KAAVOITUS. N132 Kotirinne. Asemakaava ja asemakaavan muutos. Valmisteluaineiston selostus. Ympa Ympa oheismateriaali a

Transkriptio

1 KAAVOITUS N132 Kotirinne Asemakaava ja asemakaavan muutos Valmisteluaineiston selostus Ympa Ympa oheismateriaali a

2 Asia 299/713/2007 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA + PERUSSELVITYKSET Kaavan N 132 vireilletulo: OAS/perusselvitykset ja tavoitteet Ympa Ympa liite 9 Ympan oheismateriaali i Kh Kh liite 1 VALMISTELUAINEISTO PALAUTERAPORTTI KAAVAEHDOTUS VASTINEET + + Kuulutus OAS/perusselvitykset ja tavoitteet tarkistettu Ympa Ympa liite 2 Kaavan N 132 valmisteluaineisto: Ympa Ympa oheismateriaali a KAAVAN HYVÄKSYMINEN TOTEUTTAMISOHJELMA + Kaavoitusprosessin eteneminen neljässä vaiheessa. Tämä raportti on julkaistu kaavan toisessa, ns. valmisteluvaiheessa. 2 KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummelan taajama Taajamanosa: Huhdanmäki ja Kotirinne Kylä: Ritala ja Härköilä Kaavan nimi ja numero: Kotirinne, kaava N132, Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavan laatija: Kaavasuunnittelija Tarja Perälä, Asemantie 30, PL 13, NUMMELA s-posti p. (044) , f. (09) Asemakaava koskee tiloja tai osaa tiloista 1:150, 1:152, 1:156, 1:157, 1:168, 1:184, 1:201, 1:205, 1:223, 1:232, 1:236, 20:8, 20:34 ja 20:35. Asemakaavan muutos koskee Huhdanmäen taajamaosan kortteleita 149 (1:190) ja 155, jolla sijaitsee tontit 1 ja 2 (1:120 ja 1:121), Kilsoinniityn puistoaluetta (1:222 ja 1:223) sekä korttelin 108 tontteja 7-9. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu Huhdanmäen ja Kotirinteen taajamaosien asuinkerrostalojen ja rivitalojen, rivitalojen, asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialueita sekä niihin liittyviä lähivirkistysalueita, autopaikkojen korttelialueita ja katualueita. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kotirinteen asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Linnanniitun ja Nummelan taajaman välisiä pelto-, metsä- ja harvakseltaan rakennettuja omakotitaloalueita. Kaavoitettava alue on kooltaan noin 30 hehtaaria ja se sijaitsee Ritalan ja Härköilän kylien alueella, alle 2 kilometrin päässä Nummelan keskustasta. Alue rajoittuu pohjoisessa Huhdanmäen asuinalueeseen liittyviin Pajuniityn puistoon, Kultasepän kujaan ja kortteleihin 146, 147 ja 102, idässä Huhdanmäentiehen ja metsänrajaan, etelässä Sveitsinmäkeen ja Linnanniitun kaava-alueeseen (N82) sekä lännessä pääosin Pillistöntiehen, Vaskisepäntiehen ja peltoalueisiin. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kotirinteen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen N 132 aluetta tutkitaan taajamamaisena pientalo- ja pienkerrostaloalueena. Kortteleiden 108, 149 ja 155 asemakaavaa on tarkoitus muuttaa siten, että nämä rakentamattomiksi jääneet korttelialueet vastaavat nykyisiä rakentamistarpeita. Alueella on maankäyttösopimuksia. Asemakaava-alueen rajaus kunnan opaskartalla Vihdin kunta mittaustoimi, KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA 3

4 1.4 Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot 3 2. Tiivistelmä 5 3. Lähtökohdat 6 4. Asemakaavan suunnitteluvaiheet Asemakaavan toteutus 24x Liitteet 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, tarkistettu, ympa Perusselvitykset ja tavoitteet raportti, tarkistettu, ympa Kaavakartat, luonnosvaihtoehdot 1 ja 2 4. Kaavamääräykset 5. Havainnekuvat 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Asian 61 / 063 / 2007 päätösasiakirja Kunnanvaltuusto, Vihdin kunta, Asian 273 / 719 / 2000 päätösasiakirja Kunnanvaltuusto, Vihdin kunta, Kaavoituskatsaus Vihdin kunta. - Kaavoitusohjelma Vihdin kunta. - Kaavoitustarpeen ja kohteiden arviointi. Loppuraportti. Vihdin kunta, Rakennusjärjestys. Vihdin kunta, Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaanliitto, Yleiskaava. Vihdin kunta, Vihdin kunnan kehityskuva Vihdin kunta. Kv Nummelan rakennemalli, Arkkitehtitoimisto A-konsultit. Vihdin kunta. Kv Kallioperäkartta. Suomen geologinen kartta 1: , lehti Geologian tutkimuskeskus ja Maanmittauslaitos, Maaperäkartta. Suomen geologinen kartta 1: , lehti Geologian tutkimuskeskus ja Maanmittauslaitos, Pohjavesialuekartta 1:25000, Nummelanharju Vihdin pohjavesialueet Uudenmaan ympäristökeskus, Rakennusinventoinnit Haapakylä, Harköilä, Köykkälä, Leppärlä, Nummenkylä, Palajärvi, Ritala ja Torhola. Sirkka-Liisa Sihvonen 2003/ Vihdin tieliikenteen meluselvitys. Tielaitos, Vihdin kunta ja LT-Konsultit Oy, Nummelan eteläosien luontoselvitys. Luontotieto Keiron Oy, Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A ympäristövaikutusselvitys. Arkkitehtitoimisto A-konsultit, Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, Nummelan eteläosien osayleiskaava. Luonnonolosuhteiden ja maiseman tarkastelu osayleiskaavan laatimista varten. T Tikkanen-Lindström. Vihdin kunta, Hulevesien luonnonmukainen hallinta. Suunnittelukohteena Ridalinpuron valuma-alue. Outi Salminen ja Eeva Rapola. TKK Vesitalous ja vesirakennus, Vihdin Linnanniitun luontoselvitys. Arto Kalpa ja Ari Karhilahti. Biota BD Oy, Linnanniitun, kaavan 82 alueen rakennettavuusselvitys. Geotek Oy, Luonnonolosuhteiden ja maiseman tarkastelu osayleiskaavan laatimista varten. T Tikkanen- Lindström. Vihdin kunta, KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA

5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualueen kaavoitukseen liittyviä maankäyttösopimuksia on allekirjoitettu vuosina ja ne on hyväksytty kunnanvaltuustossa. Kotirinnettä (N132) koskeva asemakaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle Asemakaava N132 on sisältynyt myös vuoden 2007 kaavoituskatsaukseen ja -ohjelmaan. Asemakaavan laadintatyö on käynnistetty kesällä Kunnan ympäristölautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä perusselvitykset ja tavoitteet -raportin kokouksessaan Kunnanhallitus merkitsi asemakaavan tiedoksi Asemakaava on kuulutettu vireille ja OAS nähtäville Asemakaavan suunnittelualueen rajaus on muuttunut kesän 2008 aikana, minkä vuoksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja perusselvityksen ja tavoitteet -raporttia on päivitetty. Asemakaavaluonnoksesta on neuvoteltu sellaisten maanomistajien kanssa, joiden kanssa ei ole vielä tehty maankäyttösopimuksia alueesta, mutta sopimus saattaa tulla suunnitelmien etenemisen myötä tarpeelliseksi. Asemakaavasta on myös neuvoteltu Medivire Oy:n edustajien kanssa, jotta alueelle saataisi sijoitettua vanhusten palveluasuntoja ja päiväkoti. Länsi-Uudenmaan Osuuspankin edustajien kanssa on neuvoteltu pankin kortteleissa 108 ja 155 omistamien tonttien asemakaavojen muuttamisesta. Kunta-asunnot on etsinyt suunnittelualueelta pientalomuotoisten vuokraasuntojen tuottamiseen soveltuvia tontteja ja heille on esitelty tarkoitukseen mahdollisesti soveltuvia tontteja. 2.2 Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnoksen ydinajatuksena on ollut tiiviin, matalan ja melko urbaanin asuinalueen luominen Nummelan taajamaan. Alue liittää yhteen Nummelan keskustan ja Linnanniitun jo asemakaavoitetun asuinalueen. Tiiviin rakenteen ansioista suunnitelma vastaa Nummelan eteläosien rakennemallin ja osayleiskaavoituksen yhteydessä esitettyihin väestön kasvuennusteisiin. Asuinalueelle on tarkoitus muodostua monimuotoista asumista ja uusia asuntoja sekä pienkerrostaloihin, rivitaloihin, paritaloihin että erillispientaloihin. Suunnittelualueen rakenne on nykyisen Pillistöntien ja uuden Valtatie 2:n rinnakkaistien varren alavalla maalla tiivis katutilan rajautuessa rakennuksin sekä niiden välisin aidoin ja rakennelmin. Rakenne väljenee alueen kaakkoiskulmalla, jossa korkeuserot ovat vaihtelevia. Linnanniitun alueelta jatkuva Kotikyläntien varsi suunnitellaan jatkamaan Linnanniitun rakennetta. Kotirinteentie päättyy suurin piirtein nykyiselle paikalle, mutta sitä on mahdollista myöhemmin jatkaa. Kotirinteentien loppupäähän muodostuu yhteydet uusille asuntokaduille. Ajoyhteys Kotipellonreunalle muuttuu Pillistöntieltä Kotirinteentielle, mikä parantaa sen liikenneturvallisuutta ja edesauttaa tiiviin rakenteen aikaansaamista. Näkymä suunnittelualueen pohjoiusosaan ja Enäjärvelle. KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA 5

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelaulueen olosuhteista Alueen yleiskuvaus Noin 30 hehtaarin kokoinen suunnittelualue sijoittuu Nummelan keskustan eteläpuolelle, Huhdanmäen omakotialueen tuntumaan. Alueelta on etäisyyttä Nummelan Pisteelle alle 2 kilometriä. Suunnittelualueen pohjoisosassa on kolme rakentamatonta rivitalokorttelia sekä Kilsoinniityn puisto. Kaavoittamattoman alueen pohjoisosa on käyttötarkoitukseltaan pääosin peltoa ja eteläosa metsää. Peltoalueet ovat melko tasaisia, mutta metsäisillä alueilla on suuriakin korkeuseroja. Sveitsinmäen pohjoispuolelle on hiljattain rakennettu muutama omakotitalo. Kotipellonreunalla ja Kotirinteentiellä on harvakseltaan omakotitaloasutusta. Alue liittyy ympäröivään rakenteeseen Pillistöntien kautta. Uusi Valtatie 2:n rinnakkaisväylä kulkee alueen poikki ja parantaa osaltaan koko eteläisen Nummelan liikenneyhteyksiä. Etelä-Nummelan rakennemallissa esitetty uusi raidelinjaus tulisi kulkemaan suunnittelualueen eteläpuolitse reilun kilometrin päässä. Suunnittelualueen läpi kulkevan Ridalinpuron, yhteyteen ollaan laatimassa suunnitelmaa kosteikkoalueesta, jonka avulla käsitellään ja puhdistetaan alueella syntyviä sekä Nummelan keskusta johdettuja hulevesiä ennen kuin ne laskevat Enäjärveen. Suunnittelualueen rajaus ortokuvalla Maanmittauslaitos, Luonnonympäristö Korkeussuhteiltaan kaava-alue on melko vaihtelevaa, koska se sijaitsee pelto- ja metsämaiseman rajakohdassa. Maanpinta on matalimmillaan peltoalueilla noin 54 metrissä ja korkeimmillaan metsässä noin 98 metrissä. Alueen kallioperä on osittain pegmatiittista graniittia (Geologian tutkimuskeskus 1994). Maaperältään kaava-alue on pääosin hietasavea. Rinteet ovat kalliomaata, jonka pinnalla on alle metrin maakerros. Rinteiden juuret ovat hiekkamoreenia. (Geologian tutkimuskeskus 1995). Rakentamiseen ryhdyttäessä on maaperän rakennettavuus selvitettävä tapauskohtaisesti. Suunnittelualueen kallioselännealueen kasvillisuus muodostuu pienikuvioisesta kasvillisuusmosaiikista, mm. kalliokasvillisuudesta ja kuivahkosta kankaasta. Laaksopainanteissa, alarinteillä sekä metsän ja pellon rajakohdissa on rehevämpiä kasvillisuusalueita, mm. tuoretta ja lehtomaista kangasta. Kulttuurivaikutteinen kasvillisuus on vähäistä. Pellot ovat kasvillisuudeltaan melko yksipuolisia, lisäksi monin paikoin on havaittavissa heinikoitumista ja vesakoitumista. Suunnittelualue kuuluu Enäjärven valumaalueeseen. Ridalinpuro virtaa suunnittelualueen pohjoisosan halki, ja laskee Enäjärven (+ 49,4 mpy) lounaispäätyyn. Nummelan eteläosien luontoselvityksessä (1992 ja 2008) suunnittelualueella mainitaan olevan kaksi arvokasta luontokohdetta, molemmat pähkinäpensasesiintymiä. Toinen kohteista on maakunnallisesti arvokas pähkinäesiintymä (Luontoselvitys, 1992), joka sijaitsee kuusimetsässä. Pähkinäpensas on luonnontilaiseen verrattavissa. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä luonnonsuojelulain mukaisen pähkinäpensaslehdon rajat on määritelty ja tämän alueen muuttaminen siten, että pähkinäpensaslehdon ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu, on kielletty. Maanomistajan alueella suorittamat metsähakkuut ovat kuitenkin muuttaneet alueen luonnonolosuhteita ja alentaneet kohteen arvoa, jolloin aikaisemmin maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu alue on nyt paikallisesti arvokas (Luontoselvitys, 2008). Toinen kohteista 6 KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA

7 on määritelty paikallisesti erityisen arvokkaaksi pähkinäesiintymäksi. Kasvillisuustyypiltään kohde on lehtoa ja lehtomaista kangasta, joka on noin 10 vuotta sitten hakattu aukoksi. Kohteessa kasvaa yksittäisiä pähkinäpensaita, joita ei ole luonnonsuojelulain mukaan suojeltu. Linnanniitun luontoselvityksen (2004) mukaan suunnittelualueelle sijoittuu liitooraville soveltuvaa aluetta, mutta varsinaisia liito-oravahavaintoja alueelta ei ole. Etelä- Nummelan osayleiskaavan yhteydessä tehdyissä selvityksissä alueelta ei ole löytynyt liito-oravia. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden selvityksessä (Suunnittelukeskus Oy, 1990) on suunnittelualueen keskivaiheilta osoitettu luokkaan II kuuluva kallioalue, jolla katsotaan olevan maisemakuvallista merkitystä. Luontoselvityksessä ei suositella rakentamista tällaisille alueille. Metsäkasvillisuutta vaihtelevassa maastossa Rakennettu ympäristö Asuinrakentamista on Kotipellonreunan kaakkoispuolella ja Kotirinteentien varrella sekä Pillistöntien luoteispuolella Sveitsinrinteen tuntumassa. Kotirinteen vanhin rakennuskanta on peräisin 50-luvulta. Suurin osa taloista on rakennettu kuitenkin vasta viime vuosikymmeninä. Sveitsinmäen lähettyvillä olevat rakennukset on rakennettu vasta hiljattain. Kaava-alue on pelto- ja metsäalueiden myötä erillään Huhdanmäen ja Pajuniityn asuinalueista. Suunnittelualueen kehittämisessä voidaan hyödyntää olemassa olevaa tieverkkoa. Kotirinne liittyy Pillistön- ja Huhdanmäentien kautta Nummelan taajamaan. Suunnittelualueen läpi on juuri valmistunut uusitieyhteys, joka jatkuu Pillistöntieltä Torholan suuntaan. Pidemmän aikavälin suunnitelmiin liittyvän, rakennemallissa esitetyn mahdollisen Espoo-Nummela-Lohjan junayhteyden linjaus tulisi kulkemaan kaava-alueesta noin kilometrin verran etelään. Ote Nummelan-Eteläosien luontoselvityksen kartasta. Kohteet 11 ja 12 sijaitsevat suunnittelualueella. Luontotieto Keiron Oy, Suunnittelualue on reilun 1,5 kilometrin päässä Nummelan keskustan palveluista. Kaavaalueen lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Citymarketin ja Prismakeskuksen yhteydessä, reilun kilometrin etäisyydellä. Aivan kaavaalueen tuntumassa Huhdanpellossa on päiväkoti ja Pajuniityssä on perhekeskus, josta löytyy päiväkodin lisäksi neuvola. Nummelan koulu, Nummelanharjun koulu ja Kuoppanummen koulukeskus sijaitsevat alle 2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Nummelan Kotipellonreunan asuinrakentaminen on sijoittunut pellon ja metsän rajavyöhykkeelle.. KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA 7

8 eteläosien kehittyessä lähialueiden palvelut paranevat entisestään. Suunnittelualueella ei sijaitse lainsäädännön nojalla suojeltuja kulttuurihistoriallisia kohteita. Suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu kunnallistekniikan piiriin. Linnanniitun alueen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä Kotirinteentielle on jo rakennettu kunnallisteknisiä verkostoja. Kaukolämpöputket ulottuvat tällä hetkellä Hopeasepäntielle ja Huhdanmäentielle, joista niitä on tarkoitus jatkaa edelleen etelään. Kunnallistekniikan ollessa lähellä kaava-aluetta, myös uusi rakenne on helposti liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin. Suunnittelualueen nykyinen rakenne. Suunnittelualueella ei esiinny teollisuuden eikä liikenteen aiheuttamia häiriöitä kuten melua, hajua tai muita päästöjä. Kaava-alueeseen ei myöskään kuulu saastuneita maa-alueita. Hanko-Hyvinkään rautatie kulkee lännessä, suunnittelualueen viereisen peltoaukean takana noin 500 metrin päässä. Mahdollinen uusi ratalinjaus tulisi myös kulkemaan noin kilometrin etäisyydellä etelässä. Pehmeälle maalle rakennettaessa tulee huomioida mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat tärinähaitat. Suunnittelualueen keskivaiheilla kulkee 110 kv:n sähkö linja. Voimansiirtolinja pirstoo metsäaluetta ja rakennettuja tiloja. Linjan sähkö- ja magneettikenttien säteilyvaikutus saattaa aiheuttaa asumiselle häiriötä aivan linjan läheisyydessä. 110 kv:n voimasiirtolinja tarvitsee vähintään 26 metriä leveän aluevarauksen, jolle ei saa rakentaa. Aivan suunnittelualueen itälaidalla kulkee 20 kv:n sähkölinja, joka vaatii 10 metriä leveän johtokadun, jolle rakentamista on rajoitettu. Tosin asemakaavoitetulla alueella 20 kv:n johdot sijoitetaan yleensä maan alle. Kunnan maanomistus suunnittelualueella rasteroituna. Vihdin kunta mittaustoimi, Maanomistus Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisessä omistuksessa. Vihdin kunta omistaa suunnittelualueen pohjoisosassa tilaan 1:223 kuuluvia maita ja korttelin 149 ja tontin 9 korttelissa 108. Suunnittelualueen kaavoitukseen liitty maankäyttösopimuksia. 8 KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA

9 3.2 suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella, Nummelan keskustatoimintojen alueen eteläpuolella. Suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella kulkevat varaukset raidelinjaukselle ja alueen halki kulkee 110 kv voimalinja. Suunnittelualueen itä- ja pohjoispuolelle on merkitty viheryhteystarve Nummelan keskustan halki ja valtatien 2 itäpuolelle Yleiskaavat Kunnanvaltuusto on hyväksynyt koko kuntaa koskevan oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan, jossa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinrakentamiseksi (AP-1), urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VR), lähivirkistysalueeksi (VL) ja palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Suunnittelualue nuolella osoitettuna maakuntakaavassa Uudenmaanliitto, Aluetta koskee Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta kunnanhallituksen vuonna 1998 julkisesti nähtäville hyväksymä osa, jossa alue on pääsääntöisesti osoitettu pientaloalueiksi, kerrostaloalueiksi ja virkistysalueiksi. Nummelan eteläosien osayleiskaavaa (kaava 0249) laaditaan parhaillaan. Kaavan 0249 tavoitteena on Nummelan taajaman hallittu kasvu etelään. Kaavan pohjana on Nummelan eteläosien rakennemalli, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi Kunnan vuoden 2008 kaavoitusohjelman mukaan kaava 0249A oli tarkoitus saada kunnanvaltuuston käsittelyyn vuonna 2008, mutta kaava-alueen laajentamisen myötä kaavan laatiminen aloitettiin alusta ja hyväksyminen siirtyy eteenpäin. Kotirinteen alueen asemakaavoituksessa voidaan kuitenkin hyödyntää osayleiskaavan jo olemassa olevaa aineistoa Asemakaavat Asemakaava N 76 (1995) koskee suunnittelualueella olevaa korttelia 155. Tontti 1 on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A-4), jolle saa rakentaa rivitaloja ja asuinkerrostaloja. Pillistöntien varteen saa rakentaa enintään 2 -kerroksisia (II) rakennuksia, muuten tontille saa rakentaa vain yhteen (I) kerrokseen. Korttelialueen yhteenlaskettu asuinrakennusoikeus on 1320 k-m2, jonka lisäksi saa rakentaa 210 k-m2 asukkaiden Ote yleiskaavasta vuodelta Ote rakennemallista, KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA 9

10 Ote asemakaavasta nro 76 vuodelta käyttöön varattuja apu- ja huoltotiloja sekä autosuojatiloja. Korttelialueen kokonaistehokkuus on noin e=0,37. Korttelin 155 tontti 2 (1:220) on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR-3), jonka jokaisella asunnolla on oltava tarkoituksenmukaisesti suojattu yksityinen piha. Rakennuksien on oltava 1 -kerroksisia (I). Tontin asuinrakennusoikeus on 800 k-m2, jonka lisäksi tontille saa rakentaa 180 k-m2 asukkaiden käyttöön varattuja apu- ja huoltotiloja sekä autosuojatiloja. Tontin kokonaistehokkuus on noin e=0,23. Rakennukset on suojattava melua vastaan Vanhan Sepäntien ja Kilsoinniityn suuntaan. Autopaikoitus on sijoitettu tonttien väliin. Kaavan N 76 alueeseen kuuluu myös osa Kilsoinniittyä (VP) ja Puropolku, jonka nimi on kaavassa 127 C muutettu Sepänpoluksi. Suunnittelualueella oleva kortteli 149 (1988) kuuluu asemakaava N 61 alueeseen. Kortteli on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR-3). Asuinrakennukset saa rakentaa enintään kahteen kerrokseen (II). Korttelialueen rakennusoikeus on 1460 k-m2. Tämän lisäksi saa rakentaa asukkaiden käyttöön varattuja apuja huoltotiloja (h) 80 k-m2. Kokonaistehokkuus on noin e=0,25. Ote asemakaavasta nro 61vuodelta Suunnittelualueen pohjoispuolella on voimassa asemakaava N 83 vuodelta 2000, jonka osa korttelista 108 kuuluu suunnittelualueeseen. Se on osoitettu asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi (AKR-1), jonka tehokkuus on e=0,30. Suunnittelualueeseen kuuluvan korttelialueen osan pinta-ala on 7383 m2, jolloin sillä on rakennusoikeutta 2215 km2. Korttelialuetta halkoo maanalainen johto -merkintä. Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuva Linnanniitun asemakaava N 82 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Kaavaan N 82 Kotirinteen asemakaava rajoittuu lähivirkistysalueen osalta. Uusi katu, Kotikyläntie, jatkuu Kotirinteen kaavan puolelle kaava-alueen etelänurkassa. Ote asemakaavasta nro. 83 vuodelta KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA

11 Linnanniitun asemakaava N82 vuodelta Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakentamista ohjaa kunnanvaltuuston hyväksymä (2002) rakennusjärjestys, joka sisältää muun muassa tulkintoja vanhimpien rakennuskaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Kaava-alueen lounais- ja itäreuna osuvat Nummelan eteläosien, Torholan, Huhmarin ja Palojärven pohjoisosien rakennus- ja toimenpidekieltoalueelle. Kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpidekielto saakka. Rakennuskielto ei koske olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvän talous- ja/ tai maatalousrakennuksen rakentamista eikä enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen korjaamista tai sen vähäistä lisärakentamista. Outi Salminen ja Eeva Rapola (2007) Teknillisen Korkeakoulun vesitalouden ja vesirakennuksen laboratoriosta ovat tehneet selvitystä Nummelan taajamaksi kaavoitetun alueen pintavesien luonnonmukaisia kulkureittejä koskevista tarpeista. Työssä Nummelan hulevesien luonnonmukainen hallinta esimerkkinä on käytetty suunnittelualueen pohjoisosan halki virtaavaa Ridalinpuroa. Eroosiota, tulvimista ja ympäristökuormitusta Enäjärveen on tarkoitus hallita luonnonmukaisesti. Työn jatko-osiossa tutkitaan parhaillaan Kotirinteen kaavaalueelle sijoitettavaa kosteikkoa, hulevesialtaita ja avopainanteita. Ridalinpuron uomaa on tarkoitus leventää ja madaltaa ja puroon rakennetaan saaria sekä saarekkeita. Puron reunoja stabiloidaan erilaisen luonnonmukaisin menetelmin ja sopivalle kasvistolle luodaan kasvuedellytykset. Kaava-alueen hulevedet ohjataan avopainanteiden avulla Ridalinpuroon ja sen kosteikkoihin. Mittaus on toimittanut kaavoituksen pohjaksi päivitetyn ja tarkistetun pohjakartan alueesta KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA 11

12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavoituksen tarve Suunnittelualue on Nummelan eteläistä laajentumisaluetta. Asemakaavalla N 132 tutkitaan mahdollisuutta pientalojen ja pienkerrostalojen sijoittamiseksi Nummelan taajaman ja Linnanniitun kaavan väliselle alueelle. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan myös päiväkotitontin sijoittamista alueelle. Asemakaavamuutoksen osalta tavoitteena on ajanmukaistaa rakentamattomiksi jääneiden kortteleiden asemakaavat, jolloin tonttien rakentaminen voi nopeutua. Vihdin kunnan kaavoitustarpeen ja -kohteiden arvioinnin loppuraportissa (1998) suunnittelualue määritellään kuuluvan toissijaisesti rakentamiseen sopivaksi alueeksi. Itä- ja kaakkoispuolella sijaitsee raportissa säilytettäväksi määriteltyjä alueita. Huhdanmäen lounaiset peltoalueet (Muistola- Naaranpaju) määritellään asumiseen ja työpaikkarakentamiseen sopivaksi alueeksi. Maisemallisesti ja pienilmastollisesti parhaimmat asumiseen osoitettavat paikat sijaitsevat metsien ja peltojen välisellä vyöhykkeellä. Raportin mukaan työpaikkarakentaminen soveltuu suunnitellun eteläisen sisääntulotien yhteyteen, ja peltojen painannealueet ojineen voisivat muodostaa selkärangan viheralueille. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Kaava N 132 sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle Asemakaavasta on laadittu maankäyttösopimuksia tilojen 1:201 ja 1:205 osalta eri maanomistajien kanssa. Korttelin 149 tontista 1 ollaan tekemässä maankäyttösopimusta Medivire Oy:n kanssa. Alueelle voi olla tarpeen tehdä vielä muitakin maankäyttösopimuksia suunnitelmien edetessä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, lähialueen ja kunnan asukkaat, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset ja ulkoiset viranomaiset. Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) Vireilletulo Kunnan ympäristölautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan Asemakaava on kuulutettu vireille ja OAS nähtäville Viranomaisyhteistyö Kaavasta ei ole tarvetta käydä viranomaisneuvottelua. Kaavasta pyydetään lausuntoja eri viranomaistahoilta. 4.4 Tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vihdin kunnan tavoitteena on tarjota väestönkasvuun vastaavaa monipuolista asuntotuotantoa. Kunnan väestömäärän kasvuennuste ja asumisväljyyden kasvu edellyttää noin 400 asunnon vuotuista lisätarvetta. Kotirinteen alue sijaitsee Nummelan taajaman voimakkaan kasvun alueella, jolla väestön ennakoidaan kasvavan noin 30 % vuosina Kun taajama-asumisen osuutta pyritään nostamaan, on Kotirinteen alue Nummelan keskustan tuntumassa avainasemassa. Korkealaatuiset pientaloalueet kuuluvat keskeisiin tavoitteisiin myös kunnan vuoden 2008 kaavoitusohjelmassa. Tarkoitus on rakentaa pitkälti taajamarakennetta eheyttämällä eli olemassa olevaa rakennetta tiivistämällä ja valmista infrastruktuuria hyödyntämällä. Nopea väestönkasvu edellyttää entistä monipuolisempaa asuntotuotantoa: kerros- ja rivitaloasuntoja omakotirakentamisen lisäksi. Etelä-Nummelan kehittämisen kannalta on tärkeää suunnitella pääväylien läheiset alueet tiiviiksi kokonaisuuksiksi, jolloin paikallisen julkisenliikenteen järjestäminen tulee alueen rakentumisen myötä mahdolliseksi. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole 12 KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA

13 sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttumisen takia Kotirinteen asemakaavoituksessa on otettava huomioon asemakaavan sisältövaatimusten ohella myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Kotirinteen asemakaavan N 132 laatimisen yhteydessä tulisi huomioida erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimivan aluerakenteen tavoite viittaa olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun tavoite viittaa olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntämiseen ja eheyttämiseen sekä viheralueiden yhtenäisenä säilyttämiseen. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen sekä rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus, omaleimaisuus ja ihmisläheisyys ovat myös suunnittelualuetta koskevia periaatteita. Kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen tavoitteet tukevat luonnonvarojen saatavuuden turvaamista tuleville sukupolville sekä kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä. Tavoitteet liittyvät myös arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden sekä suojelualueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymiseen. Luonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen tukee myös valtakunnallisia tavoitteita. Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon tavoitetta tukevat ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien ja -verkostojen kehittäminen, varsinkin eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Osayleiskaavaa varten laaditun luonnonolosuhteiden ja maiseman tarkastelun (1992) mukaan alueella voi odottaa viljelyn vähitellen väistyvän. Alue on sijainniltaan ja ympäristöolosuhteiltaan Nummelan taajaman kasvualueeksi sopiva. Uuden Valtatie 2:n rinnakkaistien linjaus Huhdanmäen eteläpuolitse vielä painottaa tämän suuntaista kehitystä. Toisaalta tarkastelun mukaan haittapuolina ovat paikoin heikot perustamisolosuhteet. Kaakkoiset ja lounaiset kallioselännemetsän reunavyöhykkeet tulisi mahdollisuuksien mukaan jättää rakentamatta. Alue tarjoaa mahdollisuudet julkisen rakentamisen sijoittumiselle sekä esim. laajan viljellyn tai viherpinnan ympärille rakentuvan asuinalueen muodostumiselle. Virkistysalueyhteyksiä Enäjärven rannan suuntaan tulee kehittää. Enäjärvi on erityissuojeltua järvialuetta, mikä on huomioitava mm. alueella syntyvien hulevesien käsittelyssä. Alueella esiintyviä arvokkaita Viistokuva pohjoisesta. Etualalla Pajuniitty ja takana Kotinteen aluetta. Vihdin kunta, Viistokuva. Kotirinteen aluetta etualalla. Vihdin kunta, Viistokuva. Etualalla Vt2: Nummalan liittymä ja taustalla Kotirinteen aluetta.. Vihdin kunta, KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA 13

14 pähkinäpensasalueita pyritään säilyttämään. Lisäksi on huomioitava uuden alueen liittyminen arkkitehtonisesti ja liikenteellisesti olemassa olevaan rakentamiseen. Aluetta ympäröivät metsät - etenkin niiden lakialueet - pyritään jättämään suurimmalta osalta rakentamatta. Peltoalueella voidaan suojautua tuulelta rakennusten sijoittelulla, kasvillisuudella, vajaja aitarakenteilla Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet - Osalla maanomistajista on tavoitteena merkittävä lisärakentaminen omistamilleen maille. Heidän kanssa on tehty maankäyttösopimuksia. - Osa maanomistajista taas ei halua lisärakentamista omistamilleen tiloille, lukuun ottamatta nykyisten rakennusten laajentamisvaraa. - Liikenneturvallisuuden parantaminen alueella: kevyenliikenteenväylät, katuvalaistus ja muut liikennejärjestelyt. - Metsäiset virkistysalueiksi osoitettavat alueet säilytetään luonnontilaisina. Asemakaavan laadulliset tavoitteet - Asuinalueesta halutaan muodostaa kaikin puolin korkeatasoinen. - Suunnittelualueen rakentaminen sopeutuu sitä ympäröiviin alueisiin: Pajuniitty, Huhdanmäki ja Linnanniittu. - Lähivirkistysalueet liittyvät ympäröivien alueiden puistoihin ja muodostavat yhtenäisen viheralueverkoston. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kotirinteen alueesta on laadittu kaksi vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta. Valtatie 2:n rinnakkaistien pohjoispuolinen osa on molemmissa vaihtoehdoissa samanlainen, mutta vaihtoehdot poikkeavat eteläisen osan suhteen. Vaihtoehdossa 1 suunnittelualueen eteläinen osa on tehokkaampaa ja tiiviimpää rakentamista kuin vaihtoehdossa 2, jossa muodostuu enemmän viheralueita. Suunnittelualueen pohjoisosa jatkaa Pajuniityn ja Huhdanpellon taajamarakennetta. Vanhan- Sepän tie jatkuu asemakaavaluonnoksessa aina uudelle kauttaaltaan Pihtisillantieksi nimetylle Valtatien 2:n rinnakkaistielle saakka. Korttelin 108 tonttien 7-9 asemakaavan muutoksessa tontit yhdistetään yhdeksi asuinpientalojen korttelialueeksi (AP), jolle voidaan toteuttaa yhtiömuotoisesti useita erillisiä tai kytkettyjä erillispientaloja. Tonttitehokkuus säilyy e=0,30, jolloin se toteutuu varsin tiiviinä pientaloalueena. Vanhan- Sepän tien varteen rakennukset on toteutettava 2 kerroksisina, muulla alueella rakennukset voivat olla myös sitä matalampia. Vanhan- Sepän tien vastakkaiselle puolelle muodostuu kortteliin 155 asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta (AKR) ja kadun varteen rakennettavat rakennukset saavat olla 3 kerroksisia, muutoin 2 kerroksisia. Korttelin 155 tontin 1 rakennusoikeus kasvaa, kun koko korttelialueen rakennusoikeudet vastaavat tehokkuutta e=0,40, jonka lisäksi saa rakentaa asukkaiden yhteisiä varastotiloja, autosäilytystiloja ja jätehuoltotiloja omalle rakennusalalleen. Kortteliin 155 asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueelle (AKR) muodostuu myös aivan uusi tontti, jonka suunnittelu noudattaa samoja periaatteita. Kultasepänkujan varteen kortteliin 155 muodostuu vastaava asuinpientalojen korttelialueen (AP) tontti kuin kortteliin 108. Tontin tehokkuus kasvaa asemakaavamuutoksen myötä, kun se nousee e=0,30. Kortteliin 149 osoitetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vanhusten palveluasuntoja sekä päiväkodin (ARS). Tontin tehokkuus nousee asemakaavamuutoksen myötä e=0,30. Kortteleista 108, 149 ja 155 on tarpeen laatia maankäyttösopimuksia. Taulukossa on esitetty asemakaavamuutoksen vaikutus tonttien rakennusoikeuteen. 14 KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA