Matkailukeskukset ja toimintaympäristö: esimerkkejä Pohjois- Suomesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailukeskukset ja toimintaympäristö: esimerkkejä Pohjois- Suomesta"

Transkriptio

1 Matkailukeskukset ja toimintaympäristö: esimerkkejä Pohjois- Suomesta Tutkimuksia 1 / 2013 (toim.)

2 - 2 - Matkailukeskukset ja toimintaympäristö

3 Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 1 / 2013 Matkailukeskukset ja toimintaympäristö: esimerkkejä Pohjois-Suomesta (toim.) Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 2013 Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Nuottatie 6 A, Kuusamo ISSN ISBN (pdf) - 3 -

4 - 4 - Matkailukeskukset ja toimintaympäristö

5 ESIPUHE Matkailukeskukset ja toimintaympäristö: esimerkkejä Pohjois-Suomesta -tutkimusraportti on toimitettu Oulun yliopiston maantieteen laitoksen syventävien opintojen Matkailututkimuksen traditiot ja erityiskysymykset -kurssin (5 op) opiskelijoiden harjoitustöistä. Kurssi sisälsi harjoitustöiden lisäksi luentoja. Harjoitustöitä ohjasivat tohtorikoulutettava, FM Maaria Niskala Oulun yliopiston maantieteen laitokselta ja tutkija, FT Naturpolis Oy:stä. Kurssi toteutettiin keväällä 2013, ja siihen osallistui yhteensä 17 opiskelijaa. Kurssilla oli mukana myös kansainvälisiä opiskelijoita, minkä vuoksi työskentelykieli oli englanti. Harjoitustyön julkaisukieleksi opiskelijat saivat valita joko suomen tai englannin. Raportin on toimittanut. Tutkimusraportti on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli -yhteistyöhanketta. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Raportti palvelee hankkeen tavoitetta, kuinka kansainvälistyvän Rukan myönteisiä sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia voidaan lisätä Kuusamossa ottaen huomioon myös muut elinkeinot ja niiden maankäyttö (esim. maa-, metsä- ja porotalous, luonnontuoteala, kaivostoiminta). Hankkeen lopputulemana luodaan Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen alueellis-toiminnallinen malli

6 Tutkimusraportti sisältää yhdeksän harjoitustyötä, jotka tarkastelevat monipuolisesti matkailukeskuksen ja toimintaympäristön suhdetta. Mukana on myös matkailua ja kaivostoimintaa käsitteleviä harjoitustöitä. Kunkin harjoitustyön sisällöstä, muotoilusta ja kielentarkistuksesta vastaavat niiden tekijät, ja tutkimusraporttiin on tehty vain kevyttä toimitustyötä. Ohjaajien roolina on ollut opastaa aihepiirien, aineistojen ja menetelmien sekä tavoitteiden asettamisessa. Opiskelijoita on ohjeistettu tehtävänannon, tutoroinnin, seminaarin ja kirjallisen palautteen kautta. Raportti alkaa Kati Moisalan ja Noora Takamäen harjoitustyöllä, jossa he selvittävät matkailun ja matkailukeskusten roolia aluekehityksessä ja aluerakenteessa eri aluetasoilla suunnitelmiin, ohjelmiin, strategioihin ja hankeraportteihin perustuen. Tarkastelu kohdistuu erityisesti Kuusamoon ja Rukaan. Kaksi seuraavaa harjoitustyötä käsittelevät Kuusamon matkailun, mahdollisen kaivostoiminnan ja aluekehityksen suhteita. Sari Jylhä-Ollilan, Eeva-Riitta Jänösen ja Karoliina Sarajärven harjoitustyö keskittyy kolmeen Kuusamossa vuonna 2012 järjestettyyn kaivosseminaariin ja niiden analysointiin aineistonaan internetin YouTubeen ladatut seminaarien esitelmät. Anna-Riitta Kuutin harjoitustyö puolestaan käsittelee sanomalehti Kalevassa olleita Kuusamon matkailua ja kaivostoimintaa koskevia artikkeleita. Neljä seuraavaa harjoitustyötä valottavat Pohjois-Suomen suurten matkailukeskusten ja ympäröivän alueen suhdetta keskusten internet-sivujen kautta. Maija Lanton ja Outi Kivelän harjoitustyö tarkastelee Kittilän Leviä, Outi Kulusjärven ja Terhi Pätsin Kuusamon Rukaa, Jagoda K dzierskan ja Saša Dolinšekin Inarin Saariselkää sekä Laura Hokkasen ja Kirsi Kanasen Sotkamon Vuokattia

7 Kaksi viimeistä harjoitustyötä selvittävät kansainvälisten matkanjärjestäjien palvelutarjontaa ja matkailukeskusten hyvinvointimatkailua. Milla Miettinen ja Jutta Petäjäjärvi tarkastelevat Kuusamon ja Rukan palvelutarjontaa hollantilaisten, brittiläisten ja venäläisten matkanjärjestäjien internet-sivujen kautta. Raportti päättyy Zahra Kazemin analyysiin hyvinvointimatkailun käsitteistä ja niiden käyttämisestä Levin, Ylläksen, Saariselän, Rukan ja Vuokatin internet-sivuilla. Haluan kiittää opiskelijoita erittäin hyvästä yhteistyöstä kurssin aikana. Ilman heidän myötämielistä suhtautumistaan tätä tutkimusraporttia ei olisi koskaan julkaistu. Kuusamossa Tutkija, FT - 7 -

8 SISÄLTÖ Matkailukeskusten merkitys matkailu-, elinkeino- ja aluerakenteessa eri aluetasoilla tapaus Ruka-Kuusamo Kati Moisala & Noora Takamäki Kaivostoiminnan aiheuttamat huolenaiheet ja sen yhteensovittaminen matkailun ja muiden elinkeinojen kanssa: Kuusamon kultakaivoshanke Sari Jylhä-Ollila, Eeva-Riitta Jänönen & Karoliina Sarajärvi Matkailua ja kaivostoimintaa Kuusamossa mitä sanomalehti Kalevassa puhutaan? Anna-Riitta Kuutti Levin matkailu: yhteistyötä vai ei? Maija Lantto & Outi Kivelä Ruka-Kuusamon matkailun vetovoimatekijöiden sekä kunnan eri alueiden näkyvyys alueen matkailumarkkinoinnissa: analyysi Ruka.fi- ja Ruka-Kuusamon Facebook-sivuista Outi Kulusjärvi & Terhi Pätsi Regional and functional collaboration within the tourism industry and between the tourism industry and other industries: the case study of the tourist resort Saariselkä Jagoda K dzierska &Saša Dolinšek Vuokatin matkailupalveluiden ja vetovoimatekijöiden alueellinen ja vuodenaikainen jakautuminen Laura Hokkanen & Kirsi Kananen - 8 -

9 Kansainvälisten matkanjärjestäjien tarjonta tapaustutkimuksena Ruka/Kuusamo Milla Miettinen & Jutta Petäjäjärvi Health, wellness and wellbeing Tourist resorts: Cases Levi, Ylläs, Saariselkä, Ruka and Vuokatti Zahra Kazemi - 9 -

10 Matkailukeskukset ja toimintaympäristö

11 Matkailukeskusten merkitys matkailu-, elinkeino- ja aluerakenteeseen eri aluetasoilla tapaus Ruka-Kuusamo Kati Moisala & Noora Takamäki

12 JOHDANTO Matkailuala on yksi Itä- ja Pohjois-Suomen keskeisimmistä elinkeinoista ja sillä on huomattava merkitys koko Suomen taloudelle. Alalla työskentelevien määrä on kasvanut jo useita vuosikymmeniä ja koska matkailuala on hyvin paikkasidonnainen elinkeino, sen tuomat työpaikat myös pysyvät Suomessa. Matkailu on myös merkittävä vientitoimiala, jonka ulkomailta tulleet matkatulot olivat vuonna 2011 noin 3,8 miljardia euroa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on jatkuvasti kasvussa. Alan aluetaloudellisen merkityksen lisäksi sillä on erittäin huomattava imagollinen merkitys koko Suomelle ja sen kautta voidaan välillisesti vaikuttaa muun muassa ulkomaisten investointien sijoittumiseen maahan (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013: 12). Rukan matkailukeskuksella on keskeinen merkitys koko Kuusamon aluekehitykselle ja keskuksen kehittäminen ja rakentaminen on otettu laajasti huomioon aina Kuusamon yleiskaavasta lähtien (Kuusamon kaupunki 2011). Tämän työn tarkoituksena on käydä läpi useita eri kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason raportteja, strategioita ja suunnitelmia ja selvittää niistä matkailuelinkeinon ja matkailukeskusten roolia Kuusamon aluerakenteessa ja aluekehityksessä. Tavoitteena on lisäksi selvittää asiakirjoista matkailuelinkeinon sisäisen yhteistyön keskeisiä toimialoja ja muiden elinkeinojen ja matkailualan yhteistyöverkostoja. Viimeiseksi tarkastellaan Rukan verkottumista laajempaan toimintaympäristöön Kuusamossa ja Kuusamon verkottumista yleisesti ottaen laajempaan toimintaympäristöön maantieteellisesti. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi tutkimuksessa käytetyt aineistot ja menetelmät. Sen jälkeen käydään läpi asiakirjat ja strategiat kansalliselta tasolta kohti paikallista. Pitkin työtä pyritään käsittelemään aiemmin mainittuja tutkimuskysymyksiä. Työn lopuksi kootaan yhteen se, millä tavoin Kuusamo ja Ruka olivat edustettuina asiakirjoissa ja vastasivatko aineistot tutkimuskysymyksiimme

13 AINEISTO JA MENETELMÄT Tämän työn tarkoituksena on selvittää sisällönanalyysin avulla eri strategioista ja suunnitelmista sitä, millaisia teemoja niistä nousee esille liittyen Kuusamoon ja Rukan matkailukeskukseen sekä muiden alueen elinkeinojen linkittymistä matkailualaan. Aineistona oli kansallisella tasolla Suomen matkailustrategia 2020, Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva sekä Katse pohjoiseen Toimenpide-ehdotuksia (TEM). Aluetason aineistot olivat Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma , Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2015, Kuusamo Lapland matkalla kansainvälisyyteen 2010 ja 2013 strategiapäivitykset vuosilta 2008 ja 2011 sekä Koillis-Suomen elinkeinostrategia Paikallisen tason aineistoina olivat Koillis- Suomen ja Itä-Lapin hakemus alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO), Osaava Koillismaa alueellinen osaamisen kehittämisstrategia , Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshankkeen raportit sekä Maaseudun kehittämisohjelma (taulukko 1)

14 Taulukko 1. Tutkimusaineisto. Kansallinen Alueellinen Paikallinen Kaava/suunnitelma/ohjelma Matkailustrategiat Elinkeinostrategiat Raportit Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva Suomen matkailustrategia 2020 Katse pohjoiseen Toimenpide-ehdotuksia (TEM) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava; Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2015; Kuusamo Lapland matkalla kansainvälisyyteen 2010 ja 2013 (strategiapäivitykset vuosilta 2008 ja 2011) Koillis-Suomen elinkeinostrategia Maaseudun kehittämisohjelma ; Koillis-Suomen ja Itä- Lapin hakemus alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan Osaava Koillismaa Alueellinen osaamisen kehittämisstrategia Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshankkeen raportit Yhtä asiakirjaa lukuun ottamatta aineistot olivat sähköisessä muodossa, joten ohjelmiston find-toimintoa voitiin käyttää apuna. Paperiversio käytiin läpi kokonaisuudessaan. Sisällönanalyysia tehtäessä käytettiin find-toiminnolla seuraavia hakusanoja: matkailu, matkailuelinkeino, matkailukeskus, matkailustrategia, yhteistyö, elinkeino, toimiala, aluerakenne, aluekehitys, aluesuunnitelma, alueidenkäyttö, Kuusamo, Ruka, Koillismaa, Itä- Suomi, Itä-Lappi ja Kaakkois-Lappi. Hakuvaiheessa käytettiin myös sanojen katkaistuja muotoja, jotta myös sanojen eri muodot löytyisivät aineistosta. Find-komennolla päästiin suoraan teksteissä oleviin aiheisiin ja teemoihin, joita tutkimuskysymykset käsittelivät

15 KANSALLINEN TASO Matkailulla on monille Itä- ja Pohjois-Suomen alueille erittäin merkittävä aluetaloudellinen vaikutus ja suhteellisesti sen merkitys on näillä alueilla suurempi kuin valtakunnallisella tasolla yleensä. Kaivostoiminnan ohella se on Itä- ja Pohjois-Suomen keskeinen kasvuala (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013: 12). Suomen matkailustrategia 2020:n (2010: 14 15) mukaan yksi Suomen vahvuuksista matkailumaana on maantieteellinen sijainti suhteessa Venäjään. Venäläiset ovat nykyisin suurin ulkomaalainen asiakasryhmä Suomessa. Työja elinkeinoministeriön Katse Pohjoiseen -raportissa (2013: 9) mainitaan, kuinka tulevaisuudessa Venäjän vaurastuminen, WTO-jäsenyys, matkailijavirtojen lisääntyminen, rajat ylittävä liiketoiminnan kasvu sekä mahdollisesti myös viisumivapaus vaikuttavat oleellisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kehitykseen. Edellä mainituilla seikoilla on huomattava merkitys nimenomaan matkailualan kasvuun Suomessa. Ympäristöministeriön (2006: 23 28) mukaan Itä-Suomen tulee vahvistaa rajat ylittävää yhteistoimintaa ja hyödyntää Pietarin metropolialueen läheisyyttä, ja aluerakenteessa onkin huomioitava muun muassa saavutettavuuden parantaminen esimerkiksi Pietari Helsinki-rataa kehittämällä. Myös Työ- ja elinkeinoministeriön (2013: 9 10) mukaan rajat ylittävä yhteistyö Itä-Suomen ja Venäjän välillä on tärkeää Itä-Suomen aluekehityksen kannalta. Venäjän tuomien mahdollisuuksien täysi hyödyntäminen edellyttää venäjän kielen ja kulttuurin tuntemista sekä Venäjältä tulleiden siirtolaisten osaamisen hyödyntämistä alueen elinkeinotoiminnassa. Venäjän läheisyyden lisäksi Suomen kilpailuetuja ovat matkakeskusten läheisyydessä oleva luonto ja luonnonrauha (Suomen matkailustrategia 2010: 14). Peräti 14 prosenttia eurooppalaisista matkailijoista onkin kiinnostunut luontoaktiviteeteista (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 28). Sekä Ympäristöministeriön (2006: 33 35) että Työ- ja elinkeinoministeriön (2013: 14) mukaan varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomelle aluerakenteelli

16 sesti tärkeitä luontomatkailukeskittymiä tulee vahvistaa kestävän kehityksen mukaisesti, jolloin on otettava huomioon esimerkiksi maisemallisten arvojen turvaaminen, luonnon kantokykyyn mitoitettujen laadukkaiden matkailupalveluiden kehittäminen, matkailualueiden toimintaympäristön vetovoimaisuuden parantaminen sekä kestävän luontomatkailun edistäminen. Alueen yritysten sitouttaminen tavoitteen toteuttamiseen on tärkeää. Tämän kautta alueen imago kehittyy yhteiskuntavastuullisena matkailualueena (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013: 14). Ympäristöministeriön (2006: 24) selvityksessä mainitaan, kuinka Itä- ja Pohjois-Suomessa aluerakennetta tulee kehittää alueen vahvoihin keskuksiin ja niiden vaikutusalueisiin, sekä erikokoisten ja -tyyppisten keskusten, etenkin matkailukeskuksiin pohjautuen. Ympäristöministeriö painottaa näiden keskusten palvelujen turvaamista sekä eri keskusten verkottoitumista keskenään tiivistäen niiden välisiä toiminnallisia yhteyksiä. Ilmastonmuutoksella voi olla tulevaisuudessa moninaisia vaikutuksia Itä- ja Pohjois- Suomen matkailuun. Toisaalta alue voi hyötyä kansainvälisesti talvimatkailun saralla, jos perinteisten Keski-Euroopan alppikohteiden vetovoima heikkenee ilmaston lämpenemisen takia (Ympäristöministeriö 2006: 35). Työ- ja elinkeinoministeriön (2013: 13 14) tavoitteena on rakentaa Suomen talvesta kansainvälinen talvenavaus hyödyntäen muun muassa Levin ja Rukan talvilajien FIS Maailman Cup -kisatapahtumaa, jonka myötä saatava tv-julkisuus ja median läsnäolo vahvistaisi Suomen positiivista maabrändiä ja talvimatkailuimagoa ja kasvattaisi siten kansainvälistä matkailijamäärää. Vaikka Suomen matkailuala toisaalta hyötyy ilmaston lämpenemisestä, talvimatkailun vahvin vetovoimatekijä lumisuus uhkaa pitkällä aikavälillä heikentyä ilmastonmuutoksen vaikutusten voimistuessa. Talvimatkailua voidaan kuitenkin kehittää entisestään jo olemassa olevissa matkailukeskittymissä esimerkiksi mainostamalla hiljaisuutta ja kaamosta, joka voi toimia ulkomaalaisia kohderyhmiä houkuttelevana erikoisuutena. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa Suomen kesämatkailukauteen positiivisesti, kun kesäkausi vähitellen pitenee, ja kun Välimeren alueen

17 mahdollisesti sietämättömäksi nousevat lämpötilat houkuttelevat Suomeen viileämpää ympäristöä kaipaavia matkailijoita. Onkin tärkeää, että eri vuodenaikojen matkailupalveluja kehitetään paikallisesti niin, että matkailuelinkeino toimii yhä ympärivuotisempana (Ympäristöministeriö 2006: 36). Työ- ja elinkeinoministeriön (2013: 15) yhtenä tavoitteena on kehittää Itä- ja Pohjois-Suomen matkailutoimintaa hyödyntämällä peliteknologiaa niin matkakohteen valinnan kuin kohteessa olevien palveluiden osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa matkakohteiden palveluiden virtualisoimista siten, että ne voidaan kokea internetin välityksellä pelien ja muun median kautta. Samalla luodaan matkailukohteisiin uusia fyysisiä ympäristöjä, jotka monipuolistavat palvelutarjontaa. Matkailun liittyvää pelialaa kehitetään Suomessa pohjoisten korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä, ja sillä luodaan uudenlaisia mahdollisuuksia Itä- ja Pohjois-Suomen vahvuuksien, pelialan osaamisen ja matkailun väliselle yhteistyölle. Positiivisista kilpailueduista huolimatta Suomella on useita heikkouksia matkailumaana. Suomi on varsin pieni ja tuntematon maa, ja saavutettavuus on huono muualta kuin Venäjältä. Tämän takia matkustaminen Suomeen on kalliimpaa verrattuna samantyyppisiin kilpailijamaihin. Lentoliikenteen sujuvuus ja kohtuullinen hintataso ovat elinehto Suomen matkailulle. Lentokentät sijaitsevat kuitenkin lähellä matkailukeskuksia, joten siirtymät keskusten välillä ovat lyhyitä. Näiden lisäksi charter-liikenteen ja uusien reittien avaaminen ulkomailta ovat välttämättömiä matkailualan kasvattamisen kannalta, samalla kun maan sisäisessä liikkumisessa kehitetään junaliikennettä muun muassa ympäristövaatimusten tiukentuessa. Suomen rataverkko ei ole kaikilta osin hyvässä kunnossa, joten sitä tulisi jatkossa kehittää. Matkustamisen lisäksi myös matkailupalvelujen hinnat ovat korkeat verrattuna muihin Euroopan maihin, sekä ulkomaisten hintamielikuva Suomesta on kallis. Kun ulkomainen matkailija valitsee kohdemaan samantyyppisten maiden joukosta, on hinnalla erittäin suusi merkitys tässä valinnassa. Hintatasolla onkin tulevaisuudessa keskeinen merkitys Suomen menestymisenä matkailumaana. Suomikuvaa ja Suomen matkailumaa

18 kuvaa tulisi aktiivisesti kehittää, jotta Suomen tunnettuus paranisi. Matkailukuvan parantamisen edellytyksiä on kuitenkin merkittävästi heikennetty viime vuosina leikkaamalla MEKin budjettia. Suomen matkailustrategian mukaan varsinkin ulkomaalaisten matkailijoiden määrää on tarkoitus kasvattaa huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Määrällisesti tämä tarkoittaa vuoden 2009 toteutuneesta 3,4 miljoonasta 5,1 miljoonaan (Suomen matkailustrategia 2010: 14 17). ALUEELLINEN TASO Osaamisintensiivinen ICT-ala ja uusi teknologia, metsä, metalli, energia, ja matkailu ovat edelleen maakunnan ja koko Pohjois-Suomen talouden perusta ja ne tukeutuvat alueen luonnonvaroihin eli puuhun, malmeihin ja mineraaleihin sekä osaamiseen (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 38). Pohjois-Pohjanmaalla maa- ja metsätalous on keskimäärin merkittävämpi toimiala 6,6 prosentin osuudellaan kuin muualla maassa, vaikka alkutuotannon osuus onkin pudonnut (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 21). Metsäteollisuudessa eletäänkin rakennemuutosten aikaa ja toisaalta kaivosteollisuus kasvattaa merkitystään (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 38). Jalostussektorilla työskenteli neljännes ja palvelusektorilla peräti kaksi kolmannesta vuonna Oulussa, Kuusamossa ja Ylivieskassa palvelualoilla työskentelevien suhteellinen osuus nousee yli 70 prosenttiin. Palvelusektorin osuus kasvaakin jatkuvasti ja matkailulla on merkittävää kasvupotentiaalia (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 21; Pohjois- Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 100; Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 3). Pohjois-Pohjanmaalla matkailu onkin yksin avaintoimialoista. Maakunnan matkailutulo on noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja ala työllistää henkilöä (Pohjois- Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 3, 12). Taantuma ei puraissut maakunnan matkai

19 lualan liikevaihtoa kovinkaan rajusti (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 103). Koillismaan seutukunnan (Kuusamo ja Taivalkoski) elinkeinojen kärkinä ovat matkailu ja tietoyhteiskunnan palvelutuotanto, mutta myös puuteollisuuteen, metalli- ja alkutuotantoon, hyvinvointipalveluihin ja jalostavaan teollisuuteen panostetaan (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 76). Koillismaa on maan tärkeimpiä matkailualueita ja sen ytimessä on Rukan matkailukeskus, jonka ympärille matkailuala rakentuu. Viime vuosina seutukunnassa on panostettu erityisesti kansainväliseen matkailuun (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 76). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan aluerakennetta kehitetään tasapainoisesti hyödyntäen olemassa olevia rakenteita. Tämä merkitsee sitä, että pyritään monikeskuksiseen, verkottuvaan ja hyviin liikenneyhteyksiin perustuvaan aluerakenteeseen. Toimivan aluerakenteen rungon muodostavat maakuntakeskukset sekä kuntakeskusten verkosto eri palveluineen, muun muassa matkailukeskukset (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 27, 57). Maaseudun asutusta sekä matkailu- ja vapaa-ajan toimintoja on suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 27). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan aluerakenteen kehittämisellä on viisi peruselementtiä, joista yksi, niin sanottu 1+3-periaate, toimii maakunnan kehittämisen perustana. Tässä maakuntasuunnitelman aluekeskusmallissa aluekeskusten yhteistyöverkon muodostavat Oulu (1) ja muut aluekeskukset (Kuusamo, Raahe ja Oulun Eteläinen) (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 12 13). Muut neljä aluerakenteen peruselementtiä ovat Oulun kehittäminen kansainvälisenä keskuksena ja valtakunnan osakeskuksena, kaupunki-, kunta- ja kyläkeskusten ja jokilaaksojen aluerakenteen runko, kansainväliset kehittämisvyöhykkeet (Perämerenkaari, Oulu-Kajaani-Arkangeli, Kokkola-Oulu sekä valtateiden 4 ja 20 matkailu- ja logistiikkakäytävät) sekä valtakunnallisten matkailu

20 keskusten (Ruka-Oulanka, Syöte, Hailuoto-Liminganlahti-Oulu, Rokua, Kalajoki) kehittäminen (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 38, 43, 122; Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 27, 57, 59). Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskukset ovat merkittävä aluerakenteen kehittämisperiaate. Matkailukeskukset ovat matkailun vetovoima-alueita tai matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueita (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 45). Aluerakenteen viiden kehittämisperiaatteen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla on myös neljä kehittämisen erityistavoitteita, joista yksi on ylimaakunnallisten matkailun vetovoima-alueiden eli toisin sanoen matkailukeskusten kehittäminen (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 89). Maakunnan suunnittelussa korostetaan matkailukeskusten ja -alueiden verkottumisen ja eheyttämisen sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämisen tukemista, jotta saadaan aikaan toimivia palvelukokonaisuuksia. Tässä korostetaan matkailukeskusten ja -alueiden välisiä yhteyksiä myös Kainuun ja Lapin puolelle. Ensisijaisesti pyritään kehittämään jo olemassa olevia matkailukeskuksia ja -alueita (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 91 93; Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 19, 27 29). Alueidenkäytön suunnittelussa maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja pyritään suuntamaan mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Yleisesti alueidenkäytön suunnittelulla pyritään Pohjois-Pohjanmaalla edistämään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 13, 93). Pohjois-Pohjanmaan vahvuus on se, että yritykset ovat varsin hyvin verkottuneet matkailukeskuksittain yhteistyöhön ja markkinointiin ja kunnissa arvostetaan matkailua työllistäjänä ja tuloa tuottavana elinkeinona (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 13). Matkailu on aivan olennainen osa alueen elinkeinorakennetta. Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisissa matkailun kehittämistoimenpiteissä on päätetty keskittyä vuosina

21 kansainvälisen kilpailukyvyn ja myynnin parantamiseen, lentoliikenteen ja liityntäyhteyksien kehittämiseen sekä profiilin nostamiseen (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 26; Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 19; Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 76). Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa korostuu Kuusamon tärkeys maakunnan matkailukohteena, pitkälti sen monipuolisen luonnon ja kansainvälisen matkailukohteen statuksen takia (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 11, 53). Kuusamon liikenteelliseen saavutettavuuteen kiinnitetäänkin paljon huomiota ja sitä kehitetään (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 61, 71, 76, 86, 108, 112). Toimenpiteet kohdistetaan lentoyhteyksien ja markkinapotentiaalien kannalta tärkeimmille avainmarkkinoille, joita ovat Venäjä (talvi ja kesä) sekä Saksa ja Benelux-maat (painottuen kesään). Markkinavalinnat ja kasvutavoitteet on päätetty yhdessä alueellisten matkailuyhdistysten kanssa (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 17). Kuusamon lentoliikennettä kehitetään maakunnan kakkoskenttänä ja tavoitteena on saada suorat lentoyhteydet sesonkiaikoina valituilta kohdemarkkinoilta sekä järjestää sujuvat jatko- tai liityntäkuljetukset lentokentiltä matkailu- ja matkakeskuksiin. Lisäksi yritetään saada 72 tunnin viisumivapaus maakunnan ja Vienan Karjalan välillä tapahtuvaan matkailuliikenteeseen (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 19 20). Alueen maaseutumaisissa osissa palvelut, mutta erityisesti matkailupalvelut, lisääntyvät huimaa vauhtia. Maaseudun ja sen matkailun kehittämiseksi kulttuuriympäristöä tuotteistetaan; maaseutua kehitetään siis osaltaan matkailupalveluiden kautta (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 53 55). Kulttuuriympäristön vetovoima valjastetaan myös kaupunkimatkailun kehittämiseen, sillä kaupungit ovat keskeisimpiä kongressi- ja kulttuurimatkailukohteita sekä matkailun solmukohtia yleensäkin. Kuusamon rooli kansainvälisenä matkailukohteena tunnistetaan ja siellä painotetaan ihmis- ja luontoystävällisiä matkailun toimintatapoja, kuten terveys- ja hyvinvointimatkailua sekä luontomatkailua

22 (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 49, 52 53). Koillis-Suomen matkailu nousee uudelle tasolla paikallisten luonnontuotteiden avulla ja luonnontuotealaa puolestaan nostetaan uudelle tasolle matkailun avulla. Myös hyvinvointialan ja matkailun yhdistäminen vahvistaa maakunnan elinkeinopohjaa (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 8, 19, 22). Luontomatkailun saralla puolestaan pyritään yhdistämään siihen myös ohjelmapalvelutuotanto ja tähän tarvitaan monipuolisten yritysten yhteistyötä. Luonnonsuojelualueiden virkistys- ja matkailukäyttöä tukee niiden kansainvälinen verkottuminen (Pohjois- Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 55; Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 7). Pohjois-Pohjanmaata on yrittäjien ja yhteistyön maakunta, jossa sekä perinteiset että uudet toimialat ovat taloudellisen hyvinvoinnin taustatekijöitä (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 22). Alueen korkean osaamisen ja luonnonvarojen hyödyntämisen edellytyksenä on vahva verkostoitunut maakunta, jossa koulutus, tutkimus, elinkeinot ja viranomaiset ovat yhdessä tekemässä kansainvälisesti aktiivista ja menestyvää aluetta (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 11). Koillis-Suomen alueella pyritään kehittämään elinkeinoelämää yhdessä kuntien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 3; Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 39). Alueen Kuusamo Lapland -verkosto ja sen kansainvälinen matkailu on loistava esimerkki eri elinkeinotoimijoiden ja yritysten yhteistyöstä (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 10). Niin ikään alueen matkailustrategiat laajemminkin tehdään tiiviissä yhteistyössä: esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2015 on toteutettu vuorovaikutteisena sidosryhmäyhteistyönä yhteisen tahtotilan varmistamiseksi. Yritykset, kunnat ja matkailuorganisaatiot on sitoutettu strategiaan ja sen toteutukseen ottamalla huomioon osapuolten näkemykset ja etsimällä niihin yhteinen kanta strategiaprosessin aikana. Lisäksi työssä on hyödynnetty matkailukeskusten laatimia omia strategioita (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 3)

23 Maaseudun elinkeinoelämän tulee perustua ensisijaisesti omien luonnonvarojen hyödyntämiseen, mutta elinkeinopohjaa on monipuolistettava esimerkiksi bioenergiaa, lähiruoantuotantoa, matkailun ohjelmapalveluita ja etätyötä lisäämällä sekä yhdistämällä osaamista eri toimialojen välillä kuten esimerkiksi ruoka- ja kulttuurimatkailua kehittämällä. Kulttuuritoimijoiden ja matkailijoiden yhteistyötä korostetaan ja panostetaan elokuvatuotantoon ja tapahtumamatkailuun. Luonnonvarojen ja esimerkiksi luonnonsuojelualueiden hyödyntämisessä huomioidaan myös niiden matkailuelinkeinolle, kuten matkailun imagon parantamiseen, luomat mahdollisuudet (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 15, 29; Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 6, 19; Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 24). Matkailulla on Koillis-Suomen elinkeinostrategiassa aivan olennainen rooli. Se liittyy kiinteästi elinkeinoelämän sektoreihin ja on strategian mukaan läpileikkaava teema, yhdessä metsäklusterin ja kaivostoiminnan kanssa (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 6, 8). Metsätalous onkin merkittävä osa alueen taloutta ja siitä hyötyvät erityisesti hyvinvointi-, matkailu- ja energiateollisuus. Metsän käytön koordinoimisessa ovat mukana monet eri toimialat ja intressitahot (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 8, 22). Niin ikään kaivostoiminnan ja matkailun tasapainoiseen rinnakkaiseloon ja jopa yhteistyöhön pyritään (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 21). Matkailutoimintojen sijoittamisessa otetaan Pohjois-Pohjanmaalla, tai tarkemmin Koillismaalla, porotalouden tarpeet huomioon; osoitetulla poronhoitoalueella porotalouden toimintaedellytykset on turvattava muussa maankäytössä. Alueen ongelmallisia maankäyttömuotoja ovat turvetuotanto, metsänuudistaminen ja -suojelu sekä matkailu ja niiden kehittäminen yhteistyössä on ollut vaativaa, mutta osoittautunut eri osapuolia tyydyttäväksi (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2010: 105; Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2005: 77)

24 Matkailun perustuotteet suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä julkisten toimijoiden, yhdistysten ja yritysten kanssa. Alueella niin kunnat kuin julkisen sektorin eri toimijat sekä julkinen sektori ja yritykset tekevät paljon yhteistyötä. Julkinen sektori voi olla palveluiden ostaja, ja monta kertaa myös innovaatioalusta yritysten tuotteille (Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 10). Kuusamo Lapland -verkosto on loistava esimerkki alueen matkailukeskusten välisestä yhteistyöstä. Verkoston kokoonpano on muuttunut vuosien saatossa, ja nykyisin mukana ovat kuusi kuntaa eli Kuusamo, Taivalkoski, Posio, Salla, Pudasjärvi ja Kemijärvi sekä seitsemän matkailukeskusta eli Ruka, Taivalvaara, Kirikeskus, Sallatunturi, Iso-Syöte, Suomu ja Pyhä. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana matkailukeskusten 50 matkailuyritystä. Alueen yhdistävänä tekijänä on Kuusamon lentokenttä, sillä puolet kohteista sijaitsevat Lapin maakunnassa ja puolet Pohjois-Pohjanmaalla (Kuusamo Lapland 2010: 3; Kuusamo Lapland 2013: 2 3; Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 5). Yhteistyön tavoitteena on kehittyä kansallisesti tunnetuista matkailukeskuksista vetovoimaiseksi kansainväliseksi outdoor-matkailualueeksi. Tähän pyritään tiivistämällä yhteistyötä sekä matkanjärjestäjien että matkailun ulkopuolisten toimialojen kanssa (Kuusamo Lapland 2010: 3, 7, 24; Kuusamo Lapland 2013: 2, 10, 14; Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2010: 19). Aiemmalla hankekaudella suunniteltiin liittoutumista joko Lapin tai Kainuun kanssa (Kuusamo Lapland 2010: 18 19), ja myöhemmällä strategiakaudella päätettiin lisätä yhteistyötä Lapin kanssa, mistä seurasi kolmivuotinen tiivis imagokampanja Lapland the North of Finland (Kuusamo Lapland 2013: 10 11, 14; Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 6, 21). Pohjois-Pohjanmaan liitto on hankkeen merkittävä rahoittaja, samoin Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. Mukana hankkeessa ovat lisäksi kaikki Lapin kunnat, Lapin liitto sekä MEK (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2011: 6)

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuusamon kaivoshanke YVA-yleisötilaisuus 8.1. ja 9.1.2014 Kuusamo ja Käylä Ylitarkastaja Heikki Kovalainen 8.-9.1.2014 1 YVA-yleisötilaisuus 9.1.2014 Käylä POPELY

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress)

SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress) SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress) Kuopasta kansalle - Heureka 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Nina Wessberg, VTT 2 Kuusamon kaivoskiista

Lisätiedot

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Elinvoimainen kyläalue

Elinvoimainen kyläalue Elinvoimainen kyläalue Lapin maaseudun tulevaisuuden näkymiä ja pohdintoja LATUA = Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet MTT, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi Pohdiskelua MATKAILUSTA 2,2 milj. yöpymistä

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Oulu

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Oulu Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 ja luonnontuoteala 25.2.2015 Oulu Kansallinen näkökulma alan kehittämiseen Kansallinen luonnontuotealan toimintaohjelma: Luonnontuotteet monipuolistuvissa

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Botnia-Atlantica

Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Rahoitustaulukko (EUR) Toimintalinjat EU 60 % Kansallinen

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT-aloitusseminaari 15.4.2015 Rovaniemi Kari Oinonen SYKE Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki, Aarne Torvinen 2002 1 Tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot