LÄHIDEMOKRATIAMALLEJA ETSIMÄSSÄ - OPINTOMATKA ROVANIEMELLE JA KAINUUSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHIDEMOKRATIAMALLEJA ETSIMÄSSÄ - OPINTOMATKA ROVANIEMELLE JA KAINUUSEEN 14.-16.11.2013"

Transkriptio

1 Käsillä olevat haasteet edellyttävät tavanomaisen ylittämistä uusien ideoiden etsimistä erilaisista ja toisiinsa liittymättömistä lähteistä. Mitä uusia tapoja meillä on käytettävissä saavuttaaksemme yhteisiä tavoitteita? -Rovaniemen uuden aluelautakuntakokeilun esittelymateriaalista LÄHIDEMOKRATIAMALLEJA ETSIMÄSSÄ - OPINTOMATKA ROVANIEMELLE JA KAINUUSEEN Matkaraportti Minna Partanen Kylä lähtee! hanke Asukkaan ääni -hanke

2 2 SISÄLLYS 1. Kylä lähtee -hankkeen esittely Opintomatkan osallistujien esittely Perjantai Aluelautakuntamalliin tutustumista Kylätalon esittely Rovaniemen aluelautakuntakokeilu tavanomaisuuden ylittämistä Uudet aluelautakunta-alueet ja kylät 2014 alkaen Hyvä pohjatyö auttaa alkuun Aluelautakunnissa ei pelata poliittisilla valtasuhteilla Lappilaiset kylät ry Kyläneuvosto-malli kehittää kunta-kylä -yhteistyötä Ei mithään raijjaa ja muita kylähankkeita Yläkemijoen alueeseen tutustuminen Info- ja palvelupiste Siula Yläkemijoen aluelautakunnassa pieni on kaunista Mistä kaikki alkoi? Aluelautakunta on omiin asioihin sekaantumista Ihmiset tekevät aluelautakunnasta oman näköisensä Kyläkello kuuluu joka pirttiin Lauantai Kainuun malli, Kajaani Teppanakeskus poisoppimisen osaamiskeskus Kainuun sopimuksellinen toimintatapa Kainuun Nuotta toteuttaa kylien kehittämistä vahvassa yhteistyössä Osallistujat olivat matkaan tyytyväisiä Ylitti odotukset 14 Kuvia matkalta. 15 Liite 1. Kirjallinen palauteyhteenveto

3 3 1 Kylä lähtee -hankkeen esittely Kylä lähtee! on maaseudun kehittämisyhdistysten Ylä-Savon Veturi ry:n ja Keski-Suomessa toimivan Viisari ry:n alueiden välinen kehittämishanke. Hanke toimii toukokuun 2014 loppuun. Kylä lähtee! -hankkeen tarkoituksena on kylien aktivoiminen sekä omaehtoisen toiminnan ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Hankkeen toimenpiteinä on mm. kylä- ja asukasiltojen, erilaisten teema- ja asiantuntijatilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat Veturin ja Viisarin alueen kylissä toimivat yhdistykset ja asukkaat, yritykset sekä kehittämistyötä tekevät toimijat. Veturin alueen projektipäällikkönä toimii Sari Hyttinen ja Viisarin alueella Mari Ikäheimonen. Hankkeen tavoitteina ovat mm. kylä- ja asukastoiminnan aktivoituminen ja paikallistoiminnan arvostuksen lisääntyminen erityisesti nuorten keskuudessa, lähidemokratian, vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääntyminen yhdistysten, kylien, yritysten, kuntapäättäjien, virkamiesten sekä rahoittajien välillä niin seudullisesti kuin alueellisesti, kylätoimijoiden osaamisen lisääminen sekä tietoisuuden lisääminen kyläyrittäjyydestä ja kylät palveluntuottajina -toiminnasta. Hankkeen tuloksena on kylien suunnitelmallisempi kehittyminen, kylien harrastusmahdollisuuksien ja palveluiden monipuolistuminen ja kylätalojen käytön lisääntyminen sekä käyttäjäkunnan monipuolistuminen. Hankkeen kautta myös kylien välinen yhteistoiminta lisääntyy. Hankkeen toimintamalleja voidaan hyödyntää muilla alueilla. Hankkeella aloitettu toiminta juurtuu tekemisen kautta kyliin ja hankkeen yhteistyötahoihin. Hankkeen aikana toimijat verkostoituvat ja oppivat esimerkiksi päivittämään kyläsuunnitelmansa ja järjestämään tapahtumia kylillä myös jatkossa. Hankkeen tuotoksena julkaistaan toiminta-alueilla tehty lähidemokratiaselvitys. Yksi hankkeen toimenpiteistä on Rovaniemelle ja Kainuuseen suuntautunut opintomatka, jonka tavoitteena on tutustua Rovaniemen aluelautakuntamalliin sekä Kainuun malliin Opintomatkan osallistujien esittely Opintomatka järjestettiin yhdessä Kylä lähtee! -hankkeen ja Kalakukko ry:n Asukkaan Ääni - paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa - hankkeen kanssa. Kaikkiaan 42 innokasta lähidemokratia-malleista kiinnostunutta pohjoissavolaista ja keskisuomalaista tutustui kolmen päivän ajan paitsi toisiinsa myös paikallisvaikuttamisen malleihin Rovaniemellä ja Kainuussa. Veturin alueelta oli 12 osallistujaa, jotka olivat pääosin Sonkajärven kyläparlamentin ja kyläyhdistysten edustajia. Viisarin alueelta oli 19 osallistujaa, jotka edustivat kuntia, kehittämisyhtiötä, kyläyhdistyksiä ja kyliin liittyviä hankkeita. Kalakukon alueelta Kuopion seudulta oli aktiivinen 11 hengen porukka kylien edustajia, kaupungin edustajia ja Nilsiän neuvottelukunnan edustajia. Osallistujilta löytyi jo konkreettista lähidemokratiatuntemusta, mm. Sukevan aluelautakunnan aluesihteeri Mirja Tonterilta ja Ritva Pihlajan lähidemokratiatyöryhmässä jäsenenä toimivalta Seija Korhoselta. Heidän esittelyjään lähidemokratiamalleista ja Sukevan aluelautakunnasta saimme kuulla linja-autossa.

4 4 2 Perjantai Aluelautakuntamalliin tutustumista Kylätalo Narkaus klo 9-11:45 Kylätalon esittely, Narkaus-Kämän kylät ry:n puheenjohtaja Päivi Saarijärvi Aluelautakuntamallin esittely, Topakka-hankkeen esittely, projektipäällikkö Maarit Alikoski, Rovaniemen kaupunki Lappilaiset kylät ry:n esittely, kyläasiamies Pirjo Riskilä Lounas Oikaraisen taukopaikassa Yläkemijoen aluelautakuntamalliin tutustuminen klo 13:30-15:00 Info- ja palvelupiste Siula, Maarit Ulusoy Vanttauskoski, Yläkemijoen koulu, rehtori, aluesihteeri Meeri Vaarala, Rovaniemen kaupunki Illallinen Porotila Sirmakossa 2.1. Kylätalon esittely Narkaus, Saari-Kämä ja Siika-Kämä kyläyhdistyksen pj Päivi Saarijärvi Peräpohjolan Kehitys ry:n toiminnanjohtaja Narkaus sijaitsee Ranuantien varrella noin 35 kilometriä Rovaniemeltä. Saari-Kämään on matkaa vajaat kymmenen kilometriä, josta taas Siika-Kämään, Ranuantieltä itään, parikymmentä kilometriä. Kylissä on yhteensä vajaat 250 asukasta, joista noin 180 Narkauksessa. Edullisen sijaintinsa vuoksi suuri osa Narkaus-Kämän kyläläisistä käy työssä Rovaniemellä. Kylällä on myös joitakin yksityisiä yrittäjiä. Narkauksen v valmistunut vanha kyläkoulu lakkautui 1998, jolloin koulun tilat jäivät kyläläisten käyttöön. Rovaniemen Maalaiskunta omisti talon, mutta myi sen kyläyhdistykselle sadalla eurolla juuri ennen Maalaiskunnan yhdistymistä Rovaniemeen. Kyläyhdistys on hyödyntänyt hyvin erilaisia rahoitusmuotoja tilojen korjaukseen ja tarvikkeiden hankintaan. Alun alkaen kylätalo lämpeni öljyllä, mutta lämmitysjärjestelmä muutettiin hakkeelle euron avustuksella. Tiloja on korjattu myös Perä-Pohjolan Kehityksestä saaduilla tuilla. Yhdistymisavustuksia on haettu vuosina ja saatu Narkaukseen hyvin, mm. projektorin ja tietokoneiden hankintaan sekä remontteihin. Hankerahoituksella on hankittu myös LA-puhelinkeskus, joka on paitsi harrastekäytössä, myös turvallisuustekijä, sillä LA-puhelimella voi sähkökatkon aikana ylläpitää yhteyksiä viikon ajan. Kylätalo toimii alueen evakuointipaikkana ja siinä on valmiudet aggregaatin asentamiseen sähkökatkojen varalle. Kylätalolla on monenlaista käyttöä niin juhla- ja kokoustilana sekä harrastetilana. Kansalaisopiston piirit kokoontuvat viisi kertaa viikossa tarjoten mm. kudontaa, nypläystä, parkkinahkakurssia ja itämaista tanssia. Kunta maksaa tiloista vuokraa, mutta jatkossa tilavuokran maksaa aluelautakunta. Kylätalon lämmityksestä vastaa neljä miestä talkootyönä. Kyläläiset lahjoittavat hakkeeksi tulevaa puuta. Narkauksen kylätalo on kaikkien kyläläisten käytössä ja sitä arvostetaan kyläläisten keskuudessa. Lähin seuraava kokoontumispaikka on 10 kilometrin päässä. Kylätoiminnan haasteena Päivi Saarijärvi kertoo olevan kylätoiminnan aaltoliikkeen sama haaste taitaa olla kaikkialla Suomessa. Osin senkin vuoksi remonteista ei haluta ottaa stressiä, vaan korjauksia tehdään pitkällä tähtäimellä, kun saadaan taas voimia ja intoa uusiin haasteisiin. Ajankohtainen haaste on myös kuituverkon saaminen palveluiden ja toimintojen tueksi. Rovaniemen alueella on kuusi suuraluetta, jonne kuituverkon vetämistä selvitellään. Ongelma on, kuten yleensäkin maaseudulla, kalliit liittymiskustannukset.

5 5 Siika-Kämän ja Särki-Kämän alueilla on paljon mökkiasutusta, mutta mökkiläiset eivät osallistu kylätoimintaan muutoin kuin yhteen kylätapahtumaan. Saarijärvi kertoi kuitenkin asiaan puututtavan uuden aluelautakunnan kehittämistoiminnan selvityksellä, jolla selvitetään mökkiläisten tarpeita. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Saarijärvi nosti lopuksi esille yhden tärkeän kyliä kehittävän seikan: yleiskaavan laatimisen alueelle. Kaavoituksella mahdollistetaan asukashankinta kylille pitkällä tähtäimellä. Narkaus-Kämän kylätoimikunnan kehittämissuunnitelma valmistui syksyllä Suunnitelman mukaisesti kyläläisten talkootyönä kunnan kanssa laaditun Narkauksen alueen yleiskaava on valmistunut Lisätietoa: Kyläyhdistyksen pj Päivi Saarijärvi, p , sposti: Rovaniemen aluelautakuntakokeilu tavanomaisuuden ylittämistä Aluelautakuntamallin esittely, Topakkahankkeen esittely, projektipäällikkö Maarit Alikoski, Rovaniemen kaupunki, hyvinvointipalvelut Rovaniemellä on jo parikymmentä vuotta toiminut Yläkemijoen aluelautakunta, josta saadut taloudelliset ja toiminnalliset kokemukset koettiin niin hyviksi, että aluelautakuntamallia päätettiin laajentaa kokeiluna suurkunnan alueella. Huhtikuussa 2012 Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi aluelautakuntamallin ja -toiminnan kehittämisen kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti. Päädyttiin laajentamaan malli Yläkemijoen lisäksi viidelle uudelle alueelle vuosiksi Pohjatyötä valmistelemaan perustettiin Topakka-hanke, jota koordinoi 17 vuotta asukkaiden kuulemista kehittänyt Maarit Alikoski Uudet aluelautakunta-alueet ja kylät 2014 alkaen Yläounasjoki 669 asukasta Alaounasjoki 1609 asukasta Yläkemijoki 1014 asukasta (olemassa oleva lautakunta) Alakemijoki 2900 asukasta Sodankyläntien suunta 738 as Ranuantien suunta 618 as

6 Aluelautakuntien tehtävänä on vastata toiminta-alueensa määriteltyjen lähipalveluiden järjestämisestä. Nämä palvelut ovat: koulutuslautakunnalle kuuluvista esiopetuksen sekä perusopetuksen palveluista, vapaa-ajan lautakunnalle kuuluvista kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluista sekä alueen yleisestä kehittämistoiminnasta. Kaksi aluelautakuntaa on halunnut vastuulleen myös varhaiskasvatuksen palvelut. Vuoden 2015 alusta aluelautakunnille siirtyvät perusturvalautakunnalle kuuluvat terveysneuvonta ja kotihoidon palvelut sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Aluelautakunta antaa myös lausuntoja toimialueensa yleis- ja asemakaavasta sekä niiden muutoksista. Lisäksi aluelautakunta päättää alueensa asukaspalvelun toimitilaverkosta kaupunginvaltuuston päättämien periaatteiden ja linjausten mukaisesti. Viiden uuden aluelautakunnan budjetti v.2014 on 9,7M ja Yläkemijoen n.2,1m. Budjetin realistisuutta perätessä ilmeni, että palvelut on hinnoiteltu nykyisten kustannusten mukaisesti, joten budjetin pitäisi olla realistinen Hyvä pohjatyö auttaa alkuun Alikoski korostaa hyvin tehdyn pohjatyön merkitystä näin suuressa muutoksessa. Pohjatyötä tarvitaan niin kylille päin kuin kaupungin hallinto- ja luottamuselinorganisaatiossa. Hanke on vastannut kokonaisuuden koordinoinnista ja yhteensovittamisesta kuten: aluelautakuntien perustamistehtävät, tukenut aluelautakuntien toimintatavan rakentumisessa, vuorovaikutuksessa ja kehittämissuunnitelmissa, huolehtinut käynnistysvaiheen koulutuksista, neuvonnasta, opastuksista, kyläviestinnästä ja tiedottamisesta. Avainasemassa on myös tiedottaminen alueen asukkaille mm. käytössä olevissa kylälehdissä sekä uudessa kuuden alueen yhteisessä lehdessä, joka on tulossa alueelle uutena tiedottamisvälineenä. Maarit Alikoski korostaa kuitenkin, että tärkein tekijä toimivaan aluelautakuntaan ovat alueen ihmiset: asukkaiden aktiivisuus, innostuminen ja sitoutuminen näitä tekijöitä virkamiehet eivät koskaan korvaa, vaikka suunnitelmat olisi tehty kuinka hyvin! Rovaniemellä on laadittu aluelautakuntien puheenjohtajien, virkamiesten ja eri yhteistyötahojen kanssa Maaseudun kehittämisohjelma Ohjelmaa toteutetaan kehittämissuunnitelmilla, jotka ohjaavat ja linjaavat myös aluelautakuntien toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Kehittämissuunnitelmat on laadittu v.2013 aikana kaikille kokeilun suuralueille. Kehittämissuunnitelmissa on kuvattuna aluelautakuntien toimiala ja kokonaiskehittämisen tavoitetila eli perusrakenne on kaikilla sama. Kehittämissuunnitelmissa huomioidaan eriikäisten asukkaiden osallisuus ja mm. lapsille ja nuorille on suunnattu omia kuulemistilaisuuksia. Asukkaiden kuulemisista lähtevät toiveet kirjataan kunkin alueen kehittämissuunnitelmaan, joten eri aluelautakuntien erot näkyvät sisällössä ja painotuksissa. Kehittäminen perustuu Rovaniemen kaupungin arvoihin, kuten esim. Alaounasjoen kehittämistoiminnan painopisteet, jotka keskittyvät palvelujen, asumisen ja elinkeinojen kehittämiseen. Kehittämissuunnitelmat toteuttavat myös Rovaniemen kaupungin eri yhteistyötahojen kanssa laatimaa Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelmaa Vuodelle 2014 aluelautakunnille on luvassa kehittämistukea alueen omiin hankkeisiin mm. arjen palveluinnovaatioihin ja kylätalojen kehittämiseen. Suunnitteilla on mm. kotiapusetelimalli, hyvinvointibussi, kirjastoauton palvelujen kehittäminen ym. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että vuoden 2013 kehittämistuki oli vain

7 Aluelautakunnissa ei pelata poliittisilla valtasuhteilla Aluelautakuntaan valittavien edustajien valintaperiaate on samanlainen kaikilla alueilla: valinta suoritetaan jokaisessa kylässä (6-9kylää/aluelautakunta) avoimessa kyläkokouksessa, jossa valitaan yksi edustaja ja varaedustaja aluelautakuntaan. Ehdotus menee Rovaniemen kaupunginvaltuustoon, kun on tarkistettu tasaarvolain toteutuminen valinnoissa, muutoin kylien esityksiä ei yleensä muuteta. Valintaa ei tehdä poliittisilla perusteilla, vaikka Rovaniemen kaupunginvaltuusto niin aluksi ehdottikin. Kylät kuitenkin vastustivat ja saivat tahtonsa läpi eikä perinteinen vaaleilla valittu edustajistokaan koe aluelautakuntaa uhkana demokratialle. Uusien aluelautakuntien esittelijänä toimii asiakaspalvelupäällikkö, lisäksi kaikilla alueilla on käytössään yksi kokoaikainen aluesihteeri. Yläkemijoen malli jatkaa omalla hyvällä tyylillään, josta myöhemmin lisää. Lisätietoa: projektipäällikkö Maarit Alikoski, p , sposti: Lappilaiset kylät ry Lapin kyläasiamies Pirjo Riskilä Lapin kyläasiamiehen urakkaa ei käy kateeksi, kun Pirjo Riskilä lataa esityksensä ensimmäisen dian faktat silmiemme eteen. Tässä kyläasiamiehen urakka-alue lukuina: kuusi seutukuntaa 21 kuntaa n. 330 kylää Asukkaita Pinta-ala m2 Pituus n. 600 km Pirjo Riskilä tekee työtä 80 % työajalla, muun ajan hän toimii poroyrittäjänä. Kyläasiamiehen työtehtävät sisältävät: kylien edunvalvontaa ja neuvontaa kylätoiminnan kehittämistä tiedon välittämistä kylille yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa ohjausryhmä- ja kyläneuvostotyöskentelyä sekä ohjelmatyötä toimistotyötä. Ohjelmatyö sisältää mm. Lapin Liiton maaseutuohjelman, Outokairan alueen kylien kehittämissuunnitelman, Rovaniemen kaupungin maaseutuohjelman sekä alueelliset kehittämisohjelmat, Lapin järjestöstrategian, MTT:n tulevaisuudet kylät -ohjelman 4 kylälle sekä toimintaryhmien kehittämisohjelmat. Lappilaiset kylät ry:n toimintaa ohjaa 12-jäseninen kolmikantahallitus: kyläedustajat, kuntaedustajat ja muut organisaatiot -edustajat, joita ovat 4H, ProAgria/ maa- ja kotitalousnaiset, toimintaryhmät. Jäsenmäärä on 130, joista yhdistykset ja henkilöjäsenet 110, kunnat 14 ja yhteistyötahot 6. Viranomaisyhteistyötä kyläasiamies tekee Aluehallintoviraston, ELY-keskuksen ja Lapin Liiton kanssa. Kyläkunta yhteistyötä tehdään 9 kyläneuvoston, Keminmaan kylät ry:n, Rovaniemen aluelautakuntien ja RovaTokka Rovaniemen alueen kylät ja asukasyhdistykset kanssa.

8 8 Pirjo Riskilä kertoi, että yhteistyötahojen määrä on vuosien saatossa lisääntynyt kylätoiminnan arvostuksen kasvaessa, sillä maakunnallinen kyläasiamies nähdään hyvänä yhteistyötahona. Kun yleisöstä kysyttiin, että tarvitaanko kyläyhdistyksiä enää aluelautakuntamallin rinnalle, oli Riskilän näkemys ehdoton: aktiiviset kyläyhdistykset tarvitaan pitämään yllä eläviä kyliä! Aluelautakunnassa on vain edustus kylistä, mutta itse kylät toteuttavat kehittämistehtäviään ja tuovat esille kehittämistehtäviä. Aluelautakunnat ovat osa Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatiota, ei itsenäinen toimija, kuten kyläyhdistykset. Kyläyhdistykset ja aluelautakunnat eivät siten kilpaile keskenään vaan ovat toisistaan riippuvaisia Kyläneuvosto-malli kehittää kunta-kylä -yhteistyötä Osassa Lapin kunnista on otettu käyttöön Lapin Liiton kannustamana kyläneuvosto-malli, jossa kehitetään kyläkunta yhteistyötä. Kyläneuvosto-malli toimii jo lähes kymmenellä alueella. Jäseniä on 1/kylä sekä 1-2 luottamushenkilöedustajaa/kunta. Neuvosto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja alueellisesti tasapuolinen. Sihteerinä toimii kunnassa maaseutuasioista vastaava. Kyläneuvosto kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa, kokoukset ovat avoimia ja vuorotellen eri kylissä. Neuvosto pyrkii päätöksissään yksimielisyyteen. Kyläneuvosto pyrkii kehittämään yhteistyötä kunta-kylä, kylä-kunta ja kylä-kylä-kunta -lähtökohdista. Kyläneuvostossa asukkaiden ääni saadaan kuulumaan jo päätösten valmisteluvaiheessa. Esityslistalla on asioita kunnan ja kylien asioista ja pöytäkirja toimitetaan tiedoksi kunnanhallitukselle. Kyläneuvosto voi myös antaa lausuntoja valmisteilla olevista asioista. Palvelujen turvaaminen, kylien tarpeiden ja ideoiden kartoitus ja priorisointi ovat neuvoston tehtäviä. Kyläneuvostolla ei ole kuitenkaan vastuullaan taloudellista valtaa, mikä syö sen uskottavuutta. Lähteenä käytetty Pirjo Riskilän esityksen lisäksi kyläkoordinaattori Juha Kutunivan PowerPoint-esitystä Kyläneuvosto kunta-kylä yhteistyön välineenä, Lapin kylätoimintapäivät Ei mithään raijjaa ja muita kylähankkeita Valokuituasiat ovat osa kyläasiamiehenkin arkea. Valokuitua on rakennettu jo mm. Utsjoelle, Kittilään ja Sallaan, osaan on rakenteilla ja vireillä on myös viisi kyläverkkohanketta. Valokuituverkon kehittämisen ohella palvelujen turvaaminen on tärkeää etenkin Lapin maaseutualueilla. Innovatiivisuutta kysytään, jotta vähäisetkin palvelut saadaan pidettyä lähipalveluina. ELY-keskus rahoittaa hanketta, jossa kirjastoauto muuntuu monitoimibussiksi sisältäen mm. nuorisotilat. Palveluyrittäjyyttä Välittäjäorganisaatiolla (Palveluja kyliin)-hankkeella edistetään kylien palvelutuotantoa ja palveluyrittäjyyttä osuuskuntamuotoisen välittäjäorganisaation avulla. Turvallisuus on myös iso kokonaisuus, jonka alla toimii useita hankkeita eri toimijoiden rahoittamana, esimerkkeinä esim. valtakunnalliset SYTYn Naapuriavulla hyvinvoivia kyliä, Aluehallintoviraston Arjen turvaa kunnissa ja SPR:n Järjestöt kylissä. Näistä hankkeista jalkautetaan toimintoja lappilaisiin kyliin. Alueellisten hankkeiden lisäksi on toimintaryhmien rahoittamia paikallisia Leader-hankkeita, kuten esim. Outokaira tuottamhan ry:n koko alueen kylähanke ja Kittilän kylähanke Kyläkulttuuria tuntureitten maassa. Lisätietoa: Lapin kyläasiamies Pirjo Riskilä, p ,

9 Yläkemijoen alueeseen tutustuminen Yläkemijoen alue on Rovaniemen itäpuolella Kuusamoon johtavan kantatie 81 varrella. Se on yksi Rovaniemen suuralueista ja sijaitsee Rovaniemelle, Kuusamoon, Kemijärvelle sekä Ranuan ja Pudasjärven kautta Ouluun vievien liikenneyhteyksien varrella. Alueella on yhdeksän kylää, joista lähes kaikki sijaitsevat nauhana komean ja Suomen pisimmän joen, Kemijoen rantatörmällä: Tennilä, Viiri, Vanttauskoski, Vanttausjärvi, Pekkala, Juotas, Autti, Pirttikoski ja Pajulampi. Vanttauskoski on kylä Rovaniemellä Kemijoen varrella ja on Yläkemijoen alueen keskuskylä. Matkaa Vanttauskoskelle kertyy Rovaniemeltä 52 ja Kemijärveltä 82 kilometriä. Vanttauskosken asukasluku on noin 300. Kylälle on keskittynyt suurin osa koko Yläkemijoen alueen palveluista: kylällä on koulu, asiamiesposti huoltoasemalla, kauppa sekä Rovaniemen kaupungin palvelupiste Siula Info- ja palvelupiste Siula Info- ja palvelupiste Siula sijaitsee keskeisellä paikalla Vanttauskoskella Rovaniemen ja Kuusamontien risteysalueella. Paikkaa esitellyt Maarit Ulusoy kertoi Siulasta löytyvän seuraavat palvelut: verkkoyhteydet/asiakaspääte, kyläkirjasto, lääkekaappi (Saarenkylän apteekin alainen), Yläkemijoen alueen matkailuneuvonta, kartat ja postikortit, kalastusluvat, kopiointi ja käsityöpaja Paula (paikallisten tuotteiden myymälä). Asiakaspalvelun lisäksi Siula toimii alueella toteutettavien kehittämishankkeiden toimistona ja kehittämisyksikkönä.

10 Yläkemijoen aluelautakunnassa pieni on kaunista Aluesihteeri, rehtori Meeri Vaarala, Rovaniemen kaupunki Yläkemijoen aluelautakunta on yksi Rovaniemen kaupungin hallinto-organisaation tilaajalautakunnista ja sille on määritelty oma tehtäväalue. Lautakunta järjestää Yläkemijoen alueen perusopetus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja terveydenhuoltopalvelut ja vastaa lapsiperheiden ja ikäihmisten palveluista sekä alueen elinkeinojen kehittämistoiminnasta. Aluelautakunnan toiminnan tavoitteena on järjestää asukas- ja asiakaslähtöisiä palveluita niin, että asukkaat saisivat tarpeitaan vastaavat peruspalvelut omalta alueeltaan. Lautakunta päätti tarjota lähipalveluna äitiysneuvolapalvelut. Lääkärikonsultaatiota voi saada virtuaalisesti Siulan Virtu-pisteessä. Aluehallinnon tärkeä tavoite on alusta lähtien ollut, että alueen väestön asiantuntemus ja kaupungin palveluksessa olevien ammattilaisten ja työntekijöiden ammattitaito voidaan monipuolisesti yhdistää ja samalla tuoda päätöksenteko mahdollisimman lähelle asukasta. Aluehallintoa leimaa siis läheisyysperiaate, monialaisuus, sektorirajojen ylittäminen ja innovatiivisuus palvelujen tuottamisessa ja elinkeinojen kehittämisessä Mistä kaikki alkoi? Yläkemijoen aluelautakunnan syntyajat ulottuvat 1990-luvulle, jolloin Lipposen hallitus pohti kansalaisten osallisuutta. Rovaniemen maalaiskunta ilmoitti halukkuutensa hankkeeseen ja teki kyselyn alueensa kylille. Yläkemijoen alueella oli perustettu 1980-luvun lopulla useita kylätoimikuntia, jotka kuitenkin pian huomasivat olevansa yksin liian pieniä toimijoita vaikuttaakseen alueen asioihin. Niinpä Yläkemijoen kylät yhdistyivät ja päättivät osallistua Rovaniemen maalaiskunnan osallisuus-hankkeeseen. Hankkeessa selvitettiin, mistä palveluista kaupunki on halukas luopumaan ja mistä palveluista kylät ovat kiinnostuneita ottamaan vastuun, muistelee Meeri Vaarala. Koulutuslautakunta oli valmis antamaan osan tehtävistään pois, joten tästä syntyi aluelautakunnalle sopiva vastuukenttä. Haasteita riitti, sillä vuosikymmen oli kiivasta koulujen lakkautusaikaa. Jäljelle jäi noin sadan oppilaan Yläkemijoen koulu, joka palvelee ainoana jokivarren kouluna. Paikalla ollut vanha alakoulu paloi salamaniskusta ja vuonna 2004 valmistui uusi koulu, jossa on myös yläkoulu. Koulun lisäksi siellä on päivähoidon palvelut ja se toimii minikunnanvirastona ns. palvelukeskuksena. Yläkemijoen lautakunnan esittelijänä toimii Rovaniemen kaupungin koulutussihteeri. Meeri Vaarala on lautakunnan kokousvalmistelija ja päätösten toimeenpanija. Laskutus, hankintojen kilpailutus sekä palkanlaskentapalvelut tulevat kaupungilta Aluelautakunta on omiin asioihin sekaantumista Yläkemijoen aluelautakuntaan kuuluu yhdeksän edustajaa eli yksi edustaja kylältään. Kylät valitsevat edustajan yleisessä kyläkokouksessa ilman poliittisia valtasuhteita. Lautakunnan toiminta on nopeaa, alhaalta ylös toimivaa ja tarpeista lähtevää. Vaarala kertoo esimerkin, miten eräs kyläläinen oli kävellyt yksi päivä koulun kansliaan, joka siis toimii myös Yläkemijoen kansliana, ja toivonut ikäihmisille järjestettävän uimahallireissuja Rovaniemelle. Tämä olisi osa ennaltaehkäisevää kuntouttavaa toimintaa ja niinpä aluelautakunta päätti jo seuraavassa kokouksessaan aloittaa uimahallikyydit kokeiluluonteisesti. Voiko parempaa osallisuuden kokemusta enää tarjota kuntalaiselle kuin tämä? Tällainen toiminta motivoi alueen asukkaita vaikuttamaan ja osallistumaan, koska sillä koetaan olevan todellisia vaikutuksia omaan elämään kylässä. Joku jäsenistä on todennut

11 aluelautakunnan olevan omiin asioihin sekaantumista. Aluelautakunta toimii tilaaja-tuottaja-järjestäjä -mallilla, joten sitähän se väistämättä on pienessä n asukkaan Yläkemijoella, mutta on se myös tehokasta ja sitouttavaa. Sitoutumisesta kertoo sekin, että lautakunnan vastuulla olevaa n. 2,1M :n vuosibudjettia ei ole koskaan 20- vuotisen historian aikana ylitetty. Vuosibudjetin sisällä lautakunnalla on vapaa liikkumavara, tosin %:n henkilöstömenot sanelevat suuntaviivoja. Vaarala korostaa, että taloudellisesti tuotettavat palvelut vaativat kykyä ylittää hallinnolliset sektorirajat ja sitä kautta löytää tehokkuutta toimintaan. Aluelautakunnalla on käytössään myös merkittävä hankerahavaraus, sillä toimintaa ja palveluja kehitetään eri tahoilta tulevalla hankerahalla, tästä Siula on konkreettinen esimerkki. Vuosien aluelautakunnan kehittämissuunnitelmasta on toteutunut 5-6 hanketta, mikä on huomattava määrä Ihmiset tekevät aluelautakunnasta oman näköisensä Vaarala tuo rehellisesti esille aluelautakuntatyöskentelyn nurjan puolen. Käsiteltävät asiat eivät ole helppoja, sillä usein ne henkilöityvät. Työskentely on ajoittain turhauttavaa, haastavaa ja tappeluakin esiintyy. Mutta mikä on vaihtoehto? Se, että asioista päätetään kaukana Rovaniemellä, on hyvä pelote saada toimijat jatkamaan. Vaarala muistaa myös, miten Yläkemijoen lautakunta meinattiin tappaa Viranhaltijapuolella on esiintynyt jonkin verran vastustusta, mutta Vaaralan mukaan myös joka valtuustokaudella on mietitty aluelautakunnan järkevyyttä. Toisaalta aluelautakuntamalli on tuonut kaupungille säästöjä, ja nyt toiminta laajenee viidelle uudelle aluelautakunta-alueelle. Mielenkiintoista seurata, miten malli toimii muilla alueilla ja olisiko mallista esimerkkiä koko Suomeen etenkin kuntaliitosalueilla Kyläkello kuuluu joka pirttiin Yläkemijoen aluelautakunta julkaisee asukastiedote Kyläkelloa noin 10 kertaa vuodessa yhteistyössä alueen yhdistysten, yritysten ja Rovaniemen seurakunnan kanssa. Kyläkello löytyy myös Siulan ilmoitustaululta. Asukastiedotteesta ilmenevät ajankohtaiset tapahtumat, seminaarit ja kokouskutsut aluelautakunnan avoimiin kokouksiin, yhdistysten tiedottamis- ja kerhoasiaa. Asukastiedotteen tärkeyttä kuvaa hyvin kyläasiamies Riskilä, joka kertoi kyläkierroksillaan nähneensä Kyläkellon joka talon jääkaapin ovessa tai seinällä. Lisätietoa: Aluesihteeri Meeri Vaarala Info- ja palvelupiste Siula: Maarit Ulusoy, p , sposti: Perjantai-illan ohjelmaan kuului illallinen Porotila Sirmakossa, joka tarjoaa perinteisiä lappilaisia elämyksiä matkailijoille. Saimme nauttia aidosta lappilaisesta poronkäristyksestä lapinjuustoineen ja lakkahilloineen sekä isäntäpari Taina ja Ilpo Riskilän tilaesittelystä. Tila harjoittaa alkuperäiselinkeinoihin kuuluvaa poronhoitoa jo kuudennessa polvessa sekä tarjoaa ohessa elämyspalveluja, kuten porosafareita.

12 12 3 Lauantai Kainuun malli, Kajaani 3.1. Teppanakeskus poisoppimisen osaamiskeskus Jos oli matkalaiset valaistuneita perjantain Rovaniemi-turneen jäljiltä, niin Veli-Matti Karppisen esitys vei kyllä tajunnan. Kainuun malli on käsittämätön esimerkki kolmannen sektorin tehokkuudesta tai vastaus valtion ja kunnan tehtävien karsimiseen. Tämän kaltaisen tehokkaan ideanikkarin ja junailijan kun saisi kaikkiin maakuntiin, niin kylläpä olisi alueilla virtaa. Kelpasipa meidän tiedonmurusia saadessamme samalla nauttia luomuruokaa vastaremontoidussa entisessä kyläkoulussa, joka oli uudistettu todella kauniisti vanhaa kunnioittaen. Tämäkin varsinainen tehokkuuden ja voimain ponnistus Kainuun Nuotan toimijoilta, mihin jo yksistään voisi tehdä tutustumisretken! Teppanakeskus toimii Kainuun kylätalona, Nuotta ry:n toimintakeskuksena, järjestötalona ja nyt remontin myötä myös ravintolana. Keskuksessa on kuituyhteydet ja siellä on monipuolisesti hyödynnetty modernia tietotekniikkaa. Poisoppimisen osaamiskeskuksen taustalla on ajatusmalli, jossa otetaan opiksi menneisyydestä, huonot asiat ja tavat jätetään pois ja tilalle otetaan uutta. Näin luodaan uutta ja kehittyvää. Kainuun Nuotta Ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistysten ja taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen perustama Kainuun kylä- ja asukas-toiminnan kattojärjestö. Järjestöön kuuluu n. 150 kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. Periaatteena on, että maaseutukylät ja taajamien asuinalueet ovat tasaveroisina edustettuina, mistä syystä käytetään termiä asuinalue kuvaamaan molempia. Tavoitteena on kehittää asuinalueita ja siellä asuvien ihmisten halukkuutta ja mahdollisuuksia luoda Kainuusta eläväisten ihmisten maakunta. Kainuun Nuotta ry on palveluorganisaatio, johon kuuluvat myös liiketoimintaa harjoittavat GrowNow-kehitysyhtiö ja Osuuskunta Rajan Nuotta, joka on sosiaalinen osuuskunta. Kehitysyhtiön kohderyhmä on ensisijaisesti Kainuun ulkopuolinen alue ja Eurooppa. Yhtiö tarjoaa mm. Ravintola Wanha Teppanan palveluja, koulutus- ja konsultaatiopalveluja,

13 kylämatkailutuotteita, iltamapalveluja sekä kylähullutuotteita. OK Rajan NUOTTA on arvopohjainen maakunnallinen kylien palveluosuuskunta. Kainuun Nuotalla on 17 kokoaikaista työntekijää sekä useita osa-aikaisia tukityöllistettyjä ja alihankkijoita. Kainuun Nuotta ry tarjoaa seuraavia palvelukokonaisuuksia 1. Kyläpalvelut, mm. jätevesineuvonta, palvelukeskustoiminta, YTY-toiminta. 2. Työllisyyspalvelut, mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorisotakuun toteutuminen, sirpaleisten töiden uudelleenorganisointi luoden työtä ja työpaikkoja kylille ja yhdistyksille. 3. Maahanmuuttajille suunnatut palvelut, mm. Monika kohtaamiskeskukset, maahanmuuttajien yhteiskuntaan kiinnittymisen tukeminen. 13 YTY-toiminta on uusi alkava toimintamalli, jossa Nuotta ottaa ylläpitääkseen ELYn vastuulla olevat leirija nuotiopaikat, ladut, moottorikelkkareitit, luontopolut jne. Tavoitteena on työllistää kyläläisiä Kainuun sopimuksellinen toimintatapa Saimme tarkempaa tietoa Kainuun sopimuksellinen toimintatapa hankkeesta projektipäällikkö Mauri Möttöseltä. Ideana on koota pirstaleisia 1-3 tunnin töitä, joita kunta tai yrittäjät eivät ota hoitaakseen ja koota työt mielekkääksi kokonaisuudeksi, jolloin työtä riittää koko päiväksi. Esimerkkinä pirstaleisista töistä ovat rakennusten korjaaminen, kotipalvelu-työt, mökkitalkkarin palvelut, maiseman hoito, liikuntapaikkojen hoito, tieisännöinti. Työ tarjotaan kyläosuuskunnille, kyläyhdistyksille, maaseutuyrittäjille, jolloin työn teettäjä maksaa työstä Nuotalle, joka puolestaan maksaa korvauksen työntekijälle. Mallin tavoitteena on että maaseudun piilevät ansiolähteet muodostuisivat työksi ja palveluiksi. edistää yhdistysten ja seurojen toimintaedellytyksiä luomalla työtilaisuuksia ja ansaintamahdollisuuksia. työllistää nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä madaltamalla yhdistysten ja seurojen työllistämiskynnystä. edistää maaseudulla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja luoda uutta yritystoimintaa. maaseudun pirstaleisten töiden organisointi liiketaloudellisesti kannattavasti palvelujen tuottaminen lähilogistiikkaa mahdollisimman pitkälle hyödyntäen välittäjäorganisaatio tunnistaa uusia palvelutarpeita ja tuotteistaa niistä uusia tuotekokonaisuuksia. Tavoitteena on myös saada tulevaisuudessa työllistämispalvelut tukemaan Nuotan palvelukeskusta. Taustalla on vahvasti liiketaloudellinen ajattelumalli, jossa tekemätön työ tehdään kannattavaksi sekä ostajan että tekijän kannalta. Möttönen arvioi n hlön työllistyvän tällä mallilla. YTY-töissä on nähtävänä kahdenlaista työtä: 1. Yleishyödyllinen työ, kuten luontopolkujen kunnossapito, jolla ei kilpailla vapailla markkinoilla. 2. Maksupalvelutyö, josta tehdään tarjous ja josta kilpaillaan vapailla yritysmarkkinoilla. Malli vaatii maaseudun toimijoiden organisoitumisen, mutta sekinhän on jo Kainuussa tehty vuosikymmenten aikana. OK Rajan Nuotta on Kainuun maaseudun kyläyhdistysten perustamien osuuskuntien yhteisosuuskunta. Sen liikevaihto on 2M /v. OK Rajan Nuotan tulot koostuvat valtionavusta, varainhankinnasta, hankerahasta (4 hanketta) sekä ministeriöiden rahoituksesta (3 ministeriötä asiakkaana). Nuotta on jo saavuttanut Kainuussa vahvan palvelutuottajan maineen, sillä siltä tullaan pyytämään palvelujen tuottamista. Tätä Veli-Matti Karppinen pitää parhaimpana kiitoksena toiminnalle! Lisätietoa sopimuksellisesta mallista Kainuun Nuotan kotisivuilta

14 Kainuun Nuotta toteuttaa kylien kehittämistä vahvassa yhteistyössä Kuten jo arvata saattaa, kylien kehittämisen osalta Kainuu on myös etunenässä. Se on luonut pitkäjänteisesti ja innovatiivisesti yhteistyön mallia, jossa lähestulkoon kaikki Kainuussa toimivat organisaatiot, järjestöt ja viranomaiset ovat mukana tavalla tai toisella. Kainuun Nuotta on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistysten ja taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen perustama Kainuun kylä- ja asukastoiminnan kattojärjestö. Nuottaan kuuluu 152 kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä ja sen hallituksessa on edustus jokaisesta kunnasta sekä yhteistyökumppaneilta. Nuotta on edustettuna myös Kainuun Maaseuturyhmässä eli MYR II:ssa, jossa on mukana reilut 30 keskeistä maaseudun toimijaa. Lisäksi Kainuussa toimii Kainuun järjestöfoorum, jossa on edustettuna kaikki keskeisimmät maakunnalliset kansalaisjärjestöjen toimijat. Järjestöfoorumin tehtävänä on olla Kainuun maakuntaohjelman kolmassektori-osion käytännön toteuttamisen vastuutahona. Se toimii mm. yhteistyötahona Kainuun maakuntakuntayhtymään, kuntiin, muihin viranomaistahoihin ja yrityksiin päin. Tavoitteena on uusien yhteistyömallien ja kehittämishankkeiden rakentaminen. Karppinen toteaa, että kolmassektori on Suomen maakuntaohjelmista ainoana huomioitu Kainuun maakuntaohjelmassa. Hän korostaa, ettei kolmassektori voi ottaa vastuuta palvelujen tuottamisesta, mikäli sitä ei oteta mukaan suunnitteluun. Karppinen korostaa myös yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa, sillä niiden avulla saadaan tutkittua tietoa kylätoiminnasta ja sen vaikuttavuudesta, mikä taas parantaa kylätoiminnan uskottavuutta ja verkostoitumista myös kansainvälisessä kentässä. Nuotta tekee tiivistä yhteistyötä mm. Oulun yliopiston Kajaanin yo-keskuksen ja ProAgria-Kainuun kanssa. Lisäksi Karppinen kertoi, että Kainuussa kylien kyläsuunnitelmat huomioidaan kuntien suunnitelmissa ja kuntasuunnitelmat puolestaan maakuntasuunnittelussa. Tällainen alhaalta ylöspäin lähtevä suunnittelu näkyy koko Kainuun kehittämisessä. Käytännön esimerkkejä yhteistyössä toteutettavasta suunnittelusta ovat mm. Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelma, kuntatiimit, maaseutuohjelma. Lisätietoa: Kainuun Nuotta ry Teppanakeskus, toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen p , sposti: tai 4 Osallistujat olivat matkaan tyytyväisiä Ylitti odotukset Linja-autossa pikaisesti muutamille osallistujille tehty palautekysely matkasta kertoo sen, miten tarpeellinen matka oli kylä- ja kuntatoimijoille. Tutustumiskohteet saivat kiitosta, mutta vähemmälle osalle eivät jää kanssamatkustajien kesken käydyt keskustelut tai bussimatkoilla tehdyt esittelyt, joista saatiin konkreettista tietoa osallisuuden toimintamalleista kylissä ja kunnissa. Näitä malleja ja hyviä käytäntöjä viedään nyt eteenpäin ja jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, miten lähidemokratia jalkautuu maakuntiin. Opintomatkan kirjallinen palauteyhteenveto on matkaraportin liitteenä.

15 15

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

KAINUUN NUOTTA RY. Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja

KAINUUN NUOTTA RY. Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja KAINUUN NUOTTA RY Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja Kainuun Nuotta ry Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdis-tysten ja taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen perustama Kainuun

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

KOTIAPUKUPONKI. - Arjen tukea koteihin. Kylien liiketoimintapäivät 12.-13.4.2012 Pirjo Riskilä

KOTIAPUKUPONKI. - Arjen tukea koteihin. Kylien liiketoimintapäivät 12.-13.4.2012 Pirjo Riskilä KOTIAPUKUPONKI - Arjen tukea koteihin Kylien liiketoimintapäivät 12.-13.4.2012 Pirjo Riskilä Kyläpalvelut arjen turvana hanke - kotiaputoiminta 13.6.2012 Marita Ulusoy, Jaana Kupulisoja Sisältö Yläkemijoki

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

Kylien maakunnallinen palveluverkosto Kylähyvinvointi-seminaari 21.10.2104 Onttola

Kylien maakunnallinen palveluverkosto Kylähyvinvointi-seminaari 21.10.2104 Onttola Kylien maakunnallinen palveluverkosto Kylähyvinvointi-seminaari 21.10.2104 Onttola Veli-Matti Karppinen toiminnanjohtaja Kainuun Nuotta ry Kainuun Nuotta ry Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistysten

Lisätiedot

63 000 ALUELAUTAKUNTA YHTEENSÄ

63 000 ALUELAUTAKUNTA YHTEENSÄ Palveluluettelossa on tehtäväalueelle sopimuskaudella tuotettavaksi sovitut palvelutuoteryhmät, yksittäisten tuotteiden arvioitu tuotantomäärä ja yksikköhinnat. Kotipalvelu Kotipalvelu ARKI klo 7-21 44,46

Lisätiedot

Osallistavaa kuntaa rakentamassa

Osallistavaa kuntaa rakentamassa Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

Maakunnallinen kyläyhdistys

Maakunnallinen kyläyhdistys Maakunnallinen kyläyhdistys V U O S I K E R T O M U S 2011 1 Lappilaiset Kylät ry toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten ja Lapin maaseudun etua ajavien järjestöjen yhteistoimintaelimenä,

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Toimintakertomus 2014

Toimintakertomus 2014 Maakunnallinen kyläyhdistys Toimintakertomus 2014 Lappilaiset Kylät ry toimii kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin maaseudun

Lisätiedot

Raporttien yhteenveto, Pohjoisen opintomatka 17. 21.4.2013 Osallistava paikalliskehittäjäkoulutus Spurtti

Raporttien yhteenveto, Pohjoisen opintomatka 17. 21.4.2013 Osallistava paikalliskehittäjäkoulutus Spurtti Raporttien yhteenveto, Pohjoisen opintomatka 17. 21.4.2013 Osallistava paikalliskehittäjäkoulutus Spurtti Eskolan kylä, Kannus Eskola oli 1920-1960-luvuilla tunnettu puunlastauspaikka, jossa oli yksiraiteista

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Hallituksen kokous 1/2015

PÖYTÄKIRJA Hallituksen kokous 1/2015 PÖYTÄKIRJA Hallituksen kokous 1/2015 Kokousaika: 19.2.2015 12.20 14.50 Kokouspaikka: SPR Lapin piirin piiritoimisto, Lähteentie 10, Rovaniemi Läsnä olevat jäsenet: Kokoukseen oli kutsuttuna, sekä varsinaiset,

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa?

Alueellista demokratiaa? Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Kuntalaisena Salossa Salo 24.10.2012 Ritva Pihlaja Selvitystyön tarkoitus oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis-

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä,

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN

KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN Paula Määttä Korpilahden aluelautakunnan pj. 2009-2012 Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry:n pj. KUNTALIITOKSEN TAUSTOJA Kunnanhallituksen aloite Kansanäänestyksen

Lisätiedot

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Vahva, monipuolinen teollinen historia (1868-1932), pitkä hiipumisen ja hiljaiselon aika sekä uudelleen syntyminen

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Ilomantsi 17.11.2012 Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry Taustaa Kuntatalouden tarve Kasvava palvelukysyntä ja niukkenet resurssit Kuntarakenneuudistus Pitkät

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia!

Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia! Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia! Maaseudun pienin kehittämisyksikkö on kylä. Suomen maaseudulla on melko kattavasti kyläyhdistyksiä ja kylätoimikuntia, yhteensä lähes

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Lähidemokratian uudet mahdollisuudet KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

2. Aluelautakunnat osana kaupungin organisaatiota

2. Aluelautakunnat osana kaupungin organisaatiota 2. Aluelautakunnat osana kaupungin organisaatiota LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 1.1.2013 lukien K A U P U N G I N V A L T U U S T O (59) HALLINTO-ORGANISAATIO Tarkastuslautakunta (7), JHTT-tilintarkastaja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus 2013 Maakunnallinen kyläyhdistys Toimintakertomus 2013 Lappilaiset Kylät ry toimii kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin maaseudun

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Lähidemokratia Suomessa

Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratiaseminaari 31.10.2013 Kivennavan Matkailukartano, Muuruvesi Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminnan teemaryhmä

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa.

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Jäsentiedote 1/2013 Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Yhteystiedot löytyvät sivulta 6. Paitoja ja liivejä on nyt mahdollista

Lisätiedot

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa - Lähidemokratian tiedonvälityshanke 1.8.2013-30.9.2014 -Rahoitus:

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Lähidemokratia miksi ja minkälaista?

Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lohja 3.9.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi? Lähidemokratiasta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, myös tässä alustuksessa?

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset palvelut ja Quadruple Helix. Tulevaisuuden ratkaisu nuorten palveluilla?

Yhteiskunnalliset palvelut ja Quadruple Helix. Tulevaisuuden ratkaisu nuorten palveluilla? 1 Yhteiskunnalliset palvelut ja Quadruple Helix. Tulevaisuuden ratkaisu nuorten palveluilla? Maaseudun sopeutuminen Maaseututukijatapaaminen, Karstula 26.8.-27.8.2010 2 Sisällys Palma II -projkektin esitely

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä 26.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot