Luomutilojen tukikoulutus

Transkriptio

1 Luomutilojen tukikoulutus Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen luomutilalla Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi Kylvöalaennuste

2 tavanomainen luomu leipävehnä /tn /tn rehuvehnä /tn /tn mallasohra 150 /tn 375 /tn rehuohra /tn /tn suurimokaura /tn /tn rehukaura /tn /tn ruis /tn /tn rypsi ja rapsi /tn 680 /tn härkäpapu /tn /tn Luomutilan valintoja Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa Kierron ulkopuolisten nurmien hoitotoimenpiteet (suojavyöhykkeet, lhpnurmet) Kerääjäkasvit mahdollisimman tarkoituksenmukaisella pinta-alalla huomioi kuitenkin rikkakasvintorjunnan tarpeet! Kasvipeitteisyys-% mahdollisimman ylös Hyödynnä tuotantosidonnaiset tuet ja niiden viljelykiertovaikutukset (valkuais- ja öljykasvit, ruis) Hyödynnä lannan vastaanottomahdollisuudet ja lietteen sijoittamismahdollisuudet kuivikelanta: ka-pit. vaatimus 20%, levitysmäärä min. 15 m3/ha vuodessa liete, virtsa: levitysmäärä min. 20 m3/ha vuodessa Ei viherryttämistä luomuyksikössä - tuki/ha muuttuu vuosittain toteutettujen toimenpiteiden pinta-alojen mukaan. 2

3 Vilja palkovilja vilja+ns apilanurmi 1 apilanurmi 2 Tukivalinnat Ympäristökorvaus ha / ha / tila Ravinnetoimenpide 92,00 54, ,00 Ympäristöhoitonurmet Luonnonhoitopeltonurmet 5,00 120,00 600,00 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - min. 60 % 92,00 36, ,00 Peltoluonnon monimuotoisuus 900,00 Monimuotoisuuspellot, riista- ja maisemakasvit 3,00 300,00 900,00 Ympäristökorvaus yhteensä 100,00 97, ,00 Perustuki 100,00 121, ,00 Viherryttämistuki 100,00 74, ,00 Luonnonhaittakorvaus 100,00 217, ,00 Peltokasvipalkkio 20, ,00 Valkuaiskasvit(sis öljykasvit) 10,00 65,00 650,00 Ruis 10,00 50,00 500,00 Luonnonmukaisen tuotannon tuki 16000,00 uoren viljelijän tuki 100,00 45, ,00 Tuet ja korvaukset yhteensä, pelto 727, ,00 Tuet ja korvaukset yhteensä 72730,00 Ympäristökorvaus yhteensä 100,00 97, ,00 Tuet ja korvaukset yhteensä ilman ympäristökorvausta 62950,00 Viljelykierron suunnittelu Ajankohtaista Mahdolliset lisälohkot Rinnakkaisviljely, siirtymävaihekasvit Viljelysuunnitelma Lajit ja lajikkeet Markkinoiden vaikutus valintoihin Rikkakasvien torjunnan suunnittelu Lannoituksen tarkentaminen Siemenhankinnat Tarvittavat luvat Luomusuunnitelmien päivitys 3

4 Viljelykierto keskeiset vaatimukset viljakasveja enintään kolmena vuonna peräkkäin palkoviljoja enintään kolmena vuonna peräkkäin saman kasvisuvun yksivuotisia erikoiskasveja enintään kahtena vuonna peräkkäin sadon käyttäminen lohkon lannoitukseen mahdollista enintään kolmena vuonna peräkkäin palkokasveja kullakin lohkolla vähintää 30 % kierrosta palkokasvien osuutta voidaan vain erityistapauksissa korvata muilla kasvukuntoa parantavilla kasveilla, mutta puuttuvaa palkokasvien osuutta voi korvata luomulannalla. Kysymys: Mikä on palkovilja? Palkovilja on palkokasvi, josta tarkoitus ottaa tuleentunutta satoa (esimerkiksi rehuherne, härkäpapu) ja käyttää sitä rehuksi, elintarvikkeeksi tai siemeneksi. Käsitettä palkovilja käytetään siis erotukseksi esim. nurmipalkokasveista, viherlannoitukseen tai rehuntuotantoon käytettävistä kasveista (virnat). Sen, onko kylvetty palkokasvi palkoviljaa, ratkaisee lopulta, millaisena sitä korjataan (vihantana/tuleentuneena). jos sinilupiinista otetaan siemensatoa, se on palkovilja. 4

5 Kierron palkokasvivaatimus ja täsmennys 2017 Palkokasveja on oltava vähintään 30 prosenttia viljelykierrosta kullakin lohkolla. Herne, härkäpapu tai aluskasvit eivät kuitenkaan voi olla kierron ainoita palkokasveja. Esimerkki: Herne ja härkäpapu lasketaan viisivuotisissa viljelykierrossa kokonaisiksi palkokasvivuosiksi. Lisäksi yhtenä vuonna on viljan alle kylvetty aluskasvi (persianapila), eli palkokasvien osuus kierrossa on yhteensä 46 %. Kierto ei kuitenkaan täytä Eviran tulkinnan mukaista palkokasvivaatimusta. Kiertoa voi täydentää esimerkiksi lisäämällä siihen vähintään yksi vuosi typensidontaominaisuuksiltaan tehokkaampaa palkokasvia, kuten nurmea tai viherlannoitusta. liete m 3 / ha Esikasvivaikutus ja lannoitus 5 vuotisessa kierrossa 5. Vuosi Vilja 0 esim. liete 20 m 3 / ha viljan jälkeen esim. kuivikelanta 40 tn/ ha herneen jälkeen Herneen esikasvivaikutus kg /ha 5. Vuosi Herne/ härkäpapu 1 1. vuosi Vilja + nurmisiemen 0,3 Biol. typensidonta 2. Vuosi Apilanurmi I 1 Petri Leinonen, 1999 Viherlannoituksen vaikutus toisena vuonna kg /ha 4. vuosi Vilja Mikä on kierron palkokasvipitoisuus? 0 Viherlannoitusvaikutus kg /ha 3. vuosi Apilanurmi II 1 Biol. typensidonta ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti 5

6 4. vuosi Vilja + aluskasvi 0,3 1. vuosi Vilja + aluskasvi 0,3 0,3 Esikasvivaikutus kg /ha? -typensidonta? täydennyslannoitus 2. vuosi Vilja + aluskasvi Mikä on kierron palkokasvipitoisuus? 1 3. vuosi Härkäpapu Petri Leinonen, 1999 täydennyslannoitus Aluskasvi luomutilan viljelykierrossa Kierto ei ole täydennys- tuotantoehtojen mukainen lannoitus Esikasvivaikutus kg /ha? ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Onko tuotantoehtojen mukainen kierto? Herne herne herne vilja vilja vilja+nurmensiemen nurmi. - kyllä on (evira) - mitä ongelmia? Mihin luomuasetuksen kohtaan sadonkorjuuvelvoite nurmilta vähintään joka 4. vuosi perustuu? - Sadonkorjuuvelvollisuus perustuu Eviran tulkintaan. - Voisiko latausvaikutukseltaan vähäinen nurmikasvusto olla kierron ulkopuolinen nurmi? - Ulkopuoliseksi nurmeksi jättäminen vaatii perustelut 6

7 Peräkkäisyyden arviointi sekakasvustossa Eviran tulkinta: Kasvilaji, joka on pääkomponenttina sekakasvustossa, otetaan huomioon peräkkäisyyslaskennassa, jos sen kylvösiemenmäärä painolla mitaten on puolet tai enemmän sekakasvustoksi kylvetyn siemenen kokonaismäärästä. Jos yhdenkään komponentin osuus ei yllä 50 prosenttiin, ei sekakasvustoa huomioida peräkkäisyyslaskennassa lainkaan. Esimerkkejä: Rehuksi tarkoitetun seosviljan kylvösiemen koostuu vilja-(180 kg/ha) ja palkovilja-(100 kg/ha) komponenteista. Peräkkäisyyttä arvioitaessa sekakasvusto on siis viljavuosi. Kahdesta lajista koostuvan sekakasvuston molempia lajeja (kaura ja herne) on täsmälleen puolet seoksesta. Peräkkäisyyttä arvioitaessa sekakasvusto on sekä viljavuosi että palkokasvivuosi. Heikkokortinen herne (200 kg/ha) kasvatetaan seoskasvustona kauraa (50 kg/ha) tukikasvina käyttäen. Peräkkäisyyttä arvioitaessa sekakasvusto on palkokasvivuosi. Rehuksi tarkoitetussa kasvustossa kylvösiemen koostuu vilja-(98 kg/ha), palkovilja-(98 kg/ha) ja rypsi-(4 kg/ha) komponenteista. Tällaista sekakasvustoa ei huomioida peräkkäisyyslaskennassa lainkaan. Valmistaudu luomutarkastukseen Katso edellinen tarkastuskertomus + korjaa mahdolliset puutteet Asiakirjat saataville 102B päivitetty luomusuunnitelma Kuvaa rinnakkaisviljely (erillään pito ja merkitseminen) Kuvaa tavarantoimittajien asiakirjaselvitysten tarkastustapa Kuvaa alihankinta Kuvaa kierron ulkopuoliset nurmet ja niiden kasvukunnon ylläpito varastokirjanpito taseineen siemenet: tositteet + vakuustodistukset luvat tuotteiden saateasiakirjat, vaatimuksenmukaisuusvakuutukset jne. sopimukset; lanta-, vuokra- ja alihankinta vast.otetun lannan laajaperäisyysselvitys Kirjanpito saataville! 7

8 Tuotantoehdot = vähimmäisvaatimukset Löytyy netistä: Tulkintoihin tarkennuksia: Tuotteen markkinointi luomuna: Tuotteen markkinointi mahdollista luomuna, jos siirtymävaihe on alkanut 24 kk ennen luomutuotteena markkinoitavan kasvin kylvöä SV2-syksyllä kylvetty ruis, syysrypsi eivät täytä ehtoa. Siirtymävaiheen lyhentäminen: LHP- tai viherkesantona olleet lohkot voivat saada siirtymävaiheen lyhennyksen (ELYyn hakemus, lomake 9d) Kun voidaan osoittaa, ettei 3 edellisenä vuonna ole käytetty kiellettyjä tuotantopanoksia. Luomutuotteiden kaupassa käytettävät asiakirjat Asiakirjaselvitys = Luomutodistus Saateasiakirja = Viljapassi (vaatimuksenmukaisuusvakuus) sisältää: toimijan nimi ja osoite, tuotteen nimi ja viittaus luonnonmukaiseen tuotantotapaan (siirtymävaihetuote/ luomu-tuote), valvovan viranomaisen tunnusnumero ja tarvittaessa erätunnus, joka mahdollistaa erän yhdistämisen kirjanpitoon. Valvovan viranomaisen tunnus Pirkanmaalla: FI EKO