laserkeilaus Paikkatietoa metsästä: Monen mahdollisuuden Vähähiilinen biotalous Metsäpäivät 2012 Etätyö = Epätyö?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "laserkeilaus Paikkatietoa metsästä: Monen mahdollisuuden Vähähiilinen biotalous Metsäpäivät 2012 Etätyö = Epätyö?"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 3/2012 Paikkatietoa metsästä: Monen mahdollisuuden 6 laserkeilaus Vähähiilinen biotalous 16 Metsäteollisuus ilmastotalkoiden suunnannäyttäjäksi Metsäpäivät Messukeskus kutsuu taas marraskuussa! Etätyö = Epätyö? 26 Etätyöstä tehoja syksyyn!

2 Pääkirjoitus Tapio Hankala sisältö Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Muutoksen ja jatkuvuuden vaikea tasapaino toteutuksen vaihe vain vaihtelee. Valtakunnallinen Suomen metsäkeskus aloitti tämän vuoden alussa, siihen budjettiesitys iskee kovimmin. Uuden organisaation käyntiin lähtöä ja uskottavuutta ei saa vaarantaa, vaan sen taloudellisesta toimintakyvystä tulee huolehtia. Mietinnässä on metsänhoitoyhdistysten uusi asema, samoin on jo pitkään valmisteltu uutta Metsähallitusta ja myös Metsäntutkimuslaitosta osana sektoritutkimuksen uudelleen järjestelyä. Myös metsän perustuslain, metsälain valmistelu on etenemässä nopeasti. Usko metsän tarjoamiin mahdollisuuksiin Suomen taloudessa on vahva. Syvin henkinen alho onkin selvästi ohitettu ja siirrytty mahdollisuuksien näkemiseen - niin metsäalan toimijoiden parissa kuin laajemmin yhteiskunnassa. Metsän pitkät syklit vaativat kuitenkin pitkäjänteisyyttä myös tarvittavissa panostuksissa, sillä tulokset eivät synny hetkessä uuden luomisessa. Metsässä muutoksen tuuli on vahvaa. Alkavassa metsäpoliittisen selonteon valmistelussa on syytä tarkastella muutoksissa tavoiteltavaa kokonaisuutta sekä linjata kootusti näkemykset ja tavoitteet lähivuosien metsäpolitiikalle. On syytä muistaa, että surkeiden kesäsäidenkin jälkeen komean kuulaat syyspäivät ovat mahdollisia Liittopalsta Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 6 4D-geoinformatiikka avain luonnonvarojen hallintaan Metsäisen paikkatiedon monet mahdollisuudet 14 Metsien kestävästä käytöstä väline ilmastonmuutoksen torjuntaan Uusiutuvat metsät tarjoavat ilmastomuutoksen hillintään materiaalia ja energiaa. 62. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Miika Karppinen, Hanna Kaurala, Maija Kovanen, Anniina Kostilainen, Sini Niinistö, Silja Pitkänen, Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Eveliina Varis puh. (09) telefax (09) OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F 001 Helsinki ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. ILMESTYMISAJAT Vuonna 2012 viikot 10, 22, 39, TILAUSHINTA 35 kotimaassa KANNEN KUVA Shutterstock KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. 16 Ilmastopolitiikasta mahdollisuus metsäalalle Uusiutuvat raaka-aineet ovat vähähiilisen biotalouden perusta. 18 Metsäpäivät 2013 Esittelyssä Metsäpäivien ohjelma. 20 Lakipalsta Avopuolison hyvitysvaatimus erotilanteessa Paperimatrikkelin tilalle sähköinen tiedonhaku Uusi sähköinen jäsenpalvelu esittäytyy 24 Työmarkkinatutkimus uudistuu 4L-liittojen työmarkkinatutkimuksella on tänä vuonna uusi toteuttaja 26 Täyttä tehoa etätyössä Etätyö voi olla tehokas ja joustava työnteon muoto 28 Metsänhenki Esittelyssä Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Jouni Väkevä 29 Etämetsä Pakina 30 Profiili Metsävaikuttaja Juhani Karvonen 33 Opiskelija Ajankohtaista opiskelijoille 34 Henkilöuutiset shutterstock Säiltään tasapaksu kesä on takana ja syksyn toimeliaisuus tuntuu ilmassa. Varma merkki syksystä on valtion budjetti ja sen sisältämät lupaukset eri tahojen seuraavan vuoden elämään ja talouteen. Valtion ensi vuoden budjetti toteuttaa paljolti jo kevään kehysriihessä päätettyjä linjauksia eikä siten sisällä suuria yllätyksiä. Suurin epävarmuutta sisältävä elementti liittyy eurokriisiin ja heikon talouskasvun jatkumiseen. Näköpiirissä olevissa vaikeissa taloudellisissa puitteissa on haasteellista tehdä samanaikaisesti rakenteellisia muutoksia ja ylläpitää taloudellista kasvua ja hyvinvointia. Yhtä aikaa täytyy pystyä sekä elämään tätä päivää että rakentamaan huomista. Suomessa onkin jo toteutettu rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia niin markkinavetoisesti kuin valtiovallan toimesta. Näistä muutoksista on vahvoja kokemuksia myös metsäalalla ja sen eri organisaatioissa työtään tekevillä. Jatkoa on tulossa. Metsäalan toimintaedellytykset riippuvat paljolti lainsäädännöstä ja niistä organisaatioista, jotka ovat valtiovallan vaikutettavissa. Kaikki metsäalan organisaatiot ovat muutoksessa,

3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. Taas koittaa työmarkkinatutkimuksen aika! Jäsentietojen päivitys SHUTTERSTOCK Linkki Metsänhoitajaliiton työmarkkinatutkimukseen lähetetään jäsenten sähköpostiin marraskuussa. Työmarkkinatutkimuksen luotettavuuden kannalta on erityisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään edunvalvonnassa ja jäsenten neuvonnassa, joten vastaamalla autat sekä itseäsi että kollegojasi! Tutkimus tehdään yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n ja muiden 4L-liittojen kanssa. Lue lisää työmarkkinatutkimuksesta tämän lehden sivulta 24. Kyselyssä tullaan kysymään lokakuun 2012 palkkatietoja, joten kyselyyn vastatessa lokakuun palkkakuitti kannattaa varata käden ulottuville. Tutkimuksen vastaajapalkintona arvotaan ipad2 sekä leffalippuja. Työeläkeotteella aiempaa SHUTTERSTOCK kattavammin tietoa Metsänhoitajaliiton tiedottaminen sekä edunvalvonta perustuvat liiton jäsenrekisteriin ilmoitettuihin tietoihin. Jotta voimme palvella jäseniämme parhaalla mahdollisella tavalla, on jäsenten tärkeää pitää osoite-, sähköposti- ja työpaikkatietonsa ajan tasalla liiton rekisterissä. Yhteystietoja voi päivittää Metsänhoitajaliiton verkkosivujen (www. metsanhoitajat.fi) kautta kirjautumalla ja klikkaamalla sivun ylälaitaan ilmestyvästä palkista «Omat tiedot». Tietoja voi päivittää myös suoraan Päivi Toivoselle sähköpostilla (paivi. Jos epäilet muutoksen vaikuttavan jäsenmaksusi suuruuteen, kannattaa olla suoraan yhteydessä Päiviin, jotta asia saadaan kerralla kuntoon. Haku tammikuussa alkavaan Akavan kuntavaalitavoitteet ja Akava-päivät kiertueella 4 Metsänhoitaja Mentorointi perustuu kahden henkilön luottamukselliseen keskustelusuhteeseen, jossa pyritään mentoroitavan tavoitteiden mukaisesti kehittämään ammatillista identiteettiä ja ohjausta urasuunnitteluun ja työelämään. Mentoroinnissa pidempään työelämässä ollut metsänhoitaja antaa kehityshaluiselle opiskelijalle tai nuoremmalle kollegalle ammatillista tukea ja vinkkejä. Ohjelmaan voivat hakeutua sekä opiskelijat että jo valmistuneet Metsänhoitajaliiton jäsenet, opiskelijoilta edellytämme kuitenkin vähintään kahden vuoden suoritettuja opintoja. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluettelon kanssa sähköisesti asiamies Eveliina Varikselle hoitajat.fi) viimeistään maanantaina Hakemuksessa on käytävä ilmi miksi haluat mukaan ohjelmaan, mitä odotuksia sinulla on ohjelmalle ja millaisia toiveita asetat mentorisi työelämäkokemukselle. Hakemusten ja haastattelujen perusteella mentorointiohjelmaan valituille etsitään mentor liiton jäsenkunnasta. Mentorointiohjelmaan tarvitaan vuosittain myös mentoreita. Myös halukkaat mentorit voivat ilmoittautua asiamies Eveliina Varikselle. Otekirjeen voi milloin tahansa tarkistaa sähköisesti oman työeläkelaitoksensa sivustolta tai Työeläke.fi -verkkopalvelusta. Tietoturvan takia sähköisen työeläkeotteen avaamiseen tarvitaan joko verkkopankkitunnukset tai sähköinen henkilökortti. Julkisen alan palveluksessa olevat saavat tietonsa Kevan verkkosivuilta loppuvuodesta 2012 alkaen. Fakta: Tarkista vuoden 2012 työeläkeote ja pidä se tallessa Varmista, että työeläkeotteella ovat kaikki ansiotietosi Jos tiedot ovat oikein, sinun ei tarvitse tehdä mitään Ilmoita heti puutteista eläkelaitokseesi (yhteystiedot saat otteesta) Lisätietoja työeläkeotteesta: Kaikki eläkelaitokset ja Eläketurvakeskus SHUTTERSTOCK Akava on julkistanut kuntavaalitavoitteensa ja kiertää kuntavaaliteemalla syksyn aikana viidellä paikkakunnalla. Akava-päivien tilaisuuksissa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder esittelee Akavan kuntavaalitavoitteet, jonka jälkeen paneelikeskusteluissa paikalliset poliitikot esittävät näkemyksiään ajankohtaisista kunta-aiheista. Tilaisuudet alkavat kello 17 ja päättyvät noin kello 19. Illan päätteeksi on tarjolla kevyt buffet-iltapala. Tilaisuudet ovat avoimia yleisötilaisuuksia, mutta rajoitetun osallistujamäärän vuoksi tilaisuuksiin kannattaa ilmoittautua ajoissa. Loppusyksyn tilaisuudet: Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella. Lisätietoa Akavan kuntavaalitavoitteista ja Akavapäivistä osoitteessa: mentorointiohjelmaan Työeläkeotteella on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana kaikki työeläkkeeseen vaikuttavat tiedot. Otteella on sekä yksityisen, julkisen työnantajan palveluksessa että yrittäjätoiminnasta kertynyt eläke. Vuodesta 2005 eteenpäin mukana on myös eräiden sosiaalietuuksien (esim. äitiysraha, sairauspäiväraha) ja opiskelun perusteella kertynyt eläke. Kaikki tiedot otteella perustuvat vuoden 2011 loppuun saakka kertyneisiin ansioihin. Jatkossa työeläkeotteiden lähettäminen harvenee, eikä asiakirja sisällä enää yhtä täydellisesti tietoa kuin tänä vuonna. Työeläkeote on tarkoitettu omaan työeläkkeen laskentaan vaikuttavien tietojen seuraamista ja tarkistamista varten. Jos kaikki tiedot ovat oikein, ei tarvitse tehdä mitään. Jos kuitenkin huomaat puutteita tai virheitä, kannattaa virheestä ilmoittaa eläkelaitokselle. Lain mukaan yksityisillä työeläkelaitoksilla on velvollisuus selvittää viimeisen kuuden vuoden ansiotietoja. Apuna tarkistuksessa voi käyttää työtodistuksia ja vuosittaisia palkkalaskelmia. Metsänhoitajaliiton valtuuston kokous marraskuussa Metsänhoitajaliiton valtuuston syyskokous pidetään torstaina Kokouksessa vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma, talousarvio sekä jäsenmaksut vuodelle Metsänhoitaja

4 Pilotin näkökulma lento laserkeilaukseen, jossa kohteesta tuotetaan geometrisesti tarkkaa x,y,z -tietoa lasertykin sekä lentokoneen sijaintia ja asentoa mittaavien paikannus- ja inertiajärjestelmien avulla. Heikki Luukkonen / Terratec Oy Markus Holopainen Helsingin yliopisto 4D- Geoinformatiikka avain luonnonvarojen hallintaan ja vihreään talouteen 6 Metsänhoitaja Jokaisella asialla on aikansa ja paikkansa. Tämä vanha viisaus takaa sen, että tarkasti paikannettujen kohteiden ominaisuuksien mittaaminen ja muutosten seuranta on luonnonvarojen hallinnan ja sitä kautta myös vihreän talouden keskeisiä toimintoja. S uomalaiset metsä- ja maankäyttötieteilijät ovat olleet kehityksen eturintamassa edistämässä luonnonvarojen hallintaan liittyvien paikkatietomenetelmien kehittämistä, toisaalta paikkatietoaineistot ovat vapautumassa ilmaiskäyttöön. Nyt onkin loistava hetki kehittää paikkatietoon liittyviä uusia arvoketjuja, ja edistää sitä kautta metsä- ja maankäyttötieteiden työllisyyttä, yrittäjyyttä ja positiivista imagoa. Geoinformatiikka, eli paikkatieto, on nykyisin osa lähes jokaisen ihmisen arkipäivää kartta-, reitinhaku ja navigointipalveluiden kautta. Parhaillaan maailman johtavat mobiilisovellusten kehittäjät, kuten Google, Apple ja joukon jatkona myös Nokia, käyvät tiukkaa taistelua paikkatietopalveluihin liittyvästä liiketoiminnasta. Toisaalta Inspire-direktiivin (Infrastructure for Spatial Information in Metsänhoitaja

5 Europe) ansiosta valtionhallintojen keräämät mittavat paikkatietoaineistot avautuvat parhaillaan ilmaiseen yhteiskäyttöön myös Suomessa. Esimerkkinä tästä ovat Maanmittauslaitoksen (MML) paikkatietoaineistot, joiden ilmaisjakelu alkoi Uudet toimintamallit luovat toisaalta haasteita, mutta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia kartta- ja paikkatietoalalla toimiville yrityksille. Luonnonvarojen hallinta ja vihreä talous Luonnonvarojen hallinnalla tarkoitetaan esimerkiksi metsiin, peltoihin ja vesistöihin liittyvän paikkatiedon hankintaa sekä tiedon hyödyntämistä erilaisissa inventointi-, kartoitus-, suunnittelu- ja päätöstukijärjestelmissä. Vihreällä taloudella viittaan luonnonvarojen kestävään käyttöön nimenomaan taloudellisesta näkökulmasta, jolloin se metsien tapauksessa lähestyy vakiintunutta käsitettä metsien monikäyttö, joka on ollut jo pitkään esimerkiksi Metsähallituksen toiminnan perusperiaatteita. Metsät ovat tärkein uusiu8 Metsänhoitaja tuva luonnonvaramme, joten tarkkaan ja ajantasaiseen geoinformatiikkaan perustuva metsävarojen hallinta on näin ollen myös vihreän talouden keskiössä. 2D-kartoituksesta 4D-geoinformatiikkaan Paikkatietojärjestelmien lähtökohtana ovat karttatietojärjestelmät, joiden keskeinen toiminto on 2-ulotteisten (2D) karttojen tuotanto. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana lentolaserkeilaus on mahdollistanut teknologiaharppauksen yksityiskohtaisessa paikkatiedon hankinnassa. Laserkeilauksen avulla kohteesta voidaan tuottaa kustannustehokkaasti geometrisesti tarkkaa 3D (x,y,z) tietoa. Tulevaisuudessa uusien menetelmien sovellusmahdollisuudet tulevat lisääntymään räjähdysmäisesti, kun kaiken aikaa tarkempia 3D-aineistoja on mahdollista saada samoilta alueilta useammalta ajankohdalta (t), jolloin on kyse 4D-geoinformatiikasta (x,y,z,t). Aikaulottuvuus käsittää kohteen historiatiedon sekä mallien ja Harri Ka artinen /GL Harri Ka artinen & Antero Kukko /Geodeettinen laitos (GL) Maastossa tapahtuva liikkuva laserkeilaus voidaan vaikeissa olosuhteissa toteuttaa reppuun asennettavan laitteen avulla. Kuvassa tehdään jokitörmien tarkkaa 3D-kartoitusta. Kerättyä aineistoa voidaan hyödyntää virtaaviin vesiin liittyvissä paikkatietoanalyyseissä. Laserkeilaukseen perustuva 3D-tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen on tällä hetkellä merkittävin metsä- ja maankäyttötieteiden rajapinta niin tutkimuksessa kuin operatiivisessa toiminnassa. simuloinnin avulla saatavat tulevaisuuden ennusteet. on tiedossa myös MML:n valtakunnallisen korkeusmallihankkeen kautta. metsä- ja kaupunkisuunnittelun kaikilla mittakaavatasoilla? Laserkeilauksella kustannus säästöjä maanmittaukseen ja metsätalouteen 4D-geoinformatiikka ja uudet arvoketjut Lasermittauksista lisäarvoa puunkorjuuseen Yksi metsävarojen hallinnan tutkimuksen keskeisistä tavoitteista on etsiä uusia, 4D-geoinformatiikkaan perustuvia arvoketjuja metsä- ja maankäyttötieteiden rajapinnoilta: Voidaanko puuntuotannon jalostusketjua ja sen arvoa parantaa entistä tarkemman tiedon avulla, esimerkiksi lisäämällä puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaustarkkuutta? Kuinka uusia menetelmiä voitaisiin hyödyntää lisääntyvien metsätuhojen seurannassa? Entä voidaanko uusilla menetelmillä tarkentaa laajojen alueiden biomassa- ja hiilitase-ennusteita? Olisiko tarkentuvasta geospatiaalisesta metsävaratiedosta hyötyä myös metsien hyvinvointivaikutusten tai metsätalouden vesistövaikutusten arvioinnissa? Voidaanko metsä- ja kaupunkiympäristöihin luoda tarkkoja 3D- ja 4D-malleja, joita olisi mahdollista hyödyntää maankäyttö-, Laserkeilausinventoinnin avulla saadaan puuston keskitilavuus estimoitua varttuneissa metsissä hyvällä tarkkuudella. Lisäksi laserkeilauksella pystytään paikantamaan potentiaalisia harvennus- ja uudistushakkuukohteita. Puunkorjuun näkökulmasta keskeisen tiedon, eli puutavaralajien tilavuuksien tulkintatarkkuus ei kuitenkaan ole vielä riittävän hyvällä tasolla johtuen puulajitulkintaan sekä runkolukusarjan muodostamiseen liittyvästä epävarmuudesta. Tutkimuksissa puutavaralajien estimointia on pyritty tarkentamaan kehittämällä yksittäisten puiden tasolla tapahtuvaa tulkintaa, hyödyntämällä laserkeilausaineiston intensiteettitietoa ja aaltomuotoa, sekä laserkeilauksen ja ilmakuva- tai spektrometritulkinnan yhteiskäytöllä. Puutavaralajien tulkintatarkkuutta yritetään parantaa myös yhdistämällä maastossa tapahtuvaa laserkei- Suomi on edelläkävijämaita laserkeilauksen hyödyntämisessä operatiivisessa maanmittauksessa ja metsätaloudessa. Maamme laserkeilataan kokonaisuudessaan kuluvan vuosikymmenen aikana: MML vetää laserkeilaukseen perustuvaa valtakunnallista korkeusmallihanketta ja metsäsuunnittelussa siirrytään laserkeilaukseen ja ilmakuvaukseen perustuvaan inventointimenetelmään. Voidaankin sanoa, että laserkeilaukseen perustuva 3D-tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen on tällä hetkellä merkittävin metsä- ja maankäyttötieteiden rajapinta niin tutkimuksessa kuin operatiivisessa toiminnassa. Laserkeilaukseen perustuvien metsäsuunnitteluinventointien yleistyessä suomalaisessa metsätaloudessa tullaan saavuttamaan miljoonien eurojen vuosittaisia kustannussäästöjä. Vastaavia säästöjä lausta lentolaserkeilaukseen sekä käyttämällä laserkeilaustulkinnan referenssiaineistona hakkuukonemittauksia. Mikäli puutavaralajitason tulkintaa pystytään tarkentamaan, leimikkosuunnittelu voidaan jatkossa tehdä metsäsuunnitelman pohjalta, mikä säästää kustannuksia ja parantaa teollisuuden puunhankinnan logistiikkaa. Entistä tarkemman ennakkotiedon avulla puutavaralajien katkontaa, eli apteerausta, voitaisiin optimoida nykyistä tarkemmin. Lisäksi lasermittaukset ovat potentiaalinen tietolähde myös puuston laatutunnusten mittaukseen tai leimikoiden väliseen laatuluokitukseen. 4D-tiedon hyödyntäminen metsäomaisuuden arvonmäärityksessä Lähtötiedon tarkkuus ja ajantasaisuus vaikuttavat olennaisesti metsäomaisuuden arvonmäärityksen tulokseen. 4D-tiedon avulla saadaan metsäkiinteistöjen arvot määritettyä nykyistä tarkemmin metsäsuunnittelun yhtey dessä tehtävän metsätaloudelmetsänhoitaja

6 Liikkuvaa laserkeilausta voidaan tehdä maastossa esimerkiksi mönkijään kiinnitetyn keilaimen avulla. Erityisen lupaavana vaihtoehtona on useampaan korkearesoluutioiseen tutkakuvaan perustuva stereo-radargrammetria, jonka avulla on mahdollista tuottaa puustosta 3D-tietoa samaan tapaan kuin laserkeilauksessa. lisen tuotto a rvolaskennan kautta. Lisäksi saatuun tulokseen voidaan liittää arvioinnin epävarmuutta kuvaavia tunnuslukuja. Tulevaisuudessa on mahdollista kehittää kustannustehokas menetelmä, jossa metsätaloudellisen tuottoarvolaskennan tukena voidaan hyödyntää MML:n kauppahintatilastoja. Metsäomaisuuden arvonmääritys onkin erinomainen esimerkki metsä- ja maankäyttötieteiden rajapinnalla olevasta lisäarvoketjusta, sillä MML hallinnoi sekä ilmaista valtakunnallista laserkeilausaineistoa että metsien kauppahintatilastoja. Metsikön tai metsätilan arvoon vaikuttaa puuston lisäksi ratkaisevasti arvioitavan kohteen puuntuotoskyky. Kahden tai useamman ajankohdan laserkeilausaineistot avaavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös metsien puuntuotoksen määrittämiseen. Liiikkuvalla laserkeilauksella tuotettu puustokartta. Metsätuhojen kartoitus ja seuranta Harri Ka artinen /GL 10 Metsänhoitaja Metsien myrsky-, lumi-, kuivuus- ja hyönteistuhot aiheuttavat puustossa biomassamuutoksia, joita voidaan inventoida, kartoittaa ja seurata kustannustehokkaasti 4D-tiedon avulla. Kahden ajankohdan laserkeilausaineistolla voidaan tulkita puustossa tapahtuneita latvuspeittävyyksien muutoksia, esimerkiksi lumi- tai myrskytuhoja hyvällä tarkkuudella. Myös hyönteistuhojen aiheuttamaa puiden harsuuntumista on mahdollista kartoittaa, joskin huonommalla tarkkuudella kuin puuston rakenteessa tapahtuvia muutoksia. Laajojen alueiden kartoitus- ja monito- rointisovelluksissa lentolaserkeilaus on suhteellisen kallista aputietoa satelliittikuviin verrattuna. Viime aikoina onkin tutkittu esimerkiksi korkean resoluution tutkasatelliittikuvatulkinnan yhdistämistä laserkeilaustulkintaan. Erityisen lupaavana vaihtoehtona on useampaan korkearesoluutioiseen tutkakuvaan perustuva stereo-radargrammetria, jonka avulla on mahdollista tuottaa puustosta 3D-tietoa samaan tapaan kuin laserkeilauksessa. Metsätuhojen 3D-kaukokartoitukseen perustuvan tulkinnan lähtökohtana on, että noin puolet Suomen pinta-alasta on jo laserkeilattu joko metsäsuunnittelua tai MML:n korkeusmallihanketta varten. Lähivuosina laserkeilausaineisto kattaa koko valtakunnan. Valtakunnallinen laseraineisto on edullinen, jopa ilmainen, lähtökohta metsätuhojen aiheuttamien muutosten kartoitukselle. Toteutunut tuho on mahdollista kartoittaa (paikallistaminen) ja inventoida (tuhon suuruus) nopeasti ja kustannustehokkaasti joko kahden ajankohdan laserkeilausaineistolla tai laserkeilausaineiston ja SAR-stereo-radargrammetrian avulla. 4D-tieto entistä tarkempien spatiaalisten analyysien ja mallien lähtökohtana Uusi 4D-tieto avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia kehittää spatiaaliseen analyysiin ja mallinnukseen perustuvia menetelmiä metsätaloudessa. Tarkat maasto- ja puustomallit ovat hyvä lähtökohta paikkatietoanalyyseille, joita voidaan hyödyntää puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa, uudis- tai kunnostusojituksessa, metsätalouden vesistövaikutusten arvioinnissa, maisemasuunnittelussa sekä metsien virkistyskäyttöön, riistaan ja monimuotoisuuteen liittyvien mallien laadinnassa. Useamman ajankohdan aineistojen avulla tehdyt muutostulkinnat voivat puolestaan olla metsätuhoihin liittyvien riskikarttojen lähtökohta. Tarkka 4D-tieto on myös hyvä lähtökohta metsien kehityksen ennustamiselle: kasvumallien paikallinen kalibrointi sekä ilmastonmuutokseen liittyvät kehitysennusteet ovat tämän aihepiirin esimerkkejä. Uudet menetelmät biomassa- ja hiilitasemuutosten seurannassa Durbanin ilmastosopimukseen (2011) sisältyvä hiilitasemuutosten laskentatapa hämmästytti suomalaisia metsäalan ammattilaisia: huolimatta siitä, että metsäbiomassamme lisääntyy kymmeniä miljoonia kuutioita vuodessa, näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että joudumme maksumiehen rooliin. Syynä tälle on se, että hiilitasemuutosten seuranta ei perustu suoraan puuston biomassan muutokseen, vaan maankäyttöön liitty vään metsäpinta-alan muutokseen, joka myös Suomessa on hieman negatiivinen. Taustana päätökselle on, että aiemmin metsäpinta-alan muutoksen kuviteltiin korreloivan suoraan biomassa- ja hiilitasemuutosten kanssa. Viime aikoina on kuitenkin saatu tutkimustuloksia, joiden mukaan jopa globaalilla tasolla metsien Metsänhoitaja

7 Kahden ajankohdan lentolaserkeilaukseen perustuva profiili 1 m alueelta. Keltainen laserkeilaus on vuodelta 2003 ja punainen laserkeilaus vuodelta Kaadetut puut näkyvät vuoden 1998 aineistossa, mutta eivät vuoden 2003 aineistossa. Nuorten puiden kasvu on hyvin esillä profiilin vasemmassa osassa. Hannu Hyyppä, A alto-yliopisto/metropolia Heikki luukkonen /Terratec Oy Xiaowei Yu /GL 4D-geoinformatiikka on yksi niistä metsätieteiden rajapinnoilla olevista tulevaisuuden aloista, joiden avulla pitäisi pystyä taistelemaan luonnonvaroista kiinnostuneiden opiskelijoiden sieluista ja valmistuneiden metsänhoitajien työmarkkinoista. Lentolaserkeilausta voidaan tehdä myös helikopterista. Esimerkki laserkeilaukseen perustuvasta puuston pintamallista tilavuus-(biomassa)kasvun lisääntyminen on kompensoinut metsämaan pinta-alan vähentymistä. Kansainvälinen metsämaan luokitus perustuu latvuspinta-alaan, joka globaaleissa inventoinneissa määritetään yleensä optisen aallonpituusalueen satelliittikuvatulkinnan avulla. Uudet laserkeilaus- ja tutkasatelliitti kuvausmenetelmät mahdollistavat entistä tarkemman latvuspeittävyyden (2D) ja puustobiomassan (3D) mittauksen, sekä niiden muutosten (4D) seurannan kaikilla mittakaavatasoilla aina yksittäisestä puusta globaaleihin sovelluksiin. Tulevaisuuden huipputuotteeksi Suomalaiset metsä- ja maankäyttötieteilijät ovat 4D-geoinformatiikan tutkimuksen kansainvälistä kärkeä. Toisaalta operatiiviset toimijat ovat jo osoittaneet, että tutkimustuloksille löytyy myös käytännön hyödyntäjiä. 12 Metsänhoitaja kasvupaikan puuntuotoskyvyn määrittämistä, potentiaalisten hakkuukohteiden paikantamista sekä metsätuhojen kartoitusta. Tutkimusryhmä toimii metsä- ja maankäyttötieteiden rajapinnalla: insinöörit ja fyysikot rakentavat ja kehittävät laitteita, joita metsätieteilijät testaavat pitäen mielessään käytännön metsätalouden vaatimukset. Ryhmässä on maisteri-, tohtori- ja post doc -tutkijoita Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen lisäksi Aalto-yliopiston maankäyttötieteen laitokselta sekä Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselta. Tutkimusryhmän yhteistyötahoja ovat keskeisten kotimaisten metsä- ja maankäyttöorganisaatioiden lisäksi noin 30 kansainvälistä tutkimusorganisaatiota tai -ryhmää. Yhteistyötä tehdään myös Hämeen ammattikorkeakoulun sekä Metropolian kanssa. Tutkimusryhmän kotisivut: Kahden ajankohdan lentolaserkeilaukseen perustuva muutostulkintakuva (4D) Helsingin Seurasaaresta. Muutostulkintakuvalta pystytään kartoittamaan tarkasti hakkuisiin, puiden kasvuun sekä myrsky-, lumi-, kuivuus- ja hyönteistuhoihin liittyviä puuston biomassamuutoksia. Ville Kankare /HY. Dosentti, MMT, TkT, Markus Holopainen aloitti vuoden 2012 alussa viisivuotisen kautensa geoinformatiikan professorina Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella. Kyseessä on yhteisprofessuuri, jonka rahoittajina ovat metsätieteiden laitoksen lisäksi Geodeettinen laitos (GL) ja Metsähallitus. Holopaisen ja professori Juha Hyypän (GL) vetämä 4D-geoinformatiikan tutkimusryhmä kehittää seuraavan sukupolven lento-, maasto-, ja liikkuvan laserkeilauksen sekä tutkasatelliittikuvauksen menetelmiä. Ryhmä on rakentanut maailman ensimmäisen lennokkiin sijoitetun laserkeilauslaitteiston ja ensimmäisen spektrometrilaserin, sekä kehittänyt lukuisia metsätalouden käytännön sovelluksiin liittyviä menetelmiä, kuten laserkeilaukseen perustuvaa puulajitulkintaa, puutavaralajien estimointia, metsäomaisuuden arvonmääritystä, puuston kasvun mittaamista, 4D-geoinformatiikka onkin yksi niistä metsätieteiden rajapinnoilla olevista tulevaisuuden aloista, joiden avulla pitäisi pystyä taistelemaan luonnonvaroista kiinnostuneiden opiskelijoiden sieluista ja valmistuneiden metsänhoitajien työmarkkinoista. Huipputeknologiaan ja -tutkimukseen perustuvasta luonnonvarojen hallinnasta on mahdollista luoda tuote, jolla on kysyntää maailman jokaisessa kolkassa. Metsänhoitaja

8 Jani Laturi Metla Hitaasti kasvavat puut voivat olla merkittäviä uusiutuvan materiaalin tuottajia ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta merkityksellisessä ajassa. Metsien kestävästä käytöstä väline ilmastonmuutoksen torjuntaan hiilivarantojen lisäys rajoittaa puun käyttöä energiantuotantoon. Metsien kytkemistä ilmastonmuutoksen hillintään helpottaisi puun käytön jako uusiutumattomaan, metsähävitysalueelta peräisin olevaan puuhun, ja uusiutuvaan, hoidetuista lähteistä saatavaan luonnonvaraan. Tämä jako kytkee samalla globaalin ongelman suoraan paikalliseen tasoon, koska uusiutuvuus on paikkaan sidottua. Ilmastonmuutos on merkittävin markkinoiden epäonnistuminen, toteaa Stern raportissaan. Raportin mukaan globaalia hyvinvointia ja taloutta voidaan edistää parhaiten leikkaamalla kasvihuonekaasupäästöjä nopealla aikataululla. Kun metsien hävitys vastaa jopa viidennestä kaikista ihmistoiminnasta peräisin olevista hiilidioksidipäästöistä, on ymmärrettävää, että metsien hiilivarannot nähdään sekä uhkana että mahdollisuutena ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. M etsien hiilivarantojen merkitys on kasvanut ilmastoneuvotteluissa, sillä metsien hävityksen on osoitettu vastaavan viidennestä kaikista ihmistoiminnasta peräisin olevista hiilidioksidipäästöistä. Durbanin ja Cancunin ilmastoneuvotteluissa saavutettiin poliittista edistystä maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevalla sektorilla. Neuvotteluiden myötä Kioton pöytäkirjan toisen kauden ratifioineiden maiden metsien hiilinieluille asetetaan vertailutaso, joka perustuu metsien ennustettuun hiilinieluun tai -päästöön seuraavalla Kioto-kaudella vuosien 2013 ja 2020 välillä. Vain vertailutasoa suuremmat tai pienemmät nielut huomioidaan kasvihuonekaasuinventaarioissa. Valtioiden hiilinieluista saatavaa hyötyä rajoitetaan kattoluvulla, jonka 14 Metsänhoitaja mukaan vuosittainen hyöty ei voi olla suurempi kuin 3,5 prosenttia kunkin valtion vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöistä. Maat voivat huomioida vertailutasojärjestelmässä myös puutuotteiden hiilivarantojen muutoksen. Metsien hiilivaranto globaali luonnonvara Metsät ovat ilmastopoliittisesti paljon monimutkaisempi käsite kuin fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt, koska metsät ovat, tai ainakin voivat olla, uusiutuva luonnonvara. Ilmastopolitiikka on useiden intressiryhmien ja valtioiden kompromissi, jolloin alueiden erilaisuutta ja nykytilannetta ei voida täysin huomioida. Metsien käyttöön liittyy lisäksi ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia intressejä, joita huomioidaan ilmastopolitiikan yhteydessä. Metsien hävitys on merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde Metsiin liittyy paikallisia arvoja, mutta hiilidioksidinielujen ja -päästöjen kannalta metsät ovat globaaleja. Globaalien ja paikallisten arvojen yhdistämisessä alueellinen tarkastelu, kuten valtioiden välisissä ilmastosopimuksissa, ei ole tehokkain lähestymistapa. Puut hiiltä sitomaan vai korvaamaan fossiilisia raaka-aineita? Metsät tarjoavat laajan kirjon mahdollisuuksia ja uhkia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja haittojen torjunnassa. Metsät muun muassa varastoivat hiiltä ja tarjoavat suojaa eroosiota vastaan, kun puun käyttö vastaavasti korvaa fossiilisia polttoaineita ja materiaaleja, joiden valmistuksesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Nämä ovat kuitenkin osittain toisensa poissulkevia hyötyjä, sillä esimerkiksi metsien Metsien osalta ensisijainen ilmastopoliittinen kysymys on metsäkadon vähentäminen maailmanlaajuisesti. Metsien hävityksen suuri osuus maapallon ihmistoiminnasta peräisin olevasta hiilidioksidipäästöistä kuvastaa metsäkadon ehkäisyn kiireellisyyttä. Tästä syystä myös Suomi joutui taipumaan Durbanin ilmastoneuvotteluissa päätökseen, jossa metsien kokonaisnielulla ei voida enää kompensoida päästöjä metsänhävitysalalta. Euroopan unioni lupautui kuitenkin hyvittämään tästä aiheutuvat rasitteet Suomelle sisäisissä päästöneuvotteluissaan, näin ollen Suomen kannalta epäreiluna pidetystä päätöksestä ei koidu ylimääräistä rasitetta Suomelle. Metsien hävitys on kuitenkin kuin uusiutumattoman luonnonvaran käyttöä: hävitetyn metsän hiili vapautuu ilmakehään, eikä vastaavaa puihin sitoutunutta hiilimäärä uudistu alueelle. Myös Suomessa metsienhävitystilanteet, joissa metsä päätyy esimerkiksi pelloksi tai muuksi puuttomaksi alueeksi, vastaavat uusiutumattoman luonnonvaran käyttöä. Metsäkato koskee kuitenkin pääosin eteläistä pallonpuoliskoa. Metsänhävityksen syyt ovat paikallisia, kuten esimerkiksi maanomistusolojen vakiintumattomuus, puutteellinen maankäytön valvonta, maan käytön parempi tuottavuus muussa käytössä ja köyhyys. Lupaavimpana keinona metsäkadon ehkäisyssä pidetään tällä hetkellä REDD ohjelmia, joissa tuetaan projekteja, joilla ehkäistään tai hidastetaan ennustettua metsäkatoa. Näissä projekteissa pyritään maksamaan tukea suoraan sellaiselle alueelle, jossa metsäkato uhkaa. Onkin oleellista pohtia, voidaanko metsien käyttöä muuttaa uusiutuvan luonnonvaran käytön suuntaan. Ilman muutosta kohti kestävää metsien käyttöä kyseessä on ilmastopoliittisesti sama asia kuin jos käytettäisiin fossiilisia polttoaineita. Metsien ilmastollisesti kestävä hoito on mahdollista Suomen metsien kehitys viime vuosikymmeninä on erittäin hyvä esimerkki uusiutuvan luonnonvaran käytöstä. Neljänkymmenen viime vuoden aikana Suomen metsien puusto on kasvanut noin 40 %, vaikka samaan aikaan on korjattu puuta nykyistä metsien tilavuutta vastaava määrä. Metsät ovat tuottaneet puuta lähes kaksinkertaisesti sen kuutiomäärän, joka metsissä oli -luvun alkupuolella. Myös EU-maiden metsät ovat olleet merkittävä nielu. Vuosina EU-maiden metsien vuotuinen nielujen sitoma hiilimäärä vastasi keskimäärin yli viittä prosenttia näiden maiden vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöistä. Seuraavalle ilmastopolitiikkakaudelle asetetut metsänhoidon nielujen vertailutasot ovat selkeästi toteutunutta nielua pienemmät. Hiilinielujen vertailutasot perustuvat myös ennusteisiin, mikä aiheuttaa politiikan ohjaavuuteen epävarmuutta. Menneitä nieluja katsoen EU-maat ovat saamassa merkittävän hyvityksen vertailutasojärjestelmästä. Ovatko valtiot siten saamassa aiheetonta hyötyä järjestelmästä? Metsänomistajat kuitenkin viimekädessä tekevät päätökset hakkuistaan ja metsänhoitotoimenpiteistään. Tehokkaan ilmastopolitiikan oloissa tuet ja rasitteet ohjaavat käytöstä toivottuun suuntaan. Kahdeksan vuoden vertailujakso on metsänhoidossa lyhyt aika, joten jos vertailutasojärjestelmä on tehokas ohjauskeino, tulisi valtioiden kiireesti asettaa toimia, joilla ohjataan metsänomistajia. Tehottomana järjestelmä on vain ennusteiden luotettavuudesta riippuva rahan siirtoväline. Hiilivarannot vaihtelevat ajassa ihmisen avustuksella tai ilman Ilmastonmuutoksen hillinnässä tarkastellaan vain ihmistoiminnasta peräisin olevia hiilidi- oksidipäästöjä. Ilmastopolitiikassa on kuitenkin varauduttu myös siihen, että esimerkiksi luonnontuhot voivat aiheuttaa merkittäviä, nopeasti ilmeneviä tuhoja ja samalla hiilivarantojen laskua. Ilmastopoliittisten päätösten mukaisesti valtiot voivat jättää merkittävät luonnontuhoalueet huomioimatta metsien hiilinieluja ja päästöjä laskettaessa. Metsänhoito on uusiutuvan luonnonvaran käyttöä. Uusiutuvat metsät tarjoavat ilmastomuutoksen hillintään materiaalia ja energiaa. Jopa hitaasti kasvavat puut voivat olla merkittäviä uusiutuvan materiaalin tuottajia ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta merkityksellisessä ajassa, kuten Suomen metsien kehitys viime vuosikymmeninä osoittaa. Mikäli metsien hakkuita vähennetään, voidaan hiiltä sitoa merkittävästi lyhyessäkin ajassa, mutta samalla joudutaan tinkimään uusiutuvan raaka-aineen tuotannosta. Lisäksi metsän hiilinielujen merkittävä nosto voidaan tehdä vain kertaalleen. Metsien hiilivarantoa ja uusiutuvan materiaalin tuotantoa koskevat samat kysymykset kuin fossiilisten polttoaineiden käyttöä, eli ajallinen ulottuvuus sekä riskienhallinta. Kuitenkin uusiutuvan luonnonvaran ollessa kyseessä ajalliseen ulottuvuuteen liittyy oleellisesti se, kuinka nopeasti luonnonvara uusiutuu. Hiilivarantojen kasvu metsissä lisää myös riskiä niiden suuruuden vaihtelusta. Puuperäisiä hiilivarantoja voidaan luoda perinteisten puutuotteiden lisäksi myös erikoisemmilla tavoilla, esimerkiksi puuhiilen hautaaminen viljelysmaille säilöö hiiltä satoja vuosia ja parantaa maan rakennetta. Aika, aika ja aika ovat kolme merkittävintä uusiutuvien metsien käyttöön liittyvää ilmastokysymystä: milloin muutetaan metsien hiilivarantoa, milloin tuotteiden hiilivarantoa ja milloin metsiä käytetään raaka-aineeksi ja energiaksi. Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja metsänhävitys määrittävät kuitenkin ilmastonmuutoksen tulevan tason; uusiutuvia metsiä tulisi käyttää korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja sen sijaan, että niitä käytetään ostaaksemme lisäaikaa uusiutumattomien käyttöön. Metsänhoitaja

9 Silja Pitkänen kuvat: Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus ry Ilmastopolitiikasta mahdollisuus metsäalalle Euroopan unioni julkaisi syksyllä 2011 tiekartan siirtymisestä vuoden 20 vähähiiliseen, kilpailukykyiseen talouteen. Tiekartta toimii pohjana ilmastonmuutosta ehkäisevälle EU-politiikalle, jonka tavoitteena on, että EU:n hiilidioksidipäästöjä saadaan vähennettyä vuoden 1990 tasosta 80 prosentilla vuoteen 20 mennessä. Vuosi 2020 on välietappi, johon mennessä hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä 20 prosentilla. E U:n päästöt ovat noin 11 prosenttia koko maailman päästöistä. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on siis välttämätöntä, että ilmastotalkoisiin osallistutaan globaalisti. Sitovia tavoitteita päästövähennyksille on toistaiseksi vain EU:lla ja muutamalla muulla maalla. Jotta ilmastonmuutosta voidaan ehkäistä, 16 Metsänhoitaja tarvitaan globaalia ja yhtenäistä, kaikkia maailman maita tasapuolisesti sitovaa ilmastopolitiikkaa. Päästövähennystavoitteiden lisäksi on tärkeää miettiä, millä eväillä ilmastonmuutoksen ehkäiseminen on käytännössä mahdollista toteuttaa. Ilmastopolitiikassa tulisi ottaa huomioon tuotteisiin ja teknologiaan perustuvat näkökulmat. Poliittisen pää- töksenteon tulisi EU:ssa ja kansallisella tasolla olla pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Globaalit pelisäännöt ilmastopolitiikkaan Ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa politiikkaan tulevaisuudessa yhä vahvemmin. Globaalit sopimukset vaikuttavat poliittisiin päätöksiin ja näin myös Suomen metsäsektoriin. Durbanin ilmastokokouksessa viime talvena päästiin sopuun siitä, että neuvotteluja maailmanlaajuisen ja sitovan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi jatketaan. Ilmastosopimus on tarkoitus saada hyväksytyksi vuoteen 2015 mennessä, ja sen on määrä astua voimaan vuonna Jää kuitenkin nähtäväksi, ovatko esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina sekä kehittyvät maat mukana, kun aletaan sopia päästörajoituksista ja ilmastosopimuksen sitovuudesta. Metsien osalta Durbanissa sovittiin Kiotomaiden osalta metsänielujen säilyttämisestä ja metsäkadon ehkäisemisestä. Puusta valmisteluille tuotteille annettiin myönteinen ilmastostatus. hiilinen yhteiskunta perustuu biotalouteen, jossa tuotanto ja kulutus perustuvat uusiutuviin ja kierrätettäviin raaka-aineisiin. CEPI:n mukaan eurooppalaisen metsäteollisuuden odotetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä suunnilleen samaa tahtia EU:n yleisen talouskehityksen kanssa. Metsäteollisuuden energiankulutuksen odotetaan vähenevän 20 prosentilla ja hiilidioksidipäästöjen noin 80 prosentilla vuosien 2010 ja 20 välillä. Merkittävimpiä tekijöitä päästöjen vähentämisessä EU:n tavoittelemilla 80 prosentilla ovat ilmastoystävällisten teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto sekä uusiutumattomien materiaalien korvaaminen uusiutuvilla. kiksi julkisissa hankinnoissa voitaisiin suosia puuta uusiutuvana materiaalina. Tulevaisuudessa kilpailun raaka-aineista ja energiasta odotetaan lisääntyvän. Puun kysynnän odotetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä, kun puupohjaisilla tuotteilla korvataan fossiilisia polttoaineita ja raaka-aineita sekä niistä jalostettuja tuotteita. Esimerkiksi puun energiakäytön ennustetaan Euroopassa kaksinkertaistuvan nykyisestä tasosta vuoteen 2020 mennessä. Puun käyttö kytkeytyy vahvasti ilmastopolitiikkaan: energiakäyttöä lisäävät myös esimerkiksi uusiutuvan energian tuet sekä päästökauppa. Päästövähennyksien edellytyksenä teknologian kehittyminen Päästövähennyksiin uutta näkökulmaa Nykyisin käytössä olevat teknologiat ovat apuna esimerkiksi tuotantoprosessien sekä energia- ja resurssitehokkuuden parantamisessa. Tehtaiden prosesseja voidaan parantaa yksittäisillä päästöjä vähentävillä investoinneilla. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa soveltamalla tuotannon päästöjä voidaan CEPI:n mukaan vähentää noin 25 prosentilla vuoteen 20 mennessä. Nykyiset tunnetut teknologiat eivät riitä kattamaan tavoitteita 80 prosentin päästövähennyksistä, vaan niiden lisäksi uudet innovaatiot vähähiilisiin tuotteisiin ja tuotantoprosesseihin ovat välttämättömiä. Näiden uuden sukupolven teknologioiden syntyminen ja laaja käyttöönotto vievät kuitenkin aikaa. Uuden sukupolven teknologioiden avulla katetaan CEPI:n mukaan lähes kolmannes päästövähennystavoitteista vuosien 2030 ja 20 välillä. Ilmastopolitiikalla ei tulisi vain rajoittaa päästöjä, vaan myös luoda mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja työlle. Ilmastopolitiikka on siis myös metsä-, teollisuus- ja työllisyyspolitiikkaa. EU:lla on mahdollisuudet toimia edelläkävijänä ei vain päästöjen vähentäjä, vaan myös puhtaan teknologian ja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien tuotteiden valmistajana. Suomella ja metsäsektorilla on hyvät mahdollisuudet tuottaa maailmalle kestävään kulutukseen tarkoitettuja tuotteita. Suomen metsät kasvavat huomattavasti enemmän kuin mitä niitä hyödynnetään, sillä metsänhoitoon on panostettu viime vuosikymmeninä. Lisäksi metsäsektorilla on koko arvoketjun laajuista osaamista muun muassa kestävässä raaka-aineen hankinnassa, suurten biomassavolyymien hallinnassa ja logistiikassa, metsäteollisuuden tuotannossa sekä materiaalien kierrätyksessä ja uudelleenkäytössä. Tähän osaamiseen on edelleen panostettava. EU:n nykyistä ilmastopolitiikkaa toteutetaan jäsenmaita sitovilla päästövähennystavoitteilla sekä eurooppalaista energiantuotantoa ja teollisuutta koskevalla päästökaupalla. EU:n yksipuoliset toimet eivät kuitenkaan ole kestävä ratkaisu ilmasto-ongelmien ratkaisemiseen. EU:n ilmastopolitiikka pyrkii pitkälti päästöjen lineaariseen vähentämiseen. Tämä ei kuitenkaan ole yksittäisten teollisuusyritysten näkökulmasta aina mahdollista, sillä esimerkiksi metsäteollisuuden investoinnit ovat suuria ja pitkäikäisiä. Tämä tulisi huomioida myös teollisuutta koskevissa poliittisissa päätöksissä. Tehostamalla metsäteollisuuden prosesseja päästöjä voidaan vähentää tiettyyn rajaan asti, mutta suuremmat edistysaskeleet vaativat myös suuria investointeja. Päästövähennyksiä on voitava tehdä teknologiakehityksen ja investointikierron ehdoilla. Metsäteollisuus EU:n eturintamassa ilmastoasioissa Myös eurooppalainen metsäteollisuus on miettinyt keinoja EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan sellu- ja paperiteollisuusjärjestö CEPI julkaisi syksyllä 2011 oman tiekarttansa siirtymisestä vuoden 20 vähähiilisen ja kilpailukykyisen biotalouteen. Metsäteollisuus haluaa olla vuonna 20 edelleen biotalouden keskeisin toimija. Tulevaisuuden vision vähä- Materiaalien uusiutuvuus osaksi ilmastopolitiikkaa CEPI:n mukaan tuotteiden korvaamisella vastaavilla vähähiilisemmillä tuotteilla on iso merkitys päästövähennyksien saavuttamisessa. Biotalouden toteutuminen edellyttää uusiutuvien materiaalien hyötyjen tunnistamista ja tunnustamista myös ilmastopolitiikassa. Tähän asti uusiutuvuus on nähty puhtaasti energiaan liittyvänä ratkaisuna. Ihmisten kulutustottumuksia on mahdollista kuitenkin ohjata ilmastoystävällisempiin tuotteisiin kannustimien ja valistuksen avulla. Esimer- Ilmastopolitiikka vauhdittamaan biotaloutta Ratkaisuja kestävästä puunkäytöstä Lähtökohdaksi poliittiselle päätöksenteolle EU:ssa ja kansallisesti on otettava suotuisan toimintaympäristön vahvistaminen ilmastoystävälliselle tuotannolle. Myös hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) on todennut, että ilmaston kannalta paras tulos saavutetaan, kun metsistä korjataan puuta monipuoliseen jalostukseen ja samaan aikaan metsien hiilivarannoista huolehditaan. Kestävä ja monipuolinen puun käyttö ja elinvoimainen metsäala ovat biotaloutta ja ilmastonmuutoksen ehkäisemistä parhaimmillaan. Metsänhoitaja

10 tarjolla Metsäpäivät ja kurssilounaat 2012 Vastavalmistuneet, työttömät ja opiskelijat erikoishintaan Metsäpäiville! Tähän tulee kuvatekstiä. Tähän tulee kuvatekstiä. Tähän tulee kuvatekstiä. Tähän tulee kuvatekstiä. Annamari Heikkinen Suomen Metsäyhdistys Metsäpäivät 2012 Me tulemme taas! Vuonna 2030 Suomessa on maailman johtava metsäklusteri. Tuotannon arvo on kaksinkertaistunut. Puolet arvonlisästä tulee uusista tuotteista. Vuoden 2012 Metsäpäivillä marraskuuta kuulemme, miten tämä onnistuu. M etsäpäivien aikataulut ovat muuttuneet viime vuodesta. Avajaispäivänä torstaina ohjelmassa on avajaiset, kaksi seminaaria sekä iltamat. Avajaisten pääpuhuja on hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Juhlapuheessaan Metsäteollisuuden menestyksen eväät hän pohtii niitä avainseikkoja, joiden avulla pohjoinen metsäsektori menestyy tulevaisuudessa. Päätoimittaja Jarmo Hyytiäisen vetämässä paneelissa toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy:stä, 18 Metsänhoitaja toimitusjohtaja Kimmo Järvinen Finnish Wood Research Oy:stä sekä Investointipankin johtaja Katja Keitaanniemi Swedbank Suomesta kertovat, miten metsäsektorin arvonlisä kaksinkertaistetaan. Torstain seminaarien teemoina ovat uudet metsänkäsittelymenetelmät ja metsäalan viestintä. Uudet metsänkäsittelymenetelmät -seminaarissa pureudutaan metsäammattilaisten valmiuksiin, kun uusi metsälaki tuo metsien käsittelyyn aiempaa enemmän vaihtoehtoja. Miten metsäammattilaiset ovat valmis- tautuneet tilanteeseen, löytyykö osaamista metsänomistajien neuvontaan ja hakkuiden toteuttamiseen? Vastakkainasettelun aika on ohi, nyt tarvitaan toteuttamista. Seminaarin puheenjohtaja toimii MTK:n metsäjohtokunnan 2. puheenjohtaja Annukka Kimmo. Metsänhoitomenetelmät ja organisaatiot muuttuvat: Miten puhut siten, että muut (metsänomistajat, toimittajat) ymmärtävät viestisi. Tätä pohditaan Rinnankorkeus, harsinta ja märkäpää metsäviestintää selvällä suomella -seminaarissa Mikä on oma roolisi viestimisessä? Seminaarin puheenjohtaja on Metsähallituksen viestintäjohtaja Juha Mäkinen. Torstaipäivä huipentuu iltamiin, joissa tanssittaa Liimapalkki-orkesteri. Perjantain ohjelmaan kuuluvat Metsäntutkimuslaitoksen 95-vuotisjuhlaseminaari ja Vihreän Viikonlopun messutapahtumat. Metsäntutkimuslaitoksen seminaarissa kurkistetaan metsäntutkimuksen 100-vuotiseen historiaan sekä pohditaan, mitä uutta annettavaa metsäntutkimuksella on tulevaisuudessa. Metsäpäivät järjestetään tutussa paikassa eli Helsingin Messukeskuksessa Pasilassa. Aiempien vuosien tapaan Metsäpäivien lipulla pääsee perjantaina tutustumaan myös muuhun messutarjontaan, Metsämessujen ohella Messukeskuksessa järjestetään ELMA maaseutumessut sekä Kädentaito ja Lemmikkimessut. Ohjelma, lippujen hinnat ja yhteystiedot osoitteessa Suomen Metsäyhdistyksen, Metsänhoitajaliiton ja Metsäalan Asiantuntijat METO:n kampanjan myötä työttömät sekä vuosien 2011 ja 2012 aikana valmistuneet metsänhoitajat ja metsätalousinsinöörit pääsevät Metsäpäiville 40 euron erikoishintaisella lipulla (norm. 1 euroa). Kampanjahinta sisältää kaikki Metsäpäivien tilaisuudet. Metsänhoitajaliitto lähettää edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville liiton jäsenille kutsun, jota vastaan erikoishintaisen lipun voi lunastaa Metsäpäivien infosta Messukeskuksesta. Ovathan yhteystietosi siis ajan tasalla? Metsäpäivien opiskelijalippu maksaa 10 euroa. Alennuksen ehtona on alennukseen oikeuttava kortti tai muun todistus. Opiskelijalippu oikeuttaa pääsyn kaikkiin Metsäpäivien tapahtumiin. Vähintään 20 opiskelijan ryhmän mukana opettaja pääsee veloituksetta Metsäpäiville. Isoilta opiskelijaryhmiltä Metsäyhdistys toivoo lippujen etukäteistilausta. Töihin metsäalalle? Metsänhoitajaliitto järjestää Metsäpäivien yhteydessä toista kertaa hyvää palautetta saaneen metsäurafoorumin. Metsäurafoorumi tarjoaa työnantajille tilaisuuden saada näkyvyyttä metsäalan akateemisten osaajien ja ammattilaisten keskuudessa, samalla työnhakijat pääsevät tutustumaan uramahdollisuuksiin. Tilaisuuden alussa jaetaan Metsänhoitajaliiton Vuoden metsänhoitaja -palkinto ja illan päätteeksi juhlistamme vastavalmistuneita metsänhoitajia. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Tule tutustumaan, verkostoitumaan ja tapaamaan tuttuja! Metsänhoitajaliiton urafoorumi torstaina , klo , Messukeskuksessa (h203) Lisätietoa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta hoitajat.fi tai Kurssilounaat 2012 Kurssi Paikka Päivä Klo Ilmoittautuminen H54 Ravintola Grotesk, Ludviginkatu Kutsu on avec. Ilmoittanet tulostasi Paavolle tai Yrjölle. H55/K47, Kyyrit Park Hotel Käpylä Sauna 13.00, lounas Matti Ponsi p H58/K Ravintola Kaisaniemi, Vihreä Kabinetti H62 Helsingin Suomalainen Klubi Reijo Miettinen: H64/K56 Kellarikrouvi H67 Ravintola Kappeli Ilmoittautuminen: H69 Ravintola Elite Ilmoittautuminen: H70 Suomalainen Klubi H73 Kellarikrouvi H75 Ravintola Kappeli H77 Ravintola Zetor Yhteyshenkilö: H80/K72 Ravintola Salutorget, Pohjoisesplanadi Ilmoittautumiset viim : tai p H86/K78 Ravintola Savotta, Aleksanterinkatu Ilmoittautuminen mennessä: H78/K70 Ravintola Sea Horse, Kapteeninkatu Ilmoittautuminen: H88/K80 Ravintola Lasipalatsi Ilmoittautumiset: p H93/K85 Ravintola Muru, Fredrikinkatu Ilmoittautumiset mennessä: H97/K89 Pure Bistro, Pohjoisesplanadi Ilmoittautumiset: H00 Botta, Manala Ilmoittautumiset: H01/K93 Ravintola Farang lisätiedot ja ilmoittautuminen: H03/K95 Ravintola Kellarikrouvi Lisätiedot ja ilmoittautuminen: H04/K96 Zinnkeller, Meritullinkatu Yhteyshenkilö: H05/K97 Ravintola Aino Ilmoittautumiset: H06/K98 Ravintola Aito, Museokatu Ilmoittautumiset: H07/K99 Ravintola Zetor Joensuu Kurssilounaat on pidetty Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston (ent. metsätieteellinen tiedekunta) 30-vuotisjuhlien yhteydessä Joensuussa Keski-Euroopassa valmistuneet Zinnkeller, Meritullinkatu Juha Rautanen: Metsänhoitaja

11 lakipalsta Matti Kukko Asianajaja, Asianajotoimisto Bützow Oy SHUTTERSTOCK siten, että A on yksin lyhentänyt yhteisissä nimissä ollutta asuntolainaa sekä maksanut lisäksi rahoitusvastikkeiden perusteella yhtiölainaa. Jotta avopuolison hyvitysvaatimus voisi menestyä oikeudellisesti, toiselle puolisolle koituneen perusteettoman edun täytyy olla merkitykseltään vähäistä suurempi. A-lomat Panostuksen merkittävyys Avopuolison hyvitysvaatimus erotilanteessa Avoliitto ei perustu sopimukseen kuten vihkimiseen perustuva avioliitto. Aviooikeus, ositus ja ositusta koskeva sovittelu eivät tarjoa suojaa avopuolisolle. Avoliiton aikana avopuolisoiden yhteisomistus voidaan purkaa jopa pakolla käräjäoikeudessa, kun avioliitossa se voi tapahtua vain avioeroon perustuvan osituksen perusteella. Avopuolisoiden hyvitysvaatimus on tarkoitettu tasaamaan avopuolisoiden keskinäisiä taloussuhteita erotilanteessa. Varatuomari Matti Kukko, Asianajotoimisto Bützow Oy. A voliitossa avopuolisot omistavat ja määräävät omissa nimissään olevasta omaisuudestaan rajoituksetta ja nimiperiaatteen mukaisesti avoliitossa puolisoilla voi olla myös yhteisesti omistettua omaisuutta. Parisuhteen kestäessä avopuolisoita sitoo kuitenkin vain keskinäinen solidaarisuus. Eri elämäntilanteissa avopuolisoiden ansiotulot saat20 Metsänhoitaja tavat poiketa huomattavasti toisistaan: toinen puolisoista saattaa esimerkiksi alaikäisten lasten vuoksi keskittyä pitkäaikaisesti kotitöihin, toisen puolison ollessa säännöllisessä palkkatyössä. Näissä olosuhteissa avopuolisoiden varallissuusuhteet voivat panostusten osalta kasvaa hyvinkin epäsuhtaisesti ja aiheuttaa epäselvyyksiä mahdollisessa erotilanteessa. Avoliiton päättyessä avopuoliso tai avopuolison perillinen voi vaatia omaisuuden erottelua ja erottelukirjan laatimista. Sen osalta noudatetaan perintökaaren perinnönjakokirjaa koskevia säännöksiä, joiden mukaan kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Yhteisomistussuhde on vaadittaessa purettava. Hyvitysvaatimus erillispanoksista tai sijoituksista Hyvitysvaatimusten edellytyksistä säädetään avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta säädetyn lain (26/2011) 8 :ssä, joka tuli voimaan Avopuolison hyvitysvaatimus erotilanteessa perustuu yhteistalouden hyväksi annettuun panokseen tai sijoitukseen, jonka kautta avopuoliso on kartuttanut tai säilyttänyt toisen avopuolison omaisuutta. Hyvitysvaatimuksen edellytyksenä on, että avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen yksinomaan nimiperiaatteeseen nojautuvan omistussuhteen perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen yhteistalouteen panostaneen tai sijoittaneen avopuolison kustannuksella. Tällainen panostus voi ilmetä esimerkiksi siten, että avopuoliso A on tehnyt työtä yhteisen talouden tai toisen avopuolison B omistaman omaisuuden hyväksi: A on pitkäaikaisen avoliiton aikana ansiotyössä käynnin lisäksi hoitanut viittä alaikäistä lasta kotona omaisuuden (asunto-osake, auto) tullessa yksinomaan B:n nimiin. Toisenlainen esimerkki vastaavasta tilanteesta: A on suunnitellut ja rakentanut kesämökin B:n omistamalle kiinteistölle B:n kustantamin tarvikkein saamatta lainkaan käyttää kesämökkiä. Varojen yksipuolinen sijoittaminen on voinut tapahtua Lain esitöissä todetaan, että hyvitysvaatimukseen oikeuttavassa panostuksessa kyse täytyy olla merkittävästä varallisuuden sijoittamisesta. Tavanmukainen yhteisestä avoliiton aikaisesta omaisuudesta huolehtimien ei oikeuta hyvitykseen, ellei se ole luonteeltaan merkittävän yksipuolista ja pitkäkestoista. Taustalla on kokonaisvaltainen harkinta: ratkaisevassa asemassa ovat omaisuuden omistussuhteet, panoksen ja sijoituksen määrä, panoksen vaikutus omaisuuden säilymiseen ja kartuttamiseen sekä muut näihin verrattavat seikat ja toiminta. Hyvitysvaatimuksen ei tarvitse perustua tarkkoihin tositteisiin tai euromääriin, kunhan vaatimuksen perusteiden tueksi on muuten riittävä näyttö. Korkein oikeus on päätöksillään linjannut perusteettoman edun vaatimusten perusteita ja määriä. Hyvityssäännöksen (8 ) tarkoituksena on nyt korvata nämä perusteetonta etua koskeneet palautuskanteet. Avopuolisoiden keskinäisestä hyvityksestä voidaan sopia. Sen ratkaiseminen voidaan uskoa käräjäoikeuden omaisuuden erottelua varten määräämälle pesänjakajalle. Hyvitysvaatimus voidaan saattaa myös kanteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Liika solidaarisuus avoparisuhteessa voi sokeuttaa ja lyödä korvalle omaisuuden erottelussa. Epäselvyyksien välttämiseksi ja tulevaisuuden haltuun ottamiseksi kohtuullisesta hyvityksestä kannattaa sopia ennakolta tai ainakin säilyttää ostokuitit. helposti irti arjesta. Mökkejä A-lomat vuokraa mökkejä akavalaisille parhailta paikoilta. Katso mökkien varauskalenterista löytyykö sinulle sopiva mökki. Kodinvaihtoa Kodinvaihdossa vaihdetaan kotia tai loma-asuntoa. Kauttamme voi hakeutua kansainvälisten kodinvaihtolomailijoiden jäseneksi. Alennuksia ja jäsenetuja Hyödynnä vaihtuvat jäsenedut ja alennukset hotelleihin ja lomakeskuksiin. Jäsenhintaan myös retkeilymajakortti ja kansainvälinen hostelkortti. Apua yksityiselämän oikeusasioihin maksutonta puhelinneuvontaa jäsenille! Työhyvinvointia ja terveyttä Metsänhoitajaliiton jäsenenä sinulla on jäsenetuna mahdollisuus saada yksityiselämään liittyvää lakineuvontaa Bützowin lakimiehiltä. Kun mietit esimerkiksi, miten kannattaisi edetä asuntokauppariidan selvittelyssä tai miten voit siirtää varallisuutta sukupolvelta toiselle tai mitä hyötyä on avioehtosopimuksesta, voit saada vastaukset kysymyksiin Bützowin asiantuntijoilta. Maksuttoman neuvonnan edellytyksenä on, että lakimies voi selvittää asian puhelimitse asiakirjoihin perehtymättä. Jos asiaa ei voida selvittää puhelinkeskustelun aikana, on Bützowin lakimiehen kanssa mahdollista sopia maksullisesta toimeksiannosta. Puhelinneuvonta arkisin klo puh. (09) (Helsinki), (03) ja (03) (Hämeenlinna) tai (03) (Tampere). Voit soittaa mihin tahansa numeroista. Soittaessasi sinun tulee ilmoittaa jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi. Hyvää oloa työssä käyville ja yhteistä aikaa perheille tutustu Palkansaajien hyvinvointi ja terveys -palveluihin: A-lomat ry Lintulahdenkatu 10, 000 Helsinki p

12 Veijo Tidenberg Ylimetsänhoitaja Eveliina Varis lukijalta Metsänhoitajaliitto Paperimatrikkelin tilalle sähköinen tiedonhaku Metsänhoitajaliitto uudistaa jäsenmatrikkelikäytäntöään, liiton jäsenten yhteystiedot ovat kohta vain hiirenklikkauksen päässä nopeasti jäsenten hyödynnettävissä. M etsänhoitajaliiton hallitus päätti kokouksessaan sähköisen jäsentietojen katselujärjestelmän käyttöönotosta syksyn 2012 aikana. Uusi järjestelmä korvaa painetun pienoismatrikkelin, ja muutos on hyväksytty liiton valtuustossa. Uudistus on saanut laajalti palautetta jäsenistöltä. Pääsääntöisesti palaute on ollut positiivista, mutta osa jäsenistä kokee muutoksen kielteisenä. Kerromme tässä artikkelissa mihin uudistuspäätös perustuu ja vastaamme yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin. Viereisellä sivulla on Veijo Tidenbergin uudistukseen liittyvä mielipidekirjoitus. Painettua matrikkelia ei enää paineta miksi? 22 Metsänhoitaja Siirtyminen painetusta pienoismatrikkelista sähköiseen jäsentietojen katseluun tuottaa Metsänhoitajaliitolle merkittävää taloudellista säästöä Siirtyminen painetusta pienoismatrikkelista sähköiseen jäsentietojen katseluun tuottaa Metsänhoitajaliitolle merkittävää taloudellista säästöä, vähentää painetta jäsenmaksujen nostamiseen ja mahdollistaa henkilökunnan työpanoksen uudelleen suuntaamisen. Painetun pienoismatrikkelin tuottaminen on vaatinut toimistossa lähes kolmen kuukauden työpanoksen, minkä lisäksi pienoismatrikkelin painatus- ja postituskulut ovat ylittäneet julkaisun ilmoitus- ja myyntitulot noin eurolla. Jäsentietojärjestelmän uudistus toteutetaan osana liiton jäsenrekisterin uudistamista eikä siitä aiheudu vuotuisia erillisiä käyttökustannuksia. Ajankohtaiset yhteystiedot verkkoyhteyden takana Metsänhoitajaliiton verkkosivujen kautta toimiva sähköinen jäsentietojärjestelmä mahdollistaa jäsenten yhteystietojen henkilökohtaisen hyödyntämisen helposti ja nopeasti. Verkkosivuilla tapahtuvan kirjautumisen jälkeen voit vapaasti tarkastella järjestelmässä olevia tietoja. Julkaistavat tiedot perustuvat liittoon ilmoitettuihin yhteystietoihin, joten omia tietoja ei tarvitse erikseen syöttää tai muokata järjestelmän sisällä - riittää, että tietosi ovat oikein liiton jäsenrekisterissä. Tietojen kattavuus ja jäsenten aktiivisuus ovatkin avainasemassa uuden järjestelmän käytettävyyden kannalta mitä useampi jäsen sallii tietojensa julkaisun tässä uuden ajan matrikkelissa, sitä kattavammin jäsenten väliset yhteystiedot ovat kaikkien jäsenten hyödynnettävissä. Pitämällä omat yhteystietosi ajan tasalla liiton jäsenrekisterissä varmistat ajantasaiset tiedot myös uudessa sähköisessä järjestelmässä. Voit edelleen päivittää yhteystietosi joko verkkosivujen kautta kirjautumalla tai ottamalla yhteyttä liiton toimistoon. Kuka olikaan kurssini isäntä? Hae tieto jäsentietojärjestelmästä! Uudistuneessa järjestelmässä on myös mahdollista tehdä hakuja eri tietueilla. Haku ominaisuutta toivottiin erityisesti uudistusta käsittelevässä jäsenpalautteessa, näin ollen järjestelmässä tullaan mahdollistamaan erilaiset haut esimerkiksi kurssi- tai työnantajakohtaisesti. Nämä, kuten kaikki muukin järjestelmässä julkaistava tieto, on tarkoitettu vain kunkin jäsenen henkilökohtaiseen käyttöön. Kaiken järjestelmässä olevan tiedon kopioiminen kerralla, esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin, ei tule olemaan luvallista. Vain jäsenille Järjestelmässä julkaistaan jäsenten antamia tietoja vain hänen itsensä erikseen antamalla luvalla, näin ollen kenenkään tietoja ei julkaista järjestelmässä automaattisesti. Tämän vaatii myös nykyinen tietoturvalaki. Liiton jäsenellä on mahdollisuus selata muiden julkaisuluvan antaneiden jäsenten tietoja vain, jos hän on itse sallinut omien tietojensa näkymisen järjestelmässä. Anna siis lupa yhteystietojesi julkaisuun uudessa järjestelmässä! Vielä ennen ensilumia kaikille Metsänhoitajaliiton jäsenille tehdään kysely siitä salliiko hän kyselyssä yksilöityjen tietojensa näyttämisen uudessa, jäsenten käyttöön tarkoitetussa järjestelmässä. Kyselyn kanssa samassa yhteydessä pääset ehdottamaan tälle liiton uudelle jäsenpalvelutuotteelle myös nimeä. Uusi järjestelmä ristitään nasevimman ehdotuksen mukaan! inen ismatrikkelin lakkauttam Metsähoitajaliiton pieno mme jäsenelle, että Liiton ja monelle muullekin Liitto lle nu mi i vis sel ana aik Päätös on kuulemma tehty Tämän kevään julkaiseminen lopetetaan. elin ikk atr tasalla sm noi pie an sem ole pidetty riittävästi ajan pitkään julkai itettavasti jäsenkuntaa ei Val ä.. Näin iss me äm elim ess sä vis ehd ttä enl jäs pää Liitomme onteolla esim. sel lä sel ieli kok sel ta ses mi tta pienoismatrikkelin lakkau. sani ammattiveljien kanssa lles ste ku kes ut enn tod olen voinut käyttää stöä palveleva tuote. Sitä on eni jäs en ain nom eri t ollu sa kotona, matkoilla, Pienoismatrikkeli on en nimiä ja osoitteita hakies elji ttiv ma am n see tuk koi t erinomainen apuvämonenlaiseen tar hemmille jäsenille se on ollu van ille me kin sin Var ä. taavia nykyaikaisia välineitä autossa ja mökill nettavia tietokoneita tai vas kan on istä me la val har line, koska. e tilanne saattaa olla toinen käytettävissä. Nykynörteill Mauri Hyytiän n edellisen puheenjohtajan kse litu hal e mm tto Lii. smatrikkeli on ollut Tämä käy hyvin ilmi mm issä hän toteaa, että pienoi 6,m 00 2/2 sa ros me nu massa vuodessa kirjoituksessa lehtemme skinpa sen suosio on muuta Tu a. sin vuo e viim ote -tu n kanssa tehtyä lakkautliittomme bestseller n monen muun ammattivelje ele ett ihm ä sip Sik ut. un euroa/ kappale ja se mihinkään muutt ei tiettävästi ole kuin ta hin elin ikk atr sm noi Pie. Siihen on mahdollisuus tamispäätöstä. otusmaksuun (n.70 euroa) tied ns. ty tet älly sis illä äis i vaatii hieman työtä! Moni on esim. eläkel ä ilmoitusfoorumi. Se tietyst hyv on se ka ikkelin. Miekos, sia uk oit hankkia ilm n lopettaa kuin pienoismatr mi um elu mi si voi den -leh osalle jäsenistöä kollega on todennut, että MH tolle ja kuitenkin suurelle Lii ys ym kys ago im on n kin osalta. lestäni lehden julkaisemine asianlaita pienoismatrikkelin on in ku oin sam on, tto Lii enää ainoa syy kuulua uudelleen käsittesmatrikkelin lakkauttaminen noi pie va tta ote on ton Lii ä in voi julkaista 2 3 vuoden Olen sitä mieltä, ett än liiton johtoa. Matrikkel mä ttä yllä se pää ei o kat useriä kuin pienoismatriklyyn, jotta jäsen tossa on muitakin kustann Lii ä. äns täv teh ä ttä täy se tteesta! Luulen, että Liiton välein ja silti in kuin Liiton bestsellertuo tak ual mu ee tyn löy vaa tta jäsenenä ollut kollega tehdyn keli. Karsi varsin moni vuosikymmeniä see kit har sta mi ulu ku en jäsenyyte een. lakkauttamispäätöksen jälk shutter stock Metsänhoitajaliitto siirtyy painetusta pienoismatrikkelista sähköiseen jäsentietojärjestelmään. Jäsentietojärjestelmän uudistus liittyy tarpeelliseksi käyneeseen liiton jäsenrekisterin uudistamiseen, missä yhteydessä toimintaa halutaan suunnata jäsenten tärkeinä pitämiin työelämäpalveluihin ja uusien teknisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen jäsenpalvelujen tuottamisessa. Yleistavoitteena on liiton toiminnan kehittäminen ja myös kustannusrakenteen kurissa pitäminen. Painetun pienoismatrikkelin ongelmaksi on koettu yhteystietojen nopea vanheneminen. Jo vuodessa etenkin työpaikkatiedot muuttuvat merkittävästi. Sähköisessä tietojenhaussa tätä ongelmaa ei ole, sillä muutokset näkyvät sitä mukaa kuin jäsenet niitä ilmoittavat. Uudistus on valtaosalle jäsenistöä mieluinen: huhtikuussa 2012 tehdyssä kyselyssä siirtyminen sähköiseen jäsentietojärjestelmään sai laajaa kannatusta. 89 % kyselyyn vastanneista piti sähköistä järjestelmää tarpeellisena jäsenpalveluna ja vastaavasti 93 % vastanneista ilmoitti antavansa luvan tietojensa julkaisuun uudessa järjestelmässä. Sähköinen järjestelmä on edullisempi kuin painettu matrikkeli Metsänhoitaja

13 Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto uudistuu Työmarkkinatutkimus Vuosittain tehtävä työmarkkinatutkimus lähetetään liiton jäsenille jälleen marraskuussa. Tänä vuonna vastaajille tutkimus näyttäytyy uudistuneissa kääreissä, sillä tutkimuksen toteutuksesta vastaa ensimmäistä kertaa Taloustutkimus Oy. M etsänhoitajaliitto toteuttaa jäsenistön työmarkkinatutkimuksen tuttuun tapaan yhdessä kolmen muun 4L-liiton kanssa (Agronomiliitto, Luonnontieteen akateemisten liitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto). Uutta tämän syksyn tutkimuksessa on uusi toteuttajakumppani Taloustutkimus Oy, jonka avulla edunvalvonnan kannalta keskeistä työmarkkinatutkimusta kehitetään liittojen nykyisiä tietotarpeita vastaavaksi. Vahvasta kumppanista draivia tutkimustyöhön Taloustutkimuksella on erinomaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet 4L-liittojen yhteisen työmarkkinatutkimuksen toteuttamiseen. Ammattitaitoiset tutkijat ja lähes neljän vuosikymmenen kokemus kuluttajille, yrityksille ja järjestöille tehdyistä tutkimuksista antavat vankan pohjan laadukkaalle tutkimusyhteistyölle. Nykyisellään Taloustutkimus teettää vuosittain noin miljoona tutkimusta eri menetelmiä hyödyntäen. Tutkimusyhteistyössä 4L-liittojen kanssa Taloustutkimuksen vastuulla on jäsenille suunnattavan tutkimuslomakkeen muotoilu siten, että sen avulla saadaan kerättyä kaikki oleellinen tieto jäsenten työmarkkinoille sijoittumisesta, palkkatasosta, ansiokehityksestä, työajasta ja muista edunvalvonnallisesti keskeisistä asioista. Tutkimuslomake toimitetaan liiton jäsenille marraskuun aikana Taloustutkimuksen sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kautta. Kyselyyn vastaaminen helpottuu, kun muistaa varata palkkatietojen kirjaamista varten viimeisimmän palkkakuitin käden ulottuville. Työmarkkinatutkimus pohjana edunvalvonnalle Työmarkkinatutkimuksen perustavoitteet säilyvät entisellään, vaikka tutkimuksen toteuttaja vaihtuukin. Merkittävin syy tutkimuksen toteutukselle on jäsenistön vuosittaisten palkkatietojen keruu. Säännöllisesti kerättävällä tutkimusaineistolla varmistetaan, että liitoilla on neuvottelutoiminnassa hyödynnettävänään realistinen tieto jäsenkunnan palkkauksesta ja sijoittumisesta työmarkkinoille. Liittojen oman edunvalvontatyön ohella Akavan neuvottelujärjestö YTN:n hyödyntää työmarkkinatutkimuksen palkka-aineistoa työehtosopimusneuvotteluissaan. Tuttuun tapaan työmarkkinatutkimuksen palkkatietoja hyödynnetään myös liiton internetsivuilta löytyvässä Palkkanosturi-palvelussa, jossa jäsenet voivat verrata omaa palkkaansa samalla toimialalla työskenteleviin ja hakea tukea päätöksille vaikkapa palkkaneuvotteluja varten. Palkkatietojen ohella työmarkkinatutkimuksessa kysytään vaihtuvia teemakysymyksiä, joilla pyritään saamaan tietoa muista edunvalvonnallisesti merkityksellisistä teemoista. Tänä vuonna palkansaajajäseniltä kysytään osaamiseen ja luontoisetuihin liittyviä kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää edunvalvontatyössä sekä työnantajaosapuolen kanssa neuvoteltaessa että jäsenten henkilökohtaisessa neuvonnassa. Työmarkkinatutkimuksen tulokset ovat vapaasti kaikkien jäsenten hyödynnettävissä. Tulosten valmistuttua ne julkaistaan kokonaisuudessaan liiton internet-sivujen tutkimusosiossa ja niistä viestitään myös Metsänhoitaja-lehdessä. Ovathan yhteystietosi ajan tasalla? Onnistuneen ja luotettavan työmarkkinatutkimuksen edellytyksenä on, että mahdollisimman moni jäsenemme vastaa kyselyyn - kattavalla työmarkkinatutkimuksen vastausprosentilla liitto pystyy varmistamaan palkansaajajäsentensä laadukkaan ja ajantasaisen edunval vonnan. 24 Metsänhoitaja Ovathan yhteystietosi siis ajan tasalla liiton jäsenrekisterissä? Toimivalla sähköpostiosoitteella varmistat, että saat marraskuussa sähköpostiisi kutsun työmarkkinatutkimukseen osallistumiseksi. Voit päivittää yhteystietojasi Metsänhoitajaliiton verkkosivujen (www. metsanhoitajat.fi) kautta kirjautumalla ja klikkaamalla sivun ylälaitaan ilmestyvästä palkista Omat tiedot. Tietoja voi päivittää myös suoraan Päivi Toivoselle sähköpostilla hoitajat.fi

14 Minna Helle Akava täyttä tehoa etätyössä Asenteet etätyötä kohtaan ovat vanhanaikaisia. Toimivalla johtamisella etätyö on joustava ja tehokas työnteon muoto. E tätyötä tehdään työelämässä edelleen vähän, vaikka siitä on jo puhuttu kauan. Etätyöllä on monia hyviä puolia. Etätyöpäivänä on mahdollisuus syventyä työhön ilman työpaikan, esimerkiksi toimistoympäristön, häiriötekijöitä. Varsinkin keskittymistä tai luovaa ajattelua vaativissa töissä työnteko on etänä taatusti tehokkaampaa ja tuottoisampaa kuin työpaikan hälinässä. Työmatkoihin ei kulu aikaa, ja säästyneen ajan voi käyttää virkistäytymiseen tai kunnon ylläpitämiseen. Ympäristökin kiittää hiilijalanjälki on olennaisesti pienempi etätyöpäivänä. Nykytekniikalla ja -tietoliikenneyhteyksillä yhä useammat työtehtävät voi hoitaa mistä vain. Asian etenemistä ei jarruta ainakaan työntekijöiden kiinnostuksen puute. Etätyö sopii erityisesti asiantuntijatyöhön; korkeasti koulutetut asiantuntijat tekevät enemmän etätyötä kuin muut palkansaajat. Asenteet jääneet ajastaan Mikä jarruttaa etätyön yleistymistä? Etätyön vähäisyyttä selittää ainakin luutunut johtamisajattelu. Suomalaisten työyhteisöjen työntekokulttuurit ovat edelleen aika perinteisiä. Läsnäolo työpaikalla on edelleen yleinen työn tekemisen mittari, vaikka se ei sinällään tarkoita tuottavuutta. Työn tulosten pitäisi olla ratkaisevia siihen katsomatta, missä paikassa työ on tehty. Etätyö on oiva haaste johtamiselle. Se panee johtajan tai esimiehen pohtimaan sitä, mitä työn tuloksena pitäisi syntyä. Kun etätyöläisen läsnäoloa ei voi johtaa, työlle on asetettava tavoitteet ja päivän aikaansaannoksia arvioitava niiden saavuttamisen perusteella. Toinen syy etätyön verkkaiseen etenemiseen saattaa olla työelämäämme vaivaava kaikki- tai -ei-mitään -ajattelu. Etätyöläinen mielletään helposti ihmiseksi, joka tekee aina työtään etänä, esimerkiksi kotitoimistossa. Kokoaikainen etätyö sopii kuitenkin vain harvoihin töihin. Niissäkin tehtävissä, jotka voisi edes periaatteessa hoitaa kokonaan etätyönä, työpaikalla olemisella on lisäarvoa. Ihmisten välisessä kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa 26 Metsänhoitaja syntyy jotain sellaista, mitä ei tavoiteta sähköpostilla, puhelimessa tai verkossa. Etätyön hyödyt työntekijälle Etätyöpäiville selvät tavoitteet Moni asiantuntijatehtävissä toimiva voi hyödyntää etätyön edut helposti tekemällä välillä etätyöpäiviä. Riittää, kun sopii etätyöpäivän pitämisestä esimiehen kanssa ja luottamuksen varmistamiseksi sopii samalla siitä, mikä on päivän asialista ja tavoite. Mahdollisten epäluulojen hälventämiseksi on tarpeellista, että työpaikalla sovitaan yhteisesti ja selkeästi etätyön pelisäännöistä. Esimerkiksi on hyvä määritellä, kuinka usein ja millaisissa tilanteissa etätyöpäiviä voi pitää sekä millaisia työjärjestelyjä tarvitaan. Läpinäkyvyys varmistaa, että etätyöläinen saa tehdä työtään vailla huonoa omaatuntoa siitä, että on poissa työpaikalta. Lisää joustavia työnteon malleja Suomalaiseen työelämään pitää saada lisää joustavia työn tekemisen muotoja. Ne auttavat tehostamaan työntekoa, mutta myös lisäävät luovuutta, parantavat työntekijöiden työssä jaksamista ja edesauttavat työurien pidentymistä. Joustavia malleja on jo olemassa, mutta niitä ei osata käyttää. Etätyön hyödyntämisen voi aloittaa pohtimalla työpaikalla, mihin töihin ja millä tavalla toteutettuna etätyö voisi sopia. Etätyön yleistyminen hyödyttää työntekijää, työnantajaa, perhettä ja ympäristöä. Kansallinen etätyöpäivä Suomen toista kansallista etätyöpäivää vietettiin perjantaina 21. syyskuuta ja päivää vietetään myös tulevina vuosina. Etätyöpäivän tavoitteena on vaikuttaa etätyöhön liittyviin näkemyksiin ja asenteisiin sekä tuoda esille etätyön myönteisiä vaikutuksia. Samalla halutaan rohkaista työnantajia, jotta he tarjoaisivat työtekijöille mahdollisuuden kokeilla etätyötä kansallisena etätyöpäivänä. Kansallisen etätyöpäivän viralliset kumppanit olivat Suomen ympäristökeskus ja Microsoft Oy. Akava on mukana etätyöpäivän kampanjaverkostossa. Lisätietoa kampanjasta: Työaika joustaa ja rytmittyy omien tarpeiden mukaan Työrauha ja keskittyminen lisääntyvät Työtyytyväisyys ja työteho paranevat Työmatkoihin käytetty aika ja raha säästyvät Työtä ja perhe-elämää on joustavampaa sovittaa yhteen Asuinpaikan voi valita muilla perusteilla kuin työn sijaintipaikan perusteella Työnteolle voi valita tarkoituksenmukaisen paikan Vajaakuntoisilla on mahdollisuus osallistua työelämään Työskentely poikkeustilanteissa on mahdollista (liikenne-este, huono keli) Etätyön edut työnantajalle Työteho ja työn tuottavuus paranevat Työurat pitenevät paremman jaksamisen myötä Toimitilojen kustannukset pienenevät Lisää työpaikan houkuttelevuutta ja on rekrytointivaltti Vähentää työmatkaliikennettä Parantaa ympäristövastuullisuutta Edistää ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumista Lähde: Metsänhoitaja

15 metsänhenki Jouni Väkevä Iiris Kivi Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen pakina Miten päädyit metsäalalle? Metsäala oli luonteva vaihtoehto lukion jälkeen. Metsä ja metsätyöt tulivat aikanaan tutuiksi kotitilan töissä Kuusankoskella. Paikkakunnalla metsäteollisuus on ollut aina suureessa arvossa, mikä osaltaan vaikutti valintaan. Mitä olet opiskellut ja milloin valmistuit? Opiskelin perusaineita metsänhoidosta metsäteknologiaan ja lisäksi atkkursseja yliopistolla. Metsätuhokeskustelu oli vilkasta 1980-luvun lopulla ja valitsin pääaineeksi metsäeläintieteen. Valmistuin vuonna Etämetsä Kerro työurastasi ja mitä teet nykyisin? Valmistumisen aikaan Suomessa elettiin syvää lamaa ja alan työpaikat olivat kiven alla. Onneksi pääsin mukaan hyvään tutkimusryhmään Metsäntutkimuslaitokseen, jossa tein tietojärjestelmäprojekteja apurahatutkijana usean vuoden ajan. Muutama kuukauden toimin myös assistenttina yliopistolla. Ensimmäinen vakituinen työpaikka avautui Metsäteho Oy:stä. Siellä kahdeksan vuoden jakso tutkijana vei syvälle puunkorjuun ja -kuljetuksen kehittämiseen. Samalla tuli tutuksi laaja joukko ammattilaisia metsäyhtiöissä ja muissa alan organisaatioissa. Vuodesta 2005 lähtien työpaikka on ollut Metsäteollisuus ry:ssä kotimaan metsäpolitiikan edunvalvonnassa. Aiemmasta työkokemuksesta ja yhteyksistä on ollut suurta apua nykyisessä työssäni. Viime aikoina työssä on korostunut alan lainsäädäntöön vaikuttaminen ja osallistuminen politiikkaohjelmien valmisteluun. Onko sinulla harrastuksia? Harrastuksiin kuuluu kesämökillä puuhastelu, kalastus ja veneily. Metsästykseen yritän järjestää jatkossa lisää aikaa. Lenkkeily, sählyn peluu ja muu kuntoilu ovat mieluista puuhaa toimistopäivän jälkeen. Mikä oli ensikosketuksesi Metsänhoitajaliittoon? Ensi kosketus tapahtui ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, kun vuosikurssimme vieraili liitossa. Tutummaksi liitto tuli sitten valmistumisen aikoihin jäsenyyden myötä. Millaista kokemusta sinulla on Metsänhoitajaliiton luottamustehtävistä? Parhaillaan on menossa toinen kaksivuotinen kausi Metsänhoitajaliiton hallituksessa teollisuuden metsänhoitajien edustajana. Lisäksi olen ollut useita vuosia metsäpoliittisen toimikunnan jäsen. Mikä on mielestäsi Metsänhoitajaliiton tärkein tehtävä? Minusta liiton tärkein tehtävä on ajaa jäsentensä etuja ja toimia «vakuutusyhtiönä» pahan päivän varalle. 28 Metsänhoitaja Jounille Metsänhoitajaliiton tärkein tehtävä on toimia jäsenten vakuutusyhtiönä pahan päivän varalle. Aktiivinen teollisuuden metsänhoitajien edustaja vaikuttaa myös liiton metsäpoliittisessa toimikunnassa. Sainpa köllötellä laiturin nokassa virttyneissä uimahousuissa, sen sijaan että vetäisin puvun ja kravatin aamuisin ylleni. Hampaiden välissä narskuu rapsakka grillimakkara ja sihahtaa huurteista juomaa, voi on se poikaa, tällaisesta työstä olin aina haaveillut. Minut oli nimitetty etämetsäpalvelun tuoteassistentin sijaiseksi. Assistentti itse oli lähtenyt tekemään rahakkaampaa keikkaa Armeniaan ja minä jäin tekniikkapoikien kanssa kehittelemään etämetsämobiilipalvelua. Mikäs sen mukavampaa metsänomistajalle, kun ei tarvitse kivuta kuumaan, pihkantuoksuiseen metsäkonttoriin ja tuijotella hikiläiskäisiä karttoja, joihin on liiskautunut verisiä itikanraatoja ja pinttynyt Offin pistävä haju. Näppää vaan kaikessa rauhassa kotona kännykän esiin, painelee paria nappia ja a vot, oman metsän tiedot pompahtavat esiin. Kesä meni sijaisena mukavasti. Soittelin mökkilaiturin nenästä tekniikkapojille ja annoin ohjeita, kun he etänä koodasivat ohjelmaa, toinen Savossa ja toinen Intian Goassa, vai oliko se Mumbaissa, tiedä häntä. Halvaksi tuli, kun ei tarvinnut konttorikuluja maksella. Netin kautta palvelu näytti pelaavan hyvin. Tilaaja oli tyytyväinen, kun yhdeksi päiväksi puin puvun päälle, pujotin kukkasen napinläpeen mökkipolun laidalta ja matkustin pääkaupunkiin toimeksiantoa esittelemään. Tilaaja kun sattui olemaan kurssikaverini, joka auttoi Marvin harjoituksissa. Hän ihmetteli ääneen, kuinka pitkälle olin päässyt. Silmiemme alla tietokoneohjelmat rupsuttivat ja raksuttivat, koko valtakunnan metsälöt ja metsävarat kiisivät ruudulle huimaa vauhtia. Hetken tunsin itseni kuninkaaksi. Puhelin pirisi taskussani. Harmistuneena vastasin siihen. No, mitä nyt? Kuulin kuinka tekniikkapojan huolestunut ääni särisi linjoja pitkin, taisi lintuja istuskella kännykkämastoissa. Pieni ongelma, mistä me saadaan maanomistaja tiedot? Kaivoin kuvettani hetkisen. Soita vaikka väestörekisteriin tai puhelinoperaattorille, tuumin, kun en parempaakaan keksinyt. Selvä, sanoi reipas tekniikkapoika ja lopetti puhelun. Löysin takaisin rautatieasemalle ja matkustin virkistäytyneenä junalla kotiin, kyllä reissuaminen antaa uusia näköaloja. Menin nukkumaan ja näin yön aikana unta suuresta keskustietokoneesta. Kun sellainen tuli ensi kertaa maakuntaan, puimme paperiset suojahatut ja tössukat jalkaan mennessämme ihmettelemään sitä. Ja nyt kaikki maailman tieto on kiteytetty vaikka kuinka pieneen miniläppäriin ja omaan kännykkään. Olin varma, kun etämetsäpalvelu lanseerattaisiin, kylpisin rahassa kuin Roope Ankka. Yön aikana etämetsäsovellus oli yhdistänyt valtakunnan metsävaratiedot väestötietoihin. Kone möyrysi ja murisi kuin vanha keskustietokone. Ohjelmapäivityksen jälkeen mikään ei olisi niin kuin ennen. Sitä en tiennyt, vaan nukuin rauhallista unta mökissäni. Aamulla satojen ja taas satojen ihmisten kännykät piippasivat ja toivottivat tervetulleeksi etämetsäpalveluun ja heitä pyydettiin vahvistamaan oman metsänsä tiedot. Vastaukseksi he saivat viestin: Onneksi olkoon! Olet voittanut oman metsän. Asiakkaita tuli metsäkonttoreiden ovista ja ikkunoista sisään. Tuoteassistentti hälytettiin Armeniasta hätiin ja minä sain potkut. Tänään sain postia. Laatikko oli täynnä asiakkaiden kirjeitä, joita oli tulvinut entiselle työnantajalleni. Vapisevin käsin aukaisin kirjekuoria. Ihastuneita kirjeitä, kiitoskirjeitä shekkien ja seteleiden kera. Olin onnistunut jakamaan oman metsäpalstan jokaiselle suomalaiselle, vauvasta vaariin, ja ihmiset olivat ikionnellisia metsästään. Kyllä tekniikka on ihmeellistä! Metsänhoitaja

16 profiili Maija Kovanen Juhani Karvonen viihtyy metsässä koiransa kanssa. Vuoden metsävaikuttaja innostaa muita metsään OP-Pohjolan Vuoden metsävaikuttajapalkinnon saanut Juhani Karvonen toimii Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtajana ja puhuu työssään metsien monipuolisesta merkityksestä yhteiskunnalle ja ihmiselle. Metsäisten asioiden parista hänet löytää myös töiden ulkopuolella. Saamastaan palkinnosta Keski-Pohjanmaalta eteläsuomalaistunut metsävaikuttaja oli yllättynyt ja ilahtunut. Huomionosoitus vahvisti uskoa siihen, että on tullut tehtyä oikeita asioita, Karvonen miettii. Hän ei kuitenkaan halua ottaa kunniaa kokonaan itselleen. Mitä on saatu aikaiseksi, on joukkueen työtä. M etsäopinnot toivat Karvosen Helsinkiin1970-luvun alussa. Yliopisto-opinnot eivät olleet itsestään selvä valinta, ja hän pohtii ennemminkin ajautuneensa yliopistomaailmaan. Naapurista lähtöisin oleva metsäteknikko ehdotti armeija-aikana minulle metsänhoitajan ammattia, Karvonen kertoo ja paljastaa, ettei sitä ennen ollut edes kuullut kyseisestä ammatista. Mutta niinpä vain hän haki Metsätalolle ja tuli valituksi. Vaikka yliopisto-opinnot eivät alun perin olleet suunnitelmissa, ei alavalinta ole kaduttanut. Päinvastoin. Metsänhoidon, 30 Metsänhoitaja metsänarvioinnin ja suometsätieteen oppien lisäksi opiskeluajoista tarttui mukaan myös jotain arvokkaampaa; tuleva vaimo opiskeli samassa tiedekunnassa. Opiskeluajoista jäi myös elinikäiset ystävät, joiden kanssa on ensi keväänä suunnitelmissa matka Tšekkeihin, maisemiin, joissa he aikoinaan olivat ensimmäisellä kurssimatkallaan. Aika uudistaa metsäalan imago Työt veivät nuorta metsänhoitajaa piirimetsälautakunnan tehtäviin, ensin Keski-Pohjanmaalle ja sitten Tampereelle. Pirkanmaa sai jäädä taakse, kun asuinpaikka vaihtui Metsänhoitaja

17 opiskelija Nimi: Juhani Karvonen Valmistunut: vuonna 1976 Työpaikka: Suomen Metsäyhdistys ry Motto: Kun on itselleen rehellinen, pärjää pitkälle. Työssäkäynnillä tasapainoa opiskelulle P Metsäala kiinnostaa nuoria sittenkin! Nurmijärveksi ja metsäalan työt pankkimaailmaksi. Ansioluettelo täydentyi mm. pankinjohtajan tutkinnolla. Myöhemmin Karvonen siirtyi toiminnanjohtajaksi Suomen Metsäyhdistykseen, jossa hän on ollut jo yli 20 vuotta. Kuten arvata saattaa, hän on viihtynyt hyvin. Ruoho on vähintään yhtä vihreää aidan sisäkuin ulkopuolellakin, hän naurahtaa. Karvosen aikana Suomen Metsäyhdistys on muuttunut alan sisäisestä vaikuttajasta enemmän metsäalan ja yhteiskunnan rajapinnassa toimivaksi. Hän näkee Suomen Metsäyhdistyksen tärkeänä tehtävänä monen keskeisten metsäalan toimijoiden yhteistyön ja dialogin ylläpitämisen. Hänen aikanaan yhdistyksen toiminnassa on lisäksi painotettu entisestään nuorisoviestintää, yhteyksiä tiedostusvälineisiin ja kansainvälisiin sidosryhmiin. Päättäjien Metsäakatemiasta on hänen mielestään muodostunut erinomainen työkalu metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikuttajien väliseen vuorovaikutukseen. Karvonen on Metsäyhdistyksen strategiaan tyytyväinen. Peruslinjat tuskin muuttuvat, vaikka uusia avauksia onkin mietinnässä. Pitkän linjan metsäammattilainen miettii hetken, kun häneltä kysytään mielipidettä 32 Metsänhoitaja metsäalan tulevaisuudesta. Paine uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön kasvaa Suomessa ja globaalisti, ja uusiutuvistakin raaka-aineista tullaan taistelemaan, hän pohtii. Metsäala on suuressa murroksessa, mutta Karvonen ei koe asiaa kuitenkaan negatiivisena: On muistettava, että murros on aina suuri mahdollisuus tehdä muutoksia ja nyt meidän on pakko tehdä niitä. Metsäalaan liittyy huikeita mahdollisuuksia: Voimme pelastaa maailman, Karvonen uskoo. Hän myös muistuttaa, että muutoksia ei synny pelkästään puhumalla vaan vaaditaan myös tekoja. Pitää lopettaa valittaminen jos me emme usko toimialan mahdollisuuksiin, ei siihen usko kukaan muukaan. Jotain on kuitenkin jo muuttunut: Onneksi asennemuutosta on jo tapahtunut ja se näkyy selvästi kansalaisten positiivisempana suhtautumisena metsäalan tulevaisuuteen. Metsään mieleni tekevi Metsä on kokonaisvaltainen asia tämänkin metsänhoitajan elämässä ja Karvosen askel suuntaa metsään myös hänen vapaa-ajallaan. Metsä virkistää innokas sienestäjä ja marjastaja viihtyy metsässä sadonkorjuuaikana ja kun metsästysaika koittaa, on hän siellä kanakoiransa kanssa. Talvisin metsään mennään hiihtäen. Metsänomistajalle arvokasta aikaa on myös omalla metsätilalla oleminen, jossa aika vierähtää nopeasti. Oma metsä on koelaboratorio, Karvonen kertoo. Siellä voi tehdä käytännössä niitä asioita, joista töissä puhuu hienoilta kalskahtavilla käsitteillä kuten kestävä kehitys, biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut, hän jatkaa. Innokas metsämies on saanut avaimet hoitaa myös vaimon metsäpalstaa. Metsiensä kautta Karvonen yrittää myös välittää seuraaville sukupolville innostustaan metsiin sekä opettaa metsien merkitystä. Parhaiten tämä käy käytännön töiden kautta: suvun metsätilalla metsätöitä tehdään yhdessä. Tänä keväänä alkunsa sai uusi taimikko, jota istuttamassa oli kolme sukupolvea. Nyt nuoremmat suvun jäsenet seuraavat innolla sen kehittymistä. Karvonen myöntää, ettei hän ole joutilaana vapaa-ajallaan. Käsillä ja vähän jaloillakin tekeminen on tapani virkistyä. Ja kun hän ei ole metsässä, löytyy mies omasta puuverstaasta, jossa hän nikkaroi vähän kaikenlaista viimeisimpänä työnä valmistuivat rokokootuolit. Nikkarointi on omien taitojen lisäämistä ja mittaamista kuinka pitkälle siinä pääsee. Elämän suuria iloja on myös isoisänä toimiminen. Viiden lapsenlapsen kanssa puuhastellessa ei käy aika silloinkaan pitkäksi. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen metsätieteelliseen koulutukseen on tänä vuonna pyrkinyt ennätysmäärä hakijoita. Viimeisen viiden vuoden ajalla tarkasteltuna metsätieteen hakukohteiden hakijamäärissä on havaittavissa selkeä nousujohteinen trendi. Tänä keväänä yhtä opiskelupaikkaa kohden on ollut molemmissa yliopistoissa noin viisi ensisijaista hakijaa, kun aiempina vuosina opiskelupaikan on saattanut saada jopa joka toinen hakija. On positiivista huomata, että metsäalan yliopistolliseen koulutukseen hakeutuu aiempia vuosia enemmän opiskelijoita. Kiinnostuksen lisääntyminen antaa signaalia siitä, että metsäsektori näyttäytyy nuorille aiempaa myönteisempänä tulevaisuuden työllistäjänä. Oikeaan suuntaan ollaan menossa, mutta nykyisillä metsäalan opiskelijoilla on vielä korttinsa pelattavana tässä imagopelissä opiskelijat ovat metsätieteellisen koulutuksen eläviä käyntikortteja työnantajille ja muulle maailmalle. Pidetään siis maineemme korkealla! itäisikö työskennellä opiskelujen ohessa, opiskella työn ohessa vai opiskella ensin ja työskennellä vasta sen jälkeen? Kysymys, johon ei ole olemassa väärää vastausta, vaan ainoastaan erilaisia näkökulmia. Jotkut suosivat vaihtoehtoa, jossa he työskentelevät opintojensa aikana pieniä viikkotunteja, saaden näin rahaa elämiseen. Samalla työssäkäynti tuo vaihtelua opiskeluun ja saattaa siten myös motivoida tutkinnon suorittamiseen. Toiset taas vieroksuvat työskentelyä opintojen ohessa ja ottavat mieluummin opintolainaa. Harva kuitenkaan pystyy tulemaan toimeen opintojen aikana pelkällä opintotuella. Olen itsekin kokeillut sitä vaihtoehtoa, ja kyllähän se onnistuu, jos asuu halvimmassa soluasunnossa ilman viikonloppurientoja ja muita erikoisuuksia. Mutta en usko, että kukaan kykenee tekemään niin koko opiskeluaikansa, minullekin riitti vuoden jälkeen. Jossain vaiheessa eteen tulee tilanne, jossa täytyy tehdä muutakin kuin pakollisia ruokainvestointeja, eikä opintotuki tässä tilanteessa meinaa enää millään riittää sekä vuokraan, ruokaan, vaatteisiin ja harrastusvälineisiin. Monet kritisoivatkin, että opintorahan suuruus on riittämätön. Ehkä niin, mutta isäkin opetti aikanaan, että työnteko kasvattaa ahkeria kansalaisia, joten on siinä myös perää, etteivät opiskelijat elätä itseään täysin pelkällä opintorahalla. Kun kritisoidaan opiskeluiden venymistä, niin eiköhän tässä ole aika selkeä yhteys: jos opintojen ohessa pitää käydä töissä, niin ilman äärimmäistä ajanhallinnallista tasapainoilua valmistuminen venyy väkisin. Työ- ja elinkeinoministeriön keväisessä julkaisussa Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset käsitellään sekä opiskelijan, valmistuneen että työnantajan näkökulmista opiskeluaikaisen työssäkäynnin etuja ja motiiveja. Julkaisun mukaan noin 63 prosenttia yliopisto-opiskelijoista oli tehnyt ainakin jonkin verran töitä lukukausien aikana. Työssäkäynnin motiivina ei kuitenkaan aina ole pelkästään toimeentulon hankkiminen, sillä peräti kaksi kolmasosaa opintojen aikana työssäkäyvistä olisi hakeutunut töihin, vaikka olisi tullut toimeen ilmankin. Opiskelijoiden kannattaa huomioida se, että ministeriön julkaisun vahvistamana myös työnantajat usein arvostavat jo opiskeluajalta hankittua oman alan työkokemusta. Yksinkertaistettuna tilanne on, että kannattaa työskennellä opiskeluaikana, jos kestää sen, että opinnot venyvät. Tai vaihtoehtoisesti kannattaa opiskella ensin ja valmistuttuaan nähdä enemmän vaivaa työnhakuun. Uskoisin, että molemmat polut vievät turvallisesti työelämään. Minkä tahansa polun kukin valitseekin, niin kesätyöt kannattavat aina. Opinnot eivät kesätöiden takia veny, joten kesät kannattaa ehdottomasti hyödyntää oman alan työkokemuksen saamiseksi ja työttömyyskassan työssäoloviikkojen kerryttämiseksi (34 vähintään 18 tunnin työviikkoa). Aktiivisesti kesätöitä tehden tämä ehto tulee täyteen pelkästään kolmen kesän töistä! Lämpimiä syyssäitä ja opiskeluintoa! Metsänhoitaja

18 SHUTTERSTOCK henkilöuutiset Nimityksiä TUONEN SATOA Nuorten Akatemia MH Sari Kuvaja on nimitetty Nuorten Akatemian yhteyspäälliköksi alkaen. St Michel Print Oy MH, MBA Pekka Kesti on nimitetty Mikkelissä toimivan St Michel Print Oy:m myyntipäälliköksi alkaen. Metsänhoitaja Pentti Aaro Perälä * Metsänhoitaja / Veli Jaakko Piironen * Metsänhoitaja, ekonomi Ahti Kalevi Markkanen * /Muistokirjoitus luettavissa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla Metsänhoitaja-lehden osuudessa Henkilöuutisia: metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia Metsänhoitaja Pertti Juhani Östman * valmistuneet Nimi/Titteli/Valimistumispäivämäärä SUOMEN METSÄKESKUS Metsänhoitaja Alpo Artturi Mäkinen * MH, Pekka Vainikka on nimitetty Kaakkois- Suomen alueyksikön aluejohtajaksi. MMM, KTM Arto Teittinen on nimetty Lounais-Suomen alueyksikön aluejohtajaksi. Helsingin yliopisto Ylimetsänhoitaja Orvo Matias Kalervo Lipponen * Merkkipäivät Päivämäärä/Nimi/Ikä Noronen Päivö Johannes Kröger Esko Ilmari Hannula Jaakko Nestor Kukkola Mikko Jaakko Juhani Kuvaja Sari Johanna Rautiainen Veikko Olavi Kurkela Timo Tapani Kaitera Juha Antero Miettinen Pasi Matti Hintikka Risto Juhani Pilhjerta Kari Tapio Saatsi Asko Olavi Koistinen Esa Olli Juhani Snäkin Juha-Pekka Aukusti Nerg Jukka Aulis Piisilä Matti Johannes Isomeri Irma Liisa Osmonen Olli Lasse Tapio Harkkila Ilkka Juhani Kanninen Markku Tapani Huusko Timo Pentti Mäkinen Juha Antero Toivonen Timo Petteri Hedman Stig Ove Gustaf Soikkeli Paavo Matti 34 Metsänhoitaja Eskola Aaro Maunu Tapani Tapola Hannu Sakari Solin Pentti Antero Korpisaari Jouni Matti Juhani 1 Holmfors Paul Edvard 1 Olli Keijo Terho Veli Manninen Jouko Kalervo Buure Kirsi Marja Katajisto Heini Maria Saukkola Pekka Kalevi Ylinen Mikko Simo Antero Kallinen Jorma Juhani Ranta Väinö Johannes Uski Jorma Tapani Pelkonen Juha Kalevi 2 Vertanen Antti Juhani Nissi Onni Samuli Alanko Kari Jaakko Tavela Mikko Sakari Helin Heikki Eero Antero Kalari Soile Marjatta Taivainen Kauko Rantonen Harri Pekka Tapani Ylinen Jarmo Johannes Kajova Jouko Uuno Multamäki Matti Eemeli Tuuliainen Ossi Tapio Karjalainen-Balk Leena Anneli Kesti Pekka Asmo Kalevi af Ursin Kimmo Martti Ilmari Veijalainen Pertti Vilho Savolainen Risto Sakari Lindberg Torsti Henrik Johannes Kuuluvainen Eeva Karin Marianna Volanen Heikki Tapani Wikström Helmer Hilding Meriluoto Jussi Tapani Nikkanen Teijo Olavi Oikarinen Matti Tenhola Leena Anneli Sarnila Eino Vilho Matias Sihvonen-Punkka Asta Helena Pasanen Jouni Sakari MMM Kuokkanen Heikki Juhani MMM Koivisto Liisi Vilhelmiina MMM Österman Niklas Edvard MMM Schalin Antti Johannes MMM Tähkälä Tiina Maaret MMM Inkiläinen Elina Noora Mirjami MMM Lindström Suvi Marleena MMM Kangasmäki Mikko Erkki MMM Launiainen Piia Maria MMM Silva Palacios Ximena Maria Alejandra MMM Velmala Silja Katriina MML Itänen Inkariina Wilhelmiina MMK Vuorela Joni Markus MMK Pasanen Jouni Sakari MMK Nordling Paulina Henrika MMK Sianoja Maija Johanna MMK Hayrinen Liina Elli Elina MMK Leppänen Satu Sofia MMK Rikkilä Matti Johannes MMK Niemi Mikko Tapio MMK Mörä Lauri Henrik MMK Lyytikäinen Paavo Johannes MMK Haapala Johanna Elisa MMK Pyörälä Jiri Kristian MMK Itä-Suomen yliopisto Varis Eveliina MMM Grönlund Leila Henrietta MMM Harjunpää Laura Elina MMM Honkaniemi Juha Olavi MMM Tegegne Yitagesu Tekle MMM Jha Pabitra MMM Kilawe Charles Joseph MMM Capiroso Kathleen Anne MMM Laukkanen Hannu Pertti MMM Falkowski Vanessa Aparecida MMM Suuriniemi Sakari MMM Melin Markus Mikael MMM Campos de Oliveira Fernando MMM Qu Mei MMT Arévalo Pardo de Donlebun Javier MMT Pesonen Annukka Maarit Hannele MMT Vehmas Mikko Theodor MMT Grima Liria Nelson Bartolome MMM Borrega Sabaté Marc MMT Hurmekoski Antti Elias MMM Halder Pradipta MMT Guevara Bonilla Mario MMM Limon Md. Sharif Hasan MMM Vazquez Moris Jose Antonio MMM

19 Sen edessä joutuu joskus nöyrtymään. Siksi se kannattaa vakuuttaa. Pohjolan vakuutukset turvaavat yllättävän suuria asioita. Metsävakuutuksemme ovat helposti räätälöitäviä, joten ne sopivat metsälle kuin metsälle. Paljonko haluat korvauksia, jos myrsky tuhoaa metsäsi? Olemme uudistaneet metsävakuutuksemme. Nyt voit valita, minkä suuruisen enimmäiskorvauksen haluat, jos myrsky tuhoaa metsääsi. Vaihtoehtoja on kolme: 14 euroa, 23 euroa tai 32 euroa kiintokuutiota kohti. Myrskyvahinkojen lisäksi Pohjolan metsävakuutus korvaa tulipalon ja salamaniskun aiheuttamia vahinkoja sekä myyrien, lumen, tulvan, hyönteisten ja sienitautien aiheuttamia vahinkoja. Jos et ole vielä vakuuttanut metsääsi, se kannattaa tehdä nyt! Lisätietoja saat lähimmästä Osuuspankista, numerosta tai osoitteesta pohjola.fi. Yhdessä hyvä tulee.

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee metsätieteille? Markus Holopainen Helsingin yliopisto,

Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee metsätieteille? Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos markus.holopainen@helsinki.fi Mitä Laserkeilauksen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus

Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliitossa asuvia on Suomessa yhä enemmän, mutta tilastoja ei ole siitä, kuinka usein avoliitot päättyvät

Lisätiedot

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE METSÄ KASVUN MOOTTORINA Luomme suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jyrki Kangas, Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos (Metla) YMPÄRISTÖTIEDON FOORUMIN AAMUKAHVIT: Suomi, maankäytön muutokset ja

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA SUOMEN METSÄT ILMASTONEUVOTTELUISSA JA -SOPIMUKSISSA Metsätieteen päivä 2012 31.10.2012 Neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen 1 Ilmastosopimus 1992 Rion ympäristökokouksessa neuvoteltiin kolme merkittävää

Lisätiedot

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy 2020 -seminaari 7.10.2015 Tommi Ekholm, VTT Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä?

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä? Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä? Neljä numeroa Puutuoteteollisuudesta Tuotannon bruttoarvo 7 Mrd Työllisyys 30 000 Viennin arvo 2,5 Mrd Puun käyttö 26 Mm 3 Kolme yhtälöä

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

Miten yritys voi olla hiilineutraali? Miten yritys voi olla hiilineutraali? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ilmastokumppaneiden ja ympäristöjohtamisen vuosiseminaari 3.11.2014, Helsinki Maailmalta ja Suomesta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

BIOENERGIAA METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA. Säteilevät Naiset seminaari 17.3.2009 Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj

BIOENERGIAA METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA. Säteilevät Naiset seminaari 17.3.2009 Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj BIOENERGIAA METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA Säteilevät Naiset seminaari 17.3.2009 Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj Sisältö Metsäteollisuuden tulevaisuuden mahdollisuudet Metsäteollisuus bioveturina -

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja 11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

KLUBISIHTEERIN KOULUTUS

KLUBISIHTEERIN KOULUTUS KLUBISIHTEERIN KOULUTUS 1 Valmennuksen sisältö Sihteerin toimenkuva Sihteerin avaintehtävät Vuosikello Tehtävät kokouksessa Pöytäkirja & tiedottaminen Toimintakertomus Jäsenrekisteri 10.4.2015 Sihteerin

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät Metsäbiomassa, biotalous ja metsät Jani Laturi, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori CLEANBIO-työpaja 1. kesäkuu 2016 Helsinki 1 1.6.2016 Skenaariot 2 1.6.2016 Metsäsektorin kysyntäkehityksen skenaariot Skenaarioissa

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa

Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa Timo Saarelainen Toimitusjohtaja Green Fuel Nordic Kestävästi hoidettujen metsien uusiutuva puu on raaka-aine, jolle riittää käyttöä ja käyttäjiä,

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot