SDP:n PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXIX PUOLUEKOKOUKSELLE
|
|
- Joonas Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SDP:n PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXIX PUOLUEKOKOUKSELLE
2 Hämeenlinna Kirjapaino Jaarli
3 SISÄLLYSLUETTELO I Kansainvälisten asiain valiokunta sivu 1. Taloudellinen yhdentyminen 15 Tuomo Saarisen (Porin Kutomatyöväen Sos.-dem. Yhdistys), Matti Ahteen (Oulun Työväenyhdistys) ja Pentti Väänäsen (Turun Sos.-dem. Ursin-Seura) esitys 2. Suomen suhde Euroopan talousyhteisöön (EEC) ja ympäristön suojelu 17 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 3. SDP:n kanta EEC:hen ja idänkauppaan 18 Opiskelijoiden Sos.-dem. Yhdistys ry:n, Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY ry:n ja Oulun Opiskelijain Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys 4. Suomen ulkomaankauppapolitiikka 19 Turun Akateeminen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys 5. Suhteet rotusyrjintää harjoittaviin maihin 22 Turun Akateeminen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys 6. Suhtautuminen Saksan Demokraattiseen Tasavaltaan 24 Opiskelijain Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n, Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY ry:n, Oulun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n ja Turun Akateeminen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys 7. SDP:n rauhanpoliittiseksi ohjelmaksi 25 Alppilan Sosialistiseura ry:n esitys 8. Puolustuslaitoksen tehtävien uudelleenmäärittely 28 Espoon Sosialistiseura ry:n esitys 9. Asevelvollisuusarmeijan muuttaminen palkka-armeijaksi 29 Karjaan Sos.-dem. Nuoret ry:n esitys 10. Asevelvollisuusajan lyhentäminen 29 Espoon Sosialistiseura ry:n esitys 11. Siirtotyöläisten aseman parantaminen 30 Kangasalan kk:n Ty:n esitys II Laki- ja hallintoasiain valiokunta 12. Sosialidemokraattisen puolueen oikeusturvapoliittinen ohjelma. 31 Puoluetoimikunnan esitys 13. Perustuslakiuudistusta koskeva kannanotto 50 Puoluetoimikunnan esitys (liitteenä) 14. Puoluevaalimenetteiyyn siirtyminen ja puolueiden välisten vaaliliittojen kieltäminen yleisissä vaaleissa 50 Suomen Ruotsalaisen Työväenliiton esitys 15. Vaalijärjestelmän muuttaminen 53 Kruununhaan Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys
4 16. Tasa-arvoon ja julkisuuteen puolueiden ja yksityisten ehdokkaiden vaalirahoituksessa 54 Espoon Sosialidemokraattinen Keskusteluseura ry:n esitys 17. Henkilökohtainen vaalimainonta valtiollisissa vaaleissa kiellettävä 56 Karjaan Sos.-dem. Nuoret ry:n esitys 18. Vaalimainontaa koskeva lainsäädäntö 56 Turun Sos.-dem. Ursin-Seura ry:n esitys 19. Kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen turvaaminen puoluetoiminnassa 58 Espoon Sosialidemokraattinen Keskusteluseura ry:n esitys 20. Presidentin vaalitavan muuttaminen 60 Seinäjoen Työväenyhdistys ry:n esitys Piiritoimikunnan lausunto 21. Presidentin vaali kansanäänestyksellä 60 Ylä-Kolarin Sosialistit ry:n johtokunnan esitys 22. Vallan keskittyminen 61 Espoon Sosialidemokraattinen Keskusteluseura ry:n esitys 23. Tasa-arvon toteuttaminen lainsäädännöllä 63 Espoon Sosialidemokraattinen Keskusteluseura ry:n esitys 24. Valtionhallinnon kansanvaltaistaminen 64 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 25. Valtiojohtoisten yritysten ja vastaavien laitosten toiminta 66 Nurmijärven seudun sos.-dem. puolueyhdistysten Kunnallisjärjestö ry:n esitys 26. Valtionyhtiöiden johdon asettaminen virkamiesasemaan 67 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 27. Valtion edustajat raha- ja luottolaitosten johtokuntiin 68 Kontulan Sosialidemokraatit ry:n esitys 28. Työntekijäin edustus valtiojohtoisten yritysten ja vastaavien laitosten hallintoelimissä 69 Nurmijärven seudun sos.-dem. puolueyhdistysten Kunnallisjärjestö ry: n esitys 29. Yritysdemokratian toteuttaminen valtion omistamissa ja valtiojohtoisissa yrityksissä 70 Karjaan Sos.-dem. Nuoret ry:n esitys 30. Valtion omistamien ja valtiojohtoisten yhtiöiden eroaminen Suomen Työnantajain Keskusliitosta (STK) 70 Karjaan Sos.-dem. Nuoret ry:n esitys 31. Valtiojohtoisten yritysten erottava STK:sta 71 Nurmijärven seudun sos.-dem. puolueyhdistysten Kunnallisjärjestö ry:n esitys III Yhdyskuntasuunnittelu- ja luonnonhoitovaliokunta 32. Sosialidemokraattisen aluepolitiikan päämäärät 73 Puoluetoimikunnan esitys 33. Matkailupolitiikan suuntaviivat 80 Puoluetoimikunnan esitys (Puolueneuvostolle) 34. SDP:n yhdyskuntasuunnittelun ohjelma 80 Puoluetoimikunnan esitys (Puolueneuvostolle)
5 35. Aluepoliittisen tutkimuslaitoksen perustaminen 81 Tuomo Saarisen (Porin Kutomatyöväen Sos.-dem. Yhdistys), Matti Ahteen (Oulun Työväenyhdistys) ja Pentti Väänäsen (Turun Sos.-dem. Ursin-Seura) esitys 36. Huomiota kehitysaluepolitiikkaan ja kehitysaluepoliittisen neuvottelukunnan valintaan 82 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri ry:n piiritoimikunnan esitys 37. Suunnittelutoimikunta ja sen alueellinen järjestely 82 Oulun Viran- ja Toimenhaltijain Sos.-dem. Kilta ry:n esitys 38. Kehitysalueiden ongelmien poistaminen 84 Lestijärven Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n esitys 39. VR:n liikennepolitiikka 85 Porin Sos.-dem. Rautatieläiset ry:n esitys 40. Ympäristönsuojelun kustannusten rahoitus 86 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 41. Asuntotuotantotavoitteiden toteuttaminen 88 Porin Sos.-dem. Rautatieläiset ry:n esitys 42. Vanhojen asuntojen kunnostamisen tukeminen 89 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 43. Omakotitalon rakentamista varten myönnettävän lainaajan muuttaminen 91 Summan Työväenyhdistys ry:n esitys 44. Nuorten työläisten tasa-arvon toteuttaminen 91 Ulf Sundqvistin (Södra Sibbo Soc.-dem. Förening), Matti Ahteen (Oulun Työväenyhdistys), Tuomo Saarisen (Porin Kutomatyöväen Sos.-dem. Yhdistys), Erkki Liikasen (Mikkelin Viran- ja Toimenhaltijain Sos.-dem. Yhdistys), Folke Sundmanin (Helsingfors Soc.-dem. Ungdomsklubb) ja Pentti Väänäsen (Turun Sos.-dem. Ursin-Seura) esitys IV Talouspoliittinen valiokunta 45. Rahoitus- ja tulopoliittinen ohjelma 93 Puoluetoimikunnan esitys 46. Vakuutusalan kehittämisohjelma 107 Puoluetoimikunnan esitys 47. SDP:n työvoimapoliittinen ohjelma 109 Puoluetoimikunnan esitys 48. SDP:n kuluttajapoliittinen ohjelma 117 Puoluetoimikunnan esitys 49. Kannanotto pienen ja keskisuuren yrittäjätoiminnan toimintaedellytysten parantamiseksi 125 Puoluetoimikunnan esitys (Puolueneuvostolle) 50. Talouspolitiikka 125 Suomen Ruotsalaisen Työväenliiton esitys 51. Maatalouspoliittinen tavoiteohjelma 135 Espoon Sosialistiseura ry:n esitys 52. Pääomien ohjauksessa käytännön toimenpiteisiin 136 Mäntän Työväenyhdistys ry:n esitys
6 53. Tulo- ynnä muiden erojen tasoittaminen 138 Utin seudun Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 54. Ansioerojen kaventaminen 141 Lappeenrannan Työväenyhdistys ry:n esitys 55. SDP:n työehtosopimuspoliittinen periaate 142 Opiskelijain Sos.-dem. Yhdistys ry:n, Oulun Opiskelijain Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n ja Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY ry:n esitys 56. Kaikki tulot julkisiksi 143 Kontulan Sosialidemokraatit ry:n esitys 57. Rakennusliikkeiden konkurssit ja niistä johtuvat toimenpiteet 144 Riihimäen Työväenyhdistys ry:n esitys 58. Siivoustyöntekijäin työehtojen parantaminen 146 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 59. Liikepankkien ja vakuutuslaitosten yhteiskunnallistaminen 147 Karjaan Sos.-dem. Nuoret ry:n esitys V Sosiaalipoliittinen valiokunta 60. Sosiaalihuollon suuntaviivat 149 Puoluetoimikunnan esitys 61. Työsuhdepoliittinen ohjelma 158 Puoluetoimikunnan esitys 62. Perhepolitiikan suuntaviivat 169 Puoluetoimikunnan esitys (Puolueneuvostolle) 63. Lastenhuollon tavoiteohjelman laatiminen 170 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 64. Äitiys- ja lastensuojelutyön tehostaminen 171 Seinäjoen Rautatieläisten Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 65. Lasten ja nuorten henkilöiden hammashoito 172 Tampereen Sosialidemokraattinen Klubi ry:n esitys 66. Minimitoimeentuloturva 173 Mutalan Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 67. Huoltoapulain 29 :n muuttaminen 174 Kontulan Sosialidemokraatit ry:n esitys VI Eläkepoliittinen valiokunta 68. Eläkepoliittinen ohjelma 177 Puoluetoimikunnan esitys 69. Eläketuloerojen tasoittaminen 193 Rahkolan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys 70. Vähimmäiseläke ja eläkkeille katto 194 Seinäjoen Työväenyhdistys ry:n esitys Piiritoimikunnan lausunto 71. Eläkeiän tarkistaminen nykyistä alhaisemmaksi 195 Seinäjoen Työväenyhdistys ry:n esitys Piiritoimikunnan lausunto
7 72. Eläketulon minimi ja rintamamieseläkelaki 195 Haukiputaan Sosialidemokraatit ry:n esitys 73. Muusikkojen eläkekysymys 196 Porin Sos.-dem. Rautatieläiset ry:n esitys 74. TEL-vakuutusmaksujen haittavaikutus 197 Messukylän Työväenyhdistys ry:n esitys 75. Alaikäisille orvoille suoritettujen eläkkeiden verotus 197 Haukiputaan Sosialidemokraatit ry:n esitys 76. Ansiotyössä käyvien äitien aseman parantaminen 198 Turun Ammattiyhdistysväen Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 77. Aloite eläkepoliittiseen ohjelmaan 199 Crichton-Vulcanin Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 78. Työsuhde-eläkkeiden määräytymisperusteiden yhdenmukaistaminen 200 Kangasalan kk:n Ty:n esitys VII Kulttuuri- ja koulupoliittinen valiokunta 79. Valtion ja kirkon suhteet 201 Puoluetoimikunnan esitys 80. Viestintäpoliittinen ohjelma 204 Puoluetoimikunnan esitys 81. Koulutuspoliittinen ohjelma 219 Puoluetoimikunnan esitys 82. Tiedepolitiikan suuntaviivat 257 Puoluetoimikunnan esitys 83. Taidepolitiikan suuntaviivat 266 Puoluetoimikunnan esitys 84. Vapaa-aikapolitiikan suuntaviivat 283 Puoluetoimikunnan esitys 85. Työväentalomuseo 293 Riihimäen Työväenyhdistys ry:n esitys 86. Kirkkopoliittinen ohjelma 295 Sakari Knuuttilan ja Pekka Lampisen esitys 87. Muutos SDP:n kulttuuripoliittisen ohjelman uskonnonopetusta koskevaan kohtaan 298 Sakari Knuuttilan ja Pekka Lampisen esitys 88. Ehdotus tutkimuksen suorittamisesta työajan lyhentämisen erilaisista mahdollisuuksista 299 Maunulan Sosialidemokraatit ry:n esitys 89. Korkeakouluopiskelumahdollisuuksien täydellinen avaaminen ylioppilastutkintoa suorittamattomille 301 Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY ry:n esitys 90. Korkeakouluihinpääsymahdollisuuksien laajentaminen 302 Opiskelijain Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 91. Ammattikoulujen asema ja korkeakoulut 302 Oulun Viran- ja Toimenhaltijain sos.-dem. Kilta ry:n esitys 92. Koulutuksen suunnittelu 303 Porin Sos.-dem. Toveriseura ry:n esitys
8 93. Taiteilijoiden stipendien ja apurahojen jakoperusteet 303 Kontulan Sosialidemokraatit ry:n esitys 94. Opiskelijoiden aseman saattaminen oikeudenmukaisemmaksi 304 Turun Valtionvirkailijoiden Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 95. Radio ja televisio yleisen mielipiteen muokkaajina 305 Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n esitys 96. Mainostoiminta 307 Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n esitys VIII Verotus- ja kunnallispoliittinen valiokunta 97. Sosialidemokraattisen puolueen kunnallispoliittinen ohjelma 309 Puoluetoimikunnan esitys 98. Veropolitiikan suuntaviivat 323 Puoluetoimikunnan esitys 99. Kunnallispoliittisen ohjelman täydentäminen 332 Kangasalan kk:n Työväenyhdistys ry:n esitys 100. Ehdotus Sosialidemokraattisen Puolueen kunnallispoliittiseksi ohjelmaksi 334 Mankkaan Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 101. Kuntien etuosto-oikeus rakennusmaahan 335 Seinäjoen Työväenyhdistys ry:n esitys Piiritoimikunnan lausunto 102. Maan ansiottoman arvonnousun verolle saattaminen 336 Seinäjoen Työväenyhdistys ry:n esitys Piiritoimikunnan lausunto 103. Jako- ja manttaalikuntien lopettaminen 336 Haukiputaan Sosialidemokraatit ry:n esitys 104. Kunnallisen liikenteen tekeminen maksuttomaksi 337 Turun Akateeminen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys 105. Aatteellisia yhdistyksiä koskeva verotus 338 Riihimäen Työväenyhdistys ry:n esitys 106. Fyysiseen henkilöön kohdistuvan verotuksen oikaiseminen 339 Seinäjoen Työväenyhdistys ry:n esitys Piiritoimikunnan lausunto 107. Verotuslain 60 :n korjaaminen 340 Haukiputaan Sosialidemokraatit ry:n esitys 108. Verolain 61 :n korjaaminen 341 Haukiputaan Sosialidemokraatit ry:n esitys 109. Asuntoedun verotuksen poistaminen 343 Seinäjoen Työväenyhdistys ry:n esitys Piiritoimikunnan lausunto IX Järjestöasiain valiokunta 110. Järjestötoiminnan kehittämistoimikunnan nimeäminen 345 Puoluetoimikunnan esitys 111. Muutos periaateohjelmaan 346 Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n esitys
9 112. Sos.-dem. presidenttiehdokas Satakunnan Sosialidemokraattinen Piiri ry:n piiritoimikunnan esitys 113. SDP:n erillisohjelmien toteuttaminen 350 Vallilan Sos.-dem Työväenyhdistys ry:n esitys 114. Ohjekirjanen SDP:n tavoitteista 352 Palosaaren Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n esitys 115. Puoluekokouspäätösten toteuttamisen valvonta 352 Kontulan Sosialidemokraatit ry:n esitys 116. Puolueen järjestörakenteen uudistus 353 Kontulan Sosialidemokraatit ry:n esitys 117. Tutkimuksen suorittaminen äänestysaktiivisuudesta 353 Herttoniemen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys 118. Kansanedustajien eduskuntatyöstä toimintaselostus myöskin puolueen piirikokouksille 354 Lielahden Sos.-dem. Toveriseura ry:n esitys 119. Sosialidemokraattiset kansanedustajat ja eduskunnan istunnot 355 Palosaaren Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n esitys 120. SDP tukemaan urheilun valtakunnallista eheyttämistä 355 Urheiluväen Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 121. Työväen urheiluliikkeen yhtenäisyyden palauttaminen 357 Haukiputaan Sosialidemokraatit ry:n esitys 122. Työväen urheilutoiminnan yhdistäminen 358 Kontulan Sosialidemokraatit ry:n esitys 123. Urheilutoiminnan yhtenäistäminen 358 Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n esitys Piiritoimikunnan lausunto Piiritoimikunnan päätös 124. TUK lakkautettava 360 Espoon Sosialistiseura ry:n esitys 125. Poisto puolueen liikuntapoliittisesta ohjelmasta 360 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 126. Työväenliikkeen sivistysjärjestöjen yhdistäminen 360 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 127. Uuden osuuskauppapoliittisen ohjelman valmistaminen 362 Tampereen Sos.-dem. Toveriseura ry:n esitys 128. E-osuuskauppaliike ja kansanvalta 365 Valkeakosken Sos.-dem. Kunnallisjärjestö ry:n esitys 129. Virkamiesten ja toimihenkilöiden asioita käsittelevän yhteistyöryhmän perustaminen 367 Oulun Viran- ja Toimenhaltijain Sos.-dem. Kilta ry:n esitys 130. Vasemmiston yhteistyö 368 Tuomo Saarisen (Porin Kutomatyöväen Sos.-dem. Yhdistys), Matti Ahteen (Oulun Työväenyhdistys) ja Pentti Väänäsen (Turun Sos.-dem. Ursin-Seura) esitys 131. Työväenpuolueiden yhteinen toimintaohjelma 370 Alppilan Sosialistiseura ry:n esitys 132. Vasemmistopuolueiden yhteistyö 370 Karjaan Sos.-dem. Nuoret ry:n esitys
10 133. SDP ja Suomen Rauhanpuolustajat 371 Opiskelijoiden Sos.-dem. Yhdistys ry:n, Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY ry:n, Turun Akateeminen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n ja Oulun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys 134. SDP ja Suomen Rauhanpuolustajat 372 Alppilan Sosialistiseura ry:n esitys 135. SDP:n jäsenet pois porvarillisista eliittijärjestöistä 372 Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY ry:n esitys 136. Tasa-arvon vastaisista arvonimistä ja ritariristeistä luovuttava 374 Espoon Sosialidemokraattinen Keskusteluseura ry:n esitys X Sääntövaliokunta 137. Sääntötoimikunta 377 Puoluetoimikunnan esitys 138. Muutokset puolueen sääntöihin 378 Puoluetoimikunnan esitys 139. Muutokset piirijärjestön sääntöihin 382 Puoluetoimikunnan esitys 140. Puolueen sääntöjen 9 :n muuttaminen 384 Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n esitys 141. Jäsenmaksuista vapauttaminen 385 Laukaan kk:n Työväenyhdistys ry:n esitys Piiritoimikunnan lausunto 142. Puolueen sääntöjen 10 :n muuttaminen 386 Tampereen Sosialidemokraattinen Klubi ry:n esitys 143. Puolueen sääntöjen 14 :n 1 momentin muuttaminen 387 Herttoniemen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys 144. Puolueen sääntöjen 14 :n 2 momentin muuttaminen 388 Kontulan Sosialidemokraatit ry:n esitys 145. Puolueen sääntöjen 15 :n 1 momentin muuttaminen 389 Kontulan Sosialidemokraatit ry:n esitys 146. Puolueen sääntöjen 29 :n muuttaminen 390 Kontulan Sosialidemokraatit ry:n esitys 147. Puolueen sääntöjen 39 :n muuttaminen 391 Kuopion Sos.-dem. Keskusteluseura ry:n esitys 148. Puolueen sääntöjen 38, 39 ja 40 :n muuttaminen 391 Harjamäen Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 149. Nuorten Kotkain Keskusliiton asema puoluejärjestönä 392 Terho Lehdon (Iso-Heikkilän alueen Sos.-dem. Yhdistys), Erkki Hännisen (Koivulan Sos.-dem. Yhdistys), Ilpo Rossin (Alppilan Sosialistiseura), Judith Sundmanin (Helsingfors Svenska Arbetarförening), Tenho Hovin (Helsingin Sosialistiseura), Ossi Ronkaisen (Joensuun Työväenyhdistys),
11 Antero Turkan (Oulun Sos.-dem. Työväenyhdistys], Rauni K. Virtasen (Viialan Työväenyhdistys), Maria Virtasen (Tikkurilan Työväenyhdistys), Pertti Paasion (Turun Kerttulin Sos.-dem. Yhdistys), Oiva Rakkolaisen (Vantaan Sos.-dem. Yhdistys), Onni Tuomenojan (Valkeakosken Työväenyhdistys), Veli Heikkilän (Ylöjärven Pohjoinen Työväenyhdistys), Tenho Tuomaisen (Kontulan Sosialidemokraatit) ja Veijo Krögerin (Simonkylän Sos.-dem. Kilta) esitys 150. Nuorten Kotkain Keskusliiton liittäminen puolueorganisaatioon 393 Palosaaren Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n esitys 151. Lisäys puolueorganisaatioon 393 Varkauden Työväenyhdistyksen esitys 152. Puolueäänestyksen tulos sitovaksi ehdokasasettelussa 394 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 153. Listoilleasettelu ja henkiiömainonta valtiollisissa vaaleissa 396 Perniön Nurkkilan Työväenyhdistys Runko ry:n esitys 154. Piirin ja kunnallisjärjestön sekä puolueosaston sääntöjen osittainen muuttaminen 397 Kymen läänin Sosialidemokraattinen Piiri ry:n esitys 155. Piirisihteerin valintatapa 398 Alppilan Sosialistiseura ry:n esitys 156. Puolueosaston sääntöjen muuttaminen 399 Valtion Viran- ja Toimenhaltijain Helsingin Sos.-dem. Yhdistys ry: n esitys 157. Sääntöjenmuutosesitys 399 Mankkaan Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 158. Puolueosaston sääntöjen 13 ja 14 :n muuttaminen 400 Hyvinkään Sos.-dem. Kerho ry:n esitys 159. Puolueosaston sääntöjen 13 ja 14 :n muuttaminen 401 Salpausselän Sos.-dem. Yhdistys ry:n, Mukkulan Sos.-dem. Yhdistys ry:n, Rautatieläisten Sos.-dem. Yhdistys ry:n ja Lahden Ammatillinen Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 160. Tarkistus kunnallispoliittiseen ohjesääntöön 402 Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry:n esitys 161. Demokratian toteutuminen kunnallisjärjestöissä 403 Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY ry: n esitys 162. Kunnallispoliittisen ohjesäännön tarkistaminen 403 SNK-Orimattila ry:n esitys 163. Puoluekuria koskevat sääntöjen määräykset 404 Espoon Sosialidemokraattinen Keskusteluseura ry:n esitys 164. Lisäysehdotus SDP:n sääntöjen 21 :ään 406 Nummenmäen Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys 165. Sääntömuutosehdotuksia 407 Turun Teknillisten laitosten työntekijäin Sos.-dem. Yhdistys ry:n esitys
12 XI Talousasiain valiokunta 166. Puolueen jäsenmaksut 409 Puoluetoimikunnan esitys 167. Ylimääräiset puoluekokousverot 410 Karhulan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n esitys Piiritoimikunnan lausunto 167. Puolueen osuus jäsenmaksuista 412 Vasa Svenska Socialdemokrater rf:n esitys 169. Toimitsijan palkkaaminen Kristillisten Sosialidemokraattien Liitolle 412 Helsingin Kristillisten Sosialidemokraattien Yhdistys ry:n esitys 170. Nuorisotoiminnan tukeminen 413 Varkauden Työväenyhdistys ry:n esitys 171. Työväentalokiinteistöjen käytön tehostaminen 414 Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n esitys 172. Työväentalojen kokoustilojen kunnostaminen 415 Lappeenrannan Työväenyhdistys ry:n esitys 173. Lehtiyhtiöiden rakenteen muuttaminen 416 Porin Sos.-dem. Toveriseura ry:n esitys 174. T-lehdistön kokonaisuudistus 417 Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys 175. Työväenlehdistön tukeminen 419 Varkauden Työväenyhdistys ry:n esitys 176. T-lehti ja sos.-dem. luottamustoimenhaltija 420 Uudenmaan Sos.-dem. Piiritoimikunnan esitys 177. Puoluelehden ilmaisjakelu vapaajäsenille 421 Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry:n esitys 178. Työväen rahalaitostoiminnan keskittäminen 421 Kontulan Sosialidemokraatit ry:n esitys
13
14 Tässä kirjassa olevat ohjelmat, suuntaviivat ja kannanotot ovat puoluetoimikunnan esityksiä puoluekokoukselle. Ne on valmistettu puoluetoimikunnan asettamissa työryhmissä ja useimpia on käsitelty laajasti jo valmisteluvaiheessa puolueen perusjärjestöissä. Esitykset perustuvat laajaan ja huolelliseen tutkimusja valmistelutyöhön. Esityksissä on mukana myös sosialidemokratian ideologian mukaisia periaatteellisia käsityksiä, mutta erillisohjelmat eivät silti ole periaateohjelmaan rinnastettavissa, vaan lähinnä selvityksiä ja kehittämisen suuntaviivoja yhteiskunnan eri aloja varten. Yhdessä Turun puoluekokouksessa hyväksytyn vastaavan aineiston kanssa nämä esitykset muodostavat kokonaiskäsityksen tämän päivän yhteiskunnasta ja sen kehittämistarpeesta. Esitykset antavat tietoja, asettavat tavoitteita ja esittävät ratkaisuvaihtoehtoja ja voivat siten olla apuvälineinä puolueen käytännön politiikassa. Ajallisesti ja yksityiskohtiensa osalta esitykset eivät voi olla täysin sitovia, vaan enemmän on kiinnitettävä huomiota niiden luonteeseen yleisinä toimintaohjeina. Näitä ohjelmia tulee voida kyllin usein tarkistaa kehityksen mukanaan tuomien muutosten vaatimalla tavalla. Esitykset on tarkoitettu noudatettavaksi sitä mukaa, kuin se käytännössä osoittautuu mahdolliseksi pyrittäessä tavoitetietoiseen ja yhtenäiseen sosialidemokraattiseen politiikkaan. Tässä kirjassa ovat mukana myös perusjärjestöjen ja yksityisten jäsenten esitykset puoluekokoukselle. Puoluetoimikunta on osaltaan käsitellyt näitä esityksiä ja antanut niistä oman lausuntonsa. Useat näistä esityksistä käsittelevät samoja asioita kuin puoluetoimikunnan esitykset, joten niitä voidaan käsitellä samassa yhteydessä. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Puoluetoimikunta 14
15 I KANSAINVÄLISTEN ASIAIN VALIOKUNTA 1 TALOUDELLINEN YHDENTYMINEN Tuomo Saarisen (Porin Kutomatyöväen Sos.-dem. Yhdistys, Matti Ahteen (Oulun Työväenyhdistys) ja Pentti Väänäsen (Turun Sos.-dem. Ursin-Seura) esitys Kapitalismin laajentumistarpeista syntynyt taloudellinen yhdentymiskehitys Euroopassa on nyt edennyt vaiheeseen, jossa Suomikin jälleen joutuu tekemään aktiivisen ratkaisun EFTA:ssa luodun vapaakauppa-alueen hajotessa. EEC:n kanssa solmittavan vapaakauppasopimuksen kannattajat ovat yksipuolisesti esittäneet, ettei Suomella ole muita vaihtoehtoja kuin suuntautuminen EEC:hen. Pidämme tätä virheellisenä lähtökohtana, ja mielestämme olisi päinvastoin korostettava, että kysymys on valintatilanteesta. Kokemukset EFTA-kaudelta nykyisine, kiistatta ulkomaankauppaamme liittyvine taloudellisine ongelmineen antavat aiheen arvostella sitä politiikkaa, joka johtaisi maamme nykyistä syvem- 15
16 pään riippuvuuteen länsieurooppalaisesta yhdentymisjärjestelmästä. Ulkomaankauppa ja integraatioratkaisut vaikuttavat välittömästi luokkataisteluun Suomessa. Pääomapiirit, erityisesti vientipääoma, ovat voineet integraatiokehityksessä vahvistaa asemaansa työväenluokan kustannuksella. Viennin kilpailuedellytysten turvaamiseen vedoten on porvaristo voinut toteuttaa sellaista talouspolitiikkaa, joka johtaa pääomatulojen osuuden kasvuun koko kansantulossa palkkatyöläisten lukumäärän lisääntymisestä huolimatta. Elinkustannusten välittömään nousuun johtava arvonlisäverotus ovat uusimmat vaatimukset pääomaa suosivan talouspolitiikan toteuttamisessa. On selvää, että jo yksin teollisuustuotteiden vapaakauppaa tarkoittava kaupallinen järjestely oleellisesti lisäisi sekä sopimusperäisiä että tosiasiallisia rajoituksia talouspolitiikan keinovalikoimaan työväenluokan vahingoksi. Yksinomaan länsikaupasta johtuva rakenteellinen maksutaseongelma tulisi varmasti pahenemaan eikä länteen avoin talous anna sen hoitamiseen muita mahdollisuuksia kuin työväestön kulutuskykyä rajoittavan talouspolitiikan ja sen vaihtoehtona devalvaation. Suomen elinkeinoelämän rakenteeseen integraatio vaikuttaa myös sikäli haitallisesti, että se suosii länsivientiin suuntautunutta pääomavaltaista puunjalostus- ja raskasta metalliteollisuutta saattaen samalla vaikeuksiin länsituonnin kanssa kilpailevat työvaltaiset teollisuuden alat. Tällä kehityksellä oli jo EFTA-kaudella kielteinen vaikutus työllisyyteen. Myös työvoiman maastamuutto on oleellisesti seurausta integraatioasemastamme. Suomen kaltainen Länsi-Euroopan kasvukeskuksiin nähden syrjäinen ja puoliteollistunut maa on integraatiokehityksen jatkuessa vaarassa menettää omaehtoiset kasvumahdollisuutensa ja joutua kehitysalueille tyypilliseen satelliittiasemaan suhteessa kapitalismin keskuksiin. Näin myös aluepolitiikan toteuttamismahdollisuudet kotimaassa jäisivät nykyistäkin vähäisemmiksi. Yhdentymiseen liittyvät avoimet pääomamarkkinat edesauttaisivat raakaainelähteittemme ja tuotannollisen toimintamme mahdollisuuksia joutua ulkomaiseen omistukseen samalla kun nekin osaltaan pakottaisivat pääomamyönteiseen talouspolitiikkaan pääomakadon estämiseksi. Emme hyväksy vapaakauppasopimusta EEC:n kanssa, vaan katsomme, että työväenliike voi parhaiten toimia työväenluokan aseman parantamiseksi olosuhteissa, joissa nykyistä paremmin voidaan läntisen integraation haittavaikutuksia eliminoida. EEC-vapaakaupan torjuminen edellyttää luonnollisesti erilaisten vaihtoehtoisten toimenpiteitten suorittamista. Ensiksi on kuitenkin syytä huomauttaa, ettei EEC-vapaakaupan torjuminen merkitse länsikaupan katkaisemista tai sen suoranaista vähenemistä. Joka tapauksessa on edellytettävä ulkomaankaupan voimakasta kehittämistä muiden maiden, erityisesti pohjoismaiden ja Itä-Euroopan maiden kanssa sekä yhteistoimintaa Itä-Euroopan maiden talou- 16
17 deiiisen yhteistyöjärjestön SEV:in kanssa. Sosialististen maiden kanssa käytävään kauppaan ja yhteistyöhön ei sisälly lainkaan niitä haittoja, joita on läntisessä integraatiossa, vaan SEV-maiden kaupan edullisuus käy ilmi sen luonteesta mm. suhdannevapaana, maksutasetta rasittamattomana ja rakenteellisesti tasapainoisena kauppana. SEV-maiden kanssa tulisi erillisten kahdenvälisten järjestelyjen ohella pyrkiä sopimukseen ainakin seuraavista yhteistyömuodoista: a) Suomen liittymisestä jäseneksi SEV-maiden pankkeihin ja SEV:n eräisiin erityiskomiteoihin b) myös muiden SEV-maiden kuin Neuvostoliiton tullidiskriminaation lopetamisesta. Sisäpoliittisina toimenpiteinä on edellytettävä mm. ulkomaankaupan yhteiskunnallistamista ja teollisuuden ohjaamista yksityiskohtaiseen kaupalliseen ja teknologiseen yhteistyöhön SEVmaiden yritysten kanssa. Edelliseen viitaten ehdotamme, että puoluekokous vastustaa maamme sitomista EEC: hen suunnitteilla olevan vapaakauppasopimuksen kaltaisilla toimenpiteillä, että puolue toimii aktiivisesti ulkomaankaupan lisäämiseksi SEV:n maiden kanssa, että puolue toimii aktiivisesti solidaarisen ulkomaankauppapolitiikan puolesta kehitysmaiden suhteen, ja että pohjoismaista taloudellista yhteistyötä kehitetään etenkin, mikäli pohjoismaat jäävät EEC:n ulkopuolelle. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta viittaa esitykseensä puoluekokouksen ulkopoliittiseksi kannanotoksi. 2 SUOMEN SUHDE EUROOPAN TALOUSYHTEISÖÖN (EEC) JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Suur-Helsingin Sosialistiseura ry:n esitys Taloudelliseen yhdentymiseen liittyy erityisesti Euroopan talousyhteisön eli EEC:n taholla voimakas pyrkimys päästä keskitetysti hallitsemaan sekä varsinaisten jäsenmaiden että talousyhteisöön tavalla tai toisella vapaakauppajärjestelyin sidottujen maiden luonnonvaroja ja niiden käyttöä. Liittyminen Euroopan talousyhteisöön tai vapaakauppasopimuksen tekeminen sen kanssa merkitsee pienelle maalle sitä, että luonnonvarojen käyttöä koskeva päätöksenteko yhä enemmän siirtyy Euroopan talousyhteisön päättäville elimille. Esimerkiksi Suomen osalta olisi seurauksena, että metsävarojemme käytöstä, hoidosta ja suojelusta päättämi- 2 17
18 nen ei enää olisi omissa käsissämme, mikä saattaisi johtaa Suomen muuttumiseen puuraaka-aineen tuottajaksi. Vapaakauppasopimus avaisi ylikansallisille suuryhtiöille entistä suuremmat mahdollisuudet tunkeutua Suomen elinkeinoelämään ja määrätä mm. teollisuuden ympäristönsuojelutoimenpiteiden suunnasta. Vapaakauppasopimus estäisi tehokkaasti kaikki toimenpiteet, joilla yritettäisiin puuttua talousyhteisömaista peräisin olevien, ympäristölle haitallisten tarvikkeiden maahantuontiin ja kauppaan. Mikä tahansa sopimusjärjestely Euroopan talousyhteisön kanssa aiheuttaisi painetta Suomen lainsäädännön muuttamiseen talousyhteisöinään jäsenmaiden lainsäädännön kaltaiseksi. Norjan liittyminen Euroopan talousyhteisöön johtaisi siihen, että yksi niistä Pohjoismaista (Norja, Ruotsi, Suomi), joissa on voimassa ns. jokamiehen oikeus, tulisi täysin avoimeksi Euroopan talousyhteisöön kuuluvien Keski-Euroopan maiden kansalaisille. Koska liikkuminen maasta toiseen on Pohjoismaissa käytännöllisesti katsoen esteetöntä muidenkin maiden kuin pohjoismaiden kansalaisille, tulisivat Euroopan talousyhteisön jäsenmaiden kansalaiset Norjan liittyessä talousyhteisöön osallisiksi Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa voimassaolevasta jokamiehen oikeudesta luonnossa liikkumiseen, oleskeluun ja tilapäiseen leiriytymiseen. Tämä saattaisi jopa tehdä jokamiehen oikeuden vaaranalaiseksi. Suur-Helsingin Sosialistiseura esittää, että puoluekokous päättäisi velvoittaa puoluetoimikunnan sekä puolueen eduskuntaryhmän ja hallitusryhmän ottamaan edellämainitut näkökohdat huomioon käsiteltäessä Suomen suhdetta Euroopan talousyhteisöön ja sen jäseninä oleviin Pohjoismaihin. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta viittaa esitykseensä puoluekokouksen ulkopoliittiseksi kannanotoksi. 3 SDP:N KANTA EEC:HEN JA IDÄNKAUPPAAN Opiskelijoiden Sos.-dem. Yhdistys ry:n, Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY ry:n ja Oulun Opiskelijain Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys Kapitalistinen integraatio on voimistunut viime aikoina Länsi-Euroopassa. Samalla kun kapitalistinen integraatio aiheuttaa rakenteellista eriarvoisuutta kapitalististen maiden välillä ja sisällä se muodostaa kasvavia esteitä näiden epäkohtien poistamiselle. Pääomat kasautuvat johtaviin teollisuusmaihin ja niissä harvojen yritysten käsiin. Monopolisoitumistendenssien vaikutuksesta ns. monikansallisten yritysten koko on kasvanut huomattavasti mikä on merkinnyt työväenluokalle poliittisten vaikutusmahdollisuuksien pienenemistä sekä taloudellista turvattomuutta. 18
19 Tullisuojan poistaminen Suomen kaltaisen puoliksi teollistuneen maan teollisuudelta aiheuttaisi maallemme vakavia sopeutumisvaikeuksia niin teollisuuden rakenteen kuin kauppataseen tasapainonkin suhteen. Sen vastapainoksi, että Suomi voisi viedä tullitta suhteellisen harvoja, etupäässä paperiteollisuuden tuotteitaan EEC-maihin, nämä maat pystyisivät tuomaan Suomeen satoja tuotteita, jotka olisivat halpoja suuren yrityskoon ja laajojen sarjojen ansiosta. Tämä puolestaan asettaisi varsinkin työvoimavaltaisen kotimarkkinateollisuuden ylivoimaisen kilpailutilanteen eteen, josta seurauksena olisi yrityskuolemia ja työttömyyttä. Tästä selvänä esimerkkinä on EFTA-kauden suuret työttömyysluvut, joiden todellista suuruutta on pienentänyt työvoiman joukkomuutto Ruotsiin. Yhdentyminen läntisen talousyhteisön kanssa muodostaisi myös suuren uhan puolueettomuuspolitiikallemme. Taloudelliset sopimukset tuovat mukanaan aina myös poliittista sitoutumista varsinkin jos sopimuskumppanina on useiden NATO-maiden muodostama talousliitto. Lisäksi EEC:n kanssa solmittu vapaakauppasopimus merkitsisi sosialististen maiden kanssa käydyn kaupan suhteellisen vähenemisen jatkumista, joka sai alkunsa jo EFTA-tullien aikana. Kauppa sosialististen maiden kanssa on sen sijaan edullista maamme kauppataseen tasapainottamiselle sekä talouselämän suhdanneherkkyyden vähentämiselle. Ehdotamme, että työväenluokan etujen vuoksi SDP ottaisi kielteisen kannan EEC:n kanssa mahdollisesti sovittavaan vapaakauppasopimukseen ja pyrkisi kaikin käytettävissä olevin keinoin estämään tämän suunnitteilla olevan, Suomelle vahingollisen sopimuksen solmimisen. Sen sijaan SDP:n tulisi voimakkaasti ajaa Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden kanssa käytävän kaupan kehittämistä. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta viittaa esitykseensä puoluekokouksen ulkopoliittiseksi kannanotoksi. 4 SUOMEN ULKOMAANKAUPPAPOLITIIKKA Idänkauppa Turun Akateeminen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys Suomen kauppa SEV-maiden kanssa on viimeisen kymmenen vuoden aikana osoittanut lievää suhteellisen osuuden laskua, vaikka kaupan volyymi onkin koko ajan noussut. Tämä suhteellisen osuu- 19
20 den lasku on koitunut kokonaan EEC- ja EFTA-maiden hyväksi. Näihin taloudellisiin liittoutumiin kuulumattomien maiden kanssa käytävä kauppa on melko vähäistä ja pysynyt suhteelliselta osuudelta ennallaan. Idänkaupan olennainen piirre on sen bilaterisuus. Tästä johtuen kauppa ei aiheuta maksutasevaikeuksia, ja sen takia myös maksutaseen hoitamisesta johtuvat poliittiset toimet, jotka raskaimmin koskettavat työväenluokkaa, eivät aiheudu idänkaupasta. Idänkauppaa käydään monivuotisen suunnitelman puitteissa, mikä takaa Suomen teollisuudelle tietyn perustuotannon jatkuvuuden ja siten myös osalle työväestöä työn jatkumisen. Pitkällä tähtäimellä tapahtuvan kaupan osuuden kasvattaminen parantaisi siis työväestön aseman turvallisuutta. SEV-maiden talouden suunnitelmallisuudesta johtuen suhdanteet eivät vaikuta haitallisesti yhteiskunnalliseen kehitykseen. Koska Suomen bruttokansantuotteesta noin kolmannes muodostuu ulkomaankaupasta, jonka suurin osa suuntautuu EEC- ja EFTA-maihin, on selvää, että näin myös kauppakumppanien suhdannevaihtelut heijastuvat Suomeen. Pitkällä tähtäimellä suunnitellun kaupan osuuden kasvattaminen vähentäisi taloutemme suhdanneherkkyyttä. Vientimarkkinoiden laajentamismahdollisuudet SEV-maihin ovat resurssimme huomioon ottaen lähes rajattomat. Jos vientimme suuntautumista näihin maihin lisättäisiin, toisi tämä bilateraalisuudesta ja suunnitelmallisuudesta johtuen kasvavaa turvallisuutta ja tasaista kehitystä talouselämäämme, mikä olisi ennen kaikkea työväenluokan etujen mukaista, koska taloudellisista heilahteluista kärsii ennen kaikkea se yhteiskuntaluokka, jonka asema on marginaalisin. Tuontimahdollisuuksia voitaisiin myös huomattavasti laajentaa SEV-maista, ennen kaikkea investointitavaroiden ja elintarvikkeiden kohdalla. Erityisesti investointitavaroiden tuonti SEV-maista olisi edullista, koska niiden tuonti nykyisessä laajuudessa EECja EFTA-maista, etenkin Länsi-Saksasta, rasittaa huomattavasti maksutasettamme. Toisaalta investointitavaroiden tuonti on välttämätöntä teollisuuden laajentamiseksi. Länsikauppa Länsikaupassa Suomea sitovat varsin voimakkaasti GATTn ja EFTAn säännökset, jotka perustuvat vapaan kilpailun ja kaupan ihanteelle. Näiden nojalla on länsikauppamme multilateraalista, joka puolestaan suunnitelmallisuuden puutteesta johtuen aiheuttaa maksutasevaikeuksia. GATTn ja EFTAn säädökset rajoittavat myös huomattavasti itsenäisen tullipolitiikan harjoittamista, jota maamme suurelta osalta heikosti kehittynyt teollisuus tarvitsisi. Suomi on liiaksi sitoutunut muutamiin voimakkaisiin kauppamaihin, jotka puolestaan tarvitsevat hyvin vähäisessä määrin 20
21 suomalaista kauppaa. Tästä seuraa, että Suomen teollisuus on suhteellisen turvattomassa asemassa, jos sen vientimahdollisuudet yhteen suuntaan äkkiä katkaistaisiin. Tuotannon laantumisen aiheuttamat haitat saisi työväenluokka ensimmäisenä kokea. Vapaasta kaupankäynnistä saatava hyöty rationaalisimmin harjoitetun tuotannon muodossa on selviö, mutta tärkeämpää onkin tietää, kenelle näin saatava hyöty koituu! Suomen EFTA-kauden aikaiset kokemukset osoittavat selvästi, että valtiovallalla ei ole riittäviä talouspoliittisia aseita jakaa saatavaa hyötyä tasaisesti. Aina ei ole edes ollut poliittista tahtoa, mikä näkyy esimerkiksi maatalouspolitiikan kehnossa hoidossa. Asetettavat tavoitteet Suomen työväenluokan kannalta on edullista suunnata kauppaa entistä enemmän SEV-maihin vieden sinne sellaisia tavaroita, joiden menekki länsimaiden suhdanneherkillä markkinoilla on epäsäännöllistä, ja tuoden sellaisia tavaroita, joiden kohdalla länsituonti johtaa pahimpiin maksutaseongelmiin ja jotka ovat niin korkealaatuisia, että pystyvät hyvin kilpailemaan länsituonnin kanssa. Tällaisia ovat ennen kaikkea investointitavarat ja elintarvikkeet. Maksutaseongelmien ratkaiseminen tapahtuu parhaiten lisäämällä voimakkaasti bilateraalisen kaupan osuutta kokonaiskauppavaihdossamme. Yleensä tämä edellyttää myös nykyistä laajempaa taloudellista suunnittelua! Länsimaihin, laajenevaan EEC:hen ja hajoavaan EFTAan suuntautuvan kaupan kokonaistaloudellinen hyöty on tarkasti laskettava, ja löydettävä ne edellytykset, joiden vallitessa mahdollinen hyöty voidaan jakaa tasaisesti sekä alueellisesti että yhteiskuntaluokittain. Tämä edellyttää valtiovallan talouspoliittisten aseiden määrän ja tehokkuuden lisäämistä niin, että työllisyys-, tulonjako-, kehitysalue- ja maksutasepolitiikka voidaan hoitaa työväenluokan etujen mukaisesti. Tällöin kokonaistaloudellisen suunnittelun on tultava myös tiukasti yksityisiä pääomapiirejä sitovaksi. Ilman tällaisten edellytysten toteuttamista ei SDP voi hyväksyä tullisopimusta EECn kanssa, koska silloin Suomi joutuisi valmistautumattomana vastaanottamaan EEC:n voimakkaan ja kilpailukykyisen tuonnin ja kokonaistaloudellisen hyödyn menemisen pelkästään kapitalisteille. Työväenluokan kannalta on kuitenkin valtion talouspoliittisten aseiden voimistaminen tärkeämpää kuin mikään sopimus EECn kanssa. Jos nämä kaksi tavoitetta ovat ristiriidassa, on SDPn tuettava valtion talouspolitiikan tehostamista ja samalla siis vastustettava minkäänlaisen sopimuksen solmimista EEC:n kanssa. Asetetut edellytykset sulkevat kokonaan pois mahdollisuudet pääoman ja työvoiman liikkumisen täydelliseen vapauttamiseen. Edellä esitetyn perusteella SDP katsoo, 21
22 että tullisopimus tai muut kaupalliset erityisjärjestelyt EECn kanssa voidaan hyväksyä ainoastaan siinä tapauksessa, että valtiovallalle taataan ehdottomat mahdollisuudet harjoittaa tehokasta työväenluokan etujen mukaista talouspolitiikkaa; että pääomien liikkumista Suomeen ja Suomesta on nykyistä tiukemmin valvottava, ja estettävä ulkomaisen pääoman soluttautuminen Suomen talouselämään; ja että idänkaupan osuutta on Suomen kauppavaihdossa voimakkaasti lisättävä, koska sillä on huomattava talouselämäämme tasapainottava ja suunnitelmallisuutta edellyttävä vaikutus, mikä puolestaan turvaa mahdollisuudet työväenluokan elinehtojen parantamiselle. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta viittaa esitykseensä puoluekokouksen ulkopoliittiseksi kannanotoksi. 5 SUHTEET ROTUSYRJINTÄÄ HARJOITTAVIIN MAIHIN Turun Akateeminen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys Rodulliseen eriarvoisuuteen perustuvaa luokkasortopolitiikkaa harjoitetaan yhä eteläisessä Afrikassa: Etelä-Afrikan Tasavallassa, Rhodesiassa sekä Portugalin siirtomaissa Mosambikissa, Angolassa ja Portugalin Guineassa, joista viimeksimainittu sijaitsee erillään Länsi-Afrikassa. Tämä politiikka perustuu 1800-luvun siirtomaa-ajatteluun, ja on täydellisesti ristiriidassa nykyisin yleisesti hyväksytyn periaatteen kanssa, että kansallinen itsemääräämisoikeus tulee kuulua kaikille maailman kansoille. Rotusortopolitiikka on saanut maailman yleisen mielipiteen käytännöllisesti katsoen yksimielisen tuomion. Tämän tuomion seurausta ovat Yhdistyneiden Kansakuntien Turvallisuusneuvoston päätöslauselmat vv ja 1964 Etelä-Afrikan Tasavallan asesaarrosta sekä Ison-Britannian hallituksen v julistama Rhodesian kauppasaarto. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on ollut painostaa ko. maiden hallituksia myönnytyksiin afrikkalaisen väestön oikeuksien lisäämiseksi. Mainitut kansainväliset sanktiot ovat kuitenkin jääneet tehottomiksi, mikä johtuu pääasiallisesti ulkovaltojen välinpitämättömyydestä sekä haluttomuudesta luopua taloudellisista eduista, jotka ainakaan kehittyneille teollisuusvalloille eivät ole millään 22
23 tavoin elintärkeitä. Vaikka kauppasaarto aiheuttikin Rhodesian ulkomaankaupassa vähennyksen, niin että maan ulkomaankauppa vasta tällä hetkellä on saavuttamassa entisen tasonsa, aiheutui siitä esim. maan teollisuustuotannolle vain lyhyt taantuma. Etelä- Afrikan Tasavalta on koko 1960-luvun ajan kiihtyvässä tahdissa lisännyt sotilaallista varustautumistaan niin, että siitä on tullut koko ko. aluetta dominoiva valta. Eteläisessä Afrikassa on 1960-luvulla noussut esiin laajaa kannatusta nauttivia afrikkalaisia poliittisia järjestöjä. On ilmeistä, että ainoastaan nämä kansalliset joukkojärjestöt voivat kumota maittensa rasistisen järjestelmän. Kuitenkin nämä joukkoliikkeet tarvitsevat myös ulkopuolista tukea. Koska rasistista järjestelmää pidetään yllä kansainvälisen kapitaismin ja imperialismin avulla, on läntisessä maailmassa nimenomaan työväenliikkeen tunnettava tämän tuen antaminen velvollisuudekseen. Suomen ulkoasiainhallinnollisissa suhteissa eteläiseen Afrikkaan tulee kyllä ilmi viileähkö suhtautuminen harjoitettuun politiikkaan: Etelä-Afrikan Tasavallan kanssa diplomaattisia suhteita hoidetaan asiainhoitajatasolla (lähetystö) eikä suurlähettilästasolla. Toisaalta on Suomella ko. maassa suhteellisen vahva kaupallinen edustus peräisin ajalta, jolloin tämä lähes yksinään edusti itsenäistä valtiota Afrikassa. Suomi käy myös kauppaa kaikkien sikäläisten hallituksien kanssa. Edellä esitetyn nojalla ehdotamme, että Suomen Sosialidemokraattinen Puolue pyrkisi siihen, että Suomen hallitus joko yksinään toimien tai yhteistoiminnassa muiden hallitusten, erityisesti muiden Pohjoismaiden hallitusten kanssa lopettaa kauppasuhteet Etelä-Afrikan Tasavaltaan, Rhodesiaan ja Portugalin siirtomaihin. Suomen edustajien on myös erityisesti YK:n yhteydessä pyrittävä aikaansaamaan pitävä kansainvälinen kauppasaarto eteläistä Afrikkaa vastaan. Tähän tulee Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pyrkiä myös Sosialistisen Internationaalin yhteydessä. Suomen hallituksen on myös ryhdyttävä toimenpiteisiin ulkoasiainhallinnon edustuksen näkyväksi supistamiseksi Etelä-Afrikan Tasavallassa siten, että ainakin diplomaattiset suhteet katkaistaan. Myös kansainvälisissä yhteyksissä Suomen on pyrittävä edistämään Etelä-Afrikan Tasavallan diplomaattista eristämistä. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen on pyrittävä suuntaamaan Suomen hallituksen taloudellinen ja humanitaarinen tuki eteläisen Afrikan kansallisille vapautusjärjestöille. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta viittaa esitykseensä puoluekokouksen ulkopoliittiseksi kannanotoksi. 23
24 6 SUHTAUTUMINEN SAKSAN DEMOKRAATTISEEN TASAVALTAAN Opiskelijoiden Sos.-dem. Yhdistys ry:n, Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY ry:n, Oulun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n ja Turun Akateeminen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n esitys Saksojen kysymys on erittäin oleellinen Euroopan turvallisuuden kannalta. Suomen kantana on ollut, että jaettuja valtioita ei tunnusteta. Vuonna 1971 kanta muuttui ja Suomi ryhtyi valmistelemaan virallisten suhteiden solmimista molempiin Saksoihin. On lähdettävä siitä, että on olemassa kaksi Saksan valtiota, Saksan liittotasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta. Saksan demokraattinen tasavalta, DDR on itsenäinen ja suvereeninen valtio, joka olemassaolonsa aikana on pyrkinyt hyviin ja luottamuksellisiin suhteisiin kaikkien valtioiden kanssa. On luonnollista että Suomi Euroopan turvallisuutta edistävän polueettomuuspolitiikkansa mukaan solmii diplomaattiset suhteet DDR:ään. DDR:lle on suotava mahdollisuus toimia täysivaltaisena jäsenenä kansainvälisissä järjestöissä, kuten Yhdistyneissä Kansakunnissa ja kaikissa sen alaisissa elimissä ja järjestöissä. Suomen syyskuussa 1971 jättämän aloitteen pohjalta eivät neuvottelut ole päässeet käyntiin. Pääsyynä tähän on ollut Saksan liittotasavallan välttelevä kanta. Niinpä Suomen hallituksen olisi tutkittava mahdollisuuksia neuvotteluvalmiin osapuolen, Saksan demokraattisen tasavallan tunnustamiseksi liittotasavallan kannasta riippumatta. Ehdotamme, että Suomen Sosialidemokraattinen Puolue toimisi siten, että Suomi solmisi diplomaattiset suhteet Saksan demokraattiseen tasavaltaan että Saksan demokraattinen tasavalta hyväksytään Yhdistyneiden kansakuntien ja sen alajärjestöjen täysivaltaiseksi jäseneksi. 24 Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta viittaa esitykseensä puoluekokouksen ulkopoliittiseksi kannanotoksi.
25 7 SDP:N RAUHANPOLIiTTISEKSI OHJELMAKSI Alppilan Sosialistiseura ry:n esitys Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on esittänyt käsityksensä kansainvälisestä politiikasta ja rauhanpolitiikasta sekä yhteistyön lisäämisestä kansojen välillä paitsi periaateohjelmassaan myös puoluekokouksessa 1969 hyväksytyissä kannanotoissa ulkopolitiikkaan, kehitysmaa- ja YK-politiikkaan sekä turvallisuusja puolustuspolitiikkaan. Rauhanpolitiikan tarkoituksena ei ole pelkästään ylläpitää negatiivista rauhantilaa, jossa valtioiden välisiä aseellisia selkkauksia ei esiinny. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä positiivinen rauhantila, jossa vallitsee kansojen välinen tasa-arvo, yhteistyö ja luottamus, ja jossa ei esiinny riistoa ja sortoa kansallisella eikä kansainvälisellä tasolla. Rauhanpolitiikka pyrkii viime kädessä yksilön ei valtion turvallisuuden suojelemiseen. Yksilön turvallisuutta voidaan uhata ja kaventaa sekä valtion sisä- että ulkopuolelta. Valtioiden väliset, ääritapauksessa sotaan johtavat selkkaukset uhkaavat aina yksilön turvallisuutta. Aseellista taistelua yksilön turvallisuuden puolustusmekanismina ei siksi saa korostaa. Rauhanpolitiikka laajassa mielessä sekä negatiivisen että positiivisen rauhantilan säilyttäminen takaa parhaiten yksilön turvallisuuden. Sosialidemokraattinen Puolue näkee tehtäväkseen työskentelyn taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten vastakohtaisuuksien tasoittamiseksi eri maiden välillä päämääränään valtioiden välinen täydellinen tasa-arvoisuus. Turvallisuus ja rauha eivät ole taattuja maailmassa, jossa kansainvälisellä tasolla työn ja pääoman välillä vallitsee sovittamaton ristiriita ja jossa teollistuneet kapitalistiset maat estävät kehitysmaita saamasta niille oikeudenmukaisesti kuuluvaa osuutta maailman varallisuudesta. Vahvistaakseen positiivista rauhantilaa SDP tukee kehitysmaissa niitä voimia, joiden tavoitteena on kansanvaltainen yhteiskuntajärjestelmä, sosialismi. Kansainvälisessä politiikassa SDP tukee sellaisia kaupallisia sopimusjärjestelyjä, jotka muuttavat kehitysmaille edullisemmaksi näiden ja teollistuneiden maiden kaupan suuntaa ja rakennetta. SDP edellyttää, että Suomi omassa talouspolitiikassaan pyrkii kehitysmaiden vientiä rajoittavien tullien ja kulutusverojen poistamiseen. Euroopan maiden välisissä suhteissa Suomi tukee sellaisia järjestelyjä, jotka sen ohella että ne lieventävät jännitystä ja vähentävät aseellisen selkkauksen uhkaa edistävät yleiseurooppalaista yhteistyötä ja positiivista rauhantilaa yleensäkin. Sen vuoksi Suomi toimii aktiivisesti Euroopan yhteistyö- ja turvallisuuskonferenssin hyväksi, jossa voidaan luoda mahdollisuuksia laajan, tehokkaan ja oikeudenmukaisen eurooppalaisen yhteistyöjärjestelmän syntymiselle. SDP:n käsityksen mukaan Suomen 25
26 suhtautumisen Euroopan taloudelliseen yhdentymiseen tulee samoin määräytyä edellä mainittujen perusteiden mukaan. Aseellisten selkkausten välttäminen Euroopassa on Suomen kannalta turvallisuuden pääedellytys. Tähän tavoitteeseen tähtää myös Suomen puolueettomuuspolitiikka. Se pyrkii sellaisten rauhanjärjestelyjen aikaansaamiseen, jotka vähentävät asevarustelun tarvetta. Varmemmin kuin asevarustelujen lisääminen Suomessa takaa SDP:n käsityksen mukaan suomalaisten turvallisuutta yleiseurooppalainen rauhantila. Jos taas tämä rauhantila rikkoutuu, ei suomalaisten turvallisuutta lisää se, että Suomi nykyistä enemmän on käyttänyt varoja sotavarusteluun. Sotatarvikkeiden vienti ei ole sopusoinnussa Suomen rauhanpoliittisen tehtävän vuoksi. Sen vuoksi se olisi lopetettava kokonaan. Neuvostoliiton kanssa solmittu yya-sopimus on Suomen aktiivisen ja rauhantahtoisen puolueettomuuspolitiikan perusta. Sopimus ilmaisee Suomen ja Neuvostoliiton turvallisuusetujen samansuuntaisuuden ja luo puitteet Suomen aktiivisille ponnisteluille puolueettomuusasemasta käsin rauhanomaisen kehityksen hyväksi. Suhtautuminen Suomen omaan puolustuslaitokseen on johdettava rauhantahtoisesta, yya-sopimukseen perustuvasta puolueettomuuspolitiikasta. Yya-sopimuksen ydin on Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyö- ja luottamussuhde eikä Suomen sotilaallinen voima. Sopimuksen puitteissa pysyen ja niin kauan kuin suurvallat ylläpitävät turvallisuuttaan aseellisin voimin, ei Suomella tosin ole mahdollisuutta kokonaan luopua omasta sotalaitoksesta, mutta jo Pariisin rauhansopimus asettaa Suomen sotalaitokselle tietyt rajat. Liioin ei yya-sopimusta ole oikein tulkita siten, että se pakottaisi Suomen nostamaan nykyistä sotavarustelun astettaan. Päinvastoin: jos Suomi supistaisi omaa sotilaskoneistoaan, sillä olisi myönteinen vaikutus rauhantilan säilymiseen Pohjois-Euroopassa yya-sopimuksen hengen mukaisesti. Rauhanpolitiikan harjoittaminen edellyttää SDP:n mielestä, että Suomi aseellisen puolustuksen suunnittelussa suuntautuu pois nykyisestä massa-armeija-ajattelusta kohti puolueettomuuden valvontaan tehokkaasti ja joustavasti soveltuvaa sotalaitosta. Samanaikaisesti on edellytettävä, että puolustussuunnittelun painopistettä siirretään siviilisektorille ja ryhdytään valmistelemaan siviilivastarintajärjestelyjä. Sitä aseellista voimaa, jonka Suomi vastaisuudessa tulee ylläpitämään, tarvitaan paitsi puolueettomuuden valvontaan, kansainvälisiin tehtäviin YK:n piirissä. Tällaisiin tehtäviin soveltuu parhaiten hyvin koulutettu ja tehokkaasti varustettu hyvin ammattitaitoinen asevoima. Asevoiman suuruus pitäisi ensisijaisesti mitoittaa niiden tarpeiden mukaan, jotka syntyvät kansainvälisen rauhantilan turvaamiseksi. Asevelvollisuusaikaa voidaan yleisesti lyhentää ja porrastaa sekä koulutusta eriyttää. 26
27 Yleisen asevelvollisuuden ja siihen perustuvan laajan armeijan olemassaolo on omiaan ylläpitämään kansalaisissa käsityksiä siitä, että ristiriitojen ensisijainen ratkaisukeino on väkivallan käyttö. Rauhanpolitiikka pyrkii tällaisten asenteiden poistamiseen. Kun nykyinen varsin itsenäinen puolustuslaitos tehokkaasti siirtää myös koulutuksessaan henkilökuntaansa ja varusmiehiin tämänsuuntaisia asenteita, on puolustuslaitos jo tämänkin vuoksi pyrittävä saamaan nykyistä tehokkaammin parlamentaariseen valvontaan, Samalla hankitaan takeita siitä, ettei puolustuslaitos kriisin aikana itsenäisesti ja ilman poliittisten elinten päätöksiä pääse laajentamaan mahdollista asevoiman käyttöä yli sen, mikä kansalaisten edun kannalta on tarkoituksenmukaista. SDP edellyttää, että valtiosääntöuudistuksen yhteydessä puolustuslaitos siirretään puolustusministerin välittömään alaisuuteen ja sitä kautta parlamentaariseen valvontaan. Jo sitä ennen on esittelyjärjestystä muuttamalla puolustusministeri saatettava poliittiseen vastuuseen tasavallan presidentin tekemistä puolustuslaitosta koskevista ratkaisuista. Puolustuslaitoksen tehtävään puolueettomuusvalvonnan hoitajana ei pidä yhdistää laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustamista. Jos näin tehdään kuten nykyisin on laita luodaan yhteiskuntaan epävarmuustekijä, ja on pelättävissä, että kansanvaltaisesi päätettyjen uudistusten toimeenpanoa tai työväenluokan lakko- ja kokoontumisvapauden käyttöä tullaan ehkäisemään puolustuslaitoksen avulla. Tämä ei ole sopusoinnussa niiden pyrkimysten kanssa, joiden tavoitteena on positiivinen rauhantila. SDP vaatii lainsäädäntöä muutettavaksi siten, että säännökset puolustuslaitoksen valtionsisäisestä tehtävästä poistetaan. Puolueettomuuden valvontaa asevoimin on täydennettävä koko maan kattavalla siviilivastarintajärjestelmällä. Vaikka siviilivastarinnalla kansallisena puolustusjärjestelmänä ei kyetä estämään miehitystä, voidaan sillä estää vastustajaa saavuttamasta poliittisia, taloudellisia tai sotilaallisia tavoitteitaan, vähentää miehityksestä koituvia etuja ja lisätä siitä aiheutuvia kustannuksia. SDP korostaa, että siviilivastarinta ei edusta negatiivista uhkaa, eikä ylläpidä harhaisia käsityksiä naapurimaista tai kansainvälisten suhteiden luonteesta taikka kansainvälisten ristiriitojen ratkaisutavoista. Siviilivastarintajärjestelmä kykenee ennakolta ehkäisemään ristiriitoja ja rakentamaan aseellista puolustusta paremmin yhteistyöhön perustuvan positiivisen rauhan edellytyksiä. Sen vaatimat ihmisuhrit ja aineelliset vahingot ovat molemmin puolin vähäisemmät kuin tuhoavassa joukkosodassa. SDP edellyttää, että ryhdytään pikaisesti seuraaviin konkreettisiin rauhanpoliittisiin toimiin: valtioneuvosto asettaa työryhmän suunnittelemaan siviilivastarintajärjestelyjä, asevelvollisuusaikaa yleisesti lyhennetään, 27
LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotPäätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL)
PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS 1C KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset], Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 17. päivänä syyskuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
Lisätiedot9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni
9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotKapeampi mutta terävämpi EU.
Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu
LisätiedotPUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXX PUOLUEKOKOUKSELLE 5. - 8. 6. 1975
PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXX PUOLUEKOKOUKSELLE 5. - 8. 6. 1975 ISBN 951 9220 08 9 Turenki 1975 Kirjapaino Jaarli SISÄLLYSLUETTELO I II Kansainvälisten asiain valiokunta 1. Sosialidemokraattisen
LisätiedotPUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET
PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXXII PUOLUEKOKOUKSELLE 3.-7.6. 1981 JaarltO Turenki 1981 SISÄLLYSLUETTELO I Kansainvälisten asiain valiokunta Slvu n0 1. Ulkopoliittinen asiakirja 21 Puoluetoimikunnan
LisätiedotHelsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00
UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN
LisätiedotEläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä
Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotKalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren
PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006
SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA
LisätiedotKeskisuomalaisille kansanedustajille
Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotArvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
LisätiedotViestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:
1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 144 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hevostalouslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hevostalouslakia siltä osin kuin se koskee hevosten
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotNaisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotSAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO
1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen
LisätiedotFINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN
11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotPÖYTÄKIRJA SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXI PUOLUEKOKOUKSESTA ESPOOSSA
PÖYTÄKIRJA SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXI PUOLUEKOKOUKSESTA ESPOOSSA 1978 Laatinut Martti Äberg Sosialidemokraattinen Puoluetoimikunta ISBN 951-9220-31-3 Kansan Voima Oy:n Kirjapaino Joensuu
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia
31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1991 vp - HE 21 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tasausverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tasausverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tasausvero poistetaan kaikilta teollisuuden
LisätiedotKuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?
Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta
LisätiedotKreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016
Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
LisätiedotLuottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus
TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotSuomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013
Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten
LisätiedotSUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI
SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari
LisätiedotAsia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto
Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotEsimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä
Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon
Lisätiedot1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 83 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Oulun yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotVihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely
Vihreät De Gröna Puoluekokousedustuksen uudistus Esittely Taustaksi: Vihreä organisaatio nyt Puolue muodostuu jäsenistä... Paikallisyhdistysten henkilöjäsenet Valtakunnallisten yhdistysten suorat henkilöjäsenet
LisätiedotKansainvälisten asiain valiokunta
Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä
LisätiedotSUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT
SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan
LisätiedotHE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,
HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotKasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015
Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotLaki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin
LisätiedotValuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"
Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
LisätiedotVaalipiiritutkimus 2014
Vaalipiiritutkimus 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Vaikuttaa HALUKKUUTEEN äänestää eduskuntavaaleissa sellaista puoluetta, joka ajaa seuraavia asioita tosissaan: Ankarammat rangaistukset
LisätiedotTARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin
LisätiedotRAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT
1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista
LisätiedotKysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.
28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä
LisätiedotKIERTOKIRJE KOKOELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan
LisätiedotYhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.
1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri
Lisätiedot1992 vp - HE 40 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 40 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä
LisätiedotVerkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija
Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...
LisätiedotAloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.
07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan
LisätiedotSOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012
SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotHE 179/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2008 LISÄTALOUSARVIOKSI
HE 179/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2008 LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi
LisätiedotKeskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,
LisätiedotYhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?
Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta
LisätiedotNaisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t
Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotEurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset
Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla
LisätiedotSuhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin
LisätiedotKokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.
Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien
LisätiedotUlkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.
1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotViiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka
Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen
LisätiedotKOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA
KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita
LisätiedotJULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2012
1 (13) JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2012 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2012 JÄRJESTÄJÄ ALKAA LOPPUU PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS /JHL ry 16.01.
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotLaki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta
Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,
LisätiedotJULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA
JULISTUS I COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA Cotonoun sopimuksen 8 artiklaa kansallisen ja alueellisen vuoropuhelun osalta sovellettaessa 'AKTvaltioiden ryhmällä' tarkoitetaan AKT-suurlähettiläskomitean
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi
LisätiedotPentti Mäkinen 4.10.2007
Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta
LisätiedotYhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2
LisätiedotHE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien
Lisätiedot