Jätemaksun muodostumisperusteet lyhyesti

Transkriptio

1 Joensuun alueellinen jätelautakunta Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa alkaen 6130/ /2015 JATELK 42 Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jä temak sua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jäte huol lon kustannukset muo dos tu vat mm. jätteen kuljetus- ja kä sit te ly pal ve luista, jätehuoltoa palvelevan infrastruktuurin (mm. jätteenkäsittelypaikat, jä te asemat, aluekeräyspisteet) ra ken ta mi ses ta ja ylläpidosta, vaa ral li sen jätteen vastaan otos ta ja käsittelystä, jä te neu von nas ta, jätteen lop pu kä sit te ly pai kan tai -laitok sen käytöstä poistamiseen ja jäl ki hoi toon va rau tu mi ses ta se kä jätehuollon jär jes tä mi sen vi ran omais teh tä vien hoi dos ta. Jä te mak suil la tu lee varautua myös pit kän aikavälin in ves toin tei hin, joi ta kunnan la ki sää tei sen jä te huol to vel vol li suuden hoitamiseksi tarvitaan. Jätetaksan mukaisten jätemaksujen kertymällä on katettava jätehuoltoyhtiön kus tan nuk set kunnallisen lakisääteisen yhdyskuntajätehuollon hoitamisesta se kä jä te lau ta kun nan toi min nan kustannukset. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoa maa palvelutasoa ja maksuilla on mah dol li suuk sien mukaan kan nus tet ta va jät teen määrän ja haitallisuuden vä hen tä mi seen sekä etusijajärjestyksen mu kaiseen jätehuoltoon. Maksuissa tulee pyrkiä ai heut ta mis pe ri aat teen to teut ta miseen. Osa jätemaksusta voidaan kerätä erillisenä perusmaksuna. Pe rus mak sul la voi daan kattaa jäteneuvonnasta, asiakasrekisteristä ja muista hal lin nol li sis ta tehtä vis tä, jätehuoltoviranomaisen tehtävistä sekä vaarallisen jät teen ja muun jätteen alu eel lis ten vas taan ot to paik ko jen perustamisesta ja ylläpidosta kun nal le aiheu tu vat kus tan nuk set. Jätelain 79 :n mukaan jätemaksun perusteita ovat mm. jätteen laji, laatu, mää rä ja noutokerrat. Perusteena jätemaksulle sekä erilliselle perusmaksulle voi olla myös esimerkiksi kiinteistön käyt tö tar koi tus, kiinteistöllä asuvien henkilöiden luku mää rä tai muu vastaava peruste. Lain mukaan jätemaksun pe rus teis ta mää rätään tarkemmin kunnan hyväksymässä jätetaksassa. Joensuun alueellisen jä telau ta kun nan yhteistoimintasopimuksen ja jä te lau ta kun nan johtosäännön mukaan jätelautakunta hyväksyy toimialueella noudatettavan jä te tak san. Taksa on val mis tel tu jätelautakunnan ja Puhas Oy:n yhteistyönä. Jätemaksun muodostumisperusteet lyhyesti Jätetaksan rakenteen ja maksuperusteiden ehdotetaan säilyvän sa manlaisina voi mas sa olevaan taksaan verrattuna. Jätemaksu koostuisi myös al kaen kiin teäs tä pe rus mak sus ta sekä jätteenkuljetuksen maksusta (joko jäteastian tyhjen nys mak sut tai sekajätteen aluekeräyspisteen käyttömaksu). Perusmaksu on edelleen jaettavissa kolmeen osaan: perusosaan, jä te lau ta kun taosaan ja kuntaosaan. Perusosalla katetaan jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n tuot tamien yhteisten palveluiden (mm. vaarallisen jätteen vas taan ot to ja käsittely, jäte neu von ta, jäteasemien ylläpito, asiakasrekisterin ylläpito, Puhas Oy:n yl lä pi tä-

2 mät ekopisteet) kustannukset. Jätelautakuntaosalla ka te taan alueellisen jä te lauta kun nan toiminnan kustannukset. Kuntaosalla voi daan kat taa vain niitä kuluja, joi ta kunnalle aiheutuu jätelain 32 :n mukaisen jä te huol lon jär jes tä mis vel vol lisuu den perusteella tuotetuista palveluista, jotka ovat ta sa puo li ses ti kuntalaisten käy tet tä vis sä ja joita kunnallinen jä te huol to yh tiö ei kun nan ja yhtiön välisen so pimuk sen mukaan järjestä (esim. risujen vas taan ot to). Pe rus mak sun perusosa ja lau ta kun ta osa ovat kaikissa kunnissa yhtä suu ret, mut ta kuntaosan suuruus vaihte lee kunnittain. Kuntaosa sisältyy vain niiden kuntien perusmaksuihin, jot ka ovat esittäneet sitä tarvitsevansa kunnan itsensä tuottamien jätepalveluiden järjes tä mi seen. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen maksu muodostuu joko jäteastioiden tyh jen nyk sis tä jätelajin, astiakoon ja tyhjennyskertojen perusteella (kiin teis töittäi nen jät teen kul je tus) tai kiinteästä sekajätteen aluekeräyspisteen käyt tö maksus ta. Astiakohtaiset tyhjennysmaksut vaihtelevat kuntien välillä. Tämä johtuu siitä, että jätteenkuljetus on kilpailutettu kunnittain ja kuljetusmaksu on eri kunnissa erisuu rui nen. Jätteenkäsittelymaksu on sama kaikkien lautakunnan kuntien osal ta. Lisämaksuja voidaan laskuttaa poikkeavien tyhjennysolosuhteiden pe rus teel la. Sekajätteen aluekeräyspisteen käyttömaksut on jaettu kolmeen mak su luok kaan: 1) vakituinen asunto, yhden hengen talous, 2) vakituinen asunto (kaksi tai useam pi asukasta) ja 3) vapaa-ajan asunto. Aluekeräysmaksut ovat yhtä suuret kai kis sa kunnissa. Osa aluekeräysverkoston kustannuksista katetaan pe rus maksuja jäteastioiden tyhjennysmaksutuloilla. Näin osa aluekeräysjärjestelmän yleisis tä ylläpitokuluista sekä järjestelmän luvattomasta käytöstä aiheutuvista kuluis ta jaetaan kaikkien kuntalaisten maksuihin, eivätkä kustannukset ko ko naisuu des saan kohdennu asianmukaisesti aluekeräyspisteen käyttömaksunsa maksa vil le kuntalaisille. Muutokset kunnan jätehuollon toimintakentässä Jätelautakunnan toimialueella ollaan siir ty mäs sä sekalaisen yhdyskuntajätteen kä sit te lys sä kaatopaikkasijoituksesta jät teen polt toon. Muutos johtuu kaa to paikka-ase tuk ses sa (VNa 331/2013) bio ha joa van ja muun orgaanisen jätteen kaa topaik ka si joit ta mi sel le asetetusta rajoituksesta, joka as tuu voimaan Koska Itä-Suomen kuntien jätteenkäsittelyyn käytettävä Riikinvoima Oy:n jät teenpolt to lai tos on vielä rakenteilla, on suunnitelmana sijoittaa jätelautakunnan alueen sekajäte Kontiosuon kaatopaikalle poikkeusluvalla vielä vuoden 2016 ajan. Suomen hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen kaatopaikalle toimitettavan jät teen jäteveron korotuksesta. Odotettavissa on kaatopaikalle toimitettavan jät teen jäteveron korotus 55 eurosta 70 euroon tonnilta eli veron korotus on 27 % alkaen. Jätetaksaehdotuksessa korotus on huomioitu osittain, kaa to paikal le sijoitettavien jätelajien käsittelymaksun 5 %:n korotuksena. Tämä vai kut taa sekä massan mukaan hinnoiteltavien jätekuormien vastaanottohintaan jä te keskuk ses sa että sekajäteastioiden tyhjennyshintoihin.

3 Pakkausjätteen tuottajavastuu laajenee vuoden 2016 alussa. Tämän vuoksi kierrä tet tä vien pakkausjätteiden ekopisteverkosto ja sen hallinta tulee uu dis tu maan. Osa nykyisin Puhas Oy:n ylläpitämistä ekopisteistä siirtynee pak kaus jät tei den keräysverkostosta vastaavan Rinki Oy:n ylläpitämiksi ja osin nykyisiä pis tei tä voitaneen poistaa pisteen sijaintialueelle tulevan uuden pisteen takia. Uu del leenjär jes te ly jä tehdään porrastetusti vuoden 2016 aikana. Rinki Oy:n ke räys pis te verkos ton varmistuttua jätelautakunnan tulee yhdessä kunnallisen jä te huol to yh tiön ja kuntien kanssa vuoden 2016 aikana arvioida täydentävän eko pis te ver kos ton tarvetta ja toteutusta, todennäköisesti jätehuollon pal ve lu ta so asia kir jan päivittämisen yhteydessä. Tässä vaiheessa valmistaudutaan nykyisen eko pis tever kos ton hallittuun osittaiseen purkamiseen uusien ja korvaavien pis tei den avautuessa. Pisteiden poistaminen aiheuttaa kustannuksia, eikä ke räys me tal lin myynnistä aiemmin saatuja tuloja ole enää käytettävissä, kun me tal li pak kaus jä te on luovutettava tuottajien käsittelyyn. Näin ollen jätetaksassa pe rus mak sus sa varaudutaan vielä vuoden 2016 osalta ekopisteverkostosta aiheutuviin kus tannuk siin. Jätehuoltoviranomaisen toimintakulut nousevat eurosta eu roon (alv 0 %). Kulujen kasvu perustuu henkilöstösuunnitelman mukaiseen mää rä aikai sen henkilöstön palkkaamiseen (1 htv) sivukuluineen. Osa toimintakulujen kas vus ta katetaan aiemmilta vuosilta kertyneestä ylijäämästä. Sekajätteen aluekeräysjärjestelmän kus tan nuk set tulevat kuluvanakin vuonna ylit tä mään merkittävästi sekä käyt tö mak suis ta saatavat tulot että järjestelmän bud je toi dut vuosikustannukset. Osa verkoston ylläpitoon liittyvistä kus tan nuksis ta (mm. astioiden hankinta ja kun nos sa pi to, lumityöt ja puh taa na pi to, pis teiden siivous) on katettu perusmaksussa ja astiatyhjennysmaksuissa kerättävillä tu loil la. Aluekeräysverkostoa on uudistettu ja pisteiden käytön seurantaa ke hitet ty kuluvana vuonna. Vapaamatkustajuus eli pis tei den luvaton ja ohjeiden vastai nen käyttö aluekeräysmaksua maksamatta on yhä yleistä. Jätelautakunta on te hos ta nut kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymisen seurantaa, minkä seurauk se na pisteiden käyttäjiä on saatu laskutuksen piiriin. Kustannusten kuriin saa mi nen edellyttää yhä asiakasrekisterin päivittämistä sekä muutoksia kun talais ten pisteiden käyttötavassa, jotta luvaton käyttö ja aluekeräykseen so vel tumat to man jätteen vieminen pisteisiin vähenisi. Koska suuri osa mm. seurantaan ja siivoamiseen liittyvistä kustannuksista aiheutuu muiden kuin alue ke räys pisteen käyttömaksunsa maksavien kuntalaisten vuoksi, kokonaiskustannusten koh dis ta mi nen ainoastaan alue ke räys mak sun asianmukaisesti maksaville jä temak su vel vol li sil le ei olisi tasapuolista. Myös tulevana vuonna osa ylläpidon kustan nuk sis ta on sisällytetty pe rus mak suun ja kiinteistöittäisen jätteenkeräyksen tyh jen nys mak sui hin. Muutokset nykyiseen jätetaksaan verraten Suuria maksutasoon vaikuttavia muutoksia ei esitetä. Kaatopaikalle toi mi tet tavien jätteiden käsittelyhintojen nousun vuoksi sekajäteastioiden tyh jen nys hin toihin tulee korotus, joka on keräysvälineen koosta riippuen 2 3 % (esim. 660 lit ran astian tyhjennyshinta nousee 0,40, sis. alv 24 %). Käsittelyhinnan korotus (5 %) johtuu kaatopaikkasijoitettavan jätteen jäteveroon odotettavasta ko ro tuk ses ta.

4 Kerran vuodessa laskutettava perusmaksu nousee ehdotuksen mukaan va ki naises ti asuttujen asuntojen osalta 2,06 eurolla ja vapaa-ajan asuntojen osalta 1,01 eu rol la. Korotuksen perusteet on jaettavissa kolmeen osaan. Ensinnäkin ne Puhas Oy:n toimintakulut, jotka katetaan perusmaksulla, nousevat ensi vuonna erityi ses ti jäteneuvonnan osalta. Ekopisteverkoston ylläpitoon on edelleen va raudut tu kuten kuluvana vuonna. Vaikka vastuu keräyspisteverkoston jär jes tä mi sestä siirtyy lainsäädännön mukaan tuottajayhteisöille vuoden 2016 alussa, on varau dut ta va siihen, että vuoden 2016 aikana päällekkäiset pisteet poistetaan hal litus ti ja tehdään tarkempi suunnitelma täydentävän pakkausjätteiden eko pis teke räyk sen järjestämisestä, kun tuottajayhteisöjen keräysverkosto on tar kas ti tiedossa. Toiseksi jätelautakunnan toimintakulujen kasvu nostaa pe rus mak sun jätelautakuntaosaa. Lautakunta on hyväksynyt vuoden 2016 ta lous ar vio esi tykses sään toimintakulujen nousun. Kolmanneksi perusmaksua korottaa se, että aluekeräyspisteen käyttömaksuihin ei esitetä tehtävän korotusta se ka jät teen käsittelyhinnan noususta huolimatta, vaan taksaehdotuksen mukaan alue ke räysjär jes tel män kokonaisuutena kasvavat kustannukset katetaan pe rus mak sun kautta. Vaikka aluekeräysjärjestelmän kustannusten muilta osin odo te taan hieman laskevan, kokonaisjätemäärä ja siten käsittelykulut näyttävät kas va van. Perusmaksun korotus on suhteessa hieman pienempi vapaa-ajan asun noil le sen vuoksi, että jätelaskutuksen piiriin kuuluvien vapaa-ajan asuntojen mää rä on kasvanut suhteessa enemmän kuin vakinaisten asuntojen määrä. Kun ta osat pienenevät muutamilla senteillä samasta syystä. Kontiosuon jätekeskuksen punnittavien jäte-erien vastaanottomaksujen korotus on 5 % niiden kaatopaikalle toimitettavien jätelajien osalta, joita jäteveron ko rotus koskee (11 eri jätelajia). Korotus koskee sekä kunnan ensisijaiselle että tois sijai sel le vastuulle (TSV) kuuluvia maksuja. Jätekeskuksessa sekä jäteasemilla vastaan otet ta vien maksimissaan 2 m3:n tai 300 kg:n suuruisten henkilöauto- ja paket ti au to kuor mien hinnoittelu ei muutu, lukuun ottamatta ehdotettua ra ken nustai purkujätteen henkilöautokuorman maksun laskua 17,50 eurosta 15 eu roon (sis. alv 24 %). Lisäksi maksuperusteita koskeva osa on tarkastettu vastaamaan vuoden 2016 tilan net ta tehden pieniä muutoksia mm. käsitteisiin. Taksataulukoissa jätesäkkien kul je tus hin taan on lisätty 0,05 yhtenäisesti muiden keräysvälineiden mukaan ja poistettu jätehuoltomääräysten vastaisten 360 ja 660 litran biojäteastioiden tyhjen nys mak sut. Jätteenkuljetuksen lisämaksuihin on lisätty tuntiveloitus. Arvonlisäveron tai kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin muu tok seen pe rustu via korotuksia ei ole tapahtunut. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää asettaa korjattujen liitteiden mukaisen jä te tak sa luonnok sen jul ki ses ti nähtäville väliseksi ajak si jätelautakunnan in ternet si vuil le, Ilo mant sin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien virallisille ilmoi tus tau luil le se kä Joensuun kaupungin lupa- ja viranomaistoimintojen il moitus tau lul le (Muun ta mon tie 5, Joensuu) ja

5 varata asianosaisille mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta hallintolain 41 :n mukaisesti mennessä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.