PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET"

Transkriptio

1 PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXXII PUOLUEKOKOUKSELLE

2 JaarltO Turenki 1981

3 SISÄLLYSLUETTELO I Kansainvälisten asiain valiokunta Slvu n0 1. Ulkopoliittinen asiakirja 21 Puoluetoimikunnan esitys 2. Puolustuspoliittinen ohjelma 21 Puoluetoimikunnan esitys 3. Kehitysyhteistyö 30 Turun Pääskyvuoren Sosialidemokraattinen yhdistys r.y:n 4. Kehitysyhteistyön voimistaminen 32 Eiran Sos.-dem. Yhdistys r.y:n, Puistolan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n, Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n, Yhteiskuntapoliittinen Sos.- dem. Yhdistys r.y:n sekä Majoitus- ja Ravitsemisalan Sosialidemokraatit r.y:n 5. Kehitysavun lisääminen ja pakollinen puoluevero hy- 33 vin ansaitsevilta tähän tarkoitukseen Ruoholahden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 6. Kehitysyhteistyömäärärahan nostaminen 34 Töölön Sosialidemokraattinen yhdistys r.y:n jäsenen Lauri Nordbergin 7. Kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen jakehitys- 35 yhteistyötietouden lisääminen Varkauden Sos.-dem. Seura r.y:n 8. Kehitysyhteistyömäärärahat 36 Tikkurilan Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Mauri Riikosen 9. Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön varainhankinta 37 Rajakylän Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 10. Sosialidemokraattisen panoksen lisääminen rauhan- 38 työssä, aktivointi rauhanjärjestöihin Seinäjoen Sosialistinuoret r.y:n 11. Puolueen liittyminen Suomen Rauhanpuolustajat 39 r.y:n jäseneksi Kalevan Sos.-dem. Nuoret r.y:n 12. Puolueen liittyminen Suomen Rauhanpuolustajat 40 r.y:n jäseneksi Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY r.y:n 13. Rauhantutkimuksen lujittaminen 41 Tampereen Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 14. Ny utlänningslag 42 Finlands Svenska Arbetarförbund r.f:s motion Uusi ulkomaalaislaki 44 Suomen Ruotsalainen Työväenliitto r.y:n 15. Kalottialueen työväenjärjestöjen tukeminen 45 Lapin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 3

4 16. Puolustusmäärärahat 47 Tikkurilan Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Mauri Riikosen 17. Puolustusmäärärahojen nousukierteen pysäyttämi- 48 nen Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY r.y:n 18. Sota-aseiden viennin kieltäminen puolueen puolus- 49 tuspoliittiseen ohjelmaan Haukiputaan Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Reijo Päivärinnan 19. Sota-aseiden vienti lopetettava 50 Kaijonharjun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 20. Rahat väestönsuojien rakentamisesta rauhantutki- 51 mukseen Olarin Sosialidemokraatit r.y:n 21. Ns. eettisten aseistakieltäytyjien kieltäytymismah- 52 dollisuuksien parantaminen Kaijonharjun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 22. Siviilipalveluksen aseman parantamisesta 53 Karihaaran Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Juhani Aron, Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Antero Korpelan, Kauniaisten Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Kari Kinnusen ym. 23. Ryhdikäs ei Varjo-Suomelle! 57 Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 24. Kohti rauhan Suomea 59 Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n II Ohjelmavaliokunta 25. Näkökohtia periaateohjelman uudistamisesta 63 Puoluetoimikunnan esitys 26. Sosialidemokratian Suunta-ohjelman uudistus 64 Puoluetoimikunnan esitys 27. Puolueen periaateohjelman uudistaminen 78 Imatrankosken Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 28. Työryhmä seuraamaan periaateohjelman ja Sosiali- 78 demokratian Suunta-ohjelman toteuttamista ja kehitystarpeita Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n 29. Sosialidemokratian Suunta-ohjelman seuraaminen, 79 tarkistaminen ja uudelleen käsittely Martinlaakson Sosialidemokraatit r.y:n 30. Palkansaajarahastot 80 Puotinharjun Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Jorma Bergholmin, Helsingfors Soc.-dem. Ungdomsklubb r.f:n jäsenen Folke Sundmanin ja Länsimäen Sos. 4

5 -dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Erkki Vuorenmaan ym. 31. Yhteistoimintarahastot 83 Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.v:n 32. Äänioikeuden päivän vietto 84 Oulun Opiskelijoiden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 33. Sosialidemokraattisen ihmiskuvan määritteleminen 85 Rovaniemen Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n 34. Siirtolaisuus 85 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 35. Vaali-ja mielipidegallupeista luopuminen 86 Joensuun Sosialistinuoret r.y:n 36. Mielipidegalluppien käyttäminen 87 Joensuun Työväenyhdistys r.y:n 37. Irrottautuminen puolueiden tilaamista gallup-tutki- 88 muksista Kalevan Sos.-dem. Nuoret r.y:n 38. Sukupuolten tasa-arvo miehen näkökulmasta 89 Kotkan Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n jäsenen Meeri Kalavaisen, Mikkelin Urheiluväen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Maire Haapasalon, Nokian Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Anja Viitalan ym. 39. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen puolueessa 96 Hakaniemen Sosialidemokraatit r.y:n 40. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 98 misteluelimissä sekä tasa-arvo-ohjelman laatiminen Hyvinkään Sosialidemokraattinen Naisyhdistys r.y:n 41. Naisten osuuden lisääminen puolueen päätöksente- 98 ko- ja valmisteluelimissä sekä tasa-arvo-ohjelman laatiminen Ruoholahden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 42. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 98 misteluelimissä sekä tasa-arvo-ohjelman laatiminen Helsingin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys r.y:n 43. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 98 misteluelimissä sekä tasa-arvo-ohjelman laatiminen Kallion Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n 44. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 98 misteluelimissä sekä tasa-arvo-ohjelman laatiminen Rovaniemen Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 45. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 98 misteluelimissä sekä tasa-arvo-ohjelman laatiminen Katajanokan Sosialidemokraatit r.y:n 46. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 98 misteluelimissä sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen puolueen sisällä Simonkylän Sos.-dem. Kilta r.y:n 47. Naisille tasavertaiset mahdollisuudet puoluetoimin- 99 taan Eiran Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 5

6 48. Naisten tasa-arvosta 100 Matinkylän Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Kari Mattilan, Hakaniemen Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Maisa Järvisen, Oulun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Liisa Jaakonsaaren ym. 49. Suunnitelmallisen tasa-arvotyön periaatteet ja toi- 102 mintastrategia Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 50. Puoluetoimikuntaa valittaessa noudatettava käytäntö 103 ja naisehdokkaiden syrjintä Kallion Sosialidemokraatit r.y:n 51. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 103 misteluelimissä Rovaniemen Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n 52. Tasa-arvo-ohjelman laatiminen 104 Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n 53. Tasa-arvon toteuttaminen SDP:n toiminnassa 105 Joensuun Työväenyhdistys r.y:n 54. Garantering av bäda könens representation pä alla 106 niväer Östra Helsingfors Socialdemokrater r.f:s motion Molempien sukupuolten edustuksen takaaminen kai- 107 kiila tasoilla Östra Helsingfors Socialdemokrater r.f:n 55. Nuorison aseman parantaminen ja nuorisotoiminnan 108 tehostaminen Länsimäen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n III Laki- ja hallintoasiain valiokunta 56. Perustuslakien uudistaminen Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 57. Valtiosääntöuudistus Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 58. Valtiosääntöuudistuksen toteuttaminen keskeiseksi kynnyskysymykseksi hallituspolitiikassa Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 59. Perustuslain tulkinta Helsingin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 60. Valtiosääntöuudistus ja Tasavallan Presidentin asema Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY r.y:n 61. Tasavallan Presidentin valinnan siirtäminen eduskunnalle Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 62. Sääntöjä presidenttipeliin Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n

7 63. Presidentin valintatavan muutos Maunulan Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Arvi Malmivaaran 64. Lainsäädännön muuttaminen puolueloikkausten es- 120 tämiseksi SDP:n Mikkelin Kunnallisjärjestö r.y:n 65. Lainsäädännön muuttaminen puolueloikkausten es- 121 tämiseksi Vuosaaren Sosialidemokraatit r.y:n 66. Lainsäädännön muuttaminen puolueloikkausten es- 122 tämiseksi Sjundeä Socialdemokrater r.f. Siuntion Sosialidemokraatit r.y:n 67. Vaalilainsäädännön muuttaminen nk. loikkausta- 123 pausten estämiseksi Keravan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 68. Vaalilain muuttaminen 123 Pohjois-Hyvinkään Sosialidemokraatit r.y:n 69. Vaalijärjestelmän muuttaminen 124 Piikkiön Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y.n 70. Vaalilainsäädännön muuttaminen nk. loikkausta- 124 pauksissa Otsolan Sosialidemokraatit r.y:n 71. Vaalilainsäädännön muuttaminen nk. loikkausten 125 vuoksi Mikkolan Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 72. Vaalilakien muuttaminen nk. loikkausten vuoksi 126 Uudenkylän Työväenyhdistys r.y:n 73. Kunnallis- ja kunnallisvaalilain muuttaminen nk. 127 loikkausten estämiseksi Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit r.y:n 74. Puolueloikkausten estäminen 127 Ikurin Sosialidemokraatit r.y:n 75. Vaalilakien muuttaminen nk. loikkaustapausten 128 vuoksi Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 76. Lainmuutos puolueloikkausten estämiseksi 128 Oulun Sosialidemokraattinen Kilta r.y:n 77. Puolueloikkaukset 129 Helsingin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 78. Valtuutetun toimen lakkaaminen puoluevaihdoksen 130 yhteydessä Koskenmäen Työväenyhdistys r.y:n 79. Vaalilain muuttaminen puolueloikkausten estämi- 131 seksi Kotkan Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n 80. Lainsäädännön tarkistaminen nk. loikkaustapausten 131 estämiseksi Klaukkalan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 81. Lainsäädännön muuttaminen puolueloikkausten es- 132 tämiseksi 119 7

8 Turun Ammattiyhdistysväen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 82. Avhoppare börersättas med suppleant 132 Abo Socialdemokrater r.f:s motion Loikkari korvattava varaedustajalla 133 Abo Socialdemokrater r.f:n 83. Vaalilain muuttaminen 134 Hyvinkään Sosialidemokraattinen Kerho r.y:n 84. Pitkät listat 135 Ikurin Sosialidemokraatit r.y:n 85. Kansanedustajien varamiesjärjestelmän käyttöönotto 136 Helsingin Sosialidemokraattinen Keskusteluseura r.y:n 86. Tasa-arvon ja kansanvallan takaaminen puolue- ja 136 vaalirahoituksessa Espoon Sosialidemokraattinen Keskusteluseura r.y:n 87. Saaristolaki 138 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 88. Hallinto ja byrokratia 138 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 89. Välittömän kansanvallan kokeileminen 139 Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta r.y:n jäsenen Kaarlo Pitsingin 90. Avskaffandet av ordnar och äretitlar 142 Finlands Svenska Arbetarförbund r.f:s motion Kunniamerkkien ja arvonimien poistaminen 143 Suomen Ruotsalainen Työväenliitto r.y:n 91. Kriminaalipoliittisen ohjelman uudistaminen 144 Taipalsaaren Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 92. Puolueen kriminaalipoliittisen ohjelman uudistami- 145 nen Kruunuhaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 93. Elintarviketuotannon valvonta 145 Uudenkylän Työväenyhdistys Toverit r.y:n IV Energia- ja elinkeinopoliittinen valiokunta 94. Energiapoliittinen ohjelma 147 Puoluetoimikunnan esitys 95. Pysyvän energiapoliittisen työryhmän perustaminen 163 Helsingin Rakennustyöväen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 96. Ydinvoimasta luopuminen 164 Ruoholahden Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 97. Suhtautuminen ydinvoiman käyttöön 167 Kellokosken Työväenyhdistys r.y:n 98. Kielteinen kanta uusien ydinvoimaloiden rakentami- 168 seen ja suunnitteluun Kallion Sosialidemokraatit r.y:n jäsenten Aino Pietarisen ja Risto Vähätahlon 8

9 99. Turpeen jatkojalostus 169 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 100. Turkisten jatkojalostus 169 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 101. Ihmisravinnoksi kelpaavan kalan syöttäminen eläi- 170 mille Töölön Sosialidemokraattinen yhdistys r.y:n jäsenen Lauri Nordbergin 102. Osa-aikaviljelijöiden aseman parantaminen 172 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 103. Pohjanmaan jokien vesityöt, vesilain muuttaminen ja 173 ympäristöministeriön perustaminen Kaarlelan Sos.-dem. Yhdistys Karleby Soc.-dem. Förening r.y:n 104. Ympäristöhallinnon aikaansaaminen 174 Helsingin Sosiaali- ja terveystyöntekijäin Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 105. Saimaan alueen vesien kokonaiskäyttösuunnitelma 175 Jouhenniemen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Pekka Palmin 106. Ympäristövalvonnan ja -tutkimuksen sekä ympäris- 176 töhaittojen korvausmenettelyn tehostaminen Valkeakosken Työväenyhdistys r.y:n V Työllisyyttä ja työelämän uudistamista käsittelevä valiokunta 107. Täystyöllisyysohjelman laatiminen Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 108. Työvoimapolitiikka Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 109. Toimenpideohjelma täystyölltsyyden saavuttamiseksi Lahden eteläinen sos.-dem. yhdistys r.y:n 110. Työttömyysturvajärjestelmän uudistaminen Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n 111. Julkisen sektorin työllistämismahdollisuudet ja -tavoitteet ja niiden kansantaloudelliset edellytykset Kruunuhaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 112. Valtion palveluksessa olevan henkilökunnan määrän lisääminen Joensuun Työväenyhdistys r.y:n 113. Tuloeroja tasaava palkka- ja eläkepolitiikka Kellokosken Työväenyhdistys r.y:n 114. Förnyandet av arbetslagstiftningen Finlands Svenska Arbetarförbund r.f:s motion Työlainsäädännön uudistaminen Suomen Ruotsalainen Työväenliitto r.y:n 115. Työsuojeluvalvonnan tehostaminen Satakunnassa Satakunnan Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n

10 116. Työajan lyhentäminen ja työajan joustavuuden lisääminen 199 Tampereen Sosialidemokraattinen Toveriseura r.y:n 117. Vuosiloman laskemisesta 201 Helsingin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 118. Yritysdemokratia 202 Puotinharjun Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Jorma Bergholmin, Eiran Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Risto Paanasen, Kruunuhaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Seppo Ylisen ym Yritysdemokratian kehittäminen maassamme 207 Lahden eteläinen sos.-dem. yhdistys r.y:n 120. Työsuhdeasioissa esiintyvä poliittinen syrjintä 207 Valtion Viran- ja Toimenhaltijain Helsingin Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 121. Nimityspolitiikka 209 Kouvolan Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 122. Valtion yhtiöiden eroaminen STK:sta 209 Valmetin Työväenyhdistys r.y:n VI Asuntopoliittinen valiokunta 123. Asuntokannan saaminen asunnontarvitsijoiden te- 211 hokkaaseen käyttöön Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n 124. Asuntotuotannon rahoitus 212 Simonkylän Sos.-dem. Kilta r.y:n 125. Asuntoasioiden hoito kunnissa 214 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 126. Puolikunnallinen asuntotuotanto 214 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 127. Eläkeläisten omien asuntojen korjaustoiminta 215 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 128. Asunnonhankkijan oikeusturvan lisääminen 216 Matinkylän Sosialidemokraatit r.y:n 129. Väestönsuojelukohteiden rakentaminen 217 Uudenkylän Työväenyhdistys Toverit r.y:n 130. Yhteiskunnallisen rakennustoiminnan tehostaminen 217 Uudenkylän Työväenyhdistys Toverit r.y:n 131. Valtion asuntomäärärahojen osoittaminen vanhojen 218 asuntojen ostoon Valkeakosken Työväenyhdistys r.y:n VII Sosiaalipoliittinen valiokunta 132. Perhepolitiikka SDP:n keskeinen kehittämiskohde luvulla Tikkurilan Työväenyhdistys r.y:n 10

11 133. Väestöpoliittiset tavoitteet 225 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 134. Sairaan ja vammaisen lapsen hoito 226 Kruunuhaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 135. Äitiysrahan suorittaminen erityistapauksissa 226 Vuoksenniskan Sosialidemokraattinen Naisyhdistys r.yin 136. Neuvolatoiminnan kehittämisestä 227 Helsingin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 137. Kriisiavun järjestäminen yhteiskunnan toimesta mak- 228 suttomasti avioeroperheille Kaijonharjun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 138. Holhouslain uudistaminen 229 Tapiolan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 139. Suojatyöpaikat 230 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 140. Vammaisten aseman parantaminen 231 Helsingin Sosiaali- ja terveystyöntekijäin Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 141. Veroasteikon alentaminen henkilöille, jotka asuvat 231 yhteisperheessä työ- ja vanhuuseläkettä saavien tai vammaisiksi ryhmiteltyjen henkilöiden kanssa Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y: n 142. Liikevaihtoveron poistaminen lasten käyttövaatteista 232 Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 143. "Lapsi" -käsitteen ikärajan nostaminen 12 vuodesta vuoteen Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 144. Kansanterveyslain toteuttaminen 233 Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 145. Terveyskeskuslääkärit toimimaan perhelääkäreinä 235 Vuoksenniskan Sosialidemokraattinen Naisyhdistys r.y:n 146. Aikuishammashuollon kiirehtiminen 235 Helsingin Sosiaali- ja terveystyöntekijäin Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 147. Lääkehuolto yhteiskunnallistettava 237 Uudenkylän Työväenyhdistys Toverit r.y:n 148. Uuden eläkepoliittisen ohjelman valmistaminen 237 Tapanilan Työväenyhdistys r.y:n 149. Ylisuuret eläkkeet, palkkojen ja eläkkeiden suhde 238 Helsingin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 150. Eläkeikärajan alentaminen 60 vuoteen 239 Kyröskosken Työväenyhdistys r.y:n 11

12 151. Naisten eläkeiän alentaminen 240 Keuruun Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n 152. Koko rakennusala LEL:n piiriin 241 Helsingin Rakennustyöväen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 153. Koko rakennusala LEL:n piiriin 241 Turengin Työväenyhdistys r.y:n 154. Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahajärjestelmän 242 kehittäminen Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 155. Pakollinen tapaturmavakuutus yhteiskunnan hoidet- 243 tavaksi Koskenmäen Työväenyhdistys r.y:n VIII Koulu- ja kulttuuripoliittinen valiokunta 156. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen 245 Pohjois-Karjalan Sos.-dem. Piiri r.y:n 157. Keskiasteen koulutus 247 Tikkurilan Työväenyhdistys r.y:n 158. Ammattikoulun oppilaanohjaus 249 Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 159. Valtion oppimateriaalituotannon kehittäminen 249 Tapiolan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 160. Ammattiyhdistystietouden lisääminen koululaitok- 250 sen opetusohjelmissa Ikaalisten Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 161. Lukion ja ammattikoulujen kouludemokratian kehit- 251 täminen Helsingin Eteläinen Sos.-dem. Nuoriso-osasto r.y:n 162. Opiskelijoiden sosiaalisen aseman parantaminen 253 Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY r.y:n 163. Opiskelijoiden aseman parantaminen 255 Oulun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 164. Opiskelijoiden sosiaaliset edut 256 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 165. Sosialidemokraattisen työväenliikkeen arkistotoi- 256 minnan saattaminen kansainväliselle tasolle Kruunuhaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 166. Työväen Arkiston kirjaston kehittäminen 257 Pihlajamäen Sosialidemokraatit r.y:n 167. Koulujen ja kirjastojen rakennuslupasäännösten uu- 258 distaminen Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 168. Kirkon ja valtion suhteiden järjestäminen 259 Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY r.y:n 12

13 169. Viestintäpoliittisen ohjelman uudistaminen Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 170. Suhtautuminen tietotuotantoon, tietoliikenteeseen ja viestintään Olarin Sosialidemokraatit r.y:n 171. Video-ja väkivaltaviihteen leviäminen Tapiolan Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n IX Kunnallis- ja veropoliittinen valiokunta 172. Kunnallisen nuorisotyön eräiden epäkohtien poista- 265 minen Kaijonharjun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 173. Tutkimuksen käynnistäminen sosialidemokraattis enemmistöisten kuntien kunnallispolitiikan tuloksista Klaukkalan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 174. Siivouspalvelujen ostaminen yksityisiltä yrittäjiltä 267 Klaukkalan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 175. Kuntalaisia koskevat ratkaisut 268 Eiran Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Urpo Ekströmin 176. Kunnallisten veroluonteisten maksujen epäoikeuden- 270 mukainen perintä Kyröskosken Työväenyhdistys r.y:n 177. Kuntien maksupolitiikka 271 SDP:n Mikkelin Kunnallisjärjestö r.y:n 178. Kunnallishallinnon kehittäminen 272 Mankkaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 179. Skattereform med nettolön som mäl 275 Abo Socialdemokrater r.f:s motion Verouudistuksen tavoitteena nettopalkka 277 Abo Socialdemokrater r.f:n 180. Luottamushenkilöiden toimeentuloturvan parantami- 278 nen Espoon Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 181. Kunnallisen luottamustehtävän hoitaminen 279 Kauklahden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 182. Valtiollisen ja kunnallisen luottamustehtävän hoita- 281 misesta aiheutuvien kustannusten vähennyskelpoisuus Viialan Työväenyhdistys r.y:n, Kylmäkosken Työväenyhdistys r.y:n, Urjalan Työväenyhdistys r.y:n, Nuutajärven Työväenyhdistys "Työ" r.y:n, Someron Työväenyhdistys r.y.n, Humppilan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n, Jokioisten Työväenyhdistys r.y:n, Tammelan Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n ja Forssan Työväenyhdistys r.y:n 183. Yhdenvertaisuusperiaatteiden voimaansaattaminen 282 perintö- ja lahjaverotuksessa sekä perimystä koskevan lainsäädännön uudistaminen 13

14 Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. Yhdistys r.y:n 184. Verovilpit ja verotarkkailu 284 Musa-Liinaharjan Sosialidemokraatit r.y:n 185. Kunnallisesta ympäristönsuojelusta 285 Uittamon Sosialidemokraatit r.y:n X Järjestöasiain valiokunta 186. Järjestötoiminnan kehittäminen 287 Puoluetoimikunnan esitys 187. Kristillisen keskustelun asema sosialidemokraattien 287 keskuudessa Keijon Sosialidemokraatit r.y:n 188. Kristillisen sosialidemokraattisen toiminnan tehos- 288 taminen Tampereen Kristillisten Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 189. Solidaarisen lähimmäisen vastuuseen perustuvien 289 toimintamuotojen luominen Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 190. Yhdyskuntatyöohjelman laatiminen 290 Utran Työväenyhdistys r.y:n 191. Kansanvaltaisen päätöksenteon kehittäminen puolu- 290 eessa Puotinharjun Sosialidemokraatit r.y:n 192. Toimivaan jäsendemokratiaan 291 Kotkan Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n jäsenen Meeri Kalavalsen, Mikkelin Urheiluväen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Maire Haapasalon, Nokian Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Anja Viitalan, ym Luottamustehtävien kasaantuminen 292 Ruoholahden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 194. Luottamustehtävien kasaantuminen 293 Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 195. Puoluetoimikunnan valinta 294 Kanta-Espoon Sos.-dem. Kerho r.y:n 196. Kokopäivätoiminen puoluesihteeri 295 Rovaniemen Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n 197. Tasapuolisuuden ja kokemuksen kautta saadun pate- 295 vyyden huomioiminen luottamustehtäviin valittaessa Suomenlinnan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 198. Valtion ja kuntien viranhaltijat puolueen edustajina 296 Eiran Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 199. Valta piirijärjestöissä piirikokouksille 297 Ruoholahden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 200. Puolueen alle 30-vuotiaat jäsenet nuorisoliiton jäse- 298 niksi Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Seppo Harisen, Vallilan Sosialidemokraattinen Työväen yhdistys r.y:n jäsenen Antero Kor- 14

15 pelan, Lauttasaaren Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n jäsenen Tapani Vauhkosen ym Periaateohjelma ja säännöt jäsenkirjan yhteyteen 299 Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit r.y:n 202. Puolueen ja sisarjärjestöjen piirirajat yhteneväisiksi 299 Lahden eteläinen sos.-dem. yhdistys r.y:n jäsenen Yrjö Nihtilän 203. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen yhteys ja 300 asennoituminen toimihenkilöiden ay-liikkeisiin Kivenlahden Sosialidemokraatit r.y:n 204. Jäsenistön ideologisen valmiuden kehittäminen 301 Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 205. Kunnallisten luottamushenkilöiden ideologinen kou- 302 lutus Kruunuhaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 206. Järjestömuotoisen kansansivistystyön toimintaedel- 303 lytysten parantaminen Kaijonharjun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 207. Kansanliikkeiden aseman turvaaminen 303 Puotinharjun Sosialidemokraatit r.y:n 208. Puoluelehdistön levikin lisääminen 305 Kouvolan Sosialidemokraatit r.y:n 209. Puolueen sanomalehtien päätoimittajien toimikausi 306 määräaikaiseksi ja ehdokkaiden nimeäminen puoluekokouksen ja piirikokousten tehtäväksi Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n 210. Suomen Sosialidemokraatin ilmestymiskertojen li- 307 saaminen Espoon Nuuksion Työväenyhdistys r.y:n 211. Suomen Sosialidemokraatin ilmestyminen seitsemä- 309 nä päivänä viikossa Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 212. Suomen Sosialidemokraatin ilmestymiskertojen li- 309 saaminen Käpylän Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n XI Sääntövaliokunta 213. Sääntöjen muutosesitys Puoluetoimikunnan esitys 214. Kunnallispoliittinen ohjesääntö Puoluetoimikunnan esitys 215. Puolueen puheenjohtajan ja puoluesihteerin mukanaolo valtioneuvostossa Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n 216. Puoluetoimikunnan kokoonpano ja puolueneuvoston puheenjohtajien osallistuminen puoluetoimikunnan kokouksiin Satakunnan Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n

16 217. SDP:n puoluetoimikunnan jäsenmäärän korottami- 318 nen Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n Puoluetoimikunnan jäsenmäärän lisääminen Etelä-Hämeen Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 219. Kaikista piirijärjestöistä edustus puoluetoimikuntaan 319 Pohjois-Hämeen Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 220. Puoluetoimikunnan jäsenmäärän lisääminen 320 Lapin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 221. Jokaisesta piiristä edustaja puoluetoimikuntaan 320 Huutoniemen Sosialidemokraatit r.y:n 222. Lisäedustajiapuoluetoimikuntaan, puolueneuvostoon 321 ja puoluekokousedustajiksi Idänpään Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Suune Kuitusen 223. SDP:n työvaliokunnan aseman vahvistaminen ja 321 sääntöihin kirjaaminen Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 224. Muutos puoluekokousedustajien valintaan 322 Myrskylän Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Ismo Mäenpään 225. Järjestödemokratian kehittäminen 322 Tampereen Kristillisten Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 226. Puolue- ja yhdistysvaaleissa annettavien äänien ra- 323 joittaminen Tampereen Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 227. Puolueorganisaation eri tasojen toimintojen yhteen- 323 sovittaminen Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit r.y:n 228. Kiinteän ryhmätoiminnan sääntely 325 Muuralan Sosialidemokraatit r.y:n 229. Puoluekokouksen vapaa päätäntävalta 326 Ruoholahden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 230. Muutoksia piiritoimikunnan valintaan 327 Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 231. SDP:n piirijärjestöjen mallisäännön 14 :n 1 mom. 327 muuttaminen Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 232. Lisäys luottamusmiesveron perimisestä piirijärjestö- 328 jen ja kunnallisjärjestöjen sääntöihin Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 233. Kunnallistoimikunnan toimikauden pidentäminen 328 Espoon Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 234. Varajäsenten valitseminen kunnallistoimikuntaan 329 Vihdin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 16

17 235. Kunnallisjärjestön edustajiston valintaperusteen muu- 330 tos Oulun Seudun Ay-Sosialidemokraatit r.y:n 236. Kunnallisjärjestön edustajiston edustajaperusteen 330 muutos Toppilan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 237. Muutos kunnallistoimikunnan kokoonpanoon 331 Utran Työväenyhdistys r.y:n 238. Puolueosastojen sääntöjen 14 :n 1. ja 2. momentin 331 muutos Forssan Työväenyhdistys r.y:n 239. Muutoksia puolueosaston johtokunnan valintaan 332 Keravan Työväenyhdistys r.y:n 240. Aktiivisuuden lisääminen perusjärjestöissä 333 Tampereen Urheilijain Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 241. Puolueosaston rahastonhoitajan valinta johtokunnan 334 ulkopuolelta Oulun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 242. Täsmennyksiä kunnallispoliittiseen ohjesääntöön 335 Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit r.y:n XII Talousaslaln valiokunta 243. Puolueen yhtenäisjäsenmaksu vuosiksi Puoluetoimikunnan esitys 244. Ohjeet puoluejärjestöille taloudellista toimintaa har- 340 joittavien yhteisöjen perustamiseen ja hallintoon Puoluetoimikunnan esitys 245. Ei korotusta jäsenmaksuihin 341 Anjalankosken Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 246. Jäsenmaksua ei saa nostaa 341 Saarijärven Työväenyhdistys r.y:n 247. Jäsenmaksujen pysyttäminen entisellään 342 Harjavallan Työväenyhdistys r.y:n 248. Jäsenmaksun säilyttäminen 342 Petäjäkosken Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 249. Jäsenmaksun alentaminen tai jäädyttäminen nykyi- 342 selle tasolleen Valkon Työväenyhdistys r.y:n 250. Jäsenmaksujen alentaminen 343 Killinkosken Työväenyhdistys r.y:n 251. Puolueen jäsenmaksun alentaminen 34^ Vesangan Työväenyhdistys r.y:n 252. Jäsenmaksun suuruus ja jakoperuste 344 Joensuun Sosialidemokraattinen Toverikerho r.y:n 253. Puolueen jäsenmaksu ja valtakunnalliseen luotta- 344 mustoimiveroon siirtyminen Uimaharjun Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 17

18 254. Puolueen jäsenmaksu alle 25-vuotiaille 345 Viitasaaren Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 255. Alle 24-vuotiaiden jäsenten vapauttaminen jäsen- 346 maksuista ja jäsenmaksun porrastaminen Oulun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 256. Aie 21-vuotiaiden jäsenmaksu 346 Toppilan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 257. Jäsenmaksun porrastaminen 347 Lapin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 258. Jäsenmaksun porrastaminen ja eläkeläisten jäsen- 347 maksun alentaminen Veitsiluodon Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 259. Jäsenmaksun suhteuttaminen maksukykyyn, jäsen- 348 maksutuoton jako ja jäsenrekisterin kehittäminen Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 260. Jäsenmaksun määritteleminen promilleina ansaitus- 349 ta tulosta Simonkylän Sos.-dem. Kilta r.y:n 261. Perheenjäsenten jäsenmaksuperusteen muuttaminen 350 Lohjan Kunnan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n ja Lohjan kaupungin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 262. Perheenjäsenten jäsenmaksu 351 Viljakkalan Kirkonkylän Työväenyhdistys r.y:n 263. Puolueen jäsenmaksun suuruus 351 Valkeisen Sosialidemokraatit r.y:n 264. Jäsenmaksun poistaminen 351 Suomenlinnan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 265. Taloudellisten voimavarojen suuntaaminen perusjär- 352 jestöille Martinlaakson Sosialidemokraatit r.y:n 266. Puolueen jäsenmaksujen jakoperusteet 353 Valkeisen Sosialidemokraatit r.y:n 267. Jäsenmaksuista suurempi osuus puolueosastoille 353 Vaasan Työväenyhdistys r.y:n 268. Osa jäsenmaksuista naisliikkeen toiminnan tukemi- 354 seen Lempäälän Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Maija-Liisa Järven ja Tampereen Sosialidemokraattinen Klubi r.y:n jäsenen Arja Ojalan 269. Osa jäsenmaksusta solidaarisuustyöhön 355 Helsingin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys r.y:n 270. Raittiusmarkan sisällyttäminen jäsenmaksuun 356 Utran Työväenyhdistys r.y:n 271. Perhejäsenmaksu ja rinnakkaisjärjestöjen jäsenmak- 356 sujen perintä Ikurin Sosialidemokraatit r.y:n 272. Perhejäsenmaksu 357 Lohjan Työväenyhdistys r.y:n 18

19 273. Jäsenmaksuun vain inflaation mukainen tarkistus 358 Utran Työväenyhdistys r.y:n 274. Jäsenmaksujen jako 358 Huutoniemen Sosialidemokraatit r.y:n 275. Työväenjärjestöjen arpajaisten, myyjäisten ja keräys- 359 ten koordinointi Herttoniemen Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n jäsenten Taina Palmun, Sylvi Vekin ja Pirkko Tuomen, Helsingin Liikennelaitoksen Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n jäsenen Irmeli VVikgrenin ym Työväentalojen kunnostaminen 359 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 277. Työväenyhdistysten taloudellinen tukeminen 360 Suur-Heisingiri Sosialistiseura r.y:n XIII Menettelytapavaliokunta 278. Sisäpoliittinen julkilausuma 363 Puoluetoimikunnan esitys 279. SDP:n presidenttiehdokkaan nimeäminen 363 Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY r.y:n 280. Uusi suunta 364 Pihlajamäen Sosialidemokraatit r.y:n 281. Eräitä näkökohtia puolueen lähivuosien toimintaan 366 Jyväskylän Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 282. SDP ja hallituspolitiikka 371 Lippajärven Ympäristön Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Martti Karjalan, Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Eero Heinäluoman ym Talouspolitiikka vastaamaan ohjelmia 375 Puotinharjun Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Jorma Bergholmin, Helsingfors Soc.-dem. Ungdomsklubb r.f:n jäsenen Folke Sundmanin ym Kannanotto lasten ja nuorten aseman parantamisek- 384 si Puoluetoimikunnan esitys 19

20 20

21 I KANSAINVÄLISTEN ASIAIN VALIOKUNTA 1. ULKOPOLIITTINEN ASIAKIRJA Puoluetoimikunnan esitys (jaetaan erillisenä asiakirjana) 2. PUOLUSTUSPOLIITTINEN OHJELMA Puoluetoimikunnan esitys 1. SOSIALIDEMOKRAATTIEN PERUSNÄKEMYS 1.1. Sosialidemokraatit pyrkivät turvaamaan maailmanrauhaa ja torjumaan militarismia, kuten työväenliikkeen periaatteet edellyttävät. Sosialidemokraatit torjuvat väkivallan käyttämisen kansojen välisissä suhteissa. Sosialidemokraattien perimmäisenä tavoitteena on asevarustelun lopettaminen sekä yleinen ja täydellinen aseidenriisunta. Sosialidemokraatit antavat tukensa Yhdistyneiden Kansakuntien ja eri hallitusten aseidenriisuntapyrkimyksille. 21

22 Rauhaa ei luoda varustautumalla 1.2. Sosialidemokraattien turvallisuuspoliittisen perusnäkemyksen mukaan maailmanrauhaa ei voida lujittaa aseellisesti varustautumalla. Oikeudenmukaisuuden toteutumista ja ihmiskunnan hyvinvointia voidaan edistää vain vastustamalla asevarustelua ja tukemalla rauhanomaista yhteistyötä Maailmassa, jossa käytetään väkivaltaa ja uhataan sotilaallisella voimalla, myös rauhantahtoista ulkopolitiikkaa noudattava pieni valtio joutuu ylläpitämään kohtuullista puolustusvalmiutta osana turvallisuuspolitiikkaansa. Tämä ei kuitenkaan saa hämärtää rauhanpolitiikan suuria päämääriä: kaikkien kansojen oikeutta rauhaan ja itsenäisyyteen sekä ihmiskunnan oikeutta turvalliseen ja oikeudenmukaiseen tulevaisuuteen Sosialidemokraattien tavoitteena on kansojen välisen rauhanomaisen yhteistyön kehittäminen sekä oikeudenmukaisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen järjestyksen luominen. Epäoikeudenmukaisuus ja taloudellinen eriarvoisuus heikentävät koko maailman turvallisuutta. Sosialistinen Internationaali 1.5. Sosialistisen Internationaalin työ liennytyksen ja aseidenriisunnan puolesta on osa sosialidemokraattisen liikkeen omaa aktiivista rauhanpolitiikkaa. Sosialidemokraatit pyrkivät yhteistyökeinoja etsimällä ja neuvotteluyhteyksiä avaamalla edistämään rauhaa ja kansojen yhteistyötä Suomen turvallisuuden perustana on aktiivinen ja rauhantahtoinen puolueettomuuspolitiikka, joka tähtää maamme itsenäisyyden säilyttämiseen sekä rauhantilan vahvistamiseen, liennytykseen, sotien ennaltaehkäisyyn, aseidenriisuntaan ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseen. Ulkopolitiikka ensisijalla 1.7. Suomen turvallisuuden takaamisessa ulkopolitiikan ja rauhanomaisen yhteistyön keinot ovat ensisijaisia. Puolustuspolitiikan tehtävänä on tukea ulkopolitiikkaa. 2. KANSAINVÄLINEN KEHITYS JA SUOMEN TURVALLISUUS Varustelu kehityksen esteenä 2.1. Sotilaallinen varustelu lisääntyy jatkuvasti. Asevarustelu estää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä kuluttaessaan henkisiä ja aineellisia voimavaroja. Samalla aseistautuminen lisää sotilaallisten selkkausten syttymisvaaraa ja tuhoisuutta. 22

23 Varustelun lisääntyminen 2.2. Toisen maailmansodan jälkeen on syntynyt useita aseellisia selkkauksia, jotka ovat jääneet pitkäaikaisiksi vaaroiksi maailmanrauhalle. Uusia ristiriitoja aiheuttavat luonnonvarojen niukkuus ja maailman taloussuhteiden tasapainottomuus Maailmanrauhaa uhkaa ydinasevaltojen aseistuksen määrällinen ja laadullinen kasvu. Uudet asejärjestelmät järkyttävät suurvaltain välistä sotilaallista tasapainoa ja siten vaarantavat rauhaa. Ydinaseuhka 2.4. Uusi uhka on yhä useamman maan pyrkimys hankkia ydinaseita. Tämän uhkan torjumiseksi on vahvistettava ydinaseiden leviämisen estämiseksi solmittua ydinsulkusopimusta, jonka piiriin on saatava kaikki valtiot. Ydinaseettomien maiden kansainvälistä asemaa on vahvistettava sopimuksin ja takuin. Ydinmateriaalin kauppaa on valvottava nykyistä tarkemmin, ja sopimusten on koskettava myös materiaalin myyjiä. Varusteluteollisuus 2.5. Sotilaallinen suurteollisuus pyrkii painostamaan hallituksia ratkaisuihin, jotka ylläpitävät ja kiihdyttävät varustelua. Pienet maat ovat teknologisesti ja taloudellisesti yhä riippuvaisempia aseiden suurtuottajista. Harvat valtiot pystyvät hankkimaan uudenaikaisia aseita ilman ulkopuolista apua Kasvava kansainvälinen asekauppa osaltaan edistää alueellisten selkkausten syntymistä ja johtaa kehitysmaiden militarisointiin sekä niiden yhteiskunnallisten olojen väkivaltaistumiseen Varustelutuotantoa on perusteltu väitteellä, jonka mukaan aseiden valmistus olisi edullista työllisyydelle. Nykyaikaisen aseteollisuuden teknologia- ja pääomavaltaisuus on kuitenkin johtanut siihen, että asetuotannon työllisyysvaikutus on huomattavasti vähäisempi kuin vaihtoehtoisen tuotannon Sotilaalliselle kehitykselle on ominaista suurvaltojen ja niiden liittokuntien sotilaallisen voiman kasvu. Suurvalta-armeijoiden asejärjestelmät ovat sekä erityisen kalliita että teknologisesti vaativia kokonaisuuksia Suurvaltain mahdollisuudet vaikuttaa alueellisiin ja paikallisiin selkkauksiin ovat lisääntyneet. Suurvalta-armeijoiden kyky siirtää suuria joukkoja ja käyttää yhä tarkempia ja tuhoisampia aseita sekä paikallisessa että muuten rajoitetussa sodankäynnissä on kasvanut. Eräiden tavanomaisten aseiden ja paikalliseen käyttöön tarkoitettujen taktisten ydinaseiden raja on vaarallisesti hämärtymässä. 23

24 2.10. Pienten maiden suhteellinen sotilaallinen voima vähenee. Täten ulkopoliittisen aloitteellisuuden merkitys on entisestään lisääntynyt pienten valtioiden turvallisuuspolitiikassa. Pohjois-Eurooppa Pohjoismaat päätyivät II maailmansodan jälkeen erilaisiin turvallisuuspoliittisiin perusratkaisuihin. Suomi ja Ruotsi ovat sotilasliittojen ulkopuolella. Norja ja Tanska kuuluvat Natoon, mutta ovat asettaneet liittosuhteelleen sotilaallisia rajoituksia. Nämä erilaiset perusratkaisut eivät ole estäneet hedelmällisen yhteistyön kehittymistä eri aloilla. Pohjois-Euroopan vakaa kehitys on kaikkien osapuolten edun mukaista. Alueen rauhanomainen yhteistyö ja vakiintuneet olot edistävät koko Euroopan turvallisuutta Pohjoisten merialueiden merkitys on kasvanut 1970-luvulta lähtien suurvaltojen ydinasestrategiassa tapahtuneiden muutosten seurauksena. Näihin alueisiin kohdistuvaa mielenkiintoa ovat myös lisänneet löydetyt luonnonvarat Aseteknologian viimeaikainen kehitys, erityisesti uudet ohjusjärjestelmät, ovat omiaan tuomaan uusia epävarmuustekijöitä Pohjolan turvallisuustilanteeseen. 3. SUOMEN TURVALLISUUSPOLITIIKKA Ulkopolitiikka ensisijainen 3.1. Suomen turvallisuuspolitiikassa ulkopolitiikka on etusijalla. Ulkopolitiikkamme perustehtävänä on ylläpitää ja lujittaa luottamuksellisia naapurisuhteita Neuvostoliiton kanssa ja perinteistä yhteenkuuluvuutta Pohjoismaiden kanssa. Suomen ulkopolitiikkaa luonnehtii näiden naapurisuhteiden jatkuva kehittyminen, luottamuksen syveneminen, pysyttäytyminen suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella ja maailman rauhantilan edistämiseen suunnattu kansainvälinen aktiivisuus. Valtiosopimukset 3.2. Kansainvälisissä suhteissaan Suomi noudattaa solmimiaan valtiosopimuksia ja kansainvälisen yhteisön sopimia periaatteita. Kansainvälistä kanssakäymistä ohjaavat erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirja. Suomen turvallisuuspolitiikan keskeiset sopimukset ovat Pariisin rauhansopimus ja YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa. Lisäksi Ahvenanmaan asema on määritelty kansainvälisin sopimuksin Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 asettaa määrällisiä ja laadullisia rajoituksia Suomen sotilaalliselle puolustukselle. Nämä rajoitukset eivät ole estäneet puolustusvalmiuden ylläpitämistä maamme valitsemalla tasolla. 24

25 3.4. YYA-sopimukseen nojaavat luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon ovat turvallisuuspolitiikkamme merkityksellisin osa. YYA-sopimus yhdistää Suomen ja Neuvostoliiton turvallisuusedut maallemme edullisella tavalla. YYA-sopimuksessa otetaan huomioon Suomen pyrkimys pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella. Mikäli Suomi tai Neuvostoliitto Suomen kautta joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi sopimuksen 1 artiklassa sanotussa tapauksessa, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulisi taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Tarpeen vaatiessa Suomi saa Neuvostoliitolta apua tai ryhtyy sotilaalliseen yhteistoimintaan Neuvostoliiton kanssa siten kuin siitä sopimuspuolten kesken sovitaan. Tämä on omiaan ennalta ehkäisemään tilanteen kärjistymistä ja vakiinnuttamaan oloja koko Pohjois-Euroopassa Suomen asemaa vahvistaa se, ettei meillä ole ratkaisemattomia ongelmia tai erimielisyyksiä naapurivaltioiden eikä muidenkaan maiden kanssa On epätodennäköistä, että Suomea kohtaisivat sellaiset sotilaalliset toimet, jotka olisi suunnattu yksinomaan sitä vastaan. Laajassa kansainvälisessä selkkauksessa sen sijaan olisi mahdollista, että Suomen joitakin osia kohtaisivat aseelliset toimet, jotka liittyvät toimiin muita valtioita vastaan Kansainvälisessä sotilaallisessa selkkauksessa on myös mahdollista, että Suomen koskemattomuutta tai väestön turvallisuutta vaarantavat sotilaalliset toimet, joiden kohteet ovat maan alueen ulkopuolella. Väestön toimeentuloa saattavat myös vaarantaa kriisit, jotka eivät sotilaallisesti kosketa lainkaan Pohjois-Eurooppaa. Uusi teknologinen kehitys on korostanut näitä vaaroja. Puolustusvalmius 3.8. Suomen ulkopolitiikan tukena on pidettävä yllä puolustusvalmiutta, jonka päätehtävät ovat maan itsenäisyyden ja koskemattomuuden turvaaminen, väestön suojaaminen ja valtiosopimusten Suomelle asettamien velvoitteiden täyttäminen itsenäisenä valtiona. Puolustusvoimat on mitoitettava tarkoituksenmukaisesti siten, että ne suoriutuvat näistä tehtävistä Päätökset puolustusvalmiutemme kehittämisestä on tehtävä itsenäisesti oman maamme erityistarpeiden mukaisesti. Suomen ei tule automaattisesti seurata tai osaltaan kiihdyttää kansainvälistä varustelukilpaa. Suomen on aktiivisesti osallistuttava aseidenriisunnan edistämiseen. Rauhanturvatyö Suomen osallistuminen Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan palvelee maamme turvallisuuspoliittisia 25

26 tarkoitusperiä. Puolustussuunnittelussa on edelleenkin otettava huomioon maamme pysyvä valmius tarjota YK:n käyttöön asianmukaisesti harjoitettuja ja varustettuja rauhanturvajoukkoja. 4. PUOLUSTUSVOIMAIN KEHITTÄMINEN 4.1. Suomen puolustusvoimia on kehitettävä turvallisuuspoliittisen tilanteen, ulkopoliittisen linjan, valtiosopimusten velvoitteiden ja kansantalouden voimavarojen mukaisesti Maanpuolustus on mitoitettava siten, että se osaltaan lisää luottamusta Suomen rauhantahtoiseen puolueettomuuspolitiikkaan. Suomen olosuhteisiin mitoitettu puolustuskyky tähtää selkkauksen ennaltaehkäisyyn Sodankäynti aiheuttaa aina kärsimyksiä myös siviiliväestölle. Sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelussa on otettava huomioon siviiliväestölle tästä koituva uhka ja suhteutettava sotilaallisin toimin saavutettavat edut väestöä uhkaaviin menetyksiin. Suomen omaksuma alueellinen puolustusjärjestelmä asettaa erityisvaatimuksia väestönsuojelulle ja siviilivastarinnalle, koska järjestelmä saattaa asettaa väestön alttiiksi huomattaville tappioille. Siviilivastarinta 4.4. Maanpuolustuksen ja erityisesti alueellisen puolustusjärjestelmän kannalta siviilivastarinta on tärkeää. Puolustusmenot 4.5. Maanpuolustukseen käytettäviä voimavaroja ei voida mitoittaa kansainvälisten vertailujen perusteella. Puolustukseen käytettävien yhteiskunnan voimavarojen on oltava oikeassa suhteessa muiden tarpeiden tyydyttämisen kanssa. Puolustuksen hinta 4.6. Aseteknologian kehittyessä aseiden hinta on noussut, käyttöikä on lyhentynyt, ylläpito on kallistunut ja asejärjestelmien hoito sitoo yhä pidemmälle koulutettua henkilöstöä. Suomi ei voi seurata aseteknologian kehitystä täysimittaisesti omassa puolustuksessaan. Suunnitelmallinen kehittäminen 4.7. Puolustusvoimain hankintojen pitkäjänteinen ja valvottu suunnittelu vähentää menojen vuosittaisia tilapäisiä muutoksia ja lisää hankintojen taloudellisuutta. Puolustusvalmius luodaan pitkän ajan kuluessa, eikä kaikkia tarpeita voida täyttää samanaikaisesti. Puolustusvoimien koko kalusto ei voi olla yhtäaikai- 26

27 sesti uutta, ja varsinkaan kalliiden asejärjestelmien uusiminen ei ole mahdollista niin usein kuin pelkät sotilasteknologiset perusteet edellyttäisivät. Hankinnoilla on oltava selvä tärkeysjärjestys, jonka pohjalta päätöksenteko tapahtuu. Hankintojen on tuettava alueellista puolustusjärjestelmää ja puolustuskykyyn soveltuvan oman teknisen ja koulutuksellisen valmiuden luomista. Kotimaisuus 4.8. Puolustusvoimain hankinnat on työllisyys- ja kauppatasesyistä suunnattava mahdollisuuksien mukaan kotimaahan. Kotimaiset hankinnat eivät kuitenkaan saa johtaa aseviennin kasvuun tai sellaisen teollisuuden luomiseen, jonka ylläpitäminen on mahdollista vain jatkuvien asehankintojen avulla. Reservit 4.9. Puolustuspolitiikan tavoitteena on oltava toimintakykyisimpiin ja riittävän hyvin varustettuihin reservijoukkoihin perustuva voima. Reservien suuruus on suhteutettava käytettävissä olevaan varustukseen. Siksi Suomen puolustussuunnittelun tavoitteena ei tule olla mahdollisimman suuri joukkoarmeija. 5. PUOLUSTUSVOIMAT JA YHTEISKUNTA Osa suomalaista yhteiskuntaa 5.1. Puolustusvoimat on osa suomalaista yhteiskuntaa. Lähes puolet maamme väestöstä on pitkähkön jakson nuoruudestaan sotilasorganisaation jäseninä, mikä vaikuttaa väistämättä näiden kansalaisten maailmankuvaan. Puolustusvoimat käyttää osan kansantalouden voimavaroista ja sen tarpeet ovat vaihtoehtoisia yhteiskunnan monien muiden keskeisten tehtävien kanssa. Lisäksi on huomattava puolustusvoimain merkitys valtiovallan hallinnassa olevana pakkokoneistona Sosialidemokraattien suhdetta puolustusvoimiin on vaikeuttanut itsenäisyyden alkuvuosilta peräisin oleva laitoksen yksipuolinen poliittinen leimautuminen ja kansanvallalle vieras ilmapiiri. Tasapuolisuus 5.3. Puolustusvoimain on suhtauduttava tasapuolisesti erilaisiin yhteiskunnallisiin näkemyksiin. Tasapuolisuuden on ilmettävä varusmiesten asemassa, kantahenkilökunnan oikeuksissa ja laitoksen yhteyksissä muuhun yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen näkemys ei saa vaikuttaa kantahenkilökunnan valintaan ja ylenemiseen. Päätöksenteon demokraattisuus 5.4. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen päätöksenteon on täytettävä demokratian ja tehokkuuden vaatimukset. Demokraatti- 27

28 suus edellyttää selkeää parlamentaarista valvontaa ja vastuuta. Valtioneuvoston ja puolustusministerin aseman on oltava keskeinen puolustuspoliittisessa päätöksenteossa. Eduskunnan on saatava kattavat selvitykset puolustusvoimain toiminnasta ja tarpeista Puolustusneuvostosta on säädettävä laki. Parlamentaarinen puolustuskomitea on asetettava määräajoin. Mietinnön johdosta hallituksen on esitettävä eduskunnalle kehittämisohjelma ja suunnitelmat puolustusvoimain sisäisestä kehittämisestä. 6. PALVELUS PUOLUSTUSVOIMISSA 6.1. Sotilasorganisaation lähtökohtana tulee olla tehtävien tehokas toteuttaminen ja palveluksen mielekkyys. Huomattavasti palvelusaikaa käytetään käytännön järjestelyjen puutteellisuuksien tähden toisarvoisiin tehtäviin. Palveluksen muotoja ja ympäristöä on jatkuvasti kehitettävä, ja epätarkoituksenmukaisia tehtäviä on karsittava Puolustusvoimissa noudatettava sotilaallinen järjestys ei saa vaarantaa kansalaisten oikeusturvaa. Säädöksiin perustumaton rankaiseminen on oikeudenloukkauksena estettävä varusmiespalveluksessa. Aseeton ja siviilipalvelu 6.3. Asevelvolliselle on silloin, kun vakavat omantunnon syyt niin vaativat, varattava mahdollisuus suorittaa palvelu aseettomana armeijassa tai siviilipalveluksena. Siviilipalvelukseen astumista ei pidä vaikeuttaa nykyisestä, ja se on voitava täyttää vakaumusta vastaavassa tehtävässä, lähinnä pelastus- ja palvelutehtävissä. Siviilipalvelun on oltava mielekästä ja yhteiskunnalle hyödyllistä Asepalveluksesta aiheutuvat taloudelliset rasitteet on jaettava oikeudenmukaisesti. Kansalaisvelvollisuuden täyttäminen ei saa olla asevelvolliselle kohtuuton henkilökohtainen taloudellinen rasite. Asevelvollisen taloudellinen asema 6.5. Varusmiesten toimeentulon parantamiseksi ja taloudellisen aseman selkeyttämiseksi on laadittava kokonaisohjelma. Asevelvollisen päivärahan on vastattava luontaisedut ja verotuksen vaikutus huomioon ottaen yleistä vähimmäistoimeentulotasoa. Lomamatkat on saatettava kokonaisuudessaan maksuttomiksi. Kotiuttamisrahan on vastattava puolen kuukauden vähimmäispalkkaa. Sotilasavustuksen on oltava vähimmäistoimeentuloturvan mukainen. 28

29 Sotilaan oikeudet 6.6. Sotilaan oikeudet ja velvollisuudet on määriteltävä lain tasolla. Sotilaan oikeusturvaa on parannettava ja oikeus taloudelliseen toimeentuloon ja etujärjestötoimintaan taattava Varusmiespalveluksessa oleville on mahdollistettava säännöllinen yhteydenpito perheeseen ja muuhun siviiliyhteiskuntaan. Tämä edellyttää palvelusajan ja vapaa-ajan nykyistä selkeämpää erottamista. Valikoivuus palvelukseenotossa 6.8. Varusmiesten palvelukseenkutsumismenettelyä on kehitettävä. Kutsuntatarkastuksia parantamalla voidaan nykyistä aikaisemmin vapauttaa ne, jotka kohtaisivat palveluksessa suuria vaikeuksia. On selvitettävä mahdollisuudet porrastaa asepalveluaikaa nykyistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puolustusvoimain että koko yhteiskunnan etu huomioon ottaen. B-palveluskelpoisuusluokan asevelvollisten palvelusajan lyhentämistä pääsääntöisesti 6 kuukauteen on tutkittava. Valikoivuutta ja palvelusajan kehittämistä voidaan edistää palvelussitoumusjärjestelmällä, henkilöstöjärjestelyillä sekä kertausharjoituksia kehittämällä ja kutsuntoja tehostamalla. Asevelvolliselle on korvattava ansionmenetys kutsuntapäivältä Aselajien teknistyessä olisi voitava luoda palvelussitoutumusjärjestelmä, jossa vapaaehtoisia koulutettaisiin myös siviiliammatteihin valmistumista edistäviin erityistehtäviin, jotka jatkuisivat asepalveluksen jälkeen. Tältä ajalta maksettaisiin palkka On turvattava nykyistä tehokkaammin työsuhteen ja siihen liittyvien etujen säilyminen asepalveluksen suorittamisen yli. Poliittiset oikeudet Kantahenkilökunnalle ja varusmiehille on taattava oikeudet poliittiseen järjestäytymiseen ja toimintaan vapaa-ajalla. Yhtenäispäällystö Yhtenäispäällystöjärjestelmän kehittämistä on jatkettava siten, että toimiupseerit voisivat edetä virkaupseereiksi. Ei naisten asevelvollisuutta! Kun otetaan huomioon Suomen suuri koulutettu reservi ja naisten merkittävä panos työelämässä, naisten asepalvelus ei ole tarkoituksenmukaista. Puolustusvoimain palveluksessa olevien naisten asemaa on sitä vastoin parannettava. 29

Pöytäkirja SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXII PUOLUEKOKOUKSESTA PORISSA 1981 LAATINUT MARTTI ÄBERG

Pöytäkirja SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXII PUOLUEKOKOUKSESTA PORISSA 1981 LAATINUT MARTTI ÄBERG Pöytäkirja SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXII PUOLUEKOKOUKSESTA PORISSA 1981 LAATINUT MARTTI ÄBERG ISBN 951-9220-37-2 Kansan Voima Oy:n Kirjapaino Joensuu 1982 M M M M ' '-" ' SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXI PUOLUEKOKOUKSESTA ESPOOSSA

PÖYTÄKIRJA SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXI PUOLUEKOKOUKSESTA ESPOOSSA PÖYTÄKIRJA SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXI PUOLUEKOKOUKSESTA ESPOOSSA 1978 Laatinut Martti Äberg Sosialidemokraattinen Puoluetoimikunta ISBN 951-9220-31-3 Kansan Voima Oy:n Kirjapaino Joensuu

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXX PUOLUEKOKOUKSELLE 5. - 8. 6. 1975

PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXX PUOLUEKOKOUKSELLE 5. - 8. 6. 1975 PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXX PUOLUEKOKOUKSELLE 5. - 8. 6. 1975 ISBN 951 9220 08 9 Turenki 1975 Kirjapaino Jaarli SISÄLLYSLUETTELO I II Kansainvälisten asiain valiokunta 1. Sosialidemokraattisen

Lisätiedot

SDP:n PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXIX PUOLUEKOKOUKSELLE 1.-4.6.1972

SDP:n PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXIX PUOLUEKOKOUKSELLE 1.-4.6.1972 SDP:n PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXIX PUOLUEKOKOUKSELLE 1.-4.6.1972 Hämeenlinna 1972 - Kirjapaino Jaarli SISÄLLYSLUETTELO I Kansainvälisten asiain valiokunta sivu 1. Taloudellinen yhdentyminen

Lisätiedot

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL)

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL) PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS 1C KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset], Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 17. päivänä syyskuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN KULKU KOKOUKSEN SUORITTAMAT HENKILÖVALINNAT

SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN KULKU KOKOUKSEN SUORITTAMAT HENKILÖVALINNAT SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN KULKU Puoluekokouksen ja ensimmäisen kokouspäivän avaus 1 Toisen kokouspäivän avaus 103 Kolmannen kokouspäivän avaus 274 Neljännen kokouspäivän avaus 417 Viidennen kokouspäivän

Lisätiedot

pt- l-i----i- S2ilS ytetutj_

pt- l-i----i- S2ilS ytetutj_ OMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p OLUETOIMIKUNTA KOKOUS N» C С 19.2.1981 KOUSPAIKKA IVÄ JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 19 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 KOKOUKSEN OSANOTTAJAT

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Puoluekokous 17. 18.6.2017 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki

Lisätiedot

Pöytäkirja. SDRn XXXtV puoluekokous Helsinki 4.-7.6.1987 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUETOIMIKUNTA

Pöytäkirja. SDRn XXXtV puoluekokous Helsinki 4.-7.6.1987 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUETOIMIKUNTA Pöytäkirja SDRn XXXtV puoluekokous Helsinki 4.-7.6.1987 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUETOIMIKUNTA SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN KULKU Puoluekokouksen ja ensimmäisen päivän avaus 1 Toisen kokouspäivän avaus 152

Lisätiedot

Puoluetoimikunnan ja järjestöjen esitykset XXXIV puoluekokoukselle

Puoluetoimikunnan ja järjestöjen esitykset XXXIV puoluekokoukselle Puoluetoimikunnan ja järjestöjen esitykset XXXIV puoluekokoukselle Jaarli SS] Turenki 1987 SISÄLLYSLUETTELO I PERIAATEOHJELMA-ALOITTEET 1. SDP:n periaateohjelma 21 Puoluetoimikunnan esitys (jaetaan erikseen)

Lisätiedot

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.) Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 27.-28.1.1962, Myllykoski ja Ilmajoki

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 27.-28.1.1962, Myllykoski ja Ilmajoki Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 21.-22.1.1961, Sodankylä ja Tainionkoski 1. Tom Rutqvist Kouvolan Painijat 2. Veli Haarala Ylivieskan Kuula 3. Taisto Aikio Lapin Veikot 1. Väinö Rantala Lapuan Virkiä

Lisätiedot

Seuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä tarkoitettua yhdistystä koskevia säännöksiä:

Seuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä tarkoitettua yhdistystä koskevia säännöksiä: Liite 2 Avustuspäätöksessä tarkoitetut yhdistykset Luettelo valtionavustusta saavien puolueiden piiri- ja naisjärjestöistä Suomen Keskusta r.p. Seuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

MTS TUTKIMUS SYKSY 2004. Saatteeksi

MTS TUTKIMUS SYKSY 2004. Saatteeksi TUTKIMUS SYKSY Saatteeksi Tässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten mielipiteitä Suomen ulkopolitiikasta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Tutkimuksessa on mukana myös Euroopan unionin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 62 kg 67 kg 73 kg 79 kg + 1. Heikki Hakola Lapuan Virkiä 2. Lauri Prusti Veitsiluodon Vastus 3. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017)

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017) Pekka Visuri Helsinki 9.3.2017 LAUSUNTO Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle Valtioneuvoston puolustuselonteko 16.2.2017 (vnk 5/2017) Olen perehtynyt valtioneuvoston puolustusselontekoon 2017

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;

Lisätiedot

TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPÄIVÄÄN OULU 17.11.2014. Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen P: 0295 029 382 mikko.reijonen@ely-keskus.

TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPÄIVÄÄN OULU 17.11.2014. Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen P: 0295 029 382 mikko.reijonen@ely-keskus. TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPÄIVÄÄN OULU 17.11.2014 Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen P: 0295 029 382 mikko.reijonen@ely-keskus.fi Maanpuolustus Suomessa kuuluu koko kansalle ja sen ydin on

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä 4.10.2013 Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö Toimialue

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

150 000 Työpaikkaa. Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille

150 000 Työpaikkaa. Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille 150 000 Työpaikkaa Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille Tiina Tolvanen, Pohjois-Karjalan j kauppakamari k 19.9.119 11 Hyvinvoiva Suomi, jossa on hyvä yrittää, on yhteinen asiamme. Kerro meille ideasi

Lisätiedot

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf RAASEPORIN VASEMMISTO ry RASEBORGS VÄNSTER rf Toimintasuunnitelma 2012 1 TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2012 Raaseporin Vasemmiston poliittisena ja aatteellisena tehtävänä on vasemmistolaisen arvomaailman

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Vaalipiiritutkimus 2014

Vaalipiiritutkimus 2014 Vaalipiiritutkimus 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Vaikuttaa HALUKKUUTEEN äänestää eduskuntavaaleissa sellaista puoluetta, joka ajaa seuraavia asioita tosissaan: Ankarammat rangaistukset

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK ry. säännöt

NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK ry. säännöt NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK ry. säännöt 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto, nimi on Nuorten Kotkien Keskusliitto Unga Örnars Centralförbund

Lisätiedot

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 1. Soini Kauppinen Suolahden Urho 2. Matti Laitinen Viipurin Voimailijat 3. Jaakko Piutunen Varkauden Urheilijat 1. Reino Salimäki Seinäjoen

Lisätiedot

rri rii ih1hhi.f i misestä.

rri rii ih1hhi.f i misestä. rri rii ih1hhi.f i 1(2) 6.6.2016 960/00.03.09/2016 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Aleksanterinkatu 18 15140 LAHTI Ville Laki Suomen metsäkeskuksesta (418/2011)14 (muut. 1421/2014) Asia SUOMEN METSÄKESKUKSEN

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Yleinen asevelvollisuus

Yleinen asevelvollisuus Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

PUOLUETOIMIKUNNAN. Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE 6.-9. 6.1969

PUOLUETOIMIKUNNAN. Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE 6.-9. 6.1969 PUOLUETOIMIKUNNAN Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE 6.-9. 6.1969 Paasipaino, Helsinki 1969 SISÄLLYSLUETTELO Kansainvälisten asiain valiokunta Sivu 1. SDP:n kanta kehitysmaa- ja YK-politiikkaan 5 2. Kansainvälisen

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

että puoluekokous päättää sääntömuutoksen yhteydessä, että puolueelle valitaan 3 varapuheenjohtajaa.

että puoluekokous päättää sääntömuutoksen yhteydessä, että puolueelle valitaan 3 varapuheenjohtajaa. xni SÄÄNTÖALOITTEET 189. Puolucjärjestöjen sääntöjen uudistaminen Puoluetoimikunnan esitys Qaetaan erikseen) 190. m varapuheenjohtaja SDP:Ile Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n aloite Puolueen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Kirjastojen lainat 2015 Kirjasto Lainojen lkm

Kirjastojen lainat 2015 Kirjasto Lainojen lkm Kirjastojen lainat 2015 Tässä tilastossa esitetään kaikkien Celian äänikirjapalveluun liittyneiden kirjastojen lainat vuonna 2015 Tietosuojasyistä alle viiden menevät lainat ilmaistaan "< 5" merkinnällä.

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n aloite Sosialidemokratian Suunta-ohjelmassa todetaan:

Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n aloite Sosialidemokratian Suunta-ohjelmassa todetaan: III LAKI- JA HALLINTOASIAIN VALIOKUNTA 56. PERUSTUSLAKIEN UUDISTAMINEN Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n aloite Sosialidemokratian Suunta-ohjelmassa todetaan: "Perustuslakien sisällöstä

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan

Lisätiedot

Valtiosihteeri Risto Volanen, Valtioneuvosto.

Valtiosihteeri Risto Volanen, Valtioneuvosto. Valtiosihteeri Risto Volanen, Valtioneuvosto. Viitaten parhaillaan laadittavaan Suomen turvallisuuspoliittista asemaa koskevan selonteon valmisteluun allaolevat rauhan. ja ammattialakohtaiset sosiaalisen

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone keskiviikkona 19 päivänä marraskuuta 1980 kello 8.00 KOKOUKSEN OSANOTTAJAT

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone keskiviikkona 19 päivänä marraskuuta 1980 kello 8.00 KOKOUKSEN OSANOTTAJAT PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS 19.11.1980 KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone keskiviikkona 19 päivänä marraskuuta 1980 kello 8.00 KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Kalevi

Lisätiedot

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Еу!2ё1_ Л ^ o i k e u t e t u t : Sos.-dem. hallitusryhmän jäsenet

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA Sosiaalialan Työnantajat ry (myöhemmin Sosta) ja Terveyspalvelualan liitto ry (myöhemmin TPL) ovat selvittäneet liittojen toimintojen yhdistämistä ja

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

SDP:n XXXVI puoluekokous Helsinki

SDP:n XXXVI puoluekokous Helsinki Pöytäkirja SDP:n XXXVI puoluekokous Helsinki 3.-6.6.1993 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p. Puoluehallitus - Partistyrelsen SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN KULKU Puoluekokouksen

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Yhdistysluettelo 2017

Yhdistysluettelo 2017 Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

in ) ) Matti Ahde ja Arvo Salo

in ) ) Matti Ahde ja Arvo Salo IpOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. Pu o l u e t o i m i k u n t a KOKOUS N>0 \X * KOKOUSPAIKKA J t\ivä JA AIKA I )KOUKSENOSANOTTAJAT I jtös^taisetj. Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN LUJA PERUSTA

Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN LUJA PERUSTA Mikkeli 30.6.2009 Päämajan kesäsymposium 30. kesäkuuta 2009 Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN

Lisätiedot

I EIS 6 artiklan soveltaminen 1

I EIS 6 artiklan soveltaminen 1 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I EIS 6 artiklan soveltaminen 1 1. EIS 6 artiklan soveltamisala 1 1.1 Henkilöllinen 1 1.2 Ajallinen 1 1.3 Asiallinen 3 2. EIS 6 artiklan rakenne ja tulkintaperiaatteet

Lisätiedot