Déjà-vu (paramnesia) Tutkimusalat. Mediateknologinen déjà-vu. Elsaesser, media-arkeologia ja muisti. Oman tutkimuksen tavoite

Transkriptio

1 Déjà-vu (paramnesia) Mediateknologinen? Radion, television ja tietokoneen käyttökokemus luvun Suomessa muistelukirjoitusaineistojen valossa Jaakko Suominen, Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, digitaalinen kulttuuri ransk. = jo nähty (aikaisemmin nähty, ennen koettu) Käsitteen esitteli Emile Boirac ( ) kirjassaan in L'Avenir des Sciences Psychiques (1917) (Psyykkisten tieteiden tulevaisuus) Nykytutkimusten mukaan n. 70 % ihmisistä kokenut vähintään kerran elämässään Tarkoittaa eräänlaista muistihäiriötä, jossa aiemmat samantapaiset kokemukset tuottavat kuvitelman siitä, että joku asia olisi tapahtunut jo aiemmin (paramnesia = fantasian ja objektiivisen kokemuksen sekoittuminen) (ks. esim. The Free Dictionary, 2 Mediateknologinen Tutkimusalat Déjà-vu-käsitteen metaforinen käyttö: mediateknologisten innovaatioiden (esim. radio, televisio, tietokone) tulkinnassa on toistuvia samankaltaisuuksia, ts. esimerkiksi laitteisiin kohdistuvat odotukset ja pelot (tai diskursiiviset perinteet) ovat vähintään samantapaisia (uuden teknologian demokratisoiva vaikutus, maailman tuleminen läsnäolevaksi, teknologia orjuuttajana jne.) Tom Gunning (1991): Olemme nyt seuraavan vuosisadan lopulla ja edessämme ovat uudet teknologiset topologiat. Kun palaamme tarkastelemaan varhaisia kokemuksia teknologiasta, meidät täyttää selittämätön tunne jostain jo aiemmin koetusta. Emme ainoastaan löydä samaa optimismin ja levottomuuden välistä jännitettä, vaan näiden perusristiriitojen ympärille muodostetut skenaariot tuntuvat nyt olevan selkeämmin tulkittavissa. (Cit. Boddy 1995) 3 Mm. media-arkeologia ja teknologian kulttuurihistoria ovat kiinnostuneita samankaltaisina toistuvista median ja teknologian diskursiivisista rakennelmista, taustalla historiallistava kritiikki 1990-luvulla suhteessa uuden median uutuuteen tai toisaalta esim. elokuvan synnyn satavuotisjuhlallisuuksiin Vaarana kuitenkin anakronismi, jatkuvuuden ja samankaltaisuuden löytäminen jälkiviisaasti yhteys tutkijan rakennelmana, uusi media-arkeologinen tutkimus (esim. Elsaesser) kiinnittänyt tähän huomiota (erit. yhteyksien keinotekoisuus ja liiallisuus) 4 Elsaesser, media-arkeologia ja muisti Muisti tietoisuutta menneestä, datan jatkuva uudelleenjärjestäminen uusien kategorioiden ja prioriteettien mukaan Myös valtasuhteiden uudelleenneuvottelu keskeistä edellisessä Media-arkeologia on paikaton paikka ja ajaton aika, jota tutkija tarvitsee esittääkseen vaihtoehtoisen, jossittelevan tai rinnakkaisen vaihtoehdon esim. audiovisuaalisen multimedian tutkimuksessa. 5 Oman tutkimuksen tavoite Digitaalisuuden tarkasteleminen laajemmassa teknologian ja median historian kontekstissa: Hahmotella mediateknologioiden käyttöönottoa ja keskinäisiä suhteita ja mm. teknologisen uutuuden kulttuurista rakentumista Pohtia radion, television ja tietokoneen (ja ehkä puhelimen) käyttöönoton muisteluja erojen ja yhtymäkohtien kautta: johtuvatko mahdolliset yhtäläisyydet esimerkiksi käyttöönottoon liittyvien teknologiakokemusten yhtäläisyyksistä vai pikemminkin siitä, että teknologian tulosta kysytään ja kerrotaan tietyllä vakiintuneella tavalla, joka häivyttää eroja? Ja jos kertomis- ja kysymistavat ovat vakiintuneita, millaisten prosessien tuloksena tavat vakiintuvat? (Tietynlainen uuden median diskurssin kartoittaminen) 6 1

2 Uuden median diskurssin kartoittaminen Foucault n Tiedon arkeologiasta inspiroituneena Kysymyksiä: Missä uuden median käyttö tulee esiin? Kuka mediakäyttöä rajaa ja miten sitä erotellaan? Kuka käytöstä kysyy? Miten käyttötietoa kerätään, analysoidaan ja esitellään? Millä tavoin käyttökokemuksista kysytään ja kerrotaan? Mistä saa kertoa? Mitkä asiat liitetään yhteen? Miten käyttökertomuksista muodostuu teorioita uudesta mediasta? Vrt. tavanomainen lähdekritiikki 7 Aineistona SKS:n keräyskilpailujen muistelukirjoitukset "Kun radio tuli meille" (1972) (järj. Yleisradio) Kyselyvastauksia on yhteensä 5000 sivua ja vastaajia 2905 (keskimäärin 1,7 sivua vastaajaa kohden) (I palkinto 500 mk) Telefonista puhelimeen Puhelinperinteen kilpakeräys (1977) (järj. SKS, Posti- ja lennätinhallitus, Puhelinlaitosten Liitto r.y.) (I palkinto 1500 mk) 2700 sivua, 338 vastaajaa (keskimäärin 8 sivua vastaajaa kohden) "Kun tv tuli taloon" (1982) (järj. Yleisradio ja HY:n Kansatieteen laitos) Aineistoa 3500 sivua, vastaajia 1020 (keskimäärin 3,4 sivua vastaajaa kohden) (I palkinto 1000 mk) "Tietokone isäntä vai renki" (1995) (järj. SKS ja Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto) (I palkinto 5000 mk lahjakortti) Kyselyvastauksia on yhteensä 719 sivua ja vastaajia 133 (keskimäärin 5,4 sivua vastaajaa kohden) Tutkittu vertailematta, lähinnä yksittäisiä artikkeleita, gradutasoisia läpileikkauksia tai osa-aineistoina laajemmissa tutkimuksissa 8 Kun radio tuli meille (1972) (Telefonista puhelimeen Puhelinperinteen kilpakeräys (1977)) 9 10 Kun tv tuli taloon (1982) Tietokone isäntä vai renki (1995)

3 Miksi vertailu Mediateknologiat linkittyvät, läikkyvät ja kerrostuvat: Carolyn Marvin (1988) on todennut, että mediat eivät ole paikalleen kiinnitettyjä luonnollisia objekteja; niillä ei ole luonnollisia rajoja. Mm. uuden mediakulttuurin tutkimuksen ja teknologian kulttuurihistorian vaikutus (mm. intermediaalisuuden ja remediaation käsitteet), tietokoneen muutos laskulaitteesta metamediaksi Ei tosin aivan yksiselitteistä, miten vertailtavat valitaan 13 Tutkimuksen aikatasot (ja myös toimijat) Muisteltava aika, kunkin laitteen käytön alkuvaihe (radio 1920-, televisio 1950-, tietokone erit (myös vanhempia))ja myös käytön muuttuminen Kyselyn toteutus- ja vastausaika (1972, 1982, 1995) Tämän tutkimuksen toteutusaika ja tutkijan lähtökohdat 14 Tutkimuksen alustava dispositio 1. Johdanto Miksi (juuri) radiota, televisiota ja tietokonetta kannattaa tarkastella vertailuasetelman kautta - media-arkeologisen ja -genealogisen tutkimuksen mahdollisuudet ja rajat Aikaisempi tutkimus (yksittäisten välineiden tutkimus, vertailuasetelmat) Systemaattisen disposition esittely ja perustelu "Tilattuja tarinoita" teknologisesta ihmeestä - uutuuden, murroksen ja hämmästyksen konstruktio? - Aineistojen rajoitukset ja mahdollisuudet (mm. keräyskutsujen vaikutus sisältöihin, kirjoituskilpailun ajankohdan vaikutus, aineistojen kuvailu, vastaajien edustavuuden pohdinta), aineistot kokemuskertomuksina (nimeä aineisto) Muuttuva, uudistuva ja vanheneva laitekanta työn lävistävänä teemana 2. Laitteiden yleistyminen ja leviäminen Diffuusio- ja kesyttämisteoriat Tiedon saanti, suhteuttaminen aiempiin mediateknologioihin Yleistymisnopeus (ja hitaus) ja alueellinen leviäminen Edelläkävijyys, opetus ja asiantuntijuus kirjoituksissa Dispositio, jatkoa 4. Sosiaalinen käyttö Ihmisen ja koneen suhde, mm. nimitykset ja kaskut, koneen ja käyttäjän rakkaussuhteet (ja tällaisten tarinoiden merkitys ylipäätään) Mediateknologia statussymbolina Käyttötilat ja tilanteet (koti, työpaikka, liikkuuvuus) Käytön normittaminen, oikea ja väärä käyttö, huvin ja hyödyn suhde, vaaravyöhykkeessä olevat käyttäjät, Käyttäjyydestä käyttäytymiseen 5. Toimimattomuus, kriisit ja uhkakuvat Ajatus siitä, että virhe tuo teknologian näkyväksi Mediateknologia fyysisenä uhkana Pahan tiedon tuoja (uskonnolliset epäluulot, toisaalta käsitys virheellisestä sekä vahingollisesta informaatiosta) Virhetoiminnan seuraukset 3. Tekninen toiminta ja käyttö Teknologiset valinnat, tekniikasta puhuminen Tekniikan ja "sisällön" suhde (laitetekniikan ja ohjelman suhde) Miten käyttöä opetetaan ja opitaan Yksisuuntainen vai kaksisuuntainen kommunikaatio Laitteiden ja niiden käyttökokemusten keskinäinen suhde Remediaatiota, multimodaalisuutta ja intermediaalisuutta? 7. Lopuksi teknologisen uutuuden rakentuminen Huom! Onko jotenkin liian itsestään selvä deduktiivinen dispositio 16 Tutkimuksen alkuvaihe Taustalla myös uudenlainen suhtautuminen SKS:n aineistojen syntyyn ja käyttöön Tavoitteena erityisesti keräyskutsujen lähdekriittinen kontekstointi, mikä on aineiston alkuperäinen käyttötarkoitus: Millaista käsitystä mediateknologioista ja niiden käyttöönotosta kirjoituskilpailujen keruukutsut tuottavat? Miksi niissä on kysytty juuri niitä asioita kuin on kysytty? Miten kysymykset ovat suunnanneet vastaamista Keitä ovat kysymysten laatijat? 17 "Käytännöllisesti katsoen kaikissa folkloristiikan väitöskirjoissa on jo puolentoista vuosikymmenen ajan problematisoitu kenttäja arkistotekstisen implisiittisiä ja kontekstuaalisia merkityksiä. Tutkimusaineistojen muodostamisprosessi on alettu tarkastella merkitysten konstruointina[...]" (Knuuttila 2004, ) Kilpakeruu tuo ajatuksen siitä, että perinne olisi jossain ikään kuin odottamassa kerääjäänsä. Keruu on kuitenkin yhdessä tuottamista, keruun järjestäjien ja tiedonantajina toimivien kohtaamista, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa." (Latvala 2004, 139) Sari Tuuva ja ajatus aineistoista tilattuina tarinoina ja jos keruukilpa, hyvä vastaaja pyrkii vastaamaan juuri siihen, mitä kysytään ja miten kuvittelee haluttavan 18 3

4 Problematisointi SKS:n osalta Esim. kyselyaineistojen käyttö ylipäätään, perinnelajiluokittelujen uudelleen tarkastelu, kerääjistä tallennettujen tietojen pohdinta, yksittäisten kyselyjen kontekstualisointi, tutkimusaineistojen rajaus ja saturaatio Vaikuttaa siltä, että kyselykysymysten ja kyselyjen järjestämisen kriittinen pohdinta ja kontekstualisointi vähäisempää kuin aineistojen muiden syntyehtojen pohdinta Syntyehtojen arviointi aiemmissa tutkimuksissa Saraneva ja radioaineisto: tavoitteena radioiden yleistyminen tutkimus, arvioitu lähinnä aineistojen totuudellisuuden kysymystä Huokuna ja televisio: lyhyttä selitystä aineistojen yhtenäistymisestä muisteluajan ja kyselyajan noin 20 vuoden erosta Pöysä, tietokoneet ja huomio hallinnan metaforan toimivuudesta (esitetty kysymyksissä, hyödynnetty vastauksissa) Alustavia huomioita keruukutsujen perusteella Kaikissa uutuuden, muutoksen ja vaikutuksen painotuksia, mutta painotuseroja Perinteistävä otsikointi, nostalgisoiva piirrostyyli Erityisesti radiota ja televisiota koskevissa kysymyksissä yhtenevyyttä, kollektiivisen käyttökokemuksen korostus Joukkoviestimiä Televisiossa radioon verrattuna näkyy elämäntavan ja kokemuksellisuuden korostus (1970-luvun lopulta yleistyneet elämäntapatutkimukset, kokemuksellisuuden käsitteistö viimeisen 30 vuoden aikana myös SKS:n keruissa) Tietokone näyttäytyy vahvemmin henkilökohtaisen hallinnan kautta Vastausten piteneminen kertonee henkilökohtaisuuden ja kokemuksellisuuden korostumisesta (siirtyminen tiedonantoluonteesta) 21 Lisää huomioita Television ja tietokoneen osalta rakentuu vahvemmin kuva ulkoa tulevan teknologian shokkivaikutuksesta Jokaisessa siirrytään ikään kuin lähemmäs nykyhetkeä: radio ja puhelin päättyneenä, päättymässä olevana prosessina tai valmiiksi tulleena (kokonaisempi tarkastelu), televisio kypsymisen jälkeen (katsaus alkuvaiheeseen), tietokone jatkuvana käynnissä olevana valtataisteluna, mutta samalla (työ)elämään vakiintuneena välttämättömyytenä Nykyperinteen keruuta ja tallennusta Kansanrunousarkistoon jo 1960-luvulla, mutta yleistynyt viimeisten vuosikymmenten aikana 22 Lisäys: puhelinperinteen keräys 1977 Samankaltainen muutoskeskeisyys kuvilla ja tekstillä Motiivina keräykselle: vanhimmat ikäluokat ovat nähneet puhelimen läpimurron yhteydenpitovälineenä ja olleet seuraamassa puhelintoiminnan valtaisaa kehitystä puhelimen yleistymistä harvinaisesta ylellisyysesineestä jokapäiväiseksi yhteydenpitovälineeksi. Yksilönäkökulma, minämuotoisuus, ei yhtä vahvaa hallinnan tematiikkaa kuin tietokoneessa, jokapäiväistymisen korostus, mukana erilaisia puhelinsuhteita (leikillisyys, tarpeellisuus jne) Kilpailujen tarkoitus Tietokone-kysely ainoa, jossa kerrottu suoraan: kerätä aineistoa suomalaisten omakohtaisista kokemuksista tietokoneistumisen vaikutuksista arkeen sekä työssä että vapaaaikana Radio-kyselystä voi päätellä, että haluttu nimenomaan pohjaa radiolaitteiden diffuusion selvittämisestä (vrt. tehty gradu) Televisio-kyselyssä korostuvat perhekonteksti ja television tulon aiheuttama elämäntavallinen muutos Puhelimessa alustus vanhemman ikäluokan ja muutoksen kautta, sitten: On siis aika tallentaa puhelinta koskevaa muistitietoa, perustuipa se sitten tositapahtumiin tai vähemmän vakaviin tarinoihin ja kaskuihin. (vrt. nimenomaan kaskuista julkaistu kirja)

5 Mediavertailu kyselyissä Radio: tuliko radio jonkin tilalle, onko tapana vertailla radion ja lehtien välittämiä tietoja, voitteko verrata television ja radion yleistymistä) diffuusionäkökulma, ei niin selkeä käsitys esim. teknologiasta determinoivana voimana Televisio: mitä uutta tuonut, minkä kustannuksella, mitä kuunneltiin radiosta, kun tv tuli taloon, mihin aikaan radiota kuunneltiin, mikä oli radion paikka? Tietokone ja puhelin: ei mediavertailua (puhelimen yhteydessä tosin muutoksen tarkastelu itse puhelimen käytössä) Tässäkin vahvistuu ajatus radion ja television keskinäisestä suhteesta sekä luonteesta joukkoviestiminä. Tietokone uusi työkalu, muttei konkreettisesti sivuta vanhoja työvälineitä 25 Kyselyjen kuvitus Radio: Etusivulla tyylitelty piirroskuva radiolaitteesta, jossa suuri kaiutintorvi, monia pyöreitä käyttökytkimiä sekä vipukytkimiä ja radioputki, kyselyn otsikko sekä kronologia sijoitettu kaiutintorven yhteyteen, sisäsivulla samantapainen laite selkeämmin hahmottuvana mutta pienempänä kuvana, ei ihmisiä, varhaisuus ja teknisyys korostuvat, toisaalta piirrostyylin omakohtaisuus Puhelin: Puhelinlaite, vanha pitkäkorva ja uusi numerolevyllinen, nainen kytkemässä yhteyttä, toisella sivulla vanhahko hyvin pukeutunut mies puhumassa pitkäkorvaan, taustalla gramofoni ja toisessa kuvassa nuori puhumassa rennoissa vaatteissa, taustalla pop-juliste ja levysoitin sekä uudentyyppinen kaiutin Muutoksen alleviivaus Televisio: Kuva tummuvasta illasta, jossa kuusen silhuetteja sekä erilaisia taloja, muutamissa televisioantenneja, yhdestä ikkunasta loistaa valo, useita ihmisiä katsomassa televisiota, joku istuu sohvalla, joku seisoo, televisio jalallinen lattiamallia (paikantaa katseen nimenomaan yhteen asuntoon, ehkä yhden perheen katselutilanteeseen), ikään kuin taivaalla loistaa yleisradion vanha lentävien lintujen logo, joka oli tuttu ohjelmatunnuksesta ja jonka sisälle kehystetty kyselyn otsikko, muut sanat mustalla, televisio valkoisella, loistavampana, toisella sivulla saa talokuva, pieni kuva tv-vastaanottimesta, jonka päällä kukkia, televisiossa Teija Sopasen näköinen nainen, tv-vastaanotin pöytämallia, selkeästi vanhanaikainen, vain kaksi käyttökytkintä < "elektroninen kotiliesi" tematiikka, valo, katse, visuaalisuus, ideaali pikkukaupunkimaisema? Tietokone: TJS:n logo, Data-Infon (kilpailun palkintojen lahjoittaja) logo, ei muuta kuvitusta 26 Kyselyt prosessin eri vaiheissa Seppo Knuuttila (2001, 190): Kun jokin kulttuurinen tai yhteiskunnallinen prosessi täyttyy [tai esitetään täyttyneenä], se yleensä voidaan esittää johdonmukaisena kertomuksena. Tapoja täyttää : periodisointi (epookit), homogenisointi, periferioiden määrittäminen, aukkojen paikkaaminen, yleistykset, käänteentekevän hetken (peripatetian) määrittäminen, alun ja lopun korostus Miten tämä on mahdollisesti tapahtunut ja tapahtuu SKS:n mediakeruiden yhteydessä (kysyminen, vastaaminen, tutkimukset)? 27 5