Luova Etelä-Karjala. - kyselyn raportti. Sisällys. Heini Kähkönen

Transkriptio

1 Luova Etelä-Karjala Heini Kähkönen - kyselyn raportti Sisällys Esipuhe Merkin taustaa Kyselyn vastaajien taustat Luova Etelä-Karjalan tunnettavuus Luova Etelä-Karjalan tulevaisuus Luovien alojen verkostot Etelä-Karjalassa Mitä seuraavaksi? Lähteet Liite: Kyselylomakkeen kysymykset... 22

2 Esipuhe Luova Etelä-Karjala on tehty maakunnan luovien toimijoiden yhteiseksi tunnukseksi. Se kertoo, että tuote tai palvelu on ammattimaisesti tehty ja maakunnasta lähtöisin. Luova Etelä-Karjala rakentuu eteläkarjalaiselle luovuudelle ja osaamiselle. Tunnuksen kehittäminen aloitettiin Etelä- Karjalan Taide ja kulttuuri KUTKA -hankkeessa (Lappeenrannan kaupunki ja TKI-HUMAK Voima) vuonna Kehittämistä on jatkettu edelleen Lappeenrannan teknillisen yliopiston Etelä- Karjala-instituutin Kulttuurikutinaa-hankkeessa vuosina Luova Etelä-Karjala -tunnusta kehitetään eteläkarjalaisten tekijöiden omaan käyttöön siten, että tuotemerkistä tulisi luovien alojen osaajien hallinnoima tunnus ja sen ympärille muodostuisi tekijöiden oma verkosto. Vuoden 2014 aikana Kulttuurikutinaa kehittää tätä ajatellen tunnuksen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta eteenpäin. Jotta tunnus palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla niitä, keitä varten se on kehitetty, Etelä-Karjala-instituutin Kulttuurikutinaa-hanke teki syksyllä 2013 Luova Etelä-Karjala -kyselyn. Kyselyssä selvitettiin sitä mihin suuntaan merkkiä halutaan vietävän ja mitä sen tarkalleen halutaan edustavan. Kyselyssä kartoitettiin myös eteläkarjalaisten luovien tekijöiden verkostojen nykytilaa. Kysely tehtiin sähköisenä Webropol-pohjaisesti ja vastauksia kerättiin myös paperilomakkeella Kulttuurikutinaa-hankkeen tapahtumissa. Kyselyn nettiversion linkkiä jaettiin Kulttuurikutinan sähköpostilistalla eteläkarjalaisille luovien alojen toimijoille. Kyselyyn saatiin 57 vastausta, kiitos kaikille vastaajille! Kyselyn tulokset löytyvät tästä raportista. Tulokset kertovat paljon paitsi Luova Etelä-Karjala -brändistä, myös mielenkiintoisia asioita Etelä-Karjalan luovien alojen toimijoista sekä heidän verkostoistaan. Toivottavasti kyselyn tuloksista on monille iloa! Heini Kähkönen projektikoordinaattori / Kulttuurikutinaa 1

3 1. Merkin taustaa Luova Etelä-Karjala -brändi lanseerattiin ensimmäisen kerran elokuussa 2011 osana Etelä- Karjalan Taide ja kulttuuri KUTKA -hanketta. Brändi lähti liikkeelle ajatuksesta rakentaa Avainlippu-tunnuksen kaltainen eteläkarjalaisten tuotteiden ja palvelujen tunnusmerkki. Logon tunnukselle suunnitteli paikallinen graafinen suunnittelija Mirva Inkilä. Tähän mennessä Luova Etelä-Karjala -brändin alla on järjestetty erilaisia yhteismyyntitapahtumia, näkyvyystempauksia ja verkostoitumismahdollisuuksia. Logoa on ollut esillä paikallisissa tuotteissa ja kaupoissa. Olennaista on, että logolla merkittyyn tuotteeseen tai palveluun liittyy eteläkarjalaista osaamista tai sillä on selvä kytkös maakuntaan ja se on laadultaan ammattilaistasoa. Kyseessä on ainutlaatuinen eteläkarjalainen brändi. Brändi sanana tarkoittaa jonkinlaista lupausta ja mielleyhtymiä. Brändi, imago ja maine ovat toisilleen läheisiä käsitteitä. Luova Etelä-Karjala -brändi kokoaa saman nimikkeen alle monipuolisen luovien alojen tekijöiden kirjon eteläkarjalaista osaamista kuten käsitöitä, kuvataidetta, musiikkia, teatteria, muotoilua, suunnittelua, valokuvausta ja monenlaisia eri aloja, joita yhdistää luovuus. Merkin avulla kuluttajan on helpompi löytää paikalliset, ammattimaisesti tehdyt tuotteet ja palvelut. 2. Kyselyn vastaajien taustat Kyselyn linkkiä lähetettiin syksyn 2013 aikana Kulttuurikutinaa-hankkeen sähköpostilistalla, joka kattaa laajasti luovien alojen toimijoita ympäri Etelä-Karjalan. Kyselyn linkkiä sai myös jakaa vapaasti eteenpäin ja paperista versiota jaettiin hankkeen syksyn 2013 koulutuksissa. Kyselyn kohdeyleisönä olivat nimenomaan eteläkarjalaiset luovien alojen tekijät. Sitä kuka on luovan alan tekijä, ei sen tarkemmin määritelty, vaan määritelmän saivat tehdä vastaajat itse. 2

4 Vastauksia tuli yhteensä 57. Vastaajat olivat taustaltaan monenlaisia. Aloista eniten edustettuina olivat kuvataide (19 % vastaajista) ja käsityöt (16 % vastaajista). Pääosa vastaajista oli päätoimisesti ansiotyössä (35 % vastaajista) tai yrittäjiä (32 % vastaajista). Loput vastaukset jakautuivat tasaisesti eri alojen ja taustojen kesken, mikä osaltaan kuvastaa luovien alojen tekijöiden moninaisuutta. Luovaa alaa sinällään ei ole yksinkertaista määritellä, sillä käsite kattaa sisälleen moninaisen alojen kirjon. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriö (Metsä-Tokila 2013, 9) kuvaa luovien alojen määrittelyä näin: Luovien alojen määrittely on monesta syystä monisäikeinen ja jopa hankala. Luovat alat muuttuvat ja kehittyvät koko ajan, minkä vuoksi mitkään tietyt yksiselitteiset määrittelyt eivät kanna kovin pitkälle. ( ) Joidenkin toimialojen kuulumisesta virallisesti luoviin aloihin on myös eriäviä mielipiteitä, sillä ne eivät välttämättä ole helposti tunnistettavissa luoviksi aloiksi ja ne voisi luokitella muutenkin. Esimerkiksi liikunta- ja elämyspalvelut ovat tällainen kokonaisuus. ( ) Suomessa luovaksi alaksi yleisesti määritellään liiketoiminta, joka synnyttää aineetonta arvoa, esimerkiksi tuotemerkkejä, patentteja tai tekijänoikeuksia. Määritelmää ei tule tulkita väärin, sillä tietenkin luovilla aloilla syntyy myös konkreettisia ja aineellisia tuotteita, esimerkiksi grafiikkaa, taidetta ja käsitöitä. 3

5 12 Mitä luovaa alaa ensisijaisesti edustat? Kuva 1. Mitä luovaa alaa ensisijaisesti edustat? 1. teatteri/tanssi/esittävät taiteet, 2. kirjallisuus, 3. kuvataide, 4. käsityöt, 5. musiikki, 6. video/radio/televisio, 7. valokuvaus, 8. viestintä/mainonta/graafinen suunnittelu, 9. tila/sisustussuunnittelu, 10. tapahtuma/kulttuurituotanto, 11. liikunta/elämys/hyvinvointipalvelut, 12. muotoilu, 13. matkailutuotteet/palvelut, 14. jotain muuta Olen päätoimisesti Kuva 2. Vastaajien tausta 4

6 Luova Etelä-Karjala-kyselyyn tuli vastauksia ympäri Etelä-Karjalan, selvästi eniten edustettuina olivat suurimmat kaupungit Lappeenranta ja Imatra. Maakunnan kunnista Savitaipaleelta, Ruokolahdelta ja Rautjärveltä kyselyyn ei tullut yhtään vastauksia, kaikki muut kunnat olivat edustettuina. Vastaajista selvä enemmistö oli naisia (66 %) ja ikäryhmistä eniten edustettuina olivat vuotiaat. 35 Kotikunta Imatra LPR Lemi Luumäki Parikkala Taipalsaari Maakunnan ulkopuolella Kuva 3. Kotikunta Ikä alle 20 v v v v v. yli 70 v. Kuva 4. Ikä 5

7 3. Luova Etelä-Karjalan tunnettavuus Yleisesti ottaen Luova Etelä-Karjala-tunnus tunnistettiin hyvin kyselyyn vastanneiden kesken, mutta tunnuksen tämän hetkinen tunnettavuus koettiin huonoksi. Tunnuksen olemassaoloa pidettiin tärkeänä. Kyselyyn vastanneet näkivät yhteisöllisyyden ja luovien alojen tekijöiden verkostoitumisen merkittäviksi seikoiksi, joissa on maakunnassa vielä parantamisen varaa. Yhteiset työtilat ja kohtaamispaikat lähes kaikki vastaajat kokivat tarpeellisiksi Etelä-Karjalassa. Luova Etelä-Karjala on minulle ennestään tuttu Luova Etelä-Karjala tunnus on tarpeellinen Luovien alojen verkostot toimivat Etelä-Karjalassa tällä hetkellä hyvin Etelä-Karjalassa on tarvetta luoville tiloille Kuva 5. Luova Etelä-Karjalan nykytila. Oletko samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? 1 = täysin eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = en samaa enkä eri mieltä, 4 = samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä Avoimissa kysymyksissä kysyttiin, minkälainen on Luova Etelä-Karjala -tunnuksen tämän hetkinen tunnettavuus ja maine sekä mitä Luova Etelä-Karjala-tunnus merkitsee vastaajille itselleen. Lähes kaikissa vastauksissa oltiin sitä mieltä, että merkin tunnettavuus luovien alojen ulkopuolella on tällä hetkellä huono. Jotta tunnuksen mainetta voitaisiin rakentaa, merkille toivottiin tarkkoja yhtenäisiä ohjeistuksia siitä, mitä brändi lupaa ja Luova Etelä-Karjala -tunnus edustaa. Huonon tunnettavuuden tällä hetkellä koettiin ilmentävän sitä, että brändillä ei tällä hetkellä ole suurta arvoa. 6

8 Tunnettavuus on heikko ja mainetta ei juuri ole. Syynä pääasiassa merkin epämääräinen käyttö eikä konteksti ole juurikaan selkiytynyt. Hakee paikkaansa, työ kesken, mutta suunta oikea. Tunnettavuus on vielä varmasti asiakkaiden osalta huono, osa toimijoista jo tietää mistä on kyse. Maine tulee vasta tunnettavuuden myötä, joten mainetta tuskin vielä hirveästi on puoleen tai toiseen. En usko suuren yleisön vielä tietävän tästä. Odottaa kukoistustaan eli ei vielä kovin tuttu. Merkin tunnettavuus on huono, koska sitä ei ole saatu esille tarpeeksi. Merkillä tai sen ilmentämällä brändillä ei ole tällä hetkellä suurta arvoa. Kysyttäessä sitä, mitä Luova Etelä-Karjala-merkki edusti vastaajille, vastauksissa korostui paikallisuus ja laatu. Esille nousivat myös sellaiset seikat kuten pienyrittäjyys, paikallisosaaminen, ammattimaisuus, arkinen luovuus, vertaistuki, maakunnan monipuolisuus, yhtenäisyys, yhteistyö, verkosto ja omaperäinen luovuus. Osassa vastauksissa tuotiin esille myös se, että tällä hetkellä merkki ei edusta mitään, kuten: Tällä hetkellä ei vielä mitään, mutta toivottavasti tulevaisuudessa enemmän. ja Tällä hetkellä hyvää ideaa, jolla ei kuitenkaan ole nyt henkilökohtaista merkitystä. 4. Luova Etelä-Karjalan tulevaisuus Tavoitteena on, että Kulttuurikutinaa-hankkeen loppuessa merkki jatkaa elämäänsä hankkeista riippumattomana eteläkarjalaisten luovan alan tekijöiden tunnuksena sekä verkostona. Tätä silmällä pitäen kyselyssä kysyttiin vastaajien mielipidettä kriteeristöön, jolla tunnusta myönnetään sekä mikä voisi olla toimielin, joka tunnuksen pyörittämisestä ja sen myöntämisestä vastaa. Kulttuurikutinaa-hankkeen aikana luovan alan tekijöitä on koottu yhteen pohtimaan Luova Etelä-Karjala-merkin tulevaisuutta ja tapaamisissa esille on nousut merkin mahdollinen maksullisuus. Maksullisuus voisi lisätä brändin uskottavuutta ja maksuilla on mahdollista kattaa nettisivu-, materiaali- yms. kulut, joita brändin ylläpitämisestä syntyy. Tätä varten kyselyssä tiedusteltiin mielipiteitä mahdollisesta maksullisuudesta sekä siitä paljon maksu voisi olla. 7

9 Kulttuurikutinaa -hankkeen aikana Luova Etelä-Karjalan kriteeristö on tiivistetty näin: 1. Paikallisuus: Toimijan (yritys, yhdistys, henkilö) kotipaikka on Etelä-Karjalassa, palvelu tuotetaan ja tuote tehdään tai suunnitellaan pääosin Etelä-Karjalassa. 2. Luovuus: tuote tai palvelu osoittaa taiteellisuutta, innovatiivisuutta tai käsityötaitoa. 3. Ammattimaisuus: Tunnuksen käyttäjällä tai tuotteen tekijällä on y-tunnus tai ammattimainen toiminta on muuten osoitettu (esim. freelancerina tai apurahalla työskentely, osuuskunnassa toimiminen, koulutus yms.). Kriteeristöä kehitetään parhaillaan tekijöiden omista toiveista lähtien. Kysyttäessä mitä kriteerejä Luova Etelä-Karjala -tunnuksella tulisi olla, myös kyselyyn vastanneet olivat yhtä mieltä siitä, että paikallisuus, laatu ja luovuus ovat tärkeitä kriteereitä Mitä kriteerejä toimijan tulisi täyttää Luova Etelä-Karjala-tunnuksen saadakseen? Kuva 6: Mitä kriteerejä toimiijan tulisi täyttää Luova Etelä-Karjala-tunnuksen saadakseen? Jotain muuta -vastauksissa esille nostettiin helposti löydettävyys, eettisyys, ekologisuus, omaleimaisuus ja omaehtoisuus. 8

10 Avoimessa kysymyksessä vastaajilta tiedusteltiin sitä, minkä ja millaisen toimielimen tulisi päättää täyttyvätkö kriteerit, eli ketkä saavat tunnuksen käyttöönsä. Vastauksissa löytyi hajaannusta: osa oli sitä mieltä että toimielimen tulisi muodostua luovien alojen tekijöistä ja osa taas sitä mieltä, että toimielimen tulisi olla ulkopuolinen ja riippumaton, jotta keskinäistä kilpailua tai kateutta ei syntyisi. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin ensimmäisen vaihtoehdon kannalla, eli että merkin käytöstä päättävät sitä käyttävät, eteläkarjalaiset luovien alojen ammattilaiset. Vastauksissa korostui myös toive toimielimen epäbyrokraattisuudesta ja selkeydestä. Yhdistykset ja kankeat toimielimet koettiin hankaliksi ja sen sijaan brändin ympärille muodostettavasta ryhmästä toivottiin matalan kynnyksen selkeää ja löyhää toimijaa, jossa olisi mahdollisimman hyvin edustettuina eri alat sekä ne kaikki tahot, joita tuotemerkki koskettaa kuluttajista tekijöihin. Suurin osa koki sitovan yhdistysmuotoisen toiminnan liian hankalaksi ja aikaa vieväksi. Toimielimessä tulisi olla osaamista luovilta aloilta, yrityspuolelta ja vähittäistavarakaupasta. Toimielimen täytyy toimia ennalta laaditun kriteeristön mukaisesti. Ei ainakaan mikään tunnuksen sisällä toimivien yrittäjien, ettei synny kuppikuntia ja turhaa kyräilyä. Riippumaton raati, jossa on eri alojen edustajia arvioimassa tuotteiden laatua. Liian raskasta raatia ei tarvita, asiakas kertoo kyllä onko kriteeri täyttynyt. Riittävän monitahoinen (tekijät, käyttäjät, myyjät, ostajat), mutta epäbyrokraattinen. Hallitus on aika kankea. Voisikohan tämäkin olla luova toimielin. Sosiaalisen media toimielin? Kulttuuriklubi? Alan asiantuntijoista koostuva toimielin. Ryhmä, jossa on ammatti-ihmisten lisäksi myös ns. maallikoita ja alan tekijöitä. Ei pitäisi asettaa liian korkeita laatuvaatimuksia. Alueen luovien alojen ammattilaisista koostuva ryhmä, jolla on ammatillinen kokemus ja taito tunnistaa laatu. Tuotemerkin maksullisuudesta kysyttäessä maksullisuutta vastaan merkiltä haluttiin ennen kaikkea näkyvyyttä, markkinointiapua, laatutakuuta kuluttajien ostopäätöstä helpottamaan sekä yhteisiä työtiloja ja kohtaamispaikkoja. Varsinkin myynti- ja verkostoitumismahdollisuuksista sekä näkyvyydestä oltiin valmiita maksamaan, jos maksullisuudesta on hyötyä. Sen sijaan pelkästä merkin näkyvyydestä tuotteissa tai nettisivuilla 9

11 ei oltu valmiita maksamaan. Pelkkä logon esilläolo vaikkapa nettisivuilla ilman että brändi lupaa mitään, ei ole tarpeeksi suuri houkutin maksulle. Vuosimaksun suuruudeksi toivottiin euroa. 40 Mitä toivoisit Luova Etelä-Karjala-tunnukselta maksullisuutta vastaan. Valitse kolme tärkeintä kriteeriä Kuva 7: Mitä toivoisit Luova Etelä-Karjala-tunnukselta mahdollista maksullisuutta vastaan? 1. Näkyvyys, 2. Paikalliset myyntitapahtumat, 3. Mahdollisuudet osallistua messuille/isoihin myyntitapahtumiin yhdessä muiden kanssa, 4. Match making tilaisuudet muiden alojen edustajien kanssa, 5. Markkinointi- ja myyntiapu, 6. Koulutus, 7. Laadun tae, joka helpottaa kuluttajan ostopäätöstä (esim. Avainlipun ja Joutsenmerkin tavoin), 8. Verkoston yhteiset nettisivut, 9. Yhteistyömahdollisuudet liiketoiminnassa, 10. Myyntitilaa isoista kauppaketjuista, 11. Myyntitilaa verkostossa mukana olevien kaupoista, 12. Yhteisiä työtiloja ja kohtaamispaikkoja. 10

12 Oletko valmis maksamaan Kyllä Ei Kuva 8: Oletko valmis maksamaan 11

13 Paljon olisit valmis maksamaan Luova Etelä- Karjala-tunnuksen käytöstä vuodessa? 1-10 e e e e e yli 100e en tiedä en mitään Kuva 9: Paljon olisit valmis maksamaan Luova Etelä-Karjala-tunnuksen käytöstä vuodessa? Tähän mennessä Luova Etelä-Karjala-tunnusta on näkynyt pääasiassa erilaisissa konkreettisissa tuotteissa kuten käsitöissä, kirjoissa ja levyissä. Jotta tunnus palvelisi mahdollisimman kattavasti erilaisia luovia aloja Etelä-Karjalassa, kyselyssä kysyttiin sitä, kuinka tunnus ja verkostot voisivat parhaiten tukea palveluita tarjoavia tekijöitä. Vastauksissa nousi esille tunnuksen käyttö omilla nettisivuilla, näkyminen verkoston yhteisillä nettisivuilla, yhteisten palvelupakettien luominen muiden toimijoiden kanssa verkoston kautta, verkostoitumistapahtumat, mainonta, yhteistyömahdollisuudet muiden palveluntuottajien ja tuotevalmistajien kanssa, näkyvyys, tunnettavuuden lisääminen, informaatiolinkkinä toimiminen ja tiedotusapu. Varsinkin näkyvyys, verkostot ja markkinointiapu korostuivat vastauksissa. Esille nostettiin myös ajatus siitä, että tuotteille ja palveluille olisi omat tunnukset ja kriteeristönsä. Toisaalta tällainen kahden merkin rinnakkain toimiminen voisi myös aiheuttaa sekaannusta. 12

14 5. Luovien alojen verkostot Etelä-Karjalassa Luova Etelä-Karjala -brändin eräs tärkeimmistä tavoitteista on koota maakunnan luovan alan tekijöitä yhteen. Suurin osa luovien alojen tekijöistä on pieniä toimijoita, kuten pienyrittäjiä, freelancereita ja apurahalla työskenteleviä tekijöitä, joiden tulonlähde koostuu eri lähteistä. Verkostoituminen tuo mahdollisuuksia tehokkaampaan markkinointiin, vertaistukeen, yhteismyyntiin ja monenlaiseen apuun. Nykyajan tietoverkkojen ja monialaisen luovan talouden ajassa yksin toimiminen on hankalaa ja tätä kautta verkostoituminen on omalla tavallaan itseään ruokkiva ilmiö (ks. esim. Parkkola 2012a ja Parkkola 2012b). Toisaalta verkostoituminen itseisarvona ei ole kenenkään tavoite, vaan verkostoitumisen tulee hyödyttää kaikkia osapuolia toimiakseen. Verkostojen tulee olla mahdollisimman tarpeellisia ja kiinnostavia, jotta sen vaikutusvalta voi kasvaa ja laajeta (Korjonen-Kuusipuro 2011, 16). Jotta Luova Etelä-Karjalasta on mahdollista muodostua aito verkosto, kyselyssä selvitettiin luovien alojen verkostojen nykytilaa Etelä-Karjalassa ja sitä mitä yhteistyökuvioilta toivotaan. Selvästi esille nousi uusien yhteistyökumppaneiden tarve, sillä 72 % kyselyyn osallistuneista vastasi myöntävästi kysymykseen tarvitsetko uusia yhteistyökumppaneita?. Vastaajien verkostot eivät tällä hetkellä ole kovin suuria, sillä suurin osa vastaajista arvioi tekevänsä yhteistyötä säännöllisesti alle viiden toimijan kanssa. 13

15 Kuinka monen yrityksen/yhdistyksen/tekijän kanssa arvioit tekeväsi yhteistyötä (markkinoinnissa, myynnissä, yhteistuotteissa/palveluissa ym.)? alle yli viikoittain päivittäin kuukausittain Kuva 10: Kuinka monen yrityksen/yhdistyksen/tekijän kanssa arvioit tekeväsi yhteistyötä? 50 Tarvitsetko tällä hetkellä uusia yhteistyökumppaneita? Kyllä Ei Kuva 11: Tarvitseko tällä hetkellä uusia yhteistyökumppaneita? 14

16 Kyllä uusia yhteistyökumppaneita kaivanneilta kyselyssä kysyttiin myös, että mihin yhteistyökumppaneita kaivataan. Tässä eniten vastauksia sai monialaisuus sekä myynti ja markkinointi. Verkostoituminen myös oman alan ulkopuolelle nähtiin siis yleisesti tärkeänä asiana. Tämä on ymmärrettävää, sillä nykyaikana juuri mikään ala ei voi toimia vain oman kenttänsä sisällä, vaan lähes kaikkialla tarvitaan erilaista monialaista osaamista. 30 Mihin tarvitset uusia yhteistyökumppaneita? Kuva 12: Mihin tarvitset uusia yhteistyökumppaneita? Selvää on siis, että verkostoja tarvitaan. Mikä sitten estää ja edistää verkostoitumista luovilla aloilla Etelä-Karjalassa? Avoimissa vastauksissa siihen, mikä yhteistyötä estää, esille nousivat ajanpuute, luottamuksen rakentumisen haastavuus, monialaisuuden ongelmat, erilaiset arvomaailmat, kyvyttömyys nähdä yhteistyön hyötyjä, resurssipuute, järjestyneisyys ja muiden 15

17 haluttomuus yhteistyöhön. Varsinkin ajanpuute nousi selvästi esille yhteistyön esteenä. Yhteistyötä edistäviä seikkoja kysyttäessä avoimissa vastauksissa esille nousivat oma aktiivisuus, oma tunnettavuus ja moniammattimaisuus Minkä seikkojen koet tällä hetkellä estävän uusien yhteistyökumppanuuksien syntyä? Kuva 13: Minkä seikkojen koet tällä hetkellä estävän uusien yhteistyökumppanuuksien syntyä? Minkä seikkojen koet tällä hetkellä edistävän uusien yhteistyökumppanuuksien syntyä? Kuva 14: Minkä seikkojen koet tällä hetkellä edistävän uusien yhteistyökumppanuuksien syntyä? 16

18 Avoimella kysymyksellä Luova Etelä-Karjala-kyselyssä kysyttiin mitä hyötyjä ja haittoja verkostoitumisessa nähdään. Pääosin verkostoituminen nähtiin vain hyvänä asiana. Verkostojen kerrottiin tarjoavan uusia asiakkaita, kontakteja oman alan ulkopuolelle, uusia näkökulmia, toimintatapoja ja ideoita, apua, vertaistukea, näkyvyyttä ja lisäresursseja. Kaikki vastaajat näkivät verkostoissa mukana olemisessa hyviä asioita. Kuitenkin verkostoissa nähtiin myös uhkia, kuten ajanhukka, kateus, luottamuspula ja töiden jakautuminen epätasaisesti yhteistyötä tehtäessä. Varsinkin ajanmenetyksen vaara nousi useissa vastauksissa esille: verkostoja ei haluta vain verkostoissa mukana olemisen ilosta, vaan niistä on oltava aidosti hyötyä kaikille mukana olijoille. Haittoja tuskin on tai ainakaan ne eivät ole merkittäviä. Verkostoituminen tukee liiketoimintaa, varsinkin luovilla aloilla. Ilman sitä toimiminen oli todella haastavaa On paljon verkostoja, joista ei ole todellista hyötyä niissä toimijoille. Luovasta Etelä- Karjalasta ei saa tulla tällainen paperiluomus. Synergia on parasta energiaa. Verkostoitumisen kääntöpuolena on ne, jotka eivät sopeudu joukkoon. He jäävät ulkopuolelle joko tahtoen tai vasten tahtoaan. Verkostoituminen tuo lisää ja saa uusia ideoita, toimintatapoja sekä vertaistukea omaan työhön. Verkostoituminen myös oman alan ulkopuolisten tekijöiden kanssa on hyvin hedelmällistä. Itse näen verkostoitumisen asiakkaan näkökulmasta ja vain vetovoimaa lisäävänä. Verkostoitumisen pitää johtaa johonkin, muuten käyntikorttien keräilyllä ei ole suurta hyötyä Verkostoituminen luo uutta kasvupohjaa uusyhteisölliselle kaupunkikulttuurin tuotannolle. Joukossa tyhmyys tiivistyy luovuudeksi. Yhteen puhallettu on aina paljon enemmän kuin yksin puurrettu. Haittoina tulee joskus epätoivotut kontaktit, jotka tavoittelevat vain omaa etua muiden kustannuksella. Lopuksi kyselyssä pyydettiin esittämään mielipiteitä erinäisiin väittämiin liittyen luovien alojen toimintamahdollisuuksiin Etelä-Karjalassa ja toimijoiden verkostoitumiseen. Vastauksista selvisi, että suurin osa vastaajista luottaa yhteistyökumppaneihinsa. Yhteismyynti sen sijaan jakoi vastaajia: reilu kolmannes oli sitä mieltä että yhteismyynti toimii tällä hetkellä omalla alalla, mutta loput olivat joko eri mieltä tai eivät olleet kumpaakaan mieltä. Harva vastaajista koki tekijänoikeuskysymysten hankaloittavan yhteistyön tekemistä ja suurin osa koki tarvitsevansa lisätukea, mutta resursseja tai aikaa lisätuen hakemiseen ei ole. 17

19 Selvästi enemmistö vastaajista oli kiinnostunut myymään erilaisille yrityksille palveluita tai tuotteitaan (esimerkiksi liikelahjojen muodossa), mutta potentiaalisten asiakkaiden löytäminen jakoi vastauksia. Osa tietää, mistä potentiaaliset asiakkaat löytyvät ja osa ei. Samoin resurssit oman liiketoiminnan tai elinkeinon harjoittamiseen jakoivat vastaajia: osalla riittää resurssit riittävät hyvin, mutta toisaalta isolla osalla eivät. Talouteen liittyvissä ongelmissa suurin osa vastaajista tiesi, kenen puoleen kääntyisivät ja selvä enemmistö piti kontakteja luovien alojen ulkopuolelle tärkeänä. Suurimman osan mielestäni luovissa aloissa on maakunnassa paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, mikä on luonnollista kun vastaajat koostuivat luovien alojen tekijöistä. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että luovista aloista puhuminen ei ole liian kaupallista. Vastaajien verkostojen nähtiin sijaitsevan enimmäkseen Etelä-Karjalassa ja koko maakunnan kattavaa verkostoitumista enemmistö piti tärkeänä. Selvää on siis, että vastaajilla on yleisesti halua verkostoitumiseen oman alan ja muiden alojen tekijöiden kanssa sekä uudenlaisten liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen esimerkiksi liikelahjojen muodossa. Hajaannusta löytyi siinä, kuinka paljon tukea ja apua tällä hetkellä tekijät kokivat saavansa ja paljon lisää tarvitaan. Nämä seikat riippuvat varmasti paljon tekijöiden toimialasta ja toiminnan laajuudesta. Jatkossa olisi hyvä selvittää tarkemmin sitä, minkälaiselle tuelle on tarvetta, ja mitä apua verkostoilta halutaan, jotta luovia tekijöitä voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. 18

20 Oletko samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Täysin eri mieltä Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Luotan yhteistyökumppaneihini 0 % 2 % 19 % 53 % 26 % Yhteismyynti toimii alallani 7 % 19 % 30 % 35 % 9 % Pelkään tekijänoikeuksieni kärsivän 33 % 28 % 26 % 7 % 5 % yhteistyöstä Tarvitsen työssäni/liiketoiminnassani lisätukea, 9 % 14 % 32 % 23 % 23 % mutta aikani/resurssini eivät riitä tuen hakemiseen Olen kiinnostunut myymään yrityksille 0 % 5 % 25 % 12 % 58 % tuotteitani/palveluitani (esim. liikelahjat) Myisin palveluitani/tuotteina mielelläni eri 4 % 16 % 30 % 35 % 16 % tahoille, mutta en tiedä mistä löytää potentiaalisia asiakkaita Omat resurssini riittävät 12 % 26 % 33 % 23 % 5 % liiketoimintani/elinkeinoni harjoittamiseen hyvin tällä hetkellä Tiedän mistä hakea apua talousasioissa kun 10 % 9 % 35 % 33 % 12 % avulle on tarvetta En tarvitse kontakteja oman alani ulkopuolelle 49 % 26 % 18 % 4 % 4 % Luovissa aloissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia Etelä-Karjalassa Puhe luovista aloista on nykyään liian kaupallista ja tämä vahingoittaa taiteen tekemistä Omat verkostoni sijaitsevat pääasiassa Etelä- Karjalan ulkopuolella Pidän koko maakunnan kattavia verkostoja tärkeänä asiana Minua kiinnostaa lähinnä kotikuntani sisällä verkostoituminen Taulukko 1: Oletko samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? 0 % 0 % 14 % 23 % 63 % 35 % 30 % 25 % 5 % 5 % 16 % 25 % 35 % 16 % 9 % 2 % 0 % 12 % 46 % 40 % 30 % 30 % 28 % 5 % 7 % 19

21 6. Mitä seuraavaksi? Yhteen puhallettu on aina paljon enemmän kuin yksin puurrettu todettiin yhdessä kyselyn vastauksista. Kuitenkaan yhdessä tekeminen ilman mitään tavoitetta voi jäädä helposti turhaksi aikasyöpöksi. Luova Etelä-Karjala -verkosto halutaan rakentaa tekijöistä käsin, jotta siitä olisi luovien alojen tekijöille aidosti hyötyä. Tätä silmällä pitäen tämä kysely on toteutettu ja Kulttuurikutinaa jatkaa vuoden 2014 eteläkarjalaisten luovien tekijöiden kokoamista yhteen. Vuoden aikana järjestetään tapaamisia, koulutuksia, yhteismyyntimahdollisuuksia ja tapahtumia, joissa Luova Etelä-Karjalaa tehdään tutuksi luoville tekijöille sekä kuluttajille. Brändin ympärille koottavaa toimielintä kootaan kasaan. Esille on tuotu sellaisia ideoita kuin että toimielin muodostuisi jonkun jo olemassa olevan yhdistyksen päälle tai että muodostettaisiin oma vapaamuotoinen toimija. Mukana olo voi olla maksullista, jotta mahdolliset kulut voidaan kattaa. Maksun tulee kuitenkin olla pieni, jotta maksullisuus ei sulje liikaa tekijöitä brändin ulkopuolelle. Matkailu on vahvasti nouseva ala Etelä-Karjalassa ja usein turistit kaipaavat paikallisia matkamuistoja. Myös paikalliset haluavat löytää palveluja ja tuotteita läheltä. Luova Etelä- Karjala voi parhaillaan olla tällainen näkyvä tunnus, joka osoittaa palvelun tai tuotteen paikalliseksi ja laadukkaaksi. Ensimmäisenä askeleena yhteisessä näkyvyydessä Kulttuurikutinaa-hanke julkaisee vuonna 2014 Luova Etelä-Karjala-nettisivut, joista löytyy tietoa brändistä sekä siinä mukana olevista toimijoista. Sivut toteutetaan suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Sivuille on listattu tiedot kaikista niistä toimijoista, jotka ovat mukana verkostossa ja käyttävät merkkiä, jotta paikalliset tekijät on helppo löytää. Luoville tekijöille esille tulevat myös ohjeet, kuinka verkostoon voi liittyä. Sivuille tulee brändin kriteerit, jotta kuluttaja tietää mitä ostaa valitessaan Luova Etelä-Karjala-merkin sisältävän tuotteen tai palvelun. Kriteeristö tiivistyy neljään seikkaan: paikallisuus, luovuus, laatu ja ammattimaisuus. 20

22 Lähteet Korjonen-Kuusipuro, Kristiina Samaa seittiä kutomaan. Visuaalisten alojen ammattitaiteilijoiden verkostoitumisedellytykset Kaakkois-Suomessa. Etelä-Karjala-instituutti, raportti 16. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Metsä-Tokila, Timo Luovat alat. Toimintaraportti 7/2013. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu. Parkkola, Timo 2012a. Lupa sotkeutua. Johdantoa luovan talouden verkonsilmiin. Teoksessa Timo Parkkola (toim.): Tilaa verkostoille! Luovan talouden verkostojen määritelmiä ja solmukohtia, s Humanistininen ammattikorkeakoulu. Parkkola, Timo 2012b. Entä jos mä vaan haluun olla kaikkien kanssa? Verkosto, tila, klusteri, mosaiikki, luovuus. Teoksessa Timo Parkkola (toim.): Tilaa verkostoille! Luovan talouden verkostojen määritelmiä ja solmukohtia, s Humanistininen ammattikorkeakoulu. 21

23 Liite: Kyselylomakkeen kysymykset Taustatiedot 1. Mitä alaa ensisijaisesti edustat? a. teatteri/tanssi/esittävät taiteet b. kirjallisuus c. kuvataide d. käsityöt e. musiikki f. video/radio/televisio g. valokuvaus h. viestintä/mainonta/graafinen suunnittelu i. tila/sisustussuunnittelu j. tapahtuma/kulttuurituotanto k. liikunta/elämys/hyvinvointipalvelut l. muotoilu m. matkailutuotteet/palvelut n. jotain muuta, mitä? 2. Oletko päätoimisesti... a. ansiotyössä b. yrittäjä c. apurahalla työskentelevä d. freelancer e. työtön f. opiskelija g. eläkeläinen h. jotain muuta, mitä? 22

24 Taustatiedot 3. Kotikunta: 4. Sukupuoli a. Nainen b. Mies 5. Ikä a. alle 20 b c d e f. yli 70 23

25 Luova Etelä-Karjala 6. Oletko samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? (1= täysin eri mieltä, 2= eri mieltä, 3= en samaa enkä eri mieltä, 4 = samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) Luova Etelä-Karjala-tunnus on minulle ennestään tuttu Luova Etelä-Karjala-tunnus on minusta tarpeellinen Luovien alojen verkostot toimivat hyvin Etelä-Karjalassa tällä hetkellä Etelä-Karjalassa on tarvetta luoville tiloille (esimerkiksi yhteisille työtiloille ja kohtaamispaikoille) Minkälainen on mielestäsi Luova Etelä-Karjala-merkin tämän hetkinen tunnettavuus ja maine? 8. Mitä Luova Etelä-Karjala-merkki edustaa sinulle? 9. Mitä kriteereitä toimijan tulisi täyttää Luova Etelä-Karjala-tunnuksen saadakseen? a. paikallisuus b. ammattimaisuus c. päätoimisuus d. laatu e. tuotteiden tasainen saatavuus f. luovuus g.ei mitään näistä h. muuta, mitä? 10. Minkä ja millaisen toimielimen tulisi päättää täyttyvätkö kriteerit? 24

26 11. Mitä toivoisit Luova Etelä-Karjala-tunnukselta mahdollista maksullisuutta vastaan? Valitse kolme tärkeintä kriteeriä. a. Näkyvyys b. Paikalliset yhteismyyntitapahtumat c. Mahdollisuudet osallistua messuille/isoihin myyntitapahtumiin yhdessä muiden kanssa d. Match making-tilaisuudet muiden alojen edustajien kanssa e. Markkinointi- ja myyntiapu f. Koulutus g. Laadun tae, joka helpottaa kuluttajan ostopäätöstä (esim. Avainlipun ja Joutsenmerkin tavoin) h. Verkoston yhteiset nettisivut i. Yhteistyömahdollisuudet liiketoiminnassa j. Myyntitilaa isoista kauppaketjuista k. Myyntitilaa verkostossa mukana olevien kaupoista l. Yhteisiä työtiloja ja kohtaamispaikkoja m. Muuta, mitä? 12. Olisitko valmis maksamaan... näkyvyydestä Luova Etelä-Karjala-nettisivuilla? tunnuksen näkymisestä tuotteissasi tai palveluissasi? Kyllä Ei tunnuksen näkymisesta nettisivuillasi? yhteisistä myyntitapahtumista? kuulumisesta Luova Etelä-Karjala-yhteistyöverkostoon? 25

27 13. Kuinka paljon olisit valmis maksamaan Luova Etelä-Karjala-tunnuksen käytöstä vuodessa? a b c d e f. yli 100 g. en tiedä h. en ole valmis maksamaan tunnuksen käytöstä 14. Jos myyt pääasiassa palveluita, miten Luova Etelä-Karjala-tunnus ja verkosto voisivat parhaiten tukea toimintaasi? Verkostot 15. Kuinka monen yrityksen/yhdistyksen/tekijän kanssa arvioit tekeväsi yhteistyötä (markkinoinnissa, myynnissä, yhteistuotteissa/palveluissa ym.) viikoittain? alle yli 20 päivittäin? kuukausittain? 16. Tarvitsetko tällä hetkellä uusia yhteistyökumppaneita? a. Kyllä b. Ei 26

28 17. Jos vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, mihin tarvitset uusia yhteistyökumppaneita? a. Myynti/markkinointi b. Tuotteiden/palvelujen paketointi (yhteismarkkinointi) c. Vertaistuki d. Apu talousasioissa (kirjanpito, verotus ym.) e. Monialaisuus (yhteistyö luovien alojen ulkopuolelle) f. Muuta, mitä? 18. Minkä seikkojen koet tällä hetkellä estävän uusien yhteistyökumppanuuksien syntyä? a. maantieteellinen sijainti b. toimiala c. omat verkostot d. oma tunnettavuus e. tekijänoikeuskysymykset f. uusille kumppanuuksille ei ole tarvetta g. muuta, mitä? 19. Entä minkä seikkojen koet tällä hetkellä edistävän uusien yhteistyökumppanuuksien syntyä? a. maantieteellinen sijainti b. toimiala c. omat verkostot d. oma tunnettavuus e. tarve uusille yhteistyökuvioille f. muuta, mitä? 20. Mitä hyötyjä ja haittoja näet verkostoitumisessa? 27

29 21. Oletko samaa mieltä olet seuraavien väitteiden kanssa? (1= täysin eri mieltä, 2= eri mieltä, 3= en samaa enkä eri mieltä, 4 = samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) Luotan yhteistyökumppaneihini Yhteismyynti toimii alallani Pelkään tekijänoikeuksieni kärsivän yhteistyöstä Tarvitsen työssäni/liiketoiminnassani lisätukea, mutta aikani/resurssini eivät riitä tuen hakemiseen Olen kiinnostunut myymään yrityksille tuotteitani/palveluitani (esim. liikelahjat) Myisin palveluitani/tuotteitani mielelläni eri tahoille, mutta en tiedä mistä löytää potentiaalisia asiakkaita Omat resurssini riittävät liiketoimintani/elinkeinoni harjoittamiseen hyvin tällä hetkellä Tiedän mistä hakea apua talousasioissa kun avulle on tarvetta En tarvitse uusia kontakteja oman alani ulkopuolelle Luovissa aloissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia Etelä-Karjalassa Puhe luovista aloista on nykyään liian kaupallista ja tämä vahingoittaa taiteen tekemistä Omat verkostoni sijaitsevat pääasiassa Etelä-Karjalan ulkopuolella Pidän koko maakunnan kattavia verkostoja tärkeänä asiana Minua kiinnostaa lähinnä oman kotikuntani sisällä verkostoituminen 28

30 22. Minkä teeman koulutuksia toivoisit Etelä-Karjalaan luovien alojen toimijoille? (valitse yksi tärkein) a. myynti ja markkinointi b. talousosaaminen c. tarinallistaminen d. tuotteistaminen e. viestintä f. esiintyminen g. hinnoittelu h. yrityksen/toiminimen perustaminen i. rahoitusten haku j. tekijänoikeudet k. en koe että koulutuksille on tarvetta l. jotain muuta, mitä? 23. Vapaa sana (toiveita Luova Etelä-Karjala-tunnuksen suhteen, terveisiä Kulttuurikutinaa-hankkeelle, kommentteja kyselystä ym.) 24. Jos haluat olla mukana Luova Etelä-Karjalan kehittämisessä ja mahdollisesti tunnuksen ympärille muodostettavassa toimielimessä, voit jättää yhteystietosi tähän. Yhteystietoja ei yhdistetä vastauksiin ja kysely käsitellään nimettömästi. Jätä sähköpostiosoitteesi tähän myös jos haluat Kulttuurikutinan sähköpostilistalle etkä sillä vielä ole. 29