Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä

Transkriptio

1 Ymäristövaikutusten arviointiohjelma Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä

2 Sisältö Esiuhe ja yhteystiedot...3 Tiivistelmä...4 Sanasto Hanke Hankkeesta vastaava Hankkeen tarkoitus ja erustelut Sijainti ja maankäyttötarve Hankkeen aikataulu Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin YVA-menettely Suunnitelma tiedottamisesta ja osalstumisesta Seurantaryhmätyöskentely Pienryhmätaaamiset Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet hankkeen ymäristövaikutuksista Arviointiohjelman nähtävilläolo ja kansainvänen kuuleminen Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Arviointiselostuksen nähtävilläolo Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta uu viestintä Arvioitavat vaihtoehdot Nollavaihtoehto Nykytila vertailukohtana Ymäristövaikutusten arvioinnin rajaus Tarkastelusta ois jätetty vaihtoehto: energian säästö Hankekuvaus Voimalaitosyksikön tekninen kuvaus Suunnitellun ydinvoimalaitosyksikön toimintaeriaatteet Ydinturvalsuuden lähtökohdat Polttoaineen hankinta Käytetty olttoaine Voimalaitosjäte ja muut jätteet Radioaktiiviset äästöt uut äästöt Veden tarve ja hankinta Jäähdytys- ja jätevedet Ymäristön nykytila aankäyttö ja rakennettu ymäristö Kaavoitus Alueella ja sen ymäristössä sijaitsevat toiminnot aisema ja kulttuuriymäristö Ihmiset ja yhteisöt Liikenne ja melu aa- ja kaloerä sekä ohjavesi Ilmanlaatu ja ilmasto Sääolosuhteet Ilman laatu ja laskeuma

3 6.7 Vesistöjen tila ja käyttö Yleiskuvaus ja hydrologiset tiedot erialueen veden laatu, jääolot ja biologinen tila Kalasto ja kalastus Vesistön käyttö Kasvilsuus ja eläimistö Suojelukohteet Säteily Ymäristövaikutusten arviointi ja siinä käytettävät menetelmät Yleistä Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi Käytön aikaisten vaikutusten arviointi Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvien vaikutusten arviointi Vesistövaikutusten arviointi Jätteiden ja sivutuotteiden sekä näiden käsittelyn vaikutusten arviointi aa- ja kaloerään sekä ohjavesiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Kasvilsuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi aankäyttöön, rakenteisiin ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten arviointi Liikenteen ymäristövaikutusten arviointi Energiamarkkinoihin kohdistuvien vaikutusten arviointi Poikkeus- ja onnettomuustilanteiden vaikutusten arviointi Voimalaitosyksikön urkamisen vaikutusten arviointi Ydinolttoaineen tuottamisen ja kuljetusten vaikutusten arviointi Liitännäishankkeiden vaikutusten arviointi Nollavaihtoehdon vaikutusten arviointi Vaihtoehtojen vertailu Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat, ilmoitukset ja äätökset Kaavoitus Ymäristövaikutusten arviointi ja kansainvänen kuuleminen Ydinenergialain mukaiset luvat Periaateäätös Rakentamislua Käyttölua Euratomin erustamissoimuksen mukaiset ilmoitukset Rakentamisen aikaiset ymäristöluvat Rakennuslua Ymäristölua ja vesilain mukainen lua uut luvat Haittojen eventäminen Eävarmuustekijät Hankkeen vaikutusten seuranta Kirjalsuus uita selvityksiä...55 Ymäristövaikutusten arviointiohjelma Pohjakartta-aineisto: aanmittauslaitos luanro 48/YY/07, Affecto Finland Oy, Lua L7153/07, erenkulkulaitos lua nro 934/721/2007 2

4 Esiuhe Yhteystiedot Tämän Olkiluotoon suunnitellun ydinvoimalaitosyksikön YVA-ohjelman on Teolsuuden Voima Oy:n (TVO) toimeksiannosta laatinut Pöyry Energy Oy. YVA-ohjelmalla tarkoitetaan hankkeesta vastaavan e TVO:n suunnitelmaa ymäristövaikutusten arvioinnista sekä tiedottamisen ja osalstumisen järjestämisestä. YVA-ohjelman ja lausuntojen ohjalta laaditaan YVA-menettelyn myöhemmässä vaiheessa ymäristövaikutusten arviointiselostus. Hankkeen YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii kaua- ja teolsuusministeriö (KT). YVAohjelman laadintaa on valvonut TVO:ssa YVA-rojektiryhmä. Projektiäälkkönä on toiminut laatuja ymäristötoimiston äälkkö Ol-Pekka Luhta. YVA-ohjelma on laadittu Pöyry Energy Oy:n Energiakonsultointi-yksikössä. Konsultin rojektiäälkkönä on toiminut F Päivi Koski. Raortoinnista ovat vastanneet FT Satu Lyyra ja DI Pirkko Seitsalo. Esoo, Pöyry Energy Oy, Energiakonsultointi ika Pohjonen johtaja Päivi Koski rojektiäälkkö Hankkeesta vastaava: Teolsuuden Voima Oy Postiosoite: Olkiluoto Puhen: (02) Yhteyshenkilö: Ol-Pekka Luhta Sähköosti: ol-ekka.luhta@tvo.fi Yhteysviranomainen: Kaua- ja teolsuusministeriö Postiosoite: PL 32, Valtioneuvosto Puhen: (09) tai (09) Yhteyshenkilö: Jorma Aurela Sähköosti: jorma.aurela@ktm.fi Kansainvänen kuuleminen: Ymäristöministeriö Postiosoite: PL 35, Valtioneuvosto Puhen: Yhteyshenkilö: Seija Rantakalo Sähköosti: seija.rantakalo@ymaristo.fi Hankkeesta antavat sätietoja myös: YVA-konsultti: Pöyry Energy Oy Postiosoite: PL 93, Esoo Puhen: Yhteyshenkilöt: Päivi Koski Sähköosti: aivi.koski@oyry.com Satu Lyyra Sähköosti: satu.lyyra@oyry.com 3

5 Tiivistelmä Teolsuuden Voima Oy (TVO) on käynnistänyt ymäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) Olkiluotoon mahdolsesti rakennettavan uuden ydinvoimalaitosyksikön ymäristövaikutusten selvittämiseksi. YVA-menettelyssä tarkastellaan äävaihtoehtona sähköteholtaan n W:n ja lämöteholtaan n W:n ydinvoimalaitosyksikön rakentamista Olkiluotoon ja nollavaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättämistä. Ymäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta voimalaitosyksikön vaihtoehtoista sijoitusaikkaa, jotka sijaitsevat nykyisten Olkiluoto 1 (OL1) ja Olkiluoto 2 (OL2) -voimalaitosyksiköiden ohjoisuolella. Lisäksi YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta voimalaitosyksikön jäähdytysveden ottoaikkavaihtoehtoa ja kahta jäähdytysveden urkuaikkavaihtoehtoa. Hankkeen vaikutusalueen asukkailla, kansalais- ja ymäristöjärjestöillä ja muilla vastaavilla tahoilla on mahdolsuus esittää mieiteensä YVA-ohjelmasta ja suunnitellusta hankkeesta. Yhteysviranomaisena ydinvoimahankkeissa toimiva kaua- ja teolsuusministeriö (KT) kuuluttaa arviointiohjelman nähtävilläolosta vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla ja sanomalehdissä sekä KT:n internet-sivuilla. Kuulutuksessa kerrotaan tarkemmin, miten mieiteitä voi esittää. YVA-ohjelman ja siitä annettujen mieiteiden ja lausuntojen ohjalta laaditaan YVA-selostus. Siinä esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio näiden ymäristövaikutuksista. Selostukseen kootaan tiedot olemassa olevista ja menettelyn aikana tehdyistä ymäristöselvityksistä. Suunniteltuja selvityksiä ovat mm. jäähdytysvesien leviämismallaskelmat, lähiasukkaiden mieiteet, aluerakennetta ja -taloutta koskeva selvitys ja voimalaitoksen maisemavaikutusten arviointi ja havainnekuvien laatiminen. yös laitosyksikön turvalsuutta ja oikkeustilanteiden ymäristövaikutuksia selvitetään. Selvitysten ja muun tiedon ohjalta YVA-selostuksessa kuvataan ja arvioidaan hankkeen vaikutuksia YVA-lainsäädännön edellyttämällä tavalla mm. ilmanlaatuun, vesistöön, maaerään, kasvilsuuteen ja eläimiin sekä maisemaan ja rakennettuun ymäristöön. yös ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten arviointi on tärkeä osa hankkeen ymäristövaikutusten arviointia. YVA-menettelyn aikana järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia yleisölle, seurantaryhmälle ja ienryhmille. Tilaisuuksissa yleisöllä on mahdolsuus esittää mieiteitään ja saada tietoa hankkeesta ja sen ymäristövaikutuksista. KT yytää lausuntoja sekä YVA-ohjelmasta että YVA-selostuksesta usealta eri taholta ja antaa niistä myös omat lausuntonsa. Valtioiden rajat yttävien ymäristövaikutusten arvioinnista on sovittu ns. Esoon soimuksessa (67/1997). Soimuksen osauolella on oikeus osalstua Suomessa tehtävään ymäristövaikutusten arviointimenettelyyn, mikä arvioitavan hankkeen haitalset ymäristövaikutukset todennäköisesti kohdistuvat kyseiseen valtioon. Ymäristöministeriö vastaa valtioiden rajat yttävien ymäristövaikutusten arvioinnista tarkoitetun kansainväsen kuulemisen käytännön järjestelyistä. Ymäristöministeriö ilmoittaa YVA-menettelyn aloittamisesta tiettyjen lähivaltioiden ymäristöviranomaisille ja tiedustelee näiden halukkuutta osalstua YVA-menettelyyn. Hankkeen YVA-menettely on tarkoitus saada äätökseen kesällä Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen edellyttää valtioneuvoston tekemää ja eduskunnan voimaanjättämää eriaateäätöstä sekä useiden lakien mukaisia luaäätöksiä. Jos hanke etenee vaiheeseen, jossa eriaateäätöstä ja tarvittavia luia äätetään hakea, hankkeen ymäristövaikutusten arviointiselostus itetään eriaateäätöshakemukseen ja luahakemuksiin. Ymäristövaikutusten arviointiohjelma 4

6 Sanasto Aktiivisuus Aktiivisuus ilmaisee radioaktiivisessa aineessa tietyssä ajassa taahtuvien ydinhajoamisten lukumäärän. Aktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq), joka tarkoittaa yhtä hajoamista sekunnissa. Bar Paineen yksikkö. 1 bar = Pascal. Ilmakehän aine on n. 1 bar. Becquerel (Bq) Radioaktiivisen ainemäärän aktiivisuuden yksikkö. Aineen aktiivisuus on 1 becquerel, jos siinä taahtuu yksi ydinhajoaminen sekunnissa. Fissio Raskaan atomiytimen hajoaminen kahteen osaan, jolloin vaautuu myös noeita neutroneja. GWh Gigawattitunti (1 GWh = kwh) Hii-14 Hii-14 isotooi on radonin ohella merkittävin säteilyaltistaja uraaniolttoainekierrossa. Hyötysuhde Voimalaitoksen tuottaman sähköenergian suhde kulutetun olttoai neen sisältämään energiaan. Ioninvaihtomassa Aine, jota käytetään vedessä olevien ionimuotoisten eäuhtauk sien oistamiseen. Isotooi Saman alkuaineen atomit, jotka eroavat toisistaan ytimessään olevien neutronien lukumäärän suhteen. Lähes kaikki alkuaineet esiin tyvät luonnossa useamina isotooeina. Ioni Sähköisesti varautunut atomi tai molekyy Jalokaasu Jalokaasuihin kuuluvat heum (He), neon (Ne), argon (Ar), kryton (Kr), ksenon (Xe) ja radon (Rn) KAJ-varasto Keskiaktiivisten voimalaitosjätteiden vävarasto Kiehutusvesireaktori Kevytvesireaktorityyi, jossa jäähdytysaineena käytettävä vesi kiehuu kulkiessaan reaktorisydämen läi. Syntyvä höyry johdetaan yörittämään turiinia. KPA-varasto Käytetyn ydinolttoaineen vävarasto Lämöteho Teho, jolla laitos tuottaa lämöenergiaa (terminen teho) aisemamaakuntajako Laadittiin Suomen luonnon- ja kulttuuriiirteitä ja niiden vaihtelua koskevan selvityksen tuloksena. Käytettiin auna arvioitaessa maisema-alueiden arvoa ja edustavuutta. AJ-varasto atala-aktiivisten voimalaitosjätteiden vävarasto W egawatti, tehoyksikkö (1 W = kw) Wa Polttoaineteho megawatteina (a=olttoaine) ONKALO Käytetyn ydinolttoaineen lousijoituslaitoksen maanalainen kaloerätutkimus tila 5

7 Painevesireaktori Kevytvesireaktorityyi, jossa jäähdytteenä ja hidasteena käytettävän veden aine idetään niin korkeana, ettei se kiehu 300 asteen lämötilasta huomatta. Reaktorin sydämen läi kulkeutunut vesi luovuttaa lämönsä erilsissä hyörystimissä sekundääriiirin vedelle. Se kiehuu höyryksi, joka johdetaan yörittämään turiinia. Radioaktiivisuus Atomiytimen muuttuminen toisiksi ytimiksi. Radioaktiivinen ydin lähettää muutostaahtumalle ominaista säteilyä (alfa-, beta- tai gammasäteilyä). Uraani Alkuaine, jonka kemialnen merkki on U. Uraania on maan kuoressa 0,0004 % kaikista aineista (neljä grammaa tonnissa). Kaikki uraanin isotooit ovat radioaktiivisia. Suurin osa luonnonuraanista on isotooia U-238, jonka uointumisaika on 4,5 miljardia vuotta. Ydinvoimalaitoksen olttoaineeksi soveltuvaa uraani-235:ttä on luonnon uraanista 0,72 %. VLJ-luola atala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen lousijoitustila Ymäristövaikutusten arviointiohjelma Sievert, Sv Säteilyannosyksikkö, joka ottaa huomioon säteilyn biologiset vaikutukset. Lyhennetään Sv. Usein käytetään yksikköä milsievert (msv), 1 msv = 0,001 Sv, tai yksikköä mikrosievert (μsv), 1 μsv = 0,001 msv. Sähköteho Teho, jolla laitos tuottaa sähköenergiaa, jota syötetään sähköverkkoon. Säteily Säteily on joko sähkömagneettista aaltoikettä tai hiukkassäteilyä, joka koostuu aineen ienimmistä hiukkasista. Tritium Vedyn isotooi ( 3 H) TWh, terawattitunti Energian yksikkö. 1 terawattitunti on miljardi kilowattituntia. Ydinolttoaine Ydinaine, joka on valmistettu kaaleiksi, jotka sellaisinaan tai toisiinsa tukirakentein yhdistettyinä soveltuvat käytettäviksi ydinten halkeamiseen erustuvan ketjureaktion aikaansaamiseen ydinvoimalaitoksessa. YK:n Eurooan talouskomissio UNECE YK:n Eurooan talouskomissio UNECE on erustettu vuonna Se on yksi viidestä YK:n aluekomissiosta, ja sen tarkoituksena on vahvistaa jäsenmaiden västä taloudelsta yhteistyötä. YVA Ymäristövaikutusten arviointi 6

