Vahva, erityinen, lupaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahva, erityinen, lupaava"

Transkriptio

1 Vahva, erityinen, lupaava Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota 2020 Erik Gløersen NORDREGIO-RAPORTTI 2009:2

2 Vahva, erityinen, lupaava: Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota 2020

3 Vahva, erityinen, lupaava: Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota 2020 Erik Gløersen NORDREGIO 2009

4 Nordregio-raportti 2009:2 Nordregio P.O. Box 1658 SE Stockholm, Sweden Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaista yhteistyötä harjoittavat keskenään Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi sekä Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan itsehallintoalueet. Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöfoorumi, ja koostuu 87:stä eri Pohjoismaita edustavasta parlamentaarikosta. Pohjoismaiden neuvosto tekee aloitteita ja valvoo pohjoismaista yhteistyötä. Se on perustettu vuonna Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten välinen yhteistyöfoorumi. Pohjoismaiden ministerineuvosto toteuttaa pohjoismaista yhteistyötä. Ministerineuvostossa kokonaisvastuu on pääministereillä. Neuvoston toimintaa koordinoivat pohjoismaisen yhteistyön ministerit, pohjoismainen yhteistyökomitea sekä salkulliset ministerit. Neuvosto on perustettu vuonna Tukholma, Ruotsi 2009

5 Esipuhe.. 7 Johdanto 8 1. Ennakointi- ja visiointiprosessi Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota.. 21 Väestökehityksen hallitseminen Tasapainoiset, dynaamiset yhteisöt...34 Monikulttuurisemmat pohjoiset harvaan asutut alueet...41 Kehittyneet urbaanit ominaisuudet...44 Vakaat, tuottavat aluetaloudet...50 Koordinoidut toimet kestävän matkailun edistämistä varten. 58 Maailmanluokan T&K-toiminta tietyillä teollisuuden erikoisaloilla 63 Yhdenmukaiset alueelliset liikennejärjestelmät Yhteenveto: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden proaktiiviset ja reaktiiviset visiot.81 Kuvat Kuva 1: Ennakointisykli 12 Kuva 2: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visioinnin ja ennakoinnin kannalta olennaiset seikat. 13 Kuva 3: Prosessin rakenne Kuva 4: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden työmarkkinoiden väestökehitys Kuva 5: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tulomuutto Kuva 6: Muuttoliikkeen ymmärtäminen ja siihen vaikuttaminen: Kuntien luokittelu tulomuuttajien iän perusteella..32 Kuva 7: Muuttoliikkeen ymmärtäminen ja siihen vaikuttaminen: Kuntien luokittelu lähtömuuttajien iän perusteella 33 Kuva 8: Naisten aliedustus pohjoisten harvaan asuttujen alueiden maaseutualueilla.. 37 Kuva 9: Nuorten aikuisten aliedustus Kuva 10: Ulkomailla syntyneiden henkilöiden aliedustus. 42 Kuva 11: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden uusi kaupan dynamiikka 45 Kuva 12: Kaupunki- ja maaseutualueiden dynamiikka pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla.. 49

6 Kuva 13: Pohjoiset harvaan asutut alueet eivät ole köyhiä Kuva 14: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen keskukset 68 Kuva 15: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden lentoyhteydet 77 Kuva 16: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tärkeimmät kehitettävät liikenneyhteydet.. 80 Taulukko Taulukko 1: Lista pohjoisten harvaan asuttujen alueiden ennakointityöpajojen osallistujista Tekstilaatikot Tekstilaatikko 1: Lapin kaivosteollisuus.. 39 Tekstilaatikko 2: Ristijärven Seniorpolis: ikääntyneille tarkoitettu konsepti ja jalostetun innovoinnin tulos 39 Tekstilaatikko 3: Finnmarkin maahanmuuttajat palaavat Venäjälle. 43 Tekstilaatikko 4: Öljyntorjuntapuomien kehittäminen ja tuotanto.. 54 Tekstilaatikko 5: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden luovat toiminnot.. 55 Tekstilaatikko 6: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden avaruustoiminta Tekstilaatikko 7: Esimerkkejä matkailun kehittämisestä pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla.. 60 Tekstilaatikko 8: Västernorrlannin teollisen perinnön muuttaminen resurssiksi.. 61 Tekstilaatikko 9: Brändin muodostaminen korkealaatuisten jämtlantilaisten elintarvikkeiden markkinoinnin keinona Tekstilaatikko 10: Energia-alan tutkimus ja kehitystyö pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla 67 Tekstilaatikko 11: Televiestinnän sekä tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla Tekstilaatikko 12: Innovaatioiden edistäminen pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla 71 Tekstilaatikko 13: Kalanviljelyn ja kalanjalostusteollisuuden innovaatiotoiminta 72 Tekstilaatikko 14: Työpajoissa mainitut pohjoisten harvaan asuttujen alueiden villit kortit.. 83

7 Esipuhe Tämä raportti on yksi kolmesta julkaisusta, jotka toteutettiin osana pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) ennakointi- ja visiointiharjoitusta. Harjoituksessa laadittiin myös analyysiraportti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä tiekartta alueiden tulevasta kehityksestä ja asemoitumisesta suhteessa Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Kaikki kolme julkaisua ovat osa jatkuvia toimia, joilla pyritään edistämään Euroopan pohjoisimpia osia koskevaa ymmärrystä. Pääpaino on mahdollisuuksissa ja aloitteissa, joiden avulla pohjoiset harvaan asutut alueet pystyvät ottamaan aktiivisen kumppanin roolin sekä edistämään Lissabonin ja Kööpenhaminan sopimusten taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Ennakointi- ja visiointiharjoitus järjestettiin Pohjois-Suomen, Itä-Suomen, Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Keski- Ruotsin Brysselin EU-aluetoimistojen aloitteesta. Harjoitus on seurausta kyseisten alueiden ja Euroopan komission jatkuvasta vuoropuhelusta. Itävallan aluekehityskonferenssin (ÖROK) skenaariohankkeen 1 ohella kyseessä on yksi kahdesta ennakointiharjoituksesta, joiden avulla on tarkoitus osallistua nykyiseen Euroopan aluepolitiikkaa koskevaan keskusteluun. Harjoituksen tavoitteena on siten tuoda näkemyksiä ja ideoita alueellisen koheesion määrittelyyn eurooppalaisena tavoitteena ja toimia samalla ensikäden foorumina keskustelulle rakennerahastojen tavoitteista ja välineistä ohjelmakaudelle Harjoitusta ovat aktiivisesti tukeneet Euroopan komissio (aluepolitiikan pääosasto) sekä lukuisat pohjoisten harvaan asuttujen alueiden sidosryhmät ja organisaatiot. Ne ovat osallistuneet erilaisiin työpajoihin ja tapaamisiin, antaneet palautetta väliraporteista ja tuloksista sekä edistäneet harjoituksen toteuttamista ideoin, ajatuksin ja antamalla käyttöön taustamateriaalia. Ennakointi- ja visiointiharjoituksen toteutumisen ovat osaltaan mahdollistaneet Nordregiossa työskentelevät kollegat. Työpajaprosessin suunnitellusta ja moderoinnista vastasi Susan Brockett. Alexandre Dubois, Johanna Roto, Rasmus Ole Rasmusssen ja José Sterling osallistuivat analyysiraportin laatimiseen. Yhdessä Anu Henrikssonin, Stefanie Langen ja Jon M. Steineken kanssa he olivat mukana myös työpajojen toiminnassa moderaattoreina ja esittelijöinä. Haluamme kiittää kaikkia mukana olleita arvokkaasta työpanoksesta. 1 Skenaariot Itävallan aluekehityksestä eurooppalaisessa kontekstissa Schriftenreihe_176_I_Zusammenfassung_EN.pdf

8 Johdanto Pohjoisia harvaan asuttuja alueita koskevan yhteisen ennakointi- ja visiointiharjoituksen järjestäminen osoittaa, että Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Pohjois-Norja, Pohjois-Ruotsi ja Keski-Ruotsi ovat sitoutuneet tarkastelemaan kehitystään niin globaalista kuin Euroopankin näkökulmasta. Vuoteen 2020 mennessä tapahtuviksi ennakoitujen isojen globaalien haasteiden edessä tavoitteena on varmistaa, että pohjoiset harvaan asutut alueet pystyvät osallistumaan ongelmien ratkaisemiseen niiden aiheuttamisen sijaan. Jatkuva talouden globalisaatio, ilmastonmuutos, energian hintojen nousu ja ikääntyminen johtavat tulevaisuudessa kokonaan uuden tyyppisiin tilanteisiin. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tavoitteena on laatia erilaisia proaktiivisia politiikkoja, joiden avulla ne pystyvät sopeuttamaan rooliaan yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa järjestelmissä sekä omalta osaltaan osallistuvat tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen. Kestävää tulevaisuutta koskevien visioiden laatiminen ei tarkoita sellaisen kasvu- ja kehitysstrategian laatimista, jossa pohjoisia harvaan asuttuja alueita tarkasteltaisiin erillään muista alueista. Huomiota kiinnitetään sen sijaan uuteen taloudelliseen rooliin, joka kyseisillä alueilla voi olla muuttuvassa kansainvälisessä kontekstissa. Euroopan näkökulmasta pohjoiset harvaan asutut alueet ovat muuttamassa perusteita, joiden nojalla Euroopan pohjoiset, perifeeriset ja harvaan asutut alueet on sisällytetty erityiskohtelun piiriin. Niitä on sovellettu alkupuolelta lähtien, jolloin Suomi, Norja ja Ruotsi kävivät jäsenyysneuvotteluita liittymisestään Euroopan talousalueeseen (ETA) ja Euroopan Unioniin (EU). Perinteinen näkemys perustui poikkeuksellisuuden näkökulmaan, jonka mukaan kyseiset alueet ovat olennaisesti erilaisia eikä niitä siten voi verrata mihinkään muuhun Euroopan alueeseen. Suurin osa pohjoisista harvaan asutuista alueista on siten saanut osakseen sääntelyllistä erityiskohtelua Euroopan tason kilpailupolitiikoissa, sekä EU:n aluepoliittista tukea. Neuvoteltaessa rakennerahastojen ohjelmakaudesta Euroopan komissio on kuitenkin edellyttänyt konkreettisempia todisteita kyseisten alueiden erityishaasteista, joiden perusteella ne ovat oikeutettuja politiikan tukitoimiin. Pohjois- Suomen, Itä-Suomen, Pohjois-Ruotsin, Keski-Ruotsin sekä Pohjois-Norjan EU-aluetoimistot pyysivät Nordregiota laatimaan raportin, jos tuodaan esille niiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä koskevat erityisolosuhteet. Raportti mahdollisti osaltaan 535 miljoonaan euron suuruisen rakennerahastotuen myöntämisen pohjoisimmille alueille. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden erityisluonne tunnustetaan myös jatkossa. Euroopan komissio korostaa nyt, että sillä on oltava selkeä käsitys Pohjoismaiden pohjoisten osien haasteista. Siksi komissio edellyttääkin lisää todisteita alueiden kehittämismahdollisuuksista, joiden nojalla olisi perusteltua toteuttaa Euroopan tason lisätoimia rahoituksen ja tukipolitiikan suunnittelun osalta. Mahdollisimman kattavan

9 todistusaineiston tuottamiseksi kyseisten alueiden EU-aluetoimistot pyysivät Nordregiota toteuttamaan visiointi- ja ennakointiharjoituksen, johon osallistuisi laaja joukko alueiden sidosryhmiä. Eurooppalainen näkökulma sisältyy myös itse pohjoisten harvaan asuttujen alueiden käsitteeseen, joka on syntynyt Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen (ETA) taloudellisen ja institutionaalisen yhdentymisen seurauksena. Pohjois-Suomen, Itä-Suomen, Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin alueet eivät enää katso olevansa pelkkiä kansallisia periferioita vaan näkevät itsensä yhä enemmän osana monikansallista eurooppalaista makroaluetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pohjoisia harvaan asuttuja alueita voitaisiin pitää toiminnallisesti yhdentyneinä. Käsitteellä makroalue tarkoitetaan tässä tiettyjä pohjoisille harvaan asutuille alueille luonteenomaisia piirteitä ja yhteisiä intressejä sekä pyrkimystä luoda poikittaissuuntaisia yhteyksiä. On alkanut muutos, jossa kansallisten perifeeristen alueiden ryhmästä on tulossa Euroopan tason toimija. Siten ilmausta eurooppalainen makroalue käytetään pohjoisista harvaan asutuista alueista lähinnä puhuttaessa poliittisesta hankkeesta, joka perustuu niiden nykyiseen aluerakenteeseen, väestökehitykseen, taloudelliseen kehitykseen ja tulevaisuuden haasteisiin. Hankkeen uskottavuus riippuu poliittisesta ja institutionaalisesta kyvystä toteuttaa esitettyihin tavoitteisiin perustuvia konkreettisia toimia, joita alueelliset, kansalliset ja Euroopan tason toimijat voivat käynnistää ja tukea. Empiirispohjaisen käsitteen sijaan makroaluetta voidaan siten pitää työkaluna, jonka avulla eri alueiden tavoitteet voidaan muuntaa konkreettisiksi politiikan toimiksi ja saada toimijoita mukaan yhteiseen hankkeeseen. Sovellettaessa makroalueellista näkökulmaa pohjoisiin harvaan asuttuihin alueisiin on samalla muistettava, että alueet ovat myös osa laajempaa Itämeren aluetta (Baltic Sea Region; BSR). Itämeren alueeseen kuuluu isoja suurkaupunkialueita, sille on tunnusomaista selkeä idän ja lännen välisen talouskehityksen vastakohtaisuus ja se muodostaa strategisen maantieteellisen alueen Euroopan unionin ja Venäjän väliselle yhteistyölle. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden pieni väkiluku ja suhteellisen hyvä taloudellinen hyvinvointi huomioon ottaen vaarana on, että niiden erityispiirteet eivät saa riittävästi painoarvoa Itämeren alueen näkökulmasta. Toisaalta Itämeri-strategian merkittävä asema eri maiden ja Euroopan tason politiikoissa tarjoaa tärkeän foorumin, jonka kautta pohjoisia harvaan asuttuja alueita voidaan markkinoida ja niiden institutionaalisia verkostoja laajentaa. Tässä visiointiharjoituksessa keskitytään siten Itämeren pohjoisimmilla rannikkoalueilla sijaitsevien harvaan asuttujen alueiden asemaan sekä siihen, mitä mahdollisuuksia niiden maantieteellinen rajapinta Barentsin mereen, arktiseen alueeseen, Norjan mereen ja Luoteis-Venäjään tarjoaa. Vision tarkoituksen on yleisemminkin auttaa pohjoisia harvaan asuttuja alueita tuomaan esille omia erityispiirteitään ja potentiaaliaan sekä näin helpottaa niiden aktiivista osallistumista Itämeren alueen toimiin.

10 Laajemmasta Euroopan näkökulmasta pohjoiset harvaan asutut alueet ovat osoittaneet sitoutuneensa tukipolitiikkoihin, joilla pyritään edistämään niiden tasapainoista kehitystä ja alueellista koheesiota. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden edustajat ovat pyrkineet paitsi varmistamaan, että alueiden yhteiskunnalliset ja taloudelliset haasteet otetaan jatkuvasti huomioon ja että ne saavat rahoitusta yhteisön eri tukijärjestelmistä, myös kehittämään molempia osapuolia hyödyttävää vuoropuhelua Euroopan tason viranomaisten kanssa. Pohjoiset harvaan asutut alueet ovat yhdessä tarkastelleet kolmen maan pohjoisten ja harvaan asuttujen alueiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia tavoitteita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa ne korostavat ensinnäkin aluekehityspolitiikkojen monikansallista ja eurooppalaista ulottuvuutta. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tavoitteena on lisäksi osoittaa, että taloudellinen tuki ja sääntelyllinen erityiskohtelu eivät ole haastavien olosuhteiden vaikutusten lieventämiseen tarkoitettuja suojakeinoja vaan osa proaktiivista strategiaa, jolla pyritään saavuttamaan paitsi alueita itseään, myös koko Eurooppaa hyödyttävät tarkoin määritellyt kasvutavoitteet. Siksi ne tukevatkin aktiivisesti komission näkökulmaa, jonka mukaan aluepolitiikkaa on käytettävä kasvun ja kehityksen välineenä eurooppalaisessa kontekstissa. Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden ennakointi- ja visiointiharjoituksen tavoitteena on lisätä alueiden näkyvyyttä koko Euroopan tasolla. Euroopan pohjoisimpien osien panos koko mantereen hyvinvoinnin luomisessa on merkittävä, etenkin suhteessa niiden väkilukuun. Niillä on myös tärkeä rooli rajat ylittävissä teollisissa järjestelmissä paitsi raaka-aineen tuottajina, myös tutkimus- ja kehitysalan toimijoina. Nykyisen alueellisen koheesion lähestymistavan mukaisesti pyritään edistämään toiminnallisen yhdentymisen prosesseja taloudellisen ja yhteiskunnallisen suorituskyvyn lähentämisen sijaan, joten tässä mielessä on entistä tärkeämpää, että pohjoiset harvaan asutut alueet sisällytetään Euroopan aluepolitiikkojen piiriin. Sellaiset Euroopan alueen teemakartat, joissa Helsingin, Oslon ja Tukholman yläpuolista osaa ei esitetä lainkaan tai joissa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden katsotaan olevan "tyhjää täynnä", eivät siten ole poliittisesti hyväksyttäviä. Ne eivät myöskään anna kattavaa kuvaa Euroopan taloudellisen kehityksen näkymistä. Vaikka pohjoisten harvaan asuttujen alueiden välillä on läheistä yhteistyötä Brysselissä, niiden tietoisuus kuulumisesta yhteisten mahdollisuuksien ja haasteiden alueeseen on yhä heikkoa. Niiden eri osien välillä on suhteellisen vähän kanssakäymistä, mikä johtuu kielellisistä esteistä ja poikittaissuuntaisten liikenneverkon puuttumisesta. Ennakointi- ja visiointiharjoituksella on siten myös sisäinen merkitys, sillä se auttaa lisäämään alueiden tietoisuutta kuulumisesta laajempaan kokonaisuuteen, jolla eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna on yhteisiä piirteitä, sekä parantamaan asukkaiden ymmärrystä omasta alueestaan. Työpajojen ja tapaamisten järjestäminen sekä yhteisten asiakirjojen toimittaminen pohjoisten harvaan asuttujen alueiden eri osien alueellisille sidosryhmille samanaikaista arviointia varten on jo sinänsä edistänyt pohjoisten harvaan asuttujen alueiden vakiintumista osaksi Euroopan alueellista moninaisuutta.

11 Ennakointi- ja visiointiharjoituksen pääosa toteutettiin ennen maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutusten näkymistä Euroopassa. Kriisi on tämän jälkeen johtanut prosessi- ja koneteollisuuden lomautuksiin pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla, vakaviin ongelmiin kaivos- ja metsäteollisuudessa sekä Norjan meren kalan kysynnän huomattavaan laskuun. Tämä on jälleen yksi osoitus siitä, kuinka alttiita näiden alueiden tärkeimmät talouden alat ovat maailmantalouden vaihteluille. Viimeaikaiset tapahtumat eivät suinkaan ole tehneet visiointi- ja ennakointiharjoituksen tuloksia tyhjäksi vaan ennemminkin lisänneet tarvetta parantaa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden talouksien joustavuutta. Nykyiset tai tulevat taloudelliset ongelmat voivat lisäksi edistää joitakin talouden muutosprosesseja, sillä ne vähentävät työmarkkinoihin kohdistuvaa painetta ja mahdollistavat työvoiman rekrytoinnin aloilla, jotka ovat lupaavimpia pohjoisten harvaan asuttujen alueiden pitkän aikavälin taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta.

12 1. Ennakointi- ja visiointiprosessi Ennakointi- ja visiointiprosessi toteutettiin kolmivaiheisena Ian Milesin ennakointisykli (foresight cycle) periaatteen mukaisesti (kuva 1). Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden EU-aluetoimistoista koostuva harjoituksen ohjausryhmä laati ensivaiheessa ideapaperin, minkä jälkeen käytiin vuoropuhelua Nordregion kanssa. Näiden toimien perusteella laadittiin lista asioista, joita visiointiprosessissa oli tarkoitus käsitellä. Tulokset on alla esitetty hieman muokattuna versiona, joka sisältää joitakin myöhemmässä vaiheessa tehtyjä muutoksia (kuva 2). Yleisesti ottaen lähdettiin liikkeelle neljästä päähaasteesta, jotka on tunnistettu EU:n tasolla. Ne ovat väestökehitys ja muuttoliikkeen kehitys, ilmastonmuutos, talouden globalisaatio ja nousevat energian hinnat. Näitä kaikkia pidetään erityisen tärkeinä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kannalta, mikä todettiin myös myöhemmissä työpajakeskusteluissa. Lisäksi laadittiin lista teemakohtaisista aloista, joihin pohjoiset harvaan asutut alueet haluavat erityisesti panostaa. Listaan kuuluvat korkea-asteen koulutuksen järjestäminen, innovaatiotoiminnan lisääminen ja edistäminen, pohjoisten harvaan asuttujen alueiden talouksien nykyaikaistaminen ja monipuolistaminen, elämänlaadun parantaminen alueiden eri osissa sekä liikenneyhteyksien kehittäminen. Lähde: I. Miles (2002) Kuvan selite: TOIMINTA LUOMINEN UUDISTUMINEN REKRYTOINTI VALMISTELU Kuva 1: Ennakointisykli

13 Merkittävät haasteet EU:n tasolla VÄESTÖKEHITYS ILMASTONMUUTOS KAUPAN GLOBALISAATIO ENERGIA - Alueellisen väestörakenteen muutokset - Tulomuutto -> Muualta maasta -> Ulkomailta (EU-maista ja niiden ulkopuolelta) -> Venäjältä ja pohjoisilta harvaan asutuilta alueilta (mahdollisuus sopeutua elämään pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla, erityisosaaminen esimerkiksi kaivosalalla) - Paluumuutto -> nuorten parien -> eläkeläisten - Mahdollisuudet -> Kalastus -> Kalanviljely -> Metsäalan laajeneminen -> Uudet kuljetuskäytävät -> Matkailukauden pidentyminen -> Alueiden houkuttelevuuden kasvu hiihtäjien keskuudessa - Uhat -> Ekologinen tasapaino (esim. metsät) -> Perinteinen saamelainen elämäntapa - Kyky sopeutua maailmanmarkkinahintojen muutoksiin, tuotteiden elinkaarissa... - Yritysten rakenne - EU:n kilpailusääntöjen soveltaminen - Kilpailukyky - Energiahuollon tilanne - Energiaverkot - Energiahintojen muutokset - Yksittäisten alueiden energiantuotantokapasiteetti - Yksittäisten alueiden haavoittuvuus energiahintojen nousulle ja energiahuollon muutoksille. Taloudellisen kehityksen ja kasvun mahdollisuudet KOULUTUS INNOVOINTI TALOUDELLINEN ELÄMÄNLAATU YHTEYDET MUUTOS - Koulutustaso - Sukupuolierot - Yliopistojen laatu - Paikallisia tarpeita vastaava korkeaasteen koulutus - Organisatoriset haasteet (verkostoituminen T&K-ympäristöihin) - Kylmäalan teknologia - Uusiutuva energia - Talouden monipuolistuminen - Raakaainetuotannon alueellisten hyötyjen lisääntyminen - Hyvinvointipalvelut - Sosiaalinen pääoma (yhtenäiset yhteisöt) - Yhteys luontoon -> Tulomuuttoon liittyvät tekijät - Alueiden sisäiset/väliset - Rajat ylittävät - Maailmanlaajuiset - Euroopan tason yhteydet Alueelliset tekijät Kuva 2: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visioinnin ja ennakoinnin kannalta olennaiset seikat Tulosten perusteella laadittiin analyysiraportti, johon kuului erityisesti ennakoinnin ja visioinnin näkökulmasta tärkeitä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia analyyseja. Analyysiraportin tarkoituksena oli täydentää ja päivittää edellistä, vuonna 2006 julkaistua Nordregio-raporttia aiheesta Pohjoiset, perifeeriset harvaan asutut alueet Euroopan unionissa ja Norjassa 2. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut laatia uutta tai laajempaa versiota kyseisestä Nordregio-raportista eikä toteuttaa uusia laajoja kvantitatiivisia analyyseja vaan luoda tiedollinen pohja keskustelua varten, jotta erityisesti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden edustajilla olisi mahdollisuus verrata omia alueitaan muihin alueisiin.

14 Visiointi- ja ennakointiharjoitus käynnistyi kahdella kaksipäiväisellä työpajalla, jotka järjestettiin Tukholmassa syyskuuta sekä lokakuuta Työpajoissa oli osallistujia kaikilta pohjoisilta harvaan asutuilta alueilta, Euroopan komissiosta ja Ruotsin elinkeinoministeriöstä. Niihin osallistui tarkkailijoina myös kaksi edustajaa Grönlannin itsehallintoalueelta, joka halusi saada vinkkejä omiin paikallisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kehitysstrategioihinsa. Työpajoihin oli kutsuttu myös the Sweco Eurofutures yrityksen konsultti Hallgeir Aalbu, jota pyydettiin tuomaan keskusteluun oma näkemyksensä Pohjoismaiden ja Euroopan aluepolitiikkoja koskevan laajan asiantuntemuksensa pohjalta. Ensimmäisessä työpajassa oli kolme eri vaihetta. Niistä ensimmäinen koostui hankkeen käynnistäjien, Euroopan komission ja Nordregion esittelypuheenvuoroista. Toisessa vaiheessa järjestettiin neljä rinnakkaista työpajaa, joissa käsiteltiin samantyyppisiä yleisiä aiheita, mutta eri teemoihin keskittyen: - Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden uudet kasvualat. Mitä ne voisivat olla? Mitä niiden kehittämiseen tarvitaan? - Pienten kaupunkien ja paikkakuntien kestävän kehityksen näköalat - Kaupunkialueet pohjoisten harvaan asuttujen alueiden taloudellisen kasvun moottoreina - Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden innovaatiotoiminta: sisäiset vahvuudet ja ulkoinen verkostoituminen Kolmas kokoontuminen oli kaikille yhteinen. Siinä esiteltiin työpajojen tulokset ja käytiin läpi eri toimenpideideat, joita villin kortin harjoituksessa oli esitetty. Osallistujia pyydettiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: - Mitä sellaista voisi tapahtua, joka tekisi turhaksi kaiken sen, mitä tänään olette saaneet aikaan? - Mikä asia voisi muuttaa pohjoisia harvaan asuttuja alueita tai koko Eurooppaa koskevia "sääntöjä"? - Mitkä ovat suurimmat toiveenne/pahimmat pelkonne? 2 Northern Peripheral, Sparsely Populated Regions in the European Union and in Norway. Erik Gløersen et al. 173 pp. (Nordregio Report 2006:2) ISBN

15 Ensimmäisen ja toisen työpajan välillä osallistujia pyydettiin miettimään ja arvioimaan ensimmäisessä työpajassa esille tuotuja ideoita sekä keskustelemaan niistä omissa organisaatioissaan ja verkostoissaan niille lähetettyjen kysymysten pohjalta. Toisen työpajan ensimmäisen tapaamisen tarkoituksena oli palautteen kerääminen. Prosessista antoivat hyödyllistä palautetta myös eri alueelliset, kansalliset ja Euroopan tason sidosryhmät, ja mukana oli myös ulkopuolinen näkökulma. Palaute auttoi osaltaan valmistelemaan visiointitapaamista, jossa osallistujia pyydettiin alla olevien kriteerien pohjalta muodostamaan laajapohjainen kuva, idea tai valmis näkemys siitä, millaisena he haluaisivat nähdä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tulevaisuuden: - sisäinen yhdenmukaisuus - realismi - kyky kohdentaa voimavaroja - konkreettisempien tavoitteiden ja strategioiden määrittelyn edistäminen Tämän jälkeen seurasi ryhmäkeskusteluja, joissa keskityttiin työpajan 1 palautteen pohjalta asioihin, joiden kehittäminen katsottiin erityisen tärkeäksi. Niitä olivat: - Koulutus, tutkimus ja kehitys - Luonnonvarat - Liikenne ja liikenneyhteydet - Kulttuuripääoma ja inhimillinen pääoma Tavoitteena oli jakaa ideat toimenpideluokkiin alustavien painopisteiden määrittelyä varten. Harjoituksessa annettiin palautetta myös tiekartasta. Palautteessa edellytettiin tiekartan osalta muun muassa selkeämpää arviointivastuuta ja hallinnointiin liittyvien asioiden selkiyttämistä. Työpajojen lisäksi järjestettiin kaksi tapaamista. Torniossa järjestettiin työpaja, jossa johtavilla virkamiehillä, poliitikoilla ja tutkijoilla oli mahdollisuus antaa palautetta ennakointiprosessista. Työpajassa sovellettiin samoja menetelmiä kuin työpajoissa 1 ja 2. Lisäksi järjestettiin tapaaminen pohjoisten harvaan asuttujen alueiden liikenne- ja infrastruktuurialan asiantuntijoiden kanssa. Tapaamisessa keskityttiin nimenomaan näitä teemoja koskeviin kehitysnäkökulmiin 3. Kaiken kaikkiaan ennakointi- ja visiointiharjoitus on siis alueellisten toimijoiden systemaattisen ajatustenvaihdon ja vuoropuhelun tulosta ja siihen ovat osallistuneet myös kansalliset sekä Euroopan tason sidosryhmät. Tavoitteena on ollut luoda perusta lisätoimille, joissa keskitytään pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kasvumahdollisuuksiin eurooppalaisesta ja koko maailman näkökulmasta kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta.

16 3 Mårten Edberg (Västerbottenin maakunta) Mikael Bergström (Västerbotten lääninhallitus), Jimmy Bystedt (Norrbottenin lääninhallitus), Anne Berg (Nordlandin lääninhallitus), Per Strømhaug (Nordlandin lääninhallitus), Bjørn Kavli (Tromssan lääninhallitus), Jussi Rämet (Keski-Pohjanmaan Liitto)

17 Työpaja I Tilanteen yhteinen Ideoiden luominen Sidosryhmien Priorisoinnin Esitykset arviointi tunnistaminen aloittaminen Käytettävät ominaisuudet Ratkaistavat kriittiset ongelmat Toimenpiteet Strategiat USEITA! UUSIA! (Arvioidaan ja arvostellaan myöhemmin) Merkittävät toimijat täällä läsnä olevien lisäksi 8 parasta ideaa; Teema A Strategiset, käytännön tason, lyhyen aikavälin, Teema B pitkän aikavälin Teema C Villit kortit! Teema D Työpajojen välillä Työpaja II Raportti työpajasta Osallistujien verkostojen reaktiot Reaktiot Tulevaisuuden strategiat Teema 1 Yhteiset visiot Teema 2 Eri suuntien tunnistaminen Teema 3 Vuorovaikutus ja jakaminen Tulevaisuuden tiekartan laatiminen Teema 4 Kuva 3: Prosessin rakenne

18 Taulukko 1: Lista pohjoisten harvaan asuttujen alueiden ennakointityöpajojen osallistujista syyskuuta ja lokakuuta 2008 Toimisto Nimi Organisaatio Nimike Työpaja 1 Työpaja 2 Allan Perttunen Pohjois-Suomen EUaluetoimisto Johtaja ei kyllä Pohjois-Suomi Seppo Heikkilä Pohjois-Suomen EUaluetoimisto/ Varainhankintapäällikkö kyllä kyllä 8 edustajaa Oulun yliopisto Suvi Tuhkanen Pohjois-Suomen EUaluetoimisto Erityisasiantuntija kyllä kyllä Esko Lotvonen Lapin liitto Maakuntajohtaja kyllä kyllä Kari Aalto Pohjois-Pohjanmaan Kansainvälisten asioiden päällikkö kyllä kyllä liitto Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan Aluesuunnittelupäällikkö kyllä kyllä liitto Anne Pesola Keskipohjanmaan Ohjelmapäällikkö kyllä kyllä liitto Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaan liitto Maakuntajohtaja ei kyllä Mika Rantakokko Oulun yliopisto ei kyllä Itä-Suomi Riikka Railimo Itä-Suomen EUaluetoimisto Johtaja kyllä kyllä 8 edustajaa Pohjois-Norja 12 edustajaa Ulla Äänismaa Itä-Suomen EUaluetoimisto Toimistosihteeri kyllä kyllä Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan liitto Maakunta-asiamies kyllä kyllä Jarmo Etelä-Savon liitto Johtaja, aluesuunnittelu kyllä kyllä Vauhkonen Jyrki Haataja Kainuun maakunta Koordinaattori kyllä kyllä Pentti Malinen Kainuun maakunta Ohjelmajohtaja kyllä kyllä Riitta Koskinen Etelä-Savon liitto Johtaja, aluekehitys kyllä kyllä Jussi Huttunen Pohjois-Savo Maakuntajohtaja kyllä kyllä Stein Ovesen Pohjois-Norjan EUaluetoimisto Johtaja kyllä kyllä Benedicte Solaas Pohjois-Norjan EUaluetoimisto Konsultti kyllä kyllä Arne. O. Holm Tromssan maakunta Ajatushautomon johtaja kyllä kyllä Edd-Magne StatoilHydro Tiedottaja ei kyllä Torbergsen Erlend Bullvåg Høyskolen i Bodø Tutkija kyllä kyllä Keski-Ruotsi 9 edustajaa Eirik Fiva Landesutvalget Johtaja ei kyllä Jan Terje Nordområdesenteret Tutkija kyllä ei Henriksen Pia Svensgaard Tromssan maakunta Fylkesråd Poliitikko kyllä kyllä (työväenpuolue) Jan Roger Tromssan yliopisto Strategiapäällikkö ei ei Iversen Kjell Kolbeinsen Pohjois-Norjan Viestintäpäällikkö kyllä ei säästöpankki Morten Brattvoll Tromssan yliopisto Neuvonantaja kyllä ei Trud Berg Nordlandin maakunta Fylkesråd Poliitikko kyllä kyllä (työväenpuolue) Anna-Carin Keski-Ruotsin toimisto Johtaja kyllä kyllä Christofferson päivä 2 Agneta Sörman Coompanion Projektipäällikkö kyllä kyllä, vain Västernorrland perjantai Anders Keski-Ruotsin yliopisto Kansleri ei ei Söderholm Jens Nilsson Östersundin kunta Kunnallisneuvos Poliitikko kyllä ei (sosialidemokraatit) - Europaforumin päivä 2

19 Pohjois-Ruotsi 12 edustajaa puheenjohtaja Thomas Jämtlannin läänin Poliitikko (keskusta) kyllä kyllä Andersson maakäräjät päivä 2 Ulrika Åberg Västernorrlannin Johtaja ei ei lääninhallitus Glenn Nordlund Örnsköldsvikin kunta Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja kyllä kyllä Poliitikko (keskusta) Jan Sahlen Västernorrlannin Aluekasvusta vastaava päällikkö kyllä kyllä maakäräjät Hans Halvarsson Jämtlannin lääninhallitus Osastopäällikkö ei kyllä Inge Andersson Pohjois-Ruotsin EUaluetoimisto Johtaja kyllä ei Eva-Maj Karlsson Vindelnin kunta Kunnallisneuvos Poliitikko kyllä kyllä (keskusta) Anna-Stina Yrittäjäjärjestö, Yrittäjät Toimitusjohtaja kyllä ei Nordmark Nilsson Robert Forsberg Kalixin kunta Kunnallisneuvos Poliitikko ei kyllä (sosialidemokraatit) Erik Bergkvist Västerbottenin maakunta Hallituksen puheenjohtaja Poliitikko ei kyllä (sosialidemokraatit) Thomas Västerbottenin maakunta Aluesuunnitteluvastaava ei kyllä, vain Westerberg torstai Staffan Borg Lääninhallitus Johdon tukihenkilö / kyllä kyllä Koordinointivastaava, lääninhallituksen sihteeristö Ulf Wiberg Uumajan yliopisto Talousmaantieteen professori kyllä kyllä Maria Östensson Västerbottenin Kansainvälisten asioiden kyllä kyllä lääninhallitus koordinaattori Gun-Karin Västerbottenin Aluetoimiston päällikkö ei kyllä Karlsson kauppakamari Lyckselen toimisto Lisa Dahlén Luulajan teknillinen Tutkija, jätetutkimus ja -teknologia ei kyllä yliopisto Lars-Anders Baer Saamelaiskäräjät Hallituksen puheenjohtaja Poliitikko kyllä ei Anna Olofsson Anna Lindberg Grönlanti Freia Lund Sörensen Euroopan komissio Steen Jeppson Virve Vimpari Gabriella Fesus Björn Hegefeldt Agnes Kelemen Alain Roggeri Ruotsin elinkeinoministeriö, energia- ja viestintä, aluekasvun osasto Norrbottenin läänin maakäräjät Grönlannin itsehallintoalue Infrastruktuuri- ja ympäristöministeriö Grönlannin itsehallintoalue Infrastruktuuri- ja ympäristöministeriö Aluepolitiikan pääosasto H2 - Viro, Suomi ja Latvia Aluepolitiikan pääosasto H1 - Suunnittelu, tulevaisuustutkimus, vaikutusten arviointi Aluepolitiikan pääosasto H3 Liettua, Ruotsi ja Tanska Aluepolitiikan pääosasto C1 Suunnittelu, tulevaisuustutkimus, vaikutusten arviointi Aluepolitiikan pääosasto H2 - Viro, Suomi ja Latvia (saamelaispuolue) Aluekasvun yksikkö, elinkeino-osasto ei kyllä Selvitysvastaava kyllä kyllä AC-Edustaja kyllä kyllä Projektityöntekijä kyllä ei Ohjelmapäällikkö kyllä ei Politiikan tutkija kyllä ei Ohjelmapäällikkö ei kyllä Politiikan tutkija ei kyllä Yksikön päällikkö ei kyllä Nordregio Erik Glöersen Nordregio Tutkija kyllä kyllä

20 Sweco Eurofutures Susan Brockett Nordregio Tutkija kyllä kyllä Johanna Roto Nordregio GIS/kartografiakoordinaattori kyllä kyllä Alexandre Dubois Nordregio Tutkija kyllä kyllä Rasmus Ole Nordregio Vanhempi tutkija kyllä kyllä Rasmussen José Sterling Nordregio Tutkimusapulainen kyllä ei Jon M. Steineke Nordregio Tutkija ei kyllä Stefanie Lange Nordregio Tutkimusapulainen kyllä kyllä Anu Henriksson Nordregio Tutkimusapulainen kyllä kyllä Hallgeir Aalbu Eurofutures Konsultti ei kyllä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET EUROOPAN UNIONIN OHJELMAKAUDELLE 2014-2020

POHJOIS-SUOMEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET EUROOPAN UNIONIN OHJELMAKAUDELLE 2014-2020 LUONNOS 17.02.2010 POHJOIS-SUOMEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET EUROOPAN UNIONIN OHJELMAKAUDELLE 2014-2020 A. Johdanto Tämän asiakirjan tarkoitus on tuoda esiin Pohjois-Suomen - Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Seppo Heikkilä. Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto. gsm 040 56 76 143

Seppo Heikkilä. Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto. gsm 040 56 76 143 NORTH CHALLENGE KICK-OFF - Oulu 26.3.2010 - Seppo Heikkilä Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto seppo.heikkila@oulu.fi gsm 040 56 76 143 Pohjoisuuden tutkimus - EU Poikkitieteellistä - pirstoutunut

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.03.2003 KOM(2003) 109 lopullinen 2003/0047 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena

HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena Hankkeen esittely 10.2.2015 -yksikkö Yksikön henkilöstö: Helena Tammi, yksikönjohtaja Juha-Petri Sievänen, HR-yhteyspäällikkö

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot