Kuljetus7/13. Tieverkkoon saatava lisärahoitusta. Yrittäjä. Kalle Jokinen, Liikenne- ja viestintävaliokunta: Tuloksia sähköisillä järjestelmillä

Transkriptio

1 Kuljetus7/13 Suomen ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Yrittäjä Kalle Jokinen, Liikenne- ja viestintävaliokunta: Tieverkkoon saatava lisärahoitusta Tuloksia sähköisillä järjestelmillä LogForce antaa kuljetusyrityksille kuljetusten ohjausvastuun Selvyyttä työehtosopimuksiin ja palkkaukseen 1

2 Pääkirjoitus Nyt ne tulivat laitettava ihan kuva lehteen kun pääsin kokeilemaan 76-tonnista. Ratissa tuntui hyvältä, ja kumman herkästi yhdistelmä liikkui 700 hepan voimalla. Kun On vielä tötteröt ja aidat pysyivät paikoillaan ja yhdistelmä on jäljiltäni naarmuton, voin hyvillä mielin kiittää tilaisuudesta antoisaa oli! Mitä muuta Ison Ratin Takana tapahtui, siitä sivulta 11 alkaen. Kaltaiseni maallikko saattaa parhaimmillaan päästä huvipuistotunnelmiin koeajoradalla, mutta tosielämässä lokakuun alusta voimaan tulleessa mitta- ja massa-asetuksen muutoksessa on kyse vakavista asioista: Missä näillä voi liikennöidä? Kuka maksaa ylimääräisen lenkin, jos silta reittini varrella merkitään 30-tonniseksi? Menetänkö asiakkaat, jos en pysty investoimaan? Jos jatkan vain yhdellä autolla, miten varmistan että se on juuri sopiva tuleviin töihini? Mistä saan konkreettista apua? Kaikkiin kysymyksiin ei ole vielä vastauksia, mutta mitä kalustomuutoksen teknisiin yksityiskohtiin tulee, SKAL:n mitta- ja massakiertue tarjoaa vastauksen niihin. Tämän lehden painopäivänä kuvaamme videolle esitelmätilaisuuden, jossa kerromme asetusmuutoksen käytännön vaikutuksista sanoin ja kuvin. Jos et päässyt yhteenkään kiertueen 13 tilaisuudesta, ole kuulolla. Kerromme SKAL:n uutiskirjeessä, kun tallenne on katsottavissa jäsennetissämme. Tiedon puutteesta et jäsenenä kärsi. Mitä muuten viimeksi ostit netistä? Entä mitä sähköistä toiminnallista sovellutusta käytit? Meidän sisätyöläisten arki on pitkälti klikkailua ja surffailua, ja näppäimistö laulaa. Ei siinä yleensä tule ajatelleeksi, että käytänpä tässä jonkin yrityksen tai yhteisön sähköisiä palveluita. Hyödyllistä tietoa ja ratkaisuja löytää jos osaa etsiä, mutta tottumattomalle netin lukuisat sovellutukset eivät helposti avaudu. Netistä saa nykyään kaikkea: tavaraa, matkoja, palveluita ja asiakkaita. Sähköiset palvelut torjuva yritys voi jäädä kehityksen jalkoihin. Vaikka suomalaiset kuljetusyritykset ovat keskimäärin huomattavasti jäljessä muista Pohjoismaista sähköisessä liiketoiminnassa, löytyy yrityksistämme myös siihen satsanneita ja siitä suuresti hyötyneitä. Esimerkiksi rovaniemeläisellä Trans Vilander Oy:llä reittisuunnittelu, palkanmaksu ja asiakaslaskutus perustuvat samaan sähköiseen järjestelmään, jonka avulla säästyy niin polttoainetta kuin työaikaakin (s ). Kerromme myös SKAL:n jäseniä varten kehittämästä liiketoimintaosaamisen nettityökalusta, joka tulee käyttöön alkuvuodesta. Sille haetaan nyt osuvaa nimeä osallistu sinäkin nimikilpaan! Vastahan oli kesä, ja nyt lähestyy jo juhlakausi. Illat pimenevät, joten eihän unohdeta heijastimia! Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen tai Toimituksen osoite Nuijamiestentie Helsinki puh. (09) fax (09) Vakituiset avustajat Jaana Sivén Olli Blomberg Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie Helsinki puh eero.kaipainen@reppumedia.fi Ilmoitustrafiikki kuljetusyrittaja@faktor.fi Ulkoasu Faktor Oy / Anu Koski Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos kpl KANNEN KUVA Seppo Salmi heini.polamo@skal.fi Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN X PS. Haemme jälleen sankaria teiden ammattilaisten joukosta. Ilmianna Sankari osoitteessa Painotuote PEFC/

3 Tässä numerossa Pääkirjoitus 3 Lokakuu 6 Toimitusjohtajalta 15 SKAL Kuljetusbarometri 3/ Kuljetusten kysyntä hiljeni kesällä Ison ratin takana 11 Painavaa asiaa rennoissa tunnelmissa SKAL Kuljetusyritys Pasi Oranta Ky Tieto hyvästä palvelusta on kiirinyt kauas Vilanderilla tehdään 20 VILMOLLA tulosta Jarmo Vilander kehitti itse ohjelman yritykselleen Nopeilla reaktioilla 22 aallon harjalta toiselle Ilkka Huttunen Oy:ssä luotetaan Volvon Dynafleetiin 16 SKAL Kuljetusyritys 2013 Pasi Oranta Ky Eteenpäin on mentävä ja uutta keksittävä. Juhani Aalto, Kuljetus Transpori Oy: 24 Sähköiset järjestelmät helpottavat arkea Sähköinen työkirja johtamiseen 26 SKAL:ssa on kehitteillä mullistava työkalu kuljetusyrityksille Puukuljetusten päivittäinen 28 ohjaus kuljetusyrityksille Stora Enso ja Metsä Group uuden ajattelun airueina Lisää tehokkuutta ja tuottavuutta 30 Kuljetusten sähköinen tilaaminen on saatava kasvuun Jyväskylän yliopistossa 31 kehitetään kuljetusten suunnittelua Pilottiyrityksiä haetaan testaamaan uutta ohjelmaa Selvyyttä työehtosopimuksiin 34 ja palkkaukseen Milloin sovelletaan Kuorma-autoalan TES:iä, milloin ei? Kuitin tarjoamisvelvollisuus 37 pakolliseksi Ensi vuoden alusta käteiskaupasta on saatava kuitti Volvon paletti on paketissa 38 Pikku-Volvot esillä Göteborgissa Kuljetusyrittäjä-lehti koeajamassa 40 Fuso Hybrid, Sprinter ja Iveco Daily testissä JOKA NUMEROSSA: SKAL ajassa Onnea 59 Svensk resume

4 i Ajankohtaista Henkilötunnisteen tarve kuljetuksissa rakennustyömaalle Työsuojeluhallinto on laatinut ohjeen rakennustyömaille liittyen mm. veronumerollisen tunnistekortin käyttämiseen. Ohjeessa on myös täsmennetty kuljetuksen tilapäisyyden määritelmää. SKAL tiedotti viime vuoden elokuussa voimaan tulleesta työturvallisuuslaista. Siinä säädetään yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevien henkilöiden kuvallisesta henkilökortista, jossa näkyy Verohallinnon antama veronumero. Vaade koskee myös työmailla asioivia kuljetusyrityksiä. Velvollisuutta tunnisteen käyttämiseen ei ole, jos kysymys on tilapäisestä kuljetuksesta rakennustyömaalle. Sitä, mitä pidetään tilapäisenä kuljetuksena, ei aiemmin ole täsmennetty. Työsuojeluhallinnon rakennusalan valvonnan koordinaatioryhmä on laatinut ohjeen koskien rakennustyötä ja yhteistä rakennustyömaata. Ohjeessa on määritelty tilapäinen kuljetus seuraavasti: tavaran kuljettamista ei pidetä enää tilapäisenä, jos työmaalla käymistä tapahtuu vähintään kaksi kertaa kuukaudessa vähintään kahden perättäisen kuukauden aikana. Mikäli tavarantoimitukseen liittyy vähäistäkin rakennus- tai asennustyötä, tunnistekortti vaaditaan. Rajanveto tilapäisen ja säännöllisen tavarankuljetuksen välillä voi joskus olla hankalaa. Tästä syystä on järkevää hankkia rekisteriin ilmoitettu veronumerollinen tunnistekortti, jos epäilee, että kuljetus on säännöllistä. Esimerkiksi elementtirekkojen ja betoniautojen kuljettajilta edellytetään yleensä kuvalliset tunnisteet. Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan Työsuojeluhallinnon verkkosivuilta: Lisätietoja: SKAL:n asiantuntijapalvelut, puhelin (09) Vuosilomalain työkyvyttömyyssäännökset muuttuivat alkaen Aikaisempaan lakiin verrattuna laista poistuu ns. karenssisääntö, jonka mukaan työntekijällä oli seitsemän omavastuupäivää ennen jäljellä olevan loman siirtymistä. Uuden lain mukaan näin ei siis enää ole, vaan lomaa siirretään ilman omavastuuaikaa, mikäli työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijän tulee myös esittää työkyvyttömyydestään luotettava selvitys. Pyynnöksi siirtää lomaa ymmärretään työntekijän ilmoitus sairauslomasta vuosilomansa aikana. Siitä, milloin siirrettävä lomaosuus pidetään, sovitaan erikseen työnantajan ja työntekijän kesken noudattaen kuitenkin edelleen vuosilomalain säännöksiä. Vuosilomalain 25 sisältö alkaen: Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Lisätietoja: SKAL:n asiantuntijapalvelut, puhelin (09) Työttömyysturvalain muuttamisesta hallituksen esitys Hallitus on esittänyt, että yrittäjien työssäoloehdon vakuutettu työtulo korotetaan euroon, jota korotetaan vuosittain palkkakertoimella. Yrittäjän työssäoloehtoa laskettaessa voitaisiin laskea yhteen kaikki yrittäjänä tehty työ. Työttömyysturvan saamisen edellytyksiä lievennettäisiin myös katsomalla yritystoiminta sivutoimiseksi nykyistä helpommin, lieventämällä yritystoiminnan myyntivoiton jaksotusta ja lieventämällä edellytyksiä, joilla perheenjäsen pääsee työttömyysturvan piiriin. Tiedotamme aiheesta tarkemmin eduskunnan käsittelyn jälkeen. Lisätietoja: SKAL:n asiantuntijapalvelut, puhelin (09)

5 Ison Ratin Takana Painavalla asialla rennoissa tunnelmissa Suttuinen sää ei haitannut 17. syyskuuta, kun liikennepäättäjät ja -sidosryhmät kokoontuivat yhteen keskustelemaan ja testaamaan uusia 76-tonnisia Scanian kalustolla. Nyt kolmatta kertaa järjestetty Ison Ratin Takana -tapahtuma osoitti, että tämäntapaisille epämuodollisille foorumeille on tarvetta. Heini polamo kuvat scania/seppo SALMI Mieleenpainuvinta antia monelle osallistujalle oli tuliterien 76-tonnisten ja muiden raskaiden ajoneuvojen kokeilu. Tässä puikoissa SKAL:n Sakari Backlund. V aikka kyseessä ei ollut seminaari, tarjosi tapahtuma ajoneuvojen kokeilun lisäksi myös runsaasti asiaa. Alustajiksi kutsutuille oli annettu kymmenen minuutin puheaika, jonka jokainen käytti huolellisesti mietityn viestinsä kertomiseen. Tapahtuman järjestäjinä toimivat puitteet tarjonneen Scanian ohella SKAL, Linja-autoliitto, Rahtarit ja Liikenneturva. Järjestöjen kutsulistalla oli muun muassa Ely-keskus, Trafi, kuntien ja vakuutusalan väkeä, kauppakamarit ja tiedotusvälineet. Pääpaino oli järjestöjen ulkoisissa sidosryhmissä, joille uusi kalusto ei välttämättä tule vastaan arkisessa työssä, mutta joiden työhön kuuluu tuntea ja ymmärtää raskaan liikenteen asioita. Eniten keskustelua herättivät luonnollisesti lokakuussa voimaan astuvat raskaan kaluston uudet enimmäismassat ja -mitat. Tilaisuuden avannut SKAL:n varapuheenjohtaja Håkan Stara näki kalustomuutosten vahvuutena Suomen kilpailukyvyn parantamisen, joka on myös kuljetusalan etu. Kääntöpuolena on, että investoiva kuljetusyrittäjä joutuu ottamaan suuren riskin, vaikka ei ole varmuutta asiakkaiden ja kuljetusreittien tulevaisuudesta saati siitä, saavuttaako oma investointi sille asetettuja tehokkuusvaatimuksia. Siitä päästiinkin uhkiin: löytyykö rahaa tiestöön, jotta raskasta kalustoa voidaan käyttää kattavasti? Entä miten käy liikenneturvallisuuden, kun asiantuntevin valvova viranomainen eli Liikkuva poliisi katoaa? Stara päätti pu- 11

6 Matti Vainio Juha Valtonen Håkan Stara Otto Lahti Kalle Jokinen Raimo Lehtiö heenvuoronsa myönteiselle nuotille: kun yhteiskunnassa ryhdytään yhteisesti kantamaan vastuuta logistiikan kehittämisestä ja ajattelemaan pitkällä tähtäimellä hallituskausia pidemmälle voidaan saavuttaa paljon. Eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokisella oli meneillään todellinen SKAL-viikko. Hän tapasi myöhemmin samalla viikolla SKAL:n ja Volvo-säätiön Tulevaisuuden Tähtiä ja osallistui lauantaina SKAL Suoritealat ry:n syyspäiviin Lappeenrannassa. Hän kertoi, että mitta- ja massa-asetuksen yhteydessä infraan myönnetty 55 miljoonan euron rahoitus 4 vuoden ajalle jaettuna ei riitä pitkälle. Välittömästi kunnostettavia siltoja on 37. Tällä hetkellä on meneillään hanke tiestön korjausvelan selvittämiseksi. Jokinen esittää perustienpitoon tasokorotusta ja valtion budjettiin erillistä teiden päällystyspakettia. Uuden pinnoitteen tarpeessa on noin kilometriä. Päällystyspaketin suuruus olisi 50 miljoonan euron luokkaa. Kalle Jokinen ja Håkan Stara olivat yhtä mieltä siitä, että tieverkko tulisi nähdä investointina eikä kuluna. Linja-autoliiton puheenjohtaja Matti Vainio toi esiin linja-autoalan murroksen. Kustannuspaineet ovat kovat myös bussiliikenteessä. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen, talvihoidon puutteet ja erityisesti alemman tieverkon rappio huolestuttavat linjaautoväkeä. Ammattipätevyysvaatimuksia Vainio pitää hyvinä, sillä koulutuksella nostetaan toimialan profiilia. Trafin yksikönpäällikkö Otto Lahtea huvitti median suosima jättirekka -termi ja dramatiikan lietsonta. Trafi vastaa liikennekelpoisuuden valvonnasta katsastustoiminnan ja tienvarsitarkastusten asiantuntijoiden kautta. Lahti on asiakokonaisuuden vastuumies Trafissa. Hän kertoi, että 1. lokakuuta ei tule voimaan ensimmäistäkään poikkeuslupaa. Suurimmat sisällä olevat poikkeuslupahakemukset koskevat 90 tonnin yhdistelmiä. Vielä syyskuun puolessavälissä ei ollut jätetty yhtään hakemusta 100 tonnin yhdistelmälle, joten sellaiseen lupaan ja liikennöinnin aloittamiseen on vielä pitkä matka. Trafi myöntää vuodessa noin 900 poikkeuslupaa. Rahtareiden kunniapuheenjohtaja Kimmo Puntti puhui yleisesti toimialan tilasta ja maineesta. Myös hän otti kantaa koulutusasioihin ja painotti, että koulutukseen osallistujilta tulisi vaatia muutakin kuin läsnäoloa. Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen otti esiin liikenneonnettomuudet, joissa raskas liikenne on osallisena. Liikenneturvallisuusnäkökulman avaus kirvoitti puheenvuoroja yleisöstäkin. Turun Sanomien toimittaja Marja Heikkilä halusi tietää, miksi raskaalla liikenteellä on huono maine. Todellisuudessa raskaan liikenteen ajoneuvo on aiheuttajana vain alle 4 prosentissa vakavista onnettomuuksista. Yleisöstä arveltiin, että pelkästään kaluston iso koko ja näkyvyys liikenteessä saattavat vaikuttaa mielikuviin, joille ei ole perusteita todellisuudessa. Sen sijaan raskaan liikenteen kuljettaja saattaa ilman omaa syytään joutua uhrin asemaan. SKAL pitää parempana vaieta toistaiseksi tuntemattomasta syystä vastaantulijan kaistalle ajautuvista tapauksista, sillä tapausten julkinen ruotiminen näyttää synnyttävän uusia tapauksia. Kimmo Puntti Pontus Stenberg Kaiken kaikkiaan Liikenneturvan puheenvuorossa kuului huoli tiestön, kuljettajien ja entistä suuremman kaluston yhteensovittamisesta. Tarvitaan oikeaa asennetta ja vastuullisuutta kaikilta tien käyttäjiltä. Liikenneturvan jälkeen alustukset kuultiin vielä Nokian Renkaiden Pontus Stenbergiltä ja Scania Suomen toimitusjohtaja Raimo Lehtiöltä. Aikataulu piti hyvin, mutta keskustelulle olisi tarvittu enemmän aikaa. Alustusten päätyttyä käytiin läpi liikenneturvallisuuskysymyksiä ja Liikkuvan poliisin tilannetta. Monille tutut ylikonstaapelit Jussi Pohjonen ja Erkki Vikman kertoivat, että tulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Aika moni toimittaja löysi paikalle, ja juttujakin ilmestyi mukavasti. Seuraavaan Ison Ratin Takana tapahtumaan menee arvatenkin muutama vuosi. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, silloinkin kerääntyy joukko alan ihmisiä yhteen keskustelemaan ja ajamaan raskaita ajoneuvoja mukavassa tunnelmassa. 13

7 Toimitusjohtajalta Tuhat kertaa tehokkaampi Tuntuu ettei Teillä ole muuta tekemistä kuin kysellä mielipiteitä jatkuvasti. Tilastotieto ei vie tätä junaa eteenpäin, nyt pitäisi löytää uusia avauksia tai järjestö näivettyy omiin ympyröihinsä. Jäsenen suusta kuulee totuuksia. Poimin oheisen viestin saamastani palautteesta, jota kovasti arvostan, vaikka ajattelisin asiasta toisin. Jäsenten aidot tunteet ja ajatukset haastavat meitä eteenpäin maanteiden tavaraliikenteen äänitorvena. Vastasin saman tien: Emme aio näivettyä, vaan kehittää toimintaympäristöä jäsenten (=sinun) haluamaan suuntaan. Jos on vastausväsymystä, tahtimme on liian tiukka. Ärsyttää ei saa, jos haluaa vastauksia. Täytyy siis miettiä, mitä tehdä toisin. Yksi vaihtoehto on toimia ja katsoa, tuleeko wrisuja vai ruusuja? Viime ajat olemme panostaneet harmaan talouden torjuntaan, joka johti uuteen tavaraliikennelakiin. Mikähän voisi olla se seuraava iso hanke? Viestinvaihtomme ei tähän loppunut, mutta jäin asiaa miettimään. Haastan myös teidät kaikki pohtimaan, mikä voisi olla se seuraava iso SKAL-hanke. Palautetta odotan kovasti. On vietävä nykyiset tavoitteet maaliin, ennen kuin avataan peli uusille. Ostajan vastuun kirkastamisessa, lain porsaanreikien tukkimisessa ja kabotaasirajoitusten valvonnassa riittää tehtävää. Uusien mittojen ja massojen hyödyntämisen esteet on poistettava ja kuljetusyritysten liiketoimintaosaamista lisättävä. Siinä riittää tekemistä. Työsarka ei siis lopu, mutta kysyn silti: Mikä voisi olla se uusi asia, jolla saadaan alan arvostus ja ammattimaisuus uudelle tasolle? Juuri tätä haki se minulle postia lähettänyt jäsenkin. Kävisikö isoksi asiaksi sakkolappusten korvaaminen maksulapuilla? Olemme jo käynnistäneet vuoropuhelua liikenneministeriön kanssa tieliikennelainsäädännön uudistamisen tavoitteista. Suomessa on pitkään ollut vallalla rikollisten sopeuttaminen takaisin yhteiskuntaan. Nyt on aika sopeuttaa yhteiskuntaa siten, että todellinen rikollisuus erotetaan huolimattomuusvirheistä. Pienet rikkeet, vähäiset ylinopeudet tai lievät ajo- ja lepoaikarikkomukset tulisi nähdä arkipäiväisinä asioina, jotka ovat hoidettavissa pysäköintivirhemaksujen tapaan. Tämä ajattelutapa toisi liikenteen ammattilaisten arkeen juuri sitä inhimillisyyttä, jota siitä on puuttunut. Nykyinen ajokieltojärjestelmä on ollut tiensä päässä ja muutospaineessa jo pitkään. Korjauskeinoksi on ajateltu pisteytysjärjestelmää. Rikosluettelon alapään karsiminen kohtuullistaisi seuraamuksia ja samalla saataisiin aikaan merkittävä kevennys viranomaistyöhön ja byrokratiaan. Tämä uusi keino voi olla pisteytysjärjestelmää tuhat kertaa tehokkaampi. Iiro Lehtonen 15

8 Asiakastaan kuunteleva kuljetusliike SKAL Kuljetusyritys 2013 julkistettiin Kuopion liittokokouksen yhteydessä kesäkuussa. Valintaraati myönsi tunnustuksen asiakkaidensa keskuudessa luotettavasta ja kokonaisvaltaisesta palvelustaan tunnetulle Kuljetusliike Pasi Oranta Ky:lle. Jaana Sivén 16

9 Pasi Oranta on kehittänyt kuljetusyritystään varsin ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti. S alon Perttelistä kotoisin oleva yritys tarjoaa asiakkailleen paitsi kuljetuksia, myös siihen liittyviä oheispalveluja. Tavoitteena on palvella asiakasta kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti, unohtamatta kuitenkaan varmuutta ja huolellisuutta. Palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa toimistokalusteiden kuljetus- ja asennuspalvelut, varastohotellitoiminta, pakkaustarvikkeiden myynti sekä muuttolaatikoiden vuokraus. Yritys hoitaa tarvittaessa asiakkaansa koko toimitusketjun hallinnan pakkauksesta purkuun ja asennukseen paperitöineen. Lisäksi pakkausmateriaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä sekä kaluston paikannusjärjestelmiä kehitetään jatkuvasti. Kävimme Salossa haastattelemassa yrityksen perustajaa ja omistajaa Pasi Orantaa, joka kesän liittokokouksessa totesi valinnan yllättäneen hänet iloisesti ja olevansa erittäin otettu saamastaan tunnustuksesta. Rohkea, mutta tarkka yrittäjä Pasi Oranta aloitti kuljetusalalla vuonna 1975 isänsä Pekka Orannan Nosturi ja Kuljetusliike Mäki & Oranta Oy:ssä. Vuonna 1979 hän perusti nostolavojen vuokraukseen keskittyneen Nostolavavuokraus Pasi Oranta Ay:n, josta puolestaan alkoi ura yrittäjänä. Vuonna 1990 rajun taloudellisen laman kynnyksellä Oranta perusti nykyisen yrityksensä Kuljetusliike Pasi Oranta Ky:n. Ensimmäisenä toimintavuonna yritykseen ostettiin kaksi autoa ja lisättiin nostolavakalustoa. Ankarina taloudellisina aikoina positiivisuus ja rohkeus veivät yrittäjää eteenpäin, mutta mukaan tarttui myös tarkkuus talousasioissa. Ensimmäisistä vuosista lähtien palveluun ovat kuuluneet konttoritarvike-, keittiökaluste- ja pikakuljetukset sekä muutot. Yritys ajaa edelleen päivittäin Salon ja Helsingin välistä reittiä sekä määräpäivinä Salosta Turkuun ja Porvooseen. Sopimus-, pika- ja muuttokuljetuspalvelut kattavat koko Suomen. Olemme me toimistokalusteita vieneet jopa Inariin saakka, Pasi toteaa. Asennusta, pakkausta ja varastointia lisäarvopalveluina Yritys luopui nostolavatoiminnasta vuonna 1992 ja päätti keskittyä pelkästään kuljetuksiin luvun puolessa välissä alettiin kehittää uutta palvelukonseptia, toimistokalusteiden kuljetus- ja asennuspalvelua. Tuohon aikaan moinen palvelu otti vielä ensiaskeliaan, ja Pasi Oranta Ky onkin tehnyt pioneerityötä toiminnan kehittämisessä. Nykyään yrityksen tarjoama palvelu kattaa myös kalusteiden asennusten etukäteissuunnittelun asiakkaan kanssa. Kalustekuljetukset ovat nousseetkin suurimpaan rooliin yrityksen palveluista. Ne kattavat nykyään jo prosenttia toiminnasta, Pasi kertoo. Vuonna 2005 toimintaa laajennettiin varastohotellipalveluun pakkaus- ja lähetyspalveluineen, pakkaustarvikkeiden myyntiin sekä muuttolaatikoiden vuokraukseen. Palveluun kuuluvat myös apumiestoimet, muuttomiehet ja merikonttien purkutyöt. Yrityksellä on Salossa kaksi varastoterminaalia, joiden yhteispinta-ala on noin m 2. Varasto- ja pakkauspalvelu kattaa paitsi tavaroiden vastaanottamisen ja varastoinnin, myös pakkaamisen, lähetysten toimittamisen sekä niihin liittyvät paperityöt, kuten rahtikirjat. Yritys tarjoaa täten asiakkailleen sujuvan logistisen ketjun joustavana kuljetuksen lisäarvopalveluna, jolloin asiakkaan oma varastontarve sekä työtaakka vähenevät. Yrityksessä on viime vuosina nähty tärkeänä myös pakkausmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys. Turhan jätteen syntymisen ehkäisemistä kehitetään jatkuvasti. Vankat perusteet vuoden kuljetusyritykseksi SKAL Kuljetusyritys -valintaraatiin tekivät vaikutuksen pitkäjänteinen paneutuminen asiakkaiden tarpeisiin ja näkemykset yrityksen palvelualttiudesta ja ammattitaidosta. Pasi Oranta Ky:n toiminta-ajatus on tuottaa varmoja ja luotettavia kuljetuksia ovelta ovelle modernilla kalustolla ja tarjota lisäksi asiakkaalle laadukkaita ja liiketoimintaa hyödyttäviä lisäarvopalveluja. Pasi on alusta asti ollut itse aloitteellinen ideoimalla ja tarjoamalla asiakkaille toimistokalusteiden asennuspalvelua niiden kuljettamisen lisänä. Palveluiden lisäksi myös reittejä suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän tarpeidensa mukaisesti. Kuljetusasiakkaat arvostavat erityisesti Pasi Oranta Ky:n luotettavuutta, täsmällisiä kuljetusaikatauluja sekä joustavuutta myös tiukoissa paikoissa. Palvelujen asiakaskohtainen räätälöinti nähdäänkin erittäin tärkeänä asiana. Samoin oleellisena seikkana palvelukokemuksen kannalta pidetään yrityksen henkilöstön vankkaa ammattitaitoa sekä ystävällisyyttä. Tieto hyvästä palvelusta kiirii joskus myös asiakkaiden asiakkaille, jotka usein pyytävät tavarantoimittajiltaan juuri Pasi Oranta Ky:tä huolehtimaan kuljetuksesta. Asiakassuhteet ovat olleet pitkäaikaisia, ja osa on säilynyt mukana aivan 17

10 Energia- ja kustannustehokkuus ovat Jarmo Vilanderin mukaan avainasemassa tulokselliseen toimintaan pyrittäessä. Kaluston ilmanvastuksen vähentäminen teknisin keinoin on yksi tekijä tähän pyrittäessä. Sähköiset ohjausjärjestelmät tulleet jäädäkseen Vilander tekee VILMOlla tulosta Rovaniemeläinen Trans Vilander Oy on Suomen suurimpia nestemäisten polttoaineiden maantiekuljetuksiin erikoistuneita yrityksiä. Omien toiveiden ja vaatimusten mukaan räätälöity sähköinen ohjausjärjestelmä mahdollistaa toimintojen optimoinnin ja turvaa tuloksenteon. Olli Blomberg Aurinko helottaa täydellä terällä pilvettömältä Rovaniemen taivaalta, kun sovitulle haastattelupaikalle kurvaa puhtauttaan kiiltävä ja aerodynaamisesti muotoiltu Trans Vilander Oy:n täysperävaunullinen säiliöyhdistelmä. Ratin takaa laskeutuu tällä kerralla toimitusjohtaja Jarmo Vilander itse. Toimittajan kysymykseen, miksi ei kyseinen yhdistelmä alalla yleisen käytännön mukaan ole minkään öljy-yhtiön väreissä, Jarmo vastaa, että talon 22 yksiköstä vain ne, jotka ajavat Teboilin tuotteita kantavat asiakkaan värejä, muutoin ajetaan neutraalin valkoisella kalustolla. Paperit meni elektroniikka tuli Jonkinasteiseksi nörtiksi tunnustautuva Jarmo Vilander sai jo syksyllä 2005 kimmokkeen kehittää oman yrityksensä tarpeisiin räätälöidyn kokonaisvaltaisen toimintojen ohjausjärjestelmän. Osallistuin SKAL:n IT-seminaariin ja kuuntelin innostuneena Carolis Oy:n Vesa Pomellin esitystä ISMO-ohjelmasta, joka oli laadittu salolaiselle Kuljetusliike Aarni Isotalo Oy:lle. Olin kuitenkin jo sitä ennen kehittänyt meille oman sisäisen Excel-pohjaisen hallintaohjelman. Ajattelin oitis, että se yhdistettynä ISMOon voisi olla se juttu. Nyt ohjelmat piti vain saada keskenään synkronoitua. Jarmon vankan tietokoneosaamisen ansiosta ISMO runsaassa kahdessa kuukaudessa sitten modifioituikin Vilanderin omaksi VILMO-mobiiliohjausjärjestelmäksi (= Vilanderin Mobiiliverkko). Ensimmäiset ajoneuvopäätteet asennettiin Vilanderin autoihin vuonna Se oli vasta alkua, mutta tulostui jo silloin perinteisen paperisodan oleellisena vähenemisenä. GPS tuli kartat menivät Kuluneiden kahdeksan vuoden aikana VILMOa on voimakkaasti kehitetty rin- 20

11 nan muun elektroniikan ja datatekniikan kehittymisen kanssa. Työssä on alusta lähtien ollut mukana Sybase Finland Oy palvelintoimintojen tarjoajana. Jarmon mukaan VILMO alkaakin oikeastaan vasta nyt olla, jos ei aivan kehityksensä huipulla, niin aika lähellä täydellistä kokonaisvaltaisuutta. Tämän on ennen kaikkea mahdollistanut GPS-paikannuksen liittäminen osaksi VILMOa. Suoranaista tarvetta edelleen parantamiselle ei enää juuri ole, Jarmo toteaa. Paperisten kuormakirjojen lisäksi VILMO on tehnyt paperiset kartat tarpeettomiksi. Nyt ns. pudotuspaikat, eli kuormien purkukohteet, näkyvät suoraan pisteinä navigaattorin tavoin toimivalla auton näyttöpäätteellä. Jopa koneurakoitsijan yksittäisen kenttäsäiliön paikka saadaan muutaman metrin tarkkuudella näytölle. Ja mikäli urakoitsija siirtää säiliön toiseen paikkaan tilauksen jälkeen, riittää soitto meille, niin saamme uuden paikan näytölle vaikka auto jo olisi lähtenyt viemään tilattua kuormaa. Tietyn reitin vakituinen kuljettaja kyllä muutoinkin ehkä muistaa osoitteet ja luontevan ajoreitin tiettyyn paikkaan, mutta VILMOn ansiosta kuka tahansa noin 50 kuljettajastamme voidaan laittaa mihin tahansa kuljetustehtävään, Jarmo kertoo. Käänteisesti ilmaistuna yhtiön keskustoimistolla ajojärjestelijällä on Jarmon mukaan koko ajan kenttä käsissään eli hän näkee, missä mikin auto on ja mitä se kulloinkin tekee ajaa, seisoo tauolla tai tekee/purkaa kuormaa. Hän esimerkiksi näkee sekunnin tarkkuudella mitä ainetta kukin kuljettaja on mihinkin kohteeseen purkanut. Myös kuljettajien palkkahallinta hoidetaan VILMOlla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palkka juoksee vain tosiasiallisesta työstä. Tämä on Jarmon mielestä oikeudenmukaista ja tasapuolista koko henkilöstön kannalta. Työaika alkaa, kun kuljettaja kirjaa itsensä sisään järjestelmään ja päättyy, kun hän kirjaa itsensä ulos. Aluksi henkilöstön keskuudessa puhuttiin kyttäämisestä, mutta aukottoman seuraamisen ansiosta ajo-, lepo- ja työaikoihin liittyvät virhekirjaukset on saatu poistettua. Siksi myös kuljettajat ovat tyytyväisiä, Jarmo painottaa. Päästöt ja kulut kuriin säästöt kohdalleen Tärkeintä edistyksellisen toiminnanohjausjärjestelmän soveltamisessa on sen suora vaikutus taloushallintoon, suomeksi sanottuna kulujen kurissa pitämiseen. Samalla se on myös ympäristötekijä; reittien optimoinnin ansiosta ajomatkat lyhenevät, polttoaineen kulutus vähenee ja tämän myötä myös päästöt. Ympäristö on muutoinkin Jarmon sydäntä lähellä. Kalusto pyritään ominaisuuksiltaan tarkoin sovittamaan kuhun- VILMOn käyttöönoton jälkeen ei paluuta aikaisempiin seurantajärjestelmiin enää ole ollut, Jarmo Vilander sanoo. Vilander-yhtiöt Kotipaikka Rovaniemi Toiminiminä: - Kuljetusliike O. Vilander Oy - Trans Vilander Oy Suoritealoina: - Luvanvarainen tavaraliikenne - Nestemäisten polttoaineiden kuljetukset Kalustona 22 raskasta yhdistelmää Henkilöstönä noin 50 alan ammattilaista kin kuljetustehtävään. Yhtenä keinona päästöjen vähentämisessä on vetoautojen ja perävaunujen aerodynamiikan parantaminen käyttämällä ns. helmalevyjä takatelien edessä. Tämä vähentää ilmavirtauksia pyörien ympärillä; paitsi että polttoainetta säästyy, pysyy kalusto myös puhtaampana kuraroiskeiden vähentyessä. Jarmo lisää, että VILMO toimii myös sähköisenä markkinoinnin työkaluna eli laskutusohjelmana tilaajan suuntaan. Tieto puretuista määristä ja laaduista tulee autoilta välittömästi hyväksyttäväksi Rovaniemen toimistolle ja siirretään tämän jälkeen laskutukseen. Perinteiseen paperipohjaiseen toimintaan verrattuna minkäänlaisia viiveitä ei pääse syntymään, puhdasta säästöä sekin. Yrittäjälle onkin tärkeää, että kassavirta ei pääse ehtymään, ei edes hidastumaan, Jarmo naurahtaa. Trans Vilanderin ajoalueeksi Jarmo määrittelee koko Iisalmen pohjoispuolisen osan Suomea, joitakin yksittäisiä alueita lukuun ottamatta. Aluksi hirvitti nyt ei luopuisi Kun VILMOa alun perin kehitettiin, sen hintarakenne kyllä ensin suoraan sanottuna hirvitti, Jarmo tunnustaa. Mutta jo pian alkoi syntyä tulosta. Polttoaineen kulutus väheni ja kuljettajien työaika siirtyi ikään kuin nettomoodiin. Toiminta tehostui kaiken kaikkiaan. Niin hallinnosta kuin ajotoiminnoista saatiin nopeasti löysät pois. Toimintojen tehostamiseksi Jarmo luonnehtii myös sitä, että kahden samaa reittiä ajavan kuljettajan toimintoja on mahdollista verrata toisiinsa. Jos erot näyttävät suurilta tai muutoin poikkeavilta tarkoittaa se sitä, että jotain tutkittavaa on reitin olosuhteissa, kuljettajien ajotavoissa tai ajoneuvon tekniikassa. Tällaisen ongelman pikaisella poistamisella saavutetaan jälleen suoraa säästöä. Kannattavuus on elinehto ja laskuoppi on taikasana. Näin määrittelee Jarmo Vilander kuljetusalalla menestymisen perusteet. Seurannan on oltava aukotonta koko ajan läpi koko yrityksen toiminnan ja rakenteen. 21

12 Toimitusjohtaja Timo Huttunen istumassa yhtenäisen toimistotiiminsä keskellä. Nopeilla reaktioilla aallon harjalta toiselle Saimaan rannalla Lappeenrannan teollisuusalueella sijaitsevalla, nykyisin pääasiassa kemianteollisuuden kuljetuksia ajavalla Kuljetusliike Ilkka Huttunen Oy:llä on takanaan värikkäitä vaiheita. Ulla Eskelinen T oimitusjohtaja Timo Huttunen kertoo syyskuisena maanantaina Kuljetusliike Ilkka Huttunen Oy:n onnistumisista ja suoritealavaihdoksista yrityksen arjen keskellä. Ajojärjestelijöiden puhe sorisee tasaisesti viereisessä huoneessa, kun he hoitavat töitään puhelimitse. Nopeita muutoksia Timon isoisä Yrjö Huttunen perusti kuljetusyrityksen vuonna 1953 Lauritsalassa. Kerttu-vaimo hoiti ruokakauppaa asunnon alakerrassa. Asiakirjoja perustamisvuodelta ei ole löytynyt, mutta tuttavien ja perimätiedon kautta aika on varmistunut. Yrjö kuoli nuorena kolarissa ja leski jatkoi kuljetusyritystä poikansa Ilkan kanssa. Ilkka Huttunen astui kuljetusyrityksen johtoon vuonna 1964 suoraan armeijasta. Nuorella miehellä oli oppimishalua ja intoa, joiden avulla hän ennakkoluulottomasti vei yritystä eteenpäin. Koska koti oli Lappeenrannassa, kasvavan UPM:n Kaukaan sellutehtaan vieressä, myös kuljetusyritys pärjäsi ajaessaan sen vaneri- ja sellukuljetuksia luvulla tehdas alkoi tuottaa lisäksi sanomalehtipaperia ja Huttusten kuljetukset laajenivat metsäteollisuuspuolelle. Ilkka on nykyisin kuljetusyrityksen hallituksen puheenjohtaja. Operatiivinen johto on hänen poikiensa Timon ja Antin käsissä. Veljesten vaimot työskentelevät myös yrityksessä. Kolmas veli lähti jo nuorena rakkauden perässä Amerikkaan. Timo opiskeli Teknillisessä korkeakou- 22

13 Olemme kyenneet siirtymään hommasta toiseen. Päätä ei ole jääty hakkaamaan seinään. lussa koneenrakennusinsinööriksi, mutta on aina ollut töissä kuljetusyrityksessä. Hän on perehtynyt monipuolisesti niin kuljettamisen, korjaamopuolen kuin ajojärjestelytehtävien kautta nykyiseen tehtäväänsä. Talousjohtaja Antti perehtyi laajasti myös yrityksen toimintaan ja on kauppakoulusta valmistuttuaan jatkanut ja kehittänyt Arjaäidin työtä toimiston puolella. Aallon harjalta toiselle 1990-luvun lama muodostui käännekohdaksi Huttustenkin yritykselle. Oli mietittävä, mitä tehdään, kun Suomen rakennusteollisuus hiipui. Punaisen langan toiminnan jatkamiselle tarjosi idänkaupan patruuna Yrjö Paananen, joka tarjosi sahatavaran ja vanerin kuljetuksia Venäjältä Suomeen. Venäjän liikenteen buumi 1990-luvulla oli tuottoisaa aikaa. Kuljetimme rakennusteollisuuden tarpeita Venäjälle ja ajoimme paljon transitokuljetuksia. Ruplan kurssin arvon romahdettua 1998 meidän oli jälleen löydettävä uusi pääsuoriteala. Kemiankuljetuksista tuli silloin uusi aallonharjamme. Ajoimme niitä sekä Suomessa, että Baltian maihin ja Venäjälle. Vuosina toimimme trukkiurakoitsijana UPM:n Kaukaan sahalla. Olemme aina kyenneet siirtymään hommasta toiseen. Päätä ei ole jääty hakkaamaan seinään. Nykyisin asiakkainamme ovat kaikki Suomessa toimivat metsä- ja kemianteollisuuden yritykset. Liikennöimme sekä kotimaassa että ulkomailla. Kemianteollisuuden kuljetusten myötä laatu- ja ympäristöasiat ovat nousseet meillä vahvasti esiin, Timo kertoo. Virolaisen tytäryhtiön toiminta operoidaan Lappeenrannasta ja Moskovan tytäryhtiötä vetävät paikalliset henkilöt. Se toimii vain Venäjän sisäisessä liikenteessä. Sähköiset järjestelmät apuna Yrityksen on pysyttävä mukana tekniikan kehityksessä ja hyödynnettävä sähköiset apuvälineet. Huttuset ovat valinneet Volvon Dynafleet -tietojärjestelmän kuljettajien ja ajoneuvojen reaaliaikaiseen työaika-, polttoaineenkulutus- ja ajotapaseurantaan. Sen avulla löytyvät keinot polttoainekustannusten ja päästöjen leikkaamiseen. Dynafleet on integroitu yrityksen palkanlaskenta- ja taloushallintojärjestelmään. Sähköinen laskutus ja kirjanpito hoidetaan itse, tilitoimisto tekee vai tilinpäätöksen. Otimme Dynafleetin käyttöömme kymmenisen vuotta sitten pilottina. Se soveltuu erimerkkisiin autoihimme ja saamme siitä helposti raportit esimerkiksi päästöistä. Päästöraportit toimitetaan yhä useammin myös asiakkaille, jotka ovat kiinnostuneita ympäristön kuormituksen vähentämisestä, Timo toteaa. Yhteys kuljettajiin päivittäin Ajojärjestelyohjelma on itse tehty, henkilökunnan koulutuksia seurataan Exceltaulukossa ja yhteydenpitovälineeksi ajojärjestelijöiden ja kuljettajien kesken yrityksessä on valittu tietoisesti puhelin. Ajomme ovat pitkälti kokokuormakuljetuksia ja isojen volyymien kemikaalikuljetuksia, joissa on tärkeä säilyttää päivittäinen keskusteluyhteys kuljettajan kanssa. Siksi meillä ei ole ajoneuvopäätteitä autoissa, Timo sanoo. Turvallisuus etusijalla Vaarallisten aineiden kuljetukset vaativat pitkälle vietyä koulutusta kuljettajilta. Yksi henkilö yrityksessä työskentelee koko ajan laatu- ja ympäristöasioiden parissa. Kuljettajien valmennus on jatkuvaa ja sisältää asiakas-, tehdas- ja ainekohtaiset koulutukset. Kuljettajat menevät Kuljetusliike Ilkka Huttunen Oy asiakkaan luo perehdytykseen ja oma työnjohto tai kokeneimmat kuljettajat hoitavat työhön perehdytyksen. Säännöllisen ajotapakoulutuksen kuljetusyritys ostaa ulkopuoliselta toimijalta. Turvallisuusasioissa haluamme luoda omia käytäntöjä, jotka ylittävät yleisen vaatimustason. Otamme kaikkiin uusiin ajoneuvoihimme lisävarusteena turvatyynyt ja vuodesta 2009 kaikkiin uusiin autoihin on asennettu alkolukot. Säiliöajoneuvojen päällirakenteiden turvallisuutta paransimme lisäämällä molemminpuoliset suojakaiteet ja koko säiliön kattavat työskentelytasot, Timo esittelee. Erittäin hyödylliseksi on havaittu asiakkaiden lastaus- ja purkupaikkojen säännölliset riskiarvioinnit. Käytössä on turvallisuushavaintojärjestelmä, jolla kuljettaja ilmoittaa toimistolle puutteista ja yritys toimittaa ne eteenpäin asiakkaalle. Kuljettajien henkilökohtaiset suojavarusteet Huttusilla ovat alan parasta laatua. Kuljettajat tilaavat ne itse netin kautta yhteistyökumppanilta. Yritys on sitoutunut Työterveyslaitoksen 0-työtapaturmaa -periaatteeseen. Tänä vuonna on mennyt jo 110 päivää ilman työtapaturmaa, Timo iloitsee. Tänä keväänä yritys on saanut SQASauditoinnin. Se on eurooppalaisten kemikaalikuljetusten hyvän laadun mittarina toimiva järjestelmä. Kaksipäiväinen auditointi tehdään kolmen vuoden välein. Jos asiakkaat rekisteröityvät SQAS-järjestelmää he näkevät kuljetusyrityksen raportit, jolloin kahdenkeskisiä auditointeja ei enää välttämättä tarvita. Kotikunta Lappeenranta Tytäryhtiöt Virossa ja Venäjällä Perustettu vuonna 1953 Kalustoa 60 omaa ajoneuvoa ja 19 alihankkijan ajoneuvoa Henkilöstöä taloushallinnossa 3, ajojärjestelyissä 7, kuljettajia noin 110 Pääsuoritealana kemikaalikuljetukset 23

14 SKAL ajassa Onnittelemme VUOTTA Kuronen, Pentti Savonlinna Keto, Veikko Seinäjoki Jokinen, Tenho Humppila 80 VUOTTA Pohjoisaho, Rauno Itäkylä Aaltonen, Mikko Pori Ylälehto, Jaakko Alvajärvi 75 VUOTTA Pihlajamäki, Pentti Tervakoski Suoniemi, Reima Lohja 70 VUOTTA Määttä, Erkki Vuolijoki Vestenius, Juhani Oulu Tammisto, Eero Imatra Juhlii perhepiirissä Lamberg, Pentti Jyväskylä Koskinen, Kauko Hinnerjoki Ruohonen, Pentti Tuusula Larpi, Erkki Forssa 60 VUOTTA Kankkunen, Markku Siilinjärvi Väärämäki, Jouko Multia Kallinen, Kimmo Lillandet Fastberg, Erkki Järvenpää Flinkman, Tapio Klaukkala Virtanen, Teuvo Ristakallio Hentula, Asko Vahto Reunanen, Heikki Huittinen 50 VUOTTA Alho, Tarmo Tampere Salminen, Matti J. Lappi Seppälä, Jarmo Alajärvi Purhonen, Juha Juva Puutio, Erkki Alavieska Lamminaho, Jyri Ähtäri Lindroos, Michael Kemiö Koivukangas, Jouni Ranua Kurtti, Tommi Helsinki Halinen, Erja Mäntyharju Laitinen, Kari Tuulos Finnilä, Juha Nurmo Helminen, Kauko Sysmä Rinne, Jukka Turku Saari, Esa Tervola Lindgren, Mangnus Tenala Peltomaa, Petri Lieto Merkkipäiväpalstalla julkaistaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenrekisterin perusteella liikenteestä vastaavien johtajien ja veteraanijäsenten juhlapäivät automaattisesti. Mukaan otetaan 50-, 60- ja 70-vuotiaat sekä siitä eteenpäin 5-vuotisportain syntymäpäivää viettävät. Henkilö voi itse kieltää julkaisemisen ilmoittamalla siitä Ulla Eskeliselle, puh (09) tai Yhdistysten, jotka haluavat onnitella erikseen muita henkilöitä, tulee myös ilmoittaa siitä kaksi kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Esimiesten työnjohto-osaaminen kuntoon Henkilö- ja tavaralogistiikan ammattilaisille, työnjohdollisissa tehtävissä työskenteleville tai tehtäviin hakeutuville järjestetään työnjohtokoulutusta. Valmennusohjelman toteuttavat SKAL ja TTS. Kesto ja toteutus: 17 lähiopetuspäivää + 2 päivää kieliopetusta tarvittaessa. Lähijaksojen välillä suoritetaan tehtäviä ja omaan työhön liittyvää kehitystyötä. Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena, joka on opiskelijalle ja työnantajalle maksuton Helsingissä: SKAL Suoritealojen esimiestyö ja liiketoimintaosaaminen. SKAL Suoritealat ry:n tiloissa. Nuijamiestentie Oulussa: Työnjohtajien ammattiosaaminen näkyväksi. Lisätietoja: Eino Simonen koulutuspäällikkö eino.simonen@skal.fi Sari Péry koulutuskoordinaattori sari.pery@tts.fi Muistoa kunnioittaen Raimo Mursu s k Muistoa kunnioittaen Oulun Kuorma-autoilijat ry Pauli Kalevi Pääkkönen s k Muistoa kunnioittaen Kalajoen Kuorma-autoilijat ry 59