8 1 Hanke 7

9 TVO selvittää sähköteholtaan n W:n ja lämöteholtaan n W:n suuruisen ydinvoimalaitosyksikön rakentamista Olkiluotoon, jossa on ennestään kaksi ydinvoimalaitosyksikköä (OL1 ja OL2) ja kolmas (OL3) on rakenteilla. Parantaakseen valmiuksia sätuotantokaasiteetin rakentamiseen yhtiö on käynnistänyt ymäristövaikutusten arviointimenettelyn Olkiluotoon mahdolsesti sijoitettavasta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä. YVA-lain (468/1994) 4 :n mukaan ymäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. YVA-asetuksen (713/2006) 2 luvun 6 :n hankeluettelon 7 b) kohdan mukaan ydinvoimalaitokset ovat hankkeita, joihin sovelletaan arviointimenettelyä. Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen edellyttää valtioneuvoston tekemää ja eduskunnan voimaan jättämää eriaateäätöstä. ikä eriaateäätös jätetään voimaan ja ymäristöasioiden säksi rakentamisen tekniset ja taloudelset edellytykset täyttyvät, laitosta voitaisiin alkaa rakentaa 2010-luvun alkuvuosina. Rakentamisen arvioidaan kestävän 4-6 vuotta. TVO haluaa omalta osaltaan varmistaa, että tarvittaessa uusi laitosyksikkö on toteutettavissa ensi vuosikymmenen jälkiuoskolla. YVA-menettelyn on oltava valmis ennen kuin mahdolnen eriaateäätöshakemus uudesta laitosyksiköstä voidaan jättää, ja sen vuoksi YVA-menettely on äätetty käynnistää. TVO:ssa ei ole äätetty YVA-menettelyn jälkeisistä toimista. 1.1 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava on TVO, joka on yksityinen, suomalaisten teolsuus- ja voimayhtiöiden omistama sähköntuotantoyhtiö. TVO erustettiin Perustajina o 16 suomalaista teolsuusja voimayhtiötä. Vuonna 2007 TVO:n omistajia ovat Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Fortum Power and Heat Oy, Karhu Voima Oy, Kemira Oyj, Oy ankala Ab ja Pohjolan Voima Oy. Yhtiö tuottaa osakkailleen sähköä Olkiluodon ydinvoimalaitoksessa. Olkiluodon ydinvoimalalaitoksen säksi TVO hankkii sähköä eri-porin hiivoimalaitoksesta. TVO:n Olkiluodon voimalaitoksella on käytössä ISO 14001:2004-standardin sekä EAS-asetuksen (EY N:o 761/2001) mukaiset ymäristöasioiden halntajärjestelmät. vuonna 1989 ja 50 TWh vuonna Neljännesvuosisadassa sähkön kulutus on kaksinkertaistunut. Sähkön kulutuksen on arvioitu yttävän 100 TWh 6-8 vuoden kuluttua. (Energiateolsuus ry 2007) Kuva 1-1 Sähkön kokonaiskulutus Suomessa ja Energiateolsuus ry:n ennuste sähkönkulutuksen kehityksestä vuoteen 2020 (Energiateolsuus ry 2007). Energian kokonaiskulutus henkeä kohden laskettuna on Suomessa suhteelsen suuri. Energiankulutusta nostavat maamme ohjoinen sijainti, kylmät ilmasto-olosuhteet, harva asutus ja itkät vämatkat sekä erusteolsuuden rakenne. Uuden ydinvoimalaitosyksikön tarkoituksena on erusvoiman tuotantokaasiteetin sääminen. Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen arantaa myös Suomen riiumattomuutta ulkomaisesta sähköstä ja sää tarjontaa sähkömarkkinoilla. Ydinvoimalalle on ominaista tuotantokustannusten hintavakaus, joten hanke arantaa sähkömarkkinoiden ennustettavuutta. Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen auttaa osaltaan saavuttamaan Kioton öytäkirjan velvoitteet kasvihuonekaasuäästöjen vähentämisessä. Varautuminen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen on myös sousoinnussa eduskunnan vuonna 2006 hyväksymän kansalsen energia- ja ilmastostrategian kanssa. Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. neljännes tuotetaan ydinvoimalla. Suomessa toimii kaksi ydinvoimalaitosta, joissa on yhteensä neljä laitosyksikköä: TVO:n omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos sekä Fortum Power and Heat Oy:n omistama Loviisan ydinvoimalaitos. 1.3 Sijainti ja maankäyttötarve Ymäristövaikutusten arviointiohjelma 1.2 Hankkeen tarkoitus ja erustelut Sähkön kulutus Suomessa jatkaa kasvuaan. Suomi käytti sähköä vuonna 2006 n. 90 TWh. 80 TWh yttyi vuonna 2001, 70 TWh vuonna 1996, 60 TWh Ydinvoimalaitosyksikön suunniteltu sijoitusaikka sijaitsee Suomen länsirannikolla, Olkiluodon saarella, Eurajoen kunnassa. Lähimmästä kauungista, Raumalta, on Olkiluotoon maanteitse n. 25 km. Valtatie 8:lta on voimalaitokselle matkaa n. 14 km. 8

10 Kuva 1-2 Eurajoen ja Olkiluodon sijainti. Eurajoki sijaitsee valtatie 8:n varrella. Olkiluodon voimalaitokselle on valtatie 8:lta matkaa n. 14 km. Alueella sijaitsee säksi halntorakennuksia, koulutuskeskus, vierailukeskus, varastoja, korjaamoja, varalämölaitos, raakaveden uhdistamo, suolanoistolaitos, saniteettivesien uhdistuslaitos, kaatoaikka sekä käytetyn olttoaineen vävarasto (KPA-varasto), matala- ja keskiaktiivisten voimalaitosjätteiden vävarastot (AJ- ja KAJ-varastot), voimalaitosjätteen lousijoitustila (VLJ-luola), Posivan ONKALO-työmaa, urakoitsija-alue, majoituskylät, tuuvoimalaitos ja rakenteilla oleva kaasuturiinilaitos. Rakenteilla oleva OL3 rakennetaan nykyisten yksiköiden länsiuolella sijaitsevalle, n. 19 hehtaarin laajuiselle alueelle. 1.4 Hankkeen aikataulu ikä hanke tullaan toteuttamaan, tavoitteena on uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen aloittaminen n. vuonna Laitos voidaan näin ollen ottaa käyttöön n. vuonna Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Uuden voimalaitosyksikön rakennusten ja aurakennusten vaatima inta-ala on 4-6 hehtaaria. Olkiluodossa sijaitsevat TVO:n ydinvoimalaitosyksiköt OL1 ja OL2 on rakennettu vuosina olemien laitosyksiköiden nimelssähkötehot ovat 860 W. Lisäksi on rakenteilla laitosyksikkö OL3, jonka nimelssähköteho tulee olemaan n W. Sen on määrä aloittaa toimintansa vuosien vaihteessa. Voimansiirtoyhteydet Valtakunnalnen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj vastaa sähkömarkkinalain velvoittamana sähköjärjestelmän toimivuudesta valtakunnan tasolla. Hankkeeseen ittyy voimansiirtoyhteyksien rakentamista voimalaitokselta valtakunnanverkkoon. Näiden muutosten ymäristövaikutukset arvioidaan erilsessä YVA-menettelyssä. Käytetyn ydinolttoaineen lousijoitus Posiva Oy on vuonna 1995 erustettu asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa käytetyn ydinolttoaineen lousijoituksesta, lousijoitukseen ittyvistä tutkimuksista ja muista toimialaansa kuuluvista asiantuntijatehtävistä. Posivan omistavat TVO (60 %) ja Fortum Power and Heat Oy (40 %), jotka myös vas- Kuva 1-3 Olkiluodon oaskartta. Kartalla näkyvät mm. OL1 ja OL2 (1), OL3-työmaa (2), KPA-varasto (3), VLJ-luola (4), Posivan ONKALO-työmaa (5) ja vierailukeskus (6). 9

