 % 11 6,9 M Tutkimuslaitokset ,1 M 16 12,3 M 10,32 % 18 14,0 M Suuryritykset 17 18,9 M 3 5,6 M 17,65 % 4 8,4 M Pk-yritykset yht ,6 M 1 1,1 M 4,76 % 1 0,1 M Muut 14 10,7 M 5 4,3 M 35,71 % 3 1,4 M YHTEENSÄ ,6 M 38 35,5 M 9,02 % 37 30,8 M 1 Koordinoinnit = tarkastelussa kaikki hankkeet, mukaan lukien yhden osallistujan hankkeet 2 Konsortiohankkeet = tarkastelusta on rajattu pois ERC- ja MSCA-aihealueiden hankkeet sekä pk-instrumentilla toteutetut hankkeet, joissa on tyypillisesti vain yksi osallistuja 4

6 Suomen avainluvut suhteessa valittuihin vertailumaihin 3 Varmistunut rahoitus Onnistumisprosentti Alankomaat 744,0 M Itävalta 15,4 % Ruotsi 336,8 M Alankomaat 15,3 % Itävalta 265,7 M Ruotsi 14,2 % Tanska 230,3 M Norja 14,8 % Suomi 199,8 M Irlanti 14,0 % Irlanti 168,5 M Israel 13,2 % Israel 154,9 M Tanska 14,4 % Norja 174,9 M Suomi 12,2 % Konsortiohankkeiden koordinoinnit Osallistumiset Alankomaat 110 Alankomaat 1505 Itävalta 55 Ruotsi 715 Ruotsi 41 Itävalta 668 Irlanti 34 Tanska 521 Suomi 35 Suomi 479 Tanska 21 Irlanti 387 Norja 33 Norja 344 Israel 9 Israel 283 Hankkeet Osallistujat Alankomaat 949 Alankomaat 553 Ruotsi 516 Ruotsi 263 Itävalta 487 Itävalta 269 Tanska 400 Suomi 188 Suomi 341 Tanska 186 Irlanti 300 Irlanti 150 Israel 240 Norja 153 Norja 242 Israel Vertailumaiksi on valittu Pohjoismaat sekä maita, jotka ovat muuten hyviä vertailukohtia Suomelle tutkimus- ja yritysrakenteensa puolesta sekä menestyneet hyvin Horisontti ohjelmaa edeltäneessä EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmassa 5

7 Arviointi Alan asiantuntijoiden suorittama hakemusten arvostelu, jossa noudatetaan komission määräämiä arviointikriteerejä. Arvioinnin päätteeksi hakemukset asetetaan paremmuusjärjestykseen, ja listalla korkeimmalle yltäneiden kanssa komissio aloittaa sopimusvalmistelut. Arviointikriteerit Komissio määrittelee ominaisuudet, joita hakemuksesta toivotaan löytyvän. Hakemuksille annetaan pisteitä sen mukaisesti, miten hyvin ne täyttävät arviointikriteerit. Koko puiteohjelmalla on yhteiset kriteerit ja sen lisäksi kullakin ohjelmalla voi olla omia painotuksia. Arvioijat Komission palkkaamat henkilöt, jotka arvioivat hakemukset. Arvioijaksi voi rekisteröityä komission osallistujaportaalissa. Komissio konsultoi tätä tietokantaa valitessaan kuhunkin hakuun sopivimmat arvioijat. Arvioijiksi valitaan kokeneita asiantuntijoita eri sektoreilta. He eivät ole komission virkamiehiä. Ehdotuspyyntö Komissio avaa haun julkaisemalla ehdotuspyynnön EU:n Virallisessa lehdessä sekä sähköisessä osallistujaportaalissa. Ehdotuspyynnössä ilmoitetaan hakuaikataulu ja hakujen sisältö. EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat EUTI Tekesissä toimiva valtakunnallinen Euroopan unionin Horisontti ohjelman viestintä- ja neuvontapiste. EUTI tiedottaa Horisontti ohjelmasta, neuvoo osallistujia ja seuraa suomalaisten osallistumista ohjelmaan. Euratom Euroopan atomienergiajärjestö. Osa Horisontti ohjelmasta pohjautuu Euratom-sopimukseen. Euroopan tutkimusneuvosto (European Research Council) ERC rahoittaa pienten tutkimusryhmien tekemää korkeatasoista perustutkimusta. Rahoitettavien hankkeiden aiheita ei ole ennalta määrätty, ja ne valitaan tieteellisen laadun perusteella. Tutkimus täytyy tehdä EU:n jäsenmaissa tai ns. assosiaatiomaissa. FP7 (7PO) The Seventh Framework Programme, eli tutkimuksen 7. puiteohjelma, joka toteutettiin vuosina Hakemus Euroopan komissiolle tehty hanke-ehdotus Horisontti ohjelmaan. Hakija Hakemusta tekevässä konsortiossa mukana oleva organisaatio. Pk-instrumentissa, Marie Skłodowska-Curie -tutkijaliikkuvuushakemuksissa sekä ERC-hakemuksissa hakija voi olla yksittäinen tutkija/organisaatio. Hankemuoto (Type of Action) Hanke toteutetaan tiettyä hankemuotoa noudattaen. Hankemuoto voi olla esimerkiksi tutkimus- ja innovointitoimi, innovointitoimi, koordinointi- tai tukitoimi, pk-instrumentti, nopeutetun innovoinnin väline, Marie Skłodowska-Curie -toimi tai Euroopan tutkimusneuvoston hanke. Innovointitoimi Rahoitus keskittyy markkinoita lähellä oleviin toimiin. Rahoitusta voidaan myöntää esimerkiksi prototyypin valmistukseen, demonstrointiin, pilottihankkeisiin tai tuotantomittakaavan laajentamiseen, jos niiden tavoitteena on tuottaa uusia tai parannettuja tuotteita tai palveluita. Konsortio Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot muodostavat yhdessä konsortion. Koordinaattori Hankkeen vetäjä ja yleensä myös alullepanija. Koordinaattori on osallistujien ja komission välinen yhteyshenkilö, hoitaa hankkeen hallinnoinnin, toimittaa raportit komissioon ja jakaa komission maksaman rahan edelleen osallistujille. Korkeakoulu Yliopisto tai ammattikorkeakoulu Koordinointi- ja tukitoimet (Coordination and Support Actions, CSA) Rahoitus kattaa tutkimus- ja innovointihankkeiden, - ohjelmien, ja -politiikkojen koordinoinnin ja verkostoitumisen. Varsinaisen tutkimuksen ja innovoinnin rahoitus ei kuulu tähän toimeen. Marie Skłodowska-Curie -toimet MSCA-toimet rahoittavat tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta. Ohjelman kautta tutkija voi saada rahoitusta koulutukseen, urakehitykseen, yritysten, yliopistojen ja eri maiden väliseen liikkuvuuteen sekä tutkijanuraa edistäviin tukitoimiin. 6

8 Nopeutetun innovoinnin väline (Fast Track to Innovation) Fast Track to Innovation -pilotti tarjoaa rahoitusta lähellä markkinoita oleville projekteille. Pilotin tavoitteena on vähentää aikaa ideasta markkinoille, kannustaa uusia osallistujia osallistumaan projekteihin ja kasvattaa yksityisen sektorin tutkimus- ja innovaatioinvestointeja. Aiheita ei ole määritelty etukäteen ja yritysosallistumisen tulee olla merkittävää. Osallistuja Hankkeessa mukana oleva organisaatio. Osallistuminen Organisaation osallistuminen hankkeeseen. Yhdessä hankkeessa on yleensä useita osallistujia, joten osallistumisten lukumäärä on suurempi kuin hankkeiden lukumäärä. Onnistumisprosentti Sopimusvalmisteluun hyväksyttyjen osallistumisten määrä kaikista osallistumisista hakemuksissa. Pk-instrumentti (SME Instrument) Voittoa tavoittelevat pk-yritykset voivat hakea rahoitusta yksinkin innovaationsa kaupallistamiseen pkinstrumentista. Instrumentti on tarkoitettu voimakasta kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille, joilla on korkea markkina- ja kasvupotentiaali. Rahoitusta voi saada Horisontin 2. ja 3. pilarin (Teollisuuden johtoasema ja Yhteyskunnalliset haasteet) teemoihin liittyviin aiheisiin. Pk-yritys Pieni tai keskisuuri yritys. EU:n määritelmän mukaan pkyritykseksi luetaan yritys, jonka henkilöstön määrä on alle 250 henkeä ja vuotuinen liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai tase enintään 43 milj. euroa laskettuna suosituksen edellyttämällä tavalla. Sopimusvalmistelut Kun hakemus on arvioitu, komissio aloittaa yhdessä hakijoiden kanssa sopimusvalmistelut, joissa komissio ja osallistujat sopivat hankkeen toteuttamisen ehdoista. Sopimusvalmistelut on saatava valmiiksi korkeintaan kolmessa kuukaudessa, ja niiden päätteeksi avustussopimus allekirjoitetaan. Suuryritys Yritys, jonka palveluksessa on yli 250 työntekijää tai jonka vuosiliikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma yli 43 miljoonaa euroa. Tarkastelujakso Tarkastelujakso kattaa kaikki mennessä Euroopan komission tilastoimat Horisontti ohjelman hakemukset ja varmistuneet hankkeet. Ensimmäiset Horisontti 2020:n haut avautuivat joulukuussa 2013 ja viimeisen tilastoissa mukana olleen haun määräpäivä oli Tutkimus- ja innovointitoimet (Research and Innovation Actions) Hanke, jossa tuotetaan uutta tietoa tai teknologiaa. Tavoitteena on tukea tutkimus- ja kehitystoimia, joilla parannetaan eurooppalaista kilpailukykyä. Aiheet ja erityisesti tavoiteltava vaikuttavuus on määritelty etukäteen. Varmistunut hanke Rahoitettavaksi hyväksytty hanke varmistuu, kun komissio ja hankkeen koordinaattori ovat saattaneet sopimusvalmistelut päätökseen ja allekirjoittavat sopimuksen. Yhteinen tutkimuskeskus (Joint Research Centre, JRC) Euroopan komission tutkimuskeskus, jolla on seitsemän eri alan tutkimusyksikköä viidessä jäsenmaassa. JRC voi osallistua hankkeisiin yhtenä osallistujana. 7

9 Tässä raportissa tarjotaan katsaus suomalaisten organisaatioiden osallistumiseen, rooliin ja asemaan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti ohjelmassa. Raportti pyrkii lisäämään ymmärrystä ohjelmasta, sen puitteissa tehdystä tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta ja suomalaisten osallistujien aiheista, verkostoista ja menestymisestä ohjelmassa. Raportin tarkastelujakso ulottuu Horisontti ohjelman alkamisesta vuoden 2014 alussa vuoden 2015 lokakuuhun saakka 4, jolloin Euroopan komissio julkaisi viimeisimmät tiedot Horisontti ohjelman hankkeista ja osallistujista. Raportti koostuu kahdeksasta luvusta. Johdannon jälkeisessä luvussa 1 esitellään Horisontti ohjelman pääpiirteet, arvioidaan sen roolia Suomen tutkimusrahoitusympäristössä ja kuvataan varmistuneen rahoituksen jakautuminen maittain. Luvussa 2 tarkastellaan yleisellä tasolla suomalaisten organisaatioiden osallistumista ohjelmaan muun muassa organisaatiotyypeittäin ja aihealueittain sekä Suomen ja muiden maiden välillä. Luvuissa 3-6 analysoidaan tarkemmin eri organisaatioiden osallistumista ohjelmaan. Tarkasteltavia asioita ovat muun muassa merkittävimmät osallistujaorganisaatiot, organisaatioiden valitsemat aihealueet sekä organisaatioiden yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti. Luvussa 3 tarkastelun kohteena on korkeakoulusektori (yliopistot ja ammattikorkeakoulut), luvussa 4 tutkimuslaitokset, luvussa 5 suuryritykset ja luvussa 6 pk-yritykset. Luvussa 7 tarkastellaan suomalaisia osallistumisia maakuntatasolla. Suomalaiset ovat saaneet tähän mennessä 200 miljoonaa euroa, eli 2,1 % kaikesta Horisontti ohjelmassa varmistuneesta rahoituksesta. Tämä vertautuu Norjan 1,8 % ja Tanskan 2,4 % tasoihin, mutta on merkittävästi alempi kuin Ruotsin 3,5 %. Suhteutettuna väkilukuun Suomi menestyy Horisontti rahoituksen saajana hyvin. Suomi on Pohjoismaista toisella sijalla (37 /asukas), kun vastaava luku on Tanskan osalta 41 /asukas, Ruotsin osalta 35 /asukas ja Norjan osalta 34 /asukas. Kun tarkastellaan Suomen osuutta kaikesta vuoden 2014 aikana myönnetystä Horisontti rahoituksesta ja verrataan sitä Suomen laskennalliseen osuuteen Horisontti-ohjelman budjetista, Suomen voidaan katsoa saaneen ohjelmaan sijoittamansa eurot 1,33-kertaisina takaisin. Tässä suhteessa sijoitumme kokonaistilastoissa suhteellisen korkealle: tulos on merkittävästi yli EU-keskitason. Tanskaan verrattuna olemme lähes täsmälleen samoissa lukemissa. Ruotsin 1,07 palautuskerroin sen sijaan jää Suomea heikommaksi. Horisontti ohjelman ensimmäisten hakukierrosten aikana onnistumisprosentit, eli rahoitettavaksi hyväksyttyjen, sopimusvalmisteluun edenneiden hakemusten suhde kaikkiin hakemuksiin, ovat olleet huomattavan alhaiset verrattuna aikaisempiin puiteohjelmiin. Kun 7. puiteohjelmassa EU:n keskiarvo oli noin 21 %, on se Horisontti 2020:n ensimmäisen puolentoista vuoden jälkeen ollut EU:ssa keskimäärin 13,8 %. Suomalaishakijoiden onnistumisprosentti oli vielä tätäkin matalampi, 12,2 %. Muut Pohjoismaat asettuvat 14 % ylittävällä onnistumisprosentillaan tukevasti sekä Suomen että koko EU:n keskiarvon yläpuolelle. Suomalaiset osallistujat ovat saaneet eniten rahoitusta aihealueilta ICT, ENERGY, ERC ja HEALTH. Nämä osa-alueet olivat merkittäviä myös EU:n 7. puiteohjelmassa. Suhteellisesti parhaiten Suomi on menestynyt puolestaan ENERGY, ICT, ENV ja ADVMANU -aihealueilla. Valtaosa Suomessa tapahtuvan tutkimuksen rahoituksesta tulee suoraan yrityksiltä, yliopistojen budjetista tai kansallisilta rahoittajilta, kuten Tekesiltä ja Suomen Akatemialta. Horisontti 2020:n rooli tutkimusrahoituksessa on pieni verrattuna edellä mainittuihin rahoittajiin, sillä se on alle 3 % koko tutkimusrahoituksessa Suomessa. Ohjelman merkitys niin korkeakoulusektorin, tutkimuslaitosten kuin yritystenkin innovaatiotoiminnan rahoituksen lähteenä on kuitenkin kasvussa. Horisontti 2020 on Tekesin ja Suomen Akatemian jälkeen kolmanneksi suurin kilpaillun t&k-rahoituksen lähde. Tehdyn selvityksen perusteella esimerkiksi Aalto-yliopiston vuoden 2014 tutkimusmenoista Horisontti 2020 rahoitti 5,5 % ja Helsingin yliopiston tutkimusmenoista 3,7 %. Tutkimuslaitoksista Horisontti 2020 on ollut rahoitusvolyymin osalta 4 Tilastokatsauksessa ovat mukana haut, joista ensimmäinen sulkeutui ja viimeisin Vuoden 2015 osalta kaksivaiheisten hakujen tulokset eivät ole mukana tilastoissa. 8

10 merkittävin VTT:lle, jonka tutkimusmenoista Horisontti 2020 on kattanut yli 8 %. Muista tutkimuslaitoksista vain Ilmatieteen laitos on tähän mennessä saanut budjettiinsa nähden merkittävää rahoitusta Horisontti 2020:sta (lähes 10 % tutkimusmenoista vuonna 2014). Yrityspuolella Horisontti 2020:n varmistunut rahoitus on puolestaan tasoltaan noin 14 % Tekesin myöntämästä yritysrahoituksesta. Eniten yhteistyötä suomalaisilla on ollut Saksan, Iso-Britannian, Espanjan, Italian, Ranskan, Hollannin ja Ruotsin kanssa. Näistä maista Saksa on ollut selvästi suurin sekä yhteistyöorganisaatioiden, -suhteiden että -hankkeiden määrällä mitattuna. Erityishuomion suomalaisista Horisontti osallistujista ansaitsevat VTT, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto, joilla on ollut eniten osallistumisia hankkeisiin ja keskeinen rooli muiden suomalaisten organisaatioiden saamisessa mukaan ohjelmaan. Suomeen varmistuneesta rahoituksesta 16,5 % on myönnetty VTT:lle, joka on siten selvästi aktiivisin suomalainen osallistuja Horisontti 2020:ssa. VTT on ollut mukana yhteensä 77 hankkeessa, joissa on ollut yhteensä 61 eri osallistujaa Suomesta. Suomalaisista yliopistoista eniten Horisontti rahoitusta on myönnetty Helsingin yliopistolle ja toiseksi eniten Aaltoyliopistolle. Helsingin yliopiston tutkijoille on myönnetty suurin osa Suomeen FP7-ohjelmasta ja Horisontti ohjelmasta myönnetystä ERC-rahoituksesta, mikä kuvaa yliopiston merkitystä uraauurtavan tieteellisen tutkimuksen tekijänä Suomessa ja kansainvälisesti. Yhteistyöverkostoja tarkasteltaessa nähdään, että suomalaiset yliopistot ovat Horisontti 2020:ssa tehneet huomattavasti aiempaa enemmän yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Siinä missä 7. puiteohjelmassa suomalaiset yliopistot tekivät yhteistyötä erityisesti ulkomaisten yliopistojen kanssa, on yhteistyö Horisontti 2020:ssa painottunut yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin. Erityisesti Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto erottuvat aktiivisina yritysyhteistyön tekijöinä Horisontti 2020:ssa. Horisontti 2020:n erona tutkimuksen 7. puiteohjelmaan on myös se, että yritysyhteistyö erityisesti pk-yritysten kanssa on kasvanut merkittävästi ja pk-yritysten osuus yhteistyösuhteista on jo yli puolet. Raportin pääasiallisia tietolähteitä ovat Euroopan komission ylläpitämät tietokannat Horisontti 2020:n hakemuksista ja projekteista. Tietokantoja on kaksi: 1) Horisontti hakemustietokanta, joka sisältää tiedot Horisontti ohjelman kaikista hakemuksista. Tietokantaan on merkitty, mitkä hakemukset on arvioinnin perusteella hyväksytty rahoitettaviksi; ja 2) Horisontti projektitietokanta, joka sisältää tiedot hankkeista, joiden avustussopimus on allekirjoitettu. Tämä raportti perustuu päivättyihin tietokantoihin. Tietokannat sisältävät siis kaikki Euroopan komission tähän päivämäärään mennessä käsittelemät ja tilastoimat hakemukset sekä varmistuneet hankkeet. Tietokannoissa ei ole mukana EURATOM-ohjelman kaikkia hankkeita eikä ns. Artikla 185 -hankkeita (EUROSTARS-2, EMPIR, AAL, ja EDCTP2). Hakemustietokanta ja projektitietokanta ovat erillisiä tietokantoja, joiden sisältämä tieto eroaa merkittävästi toisistaan. Hakemustietokannassa ovat kaikki Horisontti ohjelmaan lähetetyt hankkeet. Siihen on myös merkitty, mitkä hakemuksista on arviointien perusteella hyväksytty rahoitettaviksi eli ovat edenneet sopimusvalmisteluun. Projektitietokantaan taas on viety ne hankkeet, joiden sopimus on jo allekirjoitettu ja hankkeet ovat yleensä päässeet jo käynnistymään. Yleensä hakemustietokannan rahoitettavaksi hyväksytyt hankkeet päätyvät lopulta projektitietokantaankin allekirjoitetuiksi sopimuksiksi, mutta tässä on muutaman kuukauden viive. Lisäksi varalistoilta voi nousta jokunen uusi hanke rahoitettavaksi, tai sopimusvalmisteluissa rahoitusprosessi voi joskus keskeytyä. Siksi vasta allekirjoitettujen sopimusten projektitietokanta sisältää lopullisen, varman tiedon rahoitetuista hankkeista. Tästä syystä kahden tietokannan tietoja ei yhdistetä toisiinsa, vaan analyysit on aina tehty joko hakemustietokannasta tai projektitietokannasta. Hakemustietokanta on kuitenkin ajantasaisempi kuin projektitietokanta. Hakemusten arvioinnin jälkeen kuluu vielä useita kuukausia sopimusten allekirjoittamiseen, minkä johdosta tiedot rahoitettavaksi hyväksytyista hankkeista ovat 9

11 aikaisemmin hakemustietokannassa. Monet analyysit raportissa on tästä syystä tehty hakemustietokannan sopimusvalmistelussa olevien hankkeiden perusteella. Lisäksi komissio käyttää kansainvälisessä vuositilastoinnissaan hakemustietokannassa olevaa hakujen päättymispäivää, ja tässä raportoinnissa on vertailtavuuden vuoksi käytetty samaa tilastointitapaa. Hakemustietokannan tiedoista pääosa on luottamuksellisia, joten hakemustietokannan tietoja esitetään vain koostetasolla, josta yksittäisiin hakemuksiin tai hakijoihin liittyviä tietoja ei voi tunnistaa. Projektitietokanta tätä vastoin on lähes kokonaisuudessaan julkista tietoa, ja sen avoin versio on saatavilla Euroopan Unionin avoimen datan portaalista. Projektitietokannan tietoja on tässäkin raportissa voitu käsitellä yksityiskohtaisesti. Raportissa esitettyjä analyysejä varten kerättiin täydentävää tietoa useasta eri lähteestä. Horisontti ohjelmaan osallistuneista suomalaisista organisaatioista kerättiin tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen yritystietojärjestelmästä sekä useiden eri organisaatioiden vuosikertomuksista. Muita tilastotietoja kerättiin sekä Tilastokeskuksesta että Eurostatista. Lisäksi Suomen kansallisista tutkimusrahoitusinstrumenteista saatiin tietoa Tekesistä ja Suomen Akatemiasta. 10

12 Vuosille ajoittuva Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti ohjelma rahoittaa erilaisten toimijoiden, kuten korkeakoulusektorin, tutkimuslaitosten, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden kansainvälisiä tutkimus- ja innovaatioprojekteja sekä tutkijoiden liikkuvuutta. Myös sen edeltäjät, EU:n seitsemän tutkimuksen puiteohjelmaa, ovat olleet Euroopan unionin tärkeitä välineitä eurooppalaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseksi ja rahoittamiseksi. Horisontti 2020 on kuitenkin edeltäjiään huomattavasti innovaatiolähtöisempi, hallinnoltaan yksinkertaisempi ja lähestymistavaltaan ratkaisukeskeisempi. Horisontti 2020 perustuu Eurooppa strategiaan, jossa nimettiin tärkeimmät Eurooppaa lähivuosina kohtaavat haasteet. Näihin yhteisiin haasteisiin etsitään ratkaisuja rahoittamalla yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja esimerkiksi kuntien tai sairaaloiden yhteisiä hankkeita. Horisontti ohjelmassa on myös rahoitusinstrumentteja, joista yksittäisen pk-yrityksen tai huippututkijan on mahdollista saada rahoitusta hankkeelleen. Horisontti 2020:n hankkeet ovat pääsääntöisesti isoja: kokonaisbudjetti on useita miljoonia euroja ja niissä on monta osallistujaa useasta eri EU-maasta. Myös muut kuin eurooppalaiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin. Varsinaisten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hankkeiden lisäksi Horisontti ohjelmasta rahoitetaan myös tutkijoiden liikkuvuutta eri maiden välillä sekä infrastruktuurien kehittämistä. Horisontti ohjelman budjetti on vuosina yhteensä lähes 80 miljardia euroa. Tähän mennessä Horisontti 2020:n rahoitettavaksi ehdotettujen hankkeiden EU-rahoitusosuus on ollut noin 11,6 miljardia euroa. 11

13 Horisontti ohjelma koostuu kolmesta osa-alueesta eli pilarista : Huipputason tiede, Teollisuuden johtoasema sekä Yhteiskunnalliset haasteet. Näiden pilareiden lisäksi rahoitetaan aihealueita Tiede ja yhteiskunta sekä Huippuosaamisen levittäminen. Horisontti rahoitusta saavat myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), Komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC), sekä ydinenergia-alan Euratom-ohjelma. Rakennetta havainnollistaa Kuva 1. Kuva 1: Horisontti pilarit ja niiden sisällöt: Horisontti 2020 I Pilari Huipputason tiede 1. ERC Euroopan tutkimusneuvosto 2. FET Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat 3. MSCA - Marie Skłodowska-Curie toimet 4. ESFRI - Tutkimusinfrastruktuurit II Pilari Teollisuuden johtoasema 1. LEIT - Johtoasema mahdollistavissa teollisuusteknologioissa 1.1. Tieto- ja viestintäteknologia 1.2. Nanoteknologia 1.3. Kehittyneet materiaalit 1.4. Bioteknologia 1.5. Kehittynyt valmistus ja prosessointi 1.6. Avaruus 2. Riskirahoituksen saatavuus (InnovFininstrumentti) 3. Innovointi pk-yrityksissä III Pilari Yhteiskunnalliset haasteet 1. Terveys väestönmuutos ja hyvinvointi 2. Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous 3. Turvallinen, puhdas & tehokas energia 4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne 5. Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet 6. Eurooppa muuttuvassa maailmassa osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat 7. Turvalliset yhteiskunnat Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen Tiede ja yhteiskunta Aiheet liittyvät tieteen ja yhteiskunnan suhteen lähentämiseen ja kehittämiseen. Huippuosaamisen levittäminen Nopeutettu väylä innovaatioon (FTI) pilotti EIT - Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti Komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) Euratom Tämän osion haut tähtäävät heikomman t&i-tason maiden tukemiseen, jotta kaikki Euroopan voimavarat saadaan käyttöön. Tarkoituksena on: Lyhentää aikaa joka kuluu idean saamisesta sen saattamisesta markkinoille Kannustaa ensimmäistä kertaa EU rahoitusta hakevien osallistumista Lisätä yksityisen sektorin investointeja tutkimukseen ja innovaatioihin Perustettu madaltamaan koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisiä raja-aitoja, jotta osaaminen ja tieto voivat siirtyä nopeasti ja tehokkaasti ilman maantieteellisiä rajoja. Instituutin keskeisimpiä toimijoita ovat yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset. The Joint Research Centre (JRC) on Euroopan komission oma tutkimuskeskus jonka tehtävänä on tehdä riippumatonta tutkimusta ja toimia tieteellisenä neuvonantajana EU:n päätöksenteolle 1. Fuusio 2. Fissio ja säteilysuojelu 1. Pilari: Huipputason tiede Huipputason tiede -pilarin tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa unionin tieteellistä osaamista ja tukea eurooppalaisen tutkimusalueen muodostumista (European Research Area, ERA). Samalla pyritään kasvattamaan unionin tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kilpailukykyä. Huipputason tiede -pilarissa rakennetaan pitkän aikavälin osaamista ja keskitytään seuraavan sukupolven tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin. Huipputason tiede -pilari käsittää neljä eri osa-aluetta. Ensimmäinen, Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), rahoittaa pienten tutkimusryhmien tekemää korkeatasoista perustutkimusta. Rahoitus myönnetään yksittäiselle tutkijalle. Toinen, Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat (FET), tukee tieteen yhteistyötä erittäin uusilla ja korkean riskin tutkimusalueilla, vauhdittaa kehitystä lupaavimmilla kehittyvillä tieteen ja teknologian aloilla sekä pyrkii luomaan koko unionin alueen kattavia tieteellisiä yhteisöjä näiden alojen ympärille. Kolmas, Marie Skłodowska-Curie - toimet (MSCA), tarjoaa tutkijakoulutusta ja rahoittaa tutkijavaihtoja sekä tutkijoiden liikkuvuutta eri sektoreiden välillä. Neljäs, tutkimusinfrastruktuurit (ESFRI), pyrkii kehittämään Eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria. 12

14 2. Pilari: Teollisuuden johtoasema Teollisuuden johtoasema -pilarin tavoitteena on parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa. Samalla unionista pyritään tekemään houkuttelevampi kohde tutkimukseen ja innovointiin kohdistuville investoinneille. Teollisuuden johtoasema -pilari koostuu kolmesta osa-alueesta. Ensimmäinen, Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa (LEIT), tarjoaa tukea esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, bioteknologian, kehittyneen valmistuksen ja prosessoinnin sekä avaruuden tutkimukselle, tuotekehitykselle sekä kaupallistamiselle. Toinen, Riskirahoituksen saatavuus, pyrkii vaikuttamaan velkarahan ja pääoman saatavuuteen tuotekehitys ja innovaatiokeskeisille yrityksille ja projekteille. Kolmas, Innovointi pk-yrityksissä, tarjoaa pk-yrityksille räätälöityä tukea innovaatioihin ja on suunnattu yrityksille joilla on selkeää potentiaalia kasvaa ja kansainvälistyä. 3. Pilari: Yhteiskunnalliset haasteet Yhteiskunnalliset haasteet -pilarissa etsitään ratkaisuja Eurooppaa kohtaaviin haasteisiin. Tutkimus ja teknologinen kehitys eivät yksin riitä ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita. Tutkimustulokset pitää saada nopeammin markkinoille ja käyttöön. Horisontissa rahoitetaan nyt entistä markkinaläheisempiä hankkeita, joiden pääpaino on käyttäjälähtöisten ratkaisujen kehittämisessä, pilotoinnissa, demonstroinnissa ja testauksessa. Pilarin haasteiksi on rajattu seuraavat 7 teemaa: 1) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi, 2) Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous, 3) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia, 4) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne, 5) Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet, 6) Eurooppa muuttuvassa maailmassa osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat, 7) Turvalliset yhteiskunnat Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen. Pilareiden lisäksi tärkeä rooli Horisontti ohjelmassa on myös aihealueilla Tiede ja yhteiskunta ja Huippuosaamisen levittäminen, vuosina 2015 ja 2016 toteutettavalla pilotilla Nopeutettu väylä innovaation sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutilla (EIT), Komission yhteisellä tutkimuskeskuksella (JRC) sekä Euratomilla Tiede ja yhteiskunta -aihealueen tavoitteena on kaventaa tieteen ammattilaisten ja suuren yleisön välistä kuilua sekä edistää kiinnostusta tieteelliseen kulttuuriin jo nuorista lähtien. Erityishuomiota kiinnitetään tiedemaailman, poliittisten päätöksentekijöiden, yritysten, julkisten organisaatioiden ja järjestöjen sekä suuren yleisön välisen yhteistyön parantamiseen. Esimerkiksi uusiin teknologioihin voi liittyä kiistanalaisia kysymyksiä, joista on hyvä käydä yhteiskunnallista keskustelua, jotta saadaan aikaan järkeviä valintoja ja päätöksiä. Huippuosaamisen levittäminen -aihealue pyrkii vähentämään Euroopan unionin sisäisiä eroja eri maiden ja alueiden tutkimus- ja innovointikyvykkyydessä. Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen -kokonaisuuden haut tähtäävät heikommin kehittyneiden maiden tukemiseen, jotta kaikki Euroopan voimavarat saadaan käyttöön. Tutkimus- ja innovaatioinvestointien on todettu olevan vahvasti sidoksissa talouskasvuun ja kilpailukykyyn. Nopeutettu väylä innovaatioon on vuosina 2015 ja 2016 toteutettava pilotti, joka tarjoaa rahoitusta lähellä markkinoita oleville projekteille. Pilotin tavoitteena on vähentää aikaa ideasta markkinoille, kannustaa uusia osallistujia osallistumaan ohjelman projekteihin ja kasvattaa yksityisen sektorin tutkimus- ja innovaatioinvestointeja. Aiheita ei ole määritelty etukäteen ja yritysosallistumisen tulee olla merkittävää. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) on perustettu madaltamaan koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisiä raja-aitoja, jotta osaaminen ja tieto voivat siirtyä nopeasti ja tehokkaasti maasta toiseen. Instituutin keskeisimpiä toimijoita ovat yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset. Komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) on Euroopan komission oma tutkimuskeskus, jonka tehtävänä on tehdä riippumatonta tutkimusta ja toimia tieteellisenä neuvonantajana EU:n päätöksenteolle. Euratom on ydinenergian ohjelma, joka tukee ydinjärjestelmien turvallista käyttöä koko niiden elinkaaren ajan, ydinalan osaamisen kehittämistä unionin tasolla, sekä fuusiotutkimusta. 13

15 Horisontti ohjelman hankkeiden etenemistä kuvaa yksinkertaistetusti alla oleva Kuva 2. Projektien aikatauluun vaikuttavat erityisesti aiheiden hakuajat, jotka on ilmoitettu komission julkaisemassa työohjelmassa. Kuva 2: Horisontti ohjelman rahoittaman projektin päävaiheet Aiheen valinta ja partnereiden etsiminen Hankkeen suunnittelu ja hakemuksen teko Arviointi Sopimusvalmistelu Hankkeen toteutus ja raportointi Haku avautuu, kun komissio julkaisee Horisontti työohjelman EU:n Virallisessa lehdessä. Samaan aikaan haut avautuvat myös komission sähköisessä osallistujaportaalissa. Toisin kuin aikaisemmassa 7. puiteohjelmassa, työohjelmat ovat Horisontti ohjelmassa kaksivuotisia, eli vuoden 2014 ja 2015 haut julkaistiin samaan aikaan. Hakemus jätetään hakuajan puitteissa, ja tämän jälkeen hakemukset arvioidaan. Arvioinnissa noudatetaan komission määrittelemiä arviointikriteerejä, ja arvioinnin suorittavat Euroopan komission valitsemat ulkopuoliset asiantuntijat. Arvioinnin päätteeksi hakemukset asetetaan paremmuusjärjestykseen, ja listalla korkeimmalle yltäneet valitaan rahoitettavaksi. Näiden kanssa komissio aloittaa sopimusvalmistelun, joka tähtää avustussopimuksen allekirjoittamiseen. Haun päättymisestä konsortiohankkeiden arviointitulosten valmistumiseen kuluu aikaa yleensä viisi kuukautta, ja sopimusvalmisteluun tämän jälkeen kolme kuukautta. Niin sanottu Time to Grant -aika, eli aika haun päättymisestä hankkeen alkamiseen, on siis tyypillisesti kahdeksan kuukautta. Komissio on sitoutunut siihen, että se ei perusteettomasti ylitä tätä aikarajaa. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi pk-instrumenttihankkeissa, komission Time to Grant -aika on vielä tätäkin lyhempi. Julkisten varojen käytössä vaaditaan luonnollisesti seurantaa ja raportointia. Komissio pyytää raportoimaan edistyksestä ja rahojen käytöstä hankkeen aikana. Kustannusten täytyy näkyä kirjanpidossa, ja jos komission rahoitusosuus on enemmän kuin euroa hankkeen välittömistä kuluista, myös tilintarkastustodistus tarvitaan. Kaikki kommunikointi komission kanssa tapahtuu hankkeen koordinaattorin kautta, joten koordinaattorin hallinnollinen vastuu on huomattavasti suurempi kuin muilla osallistujilla. Hankevalmisteluun on mahdollista saada tukea useammasta lähteestä, esimerkiksi Tekesistä, ELY-keskuksista ja joiltain maakuntaliitoilta. Hankevalmistelukustannuksia on mahdollista sisällyttää myös mm. Suomen Akatemian ja Tekesin hankkeiden kustannuksiin. 14

16 Vuonna 2014 suomalaiset organisaatiot käyttivät tutkimus- ja kehittämistoimintaan noin 6,5 miljardia euroa. Yrityssektorin t&k-menot olivat vuonna 2014 yhteensä noin 4,4 miljardia euroa. Yritysten t&k-menot ovat laskeneet trendinomaisesti useita vuosia, pääosin Nokian tutkimuspanosten vähenemisen myötä. Korkeakoulujen t&k-menot olivat vuonna 2014 noin 1,5 miljardia euroa, ja julkisen sektorin ja yksityisen voittoa tavoittelemattoman sektorin (YVT-sektori), jossa erityisesti tutkimuslaitosten rooli on merkittävä, t&k-menot olivat 610 miljoonaa euroa. Horisontti 2020 vastaa suuresta osasta selvityksessä tarkasteltujen organisaatioiden, niin yritysten, julkisen sektorin kuin korkeakoulusektorinkin, ulkomailta saamasta t&k-rahoituksesta. Esimerkiksi yritysten vuotuinen varmistunut rahoitus Horisontti ohjelmasta on noin 50 miljoonaa euroa, mikä vastaa yli 5 % yritysten hankkimasta ulkomaisesta t&krahoituksesta vuonna 2014 ja 4 % yritysten koko ulkoisesta rahoituksesta. Vielä merkityksellisempi Horisontti ohjelmarahoitus on ollut yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja muulle julkiselle tutkimukselle, jonka ulkopuolisesta rahoituksesta arviolta 10 % on tullut Horisontti ohjelmasta. Horisontti 2020:n rahoituskriteerit poikkeavat kansallisten toimijoiden, Tekesin ja Suomen Akatemian rahoitusinstrumenttien kriteereistä merkittävästi. Vaikka yksittäisen tutkijan huipputasoiselle perustutkimuksellekin on mahdollista saada ns. ERC-rahoitusta, pääsääntöisesti rahoitus myönnetään kansainvälisiin useiden organisaatioiden muodostamien konsortioiden yhteistyöhankkeisiin tai kansainväliseen tutkijaliikkuvuuteen. Tämä tekee Horisontti 2020:n rahoituksesta kiinnostavaa erityisesti kansainvälisistä verkostoista ja yhteistyöstä hyötyville toimijoille sekä pk-yrityksille, jotka tarvitsevat merkittävää tukea innovaatioidensa kaupallistamiseksi. Pk-instrumentin kautta saatavaa rahoitusta verrataan usein Tekesin myöntämään rahoitukseen. Horisontti 2020:n pk-instrumentin rahoitus voi kuitenkin kohdistua kansallista rahoitusta markkinaläheisempiin toimiin, ja kun kansallinen rahoitus on pääosin lainamuotoista, on Horisontti 2020:n rahoitus 70 % avustusta. Horisontti 2020:n lisäämä kansainvälinen yhteistyö on myös Euroopan kilpailukyvyn kannalta tärkeää; se on osaltaan varmistamassa, että EU:ssa tehtävä tutkimus- ja innovaatiotoiminta yrityksissä, tutkimuslaitoksissa ja korkeakoulusektorilla on laadukasta ja tulokset saadaan nopeasti hyödynnettäviksi. Kuva 3: Tekesin, Suomen Akatemian ja Horisontti 2020:n suomalaisille vuonna 2014 myöntämä rahoitus organisaatiotyypeittäin Tekes, Suomen Akatemia ja Horisontti 2020 ovat merkittävimpiä kilpaillun t&k-rahoituksen lähteitä Suomessa. Vuonna 2014 näiden myöntämä rahoitus oli yhteensä noin miljoonaa euroa. Tekes 549 M Suomen Akatemia 317 M Horisontti M Yliopistot ja tutkimuslaitokset 178 Muut Yritykset 25 3 Yritykset Muut Yritykset 371 Yliopistot ja tutkimuslaitokset 289 Yliopistot ja tutkimuslaitokset Lähteet: Tekes, Suomen Akatemia, H2020-projektitietokanta, VALOR analyysi. Horisontti 2020:n tiedot perustuvat hakemustietokannan vuoden 2014 hauissa hyväksyttyihin, sopimusvalmisteluihin päässeisiin hakemuksiin. 15

17 Tarkastelujakson loppuun mennessä Horisontti 2020:n noin 80 miljardin euron budjetista on allekirjoitettujen sopimusten kautta varmistunut rahoitusta yhteensä miljoonaa euroa 5. Rahoituksen suurimpia saajia ovat olleet Saksa (1828 M ), Iso-Britannia (1426 M ), Ranska (1026 M ) ja Espanja (815 M ). Väkiluvultaan suurista, yli 20 miljoonan asukkaan maista asukaslukuun suhteutettuna eniten rahoitusta ovat varmistaneet Saksa (23 /asukas) ja Iso-Britannia (22 /asukas). Näiden maiden varmistama rahoitus asukasta kohden on selvästi EU:n keskiarvoa (20,2 /asukas) korkeampi. Muut EU:n väkirikkaat maat ovat saaneet rahoitusta EU:n keskiarvoa vähemmän. Kuva 4. Horisontti 2020:ssa varmistunut rahoitus lokakuuhun 2015 mennessä maittain kokonaisuudessaan ja per asukas Saksa Iso-Britannia Ranska Espanja Italia Alankomaat Belgia Ruotsi Itävalta Tanska Kreikka Suomi Irlanti Norja Portugali Puola Sveitsi Tsekki Unkari Slovenia Romania Viro Kypros Luxemburg Kroatia Bulgaria Latvia Slovakia Liettua Malta Liechtenstein 168,5 M 174,9 M 161,1 M 89,1 M 108,7 M 60,4 M 57,8 M 53,0 M 37,4 M 32,3 M 33,0 M 23,8 M 16,8 M 13,9 M 12,5 M 14,3 M 9,6 M 3,5 M 0 M 744,0 M 439,5 M 336,8 M 265,7 M 230,3 M 203,8 M 199,8 M 814,9 M 742,7 M 1426,0 M 1026,3 M 1828,2 M Alankomaat Luxemburg Tanska Belgia Kypros Suomi Irlanti Ruotsi Norja Itävalta Slovenia Viro Saksa Iso-Britannia Kreikka Espanja Portugali Ranska Sveitsi Italia Malta Latvia Unkari Tsekki Kroatia Liettua Slovakia Puola Bulgaria Romania Liechtenstein ka. 20, N/A 0 M 1000 M 2000 M Lähteet:H2020-projektitietokanta, Euroopan komissio, VALOR-analyysi Suomen kannalta kiinnostavimmat vertailumaat Horisontti tarkastelussa ovat muut Pohjoismaat, Itävalta, Alankomaat, Irlanti ja Israel. Näissä maissa t&i-toiminta on vahvaa ja ne pärjäävät Horisontti-ohjelmassa hyvin. Tästä joukosta eniten rahoitusta asukasta kohti ovat varmistaneet Alankomaat (44 /asukas), Tanska (41 /asukas) ja Suomi (37 /asukas). Suomen asukasta kohden varmistunut rahoitus on Horisontti ohjelman kuudenneksi korkein. Heikoimmin asukaskohtaista rahoitusta laskien ovat menestyneet Romania, Bulgaria ja Puola, joista kunkin Horisontti ohjelmasta varmistama rahoitus asukasta kohden on jäänyt noin 2 tasolle. 5 allekirjoitettujen sopimusten rahoitus projektitietokannasta 16

18 Horisontti 2020:n rahoitus perustuu EU:n budjettiin, josta määrätty osuus on osoitettu Horisontti 2020-ohjelmalle. Tämän johdosta on luontevaa tarkastella maiden menestymistä Horisontti ohjelmassa suhteessa kunkin maan laskennalliseen rahoitusosuuteen ohjelman budjetista. Maiden menestymistä voi vertailla ns. palautuskertoimella, joka saadaan jakamalla ko. maan osuus kaikesta EU:n myöntämästä rahoituksesta maan laskennallisella osuudella EU:n budjetista. Palautuskerroin toimii näin suuntaa antavana tunnuslukuna siitä, onko maa nettosaaja vai -maksaja Horisontti ohjelmassa. Kuva 5: Verrokkimaiden laskennalliset palautuskertoimet 1 vuonna 2014 Alankomaat Irlanti Suomi Tanska Itävalta Ruotsi 1,07 1,33 1,32 1,23 1,39 1,56 Lähteet:H2020-projektitietokanta, Euroopan komissio, VALOR-analyysi Sopimusvalmisteluun hyväksyttyjen suomalaisosallistujien saama EU-rahoitus oli vuoden 2014 loppuun mennessä 153,2 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Horisontti ohjelmasta esitettiin myönnettäväksi ko. vuoden loppuun mennessä 7 557,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 loppuun mennessä Suomeen oli siis tulossa 2 % kaikesta komission myöntämästä Horisontti rahoituksesta. Kun Suomen laskennallinen osuus EU:n budjetista vuonna 2014 oli 1,53 %, saadaan suomen palautuskertoimeksi vuodelle 2014 noin 1,3, eli Suomi sai Horisontti 2020-ohjelmaan sijoittamansa rahamäärän takaisin 1,3 kertaisena. Suomi on ollut Horisontti ohjelmassa siis nettosaaja. Vertailumaista parhaiten tällä mittarilla menestyy Alankomaat, jonka palautuskerroin oli 1,6. Irlanti on toisena 1,4 palautuskertoimellaan ja Suomi kolmantena. Tanska on Suomen kanssa lähes tasoissa ja Ruotsin palautuskerroin on merkittävästi alempi, 1,1. Suhteellisesti suurimpia nettosaajia Horisontti ohjelmassa olivat vuonna 2014 Kypros, Viro ja Slovenia. Suhteellisesti suurimpia nettomaksajia taas ovat Slovakia, Liettua ja Puola. Euroopan viidestä suurimmasta maasta Saksa, Espanja, Ranska ja Italia ovat nettomaksajia, kun ainoastaan Iso- Britannia on nettosaaja. Kuva 6: Verrokkimaiden Horisontti ohjelman osallistujien määrä mennessä Alankomaat Lähteet:H2020-projektitietokanta, Euroopan komissio, VALOR-analyysi Norja 540 Allekirjoitettujen sopimusten perusteella Suomeen on Israel 303 lokakuun 2015 loppuun mennessä varmistunut rahoitusta 199,8 miljoonaa euroa. Varmistuneen rahoituksen määrässä Lähteet:H2020-hakemustietokanta, Euroopan komissio, Eurostat, VALOR Suomen edellä ovat Tanska, Itävalta, Ruotsi ja Alankomaat. Vastaava järjestys säilyy myös osallistumisten ja hankkeiden määrää tarkasteltaessa. Sen sijaan osallistujien määrää tarkasteltaessa Suomi kirii Tanskan ohi. Tämä selittyy erityisesti korkeakoulujen korkealla osallistumisaktiivisuudella Suomessa, mikä lisää osallistujamäärää ja pienentää osallistujien keskimääräisiä rahoituksia. Suomesta on osallistunut Tanskaan verrattuna kaksinkertainen määrä korkeakouluja (20 korkeakoulua Suomesta ja 9 Tanskasta), mutta tanskalaiset korkeakoulut ovat saaneet yhteensä kaksinkertaisesti rahoitusta suomalaisiin korkeakouluihin verrattuna (tanskalaiset korkeakoulut 139 M ja suomalaiset 70 M.) Suomi on suhteessa tärkeimpiin verrokkimaihin aktiivisin rahoituksen hakija ja kaikkiin maihin verrattuna viidenneksi aktiivisin hakija, kun suhteutetaan hakemusten määrä maan väestöön. Hakemusten suuri määrä heijastuu 12,2 % onnistumisprosenttiin, joka on vertailujoukon matalin ja alle EU:n keskiarvon 13,9 %. Suomi on menestynyt selvästi muita Pohjoismaita heikommin. Muiden Pohjoismaiden onnistumisprosentit ovat olleet yli 14 %. Eri maiden onnistumisprosentit on esitetty viereisessä kuvaajassa. Ruotsi Itävalta Suomi Tanska Irlanti Norja Israel Kuva 7: Hakijamäärät per capita Horisontti ohjelmassa mennessä Suomi Tanska Irlanti Alankomaat Itävalta Ruotsi

19 Kaikkien Horisontti ohjelmaan osallistuneiden maiden joukossa Suomi asemoituu onnistumisprosentillaan sijalle 18, EU-maiden keskivaiheille. Suomea heikompi onnistumisprosentti on Italiaa, Kreikkaa ja Portugalia lukuun ottamatta lähinnä uusilla jäsenmailla. Parhaiten hakemuksissa ovat onnistuneet liechtensteinilaiset, sveitsiläiset, ranskalaiset ja belgialaiset hakijat, joiden kaikkien onnistumisprosentti on ollut yli 17 %. Korkein onnistumisprosentti on ollut Liechtensteinilla, mutta vahvoja johtopäätöksiä sen suhteen ei voi tehdä, koska Liechtenstein on erittäin pieni osallistujamaa. Myös konsortiohankkeiden koordinointien onnistumisprosenttia mitattaessa Suomen menestys jää heikoksi. Suomen onnistumisprosentti konsortiohankkeiden koordinointien suhteen on EU-maiden 4. heikoin. Parhaiten konsortiohankkeiden koordinoinneissa ovat onnistuneet Luxemburg, Belgia, Montenegro, Latvia ja Ranska. Kuva 8: Vertailumaiden onnistumisprosentit Horisontti ohjelmassa mennessä Itävalta Alankomaat Norja Tanska Ruotsi Irlanti Israel Suomi 15,4 15,3 14,8 14,4 14,2 14,0 13,2 12,2 Lähteet:H2020-hakemustietokanta, Euroopan komissio, Eurostat, VALOR Onnistumisprosentteja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että hakijoiden onnistumisprosentit vaihtelevat sekä organisaatiotyyppien että aihealueiden välillä. Näistä on tarkempi tarkastelu luvuissa 2.3 ja 2.4. Koordinointihakemusten osuus suomalaisten konsortiohankkeiden hakemuksista on ollut 9,3 %, mikä on vertailumaiden keskiarvon yläpuolella. Suhteellisesti aktiivisimpia konsortiohankkeiden hakijoita ovat olleet Kypros, Kreikka ja Latvia. Konsortiohankkeiden koordinointihakemusten onnistumisprosentilla 9,0 % Suomi sijoittuu kuitenkin vertailumaiden häntäpäähän. Onnistumisprosentilla mitattuna parhaiten konsortiokoordinointihankkeiden hakijoina ovat menestyneet Luxemburg, Belgia ja Montenegro. Kuva 9. Suomen onnistumis-% ja konsortiohankkeiden koordinointiaktiivisuus Horisontti maiden joukossa 25% 25% 2 2 Koordinointien osuus maan osallistumisista hakemuksiin (konsortiohankkeet) 15% 12,2 % EU:n keskiarvo 13,9 % 15% 1 1 9,3 % 5% 5% LI FR CH LU BE AT DE NL EE NO UK LV DK SE IE ES CZ FI MT PT EL CY PL SK IT HR RO SI HU LT BG Lähteet:H2020-hakemustietokanta (sopimusvalmisteluun hyväksytyt hakemukset) Koordinointien onnistumisprosentti (konsertiohankkeet) LU BE MT LV FR EE NO AT NL DE CH IE UK HR ES SE DK CY PT EL SK HU PL RO SI FI CZ IT BG LT Vaikka Horisontti 2020 ei ole pelkästään tutkimuksen rahoitusohjelma, ohjautuu merkittävä osa rahoituksesta tutkimustoimintaan. Tästä johtuen on kiinnostavaa tarkastella Horisontti rahoituksen määrää myös tutkijamääriin suhteutettuna. Keskimäärin eri maiden organisaatiot ovat varmistaneet rahoitusta noin euroa per tutkija. Yksittäisten maiden hajonta on kuitenkin suuri. Tällä mittarilla Kypros menestyy parhaiten varmistettuaan yli rahoitusta per tutkija. Myös Alankomaiden, Irlannin, Luxemburgin ja Belgian varmistuneen rahoituksen taso tutkijaa kohden on selvästi keskiarvoa korkeampi. Suomen menestys on keskimääräisellä eurooppalaisella tasolla. Suomeen varmistunut rahoitus Horisontti ohjelmasta on tähän mennessä ollut tutkijaa kohden euroa ja täysipäiväistä tutkijatyövuotta kohden euroa. Läheiset verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat menestyneet tältä osin Suomea aavistuksen paremmin. 18

20 Tutkijamäärään suhteutetut tulokset ovat tulkinnanvaraisia, sillä ne voivat johtua erilaisista taustatekijöistä. Keskimääräistä korkeampi tutkijakohtainen rahoitus voi kertoa maan tutkimuksen korkeasta tasosta ja vahvasta kilpailukyvystä, sekä siitä, että maassa on vähän tutkijoita tai toisaalta siitä, että maassa on paljon yritysosallistumisia Horisontti ohjelmassa (yritysten tutkimustehtävissä olevat henkilöt esimerkiksi IT-yrityksissä harvoin ovat tutkijoita ammattinimikkeeltään tai koulutukseltaan, vaan yleensä esimerkiksi ohjelmistokehittäjiä). Myös Horisontti 2020:n aihealueet ja muu saatavilla oleva rahoitus vaikuttavat tutkijoiden hakemaan Horisontti rahoitukseen. Suomen kohdalla suhdelukua voi pienentää myös se, että Suomessa on paljon määräaikaisia tutkijoita, joille Horisontti rahoituksen hakeminen ei ole välttämättä luonteva vaihtoehto. 6 Kuva 10. Horisontti ohjelmasta varmistettu rahoitus per tutkija ja per tutkijahenkilötyövuosi (FTE) maittain Kypros Alankomaat Irlanti Luxemburg Belgia Italia Kreikka Slovenia Viro Ruotsi Tanska Itävalta Norja Espanja Saksa Suomi Iso-Britannia Ranska Malta Portugali Sveitsi Latvia Unkari Romania Kroatia Tsekki Bulgaria Puola Slovakia Liettua Liechtenstein 9,0 k 7,6 k 7,3 k 7,0 k 4,9 k 4,5 k 4,2 k 4,2 k 4,2 k 4,1 k 4,1 k 3,8 k 3,7 k 3,5 k 3,5 k 3,3 k 3,0 k 2,7 k 2,0 k 1,8 k 1,7 k 1,6 k 1,5 k 1,5 k 1,3 k 0,9 k 0,9 k 0,6 k 0,6 k N/A ka. 3,9 k 17,1 k Kypros Irlanti Alankomaat Belgia Luxemburg Viro Kreikka Itävalta Espanja Italia Norja Slovenia Tanska Iso-Britannia Ruotsi Suomi Saksa Malta Ranska Portugali Latvia Sveitsi Kroatia Unkari Romania Tsekki Puola Bulgaria Liettua Slovakia Liechtenstein N/A 1,2 k 1,1 k 1,1 k 1,0 k 4,0 k 3,9 k 3,7 k 3,4 k 3,0 k 2,6 k 2,3 k 2,0 k 1,8 k 7,3 k 7,0 k 6,7 k 6,6 k 6,3 k 6,2 k 6,1 k 5,6 k 5,5 k 5,4 k 5,1 k 5,1 k 10,7 k 10,3 k 9,8 k 9,1 k ka. 6,0 k 37,3 k 0 k 5 k 10 k 15 k 20 k 0 k 10 k 20 k 30 k 40 k Lähde: H2020-projektitietokanta, Euroopan Komissio. VALOR-analyysi 6 Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2010: 62 % kyselyyn vastanneista työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. 19

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki ym. Hallinnoidaan Euroopan komissiosta: mm. Horisontti

Lisätiedot

Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes

Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes 8.11.2017 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki ym. Hallinnoidaan Euroopan komissiosta:

Lisätiedot

Business Finland. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

Business Finland. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 09-2018 Business Finland EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki ym. Hallinnoidaan Euroopan komissiosta:

Lisätiedot

Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt

Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt Timo Taskinen 22.8.2013 Tutkimuspalvelupäivät EU National contact point (NCP) Kansallinen yhteyshenkilö tutkimuksen ohjelmissa NCP:n rooli ja tehtävät

Lisätiedot

Neljä askelta Horisonttiin

Neljä askelta Horisonttiin Neljä askelta Horisonttiin Startti 2020 Kuopio 27.3.2014 EU-rahoitusmahdollisuudet Pohjois-Savossa Heini Günther, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Horisontti 2020 (2014 2020) - rahoitusta

Lisätiedot

Mitä siintää Horisontissa? Mikä Horisontti? Osallistumissäännöt Työohjelma Apua ja tietoa tarjolla

Mitä siintää Horisontissa? Mikä Horisontti? Osallistumissäännöt Työohjelma Apua ja tietoa tarjolla Mitä siintää Horisontissa? Mikä Horisontti? Osallistumissäännöt Työohjelma Apua ja tietoa tarjolla Horisontti 2020 Roadshow Seinäjoki, 23.4.2013 Eija Auranen DM # 1114915 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020. Horisontti 2020 Roadshow Lahti, 14.5.2013 Elina Holmberg EUTI, Tekes

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020. Horisontti 2020 Roadshow Lahti, 14.5.2013 Elina Holmberg EUTI, Tekes Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020 Horisontti 2020 Roadshow Lahti, 14.5.2013 Elina Holmberg EUTI, Tekes 1 Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin EU:lta rahoitusta

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku Outi Kauppinen

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku Outi Kauppinen Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku 9.4.2014 Outi Kauppinen Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 ohjelma on Euroopan

Lisätiedot

EU:n suorat rahoitusohjelmat

EU:n suorat rahoitusohjelmat EU:n suorat rahoitusohjelmat Mistä massia hyville ideoille? 27.3.2015 Kotkan Höyrypanimo Marja Holopainen Marja Holopainen, Cursor Oy, 27.3.2015 1 Horisontti 2020 tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Enterprise Europe Network maksuttomia kansainvälistymispalveluja PK-yrityksille: kontakteja, tietoa ja neuvontaa Yli 50 maata Yli

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

HYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014. Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi

HYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014. Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi HYVÄ HANKE koulutus Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014 Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Mitä aiheita rahoitetaan? 7 suurta teemaa: 1. Terveys, väestönmuutos, hyvinvointi

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

T&k-yhteistyö tuottaa tuloksia EU yhdistää tieteen ja tarpeen

T&k-yhteistyö tuottaa tuloksia EU yhdistää tieteen ja tarpeen T&k-yhteistyö tuottaa tuloksia EU yhdistää tieteen ja tarpeen #H2020tiedejatarve Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 12:30 Kevyt lounas 13:00 Tilaisuuden avaus Jarmo

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 Ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet Hanna Vuorinen 14.5.2014 Ammattikorkeakoulujen osallistuminen EU:n 7. puiteohjelmassa 2007-2013

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

Suomalaisten menestyminen Horisontti2020-ohjelman Yhteiskunnalliset haasteetosion teemoissa erityistarkastelussa Ilmastotoimet-haaste

Suomalaisten menestyminen Horisontti2020-ohjelman Yhteiskunnalliset haasteetosion teemoissa erityistarkastelussa Ilmastotoimet-haaste Tammikuu 2018 Suomalaisten menestyminen Horisontti2020-ohjelman Yhteiskunnalliset haasteetosion teemoissa erityistarkastelussa Ilmastotoimet-haaste Suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti EU:n Horisontti2020

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -

Lisätiedot

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Horisontti 2020 paikkatietoalan yrityksille

Horisontti 2020 paikkatietoalan yrityksille Horisontti 2020 paikkatietoalan yrityksille Anna Hedenborg & Pertti Woitsch, Geowise Oy FLIC klusteritapaaminen 21.5.2014 Yleisesti puiteohjelmasta Horisontti 2020 puiteohjelmalla rahoitetaan eurooppalaisia

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020. Mai Tolonen TEM/Tekes

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020. Mai Tolonen TEM/Tekes Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020 Mai Tolonen TEM/Tekes 1 H2020:n uusi luonne ja uudet tavoitteet Tutkimuksen laaja yhdistäminen innovaatiotoimintaan; kohteena

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta Raimo Pakkanen Tekes

Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta Raimo Pakkanen Tekes Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta 4.9.2012 Raimo Pakkanen Tekes Sisältö EU 7 PO KBBE -ohjelman v. 2013 haku (WP 2013) Suomalaisten menestyminen KBBE -ohjelmassa EU:n Biotalousstrategia Horisontti 2020:n 3

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa 5. syyskuuta 204 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Esipuhe... 3 Avainluvut... 4 Lyhenteet... 6 Termien selitykset... 7 Johdanto... 0 2 Euroopan unionin tutkimuksen 7.

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 EUTI, Tekes 9/2014 DM #1326337 EU-rahoituksesta Hallinnoidaan Suomesta: mm. Rakennerahastot EAKR, maatalouden tuki EU:n budjetti Hallinnoidaan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Horizon roadshow. Kiertue Juha Saarnio, Head of Innovation Networks Teknologiateollisuus ry

Horizon roadshow. Kiertue Juha Saarnio, Head of Innovation Networks Teknologiateollisuus ry Horizon 2020 -roadshow Kiertue 14.1. 4.2.2014 Juha Saarnio, Head of Innovation Networks Teknologiateollisuus ry Kehitettävää edellisestä puiteohjelmasta on! Suomi lipeämässä nettomaksajaksi Saantoa lisättävä

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

EU:n Horisontti 2020 rahoitusmahdollisuuksia energiaalalle

EU:n Horisontti 2020 rahoitusmahdollisuuksia energiaalalle EU:n Horisontti 2020 rahoitusmahdollisuuksia energiaalalle Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 1.2.2017 Clarion Hotel Helsinki Airport, Vantaa Sini Uuttu, Tekes Miksi mukaan? Verkostoja, merkittävää

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020 Jouko Hautamäki ICT NCP Satakunnan ELY-keskus ja Tekes Satakunnan EU-rahoitusinfo 5.6.2014 Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin

Lisätiedot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444

Lisätiedot

Horisontti 2020 Meriteollisuudelle sopivat hakuaiheet 2015

Horisontti 2020 Meriteollisuudelle sopivat hakuaiheet 2015 Horisontti 2020 Meriteollisuudelle sopivat hakuaiheet 2015 Elina Holmberg EUTI, Tekes 11.12.2014 DM # Jaossa lähes 80 mrd I Huipputason tiede II Teollisuuden johtoasema III Yhteiskunnalliset haasteet 1.

Lisätiedot

ALV-yhteenvetoilmoitus

ALV-yhteenvetoilmoitus OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

EU:n rahoitusinstrumentit. Elina Holmberg, Tekes EU:n Horisontti 2020 -rahoitusmahdollisuudet meriteollisuudelle 21.8.2015

EU:n rahoitusinstrumentit. Elina Holmberg, Tekes EU:n Horisontti 2020 -rahoitusmahdollisuudet meriteollisuudelle 21.8.2015 EU:n rahoitusinstrumentit Elina Holmberg, Tekes EU:n Horisontti 2020 -rahoitusmahdollisuudet meriteollisuudelle 21.8.2015 Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin Rahoitus perustuu kilpailuun: vain parhaat

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Horisontti 2020 ohjelma/elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous: haut

Horisontti 2020 ohjelma/elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous: haut Horisontti 2020 ohjelma/elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous: 2014-2016 haut (sopimustilanne 28.2.2016) 2 (15) Sisällysluettelo 1 Biopohjaisen

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Horisontti 2020 ohjelma ja Teollisuuden johtoasema vv. 2014-2020 Avainteknologiat ja älykäs erikoistuminen seminaari Lahti, Fellmannia, 20.5.

Horisontti 2020 ohjelma ja Teollisuuden johtoasema vv. 2014-2020 Avainteknologiat ja älykäs erikoistuminen seminaari Lahti, Fellmannia, 20.5. Horisontti 2020 ohjelma ja Teollisuuden johtoasema vv. 2014-2020 Avainteknologiat ja älykäs erikoistuminen seminaari Lahti, Fellmannia, 20.5.2015 Jarmo Raittila - Teknologia-asiantuntija, Tekes - Kansallinen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu 1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä PYYTÄVÄN VIRANOMAISEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU (VAPAAEHTOINEN) LOMAKE I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä Palvelujen

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla

Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla 01/06/2004-30/09/2004 Osa I. Taustatiedot Valtio AT - Itävalta 9 (4.5) BE - Belgia 13 (6.5)

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.2. COM() 85 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

DM # Suomen H2020- tunnusluvut

DM # Suomen H2020- tunnusluvut 01-2017 DM # 1768853 Suomen H2020- tunnusluvut 10.1.2017 EUTI - EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat Eija Auranen Sari Federley Heini Günther Elina Holmberg Hanna Vuorinen Horisontti 2020 -ohjelman kansallinen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Horisontti 2020 ja pk-yritykset

Horisontti 2020 ja pk-yritykset Horisontti 2020 ja pk-yritykset 24.03.2015 Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Mitä aiheita rahoitetaan? 7 suurta teemaa: 1. Terveys, väestönmuutos, hyvinvointi 2. Biotalous

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

895 M ,26%*

895 M ,26%* 17.4.2019 Tiedot pohjautuvat Euroopan komission 13.03.2019 päivättyyn hanketietokantaan Suomen avainluvut: 895 M 2068 14,26%* 1360 590 322 150 Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus Suomalaisten

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Business Finland. Lyhyt perehdytys Horisontti 2020 osallistumiseen Webinaari,

Business Finland. Lyhyt perehdytys Horisontti 2020 osallistumiseen Webinaari, 05-2019 Business Finland Lyhyt perehdytys Horisontti 2020 osallistumiseen Webinaari, 27.5.2019 EU:n Horisontti 2020 ohjelma 80 mrd vv. 2014-2020 Tukee: Huipppututkimusta ja tutkijaliikkuvuutta, esim. työskentelyä

Lisätiedot

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki Hallinnoidaan Euroopan komissiosta: mm. Horisontti 2020

Lisätiedot

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials H2020-SC5-teeman yksivaiheiset haut (2014 työohjelma) 13.10.2014 Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa

Lisätiedot

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa

Lisätiedot

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI Euroopan investointiohjelma Tilannekatsaus Toukokuu 2018 MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI JUNCKERIN EUROOPAN INVESTOINTIOHJELMA SUOMESSA FI Suomessa Junckerin komission Euroopan investointiohjelmaan kuuluvan

Lisätiedot

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65 Tilastoliite osaan 1 65 A1.1 Työllisyys nykyisen EUn alueella, 1996 ja 2002 Työllisyysaste (% työikäisestä väestöstä) 1996 2002 EU15 59,9 64,2 Muut jäsenvaltiot 61,7 65,1 Koheesiomaat 51,5 60,2 Kreikka

Lisätiedot