Matkailukeskukset ja toimintaympäristö: esimerkkejä Pohjois- Suomesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailukeskukset ja toimintaympäristö: esimerkkejä Pohjois- Suomesta"

Transkriptio

1 Matkailukeskukset ja toimintaympäristö: esimerkkejä Pohjois- Suomesta Tutkimuksia 1 / 2013 (toim.)

2 - 2 - Matkailukeskukset ja toimintaympäristö

3 Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 1 / 2013 Matkailukeskukset ja toimintaympäristö: esimerkkejä Pohjois-Suomesta (toim.) Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 2013 Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Nuottatie 6 A, Kuusamo ISSN ISBN (pdf) - 3 -

4 - 4 - Matkailukeskukset ja toimintaympäristö

5 ESIPUHE Matkailukeskukset ja toimintaympäristö: esimerkkejä Pohjois-Suomesta -tutkimusraportti on toimitettu Oulun yliopiston maantieteen laitoksen syventävien opintojen Matkailututkimuksen traditiot ja erityiskysymykset -kurssin (5 op) opiskelijoiden harjoitustöistä. Kurssi sisälsi harjoitustöiden lisäksi luentoja. Harjoitustöitä ohjasivat tohtorikoulutettava, FM Maaria Niskala Oulun yliopiston maantieteen laitokselta ja tutkija, FT Naturpolis Oy:stä. Kurssi toteutettiin keväällä 2013, ja siihen osallistui yhteensä 17 opiskelijaa. Kurssilla oli mukana myös kansainvälisiä opiskelijoita, minkä vuoksi työskentelykieli oli englanti. Harjoitustyön julkaisukieleksi opiskelijat saivat valita joko suomen tai englannin. Raportin on toimittanut. Tutkimusraportti on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli -yhteistyöhanketta. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Raportti palvelee hankkeen tavoitetta, kuinka kansainvälistyvän Rukan myönteisiä sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia voidaan lisätä Kuusamossa ottaen huomioon myös muut elinkeinot ja niiden maankäyttö (esim. maa-, metsä- ja porotalous, luonnontuoteala, kaivostoiminta). Hankkeen lopputulemana luodaan Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen alueellis-toiminnallinen malli

6 Tutkimusraportti sisältää yhdeksän harjoitustyötä, jotka tarkastelevat monipuolisesti matkailukeskuksen ja toimintaympäristön suhdetta. Mukana on myös matkailua ja kaivostoimintaa käsitteleviä harjoitustöitä. Kunkin harjoitustyön sisällöstä, muotoilusta ja kielentarkistuksesta vastaavat niiden tekijät, ja tutkimusraporttiin on tehty vain kevyttä toimitustyötä. Ohjaajien roolina on ollut opastaa aihepiirien, aineistojen ja menetelmien sekä tavoitteiden asettamisessa. Opiskelijoita on ohjeistettu tehtävänannon, tutoroinnin, seminaarin ja kirjallisen palautteen kautta. Raportti alkaa Kati Moisalan ja Noora Takamäen harjoitustyöllä, jossa he selvittävät matkailun ja matkailukeskusten roolia aluekehityksessä ja aluerakenteessa eri aluetasoilla suunnitelmiin, ohjelmiin, strategioihin ja hankeraportteihin perustuen. Tarkastelu kohdistuu erityisesti Kuusamoon ja Rukaan. Kaksi seuraavaa harjoitustyötä käsittelevät Kuusamon matkailun, mahdollisen kaivostoiminnan ja aluekehityksen suhteita. Sari Jylhä-Ollilan, Eeva-Riitta Jänösen ja Karoliina Sarajärven harjoitustyö keskittyy kolmeen Kuusamossa vuonna 2012 järjestettyyn kaivosseminaariin ja niiden analysointiin aineistonaan internetin YouTubeen ladatut seminaarien esitelmät. Anna-Riitta Kuutin harjoitustyö puolestaan käsittelee sanomalehti Kalevassa olleita Kuusamon matkailua ja kaivostoimintaa koskevia artikkeleita. Neljä seuraavaa harjoitustyötä valottavat Pohjois-Suomen suurten matkailukeskusten ja ympäröivän alueen suhdetta keskusten internet-sivujen kautta. Maija Lanton ja Outi Kivelän harjoitustyö tarkastelee Kittilän Leviä, Outi Kulusjärven ja Terhi Pätsin Kuusamon Rukaa, Jagoda K dzierskan ja Saša Dolinšekin Inarin Saariselkää sekä Laura Hokkasen ja Kirsi Kanasen Sotkamon Vuokattia

7 Kaksi viimeistä harjoitustyötä selvittävät kansainvälisten matkanjärjestäjien palvelutarjontaa ja matkailukeskusten hyvinvointimatkailua. Milla Miettinen ja Jutta Petäjäjärvi tarkastelevat Kuusamon ja Rukan palvelutarjontaa hollantilaisten, brittiläisten ja venäläisten matkanjärjestäjien internet-sivujen kautta. Raportti päättyy Zahra Kazemin analyysiin hyvinvointimatkailun käsitteistä ja niiden käyttämisestä Levin, Ylläksen, Saariselän, Rukan ja Vuokatin internet-sivuilla. Haluan kiittää opiskelijoita erittäin hyvästä yhteistyöstä kurssin aikana. Ilman heidän myötämielistä suhtautumistaan tätä tutkimusraporttia ei olisi koskaan julkaistu. Kuusamossa Tutkija, FT - 7 -

8 SISÄLTÖ Matkailukeskusten merkitys matkailu-, elinkeino- ja aluerakenteessa eri aluetasoilla tapaus Ruka-Kuusamo Kati Moisala & Noora Takamäki Kaivostoiminnan aiheuttamat huolenaiheet ja sen yhteensovittaminen matkailun ja muiden elinkeinojen kanssa: Kuusamon kultakaivoshanke Sari Jylhä-Ollila, Eeva-Riitta Jänönen & Karoliina Sarajärvi Matkailua ja kaivostoimintaa Kuusamossa mitä sanomalehti Kalevassa puhutaan? Anna-Riitta Kuutti Levin matkailu: yhteistyötä vai ei? Maija Lantto & Outi Kivelä Ruka-Kuusamon matkailun vetovoimatekijöiden sekä kunnan eri alueiden näkyvyys alueen matkailumarkkinoinnissa: analyysi Ruka.fi- ja Ruka-Kuusamon Facebook-sivuista Outi Kulusjärvi & Terhi Pätsi Regional and functional collaboration within the tourism industry and between the tourism industry and other industries: the case study of the tourist resort Saariselkä Jagoda K dzierska &Saša Dolinšek Vuokatin matkailupalveluiden ja vetovoimatekijöiden alueellinen ja vuodenaikainen jakautuminen Laura Hokkanen & Kirsi Kananen - 8 -

9 Kansainvälisten matkanjärjestäjien tarjonta tapaustutkimuksena Ruka/Kuusamo Milla Miettinen & Jutta Petäjäjärvi Health, wellness and wellbeing Tourist resorts: Cases Levi, Ylläs, Saariselkä, Ruka and Vuokatti Zahra Kazemi - 9 -

10 Matkailukeskukset ja toimintaympäristö

11 Matkailukeskusten merkitys matkailu-, elinkeino- ja aluerakenteeseen eri aluetasoilla tapaus Ruka-Kuusamo Kati Moisala & Noora Takamäki

12 JOHDANTO Matkailuala on yksi Itä- ja Pohjois-Suomen keskeisimmistä elinkeinoista ja sillä on huomattava merkitys koko Suomen taloudelle. Alalla työskentelevien määrä on kasvanut jo useita vuosikymmeniä ja koska matkailuala on hyvin paikkasidonnainen elinkeino, sen tuomat työpaikat myös pysyvät Suomessa. Matkailu on myös merkittävä vientitoimiala, jonka ulkomailta tulleet matkatulot olivat vuonna 2011 noin 3,8 miljardia euroa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on jatkuvasti kasvussa. Alan aluetaloudellisen merkityksen lisäksi sillä on erittäin huomattava imagollinen merkitys koko Suomelle ja sen kautta voidaan välillisesti vaikuttaa muun muassa ulkomaisten investointien sijoittumiseen maahan (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013: 12). Rukan matkailukeskuksella on keskeinen merkitys koko Kuusamon aluekehitykselle ja keskuksen kehittäminen ja rakentaminen on otettu laajasti huomioon aina Kuusamon yleiskaavasta lähtien (Kuusamon kaupunki 2011). Tämän työn tarkoituksena on käydä läpi useita eri kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason raportteja, strategioita ja suunnitelmia ja selvittää niistä matkailuelinkeinon ja matkailukeskusten roolia Kuusamon aluerakenteessa ja aluekehityksessä. Tavoitteena on lisäksi selvittää asiakirjoista matkailuelinkeinon sisäisen yhteistyön keskeisiä toimialoja ja muiden elinkeinojen ja matkailualan yhteistyöverkostoja. Viimeiseksi tarkastellaan Rukan verkottumista laajempaan toimintaympäristöön Kuusamossa ja Kuusamon verkottumista yleisesti ottaen laajempaan toimintaympäristöön maantieteellisesti. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi tutkimuksessa käytetyt aineistot ja menetelmät. Sen jälkeen käydään läpi asiakirjat ja strategiat kansalliselta tasolta kohti paikallista. Pitkin työtä pyritään käsittelemään aiemmin mainittuja tutkimuskysymyksiä. Työn lopuksi kootaan yhteen se, millä tavoin Kuusamo ja Ruka olivat edustettuina asiakirjoissa ja vastasivatko aineistot tutkimuskysymyksiimme

13 AINEISTO JA MENETELMÄT Tämän työn tarkoituksena on selvittää sisällönanalyysin avulla eri strategioista ja suunnitelmista sitä, millaisia teemoja niistä nousee esille liittyen Kuusamoon ja Rukan matkailukeskukseen sekä muiden alueen elinkeinojen linkittymistä matkailualaan. Aineistona oli kansallisella tasolla Suomen matkailustrategia 2020, Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva sekä Katse pohjoiseen Toimenpide-ehdotuksia (TEM). Aluetason aineistot olivat Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma , Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2015, Kuusamo Lapland matkalla kansainvälisyyteen 2010 ja 2013 strategiapäivitykset vuosilta 2008 ja 2011 sekä Koillis-Suomen elinkeinostrategia Paikallisen tason aineistoina olivat Koillis- Suomen ja Itä-Lapin hakemus alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO), Osaava Koillismaa alueellinen osaamisen kehittämisstrategia , Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshankkeen raportit sekä Maaseudun kehittämisohjelma (taulukko 1)

14 Taulukko 1. Tutkimusaineisto. Kansallinen Alueellinen Paikallinen Kaava/suunnitelma/ohjelma Matkailustrategiat Elinkeinostrategiat Raportit Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva Suomen matkailustrategia 2020 Katse pohjoiseen Toimenpide-ehdotuksia (TEM) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava; Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2015; Kuusamo Lapland matkalla kansainvälisyyteen 2010 ja 2013 (strategiapäivitykset vuosilta 2008 ja 2011) Koillis-Suomen elinkeinostrategia Maaseudun kehittämisohjelma ; Koillis-Suomen ja Itä- Lapin hakemus alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan Osaava Koillismaa Alueellinen osaamisen kehittämisstrategia Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshankkeen raportit Yhtä asiakirjaa lukuun ottamatta aineistot olivat sähköisessä muodossa, joten ohjelmiston find-toimintoa voitiin käyttää apuna. Paperiversio käytiin läpi kokonaisuudessaan. Sisällönanalyysia tehtäessä käytettiin find-toiminnolla seuraavia hakusanoja: matkailu, matkailuelinkeino, matkailukeskus, matkailustrategia, yhteistyö, elinkeino, toimiala, aluerakenne, aluekehitys, aluesuunnitelma, alueidenkäyttö, Kuusamo, Ruka, Koillismaa, Itä- Suomi, Itä-Lappi ja Kaakkois-Lappi. Hakuvaiheessa käytettiin myös sanojen katkaistuja muotoja, jotta myös sanojen eri muodot löytyisivät aineistosta. Find-komennolla päästiin suoraan teksteissä oleviin aiheisiin ja teemoihin, joita tutkimuskysymykset käsittelivät

15 KANSALLINEN TASO Matkailulla on monille Itä- ja Pohjois-Suomen alueille erittäin merkittävä aluetaloudellinen vaikutus ja suhteellisesti sen merkitys on näillä alueilla suurempi kuin valtakunnallisella tasolla yleensä. Kaivostoiminnan ohella se on Itä- ja Pohjois-Suomen keskeinen kasvuala (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013: 12). Suomen matkailustrategia 2020:n (2010: 14 15) mukaan yksi Suomen vahvuuksista matkailumaana on maantieteellinen sijainti suhteessa Venäjään. Venäläiset ovat nykyisin suurin ulkomaalainen asiakasryhmä Suomessa. Työja elinkeinoministeriön Katse Pohjoiseen -raportissa (2013: 9) mainitaan, kuinka tulevaisuudessa Venäjän vaurastuminen, WTO-jäsenyys, matkailijavirtojen lisääntyminen, rajat ylittävä liiketoiminnan kasvu sekä mahdollisesti myös viisumivapaus vaikuttavat oleellisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kehitykseen. Edellä mainituilla seikoilla on huomattava merkitys nimenomaan matkailualan kasvuun Suomessa. Ympäristöministeriön (2006: 23 28) mukaan Itä-Suomen tulee vahvistaa rajat ylittävää yhteistoimintaa ja hyödyntää Pietarin metropolialueen läheisyyttä, ja aluerakenteessa onkin huomioitava muun muassa saavutettavuuden parantaminen esimerkiksi Pietari Helsinki-rataa kehittämällä. Myös Työ- ja elinkeinoministeriön (2013: 9 10) mukaan rajat ylittävä yhteistyö Itä-Suomen ja Venäjän välillä on tärkeää Itä-Suomen aluekehityksen kannalta. Venäjän tuomien mahdollisuuksien täysi hyödyntäminen edellyttää venäjän kielen ja kulttuurin tuntemista sekä Venäjältä tulleiden siirtolaisten osaamisen hyödyntämistä alueen elinkeinotoiminnassa. Venäjän läheisyyden lisäksi Suomen kilpailuetuja ovat matkakeskusten läheisyydessä oleva luonto ja luonnonrauha (Suomen matkailustrategia 2010: 14). Peräti 14 prosenttia eurooppalaisista matkailijoista onkin kiinnostunut luontoaktiviteeteista (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 28). Sekä Ympäristöministeriön (2006: 33 35) että Työ- ja elinkeinoministeriön (2013: 14) mukaan varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomelle aluerakenteelli