11 taavat ydinjätehuollon kustannuksista. Ydinjätehuollon loulnen tavoite on ydinenergialain ja -asetuksen mukainen jätteiden sijoittaminen ysyväksi tarkoitetulla tavalla e niiden lousijoittaminen Suomen kaloerään. Käytetyn ydinolttoaineen lousijoitusta koskeva YVA-menettely äättyi vuonna Suunnitellun uuden ydinvoimalaitosyksikön tuottaman käytetyn ydinolttoaineen lousijoituksen vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään tätä vuonna 1999 tehtyä YVAa siten, että käytetyn olttoaineen lousijoitus selostetaan riittävässä laajuudessa myös uuden laitosyksikön ymäristövaikutusten arviointiselostuksessa. YK:n ilmastosoimus ja Kioton öytäkirja Rio de Janeirossa vuonna 1992 idetyssä YK:n ymäristö- ja kehityskonferenssissa hyväksyttiin YK:n ilmastonmuutoksen yleissoimus e ns. ilmastosoimus. Se astui voimaan vuonna Joulukuussa 1997 järjestetyssä Kioton ilmastokokouksessa EU:n tavoitteeksi hyväksyttiin kasvihuonekaasuäästöjen kokonaismäärän vähentäminen kahdeksan rosenttia vuoden 1990 tasosta, joka o miljoonaa tonnia (EU-15). Velvoite tulee saavuttaa vuosina , joka on ns. ensimmäinen velvoitekausi. EU-maat soivat uolestaan tämän äästöjenvähentämistavoitteen keskinäisestä jakamisesta kesäkuussa Suomen osalta kasvihuonekaasuäästöjen vähentämistavoitteeksi sovittiin 0 % vuoden 1990 tasosta e äästöjen tulee olla vuoden 1990 tasolla (71,09 miljoonaa tonnia). Suomen kasvihuonekaasuäästöt yhteismitalsiksi hiidioksiditonneiksi laskettuina ovat 69,3 miljoonaa tonnia CO 2 ekv vuonna Luvussa on huomioitu metsien hiidioksidia sitova vaikutus. (Tilastokeskus 2006). Tehtyjen arvioiden mukaan äästöt yttävät vuonna saltut äästömääräyksiköt n. 60,4 miljoonalla tonnilla, mikä tarkoittaa vuosikeskiarvona 12,1 miljoonan tonnin ytystä. (Valtioneuvoston äätös ). EU:n energiastrategia Eurooan energiastrategia (An Energy Pocy for Euroe) julkaistiin Energiastrategian lähtökohtien mukaan strategian on vastattava kuinka EU:ssa turvataan kilailukykyinen ja uhdas energian saanti vastaten ilmastonmuutoksen hilntään, kasvavaan globaain energian kysyntään ja energiantoimituksen eävarmuuksiin. Strategian toteuttamiseksi on annettu kymmenen kohdan toimintaohjelma. Yksi toimintaohjelman kohdista on ydinvoiman tulevaisuus. Komissio itää ydinenergiaa varteenotettavana vaihtoehtona energialähteeksi, jos unionin jäsenmaat aikovat tulevaisuudessa saavuttaa tiukat äästötavoitteet. Komissio itää ydinvoiman etuina mm. sen verrattain tasaisia ja edulsia tuotantokustannuksia sekä vähäisiä hiidioksidiäästöjä. Koska kansainväsen energiajärjestön IEA:n mukaan ydinenergian käyttö sääntyy maailmanlaajuisesti, komissio haluaa, että EU säilyttää ja kehittää teknologista johtoasemaansa tällä saralla. Komissio kehottaa jäsenmaiden viranomaisia tehostamaan ydinvoimaan ittyviä luamenettelyitään ja oistamaan tareettomia rajoituksia, jotta teolsuus voi tareen vaatiessa toimia noeasti äätettäessä ydinvoiman särakentamisesta. Energiastrategian yksi kvantitatiivinen tavoite on kasvihuonekaasuäästöjen vähentäminen energiankulutuksessa 20 % vuoteen 2020 mennessä. Kansalnen energia- ja ilmastostrategia Valtioneuvosto hyväksyi eduskunnalle annettavan selonteon siitä, minkälaisia toimeniteitä se aikoo toteuttaa lähiaikoina energia- ja ilmastootiikassa (Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2005 v). Tällä selonteolla haltus esittää toimintastrategian, jolla Suomi ystyy saavuttamaan YK:n ilmastosoimuksen velvoitteet kasvihuonekaasuäästöjen rajoittamiseksi sekä EU:n sisäisen taakanjaon mukaisen vähennysvelvoitteen saavuttamiseksi. Strategiassa on otettu huomioon Suomen lähtökohtia Kioton kauden jälkeisiin kansainväsiin neuvotteluihin maailmanlaajuisten kasvihuonekaasuäästöjen rajoittamiseksi. Eduskunnan talousvaokunta hyväksyi selonteon (Talousvaokunnan mietintö TaV 8/2006 v). Eduskunta hyväksyi talousvaokunnan mietinnön mukaisen kannanoton selonteon johdosta (Täysistunnon öytäkirja PTK 66/2006 v). Valtakunnalset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto äätti maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n mukaisista valtakunnalsista alueidenkäyttötavoitteista , ja äätös tu lainvoimaiseksi Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja enymäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonerintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, 5) Helsingin seudun erityiskysymykset ja 6) luonto- ja kulttuuriymäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Olkiluodon osayleiskaavan suunnittelussa ovat erityisen tärkeitä valtakunnan energiahuollon turvaamiseen tähtäävät tavoitteet. Niiden mukaan alueiden käytössä tulee mm. turvata energiahuollon valtakunnalset tareet, varautua ydinjätteen lousijoitukseen ja varmistaa ydinvoimaloiden edellyttämät suojavyöhykkeet. Ymäristövaikutusten arviointiohjelma 10

12 2 YVA-menettely Kaua- ja teolsuusministeriö (yhteysviranomainen) Teolsuuden Voima Oy (hankevastaava) Ymäristöministeriö (kansainvänen kuuleminen) YVA-menettely Pöyry Energy Oy (YVA-konsultti) YVA-seurantaryhmä Tiedotusväneet Säteilyturvakeskus (STUK) Turvatekniikan keskus (TUKES) Posiva Oy Eurajoen kunta uut hankkeen vaikutusalueen kunnat ja kauungit uut viranomaiset ja asiantuntijat Kansalais- ja ymäristöjärjestöt Naaurit ja lähialueen asukkaat Ammatti- ja edunvalvontajärjestöt Lähivaltiot Kuva 2-1 YVA-menettelyyn osalstuvat tahot 11

13 Ymäristövaikutusten arviointimenettelyn e YVAmenettelyn tavoitteena on edistää ymäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja äätöksenteossa. enettelyn tavoitteena on myös sätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdolsuuksia osalstua hankkeiden suunnitteluun sekä ilmaista mieiteensä hankkeesta. YVA-menettelyssä ei siis tehdä hanketta koskevia äätöksiä eikä ratkaista sitä koskevia lua-asioita, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa äätöksenteon erustaksi. TVO:n YVA-menettelyyn osalstuvat tahot on esitetty kuvassa 2-1. YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe. Ymäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ymäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. YVA-menettelyn alkuvaiheessa YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle. Ydinenergialaissa tarkoitettuja ydinlaitoksia koskevissa hankkeissa yhteysviranomaisena toimii kaua- ja teolsuusministeriö (KT). KT ilmoittaa YVA-ohjelman nähtävilläolosta mm. aikalsissa sanomalehdissä ja KT:n internet-sivuilla. Ilmoituksessa kerrotaan myös se ajanjakso, jolloin kansalaiset voivat esittää mieiteitään YVA-ohjelmasta. KT kokoaa lausunnot ja mieiteet YVA-ohjelmasta ja antaa oman lausuntonsa. YVA-ohjelman sekä siitä annettujen mieiteiden ja lausuntojen ohjalta laaditaan ymäristövaikutusten arviointiselostus e YVA-selostus. YVA-selostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ymäristövaikutuksista. YVAselostuksessa esitetään: arvioitavat vaihtoehdot ymäristön nykytila vaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ymäristövaikutukset ja niiden merkittävyys arvioitujen vaihtoehtojen vertailu haitalsten vaikutusten ehkäisy- ja eventämiskeinot ehdotus ymäristövaikutusten seurantaohjelmaksi miten vuorovaikutus ja osalstuminen on järjestetty YVA-menettelyn aikana miten KT:n arviointiohjelmasta antama lausunto on otettu huomioon arvioinnissa. YVA-selostuksen valmistuttua kansalaisilla on mahdolsuus esittää siitä mieiteitään. Viranomaistahot antavat YVA-selostuksesta lausuntonsa. YVA-menettely äättyy, kun KT toimittaa lausuntonsa YVA-selostuksesta TVO:lle. Luaviranomaiset ja hankkeesta vastaava käyttävät arviointiselostusta ja KT:n siitä antamaa lausuntoa oman äätöksentekonsa erusaineistona. Ymäristöluaviranomainen esittää luaäätöksessään, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. YVA-menettelyn keskeiset vaiheet ja suunniteltu aikataulu on esitetty kuvassa 2-2. Ymäristövaikutusten arviointiohjelma TYÖN VAIHE YVA-menettely 1. vaihe Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma yhteysviranomaiselle Arviointiohjelma nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto 2. vaihe Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostusluonnoksen käsittely Arviointiselostus yhteysviranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto Osalstuminen ja vuorovaikutus Seurantaryhmä Yleisötilaisuus Viranomaisneuvottelu Kuva 2-2 YVA-menettelyn suunniteltu aikataulu 12

14 3 Suunnitelma tiedottamisesta ja osalstumisesta 13

15 Yhtenä YVA-menettelyn keskeisenä tavoitteena on edistää hankkeesta tiedottamista ja arantaa kansalaisten osalstumismahdolsuuksia. YVA-menettelyn viestintä ja vuorovaikuttaminen on esitetty seuraavassa YVA-menettelyn vaiheita noudattaen. 3.1 Seurantaryhmätyöskentely YVA-menettelyä seuraamaan erustettiin eri sidosryhmistä koostuva seurantaryhmä. Seurantaryhmän tarkoitus on edistää tiedonkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavan, viranomaisten ja muiden sidosryhmien vällä. Seurantaryhmään kutsuttiin seuraavat tahot: Kaua- ja teolsuusministeriö (KT) Länsi-Suomen lääninhaltus Lounais-Suomen ymäristökeskus Länsi-Suomen ymäristöluavirasto Rauman kauunki Eurajoen kunta Euran kunta Kiukaisten kunta Lain kunta Luvian kunta Nakkilan kunta Satakuntaitto Säteilyturvakeskus (STUK) Turvatekniikan keskus (TUKES) Posiva Oy Satakunnan luonnonsuojeluiiri Satakunnan työvoima- ja enkeinokeskus (TE-Keskus). Seurantaryhmä käy kokouksissaan läi ymäristövaikutusten arvioinnin kulkua sekä esittää mieiteitä ymäristövaikutusten arviointiohjelman ja -selostuksen sekä sitä tukevien selvitysten laadinnasta. Seurantaryhmä kokoontui YVA-ohjelmavaiheessa kerran. Kokous idettiin ja siellä esiteltiin seurantaryhmän edustajille hanketta, YVA-menettelyä sekä hankkeen YVA-ohjelman luonnosta. Kokouksessa ja sen jälkeen saadut kommentit ja täsmennykset otettiin huomioon YVA-ohjelmaa laadittaessa mahdolsimman kattavasti sikä kun ne ittyivät YVA-ohjelmaan. uutoin kommentit otetaan huomioon YVA-menettelyn toteutuksessa ja YVA-selostuksessa. Toisen ja kolmannen kerran seurantaryhmä kokoontuu käsittelemään YVA-selostusta sen luonnosvaiheessa. 3.2 Pienryhmätaaamiset TVO järjestää sidosryhmien edustajille tarkoitettuja ienryhmätaaamisia, joissa YVA-menettelyn tulevat vaiheet ja YVA-ohjelma esitellään. TVO on järjestänyt ienryhmätaaamisia jo YVA-ohjelman laadintavaiheessa. Näin eri sidosryhmät ovat voineet esittää näkemyksiään tärkeinä itämistään asioista ja vaikutuksista. Pienryhmätaaamisissa on esitelty YVA-menettelyn vaiheita ja YVA-ohjelman sisältöä sekä keskusteltu hankkeesta. 3.3 Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet hankkeen ymäristövaikutuksista Ymäristövaikutusten arviointiohjelman ja -selostuksen valmistelun aikana järjestetään yleisölle avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet. Tilaisuuksissa yleisöllä on mahdolsuus esittää näkemyksiään ymäristövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä. Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään Eurajoella. Yleisöllä on mahdolsuus saada tietoa ja keskustella YVA-menettelystä TVO:n ja YVA-ohjelman laatineiden henkilöiden kanssa. Seuraavat tiedotus- ja keskustelutilaisuudet järjestetään YVA-selostusvaiheessa. 3.4 Arviointiohjelman nähtävilläolo ja kansainvänen kuuleminen KT ilmoittaa arviointiohjelman nähtävilläolosta ohjelman valmistumisen jälkeen Eurajoella ja lähikunnissa ilmoitustaululla, alueen ääsanomalehdissä sekä tärkeimmissä valtakunnalsissa lehdissä. Ilmoituksessa kerrotaan, missä arviointiohjelma on nähtävillä arviointimenettelyn aikana. Kirjalset mieiteet YVA-ohjelmasta on toimitettava KT:öön ilmoitetun ajan kuluessa. ääräaika alkaa kuulutuksen julkaisemisäivästä, ja sen ituus on YVA-lain mukaan vähintään 30 ja enintään 60 äivää. KT yytää säksi lausuntoja YVA-ohjelmasta useilta tahoilta. Ymäristöministeriö vastaa YK:n Eurooan talouskomission (UNECE) yleissoimuksessa valtioiden rajat yttävien ymäristövaikutusten arvioinnista (67/1997) tarkoitetun kansainväsen kuulemisen käytännön järjestelyistä. Ymäristöministeriö ilmoittaa Olkiluodon ydinvoimalaitoshankkeen YVAmenettelyn aloittamisesta tiettyjen lähivaltioiden ymäristöviranomaisille ja tiedustelee näiden halukkuutta osalstua YVA-menettelyyn. Ilmoitukseen itetään YVA-ohjelma ruotsiksi ja/tai englanniksi Ymäristövaikutusten arviointiohjelma 14

16 käännettynä sekä muille tarvittaville kielle käännetty YVA-ohjelman yhteenvetoasiakirja. 3.5 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta KT kokoaa eri tahojen YVA-ohjelmasta antamat lausunnot ja mieiteet. Yhteysviranomainen antaa säksi oman lausuntonsa YVA-ohjelmasta kuukauden kuluessa ohjelman nähtävilläoloajan äättymisestä. Lausunto asetetaan nähtäväksi samoihin aikkoihin, joissa YVA-ohjelma on ollut nähtävillä. YVA-selostus laaditaan YVA-ohjelman, siitä saatujen mieiteiden ja lausuntojen sekä yhteysviranomaisen lausunnon erusteella. 3.6 Arviointiselostuksen nähtävilläolo KT ilmoittaa arviointiselostuksen nähtävilläolosta sen jälkeen, kun TVO on luovuttanut arviointiselostuksen sille. Nähtävilläolo järjestetään samalla tavoin kuin arviointiohjelmankin kohdalla. ääräaika mieiteiden ja lausuntojen toimittamiseksi yhteysviranomaiselle alkaa kuulutuksen julkaisemisäivästä, ja sen ituus on YVA-lain mukaan vähintään 30 ja enintään 60 äivää. 3.7 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta YVA-menettely äättyy, kun KT antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Tämä taahtuu kahden kuukauden kuluessa mieiteiden ja lausuntojen antamiseen varatun määräajan äättymisestä. 3.8 uu viestintä TVO tiedottaa hankkeesta lehdistötiedottein ja TVO:n internet-sivuilla. TVO käyttää tiedotusmateriaana myös julkaisemaansa TVO Uutisia, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin kotitalouksiin Eurajoella, Raumalla, Eurassa, Kiukaisissa, Laissa, Luvialla ja Nakkilassa. YVA-ohjelmavaiheessa TVO Uutisista toimitettiin sänumero, 15

17 Ymäristövaikutusten arviointiohjelma jonka teemana o YVA. Tiedotusta varten laaditaan myös kaksi esitetyyistä tiivistelmää. Ensimmäinen tiivistelmä laaditaan YVA-ohjelman valmistuttua, ja siinä esitellään hanke, YVA-ohjelma sekä tulevan YVA-menettelyn kulku. Toinen tiivistelmä laaditaan YVA-selostuksen valmistuttua, ja siinä esitellään hanke sekä ymäristövaikutusten arvioinnin keskeiset tulokset. YVA-menettelyn ajan on Olkiluodon voimalaitosalueella sijaitsevassa vierailukeskuksessa tiedotusiste, jossa on nähtävillä ja saatavilla hankkeen YVA-menettelystä ja ymäristövaikutusten arvioinnin tuloksista kertovaa materiaaa. YVA-menettelyn yhteydessä tehdään tarvittaessa asukaskysely, jonka tarkoituksena on sätä vuorovaikutusta antamalla hankevastaavalle tietoa asukkaiden suhtautumisesta hankkeeseen ja toisaalta antamalla asukkaille tietoa hankkeesta ja sen vaikutuksista heidän enymäristöönsä. Sekä YVA-ohjelma että YVA-selostus tulevat olemaan nähtävillä TVO:n ( ja KT:n ( internet-sivuilla. 16

18 4 Arvioitavat vaihtoehdot Kuva 4-1 Voimalaitosyksikön vaihtoehtoiset sijoitusaikat sekä jäähdytysveden otto- ja urkuaikkavaihtoehdot. A ja B ovat laitosyksikön 4 jäähdytysveden urkukanavan aikkoja, C ja D ovat laitosyksikön 4 jäähdytysveden ottokanavan aikkoja. P tarkoittaa oistokanavan B ohjoisen enkan mahdolsta jatkamista veden takaisinkierron vaikutuksen vähentämiseksi. 17

19 Hankkeen äävaihtoehtona tarkastellaan uutta ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluodossa. uita reastisia sijoitusaikkavaihtoehtoja TVO:lla ei ole, koska nykyisen kaavoituksen ja infrastruktuurin hyödyntäminen on hankkeessa oleelsta. Tehtyjen selvitysten erusteella uutta ydinvoimalaitosyksikköä koskevat alavaihtoehdot ovat seuraavat: kaksi sijoitusaikkavaihtoehtoa Olkiluodossa VE1 ja VE2 kaksi jäähdytysveden urkuaikkavaihtoehtoa A ja B kaksi jäähdytysveden ottoaikkavaihtoehtoa C ja D. Voimalaitosyksikön sijaintivaihtoehdot tontilla sekä vaihtoehtoiset jäähdytysveden otto- ja urkuaikat on esitetty kuvassa 4-1. Kuvassa vaihtoehtoiset jäähdytysveden otto- ja urkuaikat on esitetty nuona, jotka kuvaavat veden virtaussuuntaa. 4.1 Nollavaihtoehto Nollavaihtoehtona on, ettei voimalaitosyksikköä rakenneta Olkiluotoon. Nollavaihtoehdossa tarkastellaan ymäristövaikutuksia, jotka aiheutuvat, kun voimalaitosyksikön tuotantoa vastaava sähkö tuotetaan ohjoismaisella keskimääräisellä sähköntuotantorakenteella. 4.2 Nykytila vertailukohtana Ymäristön nykytila muodostaa lähtökohdan toteutusvaihtoehtojen vertailulle ja niiden tarkastelulle. Nykytilaa luonnehditaan käytettävissä olevan, sijoitusaikkavaihtoehtojen ymäristön tilaa kuvaavan aineiston erusteella. TVO:n nykyistä toimintaa (tuotanto, äästöt, vaikutukset jne.) kuvataan viime vuosien tietojen erusteella. yös nollavaihtoehdon osalta arvioidaan syntyvä ymäristökuormitus (äästöt, ikenne ym.) ja sitä verrataan muihin vaihtoehtoihin. YVA-menettelyn yhteydessä arvioidaan säksi aiheutuuko hankkeesta vaikutuksia Suomen aluerajojen ulkouolelle. Hankkeella ei tässä vaiheessa ole tunnistettu olevan yhteisvaikutuksia muiden tiedossa olevien suunniteltujen hankkeiden kanssa. yös tätä asiaa tarkastellaan erusteelsemmin ymäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Yhteisvaikutuksia nykyisten toimintojen kanssa tarkastellaan osana vaikutusten tarkastelua. Tarkastelualueella tarkoitetaan tässä kullekin vaikutustyyille määriteltyä aluetta, jolla kyseistä ymäristövaikutusta selvitetään ja arvioidaan. Tarkastelualueen laajuus riiuu tarkasteltavasta ymäristövaikutuksesta. Vaikutusalueella taas tarkoitetaan aluetta, jolla selvityksen tuloksena ymäristövaikutuksen arvioidaan ilmenevän. Vaikutusalueet ovat todennäköisesti huomattavasti ienemiä kuin tarkastelualueet. Vaikutusalueet esitetään arviointiselostuksessa. 4.4 Tarkastelusta ois jätetty vaihtoehto: energian säästö Hankevastaavan käytettävissä ei ole sellaisia energiansäästökeinoja, joilla ydinvoimalaitoksen tuottama sähkömäärä voitaisiin korvata ja jatkaa osakkaiden ja muiden sähkönkäyttäjien toimintoja suunnitellulla tavalla. Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 26 :n mukaan KT:n on kuitenkin toimitettava valtioneuvostolle eriaateäätöksen (ks. kohta 8.3.1) ratkaisemista varten selvitys ydinvoimalaitoksen merkityksestä maan energiahuollolle. Tässä selvityksessä tarkasteltaneen myös energiansäästömahdolsuuksia koko maan mittakaavassa. Ymäristövaikutusten arviointiohjelma 4.3 Ymäristövaikutusten arvioinnin rajaus YVA-menettelyssä arvioidaan ääasiassa laitostontilla taahtuvien toimintojen ymäristövaikutuksia. Alueen ulkouolelle ulottuvaa toimintaa ovat esimerkiksi laitoksen rakentamisen ja käytön aikainen ikenne. yös näiden toimintojen vaikutuksia tarkastellaan tarvittavassa laajuudessa. Sähkönsiirtoyhteyden rakentamisen ymäristövaikutukset arvioidaan erilsessä YVA-menettelyssä. Sekä ydinolttoaineen että laitoksella syntyvän jätteen kuljetusten ja vävarastoinnin vaikutukset arvioidaan. Lisäksi syntyvän jätteen käsittelyn ja sijoittamisen vaikutukset arvioidaan tarvittavassa laajuudessa. Ydinolttoaineen tuottamisen ymäristövaikutuksia esitetään. 18

20 5 Hankekuvaus 19