Opteri. tarinoita työelämäosaajilta. Kiipula

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opteri. tarinoita työelämäosaajilta. Kiipula"

Transkriptio

1 Opteri tarinoita työelämäosaajilta Kiipula

2 Opteri - tarinoita työelämäosaajilta Toimituskunta Anne Heikkinen Eeva-Kaarina Leskinen Leena Piha ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kiipula 2007 Julkaisija Kiipulasäätiö Kiipulantie Turenki puh. (03) faksi (03) Ulkoasu ja taitto OffsetKolmio Hämeenlinna 2007

3 Sisällys OPTERI-projekti opettajat työelämäosaajiksi...4 Lukijalle...5 Kiipulan ammattiopisto...6 Vanha merikarhu muistelee...8 Projektipäällikkö, Koutsi-projekti, Arto Vehkomäki Viime vuosituhannella vodkaa, tänään pullakahvia...10 Erityisopettaja Kauno Jansson Kari koulutiellä...15 Erityisopettaja Kari Kiviranta Päiväkirjan kertomaa...18 Erityisopettaja Heikki Rainio Oppimassa Tampereen työvoimatoimistossa ja Pirkanmaan TE-keskuksessa...20 Erityisopettaja Tuula Lahti Yrittäjyyden reittejä tutkimassa...23 Erityisopettaja Ilpo Tyynelä Sainko muuta kuin t-paidan?...25 Erityisopettaja Jukka Kääriäinen Uusia näkökulmia työhön...30 Erityisopettaja Hannu Lumijärvi Omaa ja opiskelijoiden työtä oppimassa Ruotsissa...35 Erityisopettaja Marjo Martinsen Viikkoni liiton miehenä...40 Taideterapeutti Hannu Aulio

4 OPTERI-projekti opettajat työelämäosaajiksi Projektin toteutusaika on ; Etelä-Suomen lääninhallitus on myöntänyt tälle projektille jatkoa asti. Projektin tavoitteena on kehittää oppilaitoksen ja työelämän välistä yhteistyötä niin, että työssäoppiminen toimii todellisena oppimisympäristönä ja tukee erityisopiskelijoiden ammatillista kasvua ja edistää heidän työllistymistään. Tavoitteet opettajien työelämäosaamisen kehittäminen työssäoppimisen laadun parantaminen erityisopiskelijoiden tuen tarpeen huomioon ottaminen työssäoppimisessa erityisopiskelijoille soveltuvan työssäoppimispaikkaverkoston kehittäminen erityisopiskelijoiden työllistymisen edistäminen Toiminta työelämäosaajakoulutus opettajien ja opiskelijahuollon työntekijöiden työelämäjaksot (koulutusalakohtaiset jaksot ja opiskelijoiden työllistymistä tukevat jaksot) työpaikkaohjaajakoulutus työelämäyhteistyön kehittäminen yhteistyön kehittäminen erityisopiskelijoiden työllistymistä tukevien organisaatioiden kanssa Vuoden 2006 loppuun mennessä 19 opettajaa ja kolme opiskelijahuollon työntekijää on ollut työelämäjaksolla. Työpaikkaohjaajiksi on vuoden 2006 loppuun mennessä koulutettu projektin puitteissa 87 työntekijää; lisäksi 10 Kiipulan ammattiopiston opettajaa osallistui koulutukseen. Uusien työpaikkaohjaajien koulutusta tullaan jatkamaan. Työpaikkaohjaajakoulutukset on toteutettu pääosin lähiopetuksena joko Kiipulassa tai työpaikoilla. Projektin puitteissa kehitetään myös ns. jalkautettua työpaikkaohjaajakoulutusmallia ja tuotettiin verkkomateriaali työpaikkaohjaajakoulutuksen verkkototeutuksen tueksi. Projektin verkostoyhteistyö on keskittynyt työelämäyhteistyöhön. 4

5 Lukijalle Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on tuottaa työmarkkinoille osaavia uusia työntekijöitä. Työelämäyhteistyötä on vahvistettu entisestään ja oppiminen on osittain myös siirtynyt työpaikoille. Koulutustarpeiden muuttuminen ja työelämän kanssa tiivistynyt yhteistyö ovat tuoneet myös opettajille uusia haasteita. Opettajilta vaaditaan entistä enemmän työelämän tuntemusta ja ajan tasalla pysymistä sekä taitoa nähdä tulevaisuuteen. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa työskentelevien opettajien on lisäksi tärkeää löytää opiskelijoilleen soveltuvia työtehtäviä ja tukea myös opiskelijoidensa työllistymismahdollisuuksia. Kiipulan ammattiopistossa näihin haasteisiin on lähdetty vastaamaan mm. Opteri-projektin avulla, joka tukee henkilöstön osaamisen kehittymistä ja edesauttaa arjen työelämäyhteistyön kehittämistä. Opteri-projekti on Euroopan sosiaalirahaston ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama projekti ja ajoittuu vuosille Opteri-projektissa työelämäjaksoille on osallistunut opettajia, ohjaajia ja opiskelijahuollon työntekijöitä. Työelämäjaksojen tavoitteena on ollut koulutusalakohtaisen osaamisen ja ammattiopiston työssäoppimisen järjestämiskäytäntöjen kehittämisen lisäksi mahdollisuus kehittää henkilökohtaista osaamista opiskelijoiden työelämään siirtymisen tukemisessa. Työelämäjaksolle osallistujat ovat voineet olla osan työelämäjaksostaan tutustumassa johonkin organisaatioon tai hankkeeseen, joka edistää tukea tarvitsevien työllistymistä. Tässä vaiheessa, kun projektin viimeinen vuosi on käynnistynyt, 19 opettajaa ja kolme opiskelijahuollon työntekijää on ollut työelämäjaksolla. Yhteenlaskettuna työelämäjaksojen määrä on lähes kolme henkilötyövuotta. Projektin toiminta-ajan jatkuessa vuoden 2007 loppuun, työelämäjaksolle pääsee vielä ainakin kymmenen työntekijää. Työelämäjaksot ovat herättäneet paljon kiinnostusta, ja jaksoilta saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Sen lisäksi, että osallistujat ovat saaneet tilaisuuden päivittää ammatillista osaamistaan, ovat he tehneet ammatillista koulutusta tunnetuksi ja kehittäneet yhteistyön muotoja työpaikkojen kanssa. Niin - ja saaneet mahdollisuuden irtaantua hetkeksi oppilaitoksen arjesta. Tämän julkaisun tarinat ovat syntyneet ammattiopistossa järjestetyssä kirjoittajakoulussa, johon työelämäjaksolle osallistuneilla oli mahdollisuus osallistua. Koulutuksen tavoitteena oli tukea artikkelin kirjoittamisprosessia ja tarjota mahdollisuus yhteistoiminnalliseen luovaan kirjoittamiseen. Lämpimät kiitokset kirjoittajakoulumme opettajalle Timo Montoselle. Toivomme, että onnistumme tässä tarinajulkaisussa välittämään kokemuksiamme työelämäjaksoista, kaikista niistä hauskoista, hankalista ja opettavaisista hetkistä ajatuksista ja ihmettelystä. Toivomme myös, että tarinamme ja esimerkkimme kannustavat lukijoita tarttumaan uusiin haasteisiin ja tilanteisiin! 5

6 Kiipulan ammattiopisto Kiipulan ammattiopisto tarjoaa sekä nuorten että aikuisten ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Ammattiopisto kehittää myös työelämälähtöisiä koulutusmalleja ja huolehtii työelämän ja erityisopetuksen palveluja kehittämistehtävistä. Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelussaan tukea tarvitseville opiskelijoille. Tuen tarve on hyvin yksilöllistä - se vaihtelee terveyden ja oppimisvaikeuksien tukemisesta aina arjessa olemisen ja elämisen tukemiseen. Oppilaitoksemme on valtakunnallinen ja ammatillisen perustutkinnon opiskelijoistamme noin puolet on kotoisin Etelä-Suomen läänin alueelta. Kiipulan ammattiopiston ammatillisena erityisopetuksena tarjotaan liiketalouden, puutarhatalouden, tietojenkäsittelyn sekä tekniikan ja liikenteen alan ammatillista peruskoulutusta. Tavoitteena on kokonaisvaltainen ammatillinen koulutus, jonka avulla oppilaitoksesta valmistuneet opiskelijat työllistyvät heidän kykyjään ja voimavarojaan vastaaviin työtehtäviin. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen lisäksi erityisopetuksena on tarjolla myös valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Valmentava koulutus toimii usein siirtymävaiheena perustutkintokoulutukseen. Aikuiskoulutuksen ja ammatillisen erityisopetuksen toimialueillamme opiskelee yhteensä noin 700 opiskelijaa, joista noin puolet saa ammatillista erityisopetusta. Erityisoppilaitosten opiskelijoiden tuen tarpeen muututtua entistä haastavammaksi on opetushenkilöstön osaamiselle ja koulutuksen järjestämiselle tullut uusia haasteita. Tänä päivänä oppimisessa korostuvat työvaltaiset menetelmät, työpaikoilla tapahtuva oppiminen ja toisen siirtymän tukeminen. 6

7 7

8 Vanha merikarhu muistelee (No saahan sitä toivoa...) Projektipäällikkö, Koutsi-projekti, Arto Vehkomäki Huhtikuu 2005 Mistä johtuu, että opettajista puhuttaessa aina viitataan siihen, että he eivät ole olleet oikeissa töissä. Tai he ovat olleet oikeissa töissä viimeksi esimerkiksi 15 vuotta sitten. Tästä voi vetää sen nopean johtopäätöksen, että oikeat työt ovat niitä mitä opettajat eivät tee. Omituista puhetta kertakaikkiaan. Itse olen ollut oikeissa töissä, siis ennen opettajaksi ryhtymistä, viimeksi seitsemän vuotta sitten. Se on jo varsin pitkä aika. Millaista siellä oikealla työpaikalla on? Osaisinkohan vielä tehdä muuta kuin opettajan työtä? Onko osaamisellani arvoa työmarkkinoilla ja onko se ajantasaista? Kyllähän tilanne on kuitenkin niin, että minä olen sentään ammatillinen erityisopettaja. Turha minulle on kenenkään tulla sanomaan, miten hommat tehdään. Kyllä minä osaan työt opettaa. Jos opiskelija ei opi, kun minä opetan, niin vika on opiskelijan asenteessa. Tai sitten se on tyhmä. Toisaalta, olisi se kiva nähdä vähän muitakin paikkoja kuin tämä oma oppilaitos. Nyt olisi mahdollisuus päästä opettajan työelämäjaksolle. Millaisen työpaikan näkemisestä ja kokemisesta olisi hyötyä? Mihinkään kauas en ainakaan lähde. Ja työaika ei ainakaan saa olla yhtään pidempi kuin nyt. Jos vois mennä semmoseen paikkaan, mistä on varmasti hyötyä itselle. On tää kyllä vaikeaa. Hommat vaan kasaantuu sillä välin ja sitten saa tehdä niska limassa, kun palaa. Ei taida maksaa vaivaa. 8

9 Elokuu 2005 No pakko se kai on sitten lähteä sinne työelämäjaksolle. Kärttävät lähtemään, kun ei ole kuulemma tarpeeksi halukkaita. Ja juuri kun siirryin muihin tehtäviin. Enhän mä ole enää edes opettajana. Hommat on ihan tarpeeksi sekaisin ilman mitään ylimääräisiä jaksojakin. Mutta ei voi mitään. Tampereellahan on se Silta-Valmennusyhdistys ry. Se tekee myös töitä erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa. Sen puoleen sitä ei ainakaan tarvii enempiä perustella. Mä mitään perusteluja ala keksimään. Niin ja onhan siinä sitten sekin hyvä puoli, että niiden tarjoamat koulutukset ovat ihan eri aloja kuin oma ala. Ei tarvitse osata mitään eikä ole pelkoa munaamisesta. Enkä mä kyllä mitään enää osaakaan. Taatusti en saisi mitään muuta kuin opettajan hommia. Syys-lokakuu 2005 Mikähän älynväläys tämäkin oli. Ajaa nyt sadan kilometrin päähän joka päivä. Olisi parasta olla vaivan arvoista. No ainakin saa taukoa arkeen ja tavallisiin hommiin. Voihan sitä jotain oppiakin, jos ei pidä varaansa. Ainakin näkee miten muut tekee hommia. Eipähän sitten tee itse samoja virheitä. Marraskuu 2005 Oli se vaan mielenkiintoista nähdä se autokorjaamolla toteutettava autoalan koulutus. Ja cateringalan koulutus oikeassa lounasravintolassa oli myös varsin vekkuli. Mukava ilmapiiri molemmissa ja oikeaa työn kautta oppimista. Sekä henkilöstö että opiskelijat tuntuivat viihtyvän hyvin. Vaikka kyllähän se niin on, että tommoset villitykset tulee ja menee. Onhan noita nähty. Meillä on ainakin ihan turhan kokeilla mitään uutta. Kyllä vanhat konstit puree paremmin. Syyskuu 2006 Olisihan se pitänyt arvata. Työelämäjaksosta on jo vuosi ja nyt se on jäänyt kummittelemaan. Kävivät tekniikan- ja liikenteenalan opettajatkin tutustumassa Sillan touhuihin ja hurahtivat jotenkin kai niiden juttuihin. Niin ja sitten on se artikkelin kirjoittaminen. Nyt pitäisi muka kirjoittaa juttu niistä työelämäjakson kokemuksista tai jotain. On oikein Helsingistä asti joku sparraamassa meitä. Semmonen vaan pieni juttu, että enhän mä muista koko jaksosta enää mitään. No yksi juttu tulee kyllä väkisin mieleen. Oli tosi hyvät ruoat siellä lounasravintolassa. Eivät säästelleet voita ja kermaa. Että semmosta... 9

10 Viime vuosituhannella vodkaa, tänään pullakahvia Erityisopettaja Kauno Jansson Kaksikymmentä vuotta oli vierähtänyt siitä, kun edellisen kerran ajelin töihin paikallisen puhelinyhtiön toimipisteeseen. Nyt pääsin huristelemaan moottoritietä, kun silloin aikoinaan painelin paikallistietä. Työnantajan kanssa oli sovittu, että olisin töissä kaksi kuukautta useammassa työyksikössä työelämään tutustumisjakson aikana. Aikoinaan tein töitä puhelinkeskuksissa ja puhelinliittymiä asentavassa ryhmässä. Silloin työ oli keskuslaitteiden puhdistamista ja korjaamista. Nyt releet ovat vaihtuneet tietokoneisiin ja mikropiireihin. Nämä laitteet eivät tarvitse juurikaan mekaanista huoltamista. Tietoliikenteen kehitys on ollut valtavaa. Jos autoa olisi kehitetty samalla lailla kuin puhelinkeskustekniikkaa niin mersu maksaisi viisitoista euroa ja mahtuisi liivintaskuun. Laajakaistan asennus oli yksi niistä viidestä työporukasta, joiden mukana olin. Neljä muuta olivat turvapalvelu, sisä-/kuituverkot, kaapelitelevisio ja laajakaistan keskustiimi. Mennessäni uuteen ryhmään ajattelin, että jos olisinkin opiskelija työssäoppimisen jakson ensimmäisenä aamuna. Oli masentava kokemus. Aamulla saavuin hyvissä ajoin taukotilaan, jossa työntekijät kertoivat toisilleen, mitä viimeisen vuorokauden aikana on tapahtunut. Huuli lensi ja nauru raikui. Astuessani ovesta muutama asentaja kiiruhti seinällä olevan lokerikon luokse ja otti sieltä sen päivän työlistat, kaappasi kannettavan tietokoneen mukaansa ja häipyi johonkin. Tiesin vanhastaan, että on joitakin tyyppejä, jotka eivät kaveria itselleen mukaansa työmaalle ota. Heille on vakiintunut työn tekemiseen oma päivärytmi. Huoneeseen jäänyt väki oli osittain vanhoja tuttuja ja entisiä opiskelijoitamme, joille voin sanoa, että lähden tänään sinun mukaasi. Pitivät minua jonain kellokallena tai muuna urkkijana. Eräs piti minua työelämään tutustujana niin, että ihmetteli kovasti, kun sanoin olevani valmis tekemään töitä hänen kaverinaan. Puhelinliittymien asennus on vaihtunut laajakaistojen kytkemiseen Viime vuosituhannella päivittäiset työtehtävät olivat lähinnä lankapuhelinliittymien asentamista. Puhelin ja päivälehti olivat silloin sellaiset asiat, jotka katsottiin kuuluvan jokaiseen talouteen. Ensimmäisen pirinän kuuluminen keittiön seinällä tai eteisen pöydällä olevasta vihreästä puhelimesta oli suuri tapahtuma. Niin suuri, että eräskin emäntä puhelimen saatuaan kattoi pöytään kolme juomalasia ja 10

11 kaatoi ne täyteen vodkaa. Nyt otetaan pojat uuden puhelimen harjakaiset oli lähinnä käsky eikä kehotus. Oli siinä selittäminen, että seuraava asiakas odottelee jo omaa puhelintaan. Vaikka ei se pahaakaan olisi tehnyt, kun puhelinkaapelin vetäminen oli usein risukoissa hirvikärpästen ja hyttysten seassa rypemistä sekä tolpissa roikkumista. Maailma muuttuu ja sen myötä lankapuhelin on saanut lähteä monesta taloudesta. Itse en siitä luovu. Soitan sillä silloin, kun matkapuhelimeni akku on tyhjä. Sanomalehden tilaaminen on vähentynyt nuoremman polven keskuudessa. Ilmaisjakelulehdet ja lehtien verkkoversiot varmaankin vaikuttavat tähän asiaan. Työelämäjakson aikana asensimme laajakaistoja lankapuhelimien tilalle. Helppoahan se nyt oli, kun oli valmiit, viime vuosituhannella tehdyt linjat, joita pitkin liittymän voi kytkeä. Huomattava muutos on tapahtunut myös harjakaisissa olevien tarjottavien kohdalla. Vodka on vaihtunut kahviin ja pullaan. Asentaja tulee ja ottaa kengät pois Puhelinliittymän ja laajakaistan asennuksesta on usein tuttua se osuus, kun asentaja tulee kotiin, ottaa kengät pois, tuo tullessaan puhelinkoneen tai laajakaistamodeemin. Asentaja liittää puhelimen seinärasiaan, laajakaistan tapauksessa modeemin tietokoneeseen ja tekee tarvittavat määritykset, laittaa kengät takaisin jalkaan ja lähtee. Tämän jälkeen koko maailmanlaajuinen puhelin- tai tietoverkko on käytettävissä. Asentaja on tänään asiakaspalvelija. Hänellä on määrätyt säännöt, miten asiakkaiden kotiin mennään. Asennustilanne on kuitenkin jonkinlaista kotirauhan häirintää. Puhelinliittymiä aikoinaan tehtäessä ei törmännyt ollenkaan sellaiseen kysymystulvaan, mihin tänään joutuu, kun astuu asiakkaan ovesta sisään. Ihmiset tietävät asioista paljon enemmän ja ovat näin kiinnostuneita tietämään lisää. Ohjeena on, että jos itse ei tiedä kysymykseen vastausta, niin otetaan yhteyttä sellaiseen henkilöön, joka on sen alan asiantuntija. Vastaus pyritään asiakkaalle saamaan heti, jos mahdollista. Asentaja toimii myös erilaisten laitteiden myyntiedustajana, joten asiakaspalvelutaitojen osaaminen on lähes yhtä tärkeää kuin asennusosaaminen. Tilataan laajakaista sitten mistä kaupasta vaan, ensimmäisiä tehtäviä on lähteä selvittämään, minkä paikallisen puhelinoperaattorin alueella asennusosoite on. Edellä tuli esille se, että lähes jokaiseen suomalaiseen kiinteistöön on asennettu valmiiksi lankapuhelimen liittymä. Nyt käytetään sitä asiaa hyväksi. Paikallisen puhelinoperaattorin suunnitteluosasto selvittää kytkennän keskuksessa olevan liitännän kaapeliriman ja tilaajan kiinteistön jakamon välille. Keskuksesta lähtee kaapeleita eri suuntiin. Nämä kaapelit on päätetty maastossa olevissa jakokaapeissa oleville rimoille. Jakokaapeista lähtee kaapeleita taas eri suuntiin niin, että jokaiseen kiinteistöön voidaan laajakaista kytkeä. Liitännän asetuksissa määritellään, millä nopeuksilla tilaaja voi verkossa liikennöidä. Yleisimmät nopeudet, jotka tilaajia tänään kiinnostavat, ovat 512 kbit tilaajalta verkkoon ja 1 Mbit verkosta tilaajalle. Laajakaistan kuukausimaksu määräytyy liittymän nopeuksien mukaan. Silloin, kun laajakaistaa ei ole tilattu paikalliselta operaattorilta, esimerkiksi Hämeen Puhelimen alueella asuva tilaa Elisalta, joutuu Elisa tilaamaan kytkentätiedot ja kytkentätyön Hämeen Puhelimesta. Otatko avaimet käteen vai asennatko itse? Laajakaistan voi tilata avaimet käteen -asennuksena tai sitten niin, että asentaa tarvittavat ohjelmat ja modeemin itse. Asentaja tekee vain linjan kytkentätyön ja kokeilee keskuksessa, että linja toimii oikein. 11

12 Avaimet käteen -tapauksessa asentaja tulee kotiin. Ensi työkseen hän riisuu kengät. Laajakaistan tarvitsemat ohjelmat asennetaan tilaajan yhteen tietokoneeseen. Koneessa on yleensä verkkokortti jo valmiina. Toinen tehtävä on viruksien torjuntaohjelman asentaminen, mikä tapahtuu yleensä asentajan mukana olevalta muistitikulta tai cd-levyltä. On todettu, että jos ei tietokoneessa ole minkäänlaista virusturvaa valmiina ja lähtee verkosta turvaohjelmaa hakemaan, niin virus usein tulee ennen kuin virusturvaohjelma on saatu ladattua. Virusturvaohjelma hakee verkosta automaattisesti uusimman ohjelmaversion, jos tällainen toiminto on tilattu. Jos automaattista virusturvapäivitystä ei ole, niin tietokone on sekaisin viimeistään muutaman viikon päästä. Laajakaistamodeemin asetukset, esimerkiksi palomuuri, tehdään kannettavalla tietokoneella ja sen jälkeen internetverkko on käytettävissä heti kun internet-selaimen asetukset on laitettu kohdalleen. Tilaajan koneeseen laitetaan vielä sähköpostiyhteys kuntoon, jonka jälkeen kaikki on kunnossa. Silloin, kun taloudessa on käytössä lankapuhelinliittymä, laitetaan jokaiseen puhelinrasiaan suodatin, jotta laajakaista toimii oikein. Usein tässä vaiheessa juodaan pullakahvit, laitetaan kengät jalkaan ja lähdetään seuraavaan paikkaan. Mennään me kauniissa järvimaisemassa toimivaan kuntoutuskeskukseen. Saimme keväisenä aamuna tehtäväksemme laajakaistan asennuksen maaseudulla olevan kuntoutuskeskuksen alueella asuvan tilaajan kotiin. Pajut kukkivat keltaisena rivitalon pihalla kaartaessani auton aivan asunnon rapun eteen niin, että kaveri voi siirtyä suoraan autosta rappusilla olevalle matolle. Perinteen mukaan puhelinmies ei kävele yhtään ylimääräistä askelta. Ovikellon napin painamisen tuloksena ovi avautui. Tervehdysten vaihdon jälkeen tuulikaapissa otimme kengät pois. Tilaaja vastusteli kenkien riisumista. Epäili ehkä, että parketille tulee sukistamme ikäviä läiskiä. Emme välittäneet vastusteluista, vaan riisuimme, koska ohjeet ovat sellaiset. Laajakaistamodeemin tilaaja oli ostanut itse kaupasta. Kytkentä piti suunnitteluosaston mukaan olla perille valmis, joten homma piti olla todella helppo. Lähes aina helpot työt osoittautuvat jossain vaiheessa vaikeiksi ja niin tämäkin. Huoneistosta oli poistettu puhelinyhteyden tarvitsema kytkentä vuosi aikaisemmin ja sen käyttämä pari oli otettu muuhun käyttöön. Jouduimme kytkemään alueverkossa uuden parin. Mittasimme huoneistosta kaapelitutkalla, miten pitkälle yhteyttä riittää, tuloksena saimme 120 m. Päättelimme, että pääte pitää olla jossain 120 m päässä. Alkoi lähimmän jakopaikan etsiminen. Alueesta ei ollut minkäänlaista karttapohjaa, johon kaapelien 12

13 jakopaikat olisi merkattu. Salapoliisin ammattitaitoa vaativan työskentelyn jälkeen jakopaikka löytyi. Se oli puutarhan työtilan vintillä. Sinne pääsi katossa olevasta luukusta, kun ensin raivasi luukun kohdalla olevalta pöydältä tulppaanit ja pöydän vierestä tulppaaninippujen sitojan pois sekä nousi pöydälle. Luukusta menimme tikkaiden avulla vintille. Pääte löytyi. Seuraavaksi piti selvittää, mikä päätteen pareista menee tilaajalle päin. Kipusin alas tikapuita pöydälle ja siitä alas lattialle. Tulppaaninippujen sitojan kasvot hehkuivat pöydältä poistettujen tulppaanien punaisena. Menin tilaajan huoneistoon, otin tuulikaapissa kengät pois ja kävin olohuoneessa laittamassa äänilähteen huoneiston puhelinrasiaan. Näin löytäisimme oikean parin. Puutarhalle mennessäni sadattelin, kun olin taas tänäkin aamuna laittanut nauhakengät jalkaan. Huoneistosta tuleva pari löytyi ja kytkimme sen eteenpäin tulevan kaapelin parille 16. Kapusimme tikkaita alas pöydälle ja siitä lattialle. Helpottuneen näköinen tulppaanityttö pääsi jatkamaan työtään. Lähdimme etsimään tulevan kaapelin toista päätä. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja valaisi alueen historiallisia rakennuksia lämmittäen myös meidän mieltämme ajaessamme autolla ruokalarakennusta kohti. Huomiomme kiinnittyi kahteen hevoseen, jotka käyskentelivät kuraisessa tarhassa. Hevosista virisi kiintoisa keskustelu. Olemmehan molemmat hevosten omistajia. Kaverilla tosin on poneja, mutta kuitenkin juttua riitti. Palataan aiheeseen ja mennään ruokalan alakertaan. Ruokalarakennuksen alakerrassa oli jakamo, johon kaapeli tuli keskukselta päin. Arvaat varmaan, että sieltä äänilähteen ääntä ei löytynyt. Menimme päärakennuksen kellariin ja etsimme itsellemme ovien avaajaa, koska mukana olleet avaimemme eivät sopineet jokaiseen oveen. Oikean avaimen omistava ovien avaaja avasi oven. Kellarista löytyi tyypillisen sekainen ja tunkkainen vaihdehuone. Sieltä puuttui vain talonmiehen auton talvirenkaat, jotka yleensä varastoidaan puhelintiloihin. Seinällä olevilta rimoilta löytyi ääni vain toiselta johtimelta eli parin toinen johdin oli vialla. Usein jätetään viallisen parin ruuvit löysälle, ettei kukaan yritä kytkeä linjaa sitä pitkin. Näin siis yleensä. Vaihdoimme sadatellen paria ja teimme kytkennän ruokalaan päin, jossa kävimme vielä tekemässä kytkennän keskukselta tulevaan kaapeliin. Takaisin puutarhalle, jossa tulppaaninippuja tekevä tuttavamme katsoi hieman hitaasti, kun sanoimme, että pöytä pitää taas tyhjentää ja hän voi huilata vähän aikaa. Nousimme pöydälle, avasimme kattoluukun ja kiipesimme ylös. Vaihdoimme parin vintillä. Soitimme tilaajalle ja pyysimme häntä laittamaan modeemin pistokkeen puhelinrasiaan, äänilähde ensin pois, ja katsomaan syttyykö vihreä valo linjan ylösnousun merkiksi ja se nousi. Laskeuduimme alas pöydälle ja tulppaanityttö pääsi taas jatkamaan työtään. Ulos päästyämme kuulimme, kuinka ovi lukittiin sisäpuolelta heti jälkeemme. Tulkitsimme asian niin, että puutarhalle vierailumme olivat tältä päivältä ohitse. Menimme vielä käymään tilaajan huoneistossa. Ajoimme autolla perille. Olihan puutarhan ja huoneiston välinen matka viisikymmentä metriä. Otimme kengät pois ja olohuoneessa olevaa tietokonetta tutkiessamme totesimme, että tilaajan koneessa oli melko vanha käyttöjärjestelmä. Verkkokortti puuttui, ja sitä ryhdyimme seuraavaksi asentamaan. Asennus ei onnistunut aivan helposti. Käyttöjärjestelmä tunnisti kyllä verkkokortin, vaan ei asentanut ajuria oikein. Välillä kone käynnistyi uudelleen kesken kaiken. Hiki tuli, vaikka ei ollut kyseessä ruumiillisesti kovin rasittava tehtävä. Vaikein asia siinä kohtaa on varoa sanojaan. Kiroilu tilaajan olohuoneessa ei ole suotavaa vaan kiellettyä. Lopulta 13

14 saimme verkkokortin toimimaan oikein. Virusturvan asennus kesti kotvan aikaa ja sähköpostin määrittelyt vähän vähemmän. Perheen lapset tappelivat koko ajan vieressä siitä, kuka pääsee ensimmäisenä verkkoon surffaamaan. Perheen äiti yritti rauhoitella lapsia sillä seurauksella, että piti lopulta itse suurempaa meteliä kuin lapset. Vastapaistetun pullan tuoksua en havainnut, vaikka kuinka haistelin. Kaverin kanssa yhtä aikaa pienessä rivitalon tuulikaapissa pylly vasten pyllyä yhdellä jalalla tanssiessani ja kenkiä jalkaan laittaessani mieleeni muistui, että nyt se 28 vuotta sitten tarjolla ollut vodkalasi maistuisi hunajalta. Pullan syönnistä pari kiloa pulskistuneen ajatuksia viimeisenä työpäivänä Ollut on ollutta, mennyt on mennyttä. Tiesin tutustumisjaksolle mennessäni, että työelämä on muuttunut paljon. Työssäoppimisen ohjausmatkat ovat hyviä työelämään perehtymistilanteita. Tietenkään silloin ei pääse niin hyvin selville siitä, miten teleasennus on kehittynyt ja mitä asentajan ammattitaito tarkoittaa tänään. Asiakaspalvelun taitamisesta oli jo edellä juttua. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa itsensä kehittämistä tekniikan eteenpäin menon takia. Erityisopiskelijan kohdalla nämä vaatimukset ovat usein liian isoja. Työtehtävistä löytyy kyllä myös heille sopivia tehtäviä. Kaapelien kytkeminen rimoille on yksi sellainen työvaihe, joka sopii meidän opiskelijoiden toisen vuosikurssin ohjelmaan. On vain saatava sellainen sopimus aikaiseksi, että kun kytkentätyö on tulossa, niin puhelinyhtiöstä otetaan meihin yhteyttä ja kerrotaan mitä pitää tehdä ja missä. Lukujärjestyksen pitää antaa periksi silloin, kun töitä on tarjolla. Myös valmentavan ryhmän opiskelijoista varmaan joku pystyy ohjaajan opastuksella tekemään kytkentätyötä, koska minäkin sitä osasin tehdä. Kahdenkymmenen vuoden aikana on työpaikoille ilmaantunut kiire-niminen ilmiö. Työntekijöiden määrä on vähentynyt samalla kuin työtehtävät ovat muuttuneet vaikeammiksi. Tietokone pitää hallita niin rauta- kuin ohjelmistotasolla. Vanhaa asiaa pitää poisoppia samalla kun uutta tietoa on omaksuttava. Silloin ennen hyvinä aikoina, jos pääsit paikalliseen puhelinyhtiöön töihin, niin voit rakentaa talon samalle paikkakunnalle. Työpaikka oli varma, ellet ryyppäämällä tai jotenkin muuten väärin toimien sitä menettänyt. Tänään yritykset ovat kirjautuneet pörssilistoille ja samalla työntekijästä on tullut nappula, jota kasvottomat sijoittajat potkivat paikasta toiseen. Yt-neuvotteluja käydään telealalla tuhkatiheään. Väkeä ei kuitenkaan kannattaisi vähentää liikaa. Ukkonen salamoineen on sellainen veijari, joka pitää kovasti puhelinkaapeleista. Onhan jokaisen käytössä olevan johdinparin toisella johtimella hyvä maadoitus, sillä puhelintekniikassa plussa on kytketty maihin. Salamointi tekeekin usein suurta tuhoa. Silloin tarvitaan korjaustaitoista henkilökuntaa. Näitä ja niitä ajattelin ajellessani viimeisen työelämään tutustumisjakson työpäivän illansuussa kotiin. Tunsin, miten onnellinen olin siitä, että kohtalo aikoinaan johti kaksi henkilöä Valintatalon kassajonoon peräkkäin. Tuon sattuman takia minusta tuli opettaja. 14

15 Kari koulutiellä Erityisopettaja Kari Kiviranta Ensimmäinen lukuvuosi Elettiin kevättä Oli huhtikuun ensimmäinen maanantai, aamu hieman utuinen. Lumesta oli jäljellä enää sulamattomat rippeet. Niiden sulamista olin odotellut koko kevään. Olo oli kuin pienellä ekaluokkalaisella: uusi aamu, uusi työpaikka. Kirjojen ja kynien sijaan keltaisessa repussani painoivat siniset työvaatteeni. Vihdoin tapasin opettajani, jonka ohjauksessa olisin seuraavan kuukauden. Siis Jorman, jota voin kutsua ohjaajakseni, no miten vaan tuttujen kesken Jote. Olin tavannut Joten aiemmin kerran tai kaksi opiskelijoiden työssäoppimisen merkeissä. Miten päädyin kyseiseen työpaikkaan Hämeen Sähköasennukseen? Joskus maaliskuussa olin opiskelijani kanssa sopimassa hänelle työssäoppimispaikkaa. Keskustelimme suunnitelmaa tehdessä opiskelijan työtehtävistä. Silloin mielenkiintoni heräsi kyseistä yritystä kohtaan, joten aloin kyselemään myös itselleni työssäoppimispaikkaa, siis työelämäjaksolleni yhden kuukauden rupeamaa. Olimmehan sopineet tiimissä, että jaan työelämäjaksoni kahteen kuukauden osaan, ensimmäinen keväällä 2005 ja toinen keväällä Työpäiväni alkoi työvaatteiden vaihdon jälkeen sopivien työkalujen täytöllä työkalusalkkuun. Ruuvimeisselit, puukko, mitta, vasara, ei niillä sentään taloa rakenneta, mutta tele-asennuksia kylläkin. Niin paljon mahtuu pieneen Hiaceen, vihreään. Jote, Ossi ja minä, lisäksi työkalut sekä asennustarvikkeet. Joka aamu menin klo 7.00 Hämeen Sähköasennuksen Hämeenlinnan toimipisteeseen, josta lähdimme Joten autolla työmaalle. Joskus yhden päivän aikana olimme yhdellä työmaalla, joskus jopa kolmella. Ei voinut sanoa, että olisi tyypillistä työpäivää, kaikki olivat aina erilaisia. Liikuimme alueella Hämeenlinna - Klaukkala Rajamäki Kylmäkoski Lammi, joten aluetta riitti. Työelämäjaksolla tein paljon itselleni tuttuja työtehtäviä. Tutuimpina tehtävinä mainittakoon ATK-verkkojen asennukset, joita olen opettanut useamman vuoden ajan. ATK-verkoista osa tehdään parikaapeleilla, osa kuitukaapeleilla. Näihin molempiin törmäsin työelämäjaksolla. Kaikki työt, joita tein, liittyivät aina jollakin tavalla teleasennuksiin. Jossakin paikassa olin vetämässä ATK-kaapeleita, jossakin paikassa olin hitsaamassa kuituja, unohtamatta kiinteistöjen puhelinverkkoa. Ohjaajani erikoisalueena olivat antenniasennukset, niitä teimme kuukauden aikana eniten. Yksinkertaisimmillaan teimme kesämökille pientalon antenniverkon, laajimmillaan teimme yhteisantennijärjestelmän, joita käytetään suurissa kiinteistöissä. TV-lähetyksien siirtyminen digiaikaan tuo tullessaan myös kiinteistöjen antenniverkkojen saneeraukset. Ammatillisesti uutena asiana opin kiinteistöjen antenniverkkojen asennuksista sekä varmuutta toimia erilaisilla työmailla. Koulutuksessa on huomioitava se, että TV-lähetykset siirtyvät elo-syyskuun vaihteessa 2007 kokonaan digiaikaan. Työmailla toimivilla työntekijöillä on oltava asioiden organisointitaitoja. Työmailla ei olla yksin, vaan siellä on myös 15

16 muiden ammattikuntien edustajia, joiden kanssa toimitaan yhteisymmärryksessä. Toinen lukuvuosi Huhtikuussa 2006 olo oli kuin pienellä koululaisella, joka aloittaa toisen lukuvuoden. Oli alkamassa työelämäjaksoni toinen kuukausi. Olin jälleen keltaisen repun kanssa liikenteessä. Repusta puuttuivat jälleen koululaisen kirjat, mutta kuitenkin siellä olivat uudet työvaatteet, jotka olin juuri edellisellä viikolla hankkinut. Tällä kertaa olin töissä Aina Groupiin kuuluvassa Tele-Kolmiossa. Aina Groupiin kuuluvat mm. Hämeen Puhelin ja Hämeen Sanomat. Tele Kolmiossa on erilaisia asennusryhmiä, itse työskentelin Data-ryhmässä. Data-ryhmän tehtäviin kuuluvat ATK-verkot, niin parikaapelilla kuin kuidullakin toteutetut. Lisäksi tämä porukka tekee antenniverkkoasennuksia. Työtehtävät olivat aika lailla samankaltaisia kuin edellisenä vuonna. En ollut kuitenkaan huolissani, vaikka tehtävät toistuivat, tätähän se työelämä on. Tehdään jotakin jollakin työmaalla, saadaan valmiiksi ja jälleen uusilla työmailla uudet haasteet. Eroja tietenkin on, työmaat ovat erilaisia, tekijät ovat erilaisia, siis paljon on kuitenkin opittavaa. Tämän työkuukauden aikana opin mielestäni paljon, erityisesti voisin mainita toimiminen asennustyöryhmässä, työmenetelmät sekä varmuuden ottaa vastaan uusia haasteita erilaisilla työmailla. Kuukauden aikana työmaitamme oli Riihimäki Tervakoski Hämeenlinna Iittala - alueella, jossa teimme ATK- ja antenniverkkoasennuksia. Jonakin aamuna työnjohtaja mainitsi, että Dataryhmään pitäisi saada lisää työntekijöitä, jotta ehdittäisiin tulevat työt tekemään. Tähän en voinut olla vastaamatta, että no mehän koulutamme juuri tämän alan ihmisiä. Se jäi siihen, mutta en ollut unohtanut tätä keskustelua palattuani takaisin koulumaailmaan. Kerroin tästä eräälle opiskelijalle ja käskin häntä soittamaan Tele-Kolmioon. Kuinka siinä loppujen lopuksi kävikään, opiskelija sai sieltä työpaikan. Tämä on yksi suurista huippuhetkistä. Tunsin, että antamani koulutus oli tuottanut tulosta, TYÖLLISTYMISEN! Kolmas lukuvuosi vai tutkinto Olenko edennyt urallani, olenko suorittanut tutkinnon vai alkaako kolmas lukuvuosi? Siinäpä pohdittavaa. Olisiko minulla jotakin uutta annettavaa opiskelijoille? Tutkinto tietenkin, juurihan minulle tuli Hämeen ammattikorkeakoulusta työelämäosaaja-diplomi. En myöskään ole enää oppimassa, olen jakamassa osaamistani opiskelijoille. Olenko siis valmis johonkin uuteen? Ehkä! Vaikka mainitsin, että en ole enää oppimassa. Asioita ei 16

17 voi, eikä saa ajatella siltä kantilta, etten olisi enää oppimassa. Kuinka paljon tahansa olen jakamassa osaamistani opiskelijoille, aina tulee muistaa, että joka päivä tuo tullessaan uutta opittavaa. Uusi lukuvuosi Saimme juuri lukuvuoden alussa osastollemme käyttöön Toyota Hiacen, joka oli osittain varusteltu kesän aikana. Ensimmäinen viikko kului opiskelijoiden kanssa hankkiessamme sinne keikkatöihin sopivia työkaluja. Teimme tavaratilaan pienimuotoisen liikkuvan varaston. Siis työmaille. Miten työmaita saadaan? Ensivaiheessa tulee tehdä itseään tunnetuksi, siis markkinoidaan ammattiopiston sähköalaa kodinkoneliikkeisiin. Koska ne kohtaavat asiakkaan, joka ostavat digiboxin. Kyseinen digiboxin ostaja saattaa tarvita antenniverkon saneerauksen, johon osastollamme on valmius. Yhteistyön virittämiseksi myös paikallisiin sähköurakoitsijoihin on tarjottu mahdollisuutta ostaa meiltä alihankintatyötä. Neuvottelimme lähinnä ATK-verkkojen ja antenniverkkojen rakentamisesta. Tämä siksi, että kaikilla sähköurakoitsijoilla ei ole kyseisiin töihin sopivia mittalaitteita, joilla varmistetaan asennusten standardinmukaisuus. Urakointimme on niin alkuvaiheessa, että vielä odottelemme yhteistyön alkamista. Näyttää kuitenkin siltä, että kahden urakoitsijan kanssa yhteistyö alkaisi. Kiipulan henkilökunta on käyttänyt opiskelijoiden asennuspalveluja hyväksi. Olemme saneeranneet useiden omakotitalojen antenniverkot digikuntoon. Jonkin verran olemme tehneet Kiipulan kiinteistöissä pienimuotoisia sähköasennuksia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että meillä on riittävästi töitä. Itselläni on nyt sellaiset fiilikset, että ammatillista opetusta viedään tällä tavalla oikeaan suuntaan. Tämä on huomattavissa asennustyöporukan opiskelijoistakin. He eivät myöhästele ja heillä on fiilis työn tekemiseen oikeilla työmailla oikeissa töissä. Haaste Voin suositella kaikille opetustyössä oleville muutaman vuoden välein työelämäjaksoja. Menkää, olkaa, oppikaa ja tuokaa uusia näkemyksiä sekä kokemuksia tullessanne takaisin. 17

18 Päiväkirjan kertomaa Erityisopettaja Heikki Rainio Minun työelämäjaksoni toteutui kahtena kuukauden mittaisena pätkänä. Kummankin jakson aikana pidin päiväkirjaa, tarkoitukseni oli samalla tunnustella, miltä opiskelijasta mahtaa tuntua työssäoppimisen aikana. Omat lisähaasteensa opiskelijalle tuossa kirjaamisessa tietysti on, kun alan termitkään eivät liene vielä hanskassa. Päiväkirjan pitoa ja oppimista tukee varmasti, jos sitä katsotaan hetki päivittäin työpaikkaohjaajan kanssa. Päiväkirjan avulla voi jakson lopulla myös ihmetellä ja yllättyäkin, mitä kaikkea sitä onkaan saanut aikaan. Mitä minun päiväkirjani paljastaa? Hämeenlinna, elektroniikkahuolto, istun työpöydän äärellä, pöydällä on TV. Seuraavassa hetkessä olen liikkeellä pakettiautolla, hakemassa TV:tä huoltoon. Laite on hyvin kookas ja kannamme sen asiakkaan kanssa yhdessä neljä kerrosta kierreportaita alas. Autolla ajo, asiointi asiakkaiden ja yhteistyötahojen luona on keskeinen osa huollon toimintaa. On päivittäin vaihtelevia tilanteita; ihmisten kohtaamisia, uusia ympäristöjä, erilaisten laitteiden kirjoa. Kookkaiden televisioiden ja kodinkoneiden siirtely edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Laitteiden korjaamisessa tarvitaan vankkaa teknistä tietopohjaa, elektronisten laitteiden yleisten toimintaperiaatteiden tuntemusta ja vianhaun menetelmien hallintaa, joihin tukeutuen uusia ja ennalta näkemättömiäkin asioita selvitellään. Laitteiden dokumentit ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä ja tuota kieltä on osattava tulkita vaikka moni asia selviääkin pitkälti kuvista ja kaavioista. Muuhun maailmaan ollaan yhteyksissä hankittaessa varaosia tai haettaessa tukea, kun asiat eivät omin voimin selviä. Kodintekniikan huollot tuntuvat tekevän monenlaisia hommia, joista jotakin voivat opiskelijatkin työssäoppimisjaksoillaan tehdä. Mitä ja miten riippuu tietysti opiskelijan henkilökohtaisista ominaisuuksista ja opiskeluvaiheesta. Asiakaspalveluun liittyvät esimerkiksi kuljetustehtävät, laitteiden vastaanotot ja luovutukset, laitteiden kytkeminen käyttövalmiiksi, käytön opastus ja tarvikemyynti. Asennustöitä on antenniverkkojen ja kulunvalvonnan piirissä. Laitteiden huoltotöissä voitaneen edetä koekäytöstä, puhdistuksista, silmämääräisestä tarkastelusta ja selkeistä osanvaihdoista kohti vaativampaa vianhakua sikäli, kun taidot ja olosuhteet sallii. Nämä olivat tunnelmia ja ajatuksia töistä ja 18

19 niiden edellyttämistä valmiuksista ensimmäiseltä työelämäjaksoltani kodinelektroniikkahuollossa Toinen työelämäjaksoni oli hälytyslaitteiden valmistukseen ja asennuksiin keskittyneessä yrityksessä Turengissa. Tänne tulin tekemään tehtäviä, joita opiskelijat tyypillisesti tekevät työssäoppimisjaksoillaan. Heti alussa kävi selväksi työpöytä, jonka ääressä pääasiassa toimin. Lähinnä minua työskenteli ohjaajani, jonka kanssa istuimme seläkkäin muutaman metrin etäisyydellä toisistamme. Työpisteissä oli oma rauhansa, toisaalta ohjaaja oli mukavan lähellä opastuksen kysymistä ajatellen. Ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä paikannettiin vielä wc, pukuhuone ja sieltä kaappi. Sitten opastettiin ensimmäinen työtehtäväni: kaiutinjohtojen valmistaminen. Niitä tarvittiin sata kappaletta. Kävimme mallin kanssa läpi mitat ja työvaiheet kriittisine kohtineen. Mukava oli myös tarina siitä, miten kyseinen johto liittyi hälytyslaitteiston kokonaisuuteen. Alkuvaiheessa kerrottiin myös, että opastuksen jälkeen vastuun töiden etenemisestä ja laadusta oletettiin sitten olevan työssäoppijalla. Kysymyksiä sopi tarpeen mukaan esittää, muuten työtä sai tehdä rauhassa omaan tahtiinsa. Kyttäilyä ei siis harrastettu ja ilmapiiri vaikutti muutenkin varsin rennolta herjan lennähdellessä henkilökunnan kesken. Työtehtäväni sisälsivät pääasiassa erilaisten johtojen kuorintaa, liitinten asennusta, porausta, komponenttien käsinladontaa piirilevylle, käsin juottamista ja muuta laitteistojen mekaanista kokoonpanoa. Näissä tuntuvat olevan hyvin edustettuna sähköalan perustaidot: materiaalien käsittely, työvälineiden käyttö, työmenetelmien hallinta jne. On hyvin valaisevaa kokea miltä tuntuu todella tehdä jotakin työsuoritusta paljon, useita kertoja. Mikä onkaan ero oppimisen kannalta, kun oppilaitosympäristössä tehdään jokin asia ehkä kerran tai kaksi ja siellä työpaikalla se tehdäänkin sata tai tuhat kertaa. Kuinka toistot hiovat suoritusta ja miten ne vaikuttavat fyysisesti. Käsivoimani olivatkin koetuksella heti ensimmäisessä kaiutinjohtotyössä asentaessani niihin liittimiä puristuspihtien avulla. Välillä oli sitten vain tehtävä toisenlaista puuhaa ja palattava liitinten asennukseen käsivoimien palauduttua. Toistoja tehdessä sitä alkaa funtsailla, miten tämän tekisi kätevämmin ja laadukkaammin ammatillisten rutiinien hallinta alkaa muodostua. Osaltaan nämä ajatukset ovat muuttaneet toimintaamme oppilaitoksessamme, toistoihin kiinnitetään enemmän huomiota. Jakso tuntuu tiivistäneen ja kehittäneen myös yrityksen kanssa tekemäämme yhteistyötä, siellä on edelleen työssäoppijoita ja joitakin heidän töistään olemme nyt saaneet tehtäväksemme myös oppilaitoksessa. Hyvältä tuntuvat nämä työelämäjaksot - päivitetyt tiedot työelämästä tukevat omalta osaltaan opetussuunnitelmatyötä, opiskelijoiden ohjaamista ja yhteydenpito työpaikkoihin ja päinvastoin on sujuvampaa, kun tunnetaan paremmin toisiamme. 19

20 Oppimassa Tampereen työvoimatoimistossa ja Pirkanmaan TE-keskuksessa Erityisopettaja Tuula Lahti Tartuin innostuneena mahdollisuuteen päivittää ja laajentaa tietojani opettajan työelämäjaksolla. Uskoakseni jokaisessa työssä vaanii urautumisen peikko. Yhtä suuri riski lienee tietojen vanhentumisen vaara. Työympäristön vaihdos hetkeksi tuntui välittömästi houkuttelevalta vaihtoehdolta. Entäpä millaisen paikan valitsisin? Mikä hyödyttäisi eniten työnantajaani, oppilaitani sekä minua itseäni työssäni? Ammatillisen erityisopettajan työ edellyttää kahdenlaisia valmiuksia. Toisaalta tarvitaan hyviä erityispedagogisia valmiuksia ja toisaalta ajan tasalla olevaa ammattitaitoa työelämäkontakteineen. Halusin lisäoppia molempiin. Ensimmäiseksi siis työpaikkaan, jossa saisin tietoa erityisopiskelijoiden työllistymiseen vaikuttavista asioista. Toivoin myös tarvittaessa voivani laajentaa työpaikassa tietämystä opiskelusta erityisoppilaitoksessa. Olin aiemmin tutustunut Tampereen työvoimatoimiston erityistyövoimaneuvojaan. Luotin hänen pitkään kokemukseensa erityistyövoimaneuvojana ja hakeuduin työelämäjaksolle Tampereen työvoimatoimistoon. Opiskelijoidemme toinen siirtymä työelämään on suuri haaste paitsi meille oppilaitoksessa, niin myös tulevaisuudessa koko yhteiskunnalle. Vastuuta siirtymän onnistumisesta siirretään yhä enemmän myös oppilaitoksille. Työelämäjaksoni ensimmäinen vaihe ajoittui huhtikuuhun Jakso alkoi taloon tutustumisella ja kierrolla eri osastoilla. Ohjaajani oli teollisuusja rakennusalojen erityistyövoimaneuvoja. Talo on suuri, kuusi kerrosta keskellä kaupunkia, lisäksi toimintoja on hajautettu muuallekin. Työntekijöitä on noin 180 henkeä. Talossa työskentelee kuusi erityistyövoimaneuvojaa. Heidän asiakkainaan on pitkään työllistymättä olleita, syrjäytyneitä, henkilöitä, joilla on jokin erityinen työllistymisen vaikeus, esimerkiksi sairaus. Erityistyövoimaneuvojat työskentelivät pääosin työpareina vastaten tietystä ammattialasta. Tampereella suurin sektori on teollisuus- ja rakennusala. Toimihenkilöpuolella on kaksi erityistyövoimaneuvojaa, jotka huolehtivat yhteensä noin 800 työttömästä työnhakijasta. Työttömyyttä on suhteellisen runsaasti. Myös kaupalliselle alalle työllistyminen on tällä hetkellä vaikeaa. Heti ensimmäisenä päivänä esiin putkahti myös entisiä oppilaitamme, nykyisiä erityistyöllistettäviä. Sain osallistua myös asiakastapaamisiin, jotka olivat erittäin mielenkiintoisia. Ensimmäisessä tapaamisessa oli mukana työnantaja ja vajaakuntoinen työnhakija. Kyseessä oli täysin yksilöidysti räätälöity työpaikka. Työ oli alkanut työkokeiluna ja johti nyt työllistämiseen. Toisen tapaamisen asiakas oli pitkään sairauslomalla ollut mielenterveyskuntoutuja, joka haluaa palata työelämään työkokeilun ja mahdollisen uudelleenkoulutuksen jälkeen. Hänelle räätälöitiin yksilöllinen suunnitelma. Ensimmäisenä päivänä sain mahdollisuuden olla mukana myös Tampereen Kelassa moniammatillisessa asiakastapaamisessa. Paikalla oli asiakkaan lisäksi viisi eri tahoa, jotka huolehtivat eri sektoreista asiakkaan elämässä. Tapaamisen tavoite oli pohtia henkilön tulevaisuutta ja työkykyä. Asiakas itse halusi uudelleenkoulutukseen. Läsnä olivat myös lääkäri ja psykologi. Miten itse suoriutuisin vastaavanlaisessa tilanteessa? Ajattelin, että melko vaativaa täysin terveellekin henkilölle esiintyä moisen asiantuntijaraadin edessä. 20

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

31.3.2011/ Niina Laitinen

31.3.2011/ Niina Laitinen 31.3.2011/ Niina Laitinen Tutkimus tehdään Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut toteutettiin huhtikesäkuussa sekä syyskuun aikana 2010 Kohderyhmänä

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN Oma tietokone -valintaa klikkaamalla hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä, saadaan näkyviin laitteistokokoonpano Ominaisuudet laitteisto -valinnalla:

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit ammattikorkeakouluopinnoissako? KL Martti Majuri, Hamk, Aokk Työpaikkaohjaajan käsite henkilö, joka 1. perehdyttää opiskelijan työpaikkaan 2. suunnittelee työpaikkaopintojen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE KENTTÄPUHELIN LM ERICSSON M/37

KÄYTTÖOHJE KENTTÄPUHELIN LM ERICSSON M/37 1 (10) KÄYTTÖOHJE KENTTÄPUHELIN LM ERICSSON M/37 2 (10) 1. SISÄLLYS 1. Sisällys... 2 2. Kenttäpuhelin M/37... 3 3. Yleistä puheluista... 4 4. Kenttäpuhelimen kytkeminen ja käyttöönotto... 4 4.1 Paristojen

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla.

Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla. Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla. HUOM! TÄMÄ OHJE ON COMET LAITTEEN ENSIMMÄISTÄ ASENNUSKERTAA VARTEN. Ladataksesi rahaa Comet pysäköintimittariisi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen. Vesa Iltola Valmennuspäällikkö

Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen. Vesa Iltola Valmennuspäällikkö Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen Vesa Iltola Valmennuspäällikkö Työkaluja opettajan arkeen Tule mukaan kehittämään ammatillista koulutusta ja skills-toimintaa Kilpailuissa näet

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille Ohjeita käyttöönottoon ja käyttöön > Päätelaitteen asennus > Sähköposti > Laskutus > Yhteystiedot DNA VASON ohje SM.indd 1 21.8.2008 10:55:41 Tervetuloa nopean laajakaistan

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Tutkimus tehtiin Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista VASO-ASUKKAAN OPAS DNA Kiinteistölaajakaista 1 Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt hyvän valinnan muuttaessasi Vason asuntoon.tämä on opas laajakaistan käyttöönottoon ja

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Niina Laitisen opinnäytetyö

Niina Laitisen opinnäytetyö Niina Laitisen opinnäytetyö Työnantajien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen Millaista tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistämiseen? Kuntoutujat takaisin työpolulle 9.5.2012

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot