LÄHIDEMOKRATIAMALLEJA ETSIMÄSSÄ - OPINTOMATKA ROVANIEMELLE JA KAINUUSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHIDEMOKRATIAMALLEJA ETSIMÄSSÄ - OPINTOMATKA ROVANIEMELLE JA KAINUUSEEN 14.-16.11.2013"

Transkriptio

1 Käsillä olevat haasteet edellyttävät tavanomaisen ylittämistä uusien ideoiden etsimistä erilaisista ja toisiinsa liittymättömistä lähteistä. Mitä uusia tapoja meillä on käytettävissä saavuttaaksemme yhteisiä tavoitteita? -Rovaniemen uuden aluelautakuntakokeilun esittelymateriaalista LÄHIDEMOKRATIAMALLEJA ETSIMÄSSÄ - OPINTOMATKA ROVANIEMELLE JA KAINUUSEEN Matkaraportti Minna Partanen Kylä lähtee! hanke Asukkaan ääni -hanke

2 2 SISÄLLYS 1. Kylä lähtee -hankkeen esittely Opintomatkan osallistujien esittely Perjantai Aluelautakuntamalliin tutustumista Kylätalon esittely Rovaniemen aluelautakuntakokeilu tavanomaisuuden ylittämistä Uudet aluelautakunta-alueet ja kylät 2014 alkaen Hyvä pohjatyö auttaa alkuun Aluelautakunnissa ei pelata poliittisilla valtasuhteilla Lappilaiset kylät ry Kyläneuvosto-malli kehittää kunta-kylä -yhteistyötä Ei mithään raijjaa ja muita kylähankkeita Yläkemijoen alueeseen tutustuminen Info- ja palvelupiste Siula Yläkemijoen aluelautakunnassa pieni on kaunista Mistä kaikki alkoi? Aluelautakunta on omiin asioihin sekaantumista Ihmiset tekevät aluelautakunnasta oman näköisensä Kyläkello kuuluu joka pirttiin Lauantai Kainuun malli, Kajaani Teppanakeskus poisoppimisen osaamiskeskus Kainuun sopimuksellinen toimintatapa Kainuun Nuotta toteuttaa kylien kehittämistä vahvassa yhteistyössä Osallistujat olivat matkaan tyytyväisiä Ylitti odotukset 14 Kuvia matkalta. 15 Liite 1. Kirjallinen palauteyhteenveto

3 3 1 Kylä lähtee -hankkeen esittely Kylä lähtee! on maaseudun kehittämisyhdistysten Ylä-Savon Veturi ry:n ja Keski-Suomessa toimivan Viisari ry:n alueiden välinen kehittämishanke. Hanke toimii toukokuun 2014 loppuun. Kylä lähtee! -hankkeen tarkoituksena on kylien aktivoiminen sekä omaehtoisen toiminnan ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Hankkeen toimenpiteinä on mm. kylä- ja asukasiltojen, erilaisten teema- ja asiantuntijatilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat Veturin ja Viisarin alueen kylissä toimivat yhdistykset ja asukkaat, yritykset sekä kehittämistyötä tekevät toimijat. Veturin alueen projektipäällikkönä toimii Sari Hyttinen ja Viisarin alueella Mari Ikäheimonen. Hankkeen tavoitteina ovat mm. kylä- ja asukastoiminnan aktivoituminen ja paikallistoiminnan arvostuksen lisääntyminen erityisesti nuorten keskuudessa, lähidemokratian, vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääntyminen yhdistysten, kylien, yritysten, kuntapäättäjien, virkamiesten sekä rahoittajien välillä niin seudullisesti kuin alueellisesti, kylätoimijoiden osaamisen lisääminen sekä tietoisuuden lisääminen kyläyrittäjyydestä ja kylät palveluntuottajina -toiminnasta. Hankkeen tuloksena on kylien suunnitelmallisempi kehittyminen, kylien harrastusmahdollisuuksien ja palveluiden monipuolistuminen ja kylätalojen käytön lisääntyminen sekä käyttäjäkunnan monipuolistuminen. Hankkeen kautta myös kylien välinen yhteistoiminta lisääntyy. Hankkeen toimintamalleja voidaan hyödyntää muilla alueilla. Hankkeella aloitettu toiminta juurtuu tekemisen kautta kyliin ja hankkeen yhteistyötahoihin. Hankkeen aikana toimijat verkostoituvat ja oppivat esimerkiksi päivittämään kyläsuunnitelmansa ja järjestämään tapahtumia kylillä myös jatkossa. Hankkeen tuotoksena julkaistaan toiminta-alueilla tehty lähidemokratiaselvitys. Yksi hankkeen toimenpiteistä on Rovaniemelle ja Kainuuseen suuntautunut opintomatka, jonka tavoitteena on tutustua Rovaniemen aluelautakuntamalliin sekä Kainuun malliin Opintomatkan osallistujien esittely Opintomatka järjestettiin yhdessä Kylä lähtee! -hankkeen ja Kalakukko ry:n Asukkaan Ääni - paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa - hankkeen kanssa. Kaikkiaan 42 innokasta lähidemokratia-malleista kiinnostunutta pohjoissavolaista ja keskisuomalaista tutustui kolmen päivän ajan paitsi toisiinsa myös paikallisvaikuttamisen malleihin Rovaniemellä ja Kainuussa. Veturin alueelta oli 12 osallistujaa, jotka olivat pääosin Sonkajärven kyläparlamentin ja kyläyhdistysten edustajia. Viisarin alueelta oli 19 osallistujaa, jotka edustivat kuntia, kehittämisyhtiötä, kyläyhdistyksiä ja kyliin liittyviä hankkeita. Kalakukon alueelta Kuopion seudulta oli aktiivinen 11 hengen porukka kylien edustajia, kaupungin edustajia ja Nilsiän neuvottelukunnan edustajia. Osallistujilta löytyi jo konkreettista lähidemokratiatuntemusta, mm. Sukevan aluelautakunnan aluesihteeri Mirja Tonterilta ja Ritva Pihlajan lähidemokratiatyöryhmässä jäsenenä toimivalta Seija Korhoselta. Heidän esittelyjään lähidemokratiamalleista ja Sukevan aluelautakunnasta saimme kuulla linja-autossa.

4 4 2 Perjantai Aluelautakuntamalliin tutustumista Kylätalo Narkaus klo 9-11:45 Kylätalon esittely, Narkaus-Kämän kylät ry:n puheenjohtaja Päivi Saarijärvi Aluelautakuntamallin esittely, Topakka-hankkeen esittely, projektipäällikkö Maarit Alikoski, Rovaniemen kaupunki Lappilaiset kylät ry:n esittely, kyläasiamies Pirjo Riskilä Lounas Oikaraisen taukopaikassa Yläkemijoen aluelautakuntamalliin tutustuminen klo 13:30-15:00 Info- ja palvelupiste Siula, Maarit Ulusoy Vanttauskoski, Yläkemijoen koulu, rehtori, aluesihteeri Meeri Vaarala, Rovaniemen kaupunki Illallinen Porotila Sirmakossa 2.1. Kylätalon esittely Narkaus, Saari-Kämä ja Siika-Kämä kyläyhdistyksen pj Päivi Saarijärvi Peräpohjolan Kehitys ry:n toiminnanjohtaja Narkaus sijaitsee Ranuantien varrella noin 35 kilometriä Rovaniemeltä. Saari-Kämään on matkaa vajaat kymmenen kilometriä, josta taas Siika-Kämään, Ranuantieltä itään, parikymmentä kilometriä. Kylissä on yhteensä vajaat 250 asukasta, joista noin 180 Narkauksessa. Edullisen sijaintinsa vuoksi suuri osa Narkaus-Kämän kyläläisistä käy työssä Rovaniemellä. Kylällä on myös joitakin yksityisiä yrittäjiä. Narkauksen v valmistunut vanha kyläkoulu lakkautui 1998, jolloin koulun tilat jäivät kyläläisten käyttöön. Rovaniemen Maalaiskunta omisti talon, mutta myi sen kyläyhdistykselle sadalla eurolla juuri ennen Maalaiskunnan yhdistymistä Rovaniemeen. Kyläyhdistys on hyödyntänyt hyvin erilaisia rahoitusmuotoja tilojen korjaukseen ja tarvikkeiden hankintaan. Alun alkaen kylätalo lämpeni öljyllä, mutta lämmitysjärjestelmä muutettiin hakkeelle euron avustuksella. Tiloja on korjattu myös Perä-Pohjolan Kehityksestä saaduilla tuilla. Yhdistymisavustuksia on haettu vuosina ja saatu Narkaukseen hyvin, mm. projektorin ja tietokoneiden hankintaan sekä remontteihin. Hankerahoituksella on hankittu myös LA-puhelinkeskus, joka on paitsi harrastekäytössä, myös turvallisuustekijä, sillä LA-puhelimella voi sähkökatkon aikana ylläpitää yhteyksiä viikon ajan. Kylätalo toimii alueen evakuointipaikkana ja siinä on valmiudet aggregaatin asentamiseen sähkökatkojen varalle. Kylätalolla on monenlaista käyttöä niin juhla- ja kokoustilana sekä harrastetilana. Kansalaisopiston piirit kokoontuvat viisi kertaa viikossa tarjoten mm. kudontaa, nypläystä, parkkinahkakurssia ja itämaista tanssia. Kunta maksaa tiloista vuokraa, mutta jatkossa tilavuokran maksaa aluelautakunta. Kylätalon lämmityksestä vastaa neljä miestä talkootyönä. Kyläläiset lahjoittavat hakkeeksi tulevaa puuta. Narkauksen kylätalo on kaikkien kyläläisten käytössä ja sitä arvostetaan kyläläisten keskuudessa. Lähin seuraava kokoontumispaikka on 10 kilometrin päässä. Kylätoiminnan haasteena Päivi Saarijärvi kertoo olevan kylätoiminnan aaltoliikkeen sama haaste taitaa olla kaikkialla Suomessa. Osin senkin vuoksi remonteista ei haluta ottaa stressiä, vaan korjauksia tehdään pitkällä tähtäimellä, kun saadaan taas voimia ja intoa uusiin haasteisiin. Ajankohtainen haaste on myös kuituverkon saaminen palveluiden ja toimintojen tueksi. Rovaniemen alueella on kuusi suuraluetta, jonne kuituverkon vetämistä selvitellään. Ongelma on, kuten yleensäkin maaseudulla, kalliit liittymiskustannukset.

5 5 Siika-Kämän ja Särki-Kämän alueilla on paljon mökkiasutusta, mutta mökkiläiset eivät osallistu kylätoimintaan muutoin kuin yhteen kylätapahtumaan. Saarijärvi kertoi kuitenkin asiaan puututtavan uuden aluelautakunnan kehittämistoiminnan selvityksellä, jolla selvitetään mökkiläisten tarpeita. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Saarijärvi nosti lopuksi esille yhden tärkeän kyliä kehittävän seikan: yleiskaavan laatimisen alueelle. Kaavoituksella mahdollistetaan asukashankinta kylille pitkällä tähtäimellä. Narkaus-Kämän kylätoimikunnan kehittämissuunnitelma valmistui syksyllä Suunnitelman mukaisesti kyläläisten talkootyönä kunnan kanssa laaditun Narkauksen alueen yleiskaava on valmistunut Lisätietoa: Kyläyhdistyksen pj Päivi Saarijärvi, p , sposti: Rovaniemen aluelautakuntakokeilu tavanomaisuuden ylittämistä Aluelautakuntamallin esittely, Topakkahankkeen esittely, projektipäällikkö Maarit Alikoski, Rovaniemen kaupunki, hyvinvointipalvelut Rovaniemellä on jo parikymmentä vuotta toiminut Yläkemijoen aluelautakunta, josta saadut taloudelliset ja toiminnalliset kokemukset koettiin niin hyviksi, että aluelautakuntamallia päätettiin laajentaa kokeiluna suurkunnan alueella. Huhtikuussa 2012 Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi aluelautakuntamallin ja -toiminnan kehittämisen kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti. Päädyttiin laajentamaan malli Yläkemijoen lisäksi viidelle uudelle alueelle vuosiksi Pohjatyötä valmistelemaan perustettiin Topakka-hanke, jota koordinoi 17 vuotta asukkaiden kuulemista kehittänyt Maarit Alikoski Uudet aluelautakunta-alueet ja kylät 2014 alkaen Yläounasjoki 669 asukasta Alaounasjoki 1609 asukasta Yläkemijoki 1014 asukasta (olemassa oleva lautakunta) Alakemijoki 2900 asukasta Sodankyläntien suunta 738 as Ranuantien suunta 618 as

6 Aluelautakuntien tehtävänä on vastata toiminta-alueensa määriteltyjen lähipalveluiden järjestämisestä. Nämä palvelut ovat: koulutuslautakunnalle kuuluvista esiopetuksen sekä perusopetuksen palveluista, vapaa-ajan lautakunnalle kuuluvista kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluista sekä alueen yleisestä kehittämistoiminnasta. Kaksi aluelautakuntaa on halunnut vastuulleen myös varhaiskasvatuksen palvelut. Vuoden 2015 alusta aluelautakunnille siirtyvät perusturvalautakunnalle kuuluvat terveysneuvonta ja kotihoidon palvelut sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Aluelautakunta antaa myös lausuntoja toimialueensa yleis- ja asemakaavasta sekä niiden muutoksista. Lisäksi aluelautakunta päättää alueensa asukaspalvelun toimitilaverkosta kaupunginvaltuuston päättämien periaatteiden ja linjausten mukaisesti. Viiden uuden aluelautakunnan budjetti v.2014 on 9,7M ja Yläkemijoen n.2,1m. Budjetin realistisuutta perätessä ilmeni, että palvelut on hinnoiteltu nykyisten kustannusten mukaisesti, joten budjetin pitäisi olla realistinen Hyvä pohjatyö auttaa alkuun Alikoski korostaa hyvin tehdyn pohjatyön merkitystä näin suuressa muutoksessa. Pohjatyötä tarvitaan niin kylille päin kuin kaupungin hallinto- ja luottamuselinorganisaatiossa. Hanke on vastannut kokonaisuuden koordinoinnista ja yhteensovittamisesta kuten: aluelautakuntien perustamistehtävät, tukenut aluelautakuntien toimintatavan rakentumisessa, vuorovaikutuksessa ja kehittämissuunnitelmissa, huolehtinut käynnistysvaiheen koulutuksista, neuvonnasta, opastuksista, kyläviestinnästä ja tiedottamisesta. Avainasemassa on myös tiedottaminen alueen asukkaille mm. käytössä olevissa kylälehdissä sekä uudessa kuuden alueen yhteisessä lehdessä, joka on tulossa alueelle uutena tiedottamisvälineenä. Maarit Alikoski korostaa kuitenkin, että tärkein tekijä toimivaan aluelautakuntaan ovat alueen ihmiset: asukkaiden aktiivisuus, innostuminen ja sitoutuminen näitä tekijöitä virkamiehet eivät koskaan korvaa, vaikka suunnitelmat olisi tehty kuinka hyvin! Rovaniemellä on laadittu aluelautakuntien puheenjohtajien, virkamiesten ja eri yhteistyötahojen kanssa Maaseudun kehittämisohjelma Ohjelmaa toteutetaan kehittämissuunnitelmilla, jotka ohjaavat ja linjaavat myös aluelautakuntien toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Kehittämissuunnitelmat on laadittu v.2013 aikana kaikille kokeilun suuralueille. Kehittämissuunnitelmissa on kuvattuna aluelautakuntien toimiala ja kokonaiskehittämisen tavoitetila eli perusrakenne on kaikilla sama. Kehittämissuunnitelmissa huomioidaan eriikäisten asukkaiden osallisuus ja mm. lapsille ja nuorille on suunnattu omia kuulemistilaisuuksia. Asukkaiden kuulemisista lähtevät toiveet kirjataan kunkin alueen kehittämissuunnitelmaan, joten eri aluelautakuntien erot näkyvät sisällössä ja painotuksissa. Kehittäminen perustuu Rovaniemen kaupungin arvoihin, kuten esim. Alaounasjoen kehittämistoiminnan painopisteet, jotka keskittyvät palvelujen, asumisen ja elinkeinojen kehittämiseen. Kehittämissuunnitelmat toteuttavat myös Rovaniemen kaupungin eri yhteistyötahojen kanssa laatimaa Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelmaa Vuodelle 2014 aluelautakunnille on luvassa kehittämistukea alueen omiin hankkeisiin mm. arjen palveluinnovaatioihin ja kylätalojen kehittämiseen. Suunnitteilla on mm. kotiapusetelimalli, hyvinvointibussi, kirjastoauton palvelujen kehittäminen ym. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että vuoden 2013 kehittämistuki oli vain

7 Aluelautakunnissa ei pelata poliittisilla valtasuhteilla Aluelautakuntaan valittavien edustajien valintaperiaate on samanlainen kaikilla alueilla: valinta suoritetaan jokaisessa kylässä (6-9kylää/aluelautakunta) avoimessa kyläkokouksessa, jossa valitaan yksi edustaja ja varaedustaja aluelautakuntaan. Ehdotus menee Rovaniemen kaupunginvaltuustoon, kun on tarkistettu tasaarvolain toteutuminen valinnoissa, muutoin kylien esityksiä ei yleensä muuteta. Valintaa ei tehdä poliittisilla perusteilla, vaikka Rovaniemen kaupunginvaltuusto niin aluksi ehdottikin. Kylät kuitenkin vastustivat ja saivat tahtonsa läpi eikä perinteinen vaaleilla valittu edustajistokaan koe aluelautakuntaa uhkana demokratialle. Uusien aluelautakuntien esittelijänä toimii asiakaspalvelupäällikkö, lisäksi kaikilla alueilla on käytössään yksi kokoaikainen aluesihteeri. Yläkemijoen malli jatkaa omalla hyvällä tyylillään, josta myöhemmin lisää. Lisätietoa: projektipäällikkö Maarit Alikoski, p , sposti: Lappilaiset kylät ry Lapin kyläasiamies Pirjo Riskilä Lapin kyläasiamiehen urakkaa ei käy kateeksi, kun Pirjo Riskilä lataa esityksensä ensimmäisen dian faktat silmiemme eteen. Tässä kyläasiamiehen urakka-alue lukuina: kuusi seutukuntaa 21 kuntaa n. 330 kylää Asukkaita Pinta-ala m2 Pituus n. 600 km Pirjo Riskilä tekee työtä 80 % työajalla, muun ajan hän toimii poroyrittäjänä. Kyläasiamiehen työtehtävät sisältävät: kylien edunvalvontaa ja neuvontaa kylätoiminnan kehittämistä tiedon välittämistä kylille yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa ohjausryhmä- ja kyläneuvostotyöskentelyä sekä ohjelmatyötä toimistotyötä. Ohjelmatyö sisältää mm. Lapin Liiton maaseutuohjelman, Outokairan alueen kylien kehittämissuunnitelman, Rovaniemen kaupungin maaseutuohjelman sekä alueelliset kehittämisohjelmat, Lapin järjestöstrategian, MTT:n tulevaisuudet kylät -ohjelman 4 kylälle sekä toimintaryhmien kehittämisohjelmat. Lappilaiset kylät ry:n toimintaa ohjaa 12-jäseninen kolmikantahallitus: kyläedustajat, kuntaedustajat ja muut organisaatiot -edustajat, joita ovat 4H, ProAgria/ maa- ja kotitalousnaiset, toimintaryhmät. Jäsenmäärä on 130, joista yhdistykset ja henkilöjäsenet 110, kunnat 14 ja yhteistyötahot 6. Viranomaisyhteistyötä kyläasiamies tekee Aluehallintoviraston, ELY-keskuksen ja Lapin Liiton kanssa. Kyläkunta yhteistyötä tehdään 9 kyläneuvoston, Keminmaan kylät ry:n, Rovaniemen aluelautakuntien ja RovaTokka Rovaniemen alueen kylät ja asukasyhdistykset kanssa.

8 8 Pirjo Riskilä kertoi, että yhteistyötahojen määrä on vuosien saatossa lisääntynyt kylätoiminnan arvostuksen kasvaessa, sillä maakunnallinen kyläasiamies nähdään hyvänä yhteistyötahona. Kun yleisöstä kysyttiin, että tarvitaanko kyläyhdistyksiä enää aluelautakuntamallin rinnalle, oli Riskilän näkemys ehdoton: aktiiviset kyläyhdistykset tarvitaan pitämään yllä eläviä kyliä! Aluelautakunnassa on vain edustus kylistä, mutta itse kylät toteuttavat kehittämistehtäviään ja tuovat esille kehittämistehtäviä. Aluelautakunnat ovat osa Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatiota, ei itsenäinen toimija, kuten kyläyhdistykset. Kyläyhdistykset ja aluelautakunnat eivät siten kilpaile keskenään vaan ovat toisistaan riippuvaisia Kyläneuvosto-malli kehittää kunta-kylä -yhteistyötä Osassa Lapin kunnista on otettu käyttöön Lapin Liiton kannustamana kyläneuvosto-malli, jossa kehitetään kyläkunta yhteistyötä. Kyläneuvosto-malli toimii jo lähes kymmenellä alueella. Jäseniä on 1/kylä sekä 1-2 luottamushenkilöedustajaa/kunta. Neuvosto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja alueellisesti tasapuolinen. Sihteerinä toimii kunnassa maaseutuasioista vastaava. Kyläneuvosto kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa, kokoukset ovat avoimia ja vuorotellen eri kylissä. Neuvosto pyrkii päätöksissään yksimielisyyteen. Kyläneuvosto pyrkii kehittämään yhteistyötä kunta-kylä, kylä-kunta ja kylä-kylä-kunta -lähtökohdista. Kyläneuvostossa asukkaiden ääni saadaan kuulumaan jo päätösten valmisteluvaiheessa. Esityslistalla on asioita kunnan ja kylien asioista ja pöytäkirja toimitetaan tiedoksi kunnanhallitukselle. Kyläneuvosto voi myös antaa lausuntoja valmisteilla olevista asioista. Palvelujen turvaaminen, kylien tarpeiden ja ideoiden kartoitus ja priorisointi ovat neuvoston tehtäviä. Kyläneuvostolla ei ole kuitenkaan vastuullaan taloudellista valtaa, mikä syö sen uskottavuutta. Lähteenä käytetty Pirjo Riskilän esityksen lisäksi kyläkoordinaattori Juha Kutunivan PowerPoint-esitystä Kyläneuvosto kunta-kylä yhteistyön välineenä, Lapin kylätoimintapäivät Ei mithään raijjaa ja muita kylähankkeita Valokuituasiat ovat osa kyläasiamiehenkin arkea. Valokuitua on rakennettu jo mm. Utsjoelle, Kittilään ja Sallaan, osaan on rakenteilla ja vireillä on myös viisi kyläverkkohanketta. Valokuituverkon kehittämisen ohella palvelujen turvaaminen on tärkeää etenkin Lapin maaseutualueilla. Innovatiivisuutta kysytään, jotta vähäisetkin palvelut saadaan pidettyä lähipalveluina. ELY-keskus rahoittaa hanketta, jossa kirjastoauto muuntuu monitoimibussiksi sisältäen mm. nuorisotilat. Palveluyrittäjyyttä Välittäjäorganisaatiolla (Palveluja kyliin)-hankkeella edistetään kylien palvelutuotantoa ja palveluyrittäjyyttä osuuskuntamuotoisen välittäjäorganisaation avulla. Turvallisuus on myös iso kokonaisuus, jonka alla toimii useita hankkeita eri toimijoiden rahoittamana, esimerkkeinä esim. valtakunnalliset SYTYn Naapuriavulla hyvinvoivia kyliä, Aluehallintoviraston Arjen turvaa kunnissa ja SPR:n Järjestöt kylissä. Näistä hankkeista jalkautetaan toimintoja lappilaisiin kyliin. Alueellisten hankkeiden lisäksi on toimintaryhmien rahoittamia paikallisia Leader-hankkeita, kuten esim. Outokaira tuottamhan ry:n koko alueen kylähanke ja Kittilän kylähanke Kyläkulttuuria tuntureitten maassa. Lisätietoa: Lapin kyläasiamies Pirjo Riskilä, p ,

9 Yläkemijoen alueeseen tutustuminen Yläkemijoen alue on Rovaniemen itäpuolella Kuusamoon johtavan kantatie 81 varrella. Se on yksi Rovaniemen suuralueista ja sijaitsee Rovaniemelle, Kuusamoon, Kemijärvelle sekä Ranuan ja Pudasjärven kautta Ouluun vievien liikenneyhteyksien varrella. Alueella on yhdeksän kylää, joista lähes kaikki sijaitsevat nauhana komean ja Suomen pisimmän joen, Kemijoen rantatörmällä: Tennilä, Viiri, Vanttauskoski, Vanttausjärvi, Pekkala, Juotas, Autti, Pirttikoski ja Pajulampi. Vanttauskoski on kylä Rovaniemellä Kemijoen varrella ja on Yläkemijoen alueen keskuskylä. Matkaa Vanttauskoskelle kertyy Rovaniemeltä 52 ja Kemijärveltä 82 kilometriä. Vanttauskosken asukasluku on noin 300. Kylälle on keskittynyt suurin osa koko Yläkemijoen alueen palveluista: kylällä on koulu, asiamiesposti huoltoasemalla, kauppa sekä Rovaniemen kaupungin palvelupiste Siula Info- ja palvelupiste Siula Info- ja palvelupiste Siula sijaitsee keskeisellä paikalla Vanttauskoskella Rovaniemen ja Kuusamontien risteysalueella. Paikkaa esitellyt Maarit Ulusoy kertoi Siulasta löytyvän seuraavat palvelut: verkkoyhteydet/asiakaspääte, kyläkirjasto, lääkekaappi (Saarenkylän apteekin alainen), Yläkemijoen alueen matkailuneuvonta, kartat ja postikortit, kalastusluvat, kopiointi ja käsityöpaja Paula (paikallisten tuotteiden myymälä). Asiakaspalvelun lisäksi Siula toimii alueella toteutettavien kehittämishankkeiden toimistona ja kehittämisyksikkönä.

10 Yläkemijoen aluelautakunnassa pieni on kaunista Aluesihteeri, rehtori Meeri Vaarala, Rovaniemen kaupunki Yläkemijoen aluelautakunta on yksi Rovaniemen kaupungin hallinto-organisaation tilaajalautakunnista ja sille on määritelty oma tehtäväalue. Lautakunta järjestää Yläkemijoen alueen perusopetus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja terveydenhuoltopalvelut ja vastaa lapsiperheiden ja ikäihmisten palveluista sekä alueen elinkeinojen kehittämistoiminnasta. Aluelautakunnan toiminnan tavoitteena on järjestää asukas- ja asiakaslähtöisiä palveluita niin, että asukkaat saisivat tarpeitaan vastaavat peruspalvelut omalta alueeltaan. Lautakunta päätti tarjota lähipalveluna äitiysneuvolapalvelut. Lääkärikonsultaatiota voi saada virtuaalisesti Siulan Virtu-pisteessä. Aluehallinnon tärkeä tavoite on alusta lähtien ollut, että alueen väestön asiantuntemus ja kaupungin palveluksessa olevien ammattilaisten ja työntekijöiden ammattitaito voidaan monipuolisesti yhdistää ja samalla tuoda päätöksenteko mahdollisimman lähelle asukasta. Aluehallintoa leimaa siis läheisyysperiaate, monialaisuus, sektorirajojen ylittäminen ja innovatiivisuus palvelujen tuottamisessa ja elinkeinojen kehittämisessä Mistä kaikki alkoi? Yläkemijoen aluelautakunnan syntyajat ulottuvat 1990-luvulle, jolloin Lipposen hallitus pohti kansalaisten osallisuutta. Rovaniemen maalaiskunta ilmoitti halukkuutensa hankkeeseen ja teki kyselyn alueensa kylille. Yläkemijoen alueella oli perustettu 1980-luvun lopulla useita kylätoimikuntia, jotka kuitenkin pian huomasivat olevansa yksin liian pieniä toimijoita vaikuttaakseen alueen asioihin. Niinpä Yläkemijoen kylät yhdistyivät ja päättivät osallistua Rovaniemen maalaiskunnan osallisuus-hankkeeseen. Hankkeessa selvitettiin, mistä palveluista kaupunki on halukas luopumaan ja mistä palveluista kylät ovat kiinnostuneita ottamaan vastuun, muistelee Meeri Vaarala. Koulutuslautakunta oli valmis antamaan osan tehtävistään pois, joten tästä syntyi aluelautakunnalle sopiva vastuukenttä. Haasteita riitti, sillä vuosikymmen oli kiivasta koulujen lakkautusaikaa. Jäljelle jäi noin sadan oppilaan Yläkemijoen koulu, joka palvelee ainoana jokivarren kouluna. Paikalla ollut vanha alakoulu paloi salamaniskusta ja vuonna 2004 valmistui uusi koulu, jossa on myös yläkoulu. Koulun lisäksi siellä on päivähoidon palvelut ja se toimii minikunnanvirastona ns. palvelukeskuksena. Yläkemijoen lautakunnan esittelijänä toimii Rovaniemen kaupungin koulutussihteeri. Meeri Vaarala on lautakunnan kokousvalmistelija ja päätösten toimeenpanija. Laskutus, hankintojen kilpailutus sekä palkanlaskentapalvelut tulevat kaupungilta Aluelautakunta on omiin asioihin sekaantumista Yläkemijoen aluelautakuntaan kuuluu yhdeksän edustajaa eli yksi edustaja kylältään. Kylät valitsevat edustajan yleisessä kyläkokouksessa ilman poliittisia valtasuhteita. Lautakunnan toiminta on nopeaa, alhaalta ylös toimivaa ja tarpeista lähtevää. Vaarala kertoo esimerkin, miten eräs kyläläinen oli kävellyt yksi päivä koulun kansliaan, joka siis toimii myös Yläkemijoen kansliana, ja toivonut ikäihmisille järjestettävän uimahallireissuja Rovaniemelle. Tämä olisi osa ennaltaehkäisevää kuntouttavaa toimintaa ja niinpä aluelautakunta päätti jo seuraavassa kokouksessaan aloittaa uimahallikyydit kokeiluluonteisesti. Voiko parempaa osallisuuden kokemusta enää tarjota kuntalaiselle kuin tämä? Tällainen toiminta motivoi alueen asukkaita vaikuttamaan ja osallistumaan, koska sillä koetaan olevan todellisia vaikutuksia omaan elämään kylässä. Joku jäsenistä on todennut

11 aluelautakunnan olevan omiin asioihin sekaantumista. Aluelautakunta toimii tilaaja-tuottaja-järjestäjä -mallilla, joten sitähän se väistämättä on pienessä n asukkaan Yläkemijoella, mutta on se myös tehokasta ja sitouttavaa. Sitoutumisesta kertoo sekin, että lautakunnan vastuulla olevaa n. 2,1M :n vuosibudjettia ei ole koskaan 20- vuotisen historian aikana ylitetty. Vuosibudjetin sisällä lautakunnalla on vapaa liikkumavara, tosin %:n henkilöstömenot sanelevat suuntaviivoja. Vaarala korostaa, että taloudellisesti tuotettavat palvelut vaativat kykyä ylittää hallinnolliset sektorirajat ja sitä kautta löytää tehokkuutta toimintaan. Aluelautakunnalla on käytössään myös merkittävä hankerahavaraus, sillä toimintaa ja palveluja kehitetään eri tahoilta tulevalla hankerahalla, tästä Siula on konkreettinen esimerkki. Vuosien aluelautakunnan kehittämissuunnitelmasta on toteutunut 5-6 hanketta, mikä on huomattava määrä Ihmiset tekevät aluelautakunnasta oman näköisensä Vaarala tuo rehellisesti esille aluelautakuntatyöskentelyn nurjan puolen. Käsiteltävät asiat eivät ole helppoja, sillä usein ne henkilöityvät. Työskentely on ajoittain turhauttavaa, haastavaa ja tappeluakin esiintyy. Mutta mikä on vaihtoehto? Se, että asioista päätetään kaukana Rovaniemellä, on hyvä pelote saada toimijat jatkamaan. Vaarala muistaa myös, miten Yläkemijoen lautakunta meinattiin tappaa Viranhaltijapuolella on esiintynyt jonkin verran vastustusta, mutta Vaaralan mukaan myös joka valtuustokaudella on mietitty aluelautakunnan järkevyyttä. Toisaalta aluelautakuntamalli on tuonut kaupungille säästöjä, ja nyt toiminta laajenee viidelle uudelle aluelautakunta-alueelle. Mielenkiintoista seurata, miten malli toimii muilla alueilla ja olisiko mallista esimerkkiä koko Suomeen etenkin kuntaliitosalueilla Kyläkello kuuluu joka pirttiin Yläkemijoen aluelautakunta julkaisee asukastiedote Kyläkelloa noin 10 kertaa vuodessa yhteistyössä alueen yhdistysten, yritysten ja Rovaniemen seurakunnan kanssa. Kyläkello löytyy myös Siulan ilmoitustaululta. Asukastiedotteesta ilmenevät ajankohtaiset tapahtumat, seminaarit ja kokouskutsut aluelautakunnan avoimiin kokouksiin, yhdistysten tiedottamis- ja kerhoasiaa. Asukastiedotteen tärkeyttä kuvaa hyvin kyläasiamies Riskilä, joka kertoi kyläkierroksillaan nähneensä Kyläkellon joka talon jääkaapin ovessa tai seinällä. Lisätietoa: Aluesihteeri Meeri Vaarala Info- ja palvelupiste Siula: Maarit Ulusoy, p , sposti: Perjantai-illan ohjelmaan kuului illallinen Porotila Sirmakossa, joka tarjoaa perinteisiä lappilaisia elämyksiä matkailijoille. Saimme nauttia aidosta lappilaisesta poronkäristyksestä lapinjuustoineen ja lakkahilloineen sekä isäntäpari Taina ja Ilpo Riskilän tilaesittelystä. Tila harjoittaa alkuperäiselinkeinoihin kuuluvaa poronhoitoa jo kuudennessa polvessa sekä tarjoaa ohessa elämyspalveluja, kuten porosafareita.

12 12 3 Lauantai Kainuun malli, Kajaani 3.1. Teppanakeskus poisoppimisen osaamiskeskus Jos oli matkalaiset valaistuneita perjantain Rovaniemi-turneen jäljiltä, niin Veli-Matti Karppisen esitys vei kyllä tajunnan. Kainuun malli on käsittämätön esimerkki kolmannen sektorin tehokkuudesta tai vastaus valtion ja kunnan tehtävien karsimiseen. Tämän kaltaisen tehokkaan ideanikkarin ja junailijan kun saisi kaikkiin maakuntiin, niin kylläpä olisi alueilla virtaa. Kelpasipa meidän tiedonmurusia saadessamme samalla nauttia luomuruokaa vastaremontoidussa entisessä kyläkoulussa, joka oli uudistettu todella kauniisti vanhaa kunnioittaen. Tämäkin varsinainen tehokkuuden ja voimain ponnistus Kainuun Nuotan toimijoilta, mihin jo yksistään voisi tehdä tutustumisretken! Teppanakeskus toimii Kainuun kylätalona, Nuotta ry:n toimintakeskuksena, järjestötalona ja nyt remontin myötä myös ravintolana. Keskuksessa on kuituyhteydet ja siellä on monipuolisesti hyödynnetty modernia tietotekniikkaa. Poisoppimisen osaamiskeskuksen taustalla on ajatusmalli, jossa otetaan opiksi menneisyydestä, huonot asiat ja tavat jätetään pois ja tilalle otetaan uutta. Näin luodaan uutta ja kehittyvää. Kainuun Nuotta Ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistysten ja taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen perustama Kainuun kylä- ja asukas-toiminnan kattojärjestö. Järjestöön kuuluu n. 150 kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. Periaatteena on, että maaseutukylät ja taajamien asuinalueet ovat tasaveroisina edustettuina, mistä syystä käytetään termiä asuinalue kuvaamaan molempia. Tavoitteena on kehittää asuinalueita ja siellä asuvien ihmisten halukkuutta ja mahdollisuuksia luoda Kainuusta eläväisten ihmisten maakunta. Kainuun Nuotta ry on palveluorganisaatio, johon kuuluvat myös liiketoimintaa harjoittavat GrowNow-kehitysyhtiö ja Osuuskunta Rajan Nuotta, joka on sosiaalinen osuuskunta. Kehitysyhtiön kohderyhmä on ensisijaisesti Kainuun ulkopuolinen alue ja Eurooppa. Yhtiö tarjoaa mm. Ravintola Wanha Teppanan palveluja, koulutus- ja konsultaatiopalveluja,

13 kylämatkailutuotteita, iltamapalveluja sekä kylähullutuotteita. OK Rajan NUOTTA on arvopohjainen maakunnallinen kylien palveluosuuskunta. Kainuun Nuotalla on 17 kokoaikaista työntekijää sekä useita osa-aikaisia tukityöllistettyjä ja alihankkijoita. Kainuun Nuotta ry tarjoaa seuraavia palvelukokonaisuuksia 1. Kyläpalvelut, mm. jätevesineuvonta, palvelukeskustoiminta, YTY-toiminta. 2. Työllisyyspalvelut, mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorisotakuun toteutuminen, sirpaleisten töiden uudelleenorganisointi luoden työtä ja työpaikkoja kylille ja yhdistyksille. 3. Maahanmuuttajille suunnatut palvelut, mm. Monika kohtaamiskeskukset, maahanmuuttajien yhteiskuntaan kiinnittymisen tukeminen. 13 YTY-toiminta on uusi alkava toimintamalli, jossa Nuotta ottaa ylläpitääkseen ELYn vastuulla olevat leirija nuotiopaikat, ladut, moottorikelkkareitit, luontopolut jne. Tavoitteena on työllistää kyläläisiä Kainuun sopimuksellinen toimintatapa Saimme tarkempaa tietoa Kainuun sopimuksellinen toimintatapa hankkeesta projektipäällikkö Mauri Möttöseltä. Ideana on koota pirstaleisia 1-3 tunnin töitä, joita kunta tai yrittäjät eivät ota hoitaakseen ja koota työt mielekkääksi kokonaisuudeksi, jolloin työtä riittää koko päiväksi. Esimerkkinä pirstaleisista töistä ovat rakennusten korjaaminen, kotipalvelu-työt, mökkitalkkarin palvelut, maiseman hoito, liikuntapaikkojen hoito, tieisännöinti. Työ tarjotaan kyläosuuskunnille, kyläyhdistyksille, maaseutuyrittäjille, jolloin työn teettäjä maksaa työstä Nuotalle, joka puolestaan maksaa korvauksen työntekijälle. Mallin tavoitteena on että maaseudun piilevät ansiolähteet muodostuisivat työksi ja palveluiksi. edistää yhdistysten ja seurojen toimintaedellytyksiä luomalla työtilaisuuksia ja ansaintamahdollisuuksia. työllistää nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä madaltamalla yhdistysten ja seurojen työllistämiskynnystä. edistää maaseudulla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja luoda uutta yritystoimintaa. maaseudun pirstaleisten töiden organisointi liiketaloudellisesti kannattavasti palvelujen tuottaminen lähilogistiikkaa mahdollisimman pitkälle hyödyntäen välittäjäorganisaatio tunnistaa uusia palvelutarpeita ja tuotteistaa niistä uusia tuotekokonaisuuksia. Tavoitteena on myös saada tulevaisuudessa työllistämispalvelut tukemaan Nuotan palvelukeskusta. Taustalla on vahvasti liiketaloudellinen ajattelumalli, jossa tekemätön työ tehdään kannattavaksi sekä ostajan että tekijän kannalta. Möttönen arvioi n hlön työllistyvän tällä mallilla. YTY-töissä on nähtävänä kahdenlaista työtä: 1. Yleishyödyllinen työ, kuten luontopolkujen kunnossapito, jolla ei kilpailla vapailla markkinoilla. 2. Maksupalvelutyö, josta tehdään tarjous ja josta kilpaillaan vapailla yritysmarkkinoilla. Malli vaatii maaseudun toimijoiden organisoitumisen, mutta sekinhän on jo Kainuussa tehty vuosikymmenten aikana. OK Rajan Nuotta on Kainuun maaseudun kyläyhdistysten perustamien osuuskuntien yhteisosuuskunta. Sen liikevaihto on 2M /v. OK Rajan Nuotan tulot koostuvat valtionavusta, varainhankinnasta, hankerahasta (4 hanketta) sekä ministeriöiden rahoituksesta (3 ministeriötä asiakkaana). Nuotta on jo saavuttanut Kainuussa vahvan palvelutuottajan maineen, sillä siltä tullaan pyytämään palvelujen tuottamista. Tätä Veli-Matti Karppinen pitää parhaimpana kiitoksena toiminnalle! Lisätietoa sopimuksellisesta mallista Kainuun Nuotan kotisivuilta

14 Kainuun Nuotta toteuttaa kylien kehittämistä vahvassa yhteistyössä Kuten jo arvata saattaa, kylien kehittämisen osalta Kainuu on myös etunenässä. Se on luonut pitkäjänteisesti ja innovatiivisesti yhteistyön mallia, jossa lähestulkoon kaikki Kainuussa toimivat organisaatiot, järjestöt ja viranomaiset ovat mukana tavalla tai toisella. Kainuun Nuotta on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistysten ja taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen perustama Kainuun kylä- ja asukastoiminnan kattojärjestö. Nuottaan kuuluu 152 kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä ja sen hallituksessa on edustus jokaisesta kunnasta sekä yhteistyökumppaneilta. Nuotta on edustettuna myös Kainuun Maaseuturyhmässä eli MYR II:ssa, jossa on mukana reilut 30 keskeistä maaseudun toimijaa. Lisäksi Kainuussa toimii Kainuun järjestöfoorum, jossa on edustettuna kaikki keskeisimmät maakunnalliset kansalaisjärjestöjen toimijat. Järjestöfoorumin tehtävänä on olla Kainuun maakuntaohjelman kolmassektori-osion käytännön toteuttamisen vastuutahona. Se toimii mm. yhteistyötahona Kainuun maakuntakuntayhtymään, kuntiin, muihin viranomaistahoihin ja yrityksiin päin. Tavoitteena on uusien yhteistyömallien ja kehittämishankkeiden rakentaminen. Karppinen toteaa, että kolmassektori on Suomen maakuntaohjelmista ainoana huomioitu Kainuun maakuntaohjelmassa. Hän korostaa, ettei kolmassektori voi ottaa vastuuta palvelujen tuottamisesta, mikäli sitä ei oteta mukaan suunnitteluun. Karppinen korostaa myös yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa, sillä niiden avulla saadaan tutkittua tietoa kylätoiminnasta ja sen vaikuttavuudesta, mikä taas parantaa kylätoiminnan uskottavuutta ja verkostoitumista myös kansainvälisessä kentässä. Nuotta tekee tiivistä yhteistyötä mm. Oulun yliopiston Kajaanin yo-keskuksen ja ProAgria-Kainuun kanssa. Lisäksi Karppinen kertoi, että Kainuussa kylien kyläsuunnitelmat huomioidaan kuntien suunnitelmissa ja kuntasuunnitelmat puolestaan maakuntasuunnittelussa. Tällainen alhaalta ylöspäin lähtevä suunnittelu näkyy koko Kainuun kehittämisessä. Käytännön esimerkkejä yhteistyössä toteutettavasta suunnittelusta ovat mm. Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelma, kuntatiimit, maaseutuohjelma. Lisätietoa: Kainuun Nuotta ry Teppanakeskus, toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen p , sposti: tai 4 Osallistujat olivat matkaan tyytyväisiä Ylitti odotukset Linja-autossa pikaisesti muutamille osallistujille tehty palautekysely matkasta kertoo sen, miten tarpeellinen matka oli kylä- ja kuntatoimijoille. Tutustumiskohteet saivat kiitosta, mutta vähemmälle osalle eivät jää kanssamatkustajien kesken käydyt keskustelut tai bussimatkoilla tehdyt esittelyt, joista saatiin konkreettista tietoa osallisuuden toimintamalleista kylissä ja kunnissa. Näitä malleja ja hyviä käytäntöjä viedään nyt eteenpäin ja jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, miten lähidemokratia jalkautuu maakuntiin. Opintomatkan kirjallinen palauteyhteenveto on matkaraportin liitteenä.

15 15

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke Lähidemokratia -hanke Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Hankkeen kestoaika 1.10.2012 31.12.2013 Rahoitus / Peräpohjolan kehitys ry

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista!

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! PED: kaksi esimerkkiä ja kolme ajatusta Demokratiapäivä 2015 Kuntatalo 13.10.2015 Ritva Pihlaja palvelut demokratia Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus.

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Rovaniemen kaupunki ja sitä ympäröivä Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006 Uudesta Rovaniemestä muodostui väestöltään Suomen

Lisätiedot

Osallistavaa kuntaa rakentamassa

Osallistavaa kuntaa rakentamassa Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Päämäärät / Kaupunkistrategia

Päämäärät / Kaupunkistrategia Päämäärät / Kaupunkistrategia Asukkaiden Rovaniemi Rovaniemi järjestää asukkailleen riittävät ja laadukkaat peruspalvelut ja luo edellytykset muille hyvinvointipalveluille. Asukkaille tarjotaan viihtyisä

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Lähidemokratian uudet mahdollisuudet KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa - Lähidemokratian tiedonvälityshanke 1.8.2013-30.9.2014 -Rahoitus:

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS Aika: torstai 26.8.2010 kello 9.01 10.56 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 02.04.2013 AIKA 2.4.2013 klo 14.00 PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta

Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Mikä on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto? Nuorten osallisuuden asiantuntijajärjestö, joka on perustettu vuonna

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta 19.4. Muurla Puheenvuoron keskeiset asiat Isoja muutoksia, hurjia haasteita Tulevaisuuden kunta perustuu

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan

Suomalaisen yhteiskunnan Suomalaisen yhteiskunnan iso muutos muuttuvatko kunta ja kuntalainen? Kyläparlamentti Ilomantsi 31.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Kuulostaa hyvältä! Ilomantsi

Lisätiedot

Kuntalaisten osallistumis- ja palautekanavat. Ylöjärven kaupunki

Kuntalaisten osallistumis- ja palautekanavat. Ylöjärven kaupunki Kuntalaisten osallistumis- ja palautekanavat Osallisuus Edustuksellinen osallisuus Tieto-osallisuus Suora osallisuus Toimintaosallisuus 3 Edustuksellinen osallisuus Vaalit Kaupunginvaltuusto ja hallitus

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari 25.10.2016 Hämeenlinnan Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskus Valtiolta (ELY, AVI) maakuntaan siirtyviä tehtäviä Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Pöytäkirja 16.10.2012

Pöytäkirja 16.10.2012 LAPIN LIITTO Pöytäkirja 16.10.2012 Järjestöneuvottelukunnan 1. kokous Aika: 16.10.2012 klo 14.00 16.00 Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen ry Nina Peronius

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminta oli kylien yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli kylien edunvalvonta ja kylätoiminnan edistäminen. Sen

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot