TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty Kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut Sivu Kunnan alue, seudullinen asema, kuntarakenne ja väestö 1 Työpaikat ja työllinen työvoima 2 Talous 3 Talouden tasapainottamisohjelma 5 Tunnusluvut 8 Toiminnalliset muutokset 9 Talousarvio ja taloussuunnitelma lautakunnittain Käyttötalous 100 Talouden tasapainottamisohjelma Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ympäristöterveyslautakunta Tekninen lautakunta 72 Käyttötalous yhteensä 83 Investoinnit Yhteenveto investointiohjelmasta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta 90 Investoinnit yhteensä 92 Tuloslaskelma 93 Rahoituslaskelma 93 Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 94 Kaavoitusohjelma 95 Asemakaavoitusohjelma 97 Liitteet Kartat

3 1 YLEISPERUSTELUT KUNNAN ALUE, SEUDULLINEN ASEMA, KUNTARAKENNE JA VÄESTÖ Laukaan kunta sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Rajanaapureita ovat Jyväskylän kaupunki, Uuraisten kunta, Äänekosken kaupunki sekä Konneveden-, Hankasalmen- ja Toivakan kunnat. Laukaan kunnan kokonaispinta-ala on 825,67 km², josta maapinta-alaa on 648,54 km² ja vesistöjä 177,13 km². Laukaa kuuluu Jyväskylän talousalueeseen ja Jyväskylän seutukuntaan, johon kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Laukaa, Muurame, Uurainen, Hankasalmi, Toivakka, ja Petäjävesi. Kuntarakenteeltaan Laukaa on suhteellisen hajanainen koostuen neljästä taajamasta ja useista elinvoimaisista maaseutukylistä. Jyväskylän lentoasema on kunnan rajalla Tikkakoskella. Kunnan läpi johtavat valtatiet 4 (E75), 9 (E63) ja 13 sekä seututie 637 ja kantatie 69. Edelleen rautatiet itään Pieksämäelle ja pohjoiseen Haapajärvelle kulkevat kunnan kautta. Lisäksi kunnan halkaisee Keitele-Päijänne kanava, jonka pituudesta noin 80 % on kunnan alueella, ja kanavan viidestä sulusta kaksi. Kirkonkylässä on Ympäristöministeriön luokittelema B1-tason vierasvenesatama. Kunnan suunnittelualuejakona pidetään tilastoaluejakoa. VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEJAKO = V Ä K I L U K U Tavoite TILASTOALUEJAKO SUURALUE 1 LAUKAA TILASTOALUE 1 01 KIRKONKYLÄ Pienalueet Kk-keskusta Kk-pohjoinen Kk-etelä Kk-Kantola Kk-Asema TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUORI Pienalueet Vri-keskusta Vri-ympäristö TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI Pienalueet Tiituspohja Lsi-ympäristö TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUORE Pienalueet Lre-keskusta Pirtti-Laurinkylä Taajaman ymp TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET Pienalueet Kuhaniemi Kärkkää Vehniä Valkola Kuusa Haapala Äijälä Lankamaa Tarvaala Simuna Vuontee Savio Metsolahti Hoho MUU Ikäryhmät Ikävuodet 0-14 v % 21,9 21,6 21,4 21,4 21,6 21,7 22,0 22,1 21,7 Ikävuodet v % 64,2 64,2 64,7 64,3 64,0 63,4 62,7 62,0 58,3 Ikävuodet 65 v % 13,9 14,2 13,9 14,3 14,4 14,9 15,3 15,9 20,0 Ikävuodet joista yli 75 v Ennuste % 39,7 44,5 45,6 45,2 41,2 41,0 40,4 39,3 40,0 % koko väestöstä 5,53 6,30 6,34 6,46 5,94 6,09 6,19 6,26 8,01

4 2 TYÖLLISYYS Vuosi Asukasluku TYÖPAIKAT TOL 2002 TOL 2008 Tunnus Toimiala A Maa-, metsä- ja kalatalous A-B Maa- ja metsätalous B, D-E Kaivostoiminta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Vesi-, viemäri- ja jätehuolto C Mineraalien kaivu C Teollisuus D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym G-I Tukku- ja vähittäiskauppa, Kuljetus ja varastointi, Majoitus ja ravitsemus I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J-K Rahoitustoiminta ym L Kiinteistöalan toiminta L-Q Yhteiskunnalliset palvelut M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta O-Q Julk. hallinto ja maanpuolustus, Sosiaalivak., Koulutus, Terveys- ja sos.palvelut R-U Muut palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOL2002 TOL 2008 Tunnus Toimiala A Maa-, metsä- ja kalatalous A-B Maa- ja metsätalous B, D-E Kaivostoiminta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Vesi-, viemäri- ja jätehuolto C Mineraalien kaivu C Teollisuus D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym G-I Tukku- ja vähittäiskauppa, Kuljetus ja varastointi, Majoitus ja ravitsemus I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J-K Rahoitustoiminta ym L Kiinteistöalan toiminta L-Q Yhteiskunnalliset palvelut M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta O-Q Julk. hallinto ja maanpuolustus, Sosiaalivak., Koulutus, Terveys- ja sos.palvelut R-U Muut palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ TYÖVOIMATILASTO Työlliset Työttömät Työvoima Työvoima / asukasluku % 47,50 47,14 47,12 46,34 47,25 47,41 47,41 47,03 47,19 47,38 Työpaikat / työllinen työvoima % 71,99 72,08 71,81 72,43 72,36 70,29 69,79 72,36 74,07 72,08

5 3 TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan kunnan ja seurakunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Jos ilmoitusta ei ole toimitettu 1 momentissa säädettynä aikana taikka verohallituksen myöntämässä myöhemmässä määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia. Kuntalain 67 :n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain :n soveltamisesta. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumi-

6 sesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 4 Kun kunnissa siirryttiin soveltamaan kirjanpitolakia, otettiin samalla käyttöön suunnitelman mukaiset poistot. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Poiston ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot esitetään myös talousarvion tuloslaskelmaosassa. Talousarvion tulos- ja rahoituslaskelmaosissa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisia tilinpäätöskaavoja. Talousarvion käyttötalous- ja investointiosa on laadittu noudattaen valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman tehtäväjakoa. Myöhemmin tehdyt organisaatiomuutokset on otettu huomioon talousarvioasetelmassa. Lisäksi tehtäväalueelta on esitetty tuloslaskelman muotoon laadittu talousarvio. Valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa tavoitteet toimielimille 1. käyttötalousosassa tehtäväalueittain (menot - tulot - netto, jolloin netto = perusteluluonteisen tuloslaskelman toimintakate), 2. investointiosassa hanke- ja eräissä tapauksissa alaryhmittäin, yli euron (irtaimen omaisuuden osalta yli euron) hankkeiden osalta kuitenkin hankkeittain, 3. tulos- ja rahoituslaskelmaosissa erittäin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelman hyväksymisen yhteydessä. Kirjanpitolain mukaan menot ja tulot on jaksotettava suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarviossa määrärahat ja tuloarviot esitetään suoriteperusteen mukaisina. Talousarviossa esitetään suunnitelman mukaiset poistot. Tehtävien väliset sisäiset erät otetaan määrärahoihin ja tuloarvioihin mukaan. Seurannassa talousarvion tuloslaskelmaosasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, toisessa sisäiset erät ovat mukana ja toisesta ne on eliminoitu. Käyttötalousosan toteutumisvertailussa sisäiset erät ovat mukana. Perustelutiedoissa esitettäviä laskennallisia eriä ovat vyörytyserät ja alv-palautukset. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Valtuustoon nähden sitova taso on tehtäväalueen menot ja tulot (vasempaan marginaaliin kirjoitettu: määräraha). Tavoitelomakkeen tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso sarakkeet ovat valtuustoon nähden sitovia. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvion laskentaperusteet ovat seuraavat: veroprosentti 20,50 inflaatiovaraus 2,5 % palkankorotusvaraus 0,6 % sairausvakuutusmaksu 2,14 % työttömyysvakuutusmaksu 3,06 % tapaturmavakuutusmaksu 0,57 % muut sosiaalivakuutusmaksut 0,04 % palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,45 % VaEL-maksu 19,00 % luottamushenkilöiden KuEL-maksu (ansionmenetys- 16,45 % korvaukset Verotuksen arvioidaan kehittyvän seuraavasti : Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Valtionosuudet

7 5 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA Talouden tasapainottaminen taloussuunnitelmassa Laukaan kunnan tilinpäätöksessä 2012 oli kertyneitä alijäämiä 2,3 miljoonaa euroa, eli 123 euroa asukasta kohden. Vuoden 2013 tilinpäätösennusteessa tilikauden alijäämä on 5,3 miljoonaa euroa, jolloin kertyneet alijäämät vuoden 2013 lopussa olisivat yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen suunnittelukaudella eli vuosina Valtuuston tekemien päätöksien ja 60 mukaisesti tuloveroprosentti vuonna 2014 on 20,50 % ja kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: yleinen 1,00 %, vakituiset asuinrakennukset 0,50 %, rakentamaton rakennuspaikka 3,00 %, muut asuinrakennukset 1,10 %, voimalaitokset 2,85 %. Vuonna 2014 kuntien yhteenlaskettu painotettu tuloveroprosentti on 19,74 %. Taloussuunnitelmassa vuodelle 2015 on lisätty yhden prosenttiyksikön tuloveroprosentin korotus, joka lisää tämän hetkisten arvioiden mukaan verotuloja noin 2,7 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 2,8 miljoonaa euroa vuonna Valtionosuudet on arvioitu säilyvän vuosina 2015 ja 2016 vuoden 2014 tasolla. Valtionosuusarviossa on huomioitu valtioneuvoston päätökset valtionosuuksien leikkauksista. Laukaan kunnan väestömäärän kasvu sekä valtionosuuksien indeksikorotukset kuitenkin nostavat valtionosuuksia siten, että niiden on arvioitu säilyvän taloussuunnittelukaudella samalla tasolla. Taloussuunnittelukauden kehitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä, joista merkittävimmät ovat kansantalouden tuleva kehitys, valtionosuuspäätökset sekä valtion rakennepoliittiseen ohjelmaan liittyvät päätökset. Rakenneohjelman mukaan: Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Miljardi euroa katetaan verorahoituksella sekä kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla. Laukaan kunnan laskennallinen osuus tästä kahden miljardin tavoitteesta on noin 7 miljoonaa euroa. Suunnittelukauden taloudellista liikkumavaraa edelleen heikentävät valtioneuvoston tekemät päätökset valtionosuuksien leikkauksista. Kun päätetyt valtionosuuksien asteittaiset leikkaukset ovat toteutuneet vuoteen 2017 mennessä, niin Laukaan kunnan valtionosuuskertymä on noin 4,9 miljoonaa euroa vuodessa vähemmän kuin ilman valtionosuuksien leikkauksia. Valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset ovat kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuret. Taloussuunnittelukauden taloudellisena tavoitteena on tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä. Tasapaino tarkoittaa sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja kunnan velkaantuminen on pysäytetty. Taloussuunnittelukauden painopistealueita ovat 1. toimintakulujen supistaminen pitkällä aikavälillä kestävään talouden kehityskuvaan 2. investointiohjelman pudottaminen resursseja vastaavalla tasolle suunnittelukauden loppuun mennessä 3. taseen kertyneiden alijäämien kattaminen suunnittelukaudella eli viimeistään vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Verorahoitusennuste on laadittu nykyisillä verotulo- ja valtionosuusennusteilla siten, että vuodelle 2015 on suunniteltu 1,0 prosenttiyksikön korotus tuloveroprosenttiin. Näillä tulopohja-arvioilla tasapainotavoitteen saavuttaminen edellyttää, että käyttötalouden toimintakatteen tulee laskea vuoden 2013 tilinpäätösennusteen tasosta vuoteen 2016 mennessä 3,6 miljoonaa euroa eli 3,9 %. Taloudelliseen tavoitteeseen pääseminen tarkoittaa: 1. palvelutuotannon käytössä olevien toimitilojen vähentämistä ja muutoksia palvelutuotannon tavoissa ja tasossa 2. henkilöstömäärän ja henkilöstökustannuksien vähentämistä 3.investointiohjelman tason pudottaminen alle 10 miljoonan euron taloussuunnittelukauden loppuun mennessä. Henkilöstömäärän ja henkilöstökustannuksien vähentäminen Henkilöstömäärän ja henkilöstökustannuksien vähentäminen tehdään ensisijaisesti vakituisen henkilöstön poistumaa hyödyntämällä, määräaikaisia tehtäviä arvioimalla ja sijaisten käyttöä supistamalla. Henkilöstön vähentämisen edellytyksenä on palvelupisteiden määrän vähentäminen ja palvelutason heikentäminen. Tavoitteena on välttää irtisanomisia, osa-aikaistamista ja lomautuksia. Tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on, että koko organisaatio onnistuu talouden tasapainottamisessa ja rakenneuudistuksessa. Arvioitu vakituisen henkilöstön poistuma taloussuunnittelukaudella on noin 100 henkilöä. Henkilöstöpoistuman hyödyntämistä koskevaksi tavoitteeksi asetetaan 50 henkilöä suunnittelukaudella eli joka toinen poistuvista vakituisista tehtävistä jätetään täyttämättä. Henkilötyövuoden kustannukset ovat noin euroa, joten tavoitteen täysimääräinen toteutuminen tarkoittaa noin 2 miljoonan euron vuotuisia henkilöstömenosäästöjä vuoteen 2016 mennessä. Vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntämiselle asetetaan 0,5 miljoonan euron tavoite talousarviovuodelle Yhtään uutta vakituista tehtävää ei perusteta vuonna 2014 kuin erityisistä syistä. Päättyviä määräaikaisia palvelussuhteita ei lähtökohtaisesti täytetä ja sijaiskustannuksia vähennetään vuoden 2013 tasosta -25 %. Tavoitesäästöksi määräaikaisten tehtävien vähentämisestä ja sijaisten käytön supistamisesta vuodelle 2014 asetetaan 0,7 miljoonaa euroa. Kunnan palveluksessa on jatkuvasti hieman alle 200 henkilöä määräaikaisissa tehtävissä tai vakituisten henkilöiden sijaisina.

8 6 Vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntämisen, määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämisen ja sijaisten käytön supistamisen kokonaistavoitesäästöstä 1,2 miljoonaa euroa tehdään keskitetty varaus talousarvioon. Säästöohjelman toteutumista seurataan vuoden 2014 aikana ja erä kohdennetaan talousarviomuutoksina oikeille kustannuspaikoille toteuman mukaan. Vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntämistä seurataan henkilöstöraportoinnin avulla. Seuraavassa on yhteenveto vuoden 2014 talousarvioon sisältyvistä merkittävimmistä lautakuntakohtaisista talouden tasapainottamisen toimenpiteistä: Kunnanhallitus ja keskushallinto Jykes Oy:ltä ostettavien elinkeinopalveluiden perusrahoituksen määrä vähenee euroa ja yhteisöveron tuoton alentumisen johdosta euroa eli yhteensä euroa (-6,5 %). Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti elinkeinopolitiikan ja yrityskehityksen ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta ja toiminnan organisoitumisesta toteutetaan ulkoinen arviointi osana meneillään olevaa kuntajakoselvitystä. Arviointi on valmis keväällä Arvioinnin perusteella otetaan kantaa elinkeinotoimintojen organisointiin ja rahoituksen tasoon. Kuntalan aukioloaikaa supistetaan alkaen niin, että se mahdollistaa yhden tehtävän vähentämisen. Henkilöstön kesäkauden virkistyspaikoista luovutaan, palkkatuella työllistämistä supistetaan määräaikaisesti eurolla, yksilöllinen kohdennettu hyvinvointivalmennus lopetetaan ja työterveyshuollon kustannukset pidetään vuoden 2013 tasolla. Hallinnon tehtävistä poistuvia vakituisia ja määräaikaisia tehtäviä ei lähtökohtaisesti täytetä ja hallinnon toimintatapoja tehostetaan teknologiaa hyödyntämällä. Kunnanhallituksen ja keskushallinnon toimintakate on euroa matalampi kuin vuonna Perusturvalautakunta Asiakasmaksuihin tehdään taso- ja indeksitarkistukset, maksujen ja muiden tulojen arvioidaan nousevan tämänvuotisesta noin 7 %. Terveydenhuollon määrärahavaraukset ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen esitysten mukaiset. Erikoissairaanhoidon varaus on noin 2,0 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2013 ennustettu toteutuma. Peruskorjatun terveyskeskussairaalan 42:stä paikasta otetaan käyttöön vain 22 paikkaa. Lääkäripäivystystä vähennetään kaksi tuntia joka päivältä. Näiden toimenpiteiden vaikutus on noin euroa. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu lopetetaan ( euroa). Vanhusten, vammaisten ja lasten omaishoidon tuen saantiehtoja kiristetään ja tuen tasoa lasketaan siten, että ensi vuonna käytössä on vain kolme maksuluokkaa nykyisen neljän sijasta ( euroa). Omaishoidontuen asiakasmäärä vähenee noin puoleen nykyisestä ollen noin 60. Vanhusten päivätoiminta supistetaan nykyisestä neljästä toimintapäivästä kahteen päivään viikossa ( ). Vaikeavammaisten palvelujen saantiehtoja tiukennetaan lain sallimissa rajoissa. Perusturvalautakunnan vuoden 2014 talousarviossa toimintakate on 50,3 miljoonaa euroa, mikä on 1,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2013 ennustettu toteutuma (-3,1 %). Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusopetuksen oppilaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan 42 oppilaalla vuonna Talousarviossa on varaus kahteen uuteen opetusryhmään. Perusopetuksessa opetustuntien määrää on kuitenkin vähennettävä, joka merkitsee palveluverkon supistamista. Tarkastelun kohteena ovat kaikki alle 100 oppilaan koulut. Valtuusto päättää periaatelinjauksena vuodelle 2014, että kaikkien koulujen toiminta kartoitetaan ja että suunnittelukaudella koulutus järjestetään uudelleen siten, että kouluverkon muutoksilla ja muilla tehostamistoimilla päästään v :n säästöön ja suunnittelukaudella vähintään euron vuotuiseen käyttötaloussäästöön. Kunnan koulujen toiminnan uudelleen järjestelyn taloudelliset vaikutukset ja oppilasvirtojen ohjaus täsmennetään kouluverkkoselvityksessä ja koulujen toiminnan uudelleen järjestelystä tuodaan erillinen esitys perusteluineen valtuuston päätettäväksi keväällä Kouluverkkoselvityksellä kartoitetaan koulujen taloudellinen, pedagoginen ja sosiaalinen merkitys. Yläkoulujen tuntikehystä ja ryhmäjakoja tarkistetaan. Keväällä 2014 suunnitellaan perusopetuksen tuntikehys, jolloin ratkaistaan myös lv opetusryhmien määrät sekä muut opetusresurssit. Kasvun ja oppimisen lautakunta on myös hakenut valtion erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen. Koulunkäynninohjaajien määräaikaisia tehtäviä vähennetään. Sijaisten ottamista kiristetään, joka merkitsee myös sitä, että koulutukseen voidaan osallistua vähemmän. Oppilaiden koulumatkaetuuden perusteet säilyvät ennallaan (esiopetus, 1-2 lk: > 3 km ja muut oppilaat > 5 km). Oppilaiden omavastuuosuutta koulumatkoissa pyritään lisäämään. Lukiokoulutuksen kurssimäärää supistetaan asteittain siten, että taloussuunnittelukauden lopussa valtionosuusrahoituksen päälle osoitettu lukiokoulutuksen rahoitus puolitetaan vuoden 2013 tasosta. Tällä hetkellä lukiokoulutuksen järjestämisen toimintakulut ovat noin euroa valtionosuusrahoitusta enemmän. Etä- ja verkko-opetuksen mahdollisuudet hyödynnetään ja lukioiden välistä yhteistyötä tiivistetään opetuksen järjestämisessä. Päivähoitopaikkojen käyttöastetta pyritään parantamaan lasten kerhotoimintaa kehittämällä. Kerhotoiminnassa olevien lasten paikkoja vapautuu päiväkodeista kokopäivähoitopaikkaa hakeville. Näin päiväkotien täyttöastetta voidaan parantaa. Lisäksi päivähoitopalvelujen kysyntää ohjataan palvelusetelin piiriin, jotta omia päivähoitopaikkoja ja siitä aiheutuvia investointeja voidaan välttää. Perhepäivähoidossa määräaikaisia tehtäviä pyritään mahdollisuuksien mukaan vähentämään.

9 7 Vapaa-ajan lautakunta Kunta on ostanut taiteen perusopetusta Ala-Keiteleen musiikkiopistolta ja Jyväskylän ammattiopistolta. Kunta tulee irtisanomaan Jyväskylän ammattiopiston ostopalvelusopimuksen vuoden 2014 aikana. Sopimuksen purkamisella kunta säästää euroa vuonna Ala-Keiteleen musiikkiopisto ei ota uusia opiskelijoita lukuvuodeksi Lisäksi kunta irtisanoo taiteen perusopetuksen ostopalvelusopimuksen lukuvuoden jälkeen ja neuvottelee uuden sopimuksen, jonka tavoitteena on oppilaiden omavastuun nykyistä selkeästi suurempi osuus sekä Laukaan kunnan ohjeiden huomioiminen laukaalaisten paikkakiintiön suhteen. Ala-Keiteleen musiikkiopisto on myös ilmoittanut pyrkivänsä oman toimintansa tehostamiseen. Ostopalvelusopimuksen muutostavoitteista tehdään kokonaisselvitys ja vaikuttavuusarviointi vuoden 2014 alussa niin, että myös oppilaiden huoltajien näkemykset kartoitetaan. Kunnan oma kansalaisopisto tarjoaa edelleen musiikin opetusta. Taiteen perusopetuksen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. Kirjastoauton toista vakanssia ei täytetä vuodelle Kirjastoauto ajaa yhden kuljettajan varassa reittiaikataulun mukaisesti joka toinen viikko aamupäivän koulureitit ja joka toinen viikko iltapäivän ja illan kyläkuntien pysäkit. Vakanssin täyttämättä jättäminen tuo säästöä euroa vuodelle Koulujen ja kyläkuntien palvelutaso hiukan huononee. Vihtavuoren kirjaston toiminta lopetetaan hallitusti kevään aikana. Työntekijän työpanos siirtyy muille kirjastoille. Säästöt tulevat aineista, tarvikkeista ja kiinteistömenoista vuodelle 2014 ja ovat euroa. Suurin säästö tulee tulevina vuosina, kun kirjastolle ei rakenneta uusia tiloja ja kirjastopalveluja keskittämällä voidaan hyödyntää kirjaston vakituisen henkilöstön poistumaa. Pääkirjaston lauantain aukiolo loppuu. Ulkoilureittien ja jääalueiden valaistusten pitoaikoja muutetaan. Ulkoilureiteillä pidetään valaistusta vain hiihtokaudella ja aamuisin valot ovat päällä ainoastaan Mustanvuoren ja Peurungan alueen reiteillä. Valot sammuvat reiteiltä kello Lisäksi ulkoilureiteillä ja jääalueilla on termostaattikytkimet, jotka sammuttavat valot kun on yli 20 astetta pakkasta. Tarkkaa säästöä on vielä mahdoton määrittää. Multamäen uudelleen organisointi tai mahdollinen myynti selvitetään taloussuunnittelukauden aikana. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan talousarvioon on pyritty kirjaamaan realistisesti vuodelle 2014 arvioidut tulot ja menot. Käyttötalouden osalta on pyritty entisestään karsimaan sellaisia menoja, joihin osaston toiminnalla pystyään vaikuttamaan. Käyttötalouden karsimisella ei ole suoria, näkyviä vaikutuksia rakennusvalvonnan, maankäyttösuunnittelun ja ympäristönsuojelun tarjoamiin palveluihin. Saataviin tuloihin vaikuttaa tällä hetkellä vallitseva yleinen taloudellinen tilanne, mm. tontin myynti ja rakentaminen on hiljentynyt ja hiljenee edelleen. Rakennusvalvonnan ja ympäristösuojelun lupataksoja tullaan korottamaan, mutta rakentamisen ollessa hiljaista, korotuksen nettovaikutus on vähäinen. Kiinteistöjen myynnin osalta kirjaamistapaa on muutettu, joka tuo käyttötalouteen myyntivoittoa euroa. Tämän lisäksi maa- ja metsänmyyntiin asetetaan tavoite kerätä tuloja euroa enemmän vuoden 2013 tasosta. Koko lautakunnan osalta talousarvion toimintakate on 0,25 miljoonaa euroa korkeampi kuin vuonna Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveydenhuolto on Laukaa-Konnevesi-Äänekoski alueen kunnallinen eläinlääkintä-, eläinsuojelu-, eläintautien vastustamis- ja terveysvalvontaviranomainen, jonka resursointi on lakisääteistä. Nykyinen ylikunnallinen toimintamalli on edullinen mukana oleville kunnille. Vuoden 2014 talousarviossa ja taloussuunnittelukaudella lähdetään siitä, että kustannukset pystytään pitämään vuoden 2013 tasolla. Mukana olevat kunnat maksavat oman osuutensa toiminnan aiheuttamista kaikista kustannuksista. Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan alaisen toiminnan keskeisimpiä talouden tasapainottamisen toimenpiteitä ovat tie, viheralueiden ja uimarantojen ylläpidon ja kunnostamisen määrärahojen vähentäminen, pienten talonrakennuskorjauksien supistaminen ja kuntoarvioiden päivityksistä osa siirretään tuleville vuosille, katuvalojen valaistusaikoja yöllä lyhennetään siellä missä se on teknisesti mahdollista, yksityistieavustuksia karsitaan euroa ja vesihuoltoavustuksia euroa. Osa yksityistieavustuksien vähennyksestä voidaan toteuttaa poistamalla avustusten piiristä tieosuudet, jotka eivät täytä avustuskriteereitä. Vesihuoltoavustuksien tarve arvioidaan ensi vuonna nykyistä vähäisemmäksi. Edellä mainituilla toimilla saavutetaan noin euron taloudelliset säästöt talousarviovuonna Vesiosuuskuntien vedenhinnoittelun tukkualennuksesta luovutaan asteittain vuoteen 2016 mennessä. Nykyinen alennus on 25 prosenttia veden ja 15 prosenttia jäteveden osalta. Euromääräisesti alennuksen vaikutus on noin euroa vuodessa. Tukkuhinnoittelun jatkamiselle ei ole vesihuoltolain mukaisia perusteita vesihuoltolaitoksen toimesta.

10 8 Tunnusluvut Asukasluku Lainat Lainat euroa/asukas Vuosikate Vuosikate euroa/asukas Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Vuodelle 2013 on arvioitu 2,5 miljoonaa euroa edellisten tilikausien yli-/alijäämätileille maan myyntivoittojen takautuvasta korjauskirjauksesta. Kirjaus tarkentuu vuoden 2013 tilinpäätöksessä.

11 9 TOIMINNALLISET MUUTOKSET PERUSTURVALAUTAKUNTA Oman perhetyön osaamista laajennetaan ja perhetyössä toteutetaan ennalta ehkäisevän lastensuojelun työmuotoja lastensuojelun perhetyön rinnalla. Perheille annetaan varhaista tukea ja mm. lapsiperheiden kotipalvelua. Vammaispalvelun saajiksi rajataan vain vammaispalvelulain tarkoittamat vammaiset ja vaikeavammaiset. Henkilökohtaista apua lyhytaikaisesti kerrallaan tarvitsevien vaikeavammaisten palvelun järjestämistavat tutkitaan ja etsitään tehokkain toetustapa. Kehitysvammaisten asumisyksiköiden peruskorjaus- ja laajennustarpeen hankesuunnittelu on käynnissä ja investointivaraus on vuosille Ikäihmisten päivätoiminta keskittyy kuntouttavaan, terveyttä edistävään ja voimavaralähtöiseen päivätoiminnan toteuttamiseen. Toiminnan tehostamiseksi ja yhä kasvavien asiakasmäärien kotona asumisen turvaamiseksi päivätoimintaa vähennetään. Kotona asumista tukevaa kylillä tapahtuvaa puolipäivätoimintaa jatketaan. Palvelusetelin käyttöä jatketaan, mutta palvelusetelin saamisen kriteerejä tarkistetaan ja määrärahaa pienennetään. Menumat - ateria-automaattipalvelua laajennetaan koskemaan kaikkia, jotka asuvat yli 10 km:n etäisyydellä Laukaan keskustasta ja Lievestuoreen taajamasta, hyvinvointi - TV:n käyttö lopetetaan sekä lääkkeiden annosjakelua laajennetaan ja asiakasmaksuja tarkistetaan. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut lakkautetaan. Vanhusten, pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja lasten omaishoidon tuen määrää vähennetään ja saantikriteerejä tarkistetaan, tuen määrää vähennetään siten, että alin eli 3. maksuluokka poistetaan, jolloin jäljelle jäävät luokat 1-2 sekä lyhytaikainen omaishoidon tuki. Perusterveydenhuollossa on tavoitteena parantaa päiväaikaista lääkärille pääsyä uuden lääkäri-hoitaja tiimimallin myötä. Seututerveyskeskuksen terveyskeskussairaala siirtyy takaisin Laukaan terveysaseman yhteyteen marraskuussa Kahdesta terveyskeskussairaalan osastosta otetaan käyttöön vain toinen, 22 paikkaa. Lääkäripäivystystä Laukaassa lyhennetään kaksi tuntia joka päivältä. Erikoissairaanhoidon tarjous vuodelle 2014 on kustannuksiltaan yhteensä Vuoden 2014 tarjouksessa on kunnan vuoden 2013 talousarvioon verrattuna vähennystä 9,2 %. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuonna 2012 olivat Laukaassa /asukas, koko maassa ne olivat 3.398, Keski-Suomessa ja taajaan asutuissa kunnissa asukasta kohden. KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA Yleistä Kasvun ja oppimisen lautakunnan v talousarvion toteuttaminen edellyttää säästötoimenpiteitä. Päiväkotipalveluita käyttävien lasten määrä kasvaa n lapsella vuodessa. Peruskoulun oppilaita on ennusteen mukaan 42 enemmän syksyllä 2014 kuin tällä hetkellä. Laukaan lukion opiskelijamäärä on niin ikään kasvanut ja Laukaan lukiossa opiskelee n. 200 opiskelijaa. V toimintaresurssit edellyttävät säästötoimenpiteitä, koska kasvatus- ja opetuspalvelut joudutaan järjestämään samoilla resursseilla kuin v Käyttötalous Päivähoitopalveluissa kotihoidon tukeen on varattu euroa. Yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi lakisääteisen kotihoidon tuen kustannukset ovat kasvaneet ja todennäköistä on, että määräraha ei tule riittämään koko vuodelle. Näin ollen päivähoidon tulee sopeuttaa muuta toimintaansa niin, että toimintakate euroa ei ylity. Päivähoidon järjestelyitä helpottaa elokuussa 2014 valmistuva Kirkonkylän keskuspäiväkoti. Perusopetuksen vuoden 2014 talousarvioehdotus on laadittu alkaneen lukuvuoden toiminnan mukaisesti. Oppilasmäärän ennustetaan kasvavan erityisesti Leppäveden ja Laukaan kirkonkylän kouluissa ja tämän vuoksi uudet opetusryhmät on varauduttu perustamaan ao. kouluille. Kasvun ja oppimisen lautakunnan tavoiteosaan on kirjattu, että opetusryhmät pysyvät kohtuullisella tasolla. Sen mukaan 0-2 luokilla voi olla enintään 25 oppilasta, 3-6 luokilla 28 oppilasta ja 7-9 luokilla 25 oppilasta. Vaikka ryhmäkoot eivät ylittyisikään, on tavoitetasoksi asetettu toimivat opetusryhmät. kasvun ja oppimisen lautakunta päättää opetusryhmistä keväällä Lisäksi lautakunta on hakenut valtion erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen vuodelle Laukaan kunnan taloustilanteesta johtuen, perusopetuksen palveluverkkoa tullaan tarkistamaan v alkupuolella. Asia on valmistelussa ja siitä tuodaan erilliset esitykset keväällä Oppilaiden oppikirjoihin ja koulutarvikkeisiin varattu määräraha pysyy kutakuinkin nykyisellä tasolla. Oppikirjojen hankintaan on varattu 95 euroa/alakoulun oppilas ja 126 euroa/yläkoulun oppilas. Ruokapalvelujen järjestämisessä ja kiinteistön hoidossa jatkamme nykyistä ostopalvelutoimintaa. Esiopetuksen järjestäminen tuli lakisääteiseksi alkaen. Laukaassa esiopetus on järjestetty yhdessä päivähoidon kanssa. Tällä hetkellä koulutoimen puolella on 9 esiopetusryhmää. Esiopetuksen järjestämispaikat päätetään keväällä 2014vanhempien toiveiden ja ilmoittautumisten mukaisesti..

12 10 Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen (Jälkkäri) on varauduttu siten, että nykyinen toiminta voidaan turvata. Jälkkäri toimii Kirkonkylällä, Kuusassa, Vihtavuoressa, Leppävedellä, Lievestuoreella, Valkolassa ja Vehniällä. Laukaan lukion opiskelijamäärä on ilahduttavasti kasvanut ja ennusteen mukaan lukiossa opiskelee n. 200 opiskelijaa myös tulevina vuosina. Taloustilanteesta johtuen lukion toimintakate pienenee v Tämä edellyttää sitä, että kurssimäärää joudutaan vähentämään syksyllä Lisäksi keskusteluissa on ollut mukana myös kuljetusetuudesta luopuminen syksystä 2014 alkaen. Asia valmistellaan erikseen ja siitä päätetään keväällä Investoinnit Kasvun ja oppimisen lautakunnan vastuualueen investoinnit keskittyvät kasvaviin taajamiin. Laukaan kirkonkylän koulu ja keskuspäiväkoti valmistuu elokuussa Hankkeen kustannusarvio kalustamisineen on yhteensä n. 8 milj.euroa. Leppäveden koulun hankesuunnitelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja laajennuksen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Ehdotus on, että laajennus toteutetaan yhdellä kertaa (aiemmin oli kaksi vaihetta) siten, että rakentaminen alkaa kesällä 2014 ja laajennus on valmis elokuussa Sen jälkeen alkaa Tiituspohjan koulun muutostyöt päiväkodiksi, joka valmistuu v Hankkeen kustannusarvio on kalustamisineen n. 9 milj.euroa. VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Painopistealue 1. Vapaa-ajan palvelut tuotetaan resurssien mukaan. 2. Työllisyyspalveluja kehitetään ja keskitetään. Ulkopuolista rahoitusta haetaan erilaisiin työllisyysprojekteihin. 3. Kansalaisopistossa kehitetään yhteiskunnallisten aineiden opetusta ja tilauskoulutusta. Kuntahenkilöstöä opisto palvelee järjestämällä laadukasta henkilöstökoulutusta. 4. Keskikirjastoverkon vakiinnuttaminen ja yhteistyö Keski-Suomen kirjastojen kanssa. 5. Kehitetään yhdessä eri toimijoiden kanssa kuntalaisille ohjattua vapaa-ajan toimintaa. Kansalaisopisto Kansalaisopiston toimintaa kehitetään koulutuksellisempaan suuntaan. Taideaineiden opettajan jäädessä eläkkeelle alkaen opistossa yhdistetään kuvataiteet ja kädentaitoaineet yhdeksi kokonaisuudeksi. Uutena aineryhmänä tarjotaan yhteiskunnallisia aineita, joiden opetuksen kehittämiseen on palkattu yhteiskunnallisten aineiden opettaja määräaikaisesti ajalle Kansalaisopistossa aloitetaan lisäksi yrityksille ja järjestöille suunnatun tilauskoulutuksen kehittäminen. Kurssimaksuja on korotettu kahdesta neljään euroon. Kunta on ostanut taiteen perusopetusta Ala-Keiteleen musiikkiopistolta ja Jyväskylän ammattiopistolta. Kunta tulee irtisanomaan Jyväskylän ammattiopiston ostopalvelusopimuksen vuoden 2014 aikana. Ala-Keiteleen musiikkiopisto ei saa ottaa uusia opiskelijoita lukuvuodeksi Lisäksi kunta irtisanoo taiteen perusopetuksen ostopalvelusopimuksen lukuvuoden jälkeen ja neuvottelee uuden sopimuksen, jonka tavoitteena on oppilaiden omavastuun nykyistä selkeästi suurempi osuus sekä Laukaan kunnan ohjeiden huomioiminen laukaalaisten paikkakiintiön suhteen. Ala-Keiteleen musiikkiopisto on myös ilmoittanut pyrkivänsä oman toimintansa tehostamiseen. Ostopalvelusopimuksen muutostavoitteista tehdään kokonaisselvitys ja vaikuttavuusarviointi vuoden 2014 alussa niin, että myös oppilaiden huoltajien näkemykset kartoitetaan. Kunnan oma kansalaisopisto tarjoaa edelleen musiikin opetusta. Taiteen perusopetuksen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. Kirjastotoimi Kirjastoauto tulee ajamaan yhdellä kuljettajalla reittiaikataulun mukaisesti joka toinen viikko aamupäivän koulureitit ja joka toinen viikko iltapäivän ja illan kyläkuntien pysäkit. Vihtavuoren kirjaston toiminta lopetetaan hallitusti kevään aikana. Keski-kirjastojen yhteistyö vakiinnutetaan ja osallistutaan Keski-kirjastojen yhteisiin työryhmiin sekä sopeutetaan oman kirjaston toiminta järjestelmän mahdollisuuksiin. Laukaan kirjastoverkko ja palvelut sopeutetaan säästöpäätösten mukaisesti. Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimi luopuu Haapalan retkituvan ylläpidosta. Tila siirtyy kasvatuksen- ja oppimislautakunnan käyttöön. Toimintaa siirretään Multamäen leirikeskukseen. Ulkoilureittien ja jääalueiden valaistusten pitoaikoja muutetaan. Ulkoilureiteillä pidetään valaistusta vain hiihtokaudella. Aamuisin valot ovat päällä ainoastaan Mustanvuoren ja Peurungan alueen reiteillä. Valot sammuvat reiteiltä Lisäksi jääalueilla on termostaattikytkimet, jotka sammuttavat valot kun on yli 20 astetta pakkasta. Ulkoilureittien valaistuksen ohjaus tapahtuu kauko-ohjauksella. Ulkoilureittien valot voidaan sammuttaa aina säätilan mukaan. Ulkoilureittien yleistä hoitotasoa pudotetaan. Osasta kulttuuri- ja liikuntatapahtumien järjestämisestä luovutaan. Yleisesti liikuntapaikkojen hoitotasoa madalletaan. Lähes kaikille urheilu- ja jääalueille on saatu rakennettua omat huoltotilat erilaisten työllisyysrahoitusten kautta. Tulevina vuosina uusia huoltorakennuksia ei tulla rakentamaan.

13 11 Vattipajat / työllistämisprojektit Yhteinen reitti II -projekti ja TyöSara- hanke päättyvät Vuodelle 2014 on haettu viisi eri hanketta. Päätöksiä hankkeista ei ole vietä saatu. Osa hakemuksista on normaaleja toiminnallisia avustuksia. Uutena hakemuksena on Laukaan ja Konneveden kuntien yhteinen työllisyyspoliittinen avustus ( TyöVäylä- hanke ), joka kohdentuu pitkäaikaistyöttömiin. Lisäksi olemme hakeneet lump sum- haussa tulevan ESR -kauden tarpeiden kartoitus- ja suunnitteluprojektia yhdessä Äänekosken kaupungin ja Konneveden kunnan kanssa (Töihin Päin-projekti ). Projektin tarkoituksena on saada uusi työllistämisprojekti Yhteinen Reitti II:sen tilalle. Uutta työllistämisprojektia ei ole alkamassa suoraan Yhteinen Reitti II hankkeen loppumisen jälkeen. Paikko-hankkeen kautta Vattipajalta on tunnistettu työssäoppimisympäristöjä. Työpaja toimii työpaikan lisäksi oppimisympäristönä. Osaamistodistusten kirjoittamisesta Vattipajan asiakkaille tehdään vakiintunut käytäntö. Osaamistodistusten kautta asiakkaat voivat todentaa työnantajille osaamistaan. Kesän 2014 aikana saadaan Vihtavuoren tekonurmikenttä valmiiksi. KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Vuonna 2005 kaavoitustoimi, suunnittelu ja mittaus, rakennusvalvonta, terveysvalvonta, eläinlääkintä ja ympäristönsuojelu yhdistettiin samaan kokonaisuuteen Maankäyttöosastoksi. Vuoden 2013 alusta aloitti toimintansa ylikunnallinen Ympäristöterveyslautakunta, jonka alaisuuteen Maankäyttöosaston Ympäristötoimen tulosyksiköstä siirrettiin terveysvalvonta ja eläinlääkintä. Em. tulosyksiköstä Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan alaisuuteen jäi ympäristönsuojelu. Kaavoitus, suunnittelu, kaavakiinteistöt, metsätilat Voimakas väestönkasvu kunnassa näyttää jatkuvan. Jyväskylän seudun vetovoima ja kunnan omat markkinointiponnistukset ovat lisänneet kiinnostusta asettua asumaan tai perustaa yritys Laukaan kunnan alueelle. Suurimmat kehityspaineet kohdistuvat Leppävesi - Laukaan kirkonkylä -akselille, Keski-Laukaaseen sekä mm. Vihtiälään ja Leppäveden ympäristöön. Yleis- ja asemakaavoitusta valmistellaan noin 20 eri kohteessa. Kaavahankkeet valmistellaan pääsääntöisesti omana työnä mutta mm. suurempia hankkeita ja erityisselvityksiä varten konsulttirahaa tarvitaan edelleen. Teollisuus- ja asuntorakentamista varten on kunnan raakamaavarantoa korvattu viime vuosina yksityisten maanomistajien kanssa tehdyillä maankäyttösopimuksilla, mutta jatkossa pyritään keskittymään maanhankintaan, jotta päästään kaavoittamaan kunnan omalle maalle. Maanhankintaan on budjetoitu , jolla pyritään hankkimaan raakamaata kaavoitettavaksi asuin-, yritysja virkistystarpeisiin. Maankäyttösopimuksia käytetään pääsääntöisesti vaan kaavamuutostilanteissa ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Sopimukset laaditaan siten, että vähintään kaavoituksen ja yhdyskuntarakentamisen kulut saadaan katettua sopimuskorvauksin. Kunnan metsät ovat vuonna 2011 valmistuneen metsäsuunnitelman mukaan hyvässä kunnossa. Varmistaaksemme hyväkuntoiset ja tuottoisat metsät myös tulevaisuudessa, on lähivuosina panostettava harvennushakkuisiin ja metsänhoitotöihin. Metsäsuunnitelman mukaisista talousmetsistä arvioidut vuosittaiset tulot ovat noin euroa, jonka lisäksi tuloa tulee asemakaavojen toteuttamisesta. Metsänhoitotöihin menee noin euroa vuodessa. Nykyinen metsäsuunnitelma ulottuu vuoteen 2021 saakka. Ympäristönsuojelu V alusta maa-aineslupien valmistelu siirtyy ympäristönsuojelu-yksikköön rakennusvalvonnasta. Samalla ympäristösuunnittelijan toimi muutetaan viraksi. YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA Ympäristöterveydenhuolto Ylikunnallinen yhteistoiminta-alue muodostettu Ei ennakoitavissa olevia muutoksia toimintaan.

14 12 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kunnan väkiluvun kasvu jatkuu edelleen. Tekniselle toimialalle jatkuva kasvu merkitsee infrastruktuurirakentamisen jatkamista nykyisellä volyymillä. Teknisen lautakunnan investoinnit ovat viime vuosina olleet n. 3 M vuodessa. Suunta on edelleen nouseva, koska kunta joutuu enenevässä määrin rahoittamaan osaltaan myös valtion tiehankkeita. Uuden paloaseman ja Lievestuoreen jätevedenpuhdistamon rakentaminen lisää teknisen toimen investointimenoja vuosina Paloasema tulee kunnan omistukseen ja Keski-Suomen pelastuslaitos vuokraa tilat käyttöönsä. Lievestuoreen puhdistamo on elinkaarensa päässä ja vuoden 2016 alusta astuvat voimaan uudet ympäristölupamääräykset puhdistamolle. Vaihtoehtoina Lievestuoreen alueen jätevesien käsittelemiseksi ovat uusi puhdistamo ja siirtoviemäri Lievestuoreelta Jyväskylään. Tilapalvelut Tilapalvelun toiminta-ajatuksena on turvallisten ja terveellisten toimitilojen tuottaminen ja ylläpitäminen kustannustehokkaasti. Toimitilojen käytön tehokkuustavoite sisältyy kuntastrategian linjauksiin. Tilapalvelun tavoitteena on vähentää palvelutuotannossa olevien toimitilojen määrää suhteessa asukaslukuun. Em. tavoitteen saavuttaminen edellyttää investointien lisäksi myös tiloista luopumista. Tilapalvelut tekee palveluverkkoselvityksen jälkeen esityksen omistajapoliittisen ohjelman päivittämisestä kunnanhallitukselle. Tulevissa hankkeissa kiinnitämme huomiota tilojen monikäyttöisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Kiinteistönhoidon mitoitus valmistui vuoden vaihteessa Mitoituksella on määritetty oikeat ja turvalliset työmenetelmät ja resurssien tarve kiinteistönhoitotyön tekemiseen sekä kartoitettu koulutustarvetta. Kiinteistönpidon kehittämisessä pyritään ennaltaehkäisemään vaurioita kiinteistönhoitajien aktiivisella havainnoimisella, mittaamisella ja vuositarkastuksilla. Kunnossapidon tavoitteena on kehittää korjaustoimintaa suunnitelmalliseksi siten, että tulevan vuoden kunnossapitotoimet voidaan aikatauluttaa, resursoida ja tiedottaa ennakkoon. Kunta on solminut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Energiatehokkuussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä jatketaan edelleen vuonna 2014 ja vuoden lopussa annetaan jälleen raportti välitavoitteen toteutumisesta. Tilapalvelussa on käynnistetty ohjelma lämmitysenergian leikkaamiseksi 10%:lla lämmityskaudella Vesihuolto Seudullisen vesihuoltosuunnitelman valmistuttua työtä jatketaan kuntakohtaisilla vesihuollon yleissuunnitelmilla vuonna Lievestuoreen jäteveden puhdistamon saneeraus ajoittuu vuosille Lievestuoreen viemäriverkostoa on saneerattu hulevesien vähentämiseksi ja toimenpiteet jatkuvat vuosilla Valkolan vedenottamon rakentamisen suunnittelu jatkuu vuonna Vedenottamolla turvataan mm. kriisiajan vedensaantia. Jätehuolto Uusi jätelaki tuli voimaan Kunnallisena jätehuoltoviranomaisena toimii tekninen lautakunta. Lakiin liittyy siirtymäkausia mm. pakkausjätteen tuottajavastuuseen ja jätteenkuljetusjärjestelmän tarkistuspäätöksiin. Laukaan kunta teki päätöksen pysyä toistaiseksi sopimusperusteisten jätteenkuljetusjärjestelmän piirissä. Kunnan lisääntyvät velvoitteet jätehuollossa pakottavat miettimään jätehuollon järjestämistapaa lähitulevaisuudessa. Joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudulla alkaa kilpailutettu joukkoliikenne Seudun paikallisliikenne järjestetään bruttomallin mukaisesti, jolloin liikennöitsijä vastaa jatkossa vain liikenteen ajamisesta. Viranomaisen tehtävät lisääntyvät oleellisesti, kun se vastaa joukkoliikenteen suunnittelusta, joukkoliikenteen järjestelmien seurannasta, raportointi ja lippu- ja maksujärjestelmän ylläpitotehtävistä, markkinointi ja aikatauluinformaatiosta sekä aikataulujen jakelusta. Laukaan alueelle suuntautuva liikenne hoidetaan vuoteen 2018 saakka pääosin siirtymäajan sopimusten mukaisesti. Tästä liikenteestä ei makseta erillisiä korvauksia vaan liikenteessä käytetyistä seutulipuista maksetaan vielä lipputukea. Vanhan järjestelmän yhteensovittaminen uuden kilpailutetun järjestelmän sekä Ely-keskuksen kilpailuttamaan maaseutu-alueen liikenteen kanssa edellyttää erillisten sopimusten tekemistä liikennöitsijöiden kanssa. Ateriapalvelut Ateriapalvelut yksikkö siirtyi vuoden 2013 alusta teknisen osaston alaisuuteen.

15 13 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA LAUTAKUNNITTAIN 1 KÄYTTÖTALOUS 100 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA Tasapainottamisohjelma TP 2012 TA 2013 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% #JAKO/0! 25,0 0,0 KOHDENTAMATTOMAT SÄÄSTÖT Vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntämisen, määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämisen ja sijaisten käytön supistamisen kokonaistavoitesäästöstä 1,2 miljoonaa euroa tehdään keskitetty varaus talousarvioon. Säästöohjelman toteutumista seurataan vuoden 2014 aikana ja erä kohdennetaan talousarviomuutoksina oikeille kustannuspaikoille toteuman mukaan. Vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntämistä seurataan henkilöstöraportoinnin avulla. Talouden tasapainotavoitteen saavuttaminen edellyttää, että toimintakatteen tason pitää olla 3,6 miljoonaa euroa (3,9 %) matalampi kuin vuoden 2013 tilinpäätösennusteen taso. Arviossa on huomioitu yhden prosenttiyksikön korotus tuloveroprosenttiin vuodelle Toimintakatteen supistaminen pitkällä aikavälillä kestävään talouden kehityskuvaan vaatii arviolta 1,5 miljoona euron tasapainottamistoimenpiteet vuosina 2015 ja 2016.

16 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 1110 Vaalit TP 2012 TA 2013 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% 0,0 0,0 Tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot 1 Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto Vuonna 2012 Presidentinvaalit ja Kunnallisvaalit Vuonna 2014 Europarlamenttivaalit Vuonna 2015 Eduskuntavaalit Vuonna 2016 Kunnallisvaalit

17 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1210 Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2012 TA 2013 TA Määräraha Menot Tulot Netto , Muutos-% 5,9 24,7-4,1 0,0 0,0 Muutos-% 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0 TP 2012 TA 2013 TA 2014 Tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate , Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos , Laskennalliset erät Netto

18 16 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE KUNNANHALLITUS Yleishallinto / Kunnanhallitus ja keskushallinto TOIMINTA-AJATUS Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta sekä elinkeinoelämän kehittämisestä. Kunnanhallitus koordinoi seudullisen yhteistoiminnan toteuttamista myös muiden hallintokuntien osalta. Myös yhteiskuntasuhteet ja kansainvälinen toiminta kuuluvat vastuualueeseen. Keskushallinnon tulosyksikkö tukee osaltaan kunnan strategian toteuttamista tuottaen/järjestäen hallinnollisia/toiminnallisia palveluita ja osallistuen yhteiskuntasuhteiden hoitoon. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Palkkatuella työllistämisen ja kuntalisän maksamisen periaatteet tarkistetaan. Yrityksissä tapahtuvan oppisopimuskoulutuksen tukemisen periaatteet valmistellaan. Valmistellaan periaatteet ja mahdollinen tuki työttömien työllistymisen edistämiseen yrityksissä. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Sujuva valtuusto- ja hallitustyöskentely Hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta sekä muu palvelutuotanto. Eri hallintokuntien ajantasainen ja kehittyvä viestintä eri viestimissä ja kunnan kotisivuilla. Kokousten kesto, pöydälle jätettyjen asioiden määrä jne. Palautekyselyt. Mahdolliset kyselyt. *toj toiminnanohjausjärjestelmä, tos toiminnanohjaussuunnitelma Hallitus on toimintakykyinen. Kokoustekniikka osataan, hallitus on päätöksentekokykyinen. Henkilöstöllä ja luottamushenkilöillä ajantasainen palvelutuotantoa tukeva tietotaitotaso. Päätöksenteko pitkäjänteistä. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelu. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resurssointi. Palautekyselyn järjestäminen, Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden koulutus. Henkilöstön asiantuntemusta ja palvelukykyä lisäävä koulutus joko tulosyksiköittäin tai keskitetysti. Henkilöstön asiantuntemusta lisäävä koulutus. Toj- ja Tos-asiat. Palautekyselyn järjestäminen. TEHTÄVÄALUE Yleishallinto / Taloushallinto TOIMINTA-AJATUS Taloushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla kunnan rahoitukseen ja taloustoimeen sekä ICT:n käyttöön liittyviä palveluja. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Rahoitus Maksuvalmius Rahoitus on riittävä ja tehokkaasti hoidettu. Laskentatoimi Aika Kirjanpidon ja talouden raportointi hoidetaan ajantasaisesti. Talousarvio ja - suunnitelma valmistellaan tehokkaasti.

19 17 TEHTÄVÄALUE Yleishallinto / ICT TOIMINTA-AJATUS ICT-yksikön perustehtävänä on mahdollistaa tietotekniikasta riippuvien Laukaan kuntaorganisaation tuottamien ulkoisten ja sisäisten palvelujen laadukas ja kustannustehokas tuottaminen. Perustehtävän toteuttamiseksi ICT-yksikön toiminta jakautuu kahteen pääosaan: tieto- ja kommunikaatiotekniikkainfrastruktuurin ja palveluiden kehitys, toteutus ja ylläpito HelpDesk toiminta (lähituki) Käytännössä perustehtävä koostuu käyttäjätuesta, uusien palvelujen käyttöönoton suunnittelusta ja toteutuksesta, laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta ja asennuksesta, koulutuksesta, infrastruktuurin (tietoliikenneverkon) ylläpidosta ja rakentamisesta, tietoteknisestä asiantuntija-avusta sekä tietoturvasta huolehtimisesta. SUORITTEET TP2012 TA2013 TASU 2014 TASU 2015 TASU 2016 Työasemamäärä Palvelinten määrä (fyysiset/virtuaaliset) 6 / 40 6/40 6 / 40 6 / 40 6 / 40 Tulostimien määrä Kopiokoneiden määrä Tukipyynnöt Uusien järjestelmien käyttöönottoja Puhelinliittymät Matkapuhelimia Työasemien asennuksia *ICT information and communication technology TEHTÄVÄALUE Yleishallinto / Henkilöstöhallinto TOIMINTA-AJATUS Henkilöstöhallinto yhdessä kunnan johdon ja muun toteuttavan organisaation kanssa valmistelee henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset ja luo työvälineitä ja ohjeita henkilöstöjohtamisen käytännön toteuttamiseen. Tällaisia osa-alueita ovat mm. henkilöstösuunnittelu, henkilöstön rekrytointi, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön kehittäminen, henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoimintamenettely ja työhyvinvointi sekä ammattitaitoisen henkilöstön saannin turvaaminen. Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstön palkkalaskennasta. Henkilöstöhallinto hoitaa henkilöiden palkkaamiseen työvoimahallinnon palkkatuella liittyvät asiat kunnan omaan organisaatioon ja Yhteinen reitti- projektiin. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Uusi henkilöstöstrategia valmistellaan loppuun ja otetaan käyttöön heti sen jälkeen kun valtuustokauden kuntastrategia on valmistunut. Ajankohta on kevät 2014.

20 18 TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Palkkalaskentapalvelujen tuottaminen Työllistettävien sijoittaminen palvelujen tuottamista ja työllistettävien omia työllistymissuunnitelmia tukien Palkkausjärjestelmän kehittäminen sopimusten ja henkilöstöstrategian mukaisesti Työhyvinvoinnin ja - tyytyväisyyden lisääminen Henkilöstömenot Oikeellisuus ja suoritus määrättyinä maksupäivinä Henkilötyövuosi Palkkausjärjestelmä tukee kehittämistavoitteita. Uudet elementit ja uusien sopimusten täytäntöönopano kaikilla sopimusaloilla toteutettu. Työtyytyväisyysmittaus suoritettu 2007 ja Sairauspoissaolot Henkilöstömenojen kasvu % Sopimuksen mukaiset palkat määräajassa. Tilitykset ja tilastot reaaliaikaisena. Rekrytointi suunnitelmallisesti Palkantarkistukset määräajassa ja yhteistyössä valmisteltuina. Tyytyväisyystaso noussut erityisesti puutteellisiksi havaituilla aloilla. Sairauspoissaolojen väheneminen Menojen kasvu enintään kunta-alan keskimääräinen palkkakustannusten kasvu + suunniteltu toiminnan muutos Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Henkilökohtaiset ja ryhmäkohtaiset koulutussuunnitelmat lisääntyvät Osaamisen varmistaminen. Sijoittelu henkilön kehittymistarpeita ja sidosryhmien tarpeita tukien Valmistelu ja täytäntöönpano yhteistyössä esimiesten ja henkilöstön edustajien kanssa. Työhyvinvointitoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen. Laaja-alainen työhyvinvointiryhmä. Keskitetyn työhyvinvointitoiminnan ylläpitäminen. Varhainen puuttuminen. Aktivointitoimenpiteet ja ohjaus erityisesti riskiryhmille. Ohjaus ja seuranta päätöksenteon yhteydessä Sisäisen ja paikallisen koulutuksen lisääminen. Keskitetty koulutussuunnittelu kaikille yhteisen koulutuksen osalta. SUORITTEET TP2012 TA2013 TASU 2014 TASU 2015 TASU 2016 Koulutuspäivät Sairauspoissaolopäivät Palkkatuella työllistetty, henkilötyövuosia Kuntalisällä työllistetty, henkilötyövuosia