16 sesti tärkeitä luontomatkailukeskittymiä tulee vahvistaa kestävän kehityksen mukaisesti, jolloin on otettava huomioon esimerkiksi maisemallisten arvojen turvaaminen, luonnon kantokykyyn mitoitettujen laadukkaiden matkailupalveluiden kehittäminen, matkailualueiden toimintaympäristön vetovoimaisuuden parantaminen sekä kestävän luontomatkailun edistäminen. Alueen yritysten sitouttaminen tavoitteen toteuttamiseen on tärkeää. Tämän kautta alueen imago kehittyy yhteiskuntavastuullisena matkailualueena (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013: 14). Ympäristöministeriön (2006: 24) selvityksessä mainitaan, kuinka Itä- ja Pohjois-Suomessa aluerakennetta tulee kehittää alueen vahvoihin keskuksiin ja niiden vaikutusalueisiin, sekä erikokoisten ja -tyyppisten keskusten, etenkin matkailukeskuksiin pohjautuen. Ympäristöministeriö painottaa näiden keskusten palvelujen turvaamista sekä eri keskusten verkottoitumista keskenään tiivistäen niiden välisiä toiminnallisia yhteyksiä. Ilmastonmuutoksella voi olla tulevaisuudessa moninaisia vaikutuksia Itä- ja Pohjois- Suomen matkailuun. Toisaalta alue voi hyötyä kansainvälisesti talvimatkailun saralla, jos perinteisten Keski-Euroopan alppikohteiden vetovoima heikkenee ilmaston lämpenemisen takia (Ympäristöministeriö 2006: 35). Työ- ja elinkeinoministeriön (2013: 13 14) tavoitteena on rakentaa Suomen talvesta kansainvälinen talvenavaus hyödyntäen muun muassa Levin ja Rukan talvilajien FIS Maailman Cup -kisatapahtumaa, jonka myötä saatava tv-julkisuus ja median läsnäolo vahvistaisi Suomen positiivista maabrändiä ja talvimatkailuimagoa ja kasvattaisi siten kansainvälistä matkailijamäärää. Vaikka Suomen matkailuala toisaalta hyötyy ilmaston lämpenemisestä, talvimatkailun vahvin vetovoimatekijä lumisuus uhkaa pitkällä aikavälillä heikentyä ilmastonmuutoksen vaikutusten voimistuessa. Talvimatkailua voidaan kuitenkin kehittää entisestään jo olemassa olevissa matkailukeskittymissä esimerkiksi mainostamalla hiljaisuutta ja kaamosta, joka voi toimia ulkomaalaisia kohderyhmiä houkuttelevana erikoisuutena. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa Suomen kesämatkailukauteen positiivisesti, kun kesäkausi vähitellen pitenee, ja kun Välimeren alueen

17 mahdollisesti sietämättömäksi nousevat lämpötilat houkuttelevat Suomeen viileämpää ympäristöä kaipaavia matkailijoita. Onkin tärkeää, että eri vuodenaikojen matkailupalveluja kehitetään paikallisesti niin, että matkailuelinkeino toimii yhä ympärivuotisempana (Ympäristöministeriö 2006: 36). Työ- ja elinkeinoministeriön (2013: 15) yhtenä tavoitteena on kehittää Itä- ja Pohjois-Suomen matkailutoimintaa hyödyntämällä peliteknologiaa niin matkakohteen valinnan kuin kohteessa olevien palveluiden osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa matkakohteiden palveluiden virtualisoimista siten, että ne voidaan kokea internetin välityksellä pelien ja muun median kautta. Samalla luodaan matkailukohteisiin uusia fyysisiä ympäristöjä, jotka monipuolistavat palvelutarjontaa. Matkailun liittyvää pelialaa kehitetään Suomessa pohjoisten korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä, ja sillä luodaan uudenlaisia mahdollisuuksia Itä- ja Pohjois-Suomen vahvuuksien, pelialan osaamisen ja matkailun väliselle yhteistyölle. Positiivisista kilpailueduista huolimatta Suomella on useita heikkouksia matkailumaana. Suomi on varsin pieni ja tuntematon maa, ja saavutettavuus on huono muualta kuin Venäjältä. Tämän takia matkustaminen Suomeen on kalliimpaa verrattuna samantyyppisiin kilpailijamaihin. Lentoliikenteen sujuvuus ja kohtuullinen hintataso ovat elinehto Suomen matkailulle. Lentokentät sijaitsevat kuitenkin lähellä matkailukeskuksia, joten siirtymät keskusten välillä ovat lyhyitä. Näiden lisäksi charter-liikenteen ja uusien reittien avaaminen ulkomailta ovat välttämättömiä matkailualan kasvattamisen kannalta, samalla kun maan sisäisessä liikkumisessa kehitetään junaliikennettä muun muassa ympäristövaatimusten tiukentuessa. Suomen rataverkko ei ole kaikilta osin hyvässä kunnossa, joten sitä tulisi jatkossa kehittää. Matkustamisen lisäksi myös matkailupalvelujen hinnat ovat korkeat verrattuna muihin Euroopan maihin, sekä ulkomaisten hintamielikuva Suomesta on kallis. Kun ulkomainen matkailija valitsee kohdemaan samantyyppisten maiden joukosta, on hinnalla erittäin suusi merkitys tässä valinnassa. Hintatasolla onkin tulevaisuudessa keskeinen merkitys Suomen menestymisenä matkailumaana. Suomikuvaa ja Suomen matkailumaa

18 kuvaa tulisi aktiivisesti kehittää, jotta Suomen tunnettuus paranisi. Matkailukuvan parantamisen edellytyksiä on kuitenkin merkittävästi heikennetty viime vuosina leikkaamalla MEKin budjettia. Suomen matkailustrategian mukaan varsinkin ulkomaalaisten matkailijoiden määrää on tarkoitus kasvattaa huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Määrällisesti tämä tarkoittaa vuoden 2009 toteutuneesta 3,4 miljoonasta 5,1 miljoonaan (Suomen matkailustrategia 2010: 14 17). ALUEELLINEN TASO Osaamisintensiivinen ICT-ala ja uusi teknologia, metsä, metalli, energia, ja matkailu ovat edelleen maakunnan ja koko Pohjois-Suomen talouden perusta ja ne tukeutuvat alueen luonnonvaroihin eli puuhun, malmeihin ja mineraaleihin sekä osaamiseen (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 38). Pohjois-Pohjanmaalla maa- ja metsätalous on keskimäärin merkittävämpi toimiala 6,6 prosentin osuudellaan kuin muualla maassa, vaikka alkutuotannon osuus onkin pudonnut (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 21). Metsäteollisuudessa eletäänkin rakennemuutosten aikaa ja toisaalta kaivosteollisuus kasvattaa merkitystään (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 38). Jalostussektorilla työskenteli neljännes ja palvelusektorilla peräti kaksi kolmannesta vuonna Oulussa, Kuusamossa ja Ylivieskassa palvelualoilla työskentelevien suhteellinen osuus nousee yli 70 prosenttiin. Palvelusektorin osuus kasvaakin jatkuvasti ja matkailulla on merkittävää kasvupotentiaalia (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 21; Pohjois- Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 100; Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 3). Pohjois-Pohjanmaalla matkailu onkin yksin avaintoimialoista. Maakunnan matkailutulo on noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja ala työllistää henkilöä (Pohjois- Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 3, 12). Taantuma ei puraissut maakunnan matkai

19 lualan liikevaihtoa kovinkaan rajusti (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 103). Koillismaan seutukunnan (Kuusamo ja Taivalkoski) elinkeinojen kärkinä ovat matkailu ja tietoyhteiskunnan palvelutuotanto, mutta myös puuteollisuuteen, metalli- ja alkutuotantoon, hyvinvointipalveluihin ja jalostavaan teollisuuteen panostetaan (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 76). Koillismaa on maan tärkeimpiä matkailualueita ja sen ytimessä on Rukan matkailukeskus, jonka ympärille matkailuala rakentuu. Viime vuosina seutukunnassa on panostettu erityisesti kansainväliseen matkailuun (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 76). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan aluerakennetta kehitetään tasapainoisesti hyödyntäen olemassa olevia rakenteita. Tämä merkitsee sitä, että pyritään monikeskuksiseen, verkottuvaan ja hyviin liikenneyhteyksiin perustuvaan aluerakenteeseen. Toimivan aluerakenteen rungon muodostavat maakuntakeskukset sekä kuntakeskusten verkosto eri palveluineen, muun muassa matkailukeskukset (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 27, 57). Maaseudun asutusta sekä matkailu- ja vapaa-ajan toimintoja on suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 27). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan aluerakenteen kehittämisellä on viisi peruselementtiä, joista yksi, niin sanottu 1+3-periaate, toimii maakunnan kehittämisen perustana. Tässä maakuntasuunnitelman aluekeskusmallissa aluekeskusten yhteistyöverkon muodostavat Oulu (1) ja muut aluekeskukset (Kuusamo, Raahe ja Oulun Eteläinen) (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 12 13). Muut neljä aluerakenteen peruselementtiä ovat Oulun kehittäminen kansainvälisenä keskuksena ja valtakunnan osakeskuksena, kaupunki-, kunta- ja kyläkeskusten ja jokilaaksojen aluerakenteen runko, kansainväliset kehittämisvyöhykkeet (Perämerenkaari, Oulu-Kajaani-Arkangeli, Kokkola-Oulu sekä valtateiden 4 ja 20 matkailu- ja logistiikkakäytävät) sekä valtakunnallisten matkailu

20 keskusten (Ruka-Oulanka, Syöte, Hailuoto-Liminganlahti-Oulu, Rokua, Kalajoki) kehittäminen (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 38, 43, 122; Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 27, 57, 59). Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskukset ovat merkittävä aluerakenteen kehittämisperiaate. Matkailukeskukset ovat matkailun vetovoima-alueita tai matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueita (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 45). Aluerakenteen viiden kehittämisperiaatteen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla on myös neljä kehittämisen erityistavoitteita, joista yksi on ylimaakunnallisten matkailun vetovoima-alueiden eli toisin sanoen matkailukeskusten kehittäminen (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 89). Maakunnan suunnittelussa korostetaan matkailukeskusten ja -alueiden verkottumisen ja eheyttämisen sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämisen tukemista, jotta saadaan aikaan toimivia palvelukokonaisuuksia. Tässä korostetaan matkailukeskusten ja -alueiden välisiä yhteyksiä myös Kainuun ja Lapin puolelle. Ensisijaisesti pyritään kehittämään jo olemassa olevia matkailukeskuksia ja -alueita (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 91 93; Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 19, 27 29). Alueidenkäytön suunnittelussa maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja pyritään suuntamaan mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Yleisesti alueidenkäytön suunnittelulla pyritään Pohjois-Pohjanmaalla edistämään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 13, 93). Pohjois-Pohjanmaan vahvuus on se, että yritykset ovat varsin hyvin verkottuneet matkailukeskuksittain yhteistyöhön ja markkinointiin ja kunnissa arvostetaan matkailua työllistäjänä ja tuloa tuottavana elinkeinona (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 13). Matkailu on aivan olennainen osa alueen elinkeinorakennetta. Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisissa matkailun kehittämistoimenpiteissä on päätetty keskittyä vuosina

21 kansainvälisen kilpailukyvyn ja myynnin parantamiseen, lentoliikenteen ja liityntäyhteyksien kehittämiseen sekä profiilin nostamiseen (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 26; Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 19; Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 76). Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa korostuu Kuusamon tärkeys maakunnan matkailukohteena, pitkälti sen monipuolisen luonnon ja kansainvälisen matkailukohteen statuksen takia (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 11, 53). Kuusamon liikenteelliseen saavutettavuuteen kiinnitetäänkin paljon huomiota ja sitä kehitetään (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 61, 71, 76, 86, 108, 112). Toimenpiteet kohdistetaan lentoyhteyksien ja markkinapotentiaalien kannalta tärkeimmille avainmarkkinoille, joita ovat Venäjä (talvi ja kesä) sekä Saksa ja Benelux-maat (painottuen kesään). Markkinavalinnat ja kasvutavoitteet on päätetty yhdessä alueellisten matkailuyhdistysten kanssa (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 17). Kuusamon lentoliikennettä kehitetään maakunnan kakkoskenttänä ja tavoitteena on saada suorat lentoyhteydet sesonkiaikoina valituilta kohdemarkkinoilta sekä järjestää sujuvat jatko- tai liityntäkuljetukset lentokentiltä matkailu- ja matkakeskuksiin. Lisäksi yritetään saada 72 tunnin viisumivapaus maakunnan ja Vienan Karjalan välillä tapahtuvaan matkailuliikenteeseen (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 19 20). Alueen maaseutumaisissa osissa palvelut, mutta erityisesti matkailupalvelut, lisääntyvät huimaa vauhtia. Maaseudun ja sen matkailun kehittämiseksi kulttuuriympäristöä tuotteistetaan; maaseutua kehitetään siis osaltaan matkailupalveluiden kautta (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 53 55). Kulttuuriympäristön vetovoima valjastetaan myös kaupunkimatkailun kehittämiseen, sillä kaupungit ovat keskeisimpiä kongressi- ja kulttuurimatkailukohteita sekä matkailun solmukohtia yleensäkin. Kuusamon rooli kansainvälisenä matkailukohteena tunnistetaan ja siellä painotetaan ihmis- ja luontoystävällisiä matkailun toimintatapoja, kuten terveys- ja hyvinvointimatkailua sekä luontomatkailua

22 (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 49, 52 53). Koillis-Suomen matkailu nousee uudelle tasolla paikallisten luonnontuotteiden avulla ja luonnontuotealaa puolestaan nostetaan uudelle tasolle matkailun avulla. Myös hyvinvointialan ja matkailun yhdistäminen vahvistaa maakunnan elinkeinopohjaa (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 8, 19, 22). Luontomatkailun saralla puolestaan pyritään yhdistämään siihen myös ohjelmapalvelutuotanto ja tähän tarvitaan monipuolisten yritysten yhteistyötä. Luonnonsuojelualueiden virkistys- ja matkailukäyttöä tukee niiden kansainvälinen verkottuminen (Pohjois- Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 55; Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 7). Pohjois-Pohjanmaata on yrittäjien ja yhteistyön maakunta, jossa sekä perinteiset että uudet toimialat ovat taloudellisen hyvinvoinnin taustatekijöitä (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 22). Alueen korkean osaamisen ja luonnonvarojen hyödyntämisen edellytyksenä on vahva verkostoitunut maakunta, jossa koulutus, tutkimus, elinkeinot ja viranomaiset ovat yhdessä tekemässä kansainvälisesti aktiivista ja menestyvää aluetta (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 11). Koillis-Suomen alueella pyritään kehittämään elinkeinoelämää yhdessä kuntien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 3; Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 39). Alueen Kuusamo Lapland -verkosto ja sen kansainvälinen matkailu on loistava esimerkki eri elinkeinotoimijoiden ja yritysten yhteistyöstä (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 10). Niin ikään alueen matkailustrategiat laajemminkin tehdään tiiviissä yhteistyössä: esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2015 on toteutettu vuorovaikutteisena sidosryhmäyhteistyönä yhteisen tahtotilan varmistamiseksi. Yritykset, kunnat ja matkailuorganisaatiot on sitoutettu strategiaan ja sen toteutukseen ottamalla huomioon osapuolten näkemykset ja etsimällä niihin yhteinen kanta strategiaprosessin aikana. Lisäksi työssä on hyödynnetty matkailukeskusten laatimia omia strategioita (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 3)

23 Maaseudun elinkeinoelämän tulee perustua ensisijaisesti omien luonnonvarojen hyödyntämiseen, mutta elinkeinopohjaa on monipuolistettava esimerkiksi bioenergiaa, lähiruoantuotantoa, matkailun ohjelmapalveluita ja etätyötä lisäämällä sekä yhdistämällä osaamista eri toimialojen välillä kuten esimerkiksi ruoka- ja kulttuurimatkailua kehittämällä. Kulttuuritoimijoiden ja matkailijoiden yhteistyötä korostetaan ja panostetaan elokuvatuotantoon ja tapahtumamatkailuun. Luonnonvarojen ja esimerkiksi luonnonsuojelualueiden hyödyntämisessä huomioidaan myös niiden matkailuelinkeinolle, kuten matkailun imagon parantamiseen, luomat mahdollisuudet (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 15, 29; Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 6, 19; Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 24). Matkailulla on Koillis-Suomen elinkeinostrategiassa aivan olennainen rooli. Se liittyy kiinteästi elinkeinoelämän sektoreihin ja on strategian mukaan läpileikkaava teema, yhdessä metsäklusterin ja kaivostoiminnan kanssa (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 6, 8). Metsätalous onkin merkittävä osa alueen taloutta ja siitä hyötyvät erityisesti hyvinvointi-, matkailu- ja energiateollisuus. Metsän käytön koordinoimisessa ovat mukana monet eri toimialat ja intressitahot (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 8, 22). Niin ikään kaivostoiminnan ja matkailun tasapainoiseen rinnakkaiseloon ja jopa yhteistyöhön pyritään (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 21). Matkailutoimintojen sijoittamisessa otetaan Pohjois-Pohjanmaalla, tai tarkemmin Koillismaalla, porotalouden tarpeet huomioon; osoitetulla poronhoitoalueella porotalouden toimintaedellytykset on turvattava muussa maankäytössä. Alueen ongelmallisia maankäyttömuotoja ovat turvetuotanto, metsänuudistaminen ja -suojelu sekä matkailu ja niiden kehittäminen yhteistyössä on ollut vaativaa, mutta osoittautunut eri osapuolia tyydyttäväksi (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 105; Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 77)

24 Matkailun perustuotteet suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä julkisten toimijoiden, yhdistysten ja yritysten kanssa. Alueella niin kunnat kuin julkisen sektorin eri toimijat sekä julkinen sektori ja yritykset tekevät paljon yhteistyötä. Julkinen sektori voi olla palveluiden ostaja, ja monta kertaa myös innovaatioalusta yritysten tuotteille (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 10). Kuusamo Lapland -verkosto on loistava esimerkki alueen matkailukeskusten välisestä yhteistyöstä. Verkoston kokoonpano on muuttunut vuosien saatossa, ja nykyisin mukana ovat kuusi kuntaa eli Kuusamo, Taivalkoski, Posio, Salla, Pudasjärvi ja Kemijärvi sekä seitsemän matkailukeskusta eli Ruka, Taivalvaara, Kirikeskus, Sallatunturi, Iso-Syöte, Suomu ja Pyhä. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana matkailukeskusten 50 matkailuyritystä. Alueen yhdistävänä tekijänä on Kuusamon lentokenttä, sillä puolet kohteista sijaitsevat Lapin maakunnassa ja puolet Pohjois-Pohjanmaalla (Kuusamo Lapland 2010: 3; Kuusamo Lapland 2013: 2 3; Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 5). Yhteistyön tavoitteena on kehittyä kansallisesti tunnetuista matkailukeskuksista vetovoimaiseksi kansainväliseksi outdoor-matkailualueeksi. Tähän pyritään tiivistämällä yhteistyötä sekä matkanjärjestäjien että matkailun ulkopuolisten toimialojen kanssa (Kuusamo Lapland 2010: 3, 7, 24; Kuusamo Lapland 2013: 2, 10, 14; Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 19). Aiemmalla hankekaudella suunniteltiin liittoutumista joko Lapin tai Kainuun kanssa (Kuusamo Lapland 2010: 18 19), ja myöhemmällä strategiakaudella päätettiin lisätä yhteistyötä Lapin kanssa, mistä seurasi kolmivuotinen tiivis imagokampanja Lapland the North of Finland (Kuusamo Lapland 2013: 10 11, 14; Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 6, 21). Pohjois-Pohjanmaan liitto on hankkeen merkittävä rahoittaja, samoin Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. Mukana hankkeessa ovat lisäksi kaikki Lapin kunnat, Lapin liitto sekä MEK (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 6)

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Raportin liite: Karttatarkastelu 17.2.2014 NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS (tulevaisuuden osalta esitetään toimialoittaiset kartat alueilta, joilla tulevaisuudessa

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

SEUDULLINEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ KOKOONTUI 24.6.2013 TAIVALKOSKELLA

SEUDULLINEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ KOKOONTUI 24.6.2013 TAIVALKOSKELLA SEUDULLINEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ KOKOONTUI TAIVALKOSKELLA Seudullinen kehittämistyöryhmä kokoontui Taivalkosken monitoimitalolla maanantaina. Asialistalla oli useita hankkeita, joihin haettiin kuntarahoitusta

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN SUHTAUTUMINEN KAIVOSHANKKEISIIN ja yhteensovittamisen näkymät

MATKAILIJOIDEN SUHTAUTUMINEN KAIVOSHANKKEISIIN ja yhteensovittamisen näkymät MATKAILIJOIDEN SUHTAUTUMINEN KAIVOSHANKKEISIIN ja yhteensovittamisen näkymät kaivostoiminnan ja matkailun yhteensovittaminen Koillismaalla (KAMYK) -tutkimushanke MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress)

SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress) SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress) Kuopasta kansalle - Heureka 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Nina Wessberg, VTT 2 Kuusamon kaivoskiista

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 Lappi kasvavat elinkeinot Matkailu ja palvelut o Matkailukeskuksia: Levi, Luosto, Olos, Pallas, Pyhä,

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot