Vahva, erityinen, lupaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahva, erityinen, lupaava"

Transkriptio

1 Vahva, erityinen, lupaava Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota 2020 Erik Gløersen NORDREGIO-RAPORTTI 2009:2

2 Vahva, erityinen, lupaava: Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota 2020

3 Vahva, erityinen, lupaava: Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota 2020 Erik Gløersen NORDREGIO 2009

4 Nordregio-raportti 2009:2 Nordregio P.O. Box 1658 SE Stockholm, Sweden Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaista yhteistyötä harjoittavat keskenään Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi sekä Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan itsehallintoalueet. Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöfoorumi, ja koostuu 87:stä eri Pohjoismaita edustavasta parlamentaarikosta. Pohjoismaiden neuvosto tekee aloitteita ja valvoo pohjoismaista yhteistyötä. Se on perustettu vuonna Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten välinen yhteistyöfoorumi. Pohjoismaiden ministerineuvosto toteuttaa pohjoismaista yhteistyötä. Ministerineuvostossa kokonaisvastuu on pääministereillä. Neuvoston toimintaa koordinoivat pohjoismaisen yhteistyön ministerit, pohjoismainen yhteistyökomitea sekä salkulliset ministerit. Neuvosto on perustettu vuonna Tukholma, Ruotsi 2009

5 Esipuhe.. 7 Johdanto 8 1. Ennakointi- ja visiointiprosessi Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota.. 21 Väestökehityksen hallitseminen Tasapainoiset, dynaamiset yhteisöt...34 Monikulttuurisemmat pohjoiset harvaan asutut alueet...41 Kehittyneet urbaanit ominaisuudet...44 Vakaat, tuottavat aluetaloudet...50 Koordinoidut toimet kestävän matkailun edistämistä varten. 58 Maailmanluokan T&K-toiminta tietyillä teollisuuden erikoisaloilla 63 Yhdenmukaiset alueelliset liikennejärjestelmät Yhteenveto: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden proaktiiviset ja reaktiiviset visiot.81 Kuvat Kuva 1: Ennakointisykli 12 Kuva 2: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visioinnin ja ennakoinnin kannalta olennaiset seikat. 13 Kuva 3: Prosessin rakenne Kuva 4: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden työmarkkinoiden väestökehitys Kuva 5: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tulomuutto Kuva 6: Muuttoliikkeen ymmärtäminen ja siihen vaikuttaminen: Kuntien luokittelu tulomuuttajien iän perusteella..32 Kuva 7: Muuttoliikkeen ymmärtäminen ja siihen vaikuttaminen: Kuntien luokittelu lähtömuuttajien iän perusteella 33 Kuva 8: Naisten aliedustus pohjoisten harvaan asuttujen alueiden maaseutualueilla.. 37 Kuva 9: Nuorten aikuisten aliedustus Kuva 10: Ulkomailla syntyneiden henkilöiden aliedustus. 42 Kuva 11: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden uusi kaupan dynamiikka 45 Kuva 12: Kaupunki- ja maaseutualueiden dynamiikka pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla.. 49

6 Kuva 13: Pohjoiset harvaan asutut alueet eivät ole köyhiä Kuva 14: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen keskukset 68 Kuva 15: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden lentoyhteydet 77 Kuva 16: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tärkeimmät kehitettävät liikenneyhteydet.. 80 Taulukko Taulukko 1: Lista pohjoisten harvaan asuttujen alueiden ennakointityöpajojen osallistujista Tekstilaatikot Tekstilaatikko 1: Lapin kaivosteollisuus.. 39 Tekstilaatikko 2: Ristijärven Seniorpolis: ikääntyneille tarkoitettu konsepti ja jalostetun innovoinnin tulos 39 Tekstilaatikko 3: Finnmarkin maahanmuuttajat palaavat Venäjälle. 43 Tekstilaatikko 4: Öljyntorjuntapuomien kehittäminen ja tuotanto.. 54 Tekstilaatikko 5: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden luovat toiminnot.. 55 Tekstilaatikko 6: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden avaruustoiminta Tekstilaatikko 7: Esimerkkejä matkailun kehittämisestä pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla.. 60 Tekstilaatikko 8: Västernorrlannin teollisen perinnön muuttaminen resurssiksi.. 61 Tekstilaatikko 9: Brändin muodostaminen korkealaatuisten jämtlantilaisten elintarvikkeiden markkinoinnin keinona Tekstilaatikko 10: Energia-alan tutkimus ja kehitystyö pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla 67 Tekstilaatikko 11: Televiestinnän sekä tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla Tekstilaatikko 12: Innovaatioiden edistäminen pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla 71 Tekstilaatikko 13: Kalanviljelyn ja kalanjalostusteollisuuden innovaatiotoiminta 72 Tekstilaatikko 14: Työpajoissa mainitut pohjoisten harvaan asuttujen alueiden villit kortit.. 83

7 Esipuhe Tämä raportti on yksi kolmesta julkaisusta, jotka toteutettiin osana pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) ennakointi- ja visiointiharjoitusta. Harjoituksessa laadittiin myös analyysiraportti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä tiekartta alueiden tulevasta kehityksestä ja asemoitumisesta suhteessa Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Kaikki kolme julkaisua ovat osa jatkuvia toimia, joilla pyritään edistämään Euroopan pohjoisimpia osia koskevaa ymmärrystä. Pääpaino on mahdollisuuksissa ja aloitteissa, joiden avulla pohjoiset harvaan asutut alueet pystyvät ottamaan aktiivisen kumppanin roolin sekä edistämään Lissabonin ja Kööpenhaminan sopimusten taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Ennakointi- ja visiointiharjoitus järjestettiin Pohjois-Suomen, Itä-Suomen, Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Keski- Ruotsin Brysselin EU-aluetoimistojen aloitteesta. Harjoitus on seurausta kyseisten alueiden ja Euroopan komission jatkuvasta vuoropuhelusta. Itävallan aluekehityskonferenssin (ÖROK) skenaariohankkeen 1 ohella kyseessä on yksi kahdesta ennakointiharjoituksesta, joiden avulla on tarkoitus osallistua nykyiseen Euroopan aluepolitiikkaa koskevaan keskusteluun. Harjoituksen tavoitteena on siten tuoda näkemyksiä ja ideoita alueellisen koheesion määrittelyyn eurooppalaisena tavoitteena ja toimia samalla ensikäden foorumina keskustelulle rakennerahastojen tavoitteista ja välineistä ohjelmakaudelle Harjoitusta ovat aktiivisesti tukeneet Euroopan komissio (aluepolitiikan pääosasto) sekä lukuisat pohjoisten harvaan asuttujen alueiden sidosryhmät ja organisaatiot. Ne ovat osallistuneet erilaisiin työpajoihin ja tapaamisiin, antaneet palautetta väliraporteista ja tuloksista sekä edistäneet harjoituksen toteuttamista ideoin, ajatuksin ja antamalla käyttöön taustamateriaalia. Ennakointi- ja visiointiharjoituksen toteutumisen ovat osaltaan mahdollistaneet Nordregiossa työskentelevät kollegat. Työpajaprosessin suunnitellusta ja moderoinnista vastasi Susan Brockett. Alexandre Dubois, Johanna Roto, Rasmus Ole Rasmusssen ja José Sterling osallistuivat analyysiraportin laatimiseen. Yhdessä Anu Henrikssonin, Stefanie Langen ja Jon M. Steineken kanssa he olivat mukana myös työpajojen toiminnassa moderaattoreina ja esittelijöinä. Haluamme kiittää kaikkia mukana olleita arvokkaasta työpanoksesta. 1 Skenaariot Itävallan aluekehityksestä eurooppalaisessa kontekstissa Schriftenreihe_176_I_Zusammenfassung_EN.pdf

8 Johdanto Pohjoisia harvaan asuttuja alueita koskevan yhteisen ennakointi- ja visiointiharjoituksen järjestäminen osoittaa, että Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Pohjois-Norja, Pohjois-Ruotsi ja Keski-Ruotsi ovat sitoutuneet tarkastelemaan kehitystään niin globaalista kuin Euroopankin näkökulmasta. Vuoteen 2020 mennessä tapahtuviksi ennakoitujen isojen globaalien haasteiden edessä tavoitteena on varmistaa, että pohjoiset harvaan asutut alueet pystyvät osallistumaan ongelmien ratkaisemiseen niiden aiheuttamisen sijaan. Jatkuva talouden globalisaatio, ilmastonmuutos, energian hintojen nousu ja ikääntyminen johtavat tulevaisuudessa kokonaan uuden tyyppisiin tilanteisiin. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tavoitteena on laatia erilaisia proaktiivisia politiikkoja, joiden avulla ne pystyvät sopeuttamaan rooliaan yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa järjestelmissä sekä omalta osaltaan osallistuvat tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen. Kestävää tulevaisuutta koskevien visioiden laatiminen ei tarkoita sellaisen kasvu- ja kehitysstrategian laatimista, jossa pohjoisia harvaan asuttuja alueita tarkasteltaisiin erillään muista alueista. Huomiota kiinnitetään sen sijaan uuteen taloudelliseen rooliin, joka kyseisillä alueilla voi olla muuttuvassa kansainvälisessä kontekstissa. Euroopan näkökulmasta pohjoiset harvaan asutut alueet ovat muuttamassa perusteita, joiden nojalla Euroopan pohjoiset, perifeeriset ja harvaan asutut alueet on sisällytetty erityiskohtelun piiriin. Niitä on sovellettu alkupuolelta lähtien, jolloin Suomi, Norja ja Ruotsi kävivät jäsenyysneuvotteluita liittymisestään Euroopan talousalueeseen (ETA) ja Euroopan Unioniin (EU). Perinteinen näkemys perustui poikkeuksellisuuden näkökulmaan, jonka mukaan kyseiset alueet ovat olennaisesti erilaisia eikä niitä siten voi verrata mihinkään muuhun Euroopan alueeseen. Suurin osa pohjoisista harvaan asutuista alueista on siten saanut osakseen sääntelyllistä erityiskohtelua Euroopan tason kilpailupolitiikoissa, sekä EU:n aluepoliittista tukea. Neuvoteltaessa rakennerahastojen ohjelmakaudesta Euroopan komissio on kuitenkin edellyttänyt konkreettisempia todisteita kyseisten alueiden erityishaasteista, joiden perusteella ne ovat oikeutettuja politiikan tukitoimiin. Pohjois- Suomen, Itä-Suomen, Pohjois-Ruotsin, Keski-Ruotsin sekä Pohjois-Norjan EU-aluetoimistot pyysivät Nordregiota laatimaan raportin, jos tuodaan esille niiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä koskevat erityisolosuhteet. Raportti mahdollisti osaltaan 535 miljoonaan euron suuruisen rakennerahastotuen myöntämisen pohjoisimmille alueille. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden erityisluonne tunnustetaan myös jatkossa. Euroopan komissio korostaa nyt, että sillä on oltava selkeä käsitys Pohjoismaiden pohjoisten osien haasteista. Siksi komissio edellyttääkin lisää todisteita alueiden kehittämismahdollisuuksista, joiden nojalla olisi perusteltua toteuttaa Euroopan tason lisätoimia rahoituksen ja tukipolitiikan suunnittelun osalta. Mahdollisimman kattavan

9 todistusaineiston tuottamiseksi kyseisten alueiden EU-aluetoimistot pyysivät Nordregiota toteuttamaan visiointi- ja ennakointiharjoituksen, johon osallistuisi laaja joukko alueiden sidosryhmiä. Eurooppalainen näkökulma sisältyy myös itse pohjoisten harvaan asuttujen alueiden käsitteeseen, joka on syntynyt Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen (ETA) taloudellisen ja institutionaalisen yhdentymisen seurauksena. Pohjois-Suomen, Itä-Suomen, Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin alueet eivät enää katso olevansa pelkkiä kansallisia periferioita vaan näkevät itsensä yhä enemmän osana monikansallista eurooppalaista makroaluetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pohjoisia harvaan asuttuja alueita voitaisiin pitää toiminnallisesti yhdentyneinä. Käsitteellä makroalue tarkoitetaan tässä tiettyjä pohjoisille harvaan asutuille alueille luonteenomaisia piirteitä ja yhteisiä intressejä sekä pyrkimystä luoda poikittaissuuntaisia yhteyksiä. On alkanut muutos, jossa kansallisten perifeeristen alueiden ryhmästä on tulossa Euroopan tason toimija. Siten ilmausta eurooppalainen makroalue käytetään pohjoisista harvaan asutuista alueista lähinnä puhuttaessa poliittisesta hankkeesta, joka perustuu niiden nykyiseen aluerakenteeseen, väestökehitykseen, taloudelliseen kehitykseen ja tulevaisuuden haasteisiin. Hankkeen uskottavuus riippuu poliittisesta ja institutionaalisesta kyvystä toteuttaa esitettyihin tavoitteisiin perustuvia konkreettisia toimia, joita alueelliset, kansalliset ja Euroopan tason toimijat voivat käynnistää ja tukea. Empiirispohjaisen käsitteen sijaan makroaluetta voidaan siten pitää työkaluna, jonka avulla eri alueiden tavoitteet voidaan muuntaa konkreettisiksi politiikan toimiksi ja saada toimijoita mukaan yhteiseen hankkeeseen. Sovellettaessa makroalueellista näkökulmaa pohjoisiin harvaan asuttuihin alueisiin on samalla muistettava, että alueet ovat myös osa laajempaa Itämeren aluetta (Baltic Sea Region; BSR). Itämeren alueeseen kuuluu isoja suurkaupunkialueita, sille on tunnusomaista selkeä idän ja lännen välisen talouskehityksen vastakohtaisuus ja se muodostaa strategisen maantieteellisen alueen Euroopan unionin ja Venäjän väliselle yhteistyölle. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden pieni väkiluku ja suhteellisen hyvä taloudellinen hyvinvointi huomioon ottaen vaarana on, että niiden erityispiirteet eivät saa riittävästi painoarvoa Itämeren alueen näkökulmasta. Toisaalta Itämeri-strategian merkittävä asema eri maiden ja Euroopan tason politiikoissa tarjoaa tärkeän foorumin, jonka kautta pohjoisia harvaan asuttuja alueita voidaan markkinoida ja niiden institutionaalisia verkostoja laajentaa. Tässä visiointiharjoituksessa keskitytään siten Itämeren pohjoisimmilla rannikkoalueilla sijaitsevien harvaan asuttujen alueiden asemaan sekä siihen, mitä mahdollisuuksia niiden maantieteellinen rajapinta Barentsin mereen, arktiseen alueeseen, Norjan mereen ja Luoteis-Venäjään tarjoaa. Vision tarkoituksen on yleisemminkin auttaa pohjoisia harvaan asuttuja alueita tuomaan esille omia erityispiirteitään ja potentiaaliaan sekä näin helpottaa niiden aktiivista osallistumista Itämeren alueen toimiin.

10 Laajemmasta Euroopan näkökulmasta pohjoiset harvaan asutut alueet ovat osoittaneet sitoutuneensa tukipolitiikkoihin, joilla pyritään edistämään niiden tasapainoista kehitystä ja alueellista koheesiota. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden edustajat ovat pyrkineet paitsi varmistamaan, että alueiden yhteiskunnalliset ja taloudelliset haasteet otetaan jatkuvasti huomioon ja että ne saavat rahoitusta yhteisön eri tukijärjestelmistä, myös kehittämään molempia osapuolia hyödyttävää vuoropuhelua Euroopan tason viranomaisten kanssa. Pohjoiset harvaan asutut alueet ovat yhdessä tarkastelleet kolmen maan pohjoisten ja harvaan asuttujen alueiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia tavoitteita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa ne korostavat ensinnäkin aluekehityspolitiikkojen monikansallista ja eurooppalaista ulottuvuutta. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tavoitteena on lisäksi osoittaa, että taloudellinen tuki ja sääntelyllinen erityiskohtelu eivät ole haastavien olosuhteiden vaikutusten lieventämiseen tarkoitettuja suojakeinoja vaan osa proaktiivista strategiaa, jolla pyritään saavuttamaan paitsi alueita itseään, myös koko Eurooppaa hyödyttävät tarkoin määritellyt kasvutavoitteet. Siksi ne tukevatkin aktiivisesti komission näkökulmaa, jonka mukaan aluepolitiikkaa on käytettävä kasvun ja kehityksen välineenä eurooppalaisessa kontekstissa. Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden ennakointi- ja visiointiharjoituksen tavoitteena on lisätä alueiden näkyvyyttä koko Euroopan tasolla. Euroopan pohjoisimpien osien panos koko mantereen hyvinvoinnin luomisessa on merkittävä, etenkin suhteessa niiden väkilukuun. Niillä on myös tärkeä rooli rajat ylittävissä teollisissa järjestelmissä paitsi raaka-aineen tuottajina, myös tutkimus- ja kehitysalan toimijoina. Nykyisen alueellisen koheesion lähestymistavan mukaisesti pyritään edistämään toiminnallisen yhdentymisen prosesseja taloudellisen ja yhteiskunnallisen suorituskyvyn lähentämisen sijaan, joten tässä mielessä on entistä tärkeämpää, että pohjoiset harvaan asutut alueet sisällytetään Euroopan aluepolitiikkojen piiriin. Sellaiset Euroopan alueen teemakartat, joissa Helsingin, Oslon ja Tukholman yläpuolista osaa ei esitetä lainkaan tai joissa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden katsotaan olevan "tyhjää täynnä", eivät siten ole poliittisesti hyväksyttäviä. Ne eivät myöskään anna kattavaa kuvaa Euroopan taloudellisen kehityksen näkymistä. Vaikka pohjoisten harvaan asuttujen alueiden välillä on läheistä yhteistyötä Brysselissä, niiden tietoisuus kuulumisesta yhteisten mahdollisuuksien ja haasteiden alueeseen on yhä heikkoa. Niiden eri osien välillä on suhteellisen vähän kanssakäymistä, mikä johtuu kielellisistä esteistä ja poikittaissuuntaisten liikenneverkon puuttumisesta. Ennakointi- ja visiointiharjoituksella on siten myös sisäinen merkitys, sillä se auttaa lisäämään alueiden tietoisuutta kuulumisesta laajempaan kokonaisuuteen, jolla eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna on yhteisiä piirteitä, sekä parantamaan asukkaiden ymmärrystä omasta alueestaan. Työpajojen ja tapaamisten järjestäminen sekä yhteisten asiakirjojen toimittaminen pohjoisten harvaan asuttujen alueiden eri osien alueellisille sidosryhmille samanaikaista arviointia varten on jo sinänsä edistänyt pohjoisten harvaan asuttujen alueiden vakiintumista osaksi Euroopan alueellista moninaisuutta.

11 Ennakointi- ja visiointiharjoituksen pääosa toteutettiin ennen maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutusten näkymistä Euroopassa. Kriisi on tämän jälkeen johtanut prosessi- ja koneteollisuuden lomautuksiin pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla, vakaviin ongelmiin kaivos- ja metsäteollisuudessa sekä Norjan meren kalan kysynnän huomattavaan laskuun. Tämä on jälleen yksi osoitus siitä, kuinka alttiita näiden alueiden tärkeimmät talouden alat ovat maailmantalouden vaihteluille. Viimeaikaiset tapahtumat eivät suinkaan ole tehneet visiointi- ja ennakointiharjoituksen tuloksia tyhjäksi vaan ennemminkin lisänneet tarvetta parantaa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden talouksien joustavuutta. Nykyiset tai tulevat taloudelliset ongelmat voivat lisäksi edistää joitakin talouden muutosprosesseja, sillä ne vähentävät työmarkkinoihin kohdistuvaa painetta ja mahdollistavat työvoiman rekrytoinnin aloilla, jotka ovat lupaavimpia pohjoisten harvaan asuttujen alueiden pitkän aikavälin taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta.

12 1. Ennakointi- ja visiointiprosessi Ennakointi- ja visiointiprosessi toteutettiin kolmivaiheisena Ian Milesin ennakointisykli (foresight cycle) periaatteen mukaisesti (kuva 1). Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden EU-aluetoimistoista koostuva harjoituksen ohjausryhmä laati ensivaiheessa ideapaperin, minkä jälkeen käytiin vuoropuhelua Nordregion kanssa. Näiden toimien perusteella laadittiin lista asioista, joita visiointiprosessissa oli tarkoitus käsitellä. Tulokset on alla esitetty hieman muokattuna versiona, joka sisältää joitakin myöhemmässä vaiheessa tehtyjä muutoksia (kuva 2). Yleisesti ottaen lähdettiin liikkeelle neljästä päähaasteesta, jotka on tunnistettu EU:n tasolla. Ne ovat väestökehitys ja muuttoliikkeen kehitys, ilmastonmuutos, talouden globalisaatio ja nousevat energian hinnat. Näitä kaikkia pidetään erityisen tärkeinä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kannalta, mikä todettiin myös myöhemmissä työpajakeskusteluissa. Lisäksi laadittiin lista teemakohtaisista aloista, joihin pohjoiset harvaan asutut alueet haluavat erityisesti panostaa. Listaan kuuluvat korkea-asteen koulutuksen järjestäminen, innovaatiotoiminnan lisääminen ja edistäminen, pohjoisten harvaan asuttujen alueiden talouksien nykyaikaistaminen ja monipuolistaminen, elämänlaadun parantaminen alueiden eri osissa sekä liikenneyhteyksien kehittäminen. Lähde: I. Miles (2002) Kuvan selite: TOIMINTA LUOMINEN UUDISTUMINEN REKRYTOINTI VALMISTELU Kuva 1: Ennakointisykli

13 Merkittävät haasteet EU:n tasolla VÄESTÖKEHITYS ILMASTONMUUTOS KAUPAN GLOBALISAATIO ENERGIA - Alueellisen väestörakenteen muutokset - Tulomuutto -> Muualta maasta -> Ulkomailta (EU-maista ja niiden ulkopuolelta) -> Venäjältä ja pohjoisilta harvaan asutuilta alueilta (mahdollisuus sopeutua elämään pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla, erityisosaaminen esimerkiksi kaivosalalla) - Paluumuutto -> nuorten parien -> eläkeläisten - Mahdollisuudet -> Kalastus -> Kalanviljely -> Metsäalan laajeneminen -> Uudet kuljetuskäytävät -> Matkailukauden pidentyminen -> Alueiden houkuttelevuuden kasvu hiihtäjien keskuudessa - Uhat -> Ekologinen tasapaino (esim. metsät) -> Perinteinen saamelainen elämäntapa - Kyky sopeutua maailmanmarkkinahintojen muutoksiin, tuotteiden elinkaarissa... - Yritysten rakenne - EU:n kilpailusääntöjen soveltaminen - Kilpailukyky - Energiahuollon tilanne - Energiaverkot - Energiahintojen muutokset - Yksittäisten alueiden energiantuotantokapasiteetti - Yksittäisten alueiden haavoittuvuus energiahintojen nousulle ja energiahuollon muutoksille. Taloudellisen kehityksen ja kasvun mahdollisuudet KOULUTUS INNOVOINTI TALOUDELLINEN ELÄMÄNLAATU YHTEYDET MUUTOS - Koulutustaso - Sukupuolierot - Yliopistojen laatu - Paikallisia tarpeita vastaava korkeaasteen koulutus - Organisatoriset haasteet (verkostoituminen T&K-ympäristöihin) - Kylmäalan teknologia - Uusiutuva energia - Talouden monipuolistuminen - Raakaainetuotannon alueellisten hyötyjen lisääntyminen - Hyvinvointipalvelut - Sosiaalinen pääoma (yhtenäiset yhteisöt) - Yhteys luontoon -> Tulomuuttoon liittyvät tekijät - Alueiden sisäiset/väliset - Rajat ylittävät - Maailmanlaajuiset - Euroopan tason yhteydet Alueelliset tekijät Kuva 2: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visioinnin ja ennakoinnin kannalta olennaiset seikat Tulosten perusteella laadittiin analyysiraportti, johon kuului erityisesti ennakoinnin ja visioinnin näkökulmasta tärkeitä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia analyyseja. Analyysiraportin tarkoituksena oli täydentää ja päivittää edellistä, vuonna 2006 julkaistua Nordregio-raporttia aiheesta Pohjoiset, perifeeriset harvaan asutut alueet Euroopan unionissa ja Norjassa 2. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut laatia uutta tai laajempaa versiota kyseisestä Nordregio-raportista eikä toteuttaa uusia laajoja kvantitatiivisia analyyseja vaan luoda tiedollinen pohja keskustelua varten, jotta erityisesti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden edustajilla olisi mahdollisuus verrata omia alueitaan muihin alueisiin.

14 Visiointi- ja ennakointiharjoitus käynnistyi kahdella kaksipäiväisellä työpajalla, jotka järjestettiin Tukholmassa syyskuuta sekä lokakuuta Työpajoissa oli osallistujia kaikilta pohjoisilta harvaan asutuilta alueilta, Euroopan komissiosta ja Ruotsin elinkeinoministeriöstä. Niihin osallistui tarkkailijoina myös kaksi edustajaa Grönlannin itsehallintoalueelta, joka halusi saada vinkkejä omiin paikallisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kehitysstrategioihinsa. Työpajoihin oli kutsuttu myös the Sweco Eurofutures yrityksen konsultti Hallgeir Aalbu, jota pyydettiin tuomaan keskusteluun oma näkemyksensä Pohjoismaiden ja Euroopan aluepolitiikkoja koskevan laajan asiantuntemuksensa pohjalta. Ensimmäisessä työpajassa oli kolme eri vaihetta. Niistä ensimmäinen koostui hankkeen käynnistäjien, Euroopan komission ja Nordregion esittelypuheenvuoroista. Toisessa vaiheessa järjestettiin neljä rinnakkaista työpajaa, joissa käsiteltiin samantyyppisiä yleisiä aiheita, mutta eri teemoihin keskittyen: - Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden uudet kasvualat. Mitä ne voisivat olla? Mitä niiden kehittämiseen tarvitaan? - Pienten kaupunkien ja paikkakuntien kestävän kehityksen näköalat - Kaupunkialueet pohjoisten harvaan asuttujen alueiden taloudellisen kasvun moottoreina - Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden innovaatiotoiminta: sisäiset vahvuudet ja ulkoinen verkostoituminen Kolmas kokoontuminen oli kaikille yhteinen. Siinä esiteltiin työpajojen tulokset ja käytiin läpi eri toimenpideideat, joita villin kortin harjoituksessa oli esitetty. Osallistujia pyydettiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: - Mitä sellaista voisi tapahtua, joka tekisi turhaksi kaiken sen, mitä tänään olette saaneet aikaan? - Mikä asia voisi muuttaa pohjoisia harvaan asuttuja alueita tai koko Eurooppaa koskevia "sääntöjä"? - Mitkä ovat suurimmat toiveenne/pahimmat pelkonne? 2 Northern Peripheral, Sparsely Populated Regions in the European Union and in Norway. Erik Gløersen et al. 173 pp. (Nordregio Report 2006:2) ISBN

15 Ensimmäisen ja toisen työpajan välillä osallistujia pyydettiin miettimään ja arvioimaan ensimmäisessä työpajassa esille tuotuja ideoita sekä keskustelemaan niistä omissa organisaatioissaan ja verkostoissaan niille lähetettyjen kysymysten pohjalta. Toisen työpajan ensimmäisen tapaamisen tarkoituksena oli palautteen kerääminen. Prosessista antoivat hyödyllistä palautetta myös eri alueelliset, kansalliset ja Euroopan tason sidosryhmät, ja mukana oli myös ulkopuolinen näkökulma. Palaute auttoi osaltaan valmistelemaan visiointitapaamista, jossa osallistujia pyydettiin alla olevien kriteerien pohjalta muodostamaan laajapohjainen kuva, idea tai valmis näkemys siitä, millaisena he haluaisivat nähdä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tulevaisuuden: - sisäinen yhdenmukaisuus - realismi - kyky kohdentaa voimavaroja - konkreettisempien tavoitteiden ja strategioiden määrittelyn edistäminen Tämän jälkeen seurasi ryhmäkeskusteluja, joissa keskityttiin työpajan 1 palautteen pohjalta asioihin, joiden kehittäminen katsottiin erityisen tärkeäksi. Niitä olivat: - Koulutus, tutkimus ja kehitys - Luonnonvarat - Liikenne ja liikenneyhteydet - Kulttuuripääoma ja inhimillinen pääoma Tavoitteena oli jakaa ideat toimenpideluokkiin alustavien painopisteiden määrittelyä varten. Harjoituksessa annettiin palautetta myös tiekartasta. Palautteessa edellytettiin tiekartan osalta muun muassa selkeämpää arviointivastuuta ja hallinnointiin liittyvien asioiden selkiyttämistä. Työpajojen lisäksi järjestettiin kaksi tapaamista. Torniossa järjestettiin työpaja, jossa johtavilla virkamiehillä, poliitikoilla ja tutkijoilla oli mahdollisuus antaa palautetta ennakointiprosessista. Työpajassa sovellettiin samoja menetelmiä kuin työpajoissa 1 ja 2. Lisäksi järjestettiin tapaaminen pohjoisten harvaan asuttujen alueiden liikenne- ja infrastruktuurialan asiantuntijoiden kanssa. Tapaamisessa keskityttiin nimenomaan näitä teemoja koskeviin kehitysnäkökulmiin 3. Kaiken kaikkiaan ennakointi- ja visiointiharjoitus on siis alueellisten toimijoiden systemaattisen ajatustenvaihdon ja vuoropuhelun tulosta ja siihen ovat osallistuneet myös kansalliset sekä Euroopan tason sidosryhmät. Tavoitteena on ollut luoda perusta lisätoimille, joissa keskitytään pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kasvumahdollisuuksiin eurooppalaisesta ja koko maailman näkökulmasta kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta.

16 3 Mårten Edberg (Västerbottenin maakunta) Mikael Bergström (Västerbotten lääninhallitus), Jimmy Bystedt (Norrbottenin lääninhallitus), Anne Berg (Nordlandin lääninhallitus), Per Strømhaug (Nordlandin lääninhallitus), Bjørn Kavli (Tromssan lääninhallitus), Jussi Rämet (Keski-Pohjanmaan Liitto)

17 Työpaja I Tilanteen yhteinen Ideoiden luominen Sidosryhmien Priorisoinnin Esitykset arviointi tunnistaminen aloittaminen Käytettävät ominaisuudet Ratkaistavat kriittiset ongelmat Toimenpiteet Strategiat USEITA! UUSIA! (Arvioidaan ja arvostellaan myöhemmin) Merkittävät toimijat täällä läsnä olevien lisäksi 8 parasta ideaa; Teema A Strategiset, käytännön tason, lyhyen aikavälin, Teema B pitkän aikavälin Teema C Villit kortit! Teema D Työpajojen välillä Työpaja II Raportti työpajasta Osallistujien verkostojen reaktiot Reaktiot Tulevaisuuden strategiat Teema 1 Yhteiset visiot Teema 2 Eri suuntien tunnistaminen Teema 3 Vuorovaikutus ja jakaminen Tulevaisuuden tiekartan laatiminen Teema 4 Kuva 3: Prosessin rakenne

18 Taulukko 1: Lista pohjoisten harvaan asuttujen alueiden ennakointityöpajojen osallistujista syyskuuta ja lokakuuta 2008 Toimisto Nimi Organisaatio Nimike Työpaja 1 Työpaja 2 Allan Perttunen Pohjois-Suomen EUaluetoimisto Johtaja ei kyllä Pohjois-Suomi Seppo Heikkilä Pohjois-Suomen EUaluetoimisto/ Varainhankintapäällikkö kyllä kyllä 8 edustajaa Oulun yliopisto Suvi Tuhkanen Pohjois-Suomen EUaluetoimisto Erityisasiantuntija kyllä kyllä Esko Lotvonen Lapin liitto Maakuntajohtaja kyllä kyllä Kari Aalto Pohjois-Pohjanmaan Kansainvälisten asioiden päällikkö kyllä kyllä liitto Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan Aluesuunnittelupäällikkö kyllä kyllä liitto Anne Pesola Keskipohjanmaan Ohjelmapäällikkö kyllä kyllä liitto Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaan liitto Maakuntajohtaja ei kyllä Mika Rantakokko Oulun yliopisto ei kyllä Itä-Suomi Riikka Railimo Itä-Suomen EUaluetoimisto Johtaja kyllä kyllä 8 edustajaa Pohjois-Norja 12 edustajaa Ulla Äänismaa Itä-Suomen EUaluetoimisto Toimistosihteeri kyllä kyllä Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan liitto Maakunta-asiamies kyllä kyllä Jarmo Etelä-Savon liitto Johtaja, aluesuunnittelu kyllä kyllä Vauhkonen Jyrki Haataja Kainuun maakunta Koordinaattori kyllä kyllä Pentti Malinen Kainuun maakunta Ohjelmajohtaja kyllä kyllä Riitta Koskinen Etelä-Savon liitto Johtaja, aluekehitys kyllä kyllä Jussi Huttunen Pohjois-Savo Maakuntajohtaja kyllä kyllä Stein Ovesen Pohjois-Norjan EUaluetoimisto Johtaja kyllä kyllä Benedicte Solaas Pohjois-Norjan EUaluetoimisto Konsultti kyllä kyllä Arne. O. Holm Tromssan maakunta Ajatushautomon johtaja kyllä kyllä Edd-Magne StatoilHydro Tiedottaja ei kyllä Torbergsen Erlend Bullvåg Høyskolen i Bodø Tutkija kyllä kyllä Keski-Ruotsi 9 edustajaa Eirik Fiva Landesutvalget Johtaja ei kyllä Jan Terje Nordområdesenteret Tutkija kyllä ei Henriksen Pia Svensgaard Tromssan maakunta Fylkesråd Poliitikko kyllä kyllä (työväenpuolue) Jan Roger Tromssan yliopisto Strategiapäällikkö ei ei Iversen Kjell Kolbeinsen Pohjois-Norjan Viestintäpäällikkö kyllä ei säästöpankki Morten Brattvoll Tromssan yliopisto Neuvonantaja kyllä ei Trud Berg Nordlandin maakunta Fylkesråd Poliitikko kyllä kyllä (työväenpuolue) Anna-Carin Keski-Ruotsin toimisto Johtaja kyllä kyllä Christofferson päivä 2 Agneta Sörman Coompanion Projektipäällikkö kyllä kyllä, vain Västernorrland perjantai Anders Keski-Ruotsin yliopisto Kansleri ei ei Söderholm Jens Nilsson Östersundin kunta Kunnallisneuvos Poliitikko kyllä ei (sosialidemokraatit) - Europaforumin päivä 2

19 Pohjois-Ruotsi 12 edustajaa puheenjohtaja Thomas Jämtlannin läänin Poliitikko (keskusta) kyllä kyllä Andersson maakäräjät päivä 2 Ulrika Åberg Västernorrlannin Johtaja ei ei lääninhallitus Glenn Nordlund Örnsköldsvikin kunta Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja kyllä kyllä Poliitikko (keskusta) Jan Sahlen Västernorrlannin Aluekasvusta vastaava päällikkö kyllä kyllä maakäräjät Hans Halvarsson Jämtlannin lääninhallitus Osastopäällikkö ei kyllä Inge Andersson Pohjois-Ruotsin EUaluetoimisto Johtaja kyllä ei Eva-Maj Karlsson Vindelnin kunta Kunnallisneuvos Poliitikko kyllä kyllä (keskusta) Anna-Stina Yrittäjäjärjestö, Yrittäjät Toimitusjohtaja kyllä ei Nordmark Nilsson Robert Forsberg Kalixin kunta Kunnallisneuvos Poliitikko ei kyllä (sosialidemokraatit) Erik Bergkvist Västerbottenin maakunta Hallituksen puheenjohtaja Poliitikko ei kyllä (sosialidemokraatit) Thomas Västerbottenin maakunta Aluesuunnitteluvastaava ei kyllä, vain Westerberg torstai Staffan Borg Lääninhallitus Johdon tukihenkilö / kyllä kyllä Koordinointivastaava, lääninhallituksen sihteeristö Ulf Wiberg Uumajan yliopisto Talousmaantieteen professori kyllä kyllä Maria Östensson Västerbottenin Kansainvälisten asioiden kyllä kyllä lääninhallitus koordinaattori Gun-Karin Västerbottenin Aluetoimiston päällikkö ei kyllä Karlsson kauppakamari Lyckselen toimisto Lisa Dahlén Luulajan teknillinen Tutkija, jätetutkimus ja -teknologia ei kyllä yliopisto Lars-Anders Baer Saamelaiskäräjät Hallituksen puheenjohtaja Poliitikko kyllä ei Anna Olofsson Anna Lindberg Grönlanti Freia Lund Sörensen Euroopan komissio Steen Jeppson Virve Vimpari Gabriella Fesus Björn Hegefeldt Agnes Kelemen Alain Roggeri Ruotsin elinkeinoministeriö, energia- ja viestintä, aluekasvun osasto Norrbottenin läänin maakäräjät Grönlannin itsehallintoalue Infrastruktuuri- ja ympäristöministeriö Grönlannin itsehallintoalue Infrastruktuuri- ja ympäristöministeriö Aluepolitiikan pääosasto H2 - Viro, Suomi ja Latvia Aluepolitiikan pääosasto H1 - Suunnittelu, tulevaisuustutkimus, vaikutusten arviointi Aluepolitiikan pääosasto H3 Liettua, Ruotsi ja Tanska Aluepolitiikan pääosasto C1 Suunnittelu, tulevaisuustutkimus, vaikutusten arviointi Aluepolitiikan pääosasto H2 - Viro, Suomi ja Latvia (saamelaispuolue) Aluekasvun yksikkö, elinkeino-osasto ei kyllä Selvitysvastaava kyllä kyllä AC-Edustaja kyllä kyllä Projektityöntekijä kyllä ei Ohjelmapäällikkö kyllä ei Politiikan tutkija kyllä ei Ohjelmapäällikkö ei kyllä Politiikan tutkija ei kyllä Yksikön päällikkö ei kyllä Nordregio Erik Glöersen Nordregio Tutkija kyllä kyllä

20 Sweco Eurofutures Susan Brockett Nordregio Tutkija kyllä kyllä Johanna Roto Nordregio GIS/kartografiakoordinaattori kyllä kyllä Alexandre Dubois Nordregio Tutkija kyllä kyllä Rasmus Ole Nordregio Vanhempi tutkija kyllä kyllä Rasmussen José Sterling Nordregio Tutkimusapulainen kyllä ei Jon M. Steineke Nordregio Tutkija ei kyllä Stefanie Lange Nordregio Tutkimusapulainen kyllä kyllä Anu Henriksson Nordregio Tutkimusapulainen kyllä kyllä Hallgeir Aalbu Eurofutures Konsultti ei kyllä

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa 11.11.2010 Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET EUROOPAN UNIONIN OHJELMAKAUDELLE 2014-2020

POHJOIS-SUOMEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET EUROOPAN UNIONIN OHJELMAKAUDELLE 2014-2020 LUONNOS 17.02.2010 POHJOIS-SUOMEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET EUROOPAN UNIONIN OHJELMAKAUDELLE 2014-2020 A. Johdanto Tämän asiakirjan tarkoitus on tuoda esiin Pohjois-Suomen - Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Botnia-Atlantica

Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Rahoitustaulukko (EUR) Toimintalinjat EU 60 % Kansallinen

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI Itämeristrategian prioriteettialue AGRI kestävä maatalous,

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot