Risteilymatkailun kilpailutekijät Itämeren alueella

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Risteilymatkailun kilpailutekijät Itämeren alueella

2

3 Uudenmaan liiton julkaisuja E Risteilymatkailun kilpailutekijät Itämeren alueella Kimara Travel Consulting AY Maritta Hiltunen Uudenmaan liitto 2007 Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella : 1

4 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN (PDF) ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tuula Palaste-Eerola / Tallinnan matkustajasatama Kannen piirros ja taitto: Arja-Leena Berg Helsinki 2007 Verkkojulkaisu Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 2 : Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella

5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Kuvailulehti Tekijä(t) Kimara Travel Consulting, Uudenmaan liitto Nimeke Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Sivuja ISBN Tiivistelmä Julkaisuaika Kieli, koko teos Liitteitä (PDF) suomi ISSN Yhteenveto ruotsi, englanti Uudenmaan liiton tavoitteena oli selvittää, mikä on risteilymatkailun merkitys koko Itämeren alueelle ja Uudellemaalle, toimialan tulevaisuuden trendit ja kilpailukykytekijät sekä määritellä päätoimenpiteet risteilymatkailun suotuisen kehityksen turvaamiseksi. Raporttiin haastateltiin n. 20 risteilymatkailun avainhenkilöä seitsemästä maasta. World Tourism Organisation ennustaa Itämeren risteilyliikenteen vuosikasvuksi noin 20 %. Käytännössä se merkitsee yli uutta kansainvälistä matkailijaa vuositasolla. Risteilymatkailun taloudelliset vaikutukset olivat vuonna 2006 Itämeren alueella miljoonaa euroa ja liikevaihdon arvioitiin synnyttävän työpaikkaa Itämeren alueelle. Selvityksen mukaan tärkeimmät kilpailukykytekijät risteilymatkailussa olivat: hinta ja laatu, kohteen kiinnostavuus, kohteen turvallisuus, ja alueen runsas kulttuuritarjonta. Saatujen tulosten mukaan Uudenmaan ja Helsingin kilpailukykyä vahvistaisi Helsingin sataman kehittäminen ns. turn around -satamaksi. Toimenpidesuositukset kohdistuivat 1) Itämeren alueelle, 2) Suomeen ja 3) Uudellemaalle ja Helsinkiin. Koko alueen kannalta on tärkeää, että nykyinen risteilymatkailuyhteistyö vakiinnutetaan ja alueelle laaditaan yhteinen risteilymatkailustrategia. Lisäksi tarvitaan elinkeinoa suosivaa tukipolitiikkaa ja kestävän kehityksen seuraamiseen soveltuvia yhteisiä mittareita. Kotimaassa on tärkeää, että Itämeren risteilymatkailun strategiset tavoitteet huomioidaan niin valtakunnan- kuin aluetason matkailustrategioissa, risteilymatkailuun liittyvää tutkimustoimintaa tuetaan ja olemassa olevia rahoituskanavia käytetään risteilymatkailun kehittämishankkeiden tukemiseen. Raportin laatija Maritta Hiltunen Avainsanat (asiasanat) Itämeri, matkailu, Uusimaa Huomautuksia Julkaisusta on ainoastaan verkkoversio: Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella : 3

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Författare Kimara Travel Consulting, Nylands förbund Publikation Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella (Konkurrensfaktorerna för kryssningstrafiken i Östersjöregionen ) Seriens namn Nylands förbunds publikationer E Seriens nummer Sidor 66 ISBN (PDF) Språk finska Sammanfattning Utgivningsdatum Bilagor ISSN Sammandrag svenska, engelska Målet för Nylands förbund var att utreda kryssningstrafikens betydelse för hela Östersjöregionen och Nyland, framtidstrenderna och konkurrensfaktorerna för branschen samt att fastställa de viktigaste åtgärderna för att säkra en gynnsam utveckling av kryssningstrafiken. För rapporten intervjuades ca 20 nyckelpersoner för kryssningstrafiken som representerar 7 länder. World Tourism Organisation förespår att kryssningstrafiken på Östersjön ökar med ca 20 % årligen. I praktiken innebär det drygt nya internationella resenärer varje år. De ekonomiska effekterna av kryssningstrafiken uppgår till miljoner euro och omsättningen beräknades ge upphov till arbetsuppgifter inom Östersjöregionen. Enligt utredningen är de viktigaste konkurrensfaktorerna inom kryssningsturismen pris och kvalitet, objektets intressevärde och säkerhet, samt det rika kulturutbudet på området. Enligt resultaten kunde Nylands och Helsingfors konkurrenskraft höjas genom att utveckla huvudstadens hamn till en såkallad turn around-hamn. Åtgärdsrekommendationerna gäller 1) Östersjöregionen, 2) Finland, 3) Nyland och Helsingfors. Med tanke på hela området är det viktigt att det nuvarande samarbetet inom kryssningsturismen etableras och att en gemensam strategi utarbetas för området. Dessutom behövs en stödpolitik som främjar näringen och gemensamma mätare som lämpar sig för uppföljningen av den hållbara utvecklingen. I hemlandet är det viktigt att de strategiska målen för kryssningsturismen på Östersjön beaktas i turismstrategier på såväl riks- som regionnivå, att forskningen om kryssningsturism stöds och existerande finansieringskanaler används för att stöda kryssningsturismens utvecklingsprojekt. Rapporten är utarbetad av Maritta Hiltunen Nyckelord (ämnesord) Nyland, turism, Östersjö Övriga uppgifter Publikationen finns endast som webbversion: 4 : Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella

7 Uusimaa Regional Council Helsinki Region Outline description of publication Aleksanterinkatu 48 A FIN Helsinki Finland tel +385 (0) fax +358 (0) office@uudenmaanliitto.fi Author(s) Kimara Travel Consulting, Uusimaa Regional Council Title Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella (Competitive factors of cruise tourism in the Baltic Region) Title of series Publications of the Uusimaa Regional Council E Publication no No. of pages 66 ISBN (PDF) Language of publication Finnish Abstract Date of publication No. of appendices ISSN Summary Swedish, English The aim of this report is to find out the importance of cruise tourism in the entire Baltic Region and in Uusimaa, the future trends and the competitiveness factors within the business and also to define the main actions in order to ensure a positive development. 20 key people from 7 countries were interviewed for this report. The World Tourism Organisation predicts a yearly increase of about 20 % in the Baltic Sea cruise tourism. This means more than international tourists on a yearly basis. During 2006 the financial contribution of cruise tourism in the Baltic Region was million euros and the turnover was estimated to produce about new jobs. According to the report, the most important competitiveness factors are price and quality, the attractiveness and safety of the resort, as well as the richness in cultural offerings of the area. The results show that the competitive ability of both Uusimaa and Helsinki would be strengthened if Helsinki Harbour could be developed into a turn around harbour. The recommended measures are targetted at 1) the Baltic Region, 2) Finland, 3) Uusimaa and Helsinki. When considering the entire area, it is important that the current cooperation in cruise tourism is maintained and a common cruise tourism strategy for the area be drawn up. Furthermore, a support policy is needed that favours this field of business and also such indicators are called for that can be used to follow up sustainable development. Domestically, it is important that the strategic goals for cruise tourism in the Baltic Sea are taken into account in both the national and regional tourism strategies. It is also of great importance that research in cruise tourism is being supported and existing financial channels are being used in order to support development projects within this line of business. Report written by Maritta Hiltunen Keywords (topic words) Baltic Sea, tourism, Helsinki Region Remarks This publication is available only as an internet edition: Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella : 5

8 Sisällys JOHDANTO 7 1. Risteilymatkailu Risteilymatkailun tausta ja käsitteet Risteilyelinkeinon päätoimijat Risteilymatkailun historia Itämerellä vierailevat risteilijät Risteilymatkailun merkitys Risteilymatkailun merkitys globaalisti Risteilymatkailun merkitys Itämeren alueella Risteilyliikenteen taloudelliset vaikutukset Itämeren alueella Risteilyliikenteen merkitys yksittäisille kaupungeille ja satamille Haastateltujen näkemykset risteilymatkailun merkityksestä Itämeren alueelle Risteilymatkailun vaikutukset luontoon ja ympäristöön Risteilymatkailun sosiaaliset vaikutukset kohdealueeseen Reittiliikenteen ja lyhyiden risteilyjen merkitys Itämeren alueella Risteilymatkailun yhteistyö ja palvelukokonaisuudet Risteilymatkailun tärkeimmät yhteistyökuviot Kehittämishankkeet Cruise Baltic -projekti Muut Itämeren risteilyihin tai merelliseen matkailuun liittyvät hankkeet Haastateltujen näkemykset yhteistyön tarpeesta Satamapalvelut Risteilyvieraille tarjottavat palvelut Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Risteilymatkailun kilpailutilanne Laivayhtiöiden kilpailutilanne Itämerellä Satamien ja kaupunkien kilpailutilanne Merenkulun maksut ja tukimuodot Väylämaksut Satamamaksut Merenkulkuelinkeinon tuet ja verohuojennukset Kestävä kehitys kilpailutekijänä Haastateltujen näkemykset risteilymatkailun kilpailukykytekijöistä Risteilymatkailun kehitysnäkymät Risteilymatkailun trendit Risteilyasiakkaiden kulutustottumusten muutokset Reittiliikenteen tulevaisuus Itämerellä Uudet reitit ja satamakohteet Itämerellä Itämeren risteilymarkkinoiden kehitys Itämeren risteilyliikenteen uhkat ja haastateltavien näkemykset positiivisen kehityksen esteistä EU:n avaama keskustelu Euroopan meripolitiikasta Toimenpidesuositukset risteilymatkailun kehittämiseksi Aikaisempien selvitysten johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Haastatteluista tehdyt johtopäätökset ja suositukset Risteilymatkailun kilpailukykytekijöistä tehdyt johtopäätökset Toimenpidesuositukset 58 Lopuksi 63 Lähdeluettelo 64 6 : Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella

9 Johdanto Itämeri on aina ollut ihmisiä yhdistävä monikäyttöinen meri. Se on tarjonnut rannoilla asuville toimeentuloa ja hyvinvointia. Rantavaltioiden asukkaat ovat saaneet elinkeinonsa Itämerestä mm. kalastuksen, merikuljetusten ja erilaisten rannoille sijoittuneen toiminnan avulla. Lisäksi Itämerellä on huomattava rooli virkistyskäytössä. Itämeren muuttuminen EU:n sisämereksi on lisännyt sen piirissä tapahtuvaa liikennöintiä, kaupankäyntiä ja matkailua. Itämeren merkitys kulku- ja kuljetusreittinä on ollut ja on edelleen tärkeä Suomelle ja kaikille sen piirissä oleville maille. Voidaan sanoa, että Euroopassa ja Venäjällä tapahtuvan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen myötä on Itämeren merkitys kuljetusreittinä yhä edelleen kasvanut. Uudenmaan liitto haluaa linjauksissaan olla mukana rakentamassa Itämeren alueesta merkittävää kansainvälistä kasvukeskusta ja se näkee, että Uudenmaan kehitys on pitkälle sidoksissa Itämeren alueen kehitykseen. Tämän vuoksi Uudenmaan liitto käynnisti vuoden 2006 alussa oman Uusimaa Itämeren piirissä -hankkeen. Hankkeen päätavoitteena on selkeyttää Uudellamaalla toteutettavan Itämeri-yhteistyön tilannetta ja analysoida yhteistyön nykytilaa suhteessa valittuihin strategisiin päämääriin. Hanke parantaa edellytyksiä tehdä Uuttamaata hyödyntävää alueellista yhteistyötä Itämeren piirissä. Hankkeen tuloksena laaditaan Uudenmaan liitolle konkreettinen Itämeri -ohjelma vuosille Selvittääkseen matkailun merkitystä tässä kehitysprosessissa Uudenmaan liitto päätti teettää kolme Itämeren matkailuun liittyvää selvitystä: Itämeren alueen matkailun kehitysnäkymiä vuoteen 2013, Esteetön Uusimaa Itämeren piirissä ja Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella. Risteilymatkailun kilpailukykytekijöiden selvittämiseen päädyttiin, sillä Itämeren risteily- ja reittiliikenne on kokenut viimeisten vuosien aikana suuria muutoksia, kilpailutilanne on kiristynyt ja risteilymatkailu on herätty näkemään yhtenä tärkeänä matkailuelinkeinon tulonlähteenä. Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella -selvityksessä tarkastellaan risteilymatkailun taustoja, sen taloudellista merkitystä tutkimuksen kohdealueelle (Etelä-Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä) sekä odotettavissa olevia risteilymatkailun trendejä. Selvityksen painopisteenä on selvittää, mikä on Itämeren risteilymatkailun kilpailutilanne, minkälaisia kehityssuunnitelmia on olemassa, mitkä tekijät vaikuttavat kilpailutilanteeseen ja onko olemassa keinoja, millä voidaan vaikuttaa risteilymatkailun positiiviseen kehitykseen Itämeren alueella. Selvityksen materiaali on hankittu eri kirjallisista tietolähteistä. Haastattelujen avulla pyritään saamaan selville alalla toimivien näkemykset nykytilanteesta ja niistä mahdollisuuksista, joilla alaa voidaan kehittää. Saatujen tulosten pohjalta vedetään johtopäätökset ja laaditaan suositusesitykset Uudenmaan liitolle siitä, minkälainen sen rooli voisi olla positiivisen kehityksen liikkeellepanijana. Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella : 7

10 1. Risteilymatkailu 1.1. Risteilymatkailun tausta ja käsitteet Risteilymatkailun suosio on kasvussa koko maailmassa. Tänä päivänä matkustetaan vilkkaasti ja valitaan erilaisia matkustusmuotoja. Matkoista halutaan tehdä entistä yksilöllisempiä ja omaleimaisempia. Risteilyt sekä lähialueelle että kaukomaille ovat yksi nopeasti kasvavista lomanviettotavoista. Karibian risteilyt ovat kautta aikojen olleet suosittuja ja nyt ne ovat nousemassa myös suomalaisten suosikkikohteeksi, vaikka toisaalta ne ovat menettämässä markkinaosuuttaan muille kohteille. Risteilyjen suosiota selittää osaltaan niiden tarjoamat monet käyntikohteet, toisaalta yhä hienommat laivat ja se, että rahaa on käytettävissä entistä enemmän lomailuun, vaikka aikaa on usein vähemmän. Suuntauksena on, että halutaan nähdä paljon ja useita erityyppisiä kohteita. Risteilymatkailua ei aina ole arvostettu yhtä paljon kuin nykyään. Se on nähty lähinnä iäkkäiden ja rikkaiden eläkeläisten kalliina harrastuksena. Aina eivät risteilykaupungitkaan ole pitäneet risteilyasiakkaiden tuomaa hyötyä merkittävänä. Näistä asenteista ollaan tänä päivänä kaukana. Nykyään risteilymatkailu koetaan erittäin tärkeänä matkailumuotona, jonka kehittämiseen panostetaan kaikkialla maailmassa. Näin on myös Itämeren alueella. Risteilymatkailu on teema, johon kaikkien maiden on helppo yhtyä. Risteilyn määritelmä 1 Risteily on merimatka, joka kestää vähintään 60 tuntia ja se tehdään merikelpoisella aluksella pääasiassa lomailutarkoituksessa. Aluksella ei kuljeteta rahtia vaan ainoastaan matkustajia ja lippujen hinnan tulee sisältää majoitus ja ateriat. Risteilyyn tulee kuulua vähintään kaksi käyntiä muissa satamissa kuin lähtösatamassa. Valtameriristeilyt Kyseessä on yhdensuuntainen valtamerimerimatka kohteesta A kohteeseen B. Osassa risteilyjä on myös satamakäyntejä, osassa ei. Esimerkkejä tällaisesta ovat mm. Atlantin ja Tyynen valtameren ylitykset. Standardiristeilyt Avomerellä tehtävät yhdensuuntaiset tai kiertomatkat, jotka sisältävät useita satamia. Osa risteilyistä sisältää kansainvälisiä satamia, osa ei. Alukset tarjoavat monipuolisia ja korkeatasoisia palveluita ja matkan päätarkoitus on itse matkustaminen. Joki- / kanavaristeilyt Nämä risteilyt linkittyvät kiinteästi alueen kulttuurin ja perinteeseen. Asiakkaita kiinnostavat yhtä paljon itse risteily kuin kohteet. Kohde- / tutkimusmatkat Kuten jokiristeilyissä, näissäkin asiakkaat ovat yhtä kiinnostuneita kohteista kuin itse risteilystä. Matkustajat odottavat ainutlaatuisia, epätavallisia kokemuksia kaukaisissa kohteissa. Päiväristeilyt Nämä ovat risteilyjä, jotka tyypillisimmillään kestävät alle 15 tuntia. Asiakkaat valitsevat usein päiväristeilyn osana muuta lomaohjelmaa. Risteilyt voivat liittyä esim. lounastamiseen tai illalliseen aluksella. Modernit risteilyt Nämä ovat tällä hetkellä suosituin risteilylaji, ja niillä on seuraavia perusominaisuuksia Tuote soveltuu suurille ryhmille on siis massatuote. Aluksille on tyypillistä, että ne tarjoavat samanlaisia palveluita kuin esimerkiksi lomakylät, mm. runsaasti eri harrastusmahdollisuuksia. 1 Cruise Baltic Status Report, Kööpenhamina, Tammikuu : Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella

11 Usein on olemassa eripituisia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi lyhyitä, lähellä kotisatamaa tapahtuvia risteilyjä tai sitten kansainvälisiä pidempikestoisia risteilyjä. Yleensä risteilyt tehdään uusilla isoilla aluksilla, jotka pystyvät tarjoamaan runsaasti korkeatasoisia palveluita. Yleensä tarjoavat jokaiselle jotakin. Ohjelmaa on eri ikäryhmille ja ne soveltuvat erinomaisesti lapsiperheille. Luksusristeilyt Tarjoavat mahdollisimman korkeatasoisia palveluita. Seuraavat tekijät tekevät risteilystä luksusristeilyn: Korkeatasoisimmat saatavilla olevat risteilypalvelut, tarjoavat luksusta ja hemmottelua Tarjoavat enemmän vaihtoehtoja kuin ensimmäisen luokan risteilyt Vähemmän matkustajia, hytit ovat tilavia ja niissä merinäköalat Sisältö on tärkeää, pitkäkestoisia ja sisältävät yleensä kansainvälisiä kohteita. Erikoisristeilyt Näillä risteilyillä pyritään esittelemään ainutkertaisia kohteita ja tarjoamaan unohtumattomia kokemuksia. Osa aluksista voi olla vaatimattomia tai sitten vaihtoehtoisesti erittäin loistokkaita. Alustyyppeinä voi olla esimerkiksi purjevene, siipiratasalus tai jopa rahtialus. Muut määritelmät: Call On laivan vierailu satamassa, näistä lasketaan käyntien määrä. Turn around On käynti, jossa matkustajat jättävät satamassa laivan ja uudet matkustajat tulevat tilalle. Risteilymatkustaja On henkilö, joka osallistuu risteilymatkalle. Risteilyn tulee sisältää useita käyntejä satamissa / kaupungeissa. Jos matkustaja viipyy laivalla 7 yötä ja käy 5 satamassa, hänet lasketaan yhdeksi matkailijaksi, mutta viideksi matkustajaksi, jolla on 7 yöpymistä laivalla Risteilyelinkeinon päätoimijat Risteilyelinkeinon päätoimijat ovat risteilyalukset, paikallishallinnot ja maatoimijat, sekä muut elinkeinoille palveluita tuottavat yritykset. Risteilymatkailu tarvitsee tuotteensa tueksi mm. seuraavia osatekijöitä: 2 Tuottaja Matkakohde Matkustaja Matkailija Laivan agentti Kansallisuus Matkatoimisto Satama Demograafiset faktat Laivareitti Risteilyalus Matkakohde: Incomingtoimisto Matkailutoimisto Yrittäjät Matkailija 2 Nilsson, Marcussen, Pedersen & Munkgaard Pedersen 2005, Cruise Tourism in the Baltic and Bothnian Sea A pilot study on maritime tourism, Centre for Regional and Tourism Research and authors Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella : 9

12 1.3. Risteilymatkailun historia Alkujaan risteilyjä tehtiin ensisijassa Karibialla ja Välimerellä, mutta myös Itämeren risteilyliikenteellä on pitkä historia aina 1000-luvulla merta kyntäneistä kauppalaivoista nykyaikaisiin loistoristeilijöihin. Varsinainen risteilymatkailun historia alkaa 1800-luvulta. Se kehittyi Tyynellä Valtamerellä 1800-luvun loppupuolella samoin kuin matkailu on usein kehittynyt muualla, eli postiliikenteen oheistuotteena. Postireiteille alettiin kehittää loisteliaita tuotteita mukana matkustaville asiakkaille. Ennen ensimmäistä maailmansotaa risteilyliikenne oli merkittävää toisaalta Baltian ja Tanskan sekä Baltian ja Ruotsin välillä ja toisaalta erityisesti Pietarin risteilyt olivat suosittuja. Maailmansotien välisenä aikana Pietari / Leningrad ei enää ollut risteilyjen kohteena johtuen Venäjän vallankumouksesta ja Neuvostoliiton syntymisestä. Baltian valtiot kuitenkin säilyttivät vapautensa Brest-Litovskin rauhansopimuksessa 1918, ja ne säilyivät siten sotien välisen ajan suosittuina risteilykohteina. Erityisesti ruotsalaiset matkustivat tuolloin Baltiaan. 3 Suomesta käsin on toisen maailmansodan päättymisen jälkeen toiminut luotettava, ympärivuotinen matkustajaliikenne muun muassa Tallinnaan, Ruotsiin ja Saksaan sekä ajoittain on risteilty myös Neuvostoliittoon. Henkilöautojen määrä kasvoi Suomessa 1960-luvulla ja autolauttojen käyttöönotto lisäsi merimatkailua entisestään. Suomen meriliikenteen kehitys poikkesi yleismaailmallisesta kehityksestä, sillä samaan aikaan, kun lentoliikenne kasvatti suosiotaan 1900-luvun puolessa välissä muualla maailmassa meriliikenteen kustannuksella, jatkoivat Suomen meriliikenteen matkustajamäärät kasvuaan. Sotien jälkeisenä aikana, 1950 ja 1960-luvuilla, risteilyliikenne muuttui ja laivoista tuli uivia lomakyliä. Käsite matkustaja-aluksista kehittyi asteittain, ja palveluiden laatua aluksilla kehitettiin ja monipuolistettiin. Suurin osa Atlantin ylittäneistä asiakkaista muuttui matkustajista turisteiksi, jotka lomailivat risteilyaluksella. Itämeren osalta toinen maailmansota ja ns. rautaesirippu tekivät risteilyliikenteen mahdottomaksi sen itärannikolla. Kuitenkin esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Saksan välinen laivaliikenne kehittyi myös tuona aikana. Neuvostoliiton kaaduttua vuonna 1991 ovat Itämeren valtiot, Venäjä mukaan lukien, pyrkineet nostamaan risteilyliikenteensä takaisin sotia edeltäneelle tasolle. 4 Itämeren risteilyliikenteellä katsotaan olevan runsaasti kasvumahdollisuuksia. Uusia trendejä on odotettavissa: isompia laivoja on tulossa, lisää ohjeistuksia satamille ja matkustusliikenteeseen sekä ympäristön ja sosiaalisten seikkojen laajempaa huomioimista. Tyypillinen risteilyasiakas on muuttunut vuosikymmenten varrella. Aikaisemmin hänet miellettiin vanhahkoksi, varakkaaksi ja yleensä kotoisin Pohjois-Amerikasta olevaksi henkilöksi. Tänä päivänä risteilyasiakkaat edustavat monia eri asiakas- ja ikäryhmiä. Risteilyliikenne on muuttunut yhdestä kuljetusmuodosta vapaa-ajantuotteeksi, jossa merimatka laivan vapaa-ajanpalveluineen on tärkeämpää kuin määränpää Itämerellä vierailevat risteilijät Itämeren satamissa vierailee vuosittain noin 300 kansainvälistä risteilyalusta. Lukumäärä on jonkin verran laskenut, mutta toisaalta aluskoot ovat kasvaneet. Risteilyalukset valitsevat yleensä yhden satamista ns. kotisatamakseen (turn around -sata- 3 Blomgren Riitta, Laiva saapui Helsinkiin: Helsingin matkustajalaivaliikenteen kehitys 1830-luvulta nykypäivään,, Helsinki Koistinen Pertti, Matkailijan ihmeellinen maailma, Helsinki : Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella

13 ma), jonne asiakkaat saapuvat lentäen ja josta he palaavat kotiin takaisin. Itämeren yleisin kotisatama on Kööpenhamina. Risteilyn aikana yleensä vieraillaan useammissa Itämeren satamissa. Ohessa on listattuna merkittävimpiä Itämerellä vuonna 2006 vierailleita laivayhtiöitä: Aida Cruises, Birka Line, Celebrity Cruise Lines, Classic International Cruises, Compagnie Des Iles Du Ponant, Costa Crociere, Crystal Cruises, Delphin Seereisen, Discovery World Cruises, Fred Olsen Cruise Lines, Hapag-Loyd Kreuzfahrten, Holiday Kreuzfahrten, Hansa Kreuzfahrten, Holland America Line, Kristina Cruises, Luis Cruise Lines, MSC Cruises, NYK Cruises, Norwegian Cruise Line, Orient Lines, Oceania Cruises, P&O Cruises, Page & Moy Holidays, Peter Deilmann Reederei, Phoenix Reisen, Plantours & Partner, Plein Cap Croisieres, Princess Cruises, Radisson Seven Seas Cruises, Royal Caribbean International, Saga Shipping Company, Seabourn Cruise Line, Silversea Cruises, Swan Hellenic, Thomson Holidays, Transocean Tours, Travelscope, Voyager. Nämä yhtiöt tekevät risteilyjä joka puolelle maailmaa, eivät vain Itämerelle. Osa yhtiöistä on kuitenkin erikoistunut Itämeren risteilyihin. Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella : 11

14 2. Risteilymatkailun merkitys 2.1. Risteilymatkailun merkitys globaalisti Risteilyliikenne on ollut viimeiset 20 vuotta yksi nopeimmin kasvavista matkailusektoreista. Vuodesta 1980 ovat risteilymarkkinat kasvaneet keskimäärin 8,5 % vuodessa. Kaiken kaikkiaan vuosittain risteilee miljoonaa matkustajaa. Kokonaismäärän kasvu on ollut 37 % viimeisen viiden vuoden aikana. Kasvun uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuosina pelkästään Pohjois-Amerikan markkinoille tuli 62 uutta risteilyalusta ja ennen vuotta 2009 luvun odotetaan kasvavan vielä noin 20:llä. 5 Risteilyvarustamot uskovat niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin elinkeinon voimakkaaseen kasvuun. Tämä on seurausta esim. kasvaneesta aluskannasta, mutta myös edullisena pysyneestä hintatasosta. Suuremmat alukset ovat aikaisempaa tehokkaampia operoida, ja suuremmilla asiakasvolyymeillä voidaan tarjota edullisempia risteilyjä. Risteilyasiakkaiden asiakastyytyväisyyden on mitattu olevan huippuluokkaa. Muutoksiakin voi silti olla tulossa. Vaikka maailman suurimmat risteilymarkkinat, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa ja Etelä-Eurooppa tarjoavat vielä runsaasti kasvupotentiaalia, on katseet jo käännetty uusille alueille mm. Aasiaan. Tulevaisuudessa risteilylle lähtevät myös nopeasti vaurastuvat aasialaiset ja markkinointia suunnataan uusille kohderyhmille ja uusiin kohteisiin. Risteilyliikenteellä on mahdollisuuksia tuottaa taloudellista hyötyä kohdesatamille, maille ja kaupungeille. Toisaalta kuitenkin suurten risteilyalusten satamapalveluiden tuottaminen edellyttää kalliita investointeja ja palvelutason parantamista monissa tapauksissa. Varsinkin aluskoon kasvaessa tarvitaan uusia suuremmille aluksille soveltuvia laitureita ja monipuolisempia satamapalveluita. Moni satama on jo reagoinut tähän tarpeeseen ja Itämeren satamissa on käynnissä useita laajoja kehittämishankkeita. Suurin osa risteilyasiakkaista on amerikkalaisia ja se tekee risteilyelinkeinosta haavoittuvan; se, mikä järkyttää amerikkalaisen matkustajan turvallisuudentunnetta, näkyy heti risteilyvolyymissä. Risteilymatkailun asiakasmäärien kehitys vuosina näkyy oheisesta taulukosta. Siitä käy selville, että perinteinen risteilyalue Karibia on menettämässä asemaansa ja Välimeri sekä Pohjois- Eurooppa ovat kasvattamassa osuuttaan. Risteilyliikenteen jakautuminen eri alueiden kesken vuonna Risteilyliikenteen jakautuminen 2005 Pohjois- Eurooppa 16 % Välimeri 60 % Karibia + muut 24 % Välimeri Karibia + muut Pohjois-Eurooppa 5 Proceedings of the 14 Th. Biennial Coastal Zone Conference, New Orleans, July 17 to 21, 2005 The impact of Cruise Ship Tourism on Local economies 6 European Cruise Council, Statistics : Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella

15 Risteilyasiakkaat (tuhatta kpl) kohdealueittain Alue Välimeri Karibia Pohjois-Eurooppa Atlantin saaret Muut alueet Yhteensä ,029 1,071 Matkustajamäärien muutokset vuosina 2004 ja Matkustajamäärät (tuhatta) % muutos Välimeri Pohjois-Eurooppa Karibia ja muut Yhteensä Välimeren osuus koko risteilyliikenteestä on tarkasteluvälillä kasvanut 24 % ja Pohjois-Euroopan osuus 16 %. Sitä vastoin Karibian risteilyluvut ovat olleet hienoisessa laskussa. Risteilymatkailun taloudelliset vaikutukset Euroopassa ja muualla maailmassa 9 vuonna 2004 Tuote Pohjois- Eurooppa Muu Yhteensä Amerikka maailma Matkustajia (milj.) 9,8 2,84 1,13 13,77 Taloudellinen tuotto (Euroa) 28,20 8,12 3,24 38,58 Suora kulutus tuotteisiin ja palveluihin (Euroa) 13,80 4,00 1,59 19,38 Yhteensä työpaikkoja 382, ,005 44, ,143 Risteilyasiakkaiden kulutuksen jakautuminen prosenteittain käyntisatamissa 10 Jako USA % Eurooppa % Keskiarvo % Retket 44,0 41,4 42,7 Ostokset 22,4 36,2 29,3 Ravintolat 8,8 12,0 10,4 Muut 24,8 10,4 12,6 7 European Cruise Council, Statistics European Cruise Council, Statistics Government of India, Ministry of tourism, 2004, Cruise Tourism Potential & Strategy Study 10 Government of India, Ministry of tourism, 2004, Cruise Tourism Potential & Strategy Study Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella : 13

16 Risteilymatkailu vaikuttaa kohteen talouteen, sosioekonomiaan ja ympäristöön. Nämä vaikutukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Ohessa vaikutukset on esitelty taulukoituna. Risteilymatkailun positiiviset ja negatiiviset vaikutukset Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset Työpaikkojen määrän kasvu Eturistiriidat yöpyvien asiakkaiden kanssa Taloudelliset Yritysten liikevaihdon ja Epätasainen kulutus investointien lisääntyminen Infrastruktuurin kehittyminen Taloudellisen hyödyn epätasainen siirtyminen eri yhteiskuntaluokkiin Sosiokulttuuriset Kulttuurivaihto ja oppiminen Rikollisuuden kasvu ja huumeiden leviäminen Hintojen nousu maissa Ruuhkat ja tilanahtaus Liikenneruuhkat Ympäristövaikutukset Ympäristö- ja laatutietoisuuden Liian suuret ryhmät, liikaa kasvu kävijöitä herkille alueille Vähentyneet mahdollisuudet käyttää luontoa, rajoituksia myös paikallisille Saasteiden ja jätteiden määrän lisääntyminen Risteilyliikenteen vaikutukset käyntikohteeseen jakautuvat monelle sektorille ja siten tarkkoja lukuja vaikutuksista on vaikea esittää. Seuraavassa taulukossa on kaikki ne toimialat, joihin risteilyliikenteellä on vaikutusta: 11 Risteilyliikenteen positiiviset taloudelliset vaikutukset heijastuvat uusien työpaikkojen syntymiseen sekä paikallisen elinkeinoelämän kehittymiseen. Risteilyaluksen taloudelliset vaikutukset Terminaalivuokrat Julkiset kulkuvälineet Kaupungin maksut tms. Ankkurointimaksut Bussit Sähkö Tulli Taksit Siivoukset Muut maksut Raitiovaunut Muut kommunk.yht. Junat Hissit yms. Lentoliikenne Matkustajien vaikutukset: Retket Ostokset Ateriat Huvitus Pääsymaksut Muut Pre / Post - retket Hotellit Retket Ostokset Ateriat Lentomaksut Huvitukset Muut Laivan tarvitsemien palveluiden vaikutukset: Luotsipalvelut Tavarat / tuotteet Matkustajapalvelut (turvallisuus, matkatavarat) Muut palvelut (agentit, terveydenhoito, puhelinkulut) 11 Government of India, Ministry of tourism, 2004, Cruise Tourism Potential & Strategy Study 14 : Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella

17 Risteilyasiakkaiden kulutus kohdesatamissa kohdistuu eniten seuraaviin palveluihin: Paikalliset retkituotteet Vähittäiskaupan saama hyöty Tavarantoimittajat yms. Kuljetuspalvelut Täydentävät palvelut Risteilyalusten henkilökunta käyttää satamissa eniten rahaa ravintoloihin, kuljetuksiin ja matkamuistomyymälöihin. Oheinen kuvio havainnollistaa uusien työpaikkojen syntyä. 12 ( ) ja Civitavecchia ( ). Itämeren vilkkain risteilysatama on Kööpenhaminan satama, jossa vuonna 2005 kävi risteilyasiakasta. 13 Euroopan laivatuotanto on merkittävää ja Euroopan laivatelakat vastaavat lähes koko maailman risteilylaivatuotannosta. Voidaan todeta, että risteilyteollisuuden merkitys Euroopan taloudelle on erittäin suuri. Risteilymatkailun vaikutukset työpaikkojen syntymiseen 2.2. Risteilymatkailun merkitys Itämeren alueella Risteilyliikenteen taloudelliset vaikutukset Itämeren alueella Satamapalveluiden käyttö Luo työpaikkoja satamaan Risteilyalus saapuu Paikallisten palveluiden käyttö Luo työpaikkoja palvelusektorille Euroopan suurimmat risteilysatamat olivat vuonna 2005 Barcelona ( matkustajaa), Palma de Mallorca ( ) ja Venetsia ( ), Napoli ( ), Southampton Kun työntekijät käyttävät palkkojaan syntyy lisää työpaikkoja Euroopan maiden markkinaosuudet koko risteilyliikenteestä: 14 Kävijämäärät muutos % (tuhatta) Britannia Saksa Italia Espanja Ranska Kreikka Muut Yhteensä Cruise Baltic Status Report, Kööpenhamina Virallinen lehti nro C 157, 28/06/2005 s , Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Euroopan meriyhteydet tulevaisuudessa kehityskulku ja sen ennakointi 14 European Cruise Council Statistics 2005, Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella : 15

18 Vertailtaessa kansainvälisesti risteilylukuja voidaan todeta, että Euroopassa luvut ovat Pohjois- Amerikkaa huomattavasti pienempiä. Risteilyelinkeinon sanotaankin olevan Euroopassa jopa kymmenen vuotta Pohjois-Amerikkaa jäljessä. Euroopan markkinat ovat kehittyneet hitaammin mm. vääränlaisen tonniston mutta myös vääränlaisen markkinoinnin vuoksi. Uusia, moderneja aluksia rakentamalla on kuitenkin saatu myös Euroopan risteilymarkkinat kasvuun. Käytännössä luvut kertovat, että joka 40:s amerikkalainen on käynyt risteilyllä, kun vastaavasti Britanniassa luku on yksi 60:stä. Koko läntistä Eurooppaa tarkasteltaessa vain yksi 180:stä on ollut risteilyllä. Luvut ovat kasvaneet eniten Britanniassa. Risteilyjen kysynnän kasvua on tukenut hintojen halpeneminen, sillä ne ovat alkaneet lähestyä maissa vietetyn loman normaalia keskivertohintaa. Vuonna 2003 kaikkiaan yli 2,6 miljoonaa eurooppalaista lomaili risteilyaluksella ja tämän jälkeen luvut ovat kasvaneet. World Tourism Organisation (UNWTO) ennusteen mukaan Itämeren risteilyliikenteen vuosikasvuksi arvioidaan noin 20 %. Käytännössä se merkitsee, että yli uutta kansainvälistä matkailijaa risteilee Itämerellä vuosittain huhtilokakuun välisenä aikana. Risteilyteollisuus on kokenut suuria muutoksia viimeisen 15 vuoden aikana. Vuonna 2004 yli 2,8 miljoonaa eurooppalaista oli risteilyllä, ja risteilyistä 70 % kohdistui Euroopan kohteisiin. Vuonna 2005 luvut olivat matkustajaa eli kasvua oli 13 %. Läntisen Euroopan lomamatkojen liikevaihto oli 48,15 miljardia euroa (edellisvuoteen kasvua oli 4,1 %) ja tästä summasta 8,4 % syntyi risteilyliikenteestä. 15 Itämerellä on runsaasti konferensseihin ja risteilyihin liittyvää tarjontaa, ja voidaan sanoa, että nyt vasta ns. varsinainen risteilyliikenteen kehitys on käynnistynyt Itämerellä. Vuosina risteilyliikenteen kasvu on ollut 15 %, kun maailmanlaajuinen kasvu on ollut noin 6 %:n luokkaa. Tämä osoittaa, että Itämeri on nostamassa omaa markkinaosuuttaan. 16 Vuonna 2006 risteilysesonki jatkui lämpimän syksyn vuoksi ennätyspitkään ja kesti huhtikuusta lokakuuhun. Itämeren alueella kirjattiin yhteensä aluskäyntiä ja 2,2 risteilymatkustajaa. Aluskäynnit vähenivät neljä prosenttia edellisestä vuodesta matkustajamäärän kasvaessa kuitenkin kuusi prosenttia. Risteilyalukset ovat siten yhä suurempia ja kuljettavat enemmän matkustajia. Näistä aluksista 197 laivaa aloitti ja päätti risteilynsä Itämeren satamissa, kun vuonna 2005 vastaava luku oli147. Helsinkiä käytti lähtösatamanaan kaksi laivaa. 17 Yleensä Itämeren pääkaupunkeihin saapuvat samat laivat samoista laivayhtiöistä säännöllisesti, kun taas pienempiin satamiin saapuu laivoja, jotka vierailevat myös muissa lähellä sijaitsevissa suuremmissa satamissa ja reitit ovat monipuolisia. Itämeren kasvulukuja selittää mm. se, että Baltian maat ovat uusia EU-maita, ja siten mielenkiintoisia. Niiden jäsenyys on nostanut matkailun kokonaislukuja merkittävästi. Näin on tapahtunut myös risteilyliikenteen osalta. Itämerta pidetään eksoottisena ja historiallisesti kiinnostavana. Toisaalta Pohjoismailla on hyvä maine turvallisena ja kauniina alueena. Pietari puolestaan tunnetaan ns. Pohjoisen Venetsiana, ja se koetaan lähes pakollisena risteilykohteena. Myös tehokas yhteismarkkinointi, mm. Cruise Baltic -hankkeen avulla, on nostanut kävijämääriä. 15 World Tourism Organisation, Nordicum, Scandinavian Business Magazine, : Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella

19 Itämeren satamien kävijämäärät 18 Kasvu / vuosi Karlskrona N/A Riika % Klaipeda % Malmö N/A 523 N/A Kööpenhamina % Turku % Tukholma % Tallinna % Rostock % Pietari % Visby % Helsinki % Oslo % Gdynia % Elsinore/Helsingborg % Maarianhamina % Kalmar % Yhteensä * * % Kävijämäärien keskimääräinen kasvu vuosina Cruise Baltic, Cruise Baltic, Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella : 17

20 Syntyneet työpaikat / euron liikevaihto 20 Maa Minimi Maksimi Tanska 8,4 14,0 Ruotsi 9,1 15,1 Suomi 9,9 16,4 Viro 20,1 33,5 Latvia 23,6 39,4 Liettua 23,9 39,9 Saksa 10,0 16,7 Venäjä 28,3, 47,1 Puola 22,5 37,5 Saadut luvut ovat arvioita, jotka on saatu haastattelemalla risteilymatkailijoita. Risteilymatkailun taloudelliset vaikutukset kokonaisuudessaan (suorat + epäsorat vaikutukset) Itämeren alueella arvioitiin vuonna 2006 olevan miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvun arvioitiin synnyttävän työpaikkaa Itämeren alueelle (10 maata, eli selvitykseen sisältyvien maiden lisäksi näissä luvuissa on mukana myös Norja) Risteilyliikenteen merkitys yksittäisille kaupungeille ja satamille Helsinki (Suomi) on tutkinut risteilymatkailun vaikutuksia Helsingin talouteen ja imagoon. Tutkimuksen mukaan Helsinki koettiin miellyttäväksi käyntikohteeksi ja sen vahvimpia valtteja olivat puhtaus, arkkitehtuuri ja ystävälliset ihmiset. Keskimäärin risteilyasiakas kulutti 126,4 euroa / käynti. Rahaa kului ensisijassa ostoksiin. Voidaan laskea, että risteilyasiakkaat kuluttivat 20,5 miljoonaa euroa, josta Suomeen jäävä osuus oli 17,5 miljoonaa euroa. Risteilyasiakkaat toivat Helsingin satamalle vuonna 2003 noin euroa ja matkanjärjestäjät ansaitsivat euroa. Tämän lisäksi tuloa tuli noin 3.5 miljoonaa euroa erilaisten satamamaksujen yms. kautta. Kaiken kaikkiaan risteilyliikenne toi Helsingille vuonna 2003 suoria tuloja noin 22,5 miljoonaa euroa. 21 Risteilyliikenteellä on myös suoria ja epäsuoria vaikutuksia alueen työllisyyteen. Suomen Tilastokeskuksen mukaan risteilyliikenteen epäsuorat vaikutukset ovat vuositasolla n. 350 työvuotta. Kun tähän lukuun lisätään vielä risteilyliikenteen vaikutukset vähittäiskauppaan, ovat vaikutukset kaiken kaikkiaan lähes 520 työvuotta. Helsingin risteilykesä 2006 oli ennätysvilkas. Huhti - lokakuun aikana tilastoitiin 259 risteilyalusta, ja niiden mukana matkustajaa, mikä on 13 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja 93 % enemmän kuin vuonna Kuusi alusta kävi ensi kertaa Helsingissä. Helsinki toimi myös ns. turn around eli vaihtosatamana. Esimerkiksi espanjalainen Ms. Nautica vaihtoi Helsingissä matkustajia yhdeksän kertaa. Alustavien tietojen mukaan vuoden 2007 kesänä Helsinkiin saapuu risteilyalusta. Risteilymatkailun taloudelliset vaikutukset Helsingissä vuonna Matkustajien määrä Keskimääräinen viipymä / päivä 1 Käytetty rahamäärä / päivä euroa Kokonaisliikevaihto, milj. euroa 33,8 40,5 Risteilyliikenteen taloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuonna Helsingissä miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset työpaikkaa. Kööpenhamina (Tanska) on Itämeren suosituin risteilykaupunki. Sen asemaa selittää mm. se, että Kööpenhamina on monien risteilyjen gate way -kaupunki. Tämä tarkoittaa, että Kööpenhaminaan saavutaan usein lentäen ja risteilyiltä lähde- 20 Cruise Baltic Status Report, Tammikuu 2007, Kööpenhamina 21 Helsingin satama, Cruise Baltic Status Report, Tammikuu 2007, Kööpenhamina 18 : Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella

21 tään Kööpenhaminasta lentäen. Kööpenhamina on saanut mm. Maailman johtava risteilysatama ja Euroopan johtava risteilykohde palkinnot. Erityisesti amerikkalaiset ovat ihastuneet Kööpenhaminaan. Seuraavaksi suosituimpia ovat Pietari ja Tukholma. Vuonna 2005 Kööpenhaminassa kävi risteilyasiakasta, mikä on 10 % enemmän kuin vuonna 2005 ja 140 % enemmän kuin vuonna Laivojen käyntimäärät ovat kasvaneet 45 % samalla tarkasteluvälillä ja kotisatamanaan Kööpenhamina pitävien alusten määrä on kasvanut 83 %. Asiakasmäärien voimakasta kasvua selittää mm. se, että alusten koot ovat merkittävästi kasvaneet ja niille mahtuu yhä useampia matkustajia. 23 Risteilymatkailun taloudelliset vaikutukset Kööpenhaminassa vuonna Matkustajien määrä Keskimääräinen viipymä / päivä 1 Käytetty rahamäärä / päivä euroa Kokonaisliikevaihto, milj. euroa Risteilyliikenteen taloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuonna 2006 Kööpenhaminassa miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset työpaikkaa. Tukholma (Ruotsi) kuuluu suosituimpiin risteilysatamiin. Myös sille kesä 2006 oli onnistunut. Tukholmaan ja Nynäshamniin saapui yhteensä 261 kansainvälistä risteilyalusta ja matkustajaa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 9 %. Kasvulukujen taustalla on muun muassa satamapalvelujen monipuolistuminen ja kaupungin matkailutarjonnan runsaus. Huomiolle pantavaa on myös se, että 29 aluksista on vieraillut Tukholmassa vähintään kerran aikaisemmin. 25 Risteilymatkailun taloudelliset vaikutukset Tukholmassa vuonna Matkustajien määrä Keskimääräinen viipymä / päivä 1 Käytetty rahamäärä / päivä euroa Kokonaisliikevaihto, milj. euroa 21,5 30,1 Risteilyliikenteen taloudelliset kokonaisvaikutukset vuonna 2006 olivat Tukholmassa 27,9-38,1 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset työpaikkaa. Tallinna (Viro) on Baltian suosituin risteilykaupunki. Kaikki maailman suurimmat risteilyjä myyvät yhtiöt ovat sisällyttäneet Tallinnan omiin ohjelmiinsa. Vuonna 2006 Tallinnassa vieraili yli matkustajaa, mikä on 181 % enemmän kuin vuonna Samalla tarkasteluvälillä laivojen käyntimäärät kasvoivat 61 %:lla eli 181:stä 292:een. Risteilymatkailun taloudelliset vaikutukset Tallinnassa vuonna Matkustajien määrä Keskimääräinen viipymä / päivä 1 Käytetty rahamäärä / päivä euroa Kokonaisliikevaihto, milj. euroa 12,3 15,4 Risteilyliikenteen taloudelliset kokonaisvaikutukset vuonna 2006 olivat Tallinnassa miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset työpaikkaa. Riian (Latvia) suosio risteilysatamana on kasvanut ja sen kävijämäärät ovat olleet nousussa. Toisaalta se ei ole toistaiseksi onnistunut vahvistamaan asemaansa säännöllisen reittiliikenteen satamana. 23 Kööpenhaminan satama, cphport.dk, Cruise Baltic Status Report, Tammikuu 2007, Kööpenhamina 25 Tukholman satama, Cruise Baltic Status Report, Tammikuu 2007, Kööpenhamina 27 Cruise Baltic Status Report, Tammikuu 2007, Kööpenhamina Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella : 19

22 Vuonna 2006 Riiassa vieraili risteilymatkustajaa, mikä on 138 % enemmän kuin vuonna Samana aikana alusten käyntimäärät kasvoivat 53 % eli 38:sta 58:aan. Toisaalta se on kuitenkin vasta kolmas osa Tallinnan kävijämääristä, joten kasvuun on vielä varaa. 28 Risteilymatkailun taloudelliset vaikutukset Riiassa vuonna Pietarin satama (Venäjä) on saanut osansa matkustajamäärien kasvusta. Vuonna 2006 siellä vieraili risteilymatkustajaa, mikä on 108 % enemmän kuin vuonna Samalla tarkasteluvälillä laivavierailujen määrä kasvoi 26 % vuoden :sta vuoden :ään. Risteilymatkailun taloudelliset vaikutukset Pietarissa vuonna Matkustajien määrä Keskimääräinen viipymä / päivä 1 Käytetty rahamäärä / päivä euroa Kokonaisliikevaihto, milj. euroa 4,1 6,1 Risteilyliikenteen taloudelliset kokonaisvaikutukset vuonna 2006 olivat Riiassa 4,8-7,3 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset työpaikkaa. Rostockista (Saksa) tuli kesällä 2006 jälleen yksi Saksan merkittävimmistä risteilysatamista. Vuonna 2006 siellä vieraili noin risteilymatkustajaa, mikä on 172 % enemmän kuin vuonna Samana tarkasteluvälinä aluksia vieraili satamassa 200 % enemmän, joka tarkoitti vuonna käyntiä ja vuonna käyntiä. Risteilymatkailun taloudelliset vaikutukset Rostockissa vuonna Matkustajien määrä Keskimääräinen viipymä / päivä 2 Käytetty rahamäärä / päivä euroa Kokonaisliikevaihto, milj. euroa 76,5 91,8 Risteilyliikenteen taloudelliset kokonaisvaikutukset vuonna 2006 olivat Pietarissa miljoonaa euroa. Luvussa on huomioitava, että alukset yöpyvät kaksi päivää kaupungissa. Työllisyysvaikutukset ovat työpaikkaa. Klaipedan satamassa (Liettua) vieraili vuonna asiakasta, mikä on 76 % enemmän kuin vuonna 2004 ja 400 % enemmän kuin vuonna Laivojen määrä on kasvanut 200 %:lla samalla tarkasteluvälillä, vuonna 2000 vieraili 15 alusta ja vuonna Risteilymatkailun taloudelliset vaikutukset Klaipedassa vuonna Matkustajien määrä Keskimääräinen viipymä / päivä 1 Käytetty rahamäärä / päivä euroa Kokonaisliikevaihto, milj. euroa 7,2 10,7 Risteilyliikenteen taloudelliset kokonaisvaikutukset vuonna 2006 olivat Rostockissa 10,2-14,5 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset työpaikkaa. Matkustajien määrä Keskimääräinen viipymä / päivä 1 Käytetty rahamäärä / päivä euroa Kokonaisliikevaihto, milj. euroa 1,3 1,9 Risteilyliikenteen taloudelliset kokonaisvaikutukset vuonna 2006 olivat Klaipedassa 2,1-2,9 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset työpaikkaa. 28 Riian satama, Cruise Baltic Status Report, Tammikuu 2007, Kööpenhamina 30 Cruise Baltic Status Report, Tammikuu 2007, Kööpenhamina 31 Cruise Baltic Status Report, Tammikuu 2007, Kööpenhamina 32 Cruise Baltic Status Report, Tammikuu 2007, Kööpenhamina 20 : Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella

23 Gdynian satama (Puola) on kuten muutkin Itämeren satamat kasvattanut risteilyliikennettään. Vuonna 2006 Gdyniassa vieraili risteilymatkustajaa, mikä on 63 % enemmän kuin vuonna Laivavierailujen määrä on kasvanut 24 % samalla tarkasteluvälillä, eli vuonna 2000 vierailuja oli 72 ja vuonna Risteilymatkailun taloudelliset vaikutukset Gdyniassa vuonna Matkustajien määrä Keskimääräinen viipymä / päivä 1 Käytetty rahamäärä / päivä euroa Kokonaisliikevaihto, milj. euroa 9,4 11,8 Risteilyliikenteen taloudelliset kokonaisvaikutukset vuonna 2006 olivat Gdyniassa 11,9-14,7 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset työpaikkaa Haastateltujen näkemyksiä risteilymatkailun merkityksestä Itämeren alueelle Maa Merkitys Suomi - Merkittävät matkustajamäärät laivaliikenteessä - Helsingin sataman kannalta risteilymatkailu edustaa pientä määrää liiketaloudellisesti, mutta imagollisesti sillä on suuri merkitys - Pääkaupunkiseutu 100 km:n säteellä Helsingistä hyötyy risteilymatkailusta - Turulle risteilymatkailun merkitys on jo nyt suuri, erityisesti palveluiden tarjoajat hyötyvät risteilyasiakkaista - Risteilymatkailun kehittämisellä on Turun Satamalla ennen kaikkea imagomerkitys, risteilyliikenteen kehittäminen kuuluu osana myös PILOT (Promoting Intermodal Logistic Operation in Turku) -hankkeeseen, jossa satama on mukana - Bussit, oppaat, ravintolat, ostospaikat, tilausveneet, polkupyörävuokraamot, osittain myös kulttuuri- ja muut nähtävyydet saavat asiakkaita, kulutus lisääntyy - Mek kokee tärkeänä osallistua Cruise Baltic UK:n markkinoita koskevaan pilottihankkeeseen Ruotsi - Risteilymatkailu on erittäin tärkeää Tukholman matkailuelinkeinolle - Tavoitteena on saada Tukholma mahdollisimman monen risteilyaluksen kotisatamaksi ja saada tyytyväiset asiakkaat palaamaan uudelleen Tukholmaan - Vaikuttaa koko alueen imagon rakentamiseen - Tekee Itämerta tunnetuksi kohdealueena - Imagollinen merkitys koko alueelle - Toimii myös tuotekehityksen apuvälineenä - Luo alueelle yhteisymmärrystä ja yhteistyöllä saadaan aikaiseksi kansainvälistä osaamista Tanska - Koska Kööpenhamina on risteilyalusten ns. kotisatama, on risteilymatkailun merkitys kaupungin taloudelle erittäin merkittävä Viro - Tallinnaa markkinoidaan käyntisatamana, ei kotisatamana. Sataman resurssit eivät riitä ns. turn around -satamana toimimiseen - Vaikutukset ovat imagollisia, vain 4 % tutustuu lähemmin sataman ulkopuolisiin kohteisiin, tehdään töitä tilanteen parantamiseksi Latvia - Erittäin tärkeä, Riikaa markkinoidaan uutena käyntikohteena Liettua - Klaipedan sataman avauduttua risteilyaluksille, kasvu on ollut 400 % - Vuonna 2006 satamassa vieraili 48 alusta ja kävijöitä oli Venäjä - Pietarissa vierailee yli risteilyasiakasta vuodessa ja laivahenkilöstöön kuuluvaa vierasta - Keskimääräinen yöpyminen on 2-3 vrk, joten merkitys on suuri 33 Cruise Baltic Status Report, Tammikuu 2007, Kööpenhamina Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella : 21

24 Haastatteluista selvisi, että kaikissa selvitykseen kuuluvissa kaupungeissa koettiin risteilymatkailu tärkeäksi. Risteilyillä on sekä taloudellinen, imagollinen että sosiaalinen merkitys sataman ja kaupungin toimintaan. Monet kaupungit panostavatkin erityisesti risteilymatkailun kehittämiseen. Baltic Cruise -hankkeen tekemän Status Reportin ansiosta voidaan taloudelliset vaikutukset osoittaa kunkin kaupungin osalta. Taloudellista hyötyä nähtiin tulevan erityisesti palveluiden tuottajille. Lisäksi vastauksissa korostettiin risteilymatkailun vaikutuksia koko alueen imagon rakentamiseen. Sen puitteissa tehdään tunnetuksi koko Itämeren aluetta Risteilymatkailun vaikutukset luontoon ja ympäristöön Vaikka risteilymatkailun taloudellisen merkityksen toivotaan kasvavan jatkossa entisestään, risteilykohteet näkevät kehityksessä myös uhkia, esimerkiksi kulttuurin ja ympäristön kannalta. Tällaisia negatiivisia sosio-ekonomisia vaikutuksia on jo nyt nähtävissä kohteissa, jotka ovat pieniä ja kestävät huonosti kulutusta, kuten Karibian pienet saaret. Nämä ovat seikkoja, jotka myös risteilyelinkeinon tulee ottaa huomioon. Risteilyn sosioekonomisia vaikutuksia on kuitenkin toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Kaikkien kuljetusmuotojen tavoin myös merenkulku aiheuttaa ympäristöhaittoja. Merenkulku on kuitenkin muita liikennemuotoja ympäristöystävällisempää, sillä suuria lastimääriä pystytään kuljettamaan energiataloudellisesti, mikä puolestaan merkitsee vähemmän päästöjä kuljetettua tavaramäärää kohden. Risteilyliikenteen aiheuttamia haittoja 34 Päästöt ilmaan Alusten pakokaasupäästöt, joiden mukana ilmaan joutuu rikin ja typen oksideja sekä hiilidioksidia, hiilimonoksidia, hiukkasia ja hiilivetyjä Jäähdytysaineet, sammutusaineena käytettävät halonit sekä säiliöalusten lastauksessa ja purkamisessa ilmaan pääsevät haihtuvat orgaaniset yhdisteet Päästöt veteen Öljy- ja kemikaalipäästöt mereen, joko onnettomuuksien seurauksena tai tarkoituksellisesti Kiinteän ja nestemäisen laivajätteen pääseminen veteen Muita ympäristöhaittoja Eliöiden leviäminen uusille alueille painolastiveden mukana tai alusten pohjaan kiinnittyneinä saattavat uhata alkuperäisten luontotyypin tasapainoa Lisääntynyt aallokon muodostus voi lisätä eroosiota herkillä ranta-alueilla Meluhaittojen lisääntyminen Merenkulkua säädellään kansainvälisellä, alueellisella ja paikallisella tasolla. Merenkulun ympäristönsuojelua koskeva kansainvälinen lainsäädäntö perustuu pääosiltaan MARPOL 73/78 -sopimukseen ja sen liitteisiin. Sen mukaisesti Itämeri on erityisalue, jota säätelee Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva suojelusopimus eli Itämeren sopimus. Itämeren sopimus säätelee mm. polttoaineen rikkipitoisuutta, jätevesipäästöjä sekä kiinteiden jätteiden käsittelyä ja päästämistä mereen. EU:ssa on valmisteilla myös alueellisia direktiivejä. Merenkulkua voidaan säädellä myös paikallisesti. Joillakin satamilla on muun muassa polttoainetta ja melua koskevia erityisohjeita ja / tai suosituksia. 35 Merenkulun säätely on tarpeellista, sillä laivaliikenne tuo monenlaisia uhkia merille: ilmansaasteet, meluhaitat, tulokaslajit, myrkkymaalit, jätteet sekä säiliöiden pesusta tai onnettomuuk- 34 Short Sea Promotion Centre, Linand, Silja Line 2004, Kestävän kehityksen raportti 22 : Risteilymatkailun kilpailukykytekijät Itämeren alueella