Vahva, erityinen, lupaava

Transkriptio

1 Vahva, erityinen, lupaava Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota 2020 Erik Gløersen NORDREGIO-RAPORTTI 2009:2

2 Vahva, erityinen, lupaava: Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota 2020

3 Vahva, erityinen, lupaava: Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota 2020 Erik Gløersen NORDREGIO 2009

4 Nordregio-raportti 2009:2 Nordregio P.O. Box 1658 SE Stockholm, Sweden Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaista yhteistyötä harjoittavat keskenään Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi sekä Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan itsehallintoalueet. Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöfoorumi, ja koostuu 87:stä eri Pohjoismaita edustavasta parlamentaarikosta. Pohjoismaiden neuvosto tekee aloitteita ja valvoo pohjoismaista yhteistyötä. Se on perustettu vuonna Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten välinen yhteistyöfoorumi. Pohjoismaiden ministerineuvosto toteuttaa pohjoismaista yhteistyötä. Ministerineuvostossa kokonaisvastuu on pääministereillä. Neuvoston toimintaa koordinoivat pohjoismaisen yhteistyön ministerit, pohjoismainen yhteistyökomitea sekä salkulliset ministerit. Neuvosto on perustettu vuonna Tukholma, Ruotsi 2009

5 Esipuhe.. 7 Johdanto 8 1. Ennakointi- ja visiointiprosessi Kohti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visiota.. 21 Väestökehityksen hallitseminen Tasapainoiset, dynaamiset yhteisöt...34 Monikulttuurisemmat pohjoiset harvaan asutut alueet...41 Kehittyneet urbaanit ominaisuudet...44 Vakaat, tuottavat aluetaloudet...50 Koordinoidut toimet kestävän matkailun edistämistä varten. 58 Maailmanluokan T&K-toiminta tietyillä teollisuuden erikoisaloilla 63 Yhdenmukaiset alueelliset liikennejärjestelmät Yhteenveto: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden proaktiiviset ja reaktiiviset visiot.81 Kuvat Kuva 1: Ennakointisykli 12 Kuva 2: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visioinnin ja ennakoinnin kannalta olennaiset seikat. 13 Kuva 3: Prosessin rakenne Kuva 4: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden työmarkkinoiden väestökehitys Kuva 5: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tulomuutto Kuva 6: Muuttoliikkeen ymmärtäminen ja siihen vaikuttaminen: Kuntien luokittelu tulomuuttajien iän perusteella..32 Kuva 7: Muuttoliikkeen ymmärtäminen ja siihen vaikuttaminen: Kuntien luokittelu lähtömuuttajien iän perusteella 33 Kuva 8: Naisten aliedustus pohjoisten harvaan asuttujen alueiden maaseutualueilla.. 37 Kuva 9: Nuorten aikuisten aliedustus Kuva 10: Ulkomailla syntyneiden henkilöiden aliedustus. 42 Kuva 11: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden uusi kaupan dynamiikka 45 Kuva 12: Kaupunki- ja maaseutualueiden dynamiikka pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla.. 49

6 Kuva 13: Pohjoiset harvaan asutut alueet eivät ole köyhiä Kuva 14: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen keskukset 68 Kuva 15: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden lentoyhteydet 77 Kuva 16: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tärkeimmät kehitettävät liikenneyhteydet.. 80 Taulukko Taulukko 1: Lista pohjoisten harvaan asuttujen alueiden ennakointityöpajojen osallistujista Tekstilaatikot Tekstilaatikko 1: Lapin kaivosteollisuus.. 39 Tekstilaatikko 2: Ristijärven Seniorpolis: ikääntyneille tarkoitettu konsepti ja jalostetun innovoinnin tulos 39 Tekstilaatikko 3: Finnmarkin maahanmuuttajat palaavat Venäjälle. 43 Tekstilaatikko 4: Öljyntorjuntapuomien kehittäminen ja tuotanto.. 54 Tekstilaatikko 5: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden luovat toiminnot.. 55 Tekstilaatikko 6: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden avaruustoiminta Tekstilaatikko 7: Esimerkkejä matkailun kehittämisestä pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla.. 60 Tekstilaatikko 8: Västernorrlannin teollisen perinnön muuttaminen resurssiksi.. 61 Tekstilaatikko 9: Brändin muodostaminen korkealaatuisten jämtlantilaisten elintarvikkeiden markkinoinnin keinona Tekstilaatikko 10: Energia-alan tutkimus ja kehitystyö pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla 67 Tekstilaatikko 11: Televiestinnän sekä tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla Tekstilaatikko 12: Innovaatioiden edistäminen pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla 71 Tekstilaatikko 13: Kalanviljelyn ja kalanjalostusteollisuuden innovaatiotoiminta 72 Tekstilaatikko 14: Työpajoissa mainitut pohjoisten harvaan asuttujen alueiden villit kortit.. 83

7 Esipuhe Tämä raportti on yksi kolmesta julkaisusta, jotka toteutettiin osana pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) ennakointi- ja visiointiharjoitusta. Harjoituksessa laadittiin myös analyysiraportti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä tiekartta alueiden tulevasta kehityksestä ja asemoitumisesta suhteessa Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Kaikki kolme julkaisua ovat osa jatkuvia toimia, joilla pyritään edistämään Euroopan pohjoisimpia osia koskevaa ymmärrystä. Pääpaino on mahdollisuuksissa ja aloitteissa, joiden avulla pohjoiset harvaan asutut alueet pystyvät ottamaan aktiivisen kumppanin roolin sekä edistämään Lissabonin ja Kööpenhaminan sopimusten taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Ennakointi- ja visiointiharjoitus järjestettiin Pohjois-Suomen, Itä-Suomen, Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Keski- Ruotsin Brysselin EU-aluetoimistojen aloitteesta. Harjoitus on seurausta kyseisten alueiden ja Euroopan komission jatkuvasta vuoropuhelusta. Itävallan aluekehityskonferenssin (ÖROK) skenaariohankkeen 1 ohella kyseessä on yksi kahdesta ennakointiharjoituksesta, joiden avulla on tarkoitus osallistua nykyiseen Euroopan aluepolitiikkaa koskevaan keskusteluun. Harjoituksen tavoitteena on siten tuoda näkemyksiä ja ideoita alueellisen koheesion määrittelyyn eurooppalaisena tavoitteena ja toimia samalla ensikäden foorumina keskustelulle rakennerahastojen tavoitteista ja välineistä ohjelmakaudelle Harjoitusta ovat aktiivisesti tukeneet Euroopan komissio (aluepolitiikan pääosasto) sekä lukuisat pohjoisten harvaan asuttujen alueiden sidosryhmät ja organisaatiot. Ne ovat osallistuneet erilaisiin työpajoihin ja tapaamisiin, antaneet palautetta väliraporteista ja tuloksista sekä edistäneet harjoituksen toteuttamista ideoin, ajatuksin ja antamalla käyttöön taustamateriaalia. Ennakointi- ja visiointiharjoituksen toteutumisen ovat osaltaan mahdollistaneet Nordregiossa työskentelevät kollegat. Työpajaprosessin suunnitellusta ja moderoinnista vastasi Susan Brockett. Alexandre Dubois, Johanna Roto, Rasmus Ole Rasmusssen ja José Sterling osallistuivat analyysiraportin laatimiseen. Yhdessä Anu Henrikssonin, Stefanie Langen ja Jon M. Steineken kanssa he olivat mukana myös työpajojen toiminnassa moderaattoreina ja esittelijöinä. Haluamme kiittää kaikkia mukana olleita arvokkaasta työpanoksesta. 1 Skenaariot Itävallan aluekehityksestä eurooppalaisessa kontekstissa Schriftenreihe_176_I_Zusammenfassung_EN.pdf

8 Johdanto Pohjoisia harvaan asuttuja alueita koskevan yhteisen ennakointi- ja visiointiharjoituksen järjestäminen osoittaa, että Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Pohjois-Norja, Pohjois-Ruotsi ja Keski-Ruotsi ovat sitoutuneet tarkastelemaan kehitystään niin globaalista kuin Euroopankin näkökulmasta. Vuoteen 2020 mennessä tapahtuviksi ennakoitujen isojen globaalien haasteiden edessä tavoitteena on varmistaa, että pohjoiset harvaan asutut alueet pystyvät osallistumaan ongelmien ratkaisemiseen niiden aiheuttamisen sijaan. Jatkuva talouden globalisaatio, ilmastonmuutos, energian hintojen nousu ja ikääntyminen johtavat tulevaisuudessa kokonaan uuden tyyppisiin tilanteisiin. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tavoitteena on laatia erilaisia proaktiivisia politiikkoja, joiden avulla ne pystyvät sopeuttamaan rooliaan yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa järjestelmissä sekä omalta osaltaan osallistuvat tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen. Kestävää tulevaisuutta koskevien visioiden laatiminen ei tarkoita sellaisen kasvu- ja kehitysstrategian laatimista, jossa pohjoisia harvaan asuttuja alueita tarkasteltaisiin erillään muista alueista. Huomiota kiinnitetään sen sijaan uuteen taloudelliseen rooliin, joka kyseisillä alueilla voi olla muuttuvassa kansainvälisessä kontekstissa. Euroopan näkökulmasta pohjoiset harvaan asutut alueet ovat muuttamassa perusteita, joiden nojalla Euroopan pohjoiset, perifeeriset ja harvaan asutut alueet on sisällytetty erityiskohtelun piiriin. Niitä on sovellettu alkupuolelta lähtien, jolloin Suomi, Norja ja Ruotsi kävivät jäsenyysneuvotteluita liittymisestään Euroopan talousalueeseen (ETA) ja Euroopan Unioniin (EU). Perinteinen näkemys perustui poikkeuksellisuuden näkökulmaan, jonka mukaan kyseiset alueet ovat olennaisesti erilaisia eikä niitä siten voi verrata mihinkään muuhun Euroopan alueeseen. Suurin osa pohjoisista harvaan asutuista alueista on siten saanut osakseen sääntelyllistä erityiskohtelua Euroopan tason kilpailupolitiikoissa, sekä EU:n aluepoliittista tukea. Neuvoteltaessa rakennerahastojen ohjelmakaudesta Euroopan komissio on kuitenkin edellyttänyt konkreettisempia todisteita kyseisten alueiden erityishaasteista, joiden perusteella ne ovat oikeutettuja politiikan tukitoimiin. Pohjois- Suomen, Itä-Suomen, Pohjois-Ruotsin, Keski-Ruotsin sekä Pohjois-Norjan EU-aluetoimistot pyysivät Nordregiota laatimaan raportin, jos tuodaan esille niiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä koskevat erityisolosuhteet. Raportti mahdollisti osaltaan 535 miljoonaan euron suuruisen rakennerahastotuen myöntämisen pohjoisimmille alueille. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden erityisluonne tunnustetaan myös jatkossa. Euroopan komissio korostaa nyt, että sillä on oltava selkeä käsitys Pohjoismaiden pohjoisten osien haasteista. Siksi komissio edellyttääkin lisää todisteita alueiden kehittämismahdollisuuksista, joiden nojalla olisi perusteltua toteuttaa Euroopan tason lisätoimia rahoituksen ja tukipolitiikan suunnittelun osalta. Mahdollisimman kattavan

9 todistusaineiston tuottamiseksi kyseisten alueiden EU-aluetoimistot pyysivät Nordregiota toteuttamaan visiointi- ja ennakointiharjoituksen, johon osallistuisi laaja joukko alueiden sidosryhmiä. Eurooppalainen näkökulma sisältyy myös itse pohjoisten harvaan asuttujen alueiden käsitteeseen, joka on syntynyt Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen (ETA) taloudellisen ja institutionaalisen yhdentymisen seurauksena. Pohjois-Suomen, Itä-Suomen, Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin alueet eivät enää katso olevansa pelkkiä kansallisia periferioita vaan näkevät itsensä yhä enemmän osana monikansallista eurooppalaista makroaluetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pohjoisia harvaan asuttuja alueita voitaisiin pitää toiminnallisesti yhdentyneinä. Käsitteellä makroalue tarkoitetaan tässä tiettyjä pohjoisille harvaan asutuille alueille luonteenomaisia piirteitä ja yhteisiä intressejä sekä pyrkimystä luoda poikittaissuuntaisia yhteyksiä. On alkanut muutos, jossa kansallisten perifeeristen alueiden ryhmästä on tulossa Euroopan tason toimija. Siten ilmausta eurooppalainen makroalue käytetään pohjoisista harvaan asutuista alueista lähinnä puhuttaessa poliittisesta hankkeesta, joka perustuu niiden nykyiseen aluerakenteeseen, väestökehitykseen, taloudelliseen kehitykseen ja tulevaisuuden haasteisiin. Hankkeen uskottavuus riippuu poliittisesta ja institutionaalisesta kyvystä toteuttaa esitettyihin tavoitteisiin perustuvia konkreettisia toimia, joita alueelliset, kansalliset ja Euroopan tason toimijat voivat käynnistää ja tukea. Empiirispohjaisen käsitteen sijaan makroaluetta voidaan siten pitää työkaluna, jonka avulla eri alueiden tavoitteet voidaan muuntaa konkreettisiksi politiikan toimiksi ja saada toimijoita mukaan yhteiseen hankkeeseen. Sovellettaessa makroalueellista näkökulmaa pohjoisiin harvaan asuttuihin alueisiin on samalla muistettava, että alueet ovat myös osa laajempaa Itämeren aluetta (Baltic Sea Region; BSR). Itämeren alueeseen kuuluu isoja suurkaupunkialueita, sille on tunnusomaista selkeä idän ja lännen välisen talouskehityksen vastakohtaisuus ja se muodostaa strategisen maantieteellisen alueen Euroopan unionin ja Venäjän väliselle yhteistyölle. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden pieni väkiluku ja suhteellisen hyvä taloudellinen hyvinvointi huomioon ottaen vaarana on, että niiden erityispiirteet eivät saa riittävästi painoarvoa Itämeren alueen näkökulmasta. Toisaalta Itämeri-strategian merkittävä asema eri maiden ja Euroopan tason politiikoissa tarjoaa tärkeän foorumin, jonka kautta pohjoisia harvaan asuttuja alueita voidaan markkinoida ja niiden institutionaalisia verkostoja laajentaa. Tässä visiointiharjoituksessa keskitytään siten Itämeren pohjoisimmilla rannikkoalueilla sijaitsevien harvaan asuttujen alueiden asemaan sekä siihen, mitä mahdollisuuksia niiden maantieteellinen rajapinta Barentsin mereen, arktiseen alueeseen, Norjan mereen ja Luoteis-Venäjään tarjoaa. Vision tarkoituksen on yleisemminkin auttaa pohjoisia harvaan asuttuja alueita tuomaan esille omia erityispiirteitään ja potentiaaliaan sekä näin helpottaa niiden aktiivista osallistumista Itämeren alueen toimiin.

10 Laajemmasta Euroopan näkökulmasta pohjoiset harvaan asutut alueet ovat osoittaneet sitoutuneensa tukipolitiikkoihin, joilla pyritään edistämään niiden tasapainoista kehitystä ja alueellista koheesiota. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden edustajat ovat pyrkineet paitsi varmistamaan, että alueiden yhteiskunnalliset ja taloudelliset haasteet otetaan jatkuvasti huomioon ja että ne saavat rahoitusta yhteisön eri tukijärjestelmistä, myös kehittämään molempia osapuolia hyödyttävää vuoropuhelua Euroopan tason viranomaisten kanssa. Pohjoiset harvaan asutut alueet ovat yhdessä tarkastelleet kolmen maan pohjoisten ja harvaan asuttujen alueiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia tavoitteita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa ne korostavat ensinnäkin aluekehityspolitiikkojen monikansallista ja eurooppalaista ulottuvuutta. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tavoitteena on lisäksi osoittaa, että taloudellinen tuki ja sääntelyllinen erityiskohtelu eivät ole haastavien olosuhteiden vaikutusten lieventämiseen tarkoitettuja suojakeinoja vaan osa proaktiivista strategiaa, jolla pyritään saavuttamaan paitsi alueita itseään, myös koko Eurooppaa hyödyttävät tarkoin määritellyt kasvutavoitteet. Siksi ne tukevatkin aktiivisesti komission näkökulmaa, jonka mukaan aluepolitiikkaa on käytettävä kasvun ja kehityksen välineenä eurooppalaisessa kontekstissa. Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden ennakointi- ja visiointiharjoituksen tavoitteena on lisätä alueiden näkyvyyttä koko Euroopan tasolla. Euroopan pohjoisimpien osien panos koko mantereen hyvinvoinnin luomisessa on merkittävä, etenkin suhteessa niiden väkilukuun. Niillä on myös tärkeä rooli rajat ylittävissä teollisissa järjestelmissä paitsi raaka-aineen tuottajina, myös tutkimus- ja kehitysalan toimijoina. Nykyisen alueellisen koheesion lähestymistavan mukaisesti pyritään edistämään toiminnallisen yhdentymisen prosesseja taloudellisen ja yhteiskunnallisen suorituskyvyn lähentämisen sijaan, joten tässä mielessä on entistä tärkeämpää, että pohjoiset harvaan asutut alueet sisällytetään Euroopan aluepolitiikkojen piiriin. Sellaiset Euroopan alueen teemakartat, joissa Helsingin, Oslon ja Tukholman yläpuolista osaa ei esitetä lainkaan tai joissa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden katsotaan olevan "tyhjää täynnä", eivät siten ole poliittisesti hyväksyttäviä. Ne eivät myöskään anna kattavaa kuvaa Euroopan taloudellisen kehityksen näkymistä. Vaikka pohjoisten harvaan asuttujen alueiden välillä on läheistä yhteistyötä Brysselissä, niiden tietoisuus kuulumisesta yhteisten mahdollisuuksien ja haasteiden alueeseen on yhä heikkoa. Niiden eri osien välillä on suhteellisen vähän kanssakäymistä, mikä johtuu kielellisistä esteistä ja poikittaissuuntaisten liikenneverkon puuttumisesta. Ennakointi- ja visiointiharjoituksella on siten myös sisäinen merkitys, sillä se auttaa lisäämään alueiden tietoisuutta kuulumisesta laajempaan kokonaisuuteen, jolla eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna on yhteisiä piirteitä, sekä parantamaan asukkaiden ymmärrystä omasta alueestaan. Työpajojen ja tapaamisten järjestäminen sekä yhteisten asiakirjojen toimittaminen pohjoisten harvaan asuttujen alueiden eri osien alueellisille sidosryhmille samanaikaista arviointia varten on jo sinänsä edistänyt pohjoisten harvaan asuttujen alueiden vakiintumista osaksi Euroopan alueellista moninaisuutta.

11 Ennakointi- ja visiointiharjoituksen pääosa toteutettiin ennen maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutusten näkymistä Euroopassa. Kriisi on tämän jälkeen johtanut prosessi- ja koneteollisuuden lomautuksiin pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla, vakaviin ongelmiin kaivos- ja metsäteollisuudessa sekä Norjan meren kalan kysynnän huomattavaan laskuun. Tämä on jälleen yksi osoitus siitä, kuinka alttiita näiden alueiden tärkeimmät talouden alat ovat maailmantalouden vaihteluille. Viimeaikaiset tapahtumat eivät suinkaan ole tehneet visiointi- ja ennakointiharjoituksen tuloksia tyhjäksi vaan ennemminkin lisänneet tarvetta parantaa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden talouksien joustavuutta. Nykyiset tai tulevat taloudelliset ongelmat voivat lisäksi edistää joitakin talouden muutosprosesseja, sillä ne vähentävät työmarkkinoihin kohdistuvaa painetta ja mahdollistavat työvoiman rekrytoinnin aloilla, jotka ovat lupaavimpia pohjoisten harvaan asuttujen alueiden pitkän aikavälin taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta.

12 1. Ennakointi- ja visiointiprosessi Ennakointi- ja visiointiprosessi toteutettiin kolmivaiheisena Ian Milesin ennakointisykli (foresight cycle) periaatteen mukaisesti (kuva 1). Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden EU-aluetoimistoista koostuva harjoituksen ohjausryhmä laati ensivaiheessa ideapaperin, minkä jälkeen käytiin vuoropuhelua Nordregion kanssa. Näiden toimien perusteella laadittiin lista asioista, joita visiointiprosessissa oli tarkoitus käsitellä. Tulokset on alla esitetty hieman muokattuna versiona, joka sisältää joitakin myöhemmässä vaiheessa tehtyjä muutoksia (kuva 2). Yleisesti ottaen lähdettiin liikkeelle neljästä päähaasteesta, jotka on tunnistettu EU:n tasolla. Ne ovat väestökehitys ja muuttoliikkeen kehitys, ilmastonmuutos, talouden globalisaatio ja nousevat energian hinnat. Näitä kaikkia pidetään erityisen tärkeinä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kannalta, mikä todettiin myös myöhemmissä työpajakeskusteluissa. Lisäksi laadittiin lista teemakohtaisista aloista, joihin pohjoiset harvaan asutut alueet haluavat erityisesti panostaa. Listaan kuuluvat korkea-asteen koulutuksen järjestäminen, innovaatiotoiminnan lisääminen ja edistäminen, pohjoisten harvaan asuttujen alueiden talouksien nykyaikaistaminen ja monipuolistaminen, elämänlaadun parantaminen alueiden eri osissa sekä liikenneyhteyksien kehittäminen. Lähde: I. Miles (2002) Kuvan selite: TOIMINTA LUOMINEN UUDISTUMINEN REKRYTOINTI VALMISTELU Kuva 1: Ennakointisykli

13 Merkittävät haasteet EU:n tasolla VÄESTÖKEHITYS ILMASTONMUUTOS KAUPAN GLOBALISAATIO ENERGIA - Alueellisen väestörakenteen muutokset - Tulomuutto -> Muualta maasta -> Ulkomailta (EU-maista ja niiden ulkopuolelta) -> Venäjältä ja pohjoisilta harvaan asutuilta alueilta (mahdollisuus sopeutua elämään pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla, erityisosaaminen esimerkiksi kaivosalalla) - Paluumuutto -> nuorten parien -> eläkeläisten - Mahdollisuudet -> Kalastus -> Kalanviljely -> Metsäalan laajeneminen -> Uudet kuljetuskäytävät -> Matkailukauden pidentyminen -> Alueiden houkuttelevuuden kasvu hiihtäjien keskuudessa - Uhat -> Ekologinen tasapaino (esim. metsät) -> Perinteinen saamelainen elämäntapa - Kyky sopeutua maailmanmarkkinahintojen muutoksiin, tuotteiden elinkaarissa... - Yritysten rakenne - EU:n kilpailusääntöjen soveltaminen - Kilpailukyky - Energiahuollon tilanne - Energiaverkot - Energiahintojen muutokset - Yksittäisten alueiden energiantuotantokapasiteetti - Yksittäisten alueiden haavoittuvuus energiahintojen nousulle ja energiahuollon muutoksille. Taloudellisen kehityksen ja kasvun mahdollisuudet KOULUTUS INNOVOINTI TALOUDELLINEN ELÄMÄNLAATU YHTEYDET MUUTOS - Koulutustaso - Sukupuolierot - Yliopistojen laatu - Paikallisia tarpeita vastaava korkeaasteen koulutus - Organisatoriset haasteet (verkostoituminen T&K-ympäristöihin) - Kylmäalan teknologia - Uusiutuva energia - Talouden monipuolistuminen - Raakaainetuotannon alueellisten hyötyjen lisääntyminen - Hyvinvointipalvelut - Sosiaalinen pääoma (yhtenäiset yhteisöt) - Yhteys luontoon -> Tulomuuttoon liittyvät tekijät - Alueiden sisäiset/väliset - Rajat ylittävät - Maailmanlaajuiset - Euroopan tason yhteydet Alueelliset tekijät Kuva 2: Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden visioinnin ja ennakoinnin kannalta olennaiset seikat Tulosten perusteella laadittiin analyysiraportti, johon kuului erityisesti ennakoinnin ja visioinnin näkökulmasta tärkeitä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia analyyseja. Analyysiraportin tarkoituksena oli täydentää ja päivittää edellistä, vuonna 2006 julkaistua Nordregio-raporttia aiheesta Pohjoiset, perifeeriset harvaan asutut alueet Euroopan unionissa ja Norjassa 2. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut laatia uutta tai laajempaa versiota kyseisestä Nordregio-raportista eikä toteuttaa uusia laajoja kvantitatiivisia analyyseja vaan luoda tiedollinen pohja keskustelua varten, jotta erityisesti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden edustajilla olisi mahdollisuus verrata omia alueitaan muihin alueisiin.

14 Visiointi- ja ennakointiharjoitus käynnistyi kahdella kaksipäiväisellä työpajalla, jotka järjestettiin Tukholmassa syyskuuta sekä lokakuuta Työpajoissa oli osallistujia kaikilta pohjoisilta harvaan asutuilta alueilta, Euroopan komissiosta ja Ruotsin elinkeinoministeriöstä. Niihin osallistui tarkkailijoina myös kaksi edustajaa Grönlannin itsehallintoalueelta, joka halusi saada vinkkejä omiin paikallisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kehitysstrategioihinsa. Työpajoihin oli kutsuttu myös the Sweco Eurofutures yrityksen konsultti Hallgeir Aalbu, jota pyydettiin tuomaan keskusteluun oma näkemyksensä Pohjoismaiden ja Euroopan aluepolitiikkoja koskevan laajan asiantuntemuksensa pohjalta. Ensimmäisessä työpajassa oli kolme eri vaihetta. Niistä ensimmäinen koostui hankkeen käynnistäjien, Euroopan komission ja Nordregion esittelypuheenvuoroista. Toisessa vaiheessa järjestettiin neljä rinnakkaista työpajaa, joissa käsiteltiin samantyyppisiä yleisiä aiheita, mutta eri teemoihin keskittyen: - Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden uudet kasvualat. Mitä ne voisivat olla? Mitä niiden kehittämiseen tarvitaan? - Pienten kaupunkien ja paikkakuntien kestävän kehityksen näköalat - Kaupunkialueet pohjoisten harvaan asuttujen alueiden taloudellisen kasvun moottoreina - Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden innovaatiotoiminta: sisäiset vahvuudet ja ulkoinen verkostoituminen Kolmas kokoontuminen oli kaikille yhteinen. Siinä esiteltiin työpajojen tulokset ja käytiin läpi eri toimenpideideat, joita villin kortin harjoituksessa oli esitetty. Osallistujia pyydettiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: - Mitä sellaista voisi tapahtua, joka tekisi turhaksi kaiken sen, mitä tänään olette saaneet aikaan? - Mikä asia voisi muuttaa pohjoisia harvaan asuttuja alueita tai koko Eurooppaa koskevia "sääntöjä"? - Mitkä ovat suurimmat toiveenne/pahimmat pelkonne? 2 Northern Peripheral, Sparsely Populated Regions in the European Union and in Norway. Erik Gløersen et al. 173 pp. (Nordregio Report 2006:2) ISBN

15 Ensimmäisen ja toisen työpajan välillä osallistujia pyydettiin miettimään ja arvioimaan ensimmäisessä työpajassa esille tuotuja ideoita sekä keskustelemaan niistä omissa organisaatioissaan ja verkostoissaan niille lähetettyjen kysymysten pohjalta. Toisen työpajan ensimmäisen tapaamisen tarkoituksena oli palautteen kerääminen. Prosessista antoivat hyödyllistä palautetta myös eri alueelliset, kansalliset ja Euroopan tason sidosryhmät, ja mukana oli myös ulkopuolinen näkökulma. Palaute auttoi osaltaan valmistelemaan visiointitapaamista, jossa osallistujia pyydettiin alla olevien kriteerien pohjalta muodostamaan laajapohjainen kuva, idea tai valmis näkemys siitä, millaisena he haluaisivat nähdä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tulevaisuuden: - sisäinen yhdenmukaisuus - realismi - kyky kohdentaa voimavaroja - konkreettisempien tavoitteiden ja strategioiden määrittelyn edistäminen Tämän jälkeen seurasi ryhmäkeskusteluja, joissa keskityttiin työpajan 1 palautteen pohjalta asioihin, joiden kehittäminen katsottiin erityisen tärkeäksi. Niitä olivat: - Koulutus, tutkimus ja kehitys - Luonnonvarat - Liikenne ja liikenneyhteydet - Kulttuuripääoma ja inhimillinen pääoma Tavoitteena oli jakaa ideat toimenpideluokkiin alustavien painopisteiden määrittelyä varten. Harjoituksessa annettiin palautetta myös tiekartasta. Palautteessa edellytettiin tiekartan osalta muun muassa selkeämpää arviointivastuuta ja hallinnointiin liittyvien asioiden selkiyttämistä. Työpajojen lisäksi järjestettiin kaksi tapaamista. Torniossa järjestettiin työpaja, jossa johtavilla virkamiehillä, poliitikoilla ja tutkijoilla oli mahdollisuus antaa palautetta ennakointiprosessista. Työpajassa sovellettiin samoja menetelmiä kuin työpajoissa 1 ja 2. Lisäksi järjestettiin tapaaminen pohjoisten harvaan asuttujen alueiden liikenne- ja infrastruktuurialan asiantuntijoiden kanssa. Tapaamisessa keskityttiin nimenomaan näitä teemoja koskeviin kehitysnäkökulmiin 3. Kaiken kaikkiaan ennakointi- ja visiointiharjoitus on siis alueellisten toimijoiden systemaattisen ajatustenvaihdon ja vuoropuhelun tulosta ja siihen ovat osallistuneet myös kansalliset sekä Euroopan tason sidosryhmät. Tavoitteena on ollut luoda perusta lisätoimille, joissa keskitytään pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kasvumahdollisuuksiin eurooppalaisesta ja koko maailman näkökulmasta kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta.

16 3 Mårten Edberg (Västerbottenin maakunta) Mikael Bergström (Västerbotten lääninhallitus), Jimmy Bystedt (Norrbottenin lääninhallitus), Anne Berg (Nordlandin lääninhallitus), Per Strømhaug (Nordlandin lääninhallitus), Bjørn Kavli (Tromssan lääninhallitus), Jussi Rämet (Keski-Pohjanmaan Liitto)

17 Työpaja I Tilanteen yhteinen Ideoiden luominen Sidosryhmien Priorisoinnin Esitykset arviointi tunnistaminen aloittaminen Käytettävät ominaisuudet Ratkaistavat kriittiset ongelmat Toimenpiteet Strategiat USEITA! UUSIA! (Arvioidaan ja arvostellaan myöhemmin) Merkittävät toimijat täällä läsnä olevien lisäksi 8 parasta ideaa; Teema A Strategiset, käytännön tason, lyhyen aikavälin, Teema B pitkän aikavälin Teema C Villit kortit! Teema D Työpajojen välillä Työpaja II Raportti työpajasta Osallistujien verkostojen reaktiot Reaktiot Tulevaisuuden strategiat Teema 1 Yhteiset visiot Teema 2 Eri suuntien tunnistaminen Teema 3 Vuorovaikutus ja jakaminen Tulevaisuuden tiekartan laatiminen Teema 4 Kuva 3: Prosessin rakenne

18 Taulukko 1: Lista pohjoisten harvaan asuttujen alueiden ennakointityöpajojen osallistujista syyskuuta ja lokakuuta 2008 Toimisto Nimi Organisaatio Nimike Työpaja 1 Työpaja 2 Allan Perttunen Pohjois-Suomen EUaluetoimisto Johtaja ei kyllä Pohjois-Suomi Seppo Heikkilä Pohjois-Suomen EUaluetoimisto/ Varainhankintapäällikkö kyllä kyllä 8 edustajaa Oulun yliopisto Suvi Tuhkanen Pohjois-Suomen EUaluetoimisto Erityisasiantuntija kyllä kyllä Esko Lotvonen Lapin liitto Maakuntajohtaja kyllä kyllä Kari Aalto Pohjois-Pohjanmaan Kansainvälisten asioiden päällikkö kyllä kyllä liitto Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan Aluesuunnittelupäällikkö kyllä kyllä liitto Anne Pesola Keskipohjanmaan Ohjelmapäällikkö kyllä kyllä liitto Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaan liitto Maakuntajohtaja ei kyllä Mika Rantakokko Oulun yliopisto ei kyllä Itä-Suomi Riikka Railimo Itä-Suomen EUaluetoimisto Johtaja kyllä kyllä 8 edustajaa Pohjois-Norja 12 edustajaa Ulla Äänismaa Itä-Suomen EUaluetoimisto Toimistosihteeri kyllä kyllä Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan liitto Maakunta-asiamies kyllä kyllä Jarmo Etelä-Savon liitto Johtaja, aluesuunnittelu kyllä kyllä Vauhkonen Jyrki Haataja Kainuun maakunta Koordinaattori kyllä kyllä Pentti Malinen Kainuun maakunta Ohjelmajohtaja kyllä kyllä Riitta Koskinen Etelä-Savon liitto Johtaja, aluekehitys kyllä kyllä Jussi Huttunen Pohjois-Savo Maakuntajohtaja kyllä kyllä Stein Ovesen Pohjois-Norjan EUaluetoimisto Johtaja kyllä kyllä Benedicte Solaas Pohjois-Norjan EUaluetoimisto Konsultti kyllä kyllä Arne. O. Holm Tromssan maakunta Ajatushautomon johtaja kyllä kyllä Edd-Magne StatoilHydro Tiedottaja ei kyllä Torbergsen Erlend Bullvåg Høyskolen i Bodø Tutkija kyllä kyllä Keski-Ruotsi 9 edustajaa Eirik Fiva Landesutvalget Johtaja ei kyllä Jan Terje Nordområdesenteret Tutkija kyllä ei Henriksen Pia Svensgaard Tromssan maakunta Fylkesråd Poliitikko kyllä kyllä (työväenpuolue) Jan Roger Tromssan yliopisto Strategiapäällikkö ei ei Iversen Kjell Kolbeinsen Pohjois-Norjan Viestintäpäällikkö kyllä ei säästöpankki Morten Brattvoll Tromssan yliopisto Neuvonantaja kyllä ei Trud Berg Nordlandin maakunta Fylkesråd Poliitikko kyllä kyllä (työväenpuolue) Anna-Carin Keski-Ruotsin toimisto Johtaja kyllä kyllä Christofferson päivä 2 Agneta Sörman Coompanion Projektipäällikkö kyllä kyllä, vain Västernorrland perjantai Anders Keski-Ruotsin yliopisto Kansleri ei ei Söderholm Jens Nilsson Östersundin kunta Kunnallisneuvos Poliitikko kyllä ei (sosialidemokraatit) - Europaforumin päivä 2

19 Pohjois-Ruotsi 12 edustajaa puheenjohtaja Thomas Jämtlannin läänin Poliitikko (keskusta) kyllä kyllä Andersson maakäräjät päivä 2 Ulrika Åberg Västernorrlannin Johtaja ei ei lääninhallitus Glenn Nordlund Örnsköldsvikin kunta Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja kyllä kyllä Poliitikko (keskusta) Jan Sahlen Västernorrlannin Aluekasvusta vastaava päällikkö kyllä kyllä maakäräjät Hans Halvarsson Jämtlannin lääninhallitus Osastopäällikkö ei kyllä Inge Andersson Pohjois-Ruotsin EUaluetoimisto Johtaja kyllä ei Eva-Maj Karlsson Vindelnin kunta Kunnallisneuvos Poliitikko kyllä kyllä (keskusta) Anna-Stina Yrittäjäjärjestö, Yrittäjät Toimitusjohtaja kyllä ei Nordmark Nilsson Robert Forsberg Kalixin kunta Kunnallisneuvos Poliitikko ei kyllä (sosialidemokraatit) Erik Bergkvist Västerbottenin maakunta Hallituksen puheenjohtaja Poliitikko ei kyllä (sosialidemokraatit) Thomas Västerbottenin maakunta Aluesuunnitteluvastaava ei kyllä, vain Westerberg torstai Staffan Borg Lääninhallitus Johdon tukihenkilö / kyllä kyllä Koordinointivastaava, lääninhallituksen sihteeristö Ulf Wiberg Uumajan yliopisto Talousmaantieteen professori kyllä kyllä Maria Östensson Västerbottenin Kansainvälisten asioiden kyllä kyllä lääninhallitus koordinaattori Gun-Karin Västerbottenin Aluetoimiston päällikkö ei kyllä Karlsson kauppakamari Lyckselen toimisto Lisa Dahlén Luulajan teknillinen Tutkija, jätetutkimus ja -teknologia ei kyllä yliopisto Lars-Anders Baer Saamelaiskäräjät Hallituksen puheenjohtaja Poliitikko kyllä ei Anna Olofsson Anna Lindberg Grönlanti Freia Lund Sörensen Euroopan komissio Steen Jeppson Virve Vimpari Gabriella Fesus Björn Hegefeldt Agnes Kelemen Alain Roggeri Ruotsin elinkeinoministeriö, energia- ja viestintä, aluekasvun osasto Norrbottenin läänin maakäräjät Grönlannin itsehallintoalue Infrastruktuuri- ja ympäristöministeriö Grönlannin itsehallintoalue Infrastruktuuri- ja ympäristöministeriö Aluepolitiikan pääosasto H2 - Viro, Suomi ja Latvia Aluepolitiikan pääosasto H1 - Suunnittelu, tulevaisuustutkimus, vaikutusten arviointi Aluepolitiikan pääosasto H3 Liettua, Ruotsi ja Tanska Aluepolitiikan pääosasto C1 Suunnittelu, tulevaisuustutkimus, vaikutusten arviointi Aluepolitiikan pääosasto H2 - Viro, Suomi ja Latvia (saamelaispuolue) Aluekasvun yksikkö, elinkeino-osasto ei kyllä Selvitysvastaava kyllä kyllä AC-Edustaja kyllä kyllä Projektityöntekijä kyllä ei Ohjelmapäällikkö kyllä ei Politiikan tutkija kyllä ei Ohjelmapäällikkö ei kyllä Politiikan tutkija ei kyllä Yksikön päällikkö ei kyllä Nordregio Erik Glöersen Nordregio Tutkija kyllä kyllä

20 Sweco Eurofutures Susan Brockett Nordregio Tutkija kyllä kyllä Johanna Roto Nordregio GIS/kartografiakoordinaattori kyllä kyllä Alexandre Dubois Nordregio Tutkija kyllä kyllä Rasmus Ole Nordregio Vanhempi tutkija kyllä kyllä Rasmussen José Sterling Nordregio Tutkimusapulainen kyllä ei Jon M. Steineke Nordregio Tutkija ei kyllä Stefanie Lange Nordregio Tutkimusapulainen kyllä kyllä Anu Henriksson Nordregio Tutkimusapulainen kyllä kyllä Hallgeir Aalbu Eurofutures Konsultti ei kyllä