Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry JÄSENLEHTI TALVI 2010/2011

Transkriptio

1 KUNTIEN Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry JÄSENLEHTI TALVI 2010/2011

2 PIRKKALA PUH , FAX , VANTAA PUH , FAX TUTUSTU HITACHIN PYÖRÄKUORMAAJAMALLISTOON OSOITTEESSA KAIVUKONEEN LAATU JA KÄYTTÖVARMUUS. MYÖS PYÖRÄKUORMAAJISSA. JO VUOSIA HITACHI-KAIVUKONEET OVAT OLLEET SUUNNANNÄYTTÄJIÄ. SAMA LAATU JA KÄYTTÖVARMUUS OVAT KANTAVINA VOIMINA NYT MYÖS PYÖRÄKUORMAAJISSA, MYYNTI: Tampere: Pekka Karti Tampere, Pori ja Keski-Suomi: Jari Järvensivu Vantaa, Kymenlaakso,Etelä-Karjala: Tarmo Jelonen Vantaa: Juha Myötämäki Seinäjoki: Jouko Salomäki Turku: Jarkko Turvanen Rovaniemi ja Oulu: Raimo Arkimo Oulu: Aarne Halmetoja HITACHI ZW180PL Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry Hallinto- ja yhteystiedot 2011 Puheenjohtaja Markku Järvenpää Lautasillantie RUTALAHTI t k markku.jarvenpaa@jenergia.fi I-varapuheenjohtaja Majaisäntä Petri Pucilowski Miilukatu KUOPIO mp KRI-lomamajaasiat petri.pucilowski@kuopio.fi Varajäsen: Pirjo Tarvainen II-varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen Matti Lantta Hirsipolku KOTKA mp matti.lantta@kotka.fi Varajäsen: Hannu Kervinen Sihteeri, tiedottaja Hallituksen jäsen Heikki Tuominen Kaikutie PORI kri t (02) fax t heikki.tuominen@pori.fi, tiedottaja@kri.fi Varajäsen: Tarja Arvonen Rahastonhoitaja Hallituksen jäsen Ilkka Parviainen Hovitie 14 B VANTAA t/k ilkka.parviainen@kolumbus.fi Varajäsen: Paula Laitinen Hallituksen jäsen Eino Rajakangas Suokukkakuja OULU mp eino.rajakangas@ouka.fi Varajäsen: Jussi Joutsimies Hallituksen jäsen Jorma Kaukovalta Havukoskenkatu 3 K VANTAA (09) t (09) fax mp jorma.kaukovalta@hel.fi Varajäsen: Vuokko Uusikangas Hallituksen jäsen Pekka Hirvonen Pajapellontie LAPUA (06) t mp (06) fax pekka.hirvonen@ilmajoki.fi Varajäsen: Mikko Huhtala Hallituksen jäsen Hannu Kittelä Itäkatu 2 A LAHTI (03) t (03) fax mp t/k hannu.kittela@lahti.fi Varajäsen: Heikki Forsström Hallituksen jäsen Hannu Kiiveri Särkiniementie LIEVESTUORE t (014) t k hannu.kiiveri@laukaa.fi Varajäsen: Martti Vesander Hallituksen jäsen Jouko Valo Muurjoentie HEINOLA t k jouko.valo@hollola.fi Varajäsen: Antero Veteli Hallituksen jäsen Jouko Toivonen Tervakukankuja KANGASALA t k jouko.toivonen@tampere.fi Varajäsen: Erkki Salopino Hallituksen jäsen Pauli Volotinen Kuusikallionkuja 3 D ESPOO (09) t mp pauli.volotinen@espoo.fi Varajäsen: Pentti Isomäki Hallituksen jäsen Auno Mommo Karhunkaatajantie 5 D ROVANIEMI t k auno.mommo@rovaniemi.fi Varajäsen: Risto Ruumensaari Hallituksen jäsen Raimo Widell Viinamäenkatu TURKU (02) t (02) k mp raimo.widell@turku.fi Varajäsen: Pekka Louhi Hallituksen jäsen Leif Wilenius Neulapadontie 10 B HELSINKI (09) t (09) k mp (09) fax leif.wilenius@hel.fi Varajäsen: Heikki Nieminen Hallituksen jäsen Unto Äijö Lepolankatu LAPPEENRANTA t k (05) fax unto.aijo@lappeenranta.fi Varajäsen: Jukka Mononen Hallituksen työryhmät vuodelle 2011 Edunvalvontatyöryhmä: Leif Wilenius pj, Hannu Kittelä, Pekka Hirvonen, Jouko Toivonen, Eino Rajakangas, Hannu Kiiveri. Järjestötyöryhmä: Jorma Kaukovalta pj, Auno Mommo, Heikki Tuominen, Petri Pucilowski, Pauli Volotinen. Taloustyöryhmä: Raimo Widell pj, Unto Äijö, Ilkka Parviainen, Matti Lantta, Jouko Valo. Postiosoite: KRI ry Lautasillantie 22, RUTALAHTI Laskutusosoite: KRI ry, Ilkka Parviainen Hovitie 14 B, VANTAA Pankkiyhteys: NORDEA Internet: palautteet: palaute@kri.fi Y-tunnus: Yhdistysrekisterinumero: Osoitteenmuutokset / jäsenrekisterin ylläpito: jäsenpalvelu@ktk-ry.fi, puhelin , KTK Jäsenpalvelu, Rautatieläisenkatu 6, HELSINKI Tässä numerossa Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan palsta 6 Paikallisyhdistykset yhteystietoineen 7 Seutukunnat avuksi taantumaan 9 KTK:n jäsenedut ja -palvelut Ansiosidonnainen työttömyysturva ja muut etuudet 14 Liittokokous Toimintasuunnitelma KRI:n Seniorikerho tiedottaa 19 * * * Viitaniemen pintavesilaitoksella otsonointi parantaa veden ominaisuuksia 20 Veden laatu paranee Jyväskylässä 23 Hyxo Oy toimitti uudet otsonaattorit 25 Pintaveden puhdistus Jyväskylän Energialla 27 Kuopiolaisten olohuone toivottaa vieraatkin tervetulleeksi 28 Porin uimahallin aurinkoenergiajärjestelmien asennus lähestyy 31 Jaettu puhdistamo, jaettu urakka 33 Säästöjä pitää syntyä, mutta minkälaisilla kustannuksilla 35 Vaihtoehtoisia malleja palvelun tuottamiseen 37 * * * Opintomatka: Pietari, Venäjä 40 KRI:n opintomatkat 47 Stressiloma Kotaportissa 47 KRI-lomamajat 48 * * * Yhteistyökumppaneita aasta ööhön 54 KRI-LEHTI: TALVI 2010/2011 Päätoimittaja Heikki Tuominen Kansikuva Opintomatkalla Pietarissa. Kuva: Heikki Tuominen. Ilmoitukset Ari Ahvonen, puh Taitto Vitale Ay / Taina Leino Painopaikka Foxoffset Oy, Helsinki 3

3 PÄÄKIRJOITUS Heikki Tuominen KRI ry:n sihteeri, päätoimittaja Opintomatkailu avartaa myös ammatillisesti Olen henkilökohtaisesti saanut olla mukana liittomme opintomatkoilla vuodesta 2004, jolloin rivijäsenenä vielä tutustuin toimintaan ja toimijoihin. Vuodesta 2005 lähtien olen toiminut opintomatkojen valmistelijana ja matkanjohtajana, kohteina Rooma, Azorit, Barcelona, Zurich, Reykjavik ja viimeisimpänä Pietari. Matkoilla olen saanut tutustua erilaisiin kohteisiin, kulttuureihin ja mukaviin ihmisiin. Kommelluksia ei juuri ole sattunut teidän kanssanne on helppo matkustaa ja ystäväverkko laajenee vuosi vuodelta. Mieleenpainuvimmat matkat ovat ollet Portugalin Azorit sekä Barcelona molempiin tekisi mieli palata uudelleen. Erikoisin kohde oli ehkäpä Reykjavik. Mukavinta olisi toki matkustaa jos voisimme aina ottaa myös seuralaisen mukaan, mutta ryhmäkoon kasvaessa yli 25 henkilön alkaa järjestelyissä olla ongelmia, ja opintomatkan tarkoitus pyrkii unohtumaan. Tärkeää silti olisi myös sitä kotiväkeäkin aina joskus tutustuttaa missä porukassa ja millä reissuilla sitä liikutaan. Vuodelle 2011 on esitetty oikeastaan kolmea kohdetta, Lontoo, Amsterdam ja kestosuosikki New York. Puola on myös matkakohteena kovassa nousussa, mutta siellähän KRI on jo käväissyt. Henkilökohtaisesti Ateenakin kiinnostaisi. Nyt tarvitaankin Teidän apuanne, päätös matkakohteesta on Teidän. Mikähän olisi vuoden 2011 opintomatkakohde? Tehkääpä ehdotuksia vaikka internetin kautta, siellä kanava toimii. Matkakohde pitää valita viimeistään helmikuussa, jos alkusyksyllä aikoo ryhmän saada liikkeelle. Matkoja hiotaan ja järjestellään ainakin puoli vuotta. Palautepostissa voi esittää muitakin ideoita, välitämme viestit tarvittaessa eteenpäin. Toki minulle voi soittaa, tekstailla ja lähetellä sähköpostiakin facebookista ette minua ihan vielä löydä. Tähän vuoden 2010 jäsenlehteen ei jäsenistöltä saatu kirjoituksia, mutta toivomme aktivoitumista myös kirjoitteluun. Pelkkää mainoslehteä meidän ei kannattane julkaista. Kunnon talvea, ja sitä seuraavaa pitkää veneilykesää odotellessa. Heikki Tuominen Kuntien rakennusmestarit ja-insinöörit AMK KRI ry toivottaa jäsenille ja lehtemme lukijoille Onnellista Uutta Vuotta

4 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Markku Järvenpää Kuntien Rakennusmestarit ja -insinöörit KRI AMK ry täytti tänä vuonna 65 vuotta, nykyisen mittapuun mukaan yhdistys lähestyy eläkeikää mutta tuntuu siltä, että yhä nuoremmat täyttävät 65 vuotta! Ollessani lapsi, mietittiin mitä 50-vuotiaalle voi viedä lahjaksi; joko keinutuoli tai kävelykeppi. Nykyään ei tarjota keinutuolia tai kävelykeppiä 70-vuotiaallekaan. Järjestöelämässä 65 vuotta ei ole mikään eläkeiän merkki, vaan se on Puheenjohtaja Pietarissa. enemmänkin arvo, mikä nostaa ao. järjestön kunnioitusta muilta tahoilta ja se vaatii myös meidän jäseniltä sekä toimijoilta oman arvomme korostamista. Arvostus ei synny itsestään vaan se tulee toiminnasta ja yrityksestä ottaa esille oikeita ja meille tärkeitä asioita, unohtamatta muita ympärillämme toimivia Työnantajien halu nostaa eläkeikää yhä korkeammaksi perustuu kaiketi siihen, että ei tarvitsisi maksaa eläkkeitä niin pitkää aikaa, kun pidetään ihmiset pitkään töissä. Mutta meillä kaikilla on vain yksi elämä ja pitäisi sitä olla muutakin kuin työ! Mielestäni eläkeiän nostamiseen ei ole suoranaista tarvetta, tällä hetkellä se on riittävän joustava, vuotta. Pitkien työurien lisäksi pitäisi keskittyä entistä enemmän nuorten koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, koska osa nuorisosta on valitettavasti kouluallergisia ja mikään ei kiinnosta ei ainakaan työ! Hyvä sosiaaliturvamme mahdollistaa kohtuullisen toimeentulon ilman työtä. Avustuksia saadakseen pitäisi olla todella niiden tarpeessa, eikä korvausta pitäisi mielestäni antaa ilman vastiketta. Kaikki työ on arvokasta myös esimerkiksi palvelualat ja siitä pitää saada kunnon korvaus. Edelleenkin koulutuspolitiikassa pitäisi kehittää sellaista osaamista mikä edesauttaisi ihmisiä tekemään oikeita ammatinvalintoja. Tämän vuoden joulukuussa, itse asiassa ensi kuussa valmistuvat ensimmäiset RAKENNUSMESTARIT, me nykyiset rakennusmestarit olemme todistustemme mukaan teknikoita. Itse valmistuin 1974 Seinäjoelta, silloinen rehtorimme Pentti Uusi-Kauppila mainitsi saman asian vaikka todistuksessanne lukee teknikko, ylennän teidät rakennusmestareiksi ja me olimme ylpeitä tästä nimityksestä. Nyt valmistuvat rakennusmestarit ovat valikoitua väkeä, niin kuin oli ennenkin. Vain noin joka viides kahdeksas pyrkineistä pääsi opiskelemaan rakennusmestarikoulutukseen. Kiinnostus koulutukseen on jatkunut edelleenkin, uusia koulutuspaikkakuntia ovat ensi vuonna ainakin Vaasa ja Seinäjoki. Suurin osa valmistuvista mestareista valmistuu talopuolelta, jossa tarve on ollut huutava jo monia vuosia. Itse olen toivonut infrapuolen koulutuksen lisäämistä, koska saman- lainen tarve on myös siellä. Tiedusteltuani asiaa, sain vastaukseksi, että infrapuolelle ei löydy opettajia ilmeisesti opettajan ammatti ei houkuttele tänä päivänä jo palkkauksenkin takia. Oli mielenkiintoista kuunnella ET:n toimitusjohtajaa vuosi sitten syksyllä, kun hän kertoi, että hänkin on ollut tekemässä päätöstä teknikkokoulutuksen lopettamisesta, mutta katuu nyt sitä päätöstä. Työnantajilla oli liian suuret odotukset koulutustason nostamisesta ja sen vaikutuksesta työmarkkinoilla. Aika pian huomattiin, että käytännön työnjohtotaitoisia mestareita kaivataan insinöörien rinnalle. Kuntien Rakennusmestarit ja -insinöörit KRI AMK ry piti liittokokouksen Jyväskylässä , edellisestä kokouksesta Jyväskylässä oli kulunut aikaa tasan kaksikymmentä vuotta. Perjantaina esittelin 15 jäsenelle Vuonteen tekopohjavesilaitoksen Laukaassa. Vuonteen laitos on ainut tekopohjavesilaitos, jossa vesi imeytetään maahan sadettamalla. Mukana olleet kiittivät esittelystä ja toivoivat, että tulevaisuudessa olisi samanlaisia työmaakäyntejä liittokokouksien yhteydessä. Aika yllättävää Jyväskylän kokouksessa oli se, että myös eläkeläisiä oli paljon mukana, mutta heillä olikin yhdistetty kokous- ja virkistysmatka. Veteraanit olivat menossa pohjoisen hangille ensilumenleirille. Liittokokouksessa liiton korkeimman huomionosoituksen viirin saivat Tauno Hill Mustasaaresta (työelämässä Ilmajoella) ja Heikki Kurki Savonlinnasta. Jyväskylän kaupungin tervehdyksen kokoukseen toi Kauko Isomäki, rakennus- ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja, joka värikkäällä tavalla esitteli Jyväskylän tulevia haasteita ja kehitysnäkymiä. Ja niitä riittää, eihän muuten tapahdu kehitystä ja kasvua. Uusi Jyväskylä on jatkanut kehittymistään samalla tavoin kuin vanha Jyväskyläkin kasvoi, nyt voi pullistella uudella tavalla kun on taas lääniä mihin rakentaa. Muistakaa nettisivumme josta saatte ajantasaista tietoa yhdistyksen toiminnasta. Hyvän Joulun odotusta itse kullekin lukijalle ja koko jäsenkunnallemme, ensi vuoteen uusin kujein ja miettein, uusillakin ajatuksilla! Markku Järvenpää, puheenjohtaja Paikallisyhdistykset ja yhdistysten yhteystiedot Helsingin Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno Puheenjohtaja Vuokko Uusikangas, Nikunmäentie 2 H 16, ESPOO gsm 050O , vuokko.uusikangas@hel.fi Sihteeri: Jorma Kaukovalta, Havukoskenkatu 3 K 47, VANTAA gsm , jorma.kaukovalta@hel.fi Espoon Kunnallinen Rakennusmestariyhdistys ry, rno Puheenjohtaja: Pauli Volotinen, Kuusikallionkuja 3 D 56, ESPOO gsm , pauli.volotinen@espoo.fi Sihteeri: Päivi Vänttinen, Lähdekedontie 7, NUMMELA gsm , paivi.vanttinen@espoo.fi Vantaan Kunnallisrakennusmestarit ry, rno Puheenjohtaja: Juhani Karakorpi, Munkkiniemen puistotie 10 b 25, HELSINKI, gsm , juhani.karakorpi@vantaa.fi Sihteeri: Jorma Häkkinen, Knaapinkuja 5 C 23, VANTAA gsm , jorma.hakkinen@vantaa.fi Turun Kunnallisrakennusmestarit ry, rno Puheenjohtaja: Raimo Widell, Viinamäenkatu 2, TURKU gsm , raimo.widell@turku.fi Sihteeri: Irmeli Aho, Talinkorventie 7 A 24, TURKU gsm , irmeli.aho@turku.fi Satakunnan kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno Puheenjohtaja: Heikki Tuominen, Kaikutie 22, PORI gsm , heikki.tuominen@pori.fi Sihteeri: Tarja Arvonen, Tuomarinkatu PORI gsm , tarja.arvonen@pori.fi Lahden Seudun Kunnalliset Rakennusmestarit ry, rno Puheenjohtaja: Päivi Hämäläinen, Lahden satamakonttori, Satamakatu 7, LAHTI gsm , paivi.hamalainen@lahti.fi Sihteeri: Kristiina Virolainen, Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, PL 126, LAHTI gsm , kristiina.virolainen@lahti.fi Tampereen Kunnallinen Rakennusmestariyhdistys ry, rno Puheenjohtaja: Jouko Toivonen, Tervakukankuja 10, KANGASALA gsm , jouko.toivonen@tampere.fi Sihteeri: PekkaJuhani Anttila, Hämeenpuisto 51 A 20, TAMPERE gsm , pekkajuhani.anttila@tampere.fi Kotkan Kunnallisrakennusmestarit r.y., rno Puheenjohtaja: Timo Virtanen, Kämmekkätie 17, KOTKA gsm , timo.virtanen@kotka.fi Sihteeri: Matti Lantta, Hirsipolku 18, KOTKA gsm , matti.lantta@kotka.fi KRI:n Etelä- ja Pohjois-Karjalan paikallisyhdistys ry, rno Puheenjohtaja: Jukka Mononen, Valtakatu 26 A 5, LAPPEENRANTA gsm , jukka.mononen@rovaniemi.fi Sihteeri: Unto Äijö, Lepolankatu 12, LAPPEENRANTA gsm , unto.aijo@lappeenranta.fi Etelä-Pohjanmaan Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno Puheenjohtaja: Mikko Huhtala, Niskalenkki 9, LAPUA gsm , mikko.huhtala@lapua.fi Sihteeri: Raimo Lepistö, Koulutie 6 B 11, HYLLYKALLIO gsm , raimo.lepisto@lapua.fi Jyväskylän seudun kunnalliset rakennusmestarit r.y., rno Puheenjohtaja: Markku Järvenpää, Lautasillantie 22, RUTALAHTI gsm , markku.jarvenpaa@jenergia.fi Sihteeri: Hannu Kiiveri, Särkiniementie 21, LIEVESTUORE gsm , hannu.kiiveri@laukaa.fi Kuopion Kunnallisrakennusmestarit ry, rno Puheenjohtaja: Petri Pucilowski, Miilukatu 5, KUOPIO gsm , petri.pucilowski@kuopio.fi Sihteeri: Pirjo Tarvainen, Luotsitie 15 F 29, KUOPIO gsm , pirjo.tarvainen@kuopio.fi Mikkelin läänin Kunnallisrakennusmestarit- ja insinöörit AMK ry, rno Puheenjohtaja: Antero Veteli, Ilmarisenkatu 13 A 8, MIKKELI gsm , antero.veteli@mikkeli.fi Sihteeri: Ahti Kuki, Suksisepäntie 18 C 32, MIKKELI gsm , ahti.kuki@pp.inet.fi KRI:n Oulun läänin paikallisyhdistys ry, rno Puheenjohtaja: Esko Niskala, Kangaskontiontie 24, OULU gsm , esko.niskala@ouka.fi Sihteeri: Eino Rajakangas, Suokukkakuja 4, OULU gsm , eino.rajakangas@ouka.fi Rovaniemen kuntien Rakennusmestariyhdistys ry, rno Puheenjohtaja: Auno Mommo, Karhunkaatajantie 5 D 42, ROVANIEMI gsm , auno.mommo@rovaniemi.fi Sihteeri: Hannu Kumpula, Suokorte 21, ROVANIEMI gsm , hannu.kumpula@rovaniemi.fi 6 7

5 Puheenjohtaja Keijo Houhala, ins. AMK KTK Tekniikan Asiantuntijat ry neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN ry Rautatieläisenkatu 6 (2. krs), HELSINKI mob Seutukunnat avuksi taantumaan Suomi on paininut viimeiset pari vuotta taloudellisessa taantumassa. Taantuma on saanut moneen organisaatioon vauhtia, koska on pitänyt löytää uusiutumiskeinoja. Näin talouden heilahtelulla on ollut myös positiivisia puolia. Organisaatiot ovat joutuneet tarkastelemaan ja arvioimaan toimintansa kustannustehokkuutta, jotta tulevaisuus voidaan kohdata avoimin mielin. Organisaatioiden tulisikin aina säännöllisesti arvioida kriittisesti palveluprosessiensa toimivuus ja tehdä tarkoituksenmukaiset muutokset. Nyky-yhteiskunta on siirtynyt entistä enemmän teollisuusyhteiskunnasta palveluja tuottavaksi yhteiskunnaksi. Palveluiden kasvavalla kysynnällä korvataan poistuneita teollisia työpaikkoja. Hyvän työllisyysasteen ylläpito on myös koko yhteiskuntajärjestelmän toimivuuden tae. Työllisyys synnyttää kasvua, kasvu tuo verotuloja, ja verotuloilla voidaan pitää yllä pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Sen uhkana on lisääntyvä tuloerojen kasvu, joka tuo ongelmia niin yhteiskunnalle kuin yksilöillekin. Ennen sanottiin, että Suomi elää metsästä. Nyt voidaan todeta, että tämä kansakunnan puujalka on alkanut lahota. Metsäteollisuus on karsinut kaikki mahdolliset löysät pois toiminnastaan ja tuotannostaan. Tämä on vaikuttanut monen teollisuuspaikkakunnan tilanteeseen, joista suurimmat muutokset on koettu Kymessä Kouvolassa ja Savossa Varkaudessa. Näillä paikkakunnilla vaikutukset ovat heijastuneet myös kuntaorganisaatioihin kiristyneenä taloutena. Kaikesta taloudellisesta paineesta huolimatta, on kuntien omaa toimintaa kehitettävä. Yksikään kunta ei tule pärjäämään ilman omaa kehittämissuunnitelmaa, jossa otetaan huomioon elinvoimaisen seutukunnan lähtökohdat ja elinkeinorakenne. Alueen vahvuudet pitää löytää koko seutukunnan mittakaavassa, koska kuntia on Suomessa liikaa. Voimavarat pitää kohdistaa suoraan julkisiin palveluihin, jotta ne tulevat tehokkaasti kuntalaisten hyödyksi. Kuntien on turhaa haaskata väheneviä voimavaroja ainakaan keskinäiseen kilpailuun. Sitä vastoin yhteiseen tulevaisuuteen tulee investoida. Ystävällisin terveisin puheenjohtaja Keijo Houhala, ins. AMK Oletko vaihtamassa työpaikkaa käypä ktk:n työpaikkapankissa! Maaliskuun alussa käynnistyneen KTK:n Työpaikkapankin, tarkoituksena on julkaista työnantajien viran tai toimen hakuilmoituksia ilmaiseksi KTK:n intranettisivuilla tyopankki.html< tyopankki.html>. Kahdeksan kuukauden aikana kuntatyönantajat ovat julkaisseet sivustolla kymmeniä KTK:n jäseniä lähellä olevia teknisten virkojen ja toimien hakuilmoituksia. KTK:n Työpaikkapankin olemassaolon levittämisessä tarvitsemme myös Sinun apuasi. Kun työnantajallasi tulee hakuun KTK:n jäsenkenttään kuuluvia työpaikkoja, markkinoi työnantajasi ilmoitusvastaavalle mahdollisuutta käyttää tätä KTK:n ilmaista työpaikkapankkia potentiaalisten työnhakijoiden tavoittamiseksi. Työnhakijoilla on myös hyvä mahdollisuus hyödyntää KTK:n työmarkkinaosaamista vakansseihin liittyvien palvelussuhde-ehtojen ennakkoarvioinnissa. Tässä ovat apuna KTK:n alueasiamiehet. Työpaikkailmoitukset ja teknisten yksityiskohtien tiedustelut osoitteeseen ktk-tyopankki@taurus.fi<mailto: ktk-tyopankki@taurus.fi>. Lisätietoja: Tapio Brusiin, puh

6 KTK:N JÄSENEDUT JA -PALVELUT 2010 Ohessa tiivistelmä KTK:n jäseneduista ja -palveluista (lokakuu 2010/smu) KTK:n jäsenyys tuottaa Sinulle kuukausittain kymmenien eurojen säästöt ja kaikki nämä edut sisältyvät jäsenmaksuusi! Koska jäsenedut ja -alennukset on tarkoitettu vain KTK:n jäsenille, jäsenetuja voi tarkastella lähemmin ainoastaan kirjautumalla KTK:n jäsenille tarkoitettuun jäsenintraan ( Jäsenintra). Kirjautuminen jäsenintrasivuille tapahtuu jäsennumerolla ja syntymäajalla (ppkkvv). Jäsenpalvelumme auttaa Sinua mielellään kaikissa jäsenasioissasi. Jäsenpalvelun tavoitat parhaiten klo 9 15 välisenä aikana: , jasenpalvelu@ktk-ry.fi. Jäsenkortti Jäsenkortin avulla todistat olevasi KTK:n ja samalla myös Akavan jäsen. Jäsenkorttiin on myös painettu oman jäsenjärjestösi nimi, jäsennumerosi ja kortin voimassa-oloaika. Kortti toimii myös matkavakuutuskorttina ja kortin magneettiraidalla saat Teboilin alennukset käyttöösi. Jäsenkortti on siis avain kaikkiin jäsenetuihin, joten pidäthän sen mukana käyttäessäsi etuja! Jos kadotat jäsenkorttisi, niin ota yhteyttä jäsenpalveluumme. Uusi jäsenkortti postitetaan jäsenille jäsenkalenterin 2011 kanssa marraskuun 2010 aikana. Vakuutukset Liittovakuutus KTK on ottanut kaikille jäsenilleen liittovakuutuksen (= vapaa-ajan tapaturma-, matkustaja- ja matkatavaravakuutus). Vakuutettuina ovat KTK:n alle 70-vuotiaat jäsenet ja toimihenkilöt sekä liiton jäsenyhdistysten toimihenkilöt, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain yli kuusi kuukautta Suomessa, joiden vakinainen kotipaikka on Suomessa ja jotka kuuluvat Suomen sairausvakuutuslain piiriin. Eläkeläisten kohdalla vakuutusturva päättyy sen vuoden lopussa, jona jäsen täyttää 70 vuotta. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus Vakuutettuina ovat KTK:n jäsenet, jotka ovat toisen palveluksessa työ- tai virkasuhteessa, sellaisissa asioissa, jotka liittyvät omaan työ- tai virkasuhteeseen. Järjestövakuutus järjestötehtävissä sattuvien henkilö- ja esinevahinkojen varalta. Koskee niin KTK:n, sen jäsenjärjestön tai perusyhdistyksen tai KTN:n paikallisyhdistyksen kokouksia, koulutus-, tiedotus- ja virkistystilaisuuksia. Alennukset muista vakuutuksista Saat Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen itsellesi ja perheellesi KTK ry:n jäsenetuna jopa puolet vastaavia normaalihintaisia vakuutuksia edullisemmin. KTK ry:n jäsenet saavat myös keskittäjäasiakkaana monipuoliset edut ja järjestöjäsenen alennukset kotitalouden vahinkovakuutuksista. IF:n vakuutusmaksuista kertyy S-ryhmän Bonusta. Edellä kerrottu ei ole täydellinen selvitys KTK ry:n vakuutuseduista. Lisätietoa kaikista edellä kerrotuista eduista saat KTK ry:n jäsenten If-sivuilta /KTK, Ifin asiakaspalvelusta puh (ark. klo 8 20) tai lähimmästä Ifin konttorista. Vahinkoilmoituksen voit tehdä internetissä tai soittamalla Ifin korvauspalvelunumeroon (ark. klo 9 18). Edunvalvonta Huolehdimme edunvalvonnastasi myös neuvottelujärjestöjemme kautta valtakunnallisella, keskusliitto- ja paikallistasolla. Kunta-alalla neuvottelujärjestömme Tekniikka ja Terveys KTN ry:n kautta KTK:lla on edustus pääsopijajärjestöjen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) välisissä työryhmissä ja neuvottelukunnissa sekä pääneuvotteluryhmässä. Yksityisillä aloilla KTK on neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n jäsenjärjestö ja YTN:n kautta edustus neuvottelu- ja sopimustoiminnassa. Energiaalalla toimihenkilöiden edunvalvonta hoidetaan myös KTN kautta ja ylempien toimihenkilöiden osalta YTN:n kautta. Teemme hyvää yhteistyötä myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (JUKO) ry:n kanssa. Edunvalvonta-asioissa voit aina kääntyä työpaikkasi luottamusmiehen tai KTK:n asiamiesten puoleen. Työsuhdeneuvonta KTK:n jäsenjärjestöjen henkilöjäsenenä saat työsuhdeneuvontaa KTK:n alueasiamiesten ja liiton juristin sekä neuvottelujärjestöjen (Tekniikka ja Terveys KTN ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n) toimesta. Töissä voi sattua erilaisia tilanteita, joissa apua tarvitaan. Vastaan voi tulla esimerkiksi irtisanomisia tai lomautuksia. Jos suksesi menevät ristiin työnantajasi kanssa, KTK ja luottamus-miehemme ovat tukenasi. Suurissa ristiriidoissa tuemme Sinua myös oikeudenkäynneissä asiantuntijaavulla ja taloudellisella tuella. KTK:n alueasiamiehet vastaavat päivystysnumerossa arkipäivisin klo Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella: tyosuhdeneuvonta@ktk-ry.fi. Palkkaneuvonta (palkkasuositukset ja -taulukot, tietoa palkkauksesta) Palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet määräytyvät sovellettavan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan. KTKlaiseen jäsenistöön sovellettavia kunnallisia sopimuksia ovat Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) ja toisena Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES). Lisäksi KTK:n jäsenkuntaa työskentelee Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen sekä Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen (PTYTES) soveltamisaloilla. Puhelinneuvonta oikeudellisissa asioissa Puhelinneuvonnan kautta KTK:n jäsenet sekä samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet saavat ilmaista, yksityiselämään kuuluvaa, oikeudellista neuvontaa puhelimitse. Neuvonta koskee KTK:n jäsenten (ja perheenjäsenten) yksityiselämään kuuluvia oikeudellisia asioita, joita ovat tyypillisesti: perintö-, testamentti- ja jakoasiat perheoikeudelliset asiat (esim. avioehtosopimukset, lahjat lapsille ja puolisolle, avioero, ositus ja elatusapu) avoparien oikeudelliset asiat (esim. yhteisomistuksen purkaminen) perintö- ja lahjaverotus huoneenvuokra- ja asuntoosakeyhtiöasiat, asuntokaupat sekä muut kiinteän ja irtaimen omaisuuden kaupat, mukaan lukien kaupan virheet vahingonkorvausasiat pankki- ja vakuutusoikeuteen kuuluvat asiat Työ- ja virkasuhteita sekä työtehtäviä koskevissa asioissa KTK:n jäsenten tulee ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai KTK:n alueasiamiehiin. Työttömyys KTK:n työttömyyskassa on Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa (JATTK). Julkisten alojen teknisten työttömyyskassan toimisto neuvoo jäseniämme työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa numerossa (09) (ma pe klo , poikkeuksia loma-aikoina), asiakaspalvelu@jattk.fi. Jos jäsen täyttää määrätyt edellytykset, kassa maksaa hänelle seuraavia etuuksia: ansiopäiväraha (ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha) koulutuspäiväraha (työttömän omaehtoiseen opiskeluun) koulutustuki (työvoimapoliittiseen koulutukseen) vuorottelukorvaus (vuorotteluvapaata varten) HUOM. Muistathan, että ansiopäivärahaja vuorottelukorvaushakemukset tulee toimittaa suoraan työttömyyskassaamme, ei KTK:n toimistolle! JATTK:n osoite on: JATTK, Pasilanraitio 9 B, Helsinki Etuuden saajien on mahdollista käyttää myös sähköistä asiointipalvelua (easiointi) omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki). Jäsenkalenteri Jäsenetuihisi kuuluu vuosittain KTK:n jäsenkalenteri. Vuoden 2011 kalenteri postitetaan sinulle kotiosoitteellasi marraskuun 2010 aikana. Jäsenetulehdet KTK:n jäsenenä voit tilata seuraavia jäsenetulehtiä pääasiassa 50 %:n alennuksella: MikroPC, Prosessori-lehti, Rakennuslehti, Tekniikka & Talous, Tiede-lehti ja Ympäristö- ja Terveys -lehti. KTK:n oma verkkojäsenlehti löytyy nettisivujemme etusivulta. Oman jäsenjärjestösi lehden saat jäsenjärjestösi kautta. Kurssit / koulutukset Luottamusmies- ja yhteistoimintakoulutusta luottamusmiehille KTK/KTN järjestää luottamusmies- ja yhteistoimintakoulutusta. Lm-koulutus: Koulutus- ja kenttäpäällikkö Kyösti Käki, kyosti.kaki@ktk-ry.fi, Yhteistoimintakoulutus: Alueasiamies Tomas Wass, tomas.wass@ktk-ry.fi, Työsuojeluun liittyvää koulutusta jäsenet voivat kysyä mm. seuraavista: Työturvallisuuskeskuksen (TTK) koulutuksesta (järjestää sovittaessa myös työpaikkakohtaisena). TTK:n koulutus sisältää työsuojelun perus- ja täydennyskursseja, työelämän kehittämis- ja työhyvinvointikursseja sekä koulutuspäiviä ajankohtaisista asioista. Myös Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS järjestää työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä kursseja. Lähemmät tiedustelut koulutuksen sisällöistä, ajankohdista, kustannuksista ja muista käytännön järjestelyistä: tai Teboil (huoltamoedut) KTK:n jäsenkortilla saat alennusta polttoja voiteluaineista Teboilin toimipisteistä (etu ei koske Teboil Express -automaattiasemia eikä maksettaessa American Express ja Diners-luottokorteilla. K-Plussakorttia ei myöskään voi käyttää samanaikaisesti jäsenkortin kanssa, koska Teboil ei myönnä päällekkäisiä alennuksia). Polttoainealennukset saat syöttämällä jäsenkorttisi automaattiin ennen pankkikorttia tai käteistä. Alennuksen saa myös näyttämällä kortin tiskillä ennen maksua. Lisäksi Teboil myöntää vaihtuvia kausiluontoisia alennuksia, joten kannattaa tarkkailla jäsenintra-sivujamme tai yrityksen omia ilmoituksia osoitteessa (mm. vuoden 2010 syys marraskuun ajan Teboilin jäsenkorttialennus on 2,2 senttiä). Vapaa-aika / matkustaminen Majoitus- ja kokoustarjouksia KTK:n jäsenille on tarjolla useita erilaisia majoitus- ja kokoustarjouksia. Osa jäsenetuhintaisista majoituspaketeista on voimassa sekä työ- että vapaa-ajanmatkoilla. Tarjouksista osa on kausittaisia, osa koko vuoden käytössä olevia jäsenetuja. Restel-ketjun hotellit (mm. Cumulus, Holiday Inn, Rantasipi, Ikaalisten Kylpylä, Hotelli Seurahuone/Helsinki). Scandic Hotels Oy (Scandic Hotels Oy operoi myös Suomen Hilton hotelleja) Hotelli Levitunturi (jäsenalennus 30 %), Kittilä/Levi Huoneistohotelli Snow White, Levi Hotelli Haikon Kartano Hotelli Keurusselkä, Keuruu Finlandia Hotels Next-hotellit, mm. Hirvihaaran kartano, Karhulan Hovi,Satulinna (Hirvensalmi), Patruunantalo (Pyhtää) ja Rivoli Järvenpää ym. Sokos Hotels & Holiday Club Naantalin ja Ruissalon kylpylät, kylpylä Kivitippu ja Siuntion Hyvinvointikeskus Kartanohotelli Karolineburg (Kajaani) ja Hotelli Tulikettu (Sotkamo) StayAt-hotellit (huoneistohotellit Helsinki ja Espoo) JÄMI luonto- ja liikuntakeskus Luonto- ja liikuntakeskus Jämi sijaitsee Ikaalisten kupeessa, noin 70 km Tampereelta. Nauti upeista ulkoilumaastoista ja hyvistä hiihtoladuista Jämin harjulla. Jämillä on 426 majoituspaikkaa hotelleissa ja mökeissä. Voit varata vaikka koko hotellin käyttöösi! Hiihtotunneli on avoinna ympäri vuoden. Lisätietoja KTK:n intranet-sivuilta tai Varaukset: Jämi info puh , info@jami.fi. Ryhmien varaukset: Kai Jäntti Jämille valmistuu tammikuussa 2011 loistohuvila Villa Jämi (350 m 2 ). Villa Jämissä on majoitustilaa henkilölle ja oma spa-osasto. Lisätietoja asiasta myöhemmin Aktiivitiedotteessa. Jäsenedut-kanava Jäsenedut-sivut ovat joidenkin akavalaisten yhteistyöliittojen uusi jäsenetusivusto. KTK on mukana palvelussa, joten nyt käytettävissäsi on enemmän ja parempia jäsenetuja, -tuotteita ja -tapahtumia! Tällä hetkellä jäsenetutarjouksena on mm. Jouluostosmatka Budapestiin ja pidennetty kulttuuri-/ostosmatka Milanoon, jäsenalennuksia kodin sisustukseen ja ulkoiluharrastustuotteita. Jäsenetukanavan kotisivut löydät osoitteesta sekä Facebookista. Mökinvuokrausta Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ry jäsenyhdistyksineen omistaa useita kymmeniä lomahuoneistoja. Osa lomahuoneistoista on SMKJ:n omistaman Koy Myyntimiesten Levirakan välitystoiminnan piirissä. Levirakan vuokrattavia lomahuoneistoja on yhteensä 41 kpl ja ne sijaitsevat Levillä (24 huoneistoa), Rukalla (6 huoneistoa), Ylläksellä (1 mökki), Tahkolla (4 paritalohuoneistoa) ja Meri-Teijossa (6 mökkiä). Vuokrahinnat ovat kohtuullisia ja jokaisen pohjoisen lomahuoneiston vuokrahintaan sisältyy myös hissiliput 2 henkilölle koko vuokra-ajalle! HUOM. huoneistojen selaaminen ja varaaminen onnistuu yläpalkin Selaaminen - näppäimen kautta. Varaukset ja lisätiedot: levirakka@smkj.fi, puh. (09) tai Lisää vuokramökkejä löydät A-lomien kautta (ks. alla kohta A-lomat). Matkatoimistopalvelut KTK:n jäsenenä saat Kaleva Travelilta jäsenistölle suunnattuja tarjouksia kerran kuussa, uusimmat tarjoukset löydät intrasivuiltamme Kaleva Travelin asiantuntijat auttavat sinua matkasi järjestelyissä, lähdetpä matkaan yksin, kaksin tai ryhmässä olipa kyseessä vapaa-aika tai työmatka. Voit varata matkatoimiston kautta myös seuraavien matkatoimistojen matkoja: Aurinkomatkat, OK-Matkat, Saga Matkat, Hispania, Detur

7 Risteilyedut Viking Line, Tallink Siljan ja Eckerö Line tarjoavat risteily- ja reittimatkoja jäsenhinnoin. Jäsenintrasivuillamme voit liittyä laivayhtiöiden tarjoussähköpostilistoille. KTK:n jäsenenä sinulla on myös mahdollisuus liittyä suoraan Tallink Siljan Club One -ohjelman Silver-tasolle. Silver-tasolla olet oikeutettu 20 % alennukseen normaalihintaisista tuotteista. Tarkemmat tiedot löydät jäsenintrasivuiltamme. Lisäksi käytössäsi on intrasivuiltamme löytyvät Viking Linen sähköiset arvokupongit. A-lomat A-lomat on akavalainen lomajärjestö, joka tarjoaa jäsenilleen laadukkaita ja edullisia lomia. KTK:n jäsenet voivat hakea tuettuja Perhelomia, Kuntoremonttilomia tai Tsemppilomia. Hakemukset toimitetaan suoraan A- lomille. A-lomien kautta on mahdollista vuokrata mökkejä (esim. Kopparön Lomamajojen 2 hirsimökkiä Raaseporissa) tai liittyä Intervacin kansainvälisen kodinvaihtajien järjestöön. A-lomien kautta saat Suomen Retkeilymajajärjestö SRM ry:n edut kotimaahan ja ulkomaille suuntautuvaan hostelli-matkailuun. KTK:n FACEBOOK-SIVU KTK avasi facebook-sivun toukokuussa Sivuilla on ollut ilahduttavan paljon kävijöitä viikoittain ja fanijoukkokin on kasvanut koko ajan tasaiseen tahtiin. Tällä hetkellä faneja on jo lähes 100. Liity sinäkin heti KTK:n FB -faneihin! Sivuille pääsee: a) kirjautumalla omaan Facebook -profiiliisi ja kirjoittamalla hakukenttään KTK Tekniikan Asiantuntijat ry tai b) KTK:n internetsivujen kautta: -> etusivun oikeassa yläreunassa on FB -linkki (f), jolla pääset suoraan ko. sivuille. Huom! KTK:n FB -sivut toimivat ns. ilmoitustauluna. Jos haluatte kysymyksiin/kommentteihin vastauksen KTK:n toimistosta, toimittakaa ne KTK:n palautepostiin info@ktk-ry.fi<mailto:info@ktk-ry.fi>. Helsinki Kotka Lappeenranta Tampere Turku KTK-verkkokauppa KTK:n internetsivujen KTK-kaupasta voi tilata erilaisia KTK-tuotteita edulliseen hintaan. Tuotteita voi tilata sekä omaan että järjestönne/yhdistyksenne käyttöön ja lahjaksi itselle tai tuttavalle. KTK-kaupasta löydät myös lahjat viemisiksi vaikka mökkinaapurille. Kattavat rakennuspiirustuspalvelut Muuta KTK on tehnyt jäsenetusopimukset myös pankkipalveluista, vuokravarastotilasta, kielikoulutuksesta, autonvuokrauksesta ym. KTK:n ja Sampo Pankin välillä on sovittu jäsenten päivittäiseen pankkiasiointiin liittyvistä palveluista. Cityvarastosta voit vuokrata edullisesti pienvarastotilaa, Learnwell Oy tarjoaa 15 % alennusta kielikoulutuksesta. Autovuokraamo Scandia Rent tarjoaa autovuokrausta. Muistathan myös, että paikallisyhdistykset voivat tilata myös vuonna 2011 omien jäsentensä muistamisiin KTK:n paikallisyhdistyspöytälippuja KTK:n jäsenintrasivujen kautta. Ryyyyyyyyyy yyyyyyyyyyyyy Telasteel Oyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy INFRARAKENTAMINEN - tiyyy yydyyy yyyyyy - yyyyyyyyyyyyyyyyyy - tiyyyyyyyy - Iyyyyyyyyti-y yyyyyyyyy- yy yyyyyyyyyöy - yyyyyyyyyäyyyyyyyyyyöy yyyyyyyyyyyyyyy TERÄyRAKENTAMINEN - yyyyyyy yyyyyyyy yyyyyyyyyyy yyyyyyyyyyyyy - yyyyyyyyyyy yyyyyyyyyyyyyy - yyyyyyyyyyöy PURKU- JA TIMANTTITYÖT Tilaa meiltä myös esitteet, käyntikortit, kutsut ja muut markkinointimateriaalit! kopiointi- ja tulostuspalvelut skannauspalvelut, esim. arkistoskannaus vektorointi ja uudelleenpiirtäminen mikrofilmipalvelut 3D-mallintaminen projektipankki * * * POHJARAKENTAMINEN - yyhyyyyöyy yyyyyyyyyyy yiltojen TUNKKAUKyET Vaihde Näistä kaikista jäseneduista ja -palveluista löydät lisätietoja jäsenintrasivuiltamme. TelaSteel Oy Turkhaudantie Helsinki Matti Luikku gsm puh

8 KTK:n jäsen kuuluu Julkisten alojen teknisten työttömyyskassaan (JATTK), joka maksaa ansiosidonnaiset etuudet. Työttömyyskassaan liittyminen tapahtuu yleensä täyttämällä liittymistä koskeva kohta hakemuslomakkeessa samalla kun liitytään ammattijärjestöön. Jos jäsen täyttää määrätyt edellytykset, kassa maksaa hänelle seuraavia etuuksia: ansiopäiväraha (ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha) (ansiopäivärahaa voi saada myös korotetulla ansio-osalla tai muutosturvan ansio-osalla) koulutustuki (työvoimapoliittiseen koulutukseen, ennen lakimuutosta alkaneet) vuorottelukorvaus (vuorotteluvapaata varten) TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA Käynti TE -toimistossa ja hakemukset työttömyyskassalle Ilmoittaudu henkilökohtaisesti työja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, kun työnhaku on ollut voimassa TE -toimistossa. Ota ensimmäisellä kerralla mukaan työtodistukset (viimeisin työtodistus on Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa JATTK Pasilanraitio 9 B, Helsinki Puhelinpalvelu jäsenille (09) (ma to klo 9 11:30, poikkeuksia vuosiloma-aikoina) asiakaspalvelu@jattk.fi Faksi (09) Ansiosidonnainen työttömyysturva ja muut etuudet tärkein) ja mahdollinen irtisanomisilmoitus. Jos olet lomautettu, mukana tulee olla lomautustodistus. Seitsemän päivän omavastuu alkaa ensimmäisestä työnhaun päivästä. TE-toimistosta tai osoitteesta www. tyj.fi/lomakkeet saat lomakkeen, jolla ansiosidonnaista päivärahaa haetaan työttömyyskassasta. Täytä päivärahahakemus huolellisesti ja hanki tarvittavat liitteet. Päivärahaa haetaan jälkikäteen. Oikeus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan Työttömyyskassa maksaa ansiosidonnaista päivärahaa sen jälkeen, kun palkansaaja on ollut työttömyyskassan jäsenenä 34 viikkoa ja työssäoloehto on täyttynyt. Haettaessa ensimmäistä kertaa päivärahaa työssäoloehto täyttyy, kun työntekijä on 28 edellisen kuukauden aikana ollut 34 kalenteriviikkoa sellaisessa vakuutuksenalaisessa palkkatyössä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut vähintään 18 tuntia. Kokoaikatyössä palkan täytyy olla työehtosopimuksen mukainen. Palkansaajan ansiopäiväraha lasketaan työttömyyttä edeltävän joko 34 kalenteriviikon vakiintuneista, veron ennakonpidätyksen alaisista tuloista. Kausiluonteisessa tai epäsäännöllisessä työssä huomioidaan työttömyyttä edeltäneen 12 kalenterikuukauden tulot. Palkkatulosta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset ja tämän jälkeen prosenttiosuus (3,5 % vuonna 2010), joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta sekä mahdollisesta lapsikorotuksesta. Jos palvelussuhde on päättynyt tuotannollisista ja taloudellisista syistä, hakija voi olla oikeutettu korotettuun ansio-osaan pitkän työuran perusteella. Ansiopäivärahaan voidaan maksaa muutosturvan ansio-osa, mikäli työnhakijalle on laadittu muutosturvaan liittyvä työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelmatyöllistymisohjelma. Päivärahaa maksetaan lomakorvauksen jaksotuksen ja seitsemän omavastuupäivän jälkeen enintään viideltä päivältä viikossa. Päivärahan enimmäismaksukausi on 500 työttömyyspäivää. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös 500 päivän enimmäisajan jälkeen. Ennen vuotta 1950 syntynyt henkilö, joka täyttää 57 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, saa 500 päivän lisäksi päivärahaa sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta. Sen jälkeen on mahdollisuus saada työttömyyseläkettä. Vuonna syntyneelle työnhakijalle voidaan maksaa päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta, mikäli hän on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Lisäksi vaaditaan, että henkilö on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneelle työnhakijalle voidaan maksaa päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta, mikäli hän on täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Lisäksi vaaditaan, että henkilö on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Soviteltu päiväraha Hakijalla voi olla oikeus soviteltuun päivärahaan, jos hän tekee työnantajan aloitteesta osittaista työtä enintään 75 % kokoaikatyöstä. VUOROTTELUKORVAUS Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan työssäoloedellytyksenä on, että vuorotteluvapaalle jäävällä on vähintään 13 kuukauden työssäolo ja palvelussuhde siihen työnantajaan, jonka palveluksessa vuorottelija on vuorotteluvapaan alkaessa. Tähän 13 kuukauteen voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan tätä säännöstä sovellettaessa työssäoloon. Vuorotteluvapaan kesto on yhtäjaksoisesti 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin. Jaksottamisesta on sovittava vuorotteluvapaasopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaan pidentämisestä voidaan sopia myös vuorotteluvapaan aikana, kuitenkin kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. TE-toimisto antaa sitovan lausunnon vuorotteluvapaan jaksottamisesta ja pidentämisestä. Vapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä ansiopäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvausta laskettaessa ei oteta huomioon työttömyysturvalain mukaisia lapsikorotuksia. Korvauksen perusteena olevaa työttömyyspäivärahaa laskettaessa otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneen vuoden ajalta saadut palkkatulot. Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. PALKANSAAJASTA YRITTÄJÄKSI Yrittäjäksi ryhtyvä palkansaajakassan jäsen saa hyväkseen kuusi kuukautta palkansaajakassan jäsenyys- ja työssäoloaikaa, jos hän yhden kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta liittyy yrittäjäkassaan. Kaikkiaan yrittäjältä vaaditaan 18 kuukauden työssäoloehto yrittäjäkassassa. Kun palkansaajakassan jäsen aloittaa yritystoiminnan, voi hän palata vanhalle päivärahalleen, mikäli yritystoiminta kestää enintään 18 kuukautta

9 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit amk kri ry LIITTOKOKOUS Vuoden 2010 liittokokous pidettiin Jyväskylässä, Sokos Hotelli Alexandran kokoustiloissa lauantaina Paikalle oli saapunut kolmisenkymmentä kokousedustajaa, edustus oli kaikista paikallisyhdistyksistä, eli valtakirjoilla oli paikalla 1431 jäsenääntä. Liiton kokonaisjäsenmäärä oli vuoden alussa 2058, eli paikallisyhdistyksiin kuulumattomia jäseniä oli 627. Liittokokoukseen toi Jyväskylän kaupungin tervehdyksen Rakennus- ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kauko Isomäki, joka puheenvuorossaan kertoi mm. Jyväskylän asuntomessuhankkeesta vuodelle Liittokokouksen avasi liiton puheenjohtaja Markku Järvenpää, kokouksen puheenjohtajana Martti Vesander Jyväskylästä ja sihteerinä liiton sihteeri Heikki Tuominen. Pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Raimo Widell ja Hannu Kittelä. Tilinpäätös ja hallinto toimintavuodelta 2009 hyväksyttiin ja talousarvio ja toimintasuunnitelma alkavalle 66. toimintavuodelle 2011 vahvistettiin esitysten mukaisesti. Jäsenmaksu päätettiin säilyttää nykytasollaan, eli liitolle tilitettävä osuudeksi päätettiin 0,18 % palkkasummasta. Liiton puheenjohtajana jatkaa Markku Järvenpää. Hallituksen jäseniksi kaudelle erovuoroisten tilalle valittiin seuraavat henkilöt valintapiireistä II, IV, VII ja VIII: Martti Vesander ja Markku Järvenpää Kauko Isomäki toi Jyväskylän kaupungin tervehdyksen. Pauli Volotinen, Espoo varalla Pentti Isomäki Pekka Hirvonen, Ilmajoki varalla Mikko Huhtala Hannu Kiiveri, Jyväskylä varalla Martti Vesander Jyväskylän Sinfonian jousikvartetti Petri Pucilowski, Kuopio varalla Pirjo Tarvainen Auno Mommo, Rovaniemi varalla Risto Ruumensaari Muilta osin hallitus jatkaa nykyisessä kokoonpanossaan. Tilintarkastajina jatkavat Kai Salli KPMG Oy:stä ja Esko Niskala, varalla KPMG Oy ja uutena varatilintarkastajana Vuokko Uusikangas. Uusi hallitus 2011 järjestäytyi Hallitus nimesi järjestäytymiskokouksessaan liiton 1. varapuheenjohtajaksi Petri Pucilowskin Kuopiosta ja 2. varapuheenjohtajaksi Matti Lantan Kotkasta. Liiton ja hallituksen sihteerinä ja tiedottajana jatkaa Heikki Tuominen Porista ja rahastonhoitajana sekä varasihteerinä Ilkka Parviainen Vantaalta. Majaisäntänä jatkaa Petri Pucilowski. Liiton edustajiksi Rakennusmestarit ja Insinöörit AMK RKL ry:n nimettiin Markku Järvenpää, varalle Petri Pucilowski. Liiton työryhmien kokoonpano muuttui siten että järjestötyöryhmään valittiin Pauli Volotinen Anne-Maija Lindströmin tilalle sekä Auno Mommo Ari Aspegrenin tilalle. Liittohallitus kokoontuu seuraavan kerran helmikuussa, tai työmarkkinatilanteen edellyttäessä aikaisemmin. Liiton korkeimman huomionosoituksen viirin saivat Tauno Hill Mustasaaresta ja Heikki Kurki Savonlinnasta. Luovuttajina Petri Pucilowski ja Markku Järvenpää

10 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Johdanto Toimintavuosi 2011 on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry:n 66. toimintavuosi. Edunvalvonta ja sopimustoiminta päättyy allekirjoitettu virka- ja työehtosopimus. Vuoden 2011 palkoista neuvotellaan mennessä. Ellei neuvottelu johda tulokseen voidaan sopimukset irtisanoa Edunvalvontaan panostetaan Tekniikka ja terveys KTN ry:n sopimusvaliokuntien kautta ja hankkimalla paikallisesti pääluottamusmiehiksi ja luottamusmiehiksi ammattikuntamme jäseniä. 18 Liittomme valitsemat edustajat osallistuvat aktiivisesti Tekniikka ja terveys KTN ry:n, KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n sekä tarvittaessa Akavan kokouksiin ja toimintaan. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n edunvalvontatyöryhmä paneutuu ajankohtaisiin sopimusasioihin kokouksissaan, ja vaihtaa kokemuksia eri puolita Suomea olevien piirien edustajien kanssa. Talous Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n jäsenmaksu on edelleen 0,18 % palkkasummasta. Varat toimintaan saadaan pääosin jäsenmaksuilla ja loppuosa korkoja osinkotuotoista sekä avustuksista. HPP-Tekniikka Oy Betonirakenteiden korjauksen erikoisosaaja INJEKTOINTI BETONIRAKENTEIDEN KORJAUS RUISKUBETONOINTI ERIKOISPINNOITUKSET PERUSTUSTEN VAHVISTUS- JA LUJITUSTYÖT PINNOITUSTEN VETOKOKEET RAKENNUSTYÖT JUOTOSLAASTIEN PUMPPAUS Koivumäentie 9, Naantali Petri Painilainen hpp-tekniikka@injektointi.com Liitto avustaa sääntöjen ja talousarvion puitteissa jäsenyhdistyksien järjestämiä opinto- ja virkistysmatkoja sekä tapahtumia. Järjestötoiminta Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry tekee järjestöpoliittista edunvalvontatyötä KTK ry:n, KTN ry:n hallinnossa sekä paikallistasolla. KRI osallistuu yhteistyöyhdistyksenä ja Kuntien Rakennusmestareitten piirinä Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n toimintaan. Hallitus kokoontuu toimintavuotena 2011 vähintään viisi kertaa järjestäytymiskokous mukaan lukien. KRI:n työvaliokunta, johon kuuluvat puheenjohtajien lisäksi sihteeri ja rahastonhoitaja, kokoontuu tarpeen mukaan hoitamaan käytännön asioita. Hallitus ja valintapiirien edustajat pitävät toimintavuoden aikana työehtosopimus- ja järjestöpoliittisen seminaarin. Liitto järjestää vuosittaisen opintomatkan hallituksen päättämään paikkaan ja myöntää jäsenilleen matkastipendejä talousarvion puitteissa. Huomionosoitukset Liiton kultainen ja hopeinen ansiomerkki myönnetään hakemuksesta ansiokkaille järjestötyöhön osallistujille. Liiton edustajat käyvät esittämässä onnittelut merkkipäiviään viettäville, liiton hallinnossa toimineille ja toimiville jäsenille. Merkkivuosiaan juhlivia liittoja ja yhdistyksiä muistetaan ja voidaan anomuksesta avustaa tulevana toimintavuonna. Hallinto Toimii sääntöjen mukaisessa muodossa. Tiedotus Liiton toiminta ja hallituksen tiedotus jatkaa sähköisessä muodossa toimivaa tiedotusta, KRI ry:n ( jäsensivuille tehdään liiton toiminnasta lisätietoa ja sivuilla myös ilmoitetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Koko jäsenkunnalle lähetettävä painettu tiedotuslehti tehdään liittokokouksen jälkeen marras joulukuussa. Jäsenedut Liiton lomatoimintaa jatketaan antamalla edelleen jäsenten käyttöön omia lomakohteita, Kuerlomaa, Kotaporttia ja Rukamajaa. Jäsenten aktiivista toimintaa paikallistasolla tuetaan opintomatka-stipendeillä, stressilomatoiminnalla sekä virkistysrahaston avustuksilla. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry Liittokokous SENIORIKERHO TIEDOTTAA Seniorikerhon hallitus KRI:n seniorikerhon vuosikokouksessa valittiin hallitus v seuraavasti: Puheenjohtaja Juhani Mäntykoski, puh Jäsenet Matti Peltonen, puh Veikko Salminen, puh Matti Mikkonen, puh Varajäsenet Jaakko Koskinen, puh Ahti Kuki, puh Martti Raulus, puh V hallituksen varapuheenjohtaja on Matti Peltonen ja sihteeri Martti Raulus, sähköposti: martti.raulus@kolumbus.fi Tapahtumia v Pyynikin kesäteatterissa Tampereella Näytelmä: Häräntappoase. Osallistui 17 seniorikerhon jäsentä. KRI:n opintomatkalle Pietariin osallistui seniorikerholaisia. Seniorikerhon jäseniä osallistui RKL:n järjestämään kesretkeen ja RKL:n seniorikerhontoimintaan. Lähetettiin kokousedustajat KRI:n liittokokoukseen ja RKL:n Seniorien vuosikokoukseen. Järjestettiin kuntoloma seniorille Saariselällä vk. 45/2010. Tapahtumia v on ehdotettu: Perinteinen teatterimatka Tampereelle kesäkuussa. Kotkaan syksyllä RKL:n liittokokouksen yhteyteen esim. tutustuminen Merimuseoon ja mahd. illalla teatteriin. vk 48 / 2011 Ensilumen aikaan kuntoloma Saariselällä. Ilmoitetaan RKL:n järjestämistä kuntolomaviikoista, retkistä ja kesätapahtumista seniorikerholaisille. Osallistutaan KRI:n järjestämään opintomatkaan. Seniorikerho lähettää jokaiseen keskusliiton jäsenyhdistykseen tiedotteen, jonka pyydämme jakamaan yhdistyksen eläkkeellä oleville rakennusmestareille. KRI:n nettisivuilla on paljon hyödyllistä tietoa ja sieltä löytyy myös seniorikerhon sivu. Surffailepas siellä. Terveisin Martti Raulus 1. Kerhon nimi on KRI:n SENIORIKERHO. 2. Kerho on KRI:n organisaation osa. 3. Kerhon jäsenyyteen hyväksytään eläkkeelle siirtynyt KRI:n jäsenyyteen kuuluva henkilö. 4. Kerhon tavoitteena on koota KRI:n eläkeläisjäsenet senioritoimintaan. Tukea KRI:n hallitusta eläke-ehtojen kehittämisessä ja niiden turvaamisessa niin, että ne vastaavat jäsenistön sosiaalisia tarpeita. Kerho pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, sivistyksellisiin sekä muihin eläkeläisten elämänlaatua parantaviin toimiin. 5. Kerhon jäsenillä on oikeus KRI:n hallituksen heille tarjoamiin jäsenpalveluihin. 6. Kerho järjestää erilaisia tilaisuuksia toteuttaakseen kohdan 4 tavoitteita, sekä jäsenistön tarpeita virkistys-, valistus ym. toiminnan alueilla. Seniorikerhon kuudes toimintavuosi. Jäseniä toimintavuonna 45. Seniorikerhon vuosimaksu v on 15 euroa. Maksa vuosimaksu tammi helmikuussa J Ä S E N K O R T T I Jäsenmaksu 15 Sampo-Pankki eräpäivä Viite: Seniorikerhon jäsenmaksu+nimi SENIORIKERHO TOIMINTASÄÄNTÖ KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY SENIORIKERHO Jäsen: Osoite: Puhelin: 7. Kerhon talous perustuu KRI:n hallituksen päättämään vuosimaksuun sekä toimintamäärärahaan, joka kattaa jäsenpalvelut ja kerhon toimintakulut. Jäsenille järjestetyt virkistystilaisuudet katetaan pääosin osallistumismaksuilla. 8. Seniorikerhon toiminta organisaatioltaan tulee olla mahdollisimman kevyt. Esimerkiksi valistus- ja virkistystapahtumista tai niihin verrattavista tilaisuuksista ei tule pitää pöytäkirjaa, vaan päiväkirjamuotoinen osallistumislista tapahtumaluetteloineen riittää. Hallituksen kokouksista laaditaan muistio, jonka sihteeri ja puheenjohtaja allekirjoittavat. Vuosikokouksesta laaditaan pöytäkirja. Kerhon toimintaa ohjaa vuosikokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä sekä hallituksen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet. Varapuheenjohtaja valitaan hallituksen varsinaisista jäsenistä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi hallituksen jäsentä tai heidän varajäsentään on paikalla. Hallituksen sihteerinä toimii aina joku hallituksen jäsen vuorollaan. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on samanpituinen kuin KRI:n hallituksen toimikausi (3 vuotta). Vuosikokouksesta ilmoitetaan KRI:n hallituksen päättämällä tavalla. Sähköposti: Lähetä maksetusta jäsenmaksusta kopio: Martti Raulus, Pekankuja 12, VANTAA

11 Teksti ja kuvat: Elina Laiho-Logrén Viitaniemen pintavesilaitoksella otsonointi parantaa veden ominaisuuksia Virtausmittarit kertovat, kuinka paljon otsonoitua vettä otsonointialtaissa virtaa. Altaiden yhteistilavuus on 300 kuutiota, rakennuttaja Markku Järvenpää kertoo. Viitaniemen pintavesilaitoksella tehtiin marraskuun alussa koekäyttöä uudella otsonointilaitoksella. Otsoni parantaa veden laatua. Kaikkein teräväaistisimmat saattavat havaita laadun paranemisen veden mausta erityisesti lämpiminä vuodenaikoina. Viitaniemessä otsonoinnilla poistetaan mangaania ja rautaa. Ne ovat tyypillisesti matalahkojen ja vähähappisten vesistöjen vettä käyttävien vesilaitosten riesa. Raudalle ja mangaanille ei ole määritetty talousvesiasetuksessa laatuvaatimuksia; suositusarvot on kuitenkin Otsonointia varten rakennettiin uudistilaa 150 neliötä. Nestehappisäiliö sijoitettiin Tuomiojärven puoleiselle sivulle hiilidioksidisäiliön viereen. määritelty. Keväisin järviveden mangaanipitoisuus nousee, ja silloin Viitaniemen pintavedentuotanto on lopetettu ja Laukaan Vuonteen tekopohjaveden pumppausta lisätty. Mangaanihaittojen poistuessa pintavesilaitosta voidaan käyttää tarvittaessa ympäri vuoden. Otsonointi-investoinnin arvo on 1,6 miljoonaa euroa. Otsoni ripeä reissutyöläinen Otsoni on hapen toinen olomuoto. Kun normaali happimolekyylissä on kaksi happiatomia, otsonissa niitä on kolme. Kolmas happiatomi on erittäin innokas reagoimaan orgaanisten yhdisteiden kanssa. Siksi otsoni muuttuu herkästi puhtaaksi hapeksi. Otsoni tekee työnsä vedessä nopeasti ja häviää tiehensä kuin ripeä reissutyöläinen. Koska otsonia ei voi varastoida, sitä tulee tuottaa jatkuvasti. Pääosa otsonointiin tarvittavista tiloista rakennettiin pintavesilaitoksen entisten tilojen viereen. Uusia neliöitä rakennettiin noin 150. Ulospäin uudistuksesta näkyy selvimmin järven puolelle asennettu happisäiliö. Prosessin alussa syötetään hiilidioksidia raakaveteen alkaliteetin kasvattamiseksi. Se auttaa putkiston korroosion ehkäisemisessä. Ulkosäiliöstä 183-asteinen nestehappi johdetaan höyrystimien kautta sisällä sijaitsevaan otsonaattoriin. Höyrystimissä nestemuotoinen happi ja hiilidioksidi muutetaan kaasuksi. Otsonigeneraattorissa voimakkaan sähkövirran avulla hapen O2- rakenne hajotetaan, ja happi alkaa hakeutua otsonimuotoon O3:ksi. Luotettu menetelmä veden laatutyössä Otsonointi otettiin käyttöön talousveden valmistuksessa ensimmäisen kerran vuonna 1906 Ranskassa Nizzan vesilaitoksella. Otsonia käytettiin desinfiointiin. Otsonoinnin käyttö talousveden valmistuksessa alkoi lisääntyä Suomessa 1990-luvulla. Otsonia käytetään maamme vesilaitoksilla desinfiointiin, hajun ja maun parantamiseen sekä orgaanisen aineen poistoon. Useampi kuin joka viides suomalainen juo otsonoitua talousvettä. Otsonaattorin sisällä voimakas sähkövirta saa % hapesta muuttumaan otsoniksi. Suurempiakin määriä voidaan ajaa, mutta tarpeettoman korkeisiin pitoisuuksiin ei energiankulutuksen takia pyritä

12 Veden ja hiilidioksidin sekoitussäiliö sijaitsee raakaveden sisääntulossa. Vesi alkaloidaan putkiston korroosion ehkäisemiseksi. Otsonintuhoojat hävittävät mahdollisen liian otsonin. Kierto on suljettu. Happi- ja otsonilaitteiden, mittareiden sekä otsonaattorien ja otsonintuhoojien sijoittelu tarjosi haastetta rakentajille mm. putkistojen ja kaapelihyllyjen sijoittelussa. PV-PUTKITUS OY Teollisuuskatu 13, Äänekoski (014) , (014) Faksi (014) Otsonia voi käyttää myös veden värin, sameuden, raudan, mangaanin, joidenkin torjunta-aineiden, kemikaalien ja levien poistoon. Otsonin käyttö vaatii ammattitaitoa ja hyvin suunnitellun prosessin, sillä kaasumuodossa otsoni on myrkyllistä, pistävän hajuista ja hengitysteitä ärsyttävää. Luonnossa sitä esiintyy yläilmakehässä, jossa se suojaa maapallon elämää avaruuden haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Meillä otsoni käsitellään suljetussa kierrossa. Otsonilaitoksen tilojen ilmanlaatua mitataan jatkuvasti ja ylimääräinen otsoni hävitetään otsonintuhoojien kautta. Vedessä otsoni kestää vain sen hetken, kun sitä tarvitaan reagoimaan muiden kanssa, otsonointilaitoksen rakennuttaja, rakennusmestari Markku Järvenpää selostaa. Happea syötetään veteen noin 20 grammaa kuutiota kohden. Kaikki happi ei muutu otsoniksi. Otsonina hapesta päätyy veteen noin kymmenesosa; loppu jää hapeksi. Lähteet: Kansanterveyslehti 7 /2002: FT Tarja Nissinen: Otsonointi vaikuttaa talousveden laatuun Kotitalouden vedenkäsittelyjärjestelmät Jatkuva mittaus osoittaa valmiin otsonin määräksi tällä koekäytön hetkellä 8,5 % kuutiossa vettä. Christoffer Westin, Air Liquide Finland Oy Veden laatu paranee Jyväskylässä Jyväskylän Energia Oy valitsi Air Liquide Finland Oy:n kaasuntoimittajaksi Viitaniemen pintavesilaitokselle Jyväskylään. Raakaveden laatua parannetaan kahdella sovelluksella, joissa käytetään happea ja hiilidioksidia. Hiilidioksidisovellus on jo ennestään Viitaniemen pintavesilaitoksella tuttu sovellus. Raakaveden alkalisuutta nostetaan hiilidioksidin avulla, menettely on todettu hyväksi ja käytäntöä jatketaan. Tässä yhteydessä käytettävät laitteistot kuitenkin uusittiin. Veden käsittelyn tehostamiseksi pintavesilaitokselle asennettiin myös otsonointilaitteisto, kyseiset otsonaattorit toimivat hapella ja tätä varten laitokselle tarvittiin hapen varastoinnin ja syötön mahdollistava laitteisto. Kuva 1. Varastosäiliöt CO 2 3,3 m 3 ja O 2 17 m 3 Jyväskylässä höyrystäjineen (rakennusvaihe). Kuva 2. Layout kuva varastosäiliöistä ja höyrystäjistä. Happi- ja hiilidioksidisovellukset varastosäiliöineen Air Liquide Finland Oy asensi alkusyksystä 2010 kaksi varastosäiliötä Jyväskylän Energia Oy:n Viitaniemen pintavesilaitokselle, kuva 1. Kyseessä on kaksi sovellusta joilla parannetaan veden laatua Jyväskylän seudulla. Pintavesilaitoksen normaaliksi maksimikapasiteetiksi on määritetty 1000 m 3 /h puhdistettua vettä, eli vuodessa käsitellään noin 8,8 miljoonaa m 3 vettä. Mitoituksissa on jopa varauduttu kaikissa uusissa osissa virtaamaan 1600 m 3 /h. Ensimmäinen sovellus on hiilidioksidisovellus, jossa vettä käsitellään CO 2 kaasun avulla, tavoitteena nostaa alkaliniteettiä, vuositasolla hiilidioksidia kuluu arviolta noin tonnia per vuosi. Toinen sovellus on veden otsoonikäsittely, jossa Air Liquide Finland Oy toimittaa tarvittavan hapen Viitaniemen pintavesilaitoksen uudelle otsonaattorille. Tässä sovelluksessa käytetään happea arviolta noin 120 tonnia per vuosi. Otsonoinnin päätavoite on hapettaa mangaani saostuvaan muotoon ennen seuraavaa saostus-suodatusvaihetta. Lisäksi otsonilla parannetaan makua ja poistetaan mahdollista hajua, erityisesti lämpiminä päivinä. Hiilidioksidi varastosäiliö on kooltaan 3,3 m 3, halkaisija 1600 mm, korkeus 4100 mm, tyhjäpaino 3000 kg, suunnittelupaine 21 bar ja höyrystimen kapasiteetti on 25 kg/h. Happi varastosäiliö on kooltaan 17 m 3, halkaisija 2600 mm, korkeus 6585 mm, tyhjäpaino 8500 kg, suunnittelupaine 17,6 bar. Höyrystimiä on kaksi, joista yhden höyrystäjän kapasiteetti on 200 Nm 3 /h. Varastosäiliöt ja nestemäisten kaasujen höyrystäjät asennettiin uudelle betonilaatalle, kuvassa 2 Layout kuva asennuksesta. Varastosäiliöihin tuodaan elintarvikelaatuista nestemäistä hiilidioksidia ja happea Air Liquide Finland Oy:n säiliöautoilla. Happea valmistetaan ilmasta tislaamalla ja hiilidioksidi otetaan talteen teollisuusprosessista, josta se muutoin joutuisi ilmakehään, siis kierrätystä parhaimmillaan. Kaasut pidetään nestemäisessä muodossa omissa tyhjiöeristetyissä säiliöissä. Nämä tyhjiöeristetyt säiliöt koostuvat ruostumattomasta sisäsäiliöstä ja hiiliteräksisestä ulkosäiliöstä. Sisä- ja ulkosäiliön välillä on tyhjiö (vakuumi) kuten termospulloissa ja lisäksi säiliöiden välinen tila on täytetty perliitillä, jolla katkaistaan lämpösäteily. Varastosäiliöistä kaasu johdetaan höyrystimien kautta kulutuspisteisiin. Höyrystäjän tehtävä on höyrystää nestemäinen kaasu kaasuksi, kyseiset höyrystäjät ovat kaikki ilmahöyrystäjiä. Hiilidioksidi linjaan on myös asennettu kaasulämmitin, jolla varmistetaan että hiilidioksidi menee kulutuspisteeseen myös talvella kaasumaisena. Viitaniemen pintavesilaitoksen henkilökunnalle järjestettiin myös kaksi kattavaa happi-, hiilidioksiditurvallisuuskoulutusta (30.9. ja ). Kummassakin kaasu- ja turvallisuuskoulutustilaisuudessa oli runsaasti osallistujia (noin 30 henkilöä), mikä oli erittäin hyvä asia. Kaikkien tulisi tunnistaa kaasut ja tietää niihin liittyvät vaarat. Henkilökunta otti positiivisesti vastaan koulutuksen ja oli aktiivista kysymällä tärkeitä kysymyksiä. Viitaniemen pintavesilaitoksella kaasusovellukset käynnistettiin lokakuussa Nyt tiedetään että vedet Jyväskylän seudulla pysyvät sovelluksien avulla korkealaatuisina. Ystävällisin terveisin Air Liquide Finland Oy:n puolesta, Christoffer Westin 22 23

13 Teemu Saukkonen, Hyxo Oy Hyxo Oy toimitti uudet otsonaattorit Jyväskylän Energian vesilaitokselle Viitaniemeen Vetovoimaa kunnille ja vapaa-ajankeskuksille Betonimestarit Oy tunnetaan yhtenä Suomen ja Ruotsin suurimmista runko- ja elementtitoimittajista. Rakennuselementtien lisäksi tuoteperheeseemme kuuluvat myös laadukkaat ja turvalliset liikunta- ja leikkipaikkarakenteet. BM-Skeittiratojen etuja: Sään ja kulutuksen kestävyys Äänettömyys, ei aiheuta haittaa ympäristölle Turvallisuus Viihtyisyys ja tyylikkyys, useita värivaihtoehtoja Nopea toimitus Täydentää hyvin kuntien sekä esim. liikunta- ja lomakeskusten palveluja Verrattuna puurakenteiseen ramppiin betonirampin etuja ovat ylivoimainen kestävyys, tukevuus sekä äänettömyys. Käyttömukavuuden lisäksi ehjinä pysyvät rampit ja muut rataelementit lisäävät myös turvallisuutta. Tuotteilla on SFS EN standardi. Useat värivaihtoehdot mahdollistavat ilmeikkään ja tyylikkään skeittiradan suunnittelun. Skeittauspaikat osana kuntamarkkinointia Kunnon skeittirata vahvistaa lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa myönteistä mielikuvaa kotikunnastaan. Lisäksi nuoret vaihtavat ajatuksiaan esim. internetissä, jolloin tieto nuorisoystävällisestä kunnasta leviää yli kuntarajojen. Helppo hankkia Ota yhteyttä, niin teemme sinulle tarjouksen nopeasti ja tarpeesi huomioiden. Lisäksi voit jättää myös asennuksen tehtäväksemme, jolloin saat koko toimituksen avaimet käteen -palveluna. Havainnekuvia tuotteistamme voit katsoa osoitteessa tai tilata sähköpostitse osoitteesta betonimestarit.fi. Betonista on helppo valmistaa turvakaiteilla varustettujen ramppien lisäksi muitakin skeittiradan elementtejä, kuten pyramidejä, erilaisia bokseja, hyppyreitä, seiniä ja reilejä. Betonirampit sopivat sekä skeittipuistoihin että sisähalleihin. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Jyväskylässä Viitaniemen pintavesilaitokselle on juuri valmistunut uusi otsonointilaitos. Vesilaitoksen tuotevedessä on ajoittain kohonneita mangaaniarvoja. Tämä johtuu raakavesilähteenä olevan Tuomiojärven happitilanteesta. Nämä kohonneet arvot ovat antaneet alkusysäyksen vedenkäsittelyn tehostamiselle. Yhdessä konsultin kanssa Jyväskylän Energia päätti tehostaa vesilaitosta poistamalla ylimääräinen mangaani esiotsonoinnilla. Jyväskylän Energian valitsi otsonaattoritoimittajaksi Keravalaisen vedenkäsittelyyn erikoistuneen Hyxo Oy:n. Hyxo Oy on vuonna 1968 perustettu vedenkäsittelyyn erikoistunut yritys. Hyxo Oy:n laajaa tuotevalikoimaa, asiantuntijaorganisaatiota ja kykyä toimittaa kokonaistoimituksia käyttävät hyväkseen lukuiset kotimaiset ja ulkomaiset yritykset. Hyxo Oy:n toimittamilla otsonigeneraattoreilla puhdas happikaasu muutetaan otsoniksi, jota syötetään prosessiin mangaanin hapettamiseksi. Hapettunut mangaani saostuu ja näin ollen on helpommin erotettavissa suodatuksissa. Myös vaikutus veden rautapitoisuuteen, desinfiointiin, makuun, hajuun ja väriin on huomattava. Otsonoinnin etuna on se, että happi ja otsoni eivät muodosta vedessä myrkyllisiä tai haitallisia yhdisteitä, joita monet muut kemikaalit tuottavat sivutuotteina. Laitteistona käytetään Hyxo Oy:n toimittamaa kahta Wedecon Effizon HP happi-otsonaattoria ja Wedecon jäännösotsonin tuhoamisjärjestelmää, sekä niihin liittyviä automaatio- ja mittausjärjestelmiä. Toimituslaajuuteen kuului myös erilaisia analysaattoreita, jotka mittaavat happi- ja otsonipitoisuuksia niin vedestä, kuin myös ilmasta. Lisäksi Hyxo Oy toimitti otsonilaitteiden happi- ja otsoniputkistot. Otsonin liuottamiseksi veteen toimitettiin allaskohtainen jakoputkisto. Diffuusioilmastimilla otsonikaasu saatetaan mahdollisimman pieninä kuplina puhdistettavan veden joukkoon parhaimman mahdollisen kaasun liukenemisen takaamiseksi. Otsononaattorin toimintaperiaatteena on pilkkoa voimakkaan sähkökentän avulla otsonaattorille syötettävän happikaasun molekyylit happiatomeiksi. Happiatomit pyrkivät tässä tilassa muodostamaan otsonimolekyylejä. Otsonimolekyyleillä on kuitenkin taipumus helposti hajota takaisin hapeksi, joten otsonin varastoiminen ei ole mahdollista. Tästä syystä myös otsonin tuottaminen kauempana ja toimittaminen säiliössä on myös mahdotonta. Laitoksen rakennuttajana toimi Jyväskylän Energia. Jyväskylän Energian projektihenkilöinä toimivat Markku Järvenpää ja Antero Kuitunen. Laitoksen mitoittamisesta vastasi konsulttina toiminut Pöyry Oyj. Otsonaattoreiden mitoittamisesta, asennuksesta ja käyttöönotosta vastasi Hyxo Oy, josta projektia oli vetämässä Tuotepäällikkö Anne Koskela ja Projektipäällikkö Teemu Saukkonen. Ennen varsinaista käyttöönottoa, suoritettiin uusien laitteiden osalta mahdollisimman kattavat testaukset ja tarkastukset, joissa varmistettiin laitteiston mekaaninen, sähkötekninen ja automaation toimivuus. Laitteisto on myös käynyt läpi kattavat laitetoimittajan toimitukseen kuuluvat testiohjelmat Wedecon tehtaalla Saksan Herfordissa, johon myös Hyxo Oy:n ja Jyväskylän energia Oy:n edustajat ovat osallistuneet. Laitteisto saapui aluksi Hyxo Oy:n varastotiloihin, josta ne uuden rakennuksen valmistuttua siirrettiin Viitaniemeen. Laitteistojen saavuttua alkoi myös putki- ja sähkö/automaatiourakointi. Laitteiston käyttöönoton suoritti saksalaisen laitevalmistajan Wedecon edustaja. He tekivät myös tarvittavat mekaaniset ja automaation säädöt, joilla laitos optimoitiin vesilaitoksen tarpeita vastaavaksi. Laitos on täysautomaattinen, eikä vaadi käyttäjän toimintoja normaalin käytön Nopeasti valmisosista, betonista. puitteissa. Automaatiota valvoo otsonaattorien kolme erillistä prosessiasemaa, jotka on räätälöity Jyväskylän Energian tarpeisiin. Prosessiasemat hoitavat kaikki otsonaattorien säädöt ja optimoivat hapen ja virran kulutukset mahdollisimman alhaiselle kustannustasolle. Otsonia on mahdollista syöttää koko vesilaitokselle tulevan veden kapasiteetille. Otsonaattorit kykenevät tuottamaan n g/h otsonia. Otsoniannos veteen on maksimissaan n. 2 g/m 3, joka tapahtuu maksimivirtaamalla n m 3 /h. Laitoksen automaatio on varmistettu toimimaan myös tulevaisuuden haasteissa, joissa toinen otsonointialtaista voidaan valjastaa jälkiotsonoinnin tarpeisiin. Jälkiotsonoinnissa otsonin tarkoituksena on vedenkäsittelyprosessin loppuvaiheessa poistaa siihen mahdollisesti jäävät haju ja maku sekä tuhota haitalliset mikrobit. Laitoksen mahdollisesta optimoinnista ja otsonoinnin hyödyistä ja mahdollisista taloudellisista eduista tullaan tekemään Insinöörityö, jota voidaan hyödyntää laitoksen tulevassa käytössä. Laitosta tullaan tulevaisuudessa käyttämään jatkuvasti Jyväskylän kaupungin juomaveden puhdistamiseen. Jyväskylän kaupungin asukkaat tulevat jatkossakin nauttimaan entistä parempilaatuisesta ja -makuisesta juomavedestä, jonka valmistukseen käytetään alan viimeisintä ja kehittyneintä tekniikkaa. Skeittiramppimyynti: Puh PL Kuopio betonimestarit@betonimestarit.fi

14 Elina Laiho-Logrén Pintaveden puhdistus Jyväskylän Energialla Tuomiojärvellä neljän metrin syvyydessä sijaitsevan imuputken suulla on tiheä siivilä. Veden käsittely alkaa hiilidioksidin lisäämisellä, mikä tehdään veden alkaliteetin kasvattamiseksi putkiston korroosion ehkäisemiseksi. Seuraavaksi vesi johdetaan otsonointilaitokseen, jossa otsonia syötetään veteen otsonialtaissa. Allastilaa on 300 kuutiota. Altaista vesi jaetaan kourua myöten flotaatioaltaisiin. Neljässä flotaatioaltaassa vedestä poistetaan humus saostuskemikaalien avulla. Humus nousee ilma vesi-seoksen ansiosta pintaan, ja se kerätään viemäriin vesisuihkujen ja pyörivien kaapimien avulla. Puhdas vesi painuu pohjalle ja suodattuu hiekkasuodattimen läpi. Suodatettu vesi alkaloidaan ja johdetaan välipumppauksen kautta aktiivihiilisuodatukseen. Aktiivihiilisuodatuksen tarkoitus on poistaa vedestä maku- ja hajuhaittoja sekä jäljellä olevaa orgaanista ainetta. Tämän jälkeen vesi johdetaan UV-yksiköiden läpi, verkostoon lähtevä vesi desinfioidaan klooriamiinilla ja ph säädetään kalkilla verkostoon sopivaksi. Klooria käytetään yleisesti verkostovedessä ehkäisemässä mahdollisten mikrobiologisten kasvustojen syntyminen. Jyväskylässä veden turvallisuus halutaan taata desinfioimalla vesi klooriamiinilla. Talousveden klooripitoisuus vaihtelee alueesta riippuen, mutta on korkeimmillaankin alle 0,2 milligrammaa litrassa. Alkalointi suojaa putkistoa korroosiolta; ph-luku kertoo veden happamuudesta tai emäksisyydestä. Luonnon vesien ph on noin 6,5. Verkostoon johdettavan veden ph nostetaan noin 8,5:een kalkilla. Nyt turvallinen ja hyvänmakuinen vesi on valmis putkistoon pumpattavaksi. Wilon huippuluokan uutuudet pientalojen lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden kiertoon: Wilo-Stratos PICO ja Wilo-Star Z Nova Wilo-Stratos PICO ja Wilo-Star Z Nova Wilo-Stratos PICO. Maailman energiatehokkain pientalopumppu, Wilo-Stratos PICO kuluttaa vain puolet A-energialuokkaan oikeuttavasta virtamäärästä. Säästö on jopa 90 % verrattuna ohjaamattomiin kiertovesipumppuihin. Palkittu testivoittaja Stiftung Warentest -vertailussa. Kaikilla Wilon A- energialuokan pumpuilla on viiden vuoden takuu. Energiansäästöä lämpimän käyttöveden kiertoon: Wilo- Star Z Nova. Wilo-Star Z Nova on uusi pientalojen lämpimän käyttöveden kiertoon tarkoitettu high-efficiency -pumppu. Sen käyttöikää ja hygieniaa lisää ruostumattomasta teräksestä valmistettu siipipyörä. Vanhoihin kiertovesipumppuihin verrattuna Wilo-Star Z Nova kuluttaa 80 % vähemmän energiaa, vain 2-4,5 W. Birrconsult Oy Karppilantie 20, Kempele puh , fax www. wilo.fi SAKSALAISTA vuodesta 1872 L A A T U A 26 27

15 Havainnekuva Kauppakadun kävelykadusta (Mikko Heikkilä). Kuopiolaisten olohuone toivottaa vieraatkin tervetulleiksi Kuopion keskusta saa uuden ilmeen torinaluspysäköinnin laajennushankkeen jälkeen. Parhaillaan meneillään olevan pysäköintilaitoksen rakennustyöt ovat valmiit alkuperäisen aikataulun mukaisesti keväällä 2012 ja tämän jälkeen toripysäköinnissä on yhteensä 1400 autopaikkaa. Hankkeen kustannusarvio on lähes 30 miljoonaa euroa. Kalahallin tuenta suunnitelmia tehdään parhaillaan, jotta rakentamistöitä päästäisiin jatkamaan valituksista huolimatta. Toripysäköinnin laajennus Kuopiossa. Liikenneverkkomuutokset Toria ympäröivät kadut rauhoitetaan kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle. Keskustan liikenneverkkomuutoksia on tehty syksystä 2009 alkaen. Muutokset toteutetaan vaiheittain ja vuoteen 2012 lähes kaikki kadut on muutettu kaksisuuntaisiksi. Keskustassa asioivat ovat joutuneet opettelemaan liikkumisensa uudestaan ja noudattamaan varovaisuutta muuttuneiden liikennejärjestelyiden vuoksi. Torin ja kävelykatujen yksityiskohtainen suunnittelu on käynnissä. Kävelykeskustasta halutaan tehdä kaikille kuopiolaisille yhteinen, laadukas ja elävä olohuone, joka toivottaa myös vierailijat tervetulleiksi viihtymään. Keskustan kehittämisen tavoite on säilyttää keskusta elinvoimaisena ja hyvin saavutettavissa henkilöautoilla ja joukkoliikenteelle ja näin ollen turvata vireä keskusta. Myös kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan toteuttamalla katusaneerauksien yhteydessä uusia kevyen liikenteen väyliä. Katujen pinnoiksi on esitetty graniittia ja valaistukseen halutaan tuoda jotain uutta. Valaistussuunnittelu kulkee rinnan yksityiskohtaisen suunnittelun kanssa. Kadunrakentamisen, torin pintojen uusiminen ja Siskotyttö- ja Veljmies-patsaiden ympäristön investoinnit ovat yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Kävelykaduille on keskustan liikenteen yleissuunnitelmassa esitetty toteutettavaksi sulanapitojärjestelmä, joka tuo turvallisuutta liikkumiseen. Järjestelmän toteutuminen edellyttää myös kiinteistöjen aktiivista osallistumista. Kuopion kaupunki on määritellyt osallistuvansa kustannuksiin 7metriä leveältä alueelta kävelykaduilla ja torin keskikäytävän liittämisellä sulanapitojärjestelmään. Järjestelmän toteutuminen selvinnee talven aikana. Alustava kustannusarvio järjestelmälle on 1,5 miljoonaa euroa. Kävelykatujen vaikutusta huoltoliikenteen toimivuuteen selvitetään parhaillaan meneillään olevassa huoltoliikenneselvityksessä. Selvityksen on määrä valmistua tammikuussa Myös pysäköintipaikkojen opastusta halutaan parantaa ja suunnitelmissa on toteuttaa ajantasainen pysäköinnin opastus. Opastuksen parantamisella halutaan vähentää turhaa pysäköintipaikan etsimisestä aiheutuvaa liikennettä. Artikkelin laati suunnitteluinsinööri Hanna Väätäinen. Keskustan katuja muutetaan vaiheittain kaksisuuntaisiksi. Keskustan liikenneverkkomuutokset (SITO). Puijonkadun kävelykatu (Mikko Heikkilä)

16 AHTIAINEN & STENFORS Kuva 1. Uimahallin katto valmistuu lähiviikkoina aurinkopaneelien ja -keräimien asennusta varten. Kattoa vahvistetetaan parhaillaan tähän tarkoitukseen. Porin rakenteilla olevan uimahallin aurinkoenergiajärjestelmien asennus lähestyy Teksti: Petri Konttinen, Luvata Kuvat: Veijo Setälä ja Jenna Laine, Luvata arvokas osa infrastruktuuria Käytännössä lähes kaikki ajokelvottomat renkaat kerätään meillä vuosittain kierrätykseen ja uudelleen hyötykäyttöön. Valtaosa toimitetaan rengasrouheena, kokonaisina renkaina tai muotoon sidottuina rengaspaaleina tie- ja maanrakennustyömaille, hyväkuntoiset rengasrungot pinnoitetaan uudelleen ja raskaimmista renkaista valmistetaan mm. räjäytysmattoja. Käyttökohteita on useita ja uusiokäyttöaste maassamme on maailman huipulta! Yhteensä yli viisisataatuhatta tonnia arvokasta mustaa raaka-ainetta on jo saatu Suomen Rengaskierrätyksen kautta takaisin järkevään käyttöön - säästämään rahaa ja korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja! Ajokelvottomista renkaista terässidoksella yhteen puristetut rengaspaalit ovat muotonsa pitävinä ja kiviainesta kevyempinä ylivoimaista tienrakennusmateriaalia esimerkiksi vaikeiden kosteikko-osien pohjarakenteiden vakauttajana. Porin uuden uimahallin rakennustyöt ovat edenneet vauhdikkaasti ja marraskuun puolivälissä työt olivat hyvin aikataulussa. Myös aurinkoenergiajärjestelmien hiomista on jatkettu rakentamisen ohessa. Keväällä Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi aurinkoenergiajärjestelmien hankintaan investointituen, joka kattaa 35 prosenttia euron kokonaishinnasta. Pääsääntöisesti aurinkoenergiasuunnittelu on edennyt hyvin. Yksityiskohtia on tarkennettu rakentamisen edetessä. Tärkeimpinä näistä ovat uimahallin länsipuolelle kaavoitetun Riihikedon korttelin varjostukset, joiden aihettamat noin viiden prosentin vuotuiset energiantuottomenetykset voidaan kompensoida valitsemalla tehokkaammat laitteet. Toinen konkreettinen asia on katolla oleva palomuuri (kuva 1) ja sen aiheuttamat vaatimukset aurinkopaneelien ja -keräinten tukirakenteelle. Sopivat ratkaisut ovat löytyneet hyvällä yhteistyöllä ja suunnittelulla. Porin kaupunki on edennyt katon aurinkojärjestelmien valinnassa. Järjestelmätoimittajien kilpailutus on käynnissä julkisesti hankintalainsäädännön mukaisesti. Järjestelmät toimitetaan ja asennetaan talven ja kevään aikana, jotta ne ovat valmiina koekäyttöä varten toukokuussa Luvatan valmistamat julkisivuun integroidut kupariaurinkolämpökeräimet asennetaan rakennuksen eteläiselle julkisivulle (kuva 2). Luvata on rakentanut tehdasalueelleen koelaitoksen, jossa on Tekesin tukemana testattu erilaisten esipatinoitujen kuparipaneelien lämmöntuottoa ja toimivuutta uimahalliin tulevaa tuotetta vastaavassa järjestelmässä. Testiseinän avulla voidaan ennakkoon ratkaista seinäkeräinten asennuksen ja käytön mahdollisia kysymyksiä. Uimahalli on aktivoinut myös muuta aurinkoenergia-alaa. SolarForumhankkeessa käynnistetään kotimaista aurinkoenergiaklusteria. Satakunnan ammattikorkeakoulun vetämässä SolarForumissa on mukana jo yli kymmenen alan yritystä. Samaan aikaan on käynnissä projekti Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa, joka tukee ja edistää suomalaisen aurinkoenergiateknologiateollisuuden tuotekehitystä, verkostoitumista ja vientiä edistävien sisämarkkinoiden syntymistä. Siinä kerätään yhteen tutkittua tietoa erilaisten aurinkoenergiaratkaisujen toimivuudesta ja tuottavuudesta. Hanke toteutetaan osaamiskeskusohjelma Energiateknologiaklusterin, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä Satakunnan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien alueella. Ratkaisuja etsitään julkisiin kohteisiin, talopakettitoimituksiin, teollisuuskiinteistöihin sekä asuinkerrostaloihin. Yhdistelmärakennepilottihanketta koordinoi Prizztech Oy ja Luvata on mukana hankkeessa yhtenä toimijana. Kuva 2. Porin uuden uimahallin eteläjulkisivu marraskuun puolivälissä. Luvatan aurinkolämpöjärjestelmä integroidaan suoraan julkisivun kuparipaneeleihin ja se on ulkopuolelta käytännössä näkymätön. Järjestelmä jakautuu kahtia kaarevan kehikon molemmin puolin. 31

17 Yhteinen pienpuhdistamo voi ratkaista koko naapuruston tai kylän jätevesihuollon kerralla. Pohjanmaalla on ryhdytty toimeen. Jaettu puhdistamo, jaettu urakka Kunta kyläläisten apuna Åvistin kylä sai osansa Pohjanmaalla jaetuista vesihuoltoavustuksista. Kylä sijaitsee Pedersören kunnassa, hieman Pietarsaaresta sisämaahan päin. Åvistissa on 22 taloa, ja kylän oma vesiyhtymä on vastannut puhtaan veden jakelusta jo pitkään. Jätevetensä kukin talo on johtanut kaivojen kautta maaperään. Kyläläiset tiesivät, että jätevesihuoltoon on puututtava mitä pikemmin. Kylä sijaitsee kuitenkin pohjavesialueella, minkä vuoksi kiinteistökohtaisia puhdistamoita ei voitu edes harkita. Tosin harvaa sellainen olisi kiinnostanutkaan. Reilusti yli 70-vuotiaille asukkaille yhteinenkin pienpuhdistamo tuntui turhan suurelta urakalta. Päätökset siirtyivät. Lopulta sovimme, että kunta ottaa vastuun yhteisen puhdistamon suunnittelusta ja rakennustöistä ja kerää kustannukset aikanaan liittymämaksuina asukkailta, kertoo kunnan rakennusmestari Stefan Hellund. Biologiskemiallinen WehoPuts 70 -puhdistamo asennettiin kesällä, ja putkilinjat kaivettiin syksyllä, kun peltotyöt olivat ohi. Luvassa on yhteensä neljä kilometriä viemärilinjaa. Pienpuhdistamoja kunnallakin Hellundin mukaan Pedersöressä on jatkuvasti käynnissä niin vedenpuhdistamoihin kuin liityntäviemäreihinkin liittyviä hankkeita. Runsas puolet asukkaista on tällä hetkellä kunnan verkossa, josta jätevedet johdetaan Pietarsaaren puhdistamoon. Tarkoituksena on liittää viemäriverkkoon lähes 80 taloa vuodessa. Niitä, joiden täytyy ratkaista asia itse, on vajaa 500 taloa. Pedersören kunnan vastuulla on myös Nissin asuntoalue Forsbyssä. Asuntoalueen 14 talon jätevedet on puhdistettu tähän mennessä maahan imeyttämällä. Viime vuonna 12 vuotta palvellut järjestelmä alkoi kuitenkin reistailla. Olisimme voineet uusiakin järjestelmän, mutta se olisi ollut iso työ, Hellund kertoo. Uudeksi järjestelmäksi valittiin biologiskemiallinen pienpuhdistamo. Kolmesta vaihtoehdosta WehoPuts 70 täytti kriteerit myös koon suhteen. Pedersören kylään asennettiin WehoPuts 70 -puhdistamo alkukesästä. Putkilinjat kaivettiin syksyllä, kun peltotyöt olivat ohi. Kunta otti vastuun puhdistamon suunnittelusta ja rakentamisesta, ja kerää kustannukset liittymämaksuina asukkailta. Puhdas vesi, puhdas luonto Urakoitsija Stefan Snellman vastasi kaivutöistä, ja Weho- Putsin jälleenmyyjänä hän neuvoi myös puhdistamon asentamisessa. Paikka oli paras mahdollinen, tarpeeksi kuiva. Oli helppo asentaa, Snellman kertoo. Putkilinjat odottivat imeytysjärjestelmän jäljiltä valmiina. Tosin viettoviemäri kulki niin syvällä, että puhdistamon eteen päätettiin asentaa pumppaamo. Muutaman päivän työt tulivat valmiiksi juhannuksen alla, ja puhdistamo otettiin saman tien käyttöön. Snellman on valvonut alkuvaiheen sujumista. Hyvät uutiset solisivat pian avo-ojaan 50 metrin päässä puhdistamosta. Erittäin puhdasta vettä

18 Starium Dragon 60UP STREET LIGHTING Starium Dragon 60UP AL ja K-luokkiin tarkoitettu valaisin Kårkullantie Länsi-Turunmaa / Pylväs 6 m / 35 m Säästöjä pitää syntyä, mutta minkälaisilla kustannuksilla 90 FEATURES Total power consumption Voltage Current Luminous flux Colour temperature Light source Dimension mm Area Installation pole Installation pole high Rated life Casing class Weight gamma = C0-C180 C90-C W V / 50-60Hz 0,4 A 5700 lm 6500 K 60 Osram Dragon Series 440 x 244 x m 2 Ø 38 / 60 mm 6-8 m > h / 80% IP 44 4 kg Easy Led Oy Örninkatu 15, FI Salo, Finland tel (0) info@led1.fi Kårkullantie, Länsi-Turunmaa - STARIUM DRAGON 60 UP 330e Alv 0% Ympäristömme valaistus on osa kansallista turvallisuuttamme ja sen energiankäytön maksamme kaikki omissa elinkustannuksissamme. Tässä kohtaa voimme vaikuttaa energiansäästöön siirtymällä uuteen tekniikkaan. Kohteita ovat esimerkiksi jalkakäytävät, porttikongit, rappukäytävät, katu- ja risteysalueet, piha-alueet, varastoalueet, joita valaistaan koko pimeimmän ajan, parhaimmillaan lähes vuorokauden ympäri. Lisäksi ympäristössämme on runsaasti kohteita ja tiloja, joissa valaistus on ympäri vuorokautista, kesät, talvet. Osassa kohteista valaistuksen haitat muuttuvat mahdolliseksi eduksi kun samalla syntyy lämpöä. Tästä lämmitysmuodosta olemme onneksi siirtymässä pois kun hehkulamput jäävät historiaan. Olemassa oleva asennus voidaan helposti päivittää uuteen tekniikkaan. Hyvällä valaistussuunnittelulla voidaan saada mittaviakin kokonaiskustannusten säästöjä. Omalla kohdallani kannatan sähkösuunnitteluumme innovatiivisempaa linjaa. Nyt on myös aika ottaa tämä uusi tekniikka laajemmin tuotantokäyttöön. Meidän suunnittelijoiden ja päätösten tekijöiden tulee uskaltaa ottaa askel energiataloudellisempaan suuntaan. Asiakkaina meidän kaikkien tulee uskaltaa kyseenalaistaa omalle kohdallemme tulevat sähkö- ja valaistussuunnitelmat myös niiden energiatehokkuuden ja elinkaarimallin suhteen. Easy Led Oy on kehittänyt katu- ja aluevalaisimia yhdessä asiakkaiden kanssa vuodesta 2006 alkaen. Katuvalaisinperheen Starium-, Minnium- ja Maximmum-sarja soveltuu hyvin ALja K-luokan katujen valaistukseen. Valaisin voidaan varustaa erilaisilla linsseillä kohdentaen tarvittava valaistus oikeaan paikkaan tai sitten tuottamaan vain yleisvalaistusta. (Kirjoittaja Tapio Koivisto / Noatek Oy) Tuotteet valmistetaan kokonaisuudessaan Suomessa ja niille on myönnetty avainlipputunnus. STREET-sarjan elektronisessa suunnittelussa on otettu huomioon myös tuotteen pitkä elinkaari ja korkeat laatuvaatimukset. Easy Led Oy on yksi maailman vanhimmista LED-katuvalaistuksen valmistajista, joten kokemuksen tuomaa varmuutta meiltä löytyy. Esimerkkinä nykyaikaisesta katuvalaisimesta toimii uusin Minnium Dragon -katuvalaisin, joka saavutti 87l m/w Aalto Yliopiston tekemässä mittauksessa toukokuussa Valaisin oli tehokkaampi kuin 70 W Suurpainenatrium-valaisin (53l m/w). Kokonaistehonkulutus oli 76 W, kun suurpainenatriumvalaisimella kulutus oli vastaavasti 85W. Easy Led Oy on toimittanut Suomeen yli 2000 kpl:tta Starium Dragon 60 valaisimia, yli 40 kuntaan, testejä on siis takana jo > h ja tärkeimmän komponenttitoimittajamme Osramin ledeillä on testejä takanaan > h. RAHOITUS Kunnat ja Kaupungit ovat suuren haasteen edessä, kuinka rahoittaa katuvalaistuksen uusiminen, sekä budjetoida katuvalaisimien hankinta tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi, samalla kun verotulot pienentyvät ja aiheuttavat aikataulullisesti katuvaloverkoston uusimiseen paineita. Viimeisen kahden vuoden aikana useat kunnat ovat toivottavasti tehneet tarvekartoituksen kuinka monta valaisinta heillä on hallussaan ja minkälaisia ne ovat. Vanhat elohopeapolttimoiden valmistus lopetetaan 2015, ja vanhan varaston voi käyttää pois, mutta onko järkeä tuhlata, kun tälläkin ajanjaksolla saavuttaa jo säästötavoitteet, ennen kuin valaisimet pitää vaihtaa. Toinen tärkeä kriteeri on täyttää valtion edellyttämä 9 % energian säästötavoite vuoteen 2016 mennessä. Samat ongelmat ovat myös teollisuusyritysten vanhentuneissa valaistuksissa ja sama Rahoituspaketti sopii myös heille. Easy Led Oy ja Handelsbanken tarjoavat rahoituspaketin katuvalaistuksen uusimiseen, rahoituspakettiin voidaan sisällyttää myös tolppien, kaapeleiden, keskusten ja valaistuksen ohjauksen rahoitus. Kokonaiskustannukset kun hankinnasta on kulunut 10 vuotta ja LED valaisimet on hankittu rahoituksella. Sijoitetun investoinnin tuotto vanhaa elohopeaa vastaan on 15 % ja 70 W spna:ta vastaan 7 %, laskelmassa ei ole käytetty valtiontukia 34 35

19 Timo Paavilainen, yksikön johtaja YIT Rakennus Oy / Infrapalvelut Vaihtoehtoisia malleja palvelun tuottamiseen Kuntien teknisen toimen palvelut voidaan tuottaa monella eri tavalla. Perinteinen tapa on tehdä ne kaupungin omalla henkilöstöllä ja kalustolla. Tästä on monissa kunnissa siirrytty teettämään työt ainakin osittain yksityisillä palveluntuottajilla. Tämä tapahtuu useimmiten tilaamalla kone- tai autoyrittäjiltä työtä tuntiveloitusperiaatteella. Edellisestä jalostuneempi malli on teettää töitä alueellisina kokonaisuuksina eli alueurakoina. Kuntien taloustilanne, käyttömäärärahojen supistaminen ja henkilöstön ikääntyminen ovat johtaneet siihen, että joissakin kunnissa on mietitty ja päätetty vieläkin radikaalimmista tavoista tuottaa teknisen toimen peruspalvelut. Varkauden ja Inkoon valinta on ollut suora liikkeenluovutus yksityiselle palveluntuottajalle eli YIT:lle. Inkoossa vuonna 2007 solmitun nelivuotisen sopimuksen mukaisesti YIT vastaa kaikkien kunnan omistamien kiinteistöjen ja niihin liittyvien ulkoalueiden huollosta ylläpidosta ja siivouksesta. Lisäksi sopimukseen kuuluu katujen, viheralueiden, ulkoliikuntapaikkojen, venesatamien, uimarantojen sekä vesihuoltolaitoksen, maankaatopaikan sekä kompostikentän ylläpito. Inkoon kunta säästi sopimuksella 17 % kustannuksissa aikaisempaan verrattuna, joka on kunnanjohtaja Jarl Boströmin mukaan jopa enemmän kuin ulkoistuksella tavoiteltiin. Varkaudessa kaupungin ja YIT:n 7-vuotinen sopimus kattaa katujen, viheralueiden sekä vesihuollon ja ulkovalaistuksen rakentamisen ohella myös kaupungin katujen, viheralueiden, pihojen, ulkoliikuntapaikkojen, uimarantojen ja muiden yleisten alueiden ympärivuotisen ylläpidon. Liikkeenluovutuksessa 32 kaupungin työntekijää siirtyi YIT:n palvelukseen kahden vuoden irtisanomissuojalla. Ulkoistus mahdollistaa palvelujen tarjoamisen entistä laajemmalle asiakaskunnalle ja avaa ammatillisia kehitysmahdollisuuksia työntekijöille. Varkauden teknisen johtajan Arto Lehtosen mukaan kaupunki säästi ulkoistamisella vuosikustannuksissaan noin euroa, joka on prosentteina sama kuin Inkoossa eli 17 %. Mikkelissä palvelujen uudelleen järjestäminen toteutettiin perustamalla kaupungin (60 %) ja YIT:n (40 %) yhteisesti omistama yritys YIT Kuntatekniikka Oy, joka vastaa Mikkelissä kaupungin kunnallistekniikan ylläpidosta ja rakentamisesta. Hyvien kokemusten rohkaisemana kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa 2010 myös kiinteistöjen huollon ja rakennusten kunnossapidon siirtämisestä YIT Kuntatekniikka Oy:lle. Henkilöstö on suhtautunut kaikissa liikkeenluovutuksissa erittäin positiivisesti ja innostuneesti uuteen toimintamalliin ja toimintaympäristöön. Henkilöstön koulutukseen ja työhyvinvointiin on myös panostettu. Päätöksenteko uudessa ympäristössä on koettu joustavammaksi ja nopeammaksi kuin kuntamaailmassa. YIT Kuntapalvelut Tarjolla kotikuntaasi. Ota yhteys meihin, niin sovitaan tapaaminen. Olemme valmiit keskustelemaan kotikuntasi ajankohtaisista haasteista ja tarjoamaan niihin parhaiten sopivat ratkaisut. Hannu Soikkeli Jukka Siltanen Timo Paavilainen p p p hannu.soikkeli@yit.fi jukka.siltanen@yit.fi timo.paavilainen@yit.fi yit.fi/kuntapalvelut 36 37

20 JÄRKEVÄ RATKAISU JÄTEVESILLE ALUEELLINEN JÄRJESTELMÄ kustannustehokas yhteisrakentaminen edulliset huolto- ja tyhjennyskulut ei lisävaivaa kiinteistönomistajille voidaan liittää kunnan verkkoon varmasti hyvät puhdistustulokset VANHAN KIINTEISTÖN JÄTEVESIKAIVO+ PUMPPAAMO KOKOAJA, PUMPPAAMO PUMPPAAMO YHTEISPUHDISTAMO PIENPUHDISTAMOKSI SANEERATTU JÄTEVESIKAIVO BETONIRUNKOINEN PIENPUHDISTAMO Millainen kylä, sellainen jätevesikokonaisuus. Alueen yhteinen jätevesijärjestelmä on käytännössä aina edullisempi, tehokkaampi ja huolettomampi ratkaisu kuin yksittäisiin järjestelmiin turvautuminen. Myöhemmin kokonaisuus voidaan vielä liittää myös kunnalliseen verkkoon. Goodwell suunnittelee ja toteuttaa kokonaisratkaisun aina sen mukaan mikä on fiksuinta. Pyydä esitys, niin tiedät mistä on kyse. Jätevesikokonaisuudesta päättäminen on vaikeaa, jos ei tarkkaan tiedä, mistä kaikesta kokonaisuus muodostuu ja minkälaisia taloudellisia vaikutuksia sillä on. Goodwellin asiantuntijat tekevat aina havainnollisen suunnitelman ja selkeän kustannusarvion kokonaisuudesta. Siitä on hyvä aloittaa, siispä soita ja sovi tapaaminen. TM Rakennusmaailman testimenestyjä! Goodwellin puhdistamo oli TM Rakennusmaailman (8/2010) testin ehdotonta eliittiä. Yhtenä harvoista puhdistamoista Goodwellin puhdistamo saavutti vaativassa testissä edellytetyn normaalin vaatimustason. Lisäksi Goodwellin puhdistamo sai erinomaiset tulokset CE-testissä. Goodwell Oy Vantaan Technopolis Teknobulevardi Vantaa Puh. (09)