POJAT ON POIKIA, VAI OVATKO? Lasten sukupuolen moninaisuus äitiensä kertomana
|
|
- Arto Uotila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POJAT ON POIKIA, VAI OVATKO? Lasten sukupuolen moninaisuus äitiensä kertomana Lapin yliopisto Maria Mustanoja Pro gradu tutkielma Kasvatustiede Kevät 2007
2 Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Työn nimi: POJAT ON POIKIA, VAI OVATKO? Lasten sukupuolen moninaisuus äitiensä kertomana Tekijä: Maria Mustanoja Koulutusohjelma/oppiaine: Kasvatustieteiden maisteri/kasvatustiede Työn laji: Pro gradu työ X Laudaturtyö Lisensiaatintyö Sivumäärä: liitesivua Vuosi: Kevät 2007 Tiivistelmä: Pro gradussani perehdyn sukupuolen moninaiseen ymmärtämiseen radikaalin sosiaalisen konstruktionismin valossa. Osoitan, että millään sukupuolen määrittelyn osa-alueella ei onnistuta jakamaan ihmisiä yksiselitteisesti vain nais- ja miessukupuolisiin, vaan luonto on moninainen myös sukupuolten osalta. Siksi nostan esiin Judith Butlerilta omaksutun tavan ymmärtää sukupuoli performatiivina eli olemisen sijaan tekemisenä. Tämä sukupuolinäkemys auttaa ymmärtämään sukupuolen moninaisuutta, sillä sen mukaan ei ole olemassa mitään luonnollista ydinsukupuolta, vaan sukupuolet ajatellaan vallan aikaansaannoksena. Tutkielmani on luonteeltaan laadullista tutkimusta ja sen metodologisena lähtökohtana on narratiivisuus. Tutkimusaineistoni koostuu viidestä vapaamuotoisesta kirjoitelmasta, jotka keräsin yhteistyössä Seta ry:n kanssa. Narratiivien eli kertomusten avulla perehdyn sukupuoleltaan moninaisten lasten ja nuorten sukupuoli-identiteetin rakentumiseen, tähän liittyviin ympäristön reaktioihin sekä tuen tarpeeseen heidän äitiensä kokemusten kautta. Aineiston analyysimenetelmänä käytän empaattista lähilukua. Tutkimusaineistoni vahvisti kulttuurissamme vallitsevien kaksijakoisten sukupuoliroolien pysyneen hyvin jäykkinä. Tämän vuoksi niiden, jotka eivät identifioidu yksiselitteisesti joko naiseksi tai mieheksi, on vaikea sopeutua yhteiskuntaamme. Ympäristön reaktioiden pelossa useat sukupuoleltaan moninaiset vaikenevat sukupuolikokemuksestaan, mikä voi aiheuttaa masennusta, ahdistusta ja jopa itsetuhoisuutta. Ongelmien ehkäisemiseksi kirjoitelmapyyntööni vastanneet äidit toivoivat ammattilaisilta lisää tietoa ja tukea. He kertoivat olevansa tyytyväisiä Seta ry:n toimintaan ja tiedonjakoon, mutta kunnalliseen terveydenhuoltoon he kaipasivat enemmän koulutusta sukupuoliasioissa. Lisäksi äidit toivoivat julkista keskustelua tästä lähes tabuna pidetystä aiheesta, jotta sukupuoleltaan moninaisia ihmisiä lakattaisiin sortamasta ja kohdeltaisiin ihmisarvoisina, tasavertaisina naisten ja miesten kanssa. Avainsanat: seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, transihmiset, Judith Butler, sukupuolen performatiivisuus narratiivisuus, empaattinen lähiluku Muita tietoja: Suostun tutkielman luovuttamiseen kirjastossa käytettäväksi X Suostun tutkielman luovuttamiseen Lapin maakuntakirjastossa käytettäväksi X
3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO SUKUPUOLI SUURENNUSLASIN ALLA Perusteluja perinteiselle ajattelulle sukupuolen kahtiajaosta Biologinen ja sosiaalinen sukupuoli Sukupuolen kahtiajaon riittämättömyys Judith Butler ja sukupuolen performatiivisuus HETEROSEKSUAALISEN MATRIISIN ULKOPUOLELLA Heteroseksuaalinen matriisi Seksuaalivähemmistöt Sukupuolivähemmistöt TUTKIELMAN TOTEUTUS Narratiivisuus ja sosiaalinen konstruktionismi Tutkimusongelmat Aineistonkeruu Kirjoitelmia äideiltä Aineiston analyysitapa Empaattinen lähiluku Tutkimusetiikka ÄITIEN ÄÄNI JA KOKEMUKSET KUULUVIIN Narratiiveista nostettua Sukupuolen moninaisuuden ilmeneminen Haasteita sukupuoli-identiteetin rakentamisessa Kasvuympäristön suhtautuminen sukupuolen moninaisuuteen Tiedon puute ja tuen tarve POHDINTA LÄHTEET LIITE
4 1. JOHDANTO Vastasyntyneen lapsen vanhemmat, sukulaiset ja muutkin ympärillä olevat ihmiset haluavat tietää heti lapsen synnyttyä tai nykyään jo odotusaikana kumpaa sukupuolta uusi tulokas on. Se määritelläänkö lapsi tytöksi vai pojaksi, määrää hyvin pitkälti ihmisten suhtautumisen lapseen: Miten hänet puetaan, mitä leluja hänelle ostetaan ja mitä häneltä odotetaan, eli minkälaiseen sosiaaliseen rooliin häntä aletaan ohjata. Vastasyntyneen sukupuolen selvittämiseksi riittääkin useimmiten vilkaisu vauvan haarojenväliin ja näin havaittujen ulkoisten sukuelinten perusteella määritellään hänen biologinen sukupuolensa. Tämän anatomisiin ominaisuuksiin perustuvan määritelmän perusteella vauva kirjataan väestörekisteriin joko parillisella henkilötunnuksen yksilönumerolla naispuoliseksi tai parittomalla yksilönumerolla miespuoliseksi 1) (Väestörekisterikeskus 2006). Biologisten ominaisuuksiensa perusteella ihmiselle määritetään siis oikeudellinen ja sosiaalinen asema yhteiskunnassa joko naisena tai miehenä, ja tämän määritelmän oletetaan pysyvän muuttumattomana kehdosta hautaan. Sukupuolta pidetäänkin yhtenä keskeisimmistä ihmistä määrittävistä tekijöistä, koska sen ajatellaan olevan synnynnäinen, pysyvä ja jatkuva ominaisuus. Sukupuolesta on tullut meille jopa niin keskeinen käsite, että sukupuolijaon voidaan ajatella kuuluvan maailmankäsitykseemme. Tästä olemassaoloa kuvaavasta ontologisesta käsityksestä on tullut niin itsestäänselvyys, että se kumpuaa meistä tiedostamattammekin. Onhan lähes automaattista, että määrittelemme muut ihmiset ensisilmäyksellä sukupuolen perusteella joko tytöksi/naiseksi tai pojaksi/mieheksi. (Hyyppä 1996, 18.) 1) Henkilötunnus koostuu kolmesta osasta: Kuusinumeroisesta syntymäajasta, kolminumeroisesta yksilönumerosta, joka naisilla on parillinen ja miehillä pariton, sekä tarkistusmerkistä, joka voi olla numero tai kirjain. Lisäksi syntymäajan ja tarkistusnumeron välissä oleva merkki kertoo henkilön syntymävuosisadan: Yhdysmerkki (-) kertoo henkilön syntyneen 1900-luvulla, plusmerkki (+) ilmaisee syntymävuosisadaksi 1800-luvun ja A-kirjain 2000-luvun. (Väestörekisterikeskus 2006.)
5 5 Kaikkien ihmisten kohdalla määrittely jompaankumpaan sukupuoleen kuuluvaksi ei ole kuitenkaan yksiselitteistä. Esimerkiksi joku näyttää pojalta, mutta käyttäytyy kuten tytöt ja toinen taas näyttää naiselta, mutta kuulostaa aivan mieheltä. Tällöin ulkopuolinen jää usein miettimään, kumpaan sukupuoleen kyseisen henkilön luokittelisi, koska muitakaan vaihtoehtoja ei kulttuurissamme yleisesti hyväksytä sukupuolitulkinnalle. Vaikka valtaväestölle sukupuolisuus on itsestäänselvyys, niin yhä useammalta henkilöltä se vaatii itsetutkiskelua ja ajatustyötä (Sipilä 1998, 5 6). Kun kesällä 2004 kuulin ystäväpiirissäni olevasta leikki-ikäisestä pojasta, joka uskoi vahvasti olevansa tyttö, kiinnostuin sukupuoli-käsitteen tutkimisesta. Tämä niin kutsuttu tyttöpoika oli jo useamman kuukauden ajan halunnut pukeutua tyttöjen osastolta ostettuihin hempeäsävyisiin, paljetein ja kimalluksin koristeltuihin vaatteisiin sekä leikkiä tyttö- tai äitihahmoa säännöllisesti eri leikeissä, vaikka häntä kasvatettiin täysin poikana. Tämä sai minut kiinnostumaan sukupuolen moninaisuudesta ja ennen kaikkea sen ilmenemisestä lapsuusiässä. Aihe alkoi kiinnostaa minua tutkimusmielessä, koska sitä ennen olin ajatellut sukupuolen ylittävien kokeilujen ja kokemusten kuuluvan vasta murros- ja aikuisikäisille. Tutkimusaihetta kypsytellessäni sain kuitenkin huomata, että muutamilla opiskelutovereillanikin oli tiedossa joku poikien tavoin käyttäytyvä tyttö tai tyttöjen tapaan käyttäytyvä poika, joka oli herättänyt keskustelua perhe- ja ystäväpiirissään. Nämä tyttöpoikia ja poikatyttöjä koskevat juttutuokiot sekä vierailu Seksuaalinen tasavertaisuus (Seta) ry:n Internetsivuilla saivat minut huomaamaan, että sukupuoleltaan moninaisia lapsia on paljon enemmän kuin mitä heistä uskalletaan julkisesti puhua leimatuksi tulemisen, häpeän ja ennakkoluulojen pelossa. Tuon havainnon jälkeen - kasvatustiedettä ja kasvatuspsykologiaa opiskelleenani - mieleeni juolahti lukuisia kysymyksiä sukupuoleltaan moninaisten lasten kasvattamisesta: Miten lapsen vanhemmat kokevat lapsensa sukupuolen moninaisuuden? Aiheuttaako sukupuolten ylittäminen lapsen kasvatuksessa ja opetuksessa joitakin muutoksia ennalta suunniteltuihin kasvatusmenetelmiin tai muihin perheen ja suvun sisäisiin asioihin, kuten keskinäiseen vuorovaikutukseen ja avoimuuteen? Entä mistä tai keneltä sukupuoleltaan
6 6 moninainen lapsi, hänen vanhempansa ja muut läheiset ihmiset voivat saada tietoa ja tukea, jos siihen on tarvetta lapsen kasvun ja kehityksen eri vaiheissa? Paljonko näitä lapsia on Suomessa, entä koko maailmassa? Miten heihin suhtaudutaan päiväkodeissa, kouluissa ja kaveripiireissä? Miten he itse kokevat sukupuolensa eri elämänvaiheissa? Entä minkä sukupuolen edustajia heistä tulee aikuisina? Lukuisista mielessäni heränneistä kysymyksistä minun oli valittava tutkimuskohteekseni sellaiset, joiden tarkasteluun aloittelevan tutkijan taitoni riittäisivät. Ensimmäisenä kysymyslistaltani karsiutuivat pois sukupuoleltaan moninaisten lasten lukumäärää ja aikuisiän sukupuolista suuntautumista koskevat kysymykset, sillä niihin tuskin pystyvät vastaamaan yksiselitteisesti edes kokeneemmat tutkijat. Myös sukupuoleltaan moninaisten lasten omien sukupuolikokemusten tutkiminen olisi liian hankalaa lasten kehittymättömän sanavaraston ja sukupuolitietouden takia. Niinpä pitkän harkinnan ja kysymysten pyörittelyn jälkeen päädyin tutkimaan ja kuvaamaan yleisesti vanhempien kokemuksia sukupuoleltaan moninaisten lasten kasvattamisesta. Koska tiesin tutkimusaiheeni olevan maassamme uusi sekä vaiettua ja henkilökohtaista asiaa koskeva, halusin kerätä tutkimusaineistoa vapaamuotoisilla kirjoitelmilla. Jotta tavoittaisin tutkielmaani oikeita henkilöitä, pyysin aineistonkeruuseen apua Seta ry:stä. Sitä kautta sainkin arvokkaita kirjoitelmia, jotka kaikki olivat tyttöpoikien ja poikatyttöjen äitien käsialaa. Siksi tutkielmani tarkastelukohteeksi täsmentyivät vanhempien kertomusten sijaan äitien kertomukset sukupuoleltaan moninaisista lapsista. Sukupuoleltaan moninaisilla lapsilla sosiaalinen ja biologinen sukupuoli eivät muodosta jatkumoa, minkä vuoksi käytän heistä kyseistä nimitystä. He käyttäytyvät eri tavoin kuin valtaosa länsimaisen kulttuurin jäsenistä, sillä heillä on halu ilmentää sosiaalista sukupuoltaan vallitsevien normien vastaisesti (Kekki 2006). Tämän vuoksi heidän sukupuolisuuttaan voisi kuvata myös erilaiseksi tai epänormaaliksi, mikäli valtaväestön naisellisesti käyttäytyvät naiset ja miehisesti käyttäytyvät miehet määrittyvät normaaleiksi. Tiukkojen sukupuolirajojen ylittäjiä voisi luonnehtia myös sukupuoleltaan moniulottei-
7 7 siksi tai monipintaisiksi, mutta päädyin tutkielmassani käyttämään termiä sukupuolen moninaisuus Seta ry:n Transtukipisteen työntekijöiden ohjeistamana. Muita varteenotettavia sukupuoleltaan moninaisia lapsia kuvaavia termejä olisivat olleet Lasse Kekin (2006) käyttämät termit pervolapsi ja queer-lapsi. Ajattelin niiden kuitenkin olevan liian rohkeita ja aikaisemmilta merkityksiltään negatiivissävytteisiä, minkä vuoksi ihmiset eivät ehkä osaa mieltää niitä positiivisiksi ilmauksiksi sukupuoleltaan moninaisille ihmisille. Ajattelin myös, että termit transsukupuolinen lapsi ja trans-lapsi olisivat voineet olla tutkielmassani liian leimaavia ja kyseenalaisia, koska yksittäisen lapsen stereotyyppisestä tytön tai pojan käyttäytymisestä poikkeavasta toiminnasta ei voida päätellä lapsen tulevaisuuden sukupuolista suuntautumista (Transtukipiste Internetissä). Trans-alkuisten termien sijaan käytän tutkielmassani sukupuoleltaan moninaisista lapsista myös termejä tyttöpojat ja poikatytöt. Ennen kuin annan äänen sukupuoleltaan moninaisten lasten äideille, kuvaan tutkielmassani sukupuolen erilaisia ymmärtämistapoja ja tutkielmani tekemisen eri vaiheita. Tutkielmani rakentuu siten, että johdannon jälkeen toisessa luvussa kuvaan perinteistä nainen-mies-sukupuolidikotomiaa eli kaksijakoisuutta. Lisäksi tutustun sukupuolen biologisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin, joilla tätä jyrkkää kahtiajakoa on aikojen saatossa perusteltu. Koska minkään jakoperusteiden mukaan kaikkia ihmisiä ei voida jakaa yksiselitteisesti vain naisiin ja miehiin, perehdyn sukupuolen kahtiajaon riittämättömyyteen kuvaamalla muun muassa joitakin kolme tai useamman sukupuolen sisältäviä yhteisöjä. Lisäksi perehdyn Judith Butlerin tutuksi tuomaan näkemykseen ymmärtää sukupuoli performatiivina eli olemisen sijaan tekemisenä. Performatiivisen sukupuoliteorian mukaan sukupuoli ei voi olla luonnostaan tai itsestään selvästi olemassa, vaan kaikki mitä sukupuolella ymmärretään, on performatiivisesti tuotettua. Alkuperän paikantamisen sijaan Butlerin sukupuolinäkemys painottaa sukupuolen rakentumista kulttuurisen vallan aikaansaamana, minkä vuoksi se auttaa ymmärtämään myös sukupuolen moninaisuutta.
8 8 Koska sukupuoleltaan moninaiset ihmiset elävät kulttuurissamme vahvasti esillä olevan heteromatriisin ulkopuolella, tutustun tutkielmani kolmannessa luvussa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin. Vaikka seksuaalisuus ei ole keskeinen asia sukupuolen moninaisuuden ymmärtämisessä, valotan seksuaalivähemmistökäsitteitä siksi, että niitä sekoitetaan usein sukupuolivähemmistöihin liittyvien käsitteiden kanssa. Näiden tutkimusaihettani tukevien teoreettisten tarkastelujen jälkeen kuvaan luvussa neljä tutkielmani toteutuksen eri vaiheita ja metodologisia ratkaisuja. Siinä perehdyn tutkielmani tieteenfilosofisena lähtökohtana olevaan sosiaaliseen konstruktionismiin sekä laadullisen tutkimuksen piiriin kuuluvaan narratiivisuuteen, joka toimii tutkielmani lähtökohtana. Tutkimusongelmieni täsmentämisen lisäksi kuvaan kirjoitelmapyynnöllä tapahtunutta aineistonkeruuta ja analyysimenetelmääni empaattista lähilukua. Luvun neljä päätän tutkimuseettisiin pohdintoihin, mistä on hyvä siirtyä itse tutkimustulosten tarkasteluun. Luvussa viisi tuon kirjoitelmapyyntööni vastanneiden äitien äänen kuuluviin tulkitsemalla heidän kirjoitelmiaan. Vaikka kirjoitelmat ovat yksilöllisiä, niistä oli löydettävissä useita samanlaisia piirteitä. Teemoja, joita tutkielmassani tulkitsen, ovat sukupuolen moninaisuuden ilmeneminen lapsuudessa ja nuoruudessa, sukupuolen moninaisuuden tuomat haasteet identiteettikehitykselle, kasvuympäristön suhtautuminen sukupuolen moninaisuuteen sekä tiedon puute ja tuen tarve. Koska kyseessä on sukupuolen moninaisuuden kuvaamiseen ja ymmärtämiseen tähtäävä tutkielma, en pyri tekemään laajoja yleistyksiä tutkimusaineistoni perusteella. Sen sijaan haluan tuoda sukupuoleltaan moninaisten lasten äitien äänen kuuluviin kuvaamalla vastaajien kokemuksia ja tuntemuksia. Jotta lukija voi seurata miten olen tulkintani tehnyt, nostan narratiiveista esille suoria lainauksia. Aineistositaatit mahdollistavat lukijalle myös omien tulkintojensa tekemisen, jolloin hän ei jää täysin tulkintojeni varaan. Pro gradu tutkielmani on siis sukupuolta ja sen ylittämistä tarkasteleva tutkielma, joka sijoittuu kasvatussosiologian, mutta myös queer-tutkimuksen
9 9 kenttään. Queer-tutkimus on osana naistutkimusta nostanut yhteiskuntatieteissä esille keskustelua erilaisista seksuaalisuuksista ja sukupuolista, minkä vuoksi tutkielmani teoreettinen viitekehys nojaa pitkälti naistutkimuksen kirjallisuuteen. Aikaisempia tutkimuksia sukupuolisuudesta ja seksuaalisuudesta on paljon, mutta lapsuuden ja nuoruuden aikaista sukupuolisuuden poikkeavaa kokemista on maassamme tutkittu vähän. Muiden muassa Jukka Lehtonen on tehnyt tutkimusaihettani lähellä olevan pro gradun Seksuaalivähemmistöt koulussa (1995) sekä väitöskirjan Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa (2003). Maarit Huuska (1998) on tutkinut transseksuaalisen sukupuoliidentiteetin kehittymistä haastattelemalla viittä miehestä naiseksi transseksuaalia sekä yhtä transgenderiksi identifioituvaa henkilöä. Outi Hannuksela ja Nina Tölli (1998) ovat myös tutkineet transseksuaalisen identiteetin rakentumista ja vahvistumista haastattelemalla seitsemää sukupuolenkorjausleikkaukseen hakeutumassa olevaa transseksuaalia. Transvestiittien elämää on tutkinut muun muassa Merja Rastas (1992) ja yleisesti sukupuolen moninaisuuteen ovat perehtyneet useat tutkijat erityisesti queer- ja naistutkimuksen alalta. Koska sukupuolen moninaisuus ja etenkin sen ilmeneminen lapsuudessa ovat maassamme tuore ja julkisesti hyvin vaiettu ilmiö, uskon tutkielmallani olevan uutuusarvoa ja sitä kautta merkitystä keskustelun herättäjänä ainakin kasvattajien keskuudessa, ehkä laajemminkin. Äitien yksilöllisten kertomusten avulla pyrin rakentamaan tutkielmalleni yhteiskunnallisen näkökulman tuomalla esiin tämän lähes tabuna pidetyn aiheen, minkä vuoksi tutkielmani näkökulmaa voidaan pitää sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä. Koska tutkielmani tarjoaa vain yhden tarkastelutavan lapsuuden aikaiseen sukupuolen moninaisuuteen, myös uudet tutkimukset tästä aiheesta ovat tärkeitä todellisen tietämyksen lisäämiseksi ja ennakkoluulojen poistamiseksi. Siksi toivoisin tutkielmani toimivan keskustelun avaamisen lisäksi uusiin tutkimuksiin innoittavana työnä tällä tutkimusalalla.
10 10 2. SUKUPUOLI SUURENNUSLASIN ALLA 2.1 Perusteluja perinteiselle ajattelulle sukupuolen kahtiajaosta Jo vuosisatoja vallinneen länsimaiskulttuurisen sukupuolikäsityksemme mukaan sukupuolia on ollut vain ja ainoastaan kaksi: mies ja nainen. Sukupuolten kahtiajako tulee esille jo itse sukupuoli-termistä, jossa sana suku viittaa suvunjatkamiseen ja puoli kahtiajakoon. (Pulkkinen 1993, 298.) Sukupuoli viittaa siis kaikkein perustavimmalla tasolla puolikkaisiin, jotka yhdessä pystyvät jatkamaan sukua, koska molemmat tuottavat erilaisia sukusoluja. Siksi yksi puolikas ei voi tuottaa jälkeläisiä yksin, kuten ei myöskään toisen samanlaisen puolikkaan kanssa, joten ainoan luonnollisen kokonaisuuden katsotaan muodostuvan kahdesta erilaisesta sukupuolesta. (Sipilä 1998, 28.) Tämän vuoksi kulttuurissamme vallitsee myös yleinen oletus siitä, että kaikki ihmiset voidaan jakaa yksiselitteisesti, lähinnä biologisin perustein, jompaankumpaan sukupuoliryhmään, mihin liittyy myös seksuaalinen vetovoima sukupuolten välillä; naiset tuntevat seksuaalista vetovoimaa miehiin ja päinvastoin. Lisääntymisominaisuuksiensa perusteella sukupuolet myös ajatellaan niin erilaisiksi, että niiden katsotaan olevan toisilleen vastakkaisia ja toisensa poissulkevia: Jos olet sukuelimiltäsi miespuolinen, et voi ajatella, tuntea tai käyttäytyä naispuolisen tavoin, tai toisin päin. Ihmisen sukupuolen onkin ajateltu määräytyvän naiseksi tai mieheksi täysin biologisista lähtökohdista käsin aina 1950-luvulle asti. Tämä biologinen sukupuoli käsittää kehon ulkopuolisten sukuelinten perusteella määritellyn anatomisen sukupuolen sekä sukupuolikromosomien mukaan määräytyvän geneettisen sukupuolen. Tavallisesti naisten sukupuolikromosomit ovat tyyppiä XX ja miesten XY, mutta näistä malleista on olemassa myös poikkeuksia. Ihmisillä, joilla on XX-tyyppiset sukupuolikromosomit, on kohtu ja munasarjat, minkä perusteella heidät luokitellaan naisiksi. XY-tyyppiset sukupuolikromosomit
11 11 omaavilla on puolestaan penis ja kivekset, jolloin heitä pidetään kulttuurissamme itsestään selvästi miehinä. (Lehtonen 1995, 10.) Biologisen sukupuoleen kuuluu myös hormonaalinen sukupuoli, joka vaikuttaa lääketieteellisten tutkimusten mukaan huomattavasti yksilön feminiinisyyteen tai maskuliinisuuteen. Kaikkien ihmisten elimistöissä vaikuttaa suuri joukko samoja hormoneja eli umpirauhasten erittämiä kemiallisia aineita, jotka leviävät verenkierron mukana kaikkialle elimistöön ja vaikuttavat muun muassa aineenvaihduntaan, mielialoihin, kasvuun ja sukupuolikehitykseen (Lyytinen, Laine & Himberg 2001, 35 36). Miesten kehoissa on kuitenkin kymmenkertainen määrä naisiin verrattuna androgeeneiksi kutsuttuja mieshormoneja ja naisten kehoissa kymmenkertainen määrä miehiin verrattuna estrogeeneiksi kutsuttuja naishormoneja. Mieshormonien päähormoni testosteroni ja naishormonien päähormoni estradioli vaikuttavat naisten ja miesten erilaiseen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen murrosiässä (Abrahams & Ahlbrand 2002, 22), minkä ansiosta naisista ja miehistä tulee lisääntymiskykyisiä. Ulospäin sukupuolihormonien vaikutus näkyy pääasiassa toissijaisissa sukupuolen tunnusmerkeissä, joita ovat esimerkiksi naisilla rintojen kasvu ja lantion leveneminen sekä miehillä parran kasvu ja äänen mataluus. Näitä biologisen sukupuolen osa-alueita ja niiden merkitystä sukupuolen muodostumisessa on painotettu eri tavoin eri aikoina ja eri tutkimuspiireissä. Esimerkiksi Antiikin aikana naiseuden merkiksi miellettiin kohtu, joka oli havaittavissa ilman kehittyneempiäkin instrumentteja. Mikroskoopin ja riittävien kirurgisten menetelmien kehittämisen jälkeen sukurauhasten ajateltiin olevan fyysisten ja mentaalisten sukupuoliominaisuuksien tuottaja. Kun ihmisten kromosomit identifioitiin 1920-luvulla, alkoi sukupuolten eriytymistä tutkiva biolääketiede olla kiinnostunut niistä luvun puoliväliin tultaessa sukupuolierojen tarkkailun kohteeksi löydettiin puolestaan hormonit. (Ruotsalainen 1995, )
12 Biologinen ja sosiaalinen sukupuoli Samoihin aikoihin nais- ja miessukupuolihormonien paikallistamiseen liittyvän tutkimuksen kanssa otettiin Yhdysvalloissa uusi askel sukupuolitutkimuksessa: Sukupuolen ja seksuaalisuuden teorioissa tapahtui käsitteellinen siirtymä biologisista teorioista sukupuolen psykologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia painottavaan suuntaan. Tämä painotuksen muutos johtui siitä, että biolääketieteelliset teoriat eivät pystyneet selittämään riittävästi sukupuolijakoa ja sukupuoliin liitettäviä sosiaalisia ilmentymiä. (Ruotsalainen 1995, ) Tämän seurauksena biologisen sukupuolen (sex) rinnalle alettiin nostaa sosiaalisen sukupuolen (gender) käsitettä luvun alussa John Money tutkimusryhmineen otti ensimmäisenä sukupuolen sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet biologisten ominaisuuksien rinnalle tutkiessaan intersukupuolisten (ks. s. 15) henkilöiden sukupuolen omaksumista. Näitä kulttuurisista tekijöistä peräisin olevia feminiinisiä ja maskuliinisia piirteitä kuvaamaan John Money sekä Joan ja John Hampson keksivät käsitteen gender role, joka tarkoittaa sukupuoliroolia. (Ruotsalainen 1995, 311.) Myös yhdysvaltalainen psykoanalyytikko Robert Stoller vaikutti vahvasti biologisen ja sosiaalisen sukupuolen erotteluun, sillä hän loi 1960-luvun alussa sukupuoli-identiteettiä tarkoittavan käsitteen gender-identity. Lisäksi Stollerin vuonna 1968 kirjoittaman Sex and Gender -teoksen välityksellä sex/gender-teorian nähdään kulkeutuneen feministiseen tutkimukseen (Ruotsalainen 1995, 311) ja sitä kautta myös laajempaan tietoisuuteen maailmalla. Sex/gender jaottelulla haluttiin siis erottaa toisistaan sukupuolen biologiset ja sosiaaliset piirteet. Useimmiten sosiaaliseksi sukupuoleksi suomennettu gender-termi viittaa Druann Pagliassotin mukaan kulttuurisesti määriteltyyn, sosiaalisesti rakentuneeseen ja historiallisesti muuttuvaan kuvaukseen niistä toimista, jotka kertovat, miten yksilö on nainen tai on mies (Hannuksela ja Tölli 1998,13). Tästä biologisen ja sosiaalisen sukupuolen erottelusta tuli 1970-luvulla feministien keskeinen analyyttinen väline, jolla pyrittiin käsitteellistämään sukupuoli uudelleen. Tämä uudelleenkäsitteellistäminen oli tarpeen kritisoitaessa miesvallan järjestelmää eli patriarkaattia, joka rakentuu näke-
13 13 mykselle luonnollisista sukupuoli-identiteeteistä, sijoittaen naiset ensisijaisesti kodin ja perheen piiriin. Sex/gender-jaottelun avulla feministit onnistuivatkin kyseenalaistamaan tuon luonnollisuuden tekemällä eron niin sanotun biologisen eli anatomis-fysiologisen ja sosiaalisen eli historiallisesti ja kulttuurisesti tuotetun sukupuolen välillä. Tämän jaottelun avulla he ovat myös argumentoineet naisten olemuksellista toiseutta ja valtahierarkioita vastaan aina 1970-luvulta lähtien. (Koivunen & Liljeström 1996, 15.) Naisten asemaa parantaakseen feministinen liike levitti maailmalle tietoutta sukupuolen sosiaalisesta luonteesta. Kritikoidakseen sekä sukupuoliidentiteettejä että niiden mukaisia työn- ja vallanjakojakin (Koivunen & Liljeström 1996, 15), feministit halusivat biologisten naisten omaksuvan miesten sosiaalisia piirteitä, mutta myös biologisten miesten omaksuvan joitakin naisten sosiaalisia piirteitä (Pulkkinen 1998, 172). Vaikka feministit onnistuivat tässä sosiaalisten sukupuolten sekoittamisessa jossakin määrin, on ero biologisen ja sosiaalisen sukupuolen välillä säilynyt silti jyrkkänä: Biologinen sukupuoli nähdään edelleen luonnollisena ja muuttumattomana, kun taas sosiaalinen sukupuoli kulttuurin aikaansaannoksena ja täten helpommin muutettavana. (Pulkkinen 1998, 172.) Sex/gender-erottelu ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteinen, sillä joissakin tutkimuksissa termi gender viittaa pelkästään sosiaaliseen sukupuoleen, mutta toisissa sitä käytetään kuvaamaan kaikkea muuta kuin biologista eroavaisuutta miehen ja naisen välillä. (Hannuksela & Tölli 1998, 13.) Tämä johtuu siitä, että kyseinen jako on muuttunut vuosien kuluessa ja eri koulukunnat määrittelevät asiat eri tavoin. Esimerkiksi feministisessä sukupuoliteoriassa sex/gender-jako tehtiin aluksi sisällöllisesti, eli luettelemalla yhtäältä ne ominaisuudet, jotka sisältyvät sex-luokkaan, ja toisaalta ne, jotka sisältyvät gender-luokkaan luvun feministien mukaan gender-piirteitä olivat käyttäytymispiirteet ja mentaaliset piirteet, kun sex-piirteitä puolestaan olivat yksilön fysiologiset ominaisuudet eli geneettiset, hormonaaliset ja elimelliset piirteet. (Heinämaa 1996, 113.)
14 14 Myöhemmin tämä sisällöllinen määritelmä sai rinnalleen muodollisen määritelmän, joka ei suoraan luettele sex- ja gender-luokkien sisältämiä ominaisuuksia, vaan antaa ainoastaan kriteerin kyseiseen luokkaan kuulumiselle. Tässä määrittelyssä gender on laajentunut tarkoittamaan mitä tahansa sukupuolipiirteitä, olivatpa ne fysiologisia, mentaalisia tai käyttäytymispiirteitä, jotka määräytyvät yhteiskunnasta ja kulttuurista käsin. Sex viittaa tällöin niihin sukupuoliominaisuuksiin, joiden määräytymistä kuvaavat puhtaasti yksilöbiologiaa koskevat lainalaisuudet. (Heinämaa 1996, 113.) Yritettiinpä sukupuolet määrittää ainoastaan naiseksi ja mieheksi sosiaalisen tai biologisen - anatomisen, hormonaalisen tai geneettisen sukupuolen mukaan, siinä ei onnistuta jättämättä näiden luokkien ulkopuolelle lukuisia ihmisiä. Seuraavaksi tarkastelen sellaisia ihmisryhmiä, jotka eivät lukeudu täydellisesti länsimaisen kulttuurimme luokittelemiin nais- eivätkä miessukupuolisiin. Epäjatkuvuuden heidän sukupuolessaan voi aiheuttaa useat tekijät, joita käyn läpi hyvin pintapuolisesti. Lisäksi tarkastelen muutamia kulttuureja, joissa sosiaalisia sukupuolia on useampi kuin kaksi. 2.3 Sukupuolen kahtiajaon riittämättömyys Suomessa, kuten muuallakin maailmassa on ihmisiä, jotka eivät lukeudu yksiselitteisesti naisen eivätkä miehen sukupuoleen, vaan ovat jotakin siltä väliltä tai sekä että. Tämä voi johtua useista tekijöistä, kuten ristiriidasta anatomisen, psyykkisen ja sosiaalisen sukupuolen välillä, kuten tilanne on transsukupuolisilla. Kyse voi olla myös ristiriidasta sukupuolta määrittävien kromosomien, sukuelinten ja hormonaalisen sukupuolen välillä, kuten intersukupuolisilla eli hermafrodiiteilla. Intersukupuolisuus kuvataan tilaksi, joka on kulttuurissamme tiukasti määritellyn nais- ja miessukupuolen ulkopuolella. Intersukupuolisuus on kattokäsite, jonka alle lukeutuu monenlaisia sukupuolikehityksen häiriöitä ja sukuelin-
15 15 ten anomalioita. Suomenkielisessä tautiluokituksessa niitä ovat kaksineuvoisuus, valekaksineuvoisuus ja epäselvä sukupuoli, jotka eivät kuitenkaan kata kaikkia intersukupuolisuuden muotoja. Koska tutkimuskirjallisuudessa intersukupuolisuuden määrittelystä ei ole yksimielisyyttä, intersukupuolisuuden yleisyys vaihtelee eri lähteiden mukaan 0,1-2 % välillä. Intersukupuolisille on kuitenkin yhteistä se, että heidän ulkoiset sukuelimensä eivät ole yksiselitteisesti määritettävissä naisen eivätkä miehen elimiksi tai ne voivat olla ristiriidassa sukurauhasten tai kromosomien määrittämän sukupuolen kanssa. (Socada 2005, ) Koska näiden kaksineuvoisten syntymäsukupuolta ei pystytä tarkkaan määrittelemään ulkoisten sukuelinten tai kromosomien perusteella, päätöksen lapsen sukupuolesta tekee useimmiten lääkäri (Hannuksela & Tölli 1998, 17). Vaikka lapsen vanhemmilla on periaatteessa valta päättää lapsensa sukupuolesta ja mahdollisista sukuelimiin kohdistuvista kirurgisista toimenpiteistä, useimmiten lääkärin hienovaraisetkin hoitosuositukset ja mielipiteet vaikuttavat voimakkaasti hämmentyneisiin vanhempiin. Ja koska sen enempää lääkärit kuin vanhemmatkaan eivät pysty varmasti ennakoimaan, mikä intersukupuolisena syntyneen lapsen sukupuoli myöhemmin on, olisi kirurgisissa toimenpiteissä syytä olla mahdollisimman pidättyväinen. Väärien ratkaisujen ja uusintaleikkausten välttämiseksi suhtautuminen intersukupuolisten ihmisten hoitoon onkin muuttumassa. Yhä laajempaa kannatusta saa näkemys, jonka mukaan sukuelimiin kohdistuvia kosmeettisia interventioita tulee lykätä, kunnes intersukupuolinen itse haluaa hoitoa. (Socada 2005, 3742.) Sukupuolen ankaraa kahtiajakoa voidaan kyseenalaistaa myös niiden ihmisten kohdalla, joiden kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa heidän ruumiinsa sukupuolta. Nämä ihmiset eivät koe henkisesti olevansa oikeassa sukupuolessa, mikä voi johtua muun muassa hormonien vaikutuksesta. Esimerkiksi Moir ja Jessel (1991) ovat tutkineet hormonien vaikutusta eri sukupuolten kehittymiseen ja todenneet, että mieshormonit ovat ratkaiseva tekijä lapsen sukupuolen määrittymisessä. Jos geneettisesti XX-tyyppiä oleva naispuolinen alkio altistuu kohdussa mieshormoneille tarpeeksi aikaisessa vaiheessa, vauvasta syntyy poikavauvan näköinen. Ja jos geneettisesti XY-
16 16 tyyppiä oleva miespuolinen alkio jää ilman mieshormoneja, syntyvä vauva on tytön näköinen. Tilanne voi olla myös sellainen, että miespuolisella sikiöllä on sen verran mieshormoneja, että ne käynnistävät miessukuelinten kehityksen, mutta eivät riitä tuottamaan niitä miespuolisia lisähormoneja, joilla aivot kehittyisivät miehiseen malliin. Tällöin syntyvällä vauvalla on naiselliset aivot miehisessä ruumiissa. Samoin tyttösikiö voi altistua mieshormoneille, jolloin hänen aivoistaan kehittyy miehiset, vaikka hän syntyykin naisen ruumiiseen. (Moir & Jessel 1991, ) Toisin kuin sukupuolen kahtiajakoa ylläpitävässä kulttuurissamme, joissakin kulttuureissa sosiaalisia sukupuolia on useampia kuin kaksi (Huuska 1998, 112). Tällaisia useamman sukupuolen sisältäviä yhteisöjä löytyy vain muutamia tunnetuimpia mainitakseni - esimerkiksi Intiasta, Pohjois-Amerikasta ja Polynesiasta. Intiassa lienee maailman runsain kolmannen sukupuolen (third gender) joukko, hijrat, joita arvioidaan olevan viidestä kuuteen miljoonaa. Hijrat ovat biologiselta syntymäsukupuoleltaan pääasiassa miehiä, mutta heidän joukossaan on myös intersukupuolisina syntyneitä. Hijrat yhdistelevät naisten ja miesten sosiaalisia rooleja, sillä he ajavat partansa, puhuvat ja tupakoivat kuten miehet, mutta pukeutuvat asuinalueensa perinteisiin naisten vaatteisiin, kasvattavat hiuksensa pitkiksi sekä käyttävät koruja ja meikkiä kuten naiset. Osa hijroista on kastroitu, toisia ei, mutta yhteistä heille on se, että he eivät pidä itseään miehinä eivätkä naisina. (Suthrell 2004, 79.) Sen sijaan he katsovat muodostavansa kolmannen sukupuolen, joka on myös hyväksytty intialaisiin passihakemuksiin naisen ja miehen rinnalle vuonna 2005 (Wikipedia: The Free Encyclopedia 2007). Myös osan Pohjois-Amerikan intiaaneista katsotaan kuuluvan johonkin muuhun kuin nais- tai miessukupuoleen. Näistä sukupuoleltaan moninaisista ihmisistä käytetään yleisesti nimitystä berdatsi (berdache) tai kaksisieluinen (two-spirit). Eri heimoissa berdatseja kutsutaan kuitenkin eri nimillä ja joissakin heimoissa nais- ja mies-berdatseille on omat nimityksensä. Berdatsin alatermejä on paljon, sillä miespuolisia berdatseja on tutkittu elävän yli 155 heimossa ja naispuolisia berdatseja noin kolmasosassa noista heimoista. (Roscoe 2007.)
17 17 Berdatsit voivat olla siis anatomiselta sukupuoleltaan nais- tai miespuolisia, mutta heillä on taipumusta ilmentää vastakkaisen sukupuolen ominaispiirteitä. Yhteisössään heitä rohkaistaan elämään syntymäsukupuolensa rooliodotusten ulkopuolella ja omaksumaan täysin vastakkaisen sukupuolen sosiaalinen rooli. Esimerkiksi anatomialtaan miespuolinen berdatsi voi pukeutua naisten vaatteisiin, tehdä naisten töitä ja viettää aikaa naisten parissa yhtenä heistä. Lisäksi hän voi avioitua miehen kanssa ja osallistua heimon hengellisiin seremonioihin tavallisen naisen tavoin. Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat eivät siis määrittele sukupuolta ihmisten biologisten ominaisuuksien mukaan joko naiseksi tai mieheksi, vaan sukupuoli on jatkumo naisen ja miehen sosiaalisten roolien omaksumisen väliltä. Siksi heidän yhteisöissään sukupuoliluokkia voi olla kahden sijasta jopa neljä tai viisi. (Healthy Place 2000) Hijrojen tavoin joissakin polynesialaisissa yhteiskunnissa kolmantena virallisena sukupuolena naisen ja miehen rinnalla on fa afafine, johon lukeutuvat ovat biologisilta ominaisuuksiltaan miehiä, mutta olemukseltaan ja käyttäytymistavoiltaan naisellisia. Nämä fa afafinet ovat usein lisääntymiskyvyttömiä, mutta heitä ei halveksita tai syrjitä yhteiskunnassa, vaan he ovat tasavertaisia kahden muun sukupuolen edustajien kanssa. Lisäksi esimerkiksi Thaimaassa elää suuri joukko sellaisia ihmisiä, jotka eivät lukeudu tiukkoihin nainen/mies-sukupuoliluokkiimme. Nämä ihmiset ovat biologisilta ominaisuuksiltaan miehiä, mutta he ovat omaksuneet naisen sosiaalisen roolin (ladyboys) ja pitävät itseään naisena tai toisenlaisena naisena (a second kind of woman). (Wikipedia: The Free Encyclopedia 2007.) Myös muualla maailmassa on ollut läpi historian sellaisia ihmisryhmiä, joita voitaisiin nykytermistöllä siteerata kolmanneksi sukupuoleksi tai transihmisiksi. Perinteisen sukupuolidikotomian ylittävistä yhteisöistä Charlotte Suthrell (2004, 7) mainitsee Pohjois-Amerikan kaksisieluisten berdatsiintiaanien ja Intian hijrojen lisäksi Siperian ristiinpukeutuvat shamaanit ja Lähi-idän eunukit. Lisäksi hän kirjoittaa useiden Afrikan heimojen perinteisiin ja juhlallisuuksiin kuuluvista jaksoista, jolloin ihmiset pukeutuvat ja käyttäytyvät
18 18 vastakkaisen biologisen sukupuolen tavoin, mikä on täysin hyväksyttävää ja normaalia, eikä mitenkään huomiota herättävää tai paheksuttavaa. Nämä edellä kuvatut sukupuolen moninaisuuden muodot osoittavat sen, että vaikka ihmisten oletettuihin ominaisuuksiin perustuva sukupuolijako on yksi tehokkaimmista ihmiskunnan käyttämistä kahtiajaoista (Hyyppä 1996, 23), se on hyvinkin puutteellinen. Koska tämä kahtiajako on osoitettu sekä biologisen että sosiaalisen sukupuolen mukaan vaillinaiseksi, pitäisi sukupuolten muodostumisen ymmärtämistä jotenkin muuttaa tai laajentaa. Judith Butler tarjoaa sukupuolten muodostumisesta mielenkiintoisen näkemyksen, joka poikkeaa täysin sukupuolen paikantamisesta johonkin biologiseen alkuperään tai sukupuolen sosiaaliseen olemukseen. Hän nimittäin painottaa sukupuolen performatiivista luonnetta luonnollisen ydinsukupuolen löytämisen sijaan. 2.4 Judith Butler ja sukupuolen performatiivisuus Judith Butler on vuonna 1956 syntynyt angloamerikkalainen poststrukturalistisen feminismin johtava teoreetikko, joka on ollut maassamme 1990-luvun lopusta lähtien yksi eniten lainatuimmista ajattelijoista niin naistutkimuksen, kulttuurin tutkimuksen kuin feministisen politiikan tutkimuksenkin parissa (Nieminen 2004b, 292). Poststrukturalismilla viitataan väljässä merkityksessä kielen määräävyyteen merkitysten tuotannossa ja valmiisiin rakenteisiin, jotka pakottavat yksilöä tietynlaiseksi (Kaskisaari 2000, 9). Tämä näkyy Butlerin genealogiaan ja performatiivisuuteen viittaavassa näkemyksessä, jonka mukaan yksilön sukupuoli muodostuu performatiivisuuden eli subjekteja tuottavan toiminnan kautta. Tutkielmani kannalta tämä ajattelutapa on mielekäs siksi, että se auttaa ymmärtämään sukupuolen moninaisuutta. Butlerin kuuluisin ajatus sukupuolen luonteesta ja sukupuolisuudesta on se, että sukupuoli ei palaudu naisen ja miehen väliseen ruumiilliseen eroon eikä mihinkään alkuperään, koska sukupuoli ei ole olemista vaan tekemistä (Pulkkinen 2000, 43). Hänen mukaansa sukupuoli ei ole pysyvä ja selkeästi määri-
19 19 tettävissä oleva ominaisuus, vaan se on performatiivi, jota tuotetaan sosiaalisissa käytännöissä, diskursseissa ja instituutioissa toistamalla tiettyjä sääntöjä ja normeja (Butler 1993, 12; Nieminen 2004b, 292). Näin ollen sukupuoli rakentuu diskursiivisesti, sellaisin ruumiillisin teoin, jotka ovat kulttuurisesti mahdollisia ajatella ja tulkita (Ojajärvi 2004, 256). Näitä kulttuurisesti vakiintuneita tekoja ja eleitä, joilla sukupuolta suoritetaan, ovat esimerkiksi tietynlainen puhe- ja kävelytyyli, tuntemisilmaisut, koristautuminen ja ruumiin muokkaaminen (Pulkkinen 2000, 52 53). Butler oivalsi sukupuolen performatiivisuuden katsellessaan drag-esityksiä homobaarissa, jolloin hän huomasi, kuinka naista esittävä mies voi olla paljon feminiinisempi kuin hän itse pystyy naisena olemaan, tai edes haluaisi olla (Nieminen 2004a, 102). Tämän oivallettuaan Butler alkoi kehitellä ajatusta siitä, että sukupuoleen ei synnytä, vaan sukupuolet tuotetaan jokapäiväisten samaistumisten, nimeämisten, luokittelujen ja halun suuntaamisen kautta (Paasonen 2005, 66). Butlerin mukaan sukupuoli rakentuu siis jatkuvasti toistettavissa kielellisissä ja kulttuurisissa representaatioissa (Vänskä 2005, 18), eikä näin ollen ole synnynnäinen ja muuttumaton ominaisuus, joka olisi selitettävissä biologian kautta tai anatomian pohjalta. Diskurssi, jolla tarkoitetaan kieltä rakenteena, kielellisenä käytäntönä ja tietoalueena, on sidoksissa valtaan ja vallankäyttöön (Auvinen & Einemäki 1990, 9). Tämä tulee esille niissä puhetavoissa ja käytännöissä, joilla ihmisiä ja ilmiöitä luokitellaan eri kategorioihin. Näiden diskurssien käyttäminen ja toistaminen muodostavat erotteluja, jotka tuottavat kohteensa asettamalla ne erilaisiin paikkoihin ja asemiin. (Juvonen 2002, 28.) Näin myös nainen ja mies rakentuvat diskursseissa eri paikoille omaksuen erilaiset asemat (Auvinen & Einemäki 1990, 1). Vaikka subjekteja tuotetaan kielen avulla, tuottaminen edellyttää toimintaa ja toiminnan ruumiillisuutta. Performatiivisuudella Butler ei tarkoitakaan pelkkää kielellistä tekoa, vaan toimintaa, joka subjektin ilmaisuna myös tuottaa subjektia pakottamalla yksilöä tietynlaiseksi toistamalla jo olemassa olevia subjektin rakenteita. (Butler 2004, ; Kaskisaari 2000, 9.) Näin ollen pu-
20 20 heella on Butlerin mukaan tuottava voima. Se ei ainoastaan kuvaa todellisuutta tai väitä jotain, vaan samalla tuottaa jonkin teon. (Ojajärvi 2004, 259.) Performatiivisuus viittaa siis diskursiivisen vallan kykyyn saada toistuvien nimeämisten kautta aikaan erilaisia vaikutuksia vallan kentässä (Petäjäniemi 1997, 255). Näillä toistoilla ei kuitenkaan tarkoiteta vapautta valita tuotettava subjekti, kuten sukupuoli, mielensä mukaan. Sen sijaan performatiivisuudessa kysymys on siitä, kuinka toimia siinä paikassa, johon on joutunut. Performatiivisuus ei ole siis radikaali valinta eikä vapaaehtoisuutta, eikä sitä voi palauttaa pelkäksi olemisen tyyliksi. (Kotz & Butler 1995, 264.) Performatiivisuuden rinnalla Butlerin sukupuoliajattelussa on vahvasti esillä Michel Foucault lta omaksuttu genealoginen lähestymistapa, jossa totuutta ja tietoa ihmisestä tavoittelevat diskurssit hahmottuvat yhteiskunnallisina valtakäytäntöinä (Valtonen 2004, 217). Genealogian mukaan sukupuolella, kuten muillakaan rakentuneilla ilmiöillä, ei ajatella olevan aitoa ylihistoriallista ydintä eli essentiaa (Juvonen 2002, 28 29). Tämä on vastakkainen näkemys substanssin metafysiikalle, jonka teorioiden mukaan subjekteilla oletetaan olevan sisäsyntyinen, kiinteä ja pysyvä olemus (Petäjäniemi 1997, 247). Genealogisen näkemyksen mukaan meille nyt tietynlaisena asiana näyttäytyvä ilmiö on muodostunut yhdeksi asiakokonaisuudeksi historian saatossa, eikä sillä ole alkuperäistä muotoa. Näin ollen koko ihminen sukupuolineen ja haluineen on myös historiallisten prosessien tulosta. (Valtonen 2004, 217.) Tähän nojautuen Butler kehottaakin tarkastelemaan sukupuolikysymyksissä sitä, miten sukupuoli asiana on rakentunut itsestään selvästi olemassa olevalta näyttäväksi sen sijaan, että etsittäisiin sukupuolelle perustaa tai alkuperäistä tilaa (Pulkkinen 2000, 48). Alkuperän tutkimisen asemesta genealogia tarkastelee ilmiöitä vallan aikaansaannoksina (Butler 1993, 34). Vallalla ei genealogiassa tarkoiteta hierarkkista tai pysyvää valtaa, vaan sen ajatellaan olevan päättymätöntä kamppailua, joka jatkuvasti kääntää ja muuttaa voimasuhteita. Valta ei ole erityisesti kenenkään hallussa, vaan se kietoutuu niihin suhteisiin, joiden mukaisesti koko yhteiskunta jäsentyy. Alistavuuden lisäksi valta voi olla tuottavaa, minkä vuoksi vallan katsotaan pikemminkin tuottavan kuin hallitsevan todellisuutta.
21 21 Näin valta tuottaa omien tarpeidensa mukaista totuutta, joten totuus on valtaa hyvin käytännöllisessä mielessä. (Valtonen 2004, ) Esimerkiksi kasvatus- ja koulutusinstituutiot ovat merkittävä osa niitä vallan käytäntöjä, joissa sukupuolia tuotetaan ja ylläpidetään paitsi tiedostetusti, myös tiedostamattomasti. Kouluissa sukupuolta rakennetaan, luetaan ja tulkitaan puheessa, teksteissä, vaatteilla ja ruumiillisuutena (Palmu 1999, 182). Kulttuurisena konstruktiona sukupuoli ilmenee kaksijakoisena myös koulun käytännöissä, opetussuunnitelmissa, opetuksessa ja oppimateriaaleissa, jolloin se ilmenee tietynlaisena ryhmäominaisuutena. Näin sukupuolen mukaisia roolijakoja uusinnetaan koulutuksen käytännöissä piiloisesti. (Vuorikoski 2003, 142.) Jos kasvattajien, vanhempien ja opettajien, valta tuottaa muunkinlaisia sukupuolia kuin naisellisia naisia ja miehisiä miehiä saataisiin tiedostetummaksi, kulttuurissamme vallitsevaa kahden sukupuolen tuottamismallia olisi mahdollista laajentaa. Esimerkiksi ottamalla sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus osaksi kouluopetusta, annettaisiin tilaa erilaisuuden näkymiselle ja tarjottaisiin myönteisiä malleja niille nuorille, joiden identiteetti ei rakennu perinteiseksi heteroseksuaaliseksi naiseksi tai mieheksi (Lehtonen 1999, 223). Kun sukupuolet ymmärretään vallan aikaansaannoksina, ne voidaan käsittää huomattavasti laajemmin kuin biologisina olentoina, jolloin myös sukupuolen moninaisuuden ymmärtäminen olisi helpompaa. Kuitenkin niin sanottu normalisoiva valta pyrkii paljastamaan kaiken sukupuolisen moninaisuuden ja palauttamaan sen heteroseksuaalisen hegemonian kenttään. Foucault n mukaan poikkeavuuksia problematisoivia normaaliuden tuomareita onkin kulttuurissamme kaikkialla: lääkäreissä, opettajissa ja sosiaalityöntekijöissä. (Valtonen 2004, 221.) Koska Butlerin mielestä sekä biologinen että sosiaalinen sukupuoli ovat tietyn järjestävän vallan aikaansaannoksia, hän ei pidä mielekkäänä paljon käytettyä erottelua biologisen ja sosiaalisen sukupuolen välillä (Nieminen 2004b, 293). Hänen mukaansa biologinen sukupuoli voidaan nähdä kulttuurisesti rakentuneena samalla tavalla kuin sosiaalinen sukupuolikin. Sen vuoksi hän
22 22 pitää epäoleellisena feminististä teoriaa sex/gender-kahtiajaosta, jossa biologinen sukupuoli esitetään oikeana ja aitona sukupuolen perustana, jolle sosiaalinen sukupuoli rakentuu. (Ojajärvi 2004, 258.) Sillä, että biologiselta sukupuolelta kielletään sen asema alkuperänä esittäen se käytäntöjen tuotoksena, Butler on saanut aikaan valtavan mullistuksen sukupuolinäkemysten tarkastelussa. Hänen mukaansa siis biologistakin sukupuolta on pidettävä ainoastaan välineenä sukupuolitetun todellisuuden tuottamisessa. (Pulkkinen 1998, ; 1993, 299.) Se, miten sukupuoli ymmärretään, määrittelee myös sen, mikä ylipäänsä hyväksytään sukupuoleksi. Butlerilaisittain ajateltuna ei ole olemassa mitään luonnollista ydinsukupuolta, vaan sukupuoli on heteroseksuaalisen normin muovaama instituutio, joka pyrkii säätelemään sen rajoja koettelevia muita seksuaalisuuden ilmaisuja. Koska sukupuoli jäsennetään länsimaisessa kulttuurissa heteroseksuaalisen hegemonian mukaisesti, tavallisin sukupuolten teko olettaa biologisen ja sosiaalisen sukupuolen vastaavan toisiaan ja seksuaalisen halun kohdistuvan vastakkaiseen sukupuoleen. Tällöin kulttuurisen ymmärrettävyyden ulkopuolelle jäävät kaikki ne ihmiset, joiden biologinen ja sosiaalinen sukupuoli eivät muodosta jatkumoa ja ne, joiden seksuaalinen halu ei kohdistu kaksijakoisen sukupuolioletuksen mukaisesti toiseen sukupuoleen. (Ojajärvi 2004, ) Seuraavaksi tutustun lähemmin näihin heteroseksuaalisen matriisin ulkopuolelle jääviin ihmisryhmiin.
23 23 3. HETEROSEKSUAALISEN MATRIISIN ULKOPUOLELLA 3.1 Heteroseksuaalinen matriisi Judith Butler nimittää heteroseksuaaliseksi matriisiksi sitä diskursiivista tietovaltaa, joka toimii normatiivisen, luonnollisen sukupuolen ja seksuaalisuuden tuottajana. Tämä valta jakaa ruumiit kahteen sukupuoleen, liittää niihin halun toiseen sukupuoleen ja yhdistää tämän biologisseksuaalisen yhdistelmän tiettyyn sosiaaliseen rooliin. Heteroseksuaalinen matriisi tuottaa siis kahdenlaisia ihmisolioita: biologisesti miehisiä ruumiita, joilla on seksuaalinen halu naisia kohtaan ja miehen sosiaalinen rooli, sekä biologisesti naispuolisia ruumiita, joilla on seksuaalinen halu miehiä kohtaan ja naisen sosiaalinen rooli. (Pulkkinen 1998, ) Tämä heteroseksuaalisen matriisin mukainen kaksijakoisuus ja heteroseksuaalisuuden taustaoletus vaikuttavat vahvasti ihmisten tapaan jaotella itsensä ja toiset ihmiset naisiksi ja miehiksi (Butler 1993, 12). Kuitenkin, kun sukupuoli ja seksuaalisuus nähdään genealogisen näkemyksen valossa vallan tuottamiksi, on mahdollista kyseenalaistaa nämä kulttuurissamme vallitsevat naisen ja miehen tuottavat performatiivit eli heteroseksuaalisen matriisin luomat sukupuolijaot ja niihin liitetyt seksuaaliset halut. Tämä johtuu siitä, että vaikka sukupuolta suorittavilla performatiiveilla on tuottava ja aikaansaava voima, tätä voimaa voidaan vastustaa (Kaskisaari 2000, 9) toistamalla näitä olemassa olevia rakenteita toisin. Tämä mahdollistaa myös sen, että vallitsevia sukupuolia ja seksuaalisuuksia voi olla muitakin kuin heteronormatiivisen ajattelutavan mukaiset naiset ja miehet, sillä nainen ja mies voivat asettua sosiaalisissa käytännöissä ja diskursseissa johonkin feminiinisyyden ja maskuliinisuuden välimaastoon. Tämä johtuu siitä, että termit feminiininen ja maskuliininen eivät viittaa mihinkään lopullisiin ja muuttumattomiin ominaisuuksiin, jotka olisivat olemassa itsenäisesti. Sen sijaan ilman käsitettä feminiininen ei olisi myöskään käsitettä maskuliininen, sillä nämä muodostuvat toisilleen vastakohtapareina. (Salo 1999, 259.)
24 24 Heteroseksuaalisen matriisin ulkopuolelle jäävät kaikki sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat, sillä joku osa-alue heidän ruumiillisuuden, halun kohteen ja sosiaalisen roolin yhtälössä ei ole heteroseksuaalisen matriisin muodostaman normaaliuden mukainen (Kaskisaari 2000, 9). Butler on sukupuolen ja seksuaalisuuden tutkimuksessaan kiinnostunut myös näistä heteroseksuaalisen matriisin ulkopuolelle asettuvista subjekteista, sillä hän on pohtinut sukupuolen sosiaalista rakentumista erillään biologisesta sukupuolesta. Vaikka Butlerin tarkoitus ei ole kehitellä teoreettisesti kaikkia sukupuolten välivaihtoehtoja, hän on miettinyt teoreettisesti niitä muunnelmia, jotka ovat jo olemassa, mutta määrittyvät dikotomisessa sukupuoliajattelussa mahdottomiksi. (Ojajärvi 2004, ) Heteroseksuaalisen matriisin ulkopuolelle jäävien tarkasteluun keskittyneenä Butleria pidetään yhtenä queer-teorian keskeisenä kehittäjänä. Hänen vuonna 1990 kirjoittamansa kirja Gender Trouble: Feminism and the Subversion of Identity avasi queer-teorialle olennaisen diskursiivisen kentän, jolla queertutkijat ovat toimineet siitä lähtien. (Tuhkanen 2005, 5.) Queer-termi on englanninkielinen ja sillä on useita suomennoksia kuten outo, omituinen, kummallinen, epäilyttävä, hämäräperäinen, tärähtänyt ja homo. Lisäksi se voi tarkoittaa verbejä pilata, tärvellä ja panna hankalaan tilanteeseen. (Hurme, Pesonen & Syväoja 2001, 979.) Tämä alkuperältään halventava termi otettiin uudelleen käyttöön poliittisen aktivismin ja tutkimuksen kentillä 1990-luvulla, jolloin se suomennettiin positiiviseksi identifikaatioksi heterovirrasta poikkeavan halun määrittämisessä (Vänskä 2005, 16). Vaikka queer-teorian juurien voidaan ajatella olevan homo- ja lesbotutkimuksessa sekä feminismissä, queer-teorian katsotaan alkaneen vakiintua institutionaalisesti vasta Butlerin kirjoitusten myötä 1990-luvulla. Butler loi nimittäin queer-teorialle homoseksuaalisuutta laajemman merkityksen, joka koskee yksilön sukupuoleen ja seksuaali-identiteettiin liittyviä näkemyksiä ja asenteita. Näiden näkemysten mukaan jokaisen yksilön aiemmin hyvin vakaana ja pysyvänä pidetty - sukupuoli onkin häilyvä (Nieminen 2004b, 293). Näin ollen ihmisiä ei voi pitää automaattisesti perinteisen kahtiajakoajattelun mukaisina heteroseksuaalisen matriisin tuottamina naisina ja miehinä haluineen ja sosi-
25 25 aalisine rooleineen, vaan heidän lisäkseen on olemassa erilaisia sukupuolija seksuaalivähemmistöjä. 3.2 Seksuaalivähemmistöt Koska sukupuolisuus ja seksuaalisuus liittyvät kiinteästi toisiinsa, niiden eri ilmentymät voivat sekoittua helposti keskenään. Ne ovat kuitenkin toisistaan riippumattomia siinä mielessä, että sukupuoli-identiteetistä ei automaattisesti voi päätellä seksuaali-identiteettiä tai päinvastoin. Kuten edellä olen todennut, kulttuurissamme ihmisyys on totuttu ymmärtämään ja tulkitsemaan sukupuolisidonnaisesti eli jakamalla ihmiset kahteen vastakkaiseen luokkaan. Näihin luokkiin liitetään tietyt piirteet ja ominaisuudet sekä useimmiten käsitys näiden seksuaalisesta halusta vastakkaista sukupuolta olevaa ihmistä kohtaan. Sukupuolioletukseen sisältyy länsimaissa luonnollistettu normatiivinen oletus heteroseksuaalisuudesta, naisen ja miehen välisestä rakkaudesta ja eroottisesta halusta. (Charpentier 2001, 23.) Elämme siis kulttuurissa, joka on paitsi sukupuolittunut, myös läpeensä seksualisoitu heteroseksuaalisen järjestyksen mukaisesti (Kaskisaari 1998, 278). Ronkainen kirjoittaa osuvasti seksuaalienemmistönä maailmalla olevasta heteroseksuaalisuudesta: "Heteroseksuaalisuus ei ole oikeastaan seksuaalinen identiteetti vaan itsestäänselvyys. `Kaikki ovat heteroita jopa siinä määrin, että puhuessamme rakkaudesta ja seksuaalisista suhteista meidän ei tarvitse laittaa sanaa hetero näiden eteen. Heterous on oletusarvo, normaliteetti, tausta, jota emme edes huomaa, mutta jonka suhteen lesborakkaus tai biseksuaalisuus erottuu. (Ronkainen 1997, 36.) Heteronormatiivisuudella tarkoitetaan siis yhteiskunnassamme vallitsevaa sosiaalista järjestystä ja pakottavaa symbolista valtaa, jonka mukaan heteroseksuaalisuus näyttäytyy oikeana, hyväksyttävänä ja normaalina seksuaalisuuden muotona (Vänskä 2005, 15). Tähän liittyvät kaikki sellaiset instituutiot, rakenteet ja käytännön asenteet, joiden kautta heteroseksuaalisuus ra-
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotMitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa
Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)
LisätiedotLuokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016
Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima Luokittelu: rajaa, rajoittaa, pakottaa, leimaa *** JA *** Luokittelu: luo, tekee
LisätiedotSukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa
Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995
LisätiedotEDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010
EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?
LisätiedotSukupuolen moninaisuuden huomioiminen hoitotyössä
Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen hoitotyössä Jarna Rintaniemi Kätilö - HUS, Naistentautien pkl, seksuaalineuvojaopiskelija Sexpo Naistentautien alueellinen koulutuspäivä 5.3.2018 Sukupuolivähemmistöt
LisätiedotTasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta
Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien
LisätiedotSEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA
Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien
LisätiedotSukupuoli. Sukupuolielämää? Sex? Sukupuoli? Seksuaalisuus? Seksi? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt?
Sukupuoli TIIA FORSSTRÖM TIETOKIRJAILIJA, SUKUPUOL ENTUTKIJA TIIA.FORSSTROM@KIPUNA.FI Sukupuolielämää? Sex? Sukupuoli? Seksuaalisuus? Seksi? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt? Seksuaalinen suuntautuminen
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotMiehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella
Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma
LisätiedotSuomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,
LisätiedotLastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta
Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita
LisätiedotBiseksuaali. Kuvaa ihmisiä, jotka ihastuvat ihmiseen tämän sukupuolesta riippumatta tai jotka kykenevät ihastumaan sekä tyttöihin ja poikiin
Sanojen merkityksiä Teema: Terminologia, mitkä sanat ovat kunnioittavia, mitkä loukkaavia Kesto: 15-30 minuuttia Osallistujamäärä: Viidestä kahteenkymmeneen Tarvikkeet: Vihreä, keltainen ja punainen paperi,
LisätiedotTASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA
TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
LisätiedotPalvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015
LisätiedotMiten puhua sukupuolen moninaisuudesta lasten kanssa?
21.11.2013 Miten puhua sukupuolen moninaisuudesta lasten kanssa? Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Sukupuolen moninaisuus? 1. Kattokäsite, jolla viitataan siihen,
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotMitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi
Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena
LisätiedotMASKULIININEN PAAVALI?
MASKULIININEN PAAVALI? Anna Westerholm Uuden testamentin eksegetiikan pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2015 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Laitos Institution
LisätiedotSukupuolen moninaisuus totta vai tarua?
Sukupuolen moninaisuus totta vai tarua? Maarit Huuska Kulttuurisen sukupuolikäsityksemme mukaan sukupuolia on kaksi: mies ja nainen. Sukupuolet ajatellaan toisensa poissulkeviksi - jos olen nainen, en
LisätiedotF 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa
F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotPerhe, sukupuoli ja kohtaaminen
Perhe, sukupuoli ja kohtaaminen TIIA FORSSTRÖM TIETOKIRJAILIJA, SUKUPUOL ENTUTKIJA TIIA.FORSSTROM@KIPUNA.FI Pienten lasten näkökulmasta -Oma perhe ja siellä näkyvät asiat ovat tavallisia, uudet asiat ja
LisätiedotTeidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta
Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotSateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet
Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli
LisätiedotNuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla
Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja
LisätiedotIdentiteetin rakentuminen nuoruusiässä 14.4.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä 14.4.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mistä identiteetti muodostuu? lidentiteetti on ainutlaatuinen kokonaisuus, jokaisella omanlainen lidentiteetin
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotEi kai taas kaappiin?
Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus
LisätiedotINTERSUKUPUOLISTEN LASTEN HOITO
KANNANOTTO 1(6) Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE 22.3.2016 STM105:00/2014 INTERSUKUPUOLISTEN LASTEN HOITO Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta
LisätiedotPohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien
Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotTranslapsi ei leiki sukupuolta. Mika Venhola LT, kirurgian ja lastenkirurgian erikoislääkäri
Translapsi ei leiki sukupuolta Mika Venhola LT, kirurgian ja lastenkirurgian erikoislääkäri Sukupuoli Kun sukupuolta ilmiönä ja tämän ilmiön monimuotoisuutta pyritään selittämään, on se tehtävä useammasta
LisätiedotSUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotSeksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina. Marita Karvinen Seta ry
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina Marita Karvinen Seta ry 7.6.2013 Hlbtiq? Mitä ihmettä? Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus Seksuaalinen suuntautuminen Sukupuoli-identiteetti
LisätiedotKESKITALO PIRITA LUOKANOPETTAJIEN KÄSITYKSIÄ SUKUPUOLESTA JA HETERONORMA- TIIVISUUDESTA, SEKÄ NIIDEN TOISINTAMISESTA JA PURKAMISESTA ALAKOULUN
KESKITALO PIRITA LUOKANOPETTAJIEN KÄSITYKSIÄ SUKUPUOLESTA JA HETERONORMA- TIIVISUUDESTA, SEKÄ NIIDEN TOISINTAMISESTA JA PURKAMISESTA ALAKOULUN TOIMINTAKULTTUURISSA Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma
LisätiedotMitä seksuaalisuus on?
Mitä seksuaalisuus on? 11.2.16 www. poiki ental o.fi * www. tyttoj ental o.fi Seksi, seksuaalisuus, sukupuoli, sukupuolisuus SEKSI eroo*sta, in1imiä ja/tai roman*sta kanssakäymistä, johon lii:yy seksuaalinen
LisätiedotFeminismit. Syksy 2012.
Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotOpettaja ja seksuaalisuuden kirjo
Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa
LisätiedotSateenkaarinuorena työpajoilla
Sateenkaarinuorena työpajoilla Riikka Taavetti riikka.taavetti@nuorisotutkimus.fi @rtaavetti /HyvinvoivaSateenkaarinuori Esityksen sisältö - H, L, B, T, I, Q ja muut kirjaimet keitä ovat sateenkaarinuoret?
LisätiedotIsät turvallisuuden tekijänä
Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
Lisätiedot9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen
9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
Lisätiedot4. Miltä usko tuntuu?
4. Miltä usko tuntuu? Työryhmän vetäjinä Terhi Utriainen ja Satu Saarinen Työryhmä kokoontuu seminaarisalissa 104 Perjantai 16-19 Ulla-Maija Kauppinen-Perttula Mervi Kutuniva Johanna Ahonen Suvi Ronkainen
LisätiedotSeksi ja Seurustelu Sanasto
Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri
LisätiedotTiina Mäntymäki Vaasan yliopisto
Tiina Mäntymäki Vaasan yliopisto Naispuoliset murhaajat harvassa Uhri > tekijä Henkilökohtaiset motiivit Miesten väkivalta synnyttää väkivaltaisia naisia Lisbeth Salander (Stieg Larsson, Millennium-trilogia),
LisätiedotSATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA
SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotSukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti
Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli
LisätiedotSukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014
Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 2
Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan
LisätiedotKESKITALO PIRITA HETERONORMIN TOISINTAMINEN JA PURKAMINEN PERUSKOULUSSA
KESKITALO PIRITA HETERONORMIN TOISINTAMINEN JA PURKAMINEN PERUSKOULUSSA Kasvatustieteen kandidaatintyö KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajakoulutus 2016 Kasvatustieteiden
LisätiedotHaavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.
Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden
LisätiedotYksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo
Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,
LisätiedotNimestä minut tunnet vai tunnetko? Sukupuolien moninaisuus ja lähisuhdeväkivalta
Juha Kilpiä Aktuaali koulutuspalvelu Seksuaalipedagogi (Nacs) Työnohjaaja Ryhmänohjaaja Vapaaehtoistyöntekijä www.aktuaali.fi www.facebook.fi/aktuaali www.twitter.fi/jkilpia juha.kilpia@aktuaali.fi +358
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotSateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa
Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa Projektipäällikkö Sanna Nevala Perhetyöntekijä, perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen 7.2.2018 Vaasa Sateenkaari-ihmiset? Sukupuolen ja
LisätiedotINTERSUKUPUOLISUUS PERHEESSÄ. Setan Transtukipiste Pasilanraitio 5, Helsinki
INTERSUKUPUOLISUUS PERHEESSÄ www.transtukipiste.fi www.facebook.com/transtukipiste INTERSUKUPUOLISUUS Synnynnäinen tila. Kehon sukupuolipiirteet kehittyneet ainutkertaisesti. Nähtävissä heti tai huomataan
LisätiedotIsän kohtaamisen periaatteita
TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotCarol Ehrlich. 70-luvun naisliike
Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN
VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Sukupuolen moninaisuus 1.1 Transsukupuolisuus 1.2 Oma sukupuoli näkyväksi: sukupuolen korjaaminen ja
Lisätiedotsosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle
Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median
LisätiedotSeta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta
Yhdenvertaisesti työelämään? Tampere 28.3.2017 Lotte Heikkinen, Seta Lainsäädäntö Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien muutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alussa Ehdoton syrjintäsuoja myös seksuaali-
LisätiedotUusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY
Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa
LisätiedotYHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry
YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä
LisätiedotSOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ
SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ UCLA School of Law Professor Intersektionaalisuus lyhyesti Teoria ja menetelmä, työkalu tarkastella risteäviä eroja Crenshaw
LisätiedotUskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotSukupuolisensitiivisyys ja sosiaalipedagogiikka
Sukupuolisensitiivisyys ja sosiaalipedagogiikka Sosiaalipedagogiikan päivät 2016 Käytännön työpaja Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus Professori Xavier Úcarin esitys Sosiaalipedagogiikan päivät 2016,
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
Lisätiedotja tasa-arvotyö päiväkodeissa
Sukupuolisensitiivinen kasvatus ja ja tasa-arvotyö päiväkodeissa, Naisasialiitto Unioni ry Hanke 2012-2014 Virallinen nimi: Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa
LisätiedotIhmissuhteet, seksi ja seksuaalisuus
Ihmissuhteet, seksi ja seksuaalisuus Jokainen on seksuaalinen omalla tavallaan, eikä seksuaalisuutta vähennä sairaus, vamma tai ikääntyminen. Ihmisen seksuaalisuuteen voi vaikuttaa jokin erityispiirre,
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
Lisätiedot