PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET"

Transkriptio

1 PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXXII PUOLUEKOKOUKSELLE

2 JaarltO Turenki 1981

3 SISÄLLYSLUETTELO I Kansainvälisten asiain valiokunta Slvu n0 1. Ulkopoliittinen asiakirja 21 Puoluetoimikunnan esitys 2. Puolustuspoliittinen ohjelma 21 Puoluetoimikunnan esitys 3. Kehitysyhteistyö 30 Turun Pääskyvuoren Sosialidemokraattinen yhdistys r.y:n 4. Kehitysyhteistyön voimistaminen 32 Eiran Sos.-dem. Yhdistys r.y:n, Puistolan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n, Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n, Yhteiskuntapoliittinen Sos.- dem. Yhdistys r.y:n sekä Majoitus- ja Ravitsemisalan Sosialidemokraatit r.y:n 5. Kehitysavun lisääminen ja pakollinen puoluevero hy- 33 vin ansaitsevilta tähän tarkoitukseen Ruoholahden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 6. Kehitysyhteistyömäärärahan nostaminen 34 Töölön Sosialidemokraattinen yhdistys r.y:n jäsenen Lauri Nordbergin 7. Kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen jakehitys- 35 yhteistyötietouden lisääminen Varkauden Sos.-dem. Seura r.y:n 8. Kehitysyhteistyömäärärahat 36 Tikkurilan Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Mauri Riikosen 9. Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön varainhankinta 37 Rajakylän Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 10. Sosialidemokraattisen panoksen lisääminen rauhan- 38 työssä, aktivointi rauhanjärjestöihin Seinäjoen Sosialistinuoret r.y:n 11. Puolueen liittyminen Suomen Rauhanpuolustajat 39 r.y:n jäseneksi Kalevan Sos.-dem. Nuoret r.y:n 12. Puolueen liittyminen Suomen Rauhanpuolustajat 40 r.y:n jäseneksi Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY r.y:n 13. Rauhantutkimuksen lujittaminen 41 Tampereen Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 14. Ny utlänningslag 42 Finlands Svenska Arbetarförbund r.f:s motion Uusi ulkomaalaislaki 44 Suomen Ruotsalainen Työväenliitto r.y:n 15. Kalottialueen työväenjärjestöjen tukeminen 45 Lapin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 3

4 16. Puolustusmäärärahat 47 Tikkurilan Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Mauri Riikosen 17. Puolustusmäärärahojen nousukierteen pysäyttämi- 48 nen Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY r.y:n 18. Sota-aseiden viennin kieltäminen puolueen puolus- 49 tuspoliittiseen ohjelmaan Haukiputaan Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Reijo Päivärinnan 19. Sota-aseiden vienti lopetettava 50 Kaijonharjun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 20. Rahat väestönsuojien rakentamisesta rauhantutki- 51 mukseen Olarin Sosialidemokraatit r.y:n 21. Ns. eettisten aseistakieltäytyjien kieltäytymismah- 52 dollisuuksien parantaminen Kaijonharjun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 22. Siviilipalveluksen aseman parantamisesta 53 Karihaaran Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Juhani Aron, Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Antero Korpelan, Kauniaisten Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Kari Kinnusen ym. 23. Ryhdikäs ei Varjo-Suomelle! 57 Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 24. Kohti rauhan Suomea 59 Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n II Ohjelmavaliokunta 25. Näkökohtia periaateohjelman uudistamisesta 63 Puoluetoimikunnan esitys 26. Sosialidemokratian Suunta-ohjelman uudistus 64 Puoluetoimikunnan esitys 27. Puolueen periaateohjelman uudistaminen 78 Imatrankosken Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 28. Työryhmä seuraamaan periaateohjelman ja Sosiali- 78 demokratian Suunta-ohjelman toteuttamista ja kehitystarpeita Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n 29. Sosialidemokratian Suunta-ohjelman seuraaminen, 79 tarkistaminen ja uudelleen käsittely Martinlaakson Sosialidemokraatit r.y:n 30. Palkansaajarahastot 80 Puotinharjun Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Jorma Bergholmin, Helsingfors Soc.-dem. Ungdomsklubb r.f:n jäsenen Folke Sundmanin ja Länsimäen Sos. 4

5 -dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Erkki Vuorenmaan ym. 31. Yhteistoimintarahastot 83 Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.v:n 32. Äänioikeuden päivän vietto 84 Oulun Opiskelijoiden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 33. Sosialidemokraattisen ihmiskuvan määritteleminen 85 Rovaniemen Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n 34. Siirtolaisuus 85 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 35. Vaali-ja mielipidegallupeista luopuminen 86 Joensuun Sosialistinuoret r.y:n 36. Mielipidegalluppien käyttäminen 87 Joensuun Työväenyhdistys r.y:n 37. Irrottautuminen puolueiden tilaamista gallup-tutki- 88 muksista Kalevan Sos.-dem. Nuoret r.y:n 38. Sukupuolten tasa-arvo miehen näkökulmasta 89 Kotkan Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n jäsenen Meeri Kalavaisen, Mikkelin Urheiluväen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Maire Haapasalon, Nokian Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Anja Viitalan ym. 39. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen puolueessa 96 Hakaniemen Sosialidemokraatit r.y:n 40. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 98 misteluelimissä sekä tasa-arvo-ohjelman laatiminen Hyvinkään Sosialidemokraattinen Naisyhdistys r.y:n 41. Naisten osuuden lisääminen puolueen päätöksente- 98 ko- ja valmisteluelimissä sekä tasa-arvo-ohjelman laatiminen Ruoholahden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 42. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 98 misteluelimissä sekä tasa-arvo-ohjelman laatiminen Helsingin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys r.y:n 43. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 98 misteluelimissä sekä tasa-arvo-ohjelman laatiminen Kallion Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n 44. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 98 misteluelimissä sekä tasa-arvo-ohjelman laatiminen Rovaniemen Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 45. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 98 misteluelimissä sekä tasa-arvo-ohjelman laatiminen Katajanokan Sosialidemokraatit r.y:n 46. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 98 misteluelimissä sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen puolueen sisällä Simonkylän Sos.-dem. Kilta r.y:n 47. Naisille tasavertaiset mahdollisuudet puoluetoimin- 99 taan Eiran Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 5

6 48. Naisten tasa-arvosta 100 Matinkylän Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Kari Mattilan, Hakaniemen Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Maisa Järvisen, Oulun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Liisa Jaakonsaaren ym. 49. Suunnitelmallisen tasa-arvotyön periaatteet ja toi- 102 mintastrategia Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 50. Puoluetoimikuntaa valittaessa noudatettava käytäntö 103 ja naisehdokkaiden syrjintä Kallion Sosialidemokraatit r.y:n 51. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteko- ja vai- 103 misteluelimissä Rovaniemen Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n 52. Tasa-arvo-ohjelman laatiminen 104 Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n 53. Tasa-arvon toteuttaminen SDP:n toiminnassa 105 Joensuun Työväenyhdistys r.y:n 54. Garantering av bäda könens representation pä alla 106 niväer Östra Helsingfors Socialdemokrater r.f:s motion Molempien sukupuolten edustuksen takaaminen kai- 107 kiila tasoilla Östra Helsingfors Socialdemokrater r.f:n 55. Nuorison aseman parantaminen ja nuorisotoiminnan 108 tehostaminen Länsimäen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n III Laki- ja hallintoasiain valiokunta 56. Perustuslakien uudistaminen Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 57. Valtiosääntöuudistus Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 58. Valtiosääntöuudistuksen toteuttaminen keskeiseksi kynnyskysymykseksi hallituspolitiikassa Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 59. Perustuslain tulkinta Helsingin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 60. Valtiosääntöuudistus ja Tasavallan Presidentin asema Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY r.y:n 61. Tasavallan Presidentin valinnan siirtäminen eduskunnalle Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 62. Sääntöjä presidenttipeliin Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n

7 63. Presidentin valintatavan muutos Maunulan Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Arvi Malmivaaran 64. Lainsäädännön muuttaminen puolueloikkausten es- 120 tämiseksi SDP:n Mikkelin Kunnallisjärjestö r.y:n 65. Lainsäädännön muuttaminen puolueloikkausten es- 121 tämiseksi Vuosaaren Sosialidemokraatit r.y:n 66. Lainsäädännön muuttaminen puolueloikkausten es- 122 tämiseksi Sjundeä Socialdemokrater r.f. Siuntion Sosialidemokraatit r.y:n 67. Vaalilainsäädännön muuttaminen nk. loikkausta- 123 pausten estämiseksi Keravan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 68. Vaalilain muuttaminen 123 Pohjois-Hyvinkään Sosialidemokraatit r.y:n 69. Vaalijärjestelmän muuttaminen 124 Piikkiön Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y.n 70. Vaalilainsäädännön muuttaminen nk. loikkausta- 124 pauksissa Otsolan Sosialidemokraatit r.y:n 71. Vaalilainsäädännön muuttaminen nk. loikkausten 125 vuoksi Mikkolan Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 72. Vaalilakien muuttaminen nk. loikkausten vuoksi 126 Uudenkylän Työväenyhdistys r.y:n 73. Kunnallis- ja kunnallisvaalilain muuttaminen nk. 127 loikkausten estämiseksi Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit r.y:n 74. Puolueloikkausten estäminen 127 Ikurin Sosialidemokraatit r.y:n 75. Vaalilakien muuttaminen nk. loikkaustapausten 128 vuoksi Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 76. Lainmuutos puolueloikkausten estämiseksi 128 Oulun Sosialidemokraattinen Kilta r.y:n 77. Puolueloikkaukset 129 Helsingin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 78. Valtuutetun toimen lakkaaminen puoluevaihdoksen 130 yhteydessä Koskenmäen Työväenyhdistys r.y:n 79. Vaalilain muuttaminen puolueloikkausten estämi- 131 seksi Kotkan Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n 80. Lainsäädännön tarkistaminen nk. loikkaustapausten 131 estämiseksi Klaukkalan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 81. Lainsäädännön muuttaminen puolueloikkausten es- 132 tämiseksi 119 7

8 Turun Ammattiyhdistysväen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 82. Avhoppare börersättas med suppleant 132 Abo Socialdemokrater r.f:s motion Loikkari korvattava varaedustajalla 133 Abo Socialdemokrater r.f:n 83. Vaalilain muuttaminen 134 Hyvinkään Sosialidemokraattinen Kerho r.y:n 84. Pitkät listat 135 Ikurin Sosialidemokraatit r.y:n 85. Kansanedustajien varamiesjärjestelmän käyttöönotto 136 Helsingin Sosialidemokraattinen Keskusteluseura r.y:n 86. Tasa-arvon ja kansanvallan takaaminen puolue- ja 136 vaalirahoituksessa Espoon Sosialidemokraattinen Keskusteluseura r.y:n 87. Saaristolaki 138 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 88. Hallinto ja byrokratia 138 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 89. Välittömän kansanvallan kokeileminen 139 Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta r.y:n jäsenen Kaarlo Pitsingin 90. Avskaffandet av ordnar och äretitlar 142 Finlands Svenska Arbetarförbund r.f:s motion Kunniamerkkien ja arvonimien poistaminen 143 Suomen Ruotsalainen Työväenliitto r.y:n 91. Kriminaalipoliittisen ohjelman uudistaminen 144 Taipalsaaren Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 92. Puolueen kriminaalipoliittisen ohjelman uudistami- 145 nen Kruunuhaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 93. Elintarviketuotannon valvonta 145 Uudenkylän Työväenyhdistys Toverit r.y:n IV Energia- ja elinkeinopoliittinen valiokunta 94. Energiapoliittinen ohjelma 147 Puoluetoimikunnan esitys 95. Pysyvän energiapoliittisen työryhmän perustaminen 163 Helsingin Rakennustyöväen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 96. Ydinvoimasta luopuminen 164 Ruoholahden Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 97. Suhtautuminen ydinvoiman käyttöön 167 Kellokosken Työväenyhdistys r.y:n 98. Kielteinen kanta uusien ydinvoimaloiden rakentami- 168 seen ja suunnitteluun Kallion Sosialidemokraatit r.y:n jäsenten Aino Pietarisen ja Risto Vähätahlon 8

9 99. Turpeen jatkojalostus 169 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 100. Turkisten jatkojalostus 169 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 101. Ihmisravinnoksi kelpaavan kalan syöttäminen eläi- 170 mille Töölön Sosialidemokraattinen yhdistys r.y:n jäsenen Lauri Nordbergin 102. Osa-aikaviljelijöiden aseman parantaminen 172 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 103. Pohjanmaan jokien vesityöt, vesilain muuttaminen ja 173 ympäristöministeriön perustaminen Kaarlelan Sos.-dem. Yhdistys Karleby Soc.-dem. Förening r.y:n 104. Ympäristöhallinnon aikaansaaminen 174 Helsingin Sosiaali- ja terveystyöntekijäin Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 105. Saimaan alueen vesien kokonaiskäyttösuunnitelma 175 Jouhenniemen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Pekka Palmin 106. Ympäristövalvonnan ja -tutkimuksen sekä ympäris- 176 töhaittojen korvausmenettelyn tehostaminen Valkeakosken Työväenyhdistys r.y:n V Työllisyyttä ja työelämän uudistamista käsittelevä valiokunta 107. Täystyöllisyysohjelman laatiminen Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 108. Työvoimapolitiikka Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 109. Toimenpideohjelma täystyölltsyyden saavuttamiseksi Lahden eteläinen sos.-dem. yhdistys r.y:n 110. Työttömyysturvajärjestelmän uudistaminen Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n 111. Julkisen sektorin työllistämismahdollisuudet ja -tavoitteet ja niiden kansantaloudelliset edellytykset Kruunuhaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 112. Valtion palveluksessa olevan henkilökunnan määrän lisääminen Joensuun Työväenyhdistys r.y:n 113. Tuloeroja tasaava palkka- ja eläkepolitiikka Kellokosken Työväenyhdistys r.y:n 114. Förnyandet av arbetslagstiftningen Finlands Svenska Arbetarförbund r.f:s motion Työlainsäädännön uudistaminen Suomen Ruotsalainen Työväenliitto r.y:n 115. Työsuojeluvalvonnan tehostaminen Satakunnassa Satakunnan Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n

10 116. Työajan lyhentäminen ja työajan joustavuuden lisääminen 199 Tampereen Sosialidemokraattinen Toveriseura r.y:n 117. Vuosiloman laskemisesta 201 Helsingin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 118. Yritysdemokratia 202 Puotinharjun Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Jorma Bergholmin, Eiran Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Risto Paanasen, Kruunuhaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Seppo Ylisen ym Yritysdemokratian kehittäminen maassamme 207 Lahden eteläinen sos.-dem. yhdistys r.y:n 120. Työsuhdeasioissa esiintyvä poliittinen syrjintä 207 Valtion Viran- ja Toimenhaltijain Helsingin Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 121. Nimityspolitiikka 209 Kouvolan Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 122. Valtion yhtiöiden eroaminen STK:sta 209 Valmetin Työväenyhdistys r.y:n VI Asuntopoliittinen valiokunta 123. Asuntokannan saaminen asunnontarvitsijoiden te- 211 hokkaaseen käyttöön Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n 124. Asuntotuotannon rahoitus 212 Simonkylän Sos.-dem. Kilta r.y:n 125. Asuntoasioiden hoito kunnissa 214 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 126. Puolikunnallinen asuntotuotanto 214 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 127. Eläkeläisten omien asuntojen korjaustoiminta 215 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 128. Asunnonhankkijan oikeusturvan lisääminen 216 Matinkylän Sosialidemokraatit r.y:n 129. Väestönsuojelukohteiden rakentaminen 217 Uudenkylän Työväenyhdistys Toverit r.y:n 130. Yhteiskunnallisen rakennustoiminnan tehostaminen 217 Uudenkylän Työväenyhdistys Toverit r.y:n 131. Valtion asuntomäärärahojen osoittaminen vanhojen 218 asuntojen ostoon Valkeakosken Työväenyhdistys r.y:n VII Sosiaalipoliittinen valiokunta 132. Perhepolitiikka SDP:n keskeinen kehittämiskohde luvulla Tikkurilan Työväenyhdistys r.y:n 10

11 133. Väestöpoliittiset tavoitteet 225 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 134. Sairaan ja vammaisen lapsen hoito 226 Kruunuhaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 135. Äitiysrahan suorittaminen erityistapauksissa 226 Vuoksenniskan Sosialidemokraattinen Naisyhdistys r.yin 136. Neuvolatoiminnan kehittämisestä 227 Helsingin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 137. Kriisiavun järjestäminen yhteiskunnan toimesta mak- 228 suttomasti avioeroperheille Kaijonharjun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 138. Holhouslain uudistaminen 229 Tapiolan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 139. Suojatyöpaikat 230 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 140. Vammaisten aseman parantaminen 231 Helsingin Sosiaali- ja terveystyöntekijäin Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 141. Veroasteikon alentaminen henkilöille, jotka asuvat 231 yhteisperheessä työ- ja vanhuuseläkettä saavien tai vammaisiksi ryhmiteltyjen henkilöiden kanssa Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y: n 142. Liikevaihtoveron poistaminen lasten käyttövaatteista 232 Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 143. "Lapsi" -käsitteen ikärajan nostaminen 12 vuodesta vuoteen Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 144. Kansanterveyslain toteuttaminen 233 Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 145. Terveyskeskuslääkärit toimimaan perhelääkäreinä 235 Vuoksenniskan Sosialidemokraattinen Naisyhdistys r.y:n 146. Aikuishammashuollon kiirehtiminen 235 Helsingin Sosiaali- ja terveystyöntekijäin Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 147. Lääkehuolto yhteiskunnallistettava 237 Uudenkylän Työväenyhdistys Toverit r.y:n 148. Uuden eläkepoliittisen ohjelman valmistaminen 237 Tapanilan Työväenyhdistys r.y:n 149. Ylisuuret eläkkeet, palkkojen ja eläkkeiden suhde 238 Helsingin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 150. Eläkeikärajan alentaminen 60 vuoteen 239 Kyröskosken Työväenyhdistys r.y:n 11

12 151. Naisten eläkeiän alentaminen 240 Keuruun Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n 152. Koko rakennusala LEL:n piiriin 241 Helsingin Rakennustyöväen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 153. Koko rakennusala LEL:n piiriin 241 Turengin Työväenyhdistys r.y:n 154. Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahajärjestelmän 242 kehittäminen Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 155. Pakollinen tapaturmavakuutus yhteiskunnan hoidet- 243 tavaksi Koskenmäen Työväenyhdistys r.y:n VIII Koulu- ja kulttuuripoliittinen valiokunta 156. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen 245 Pohjois-Karjalan Sos.-dem. Piiri r.y:n 157. Keskiasteen koulutus 247 Tikkurilan Työväenyhdistys r.y:n 158. Ammattikoulun oppilaanohjaus 249 Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 159. Valtion oppimateriaalituotannon kehittäminen 249 Tapiolan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 160. Ammattiyhdistystietouden lisääminen koululaitok- 250 sen opetusohjelmissa Ikaalisten Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 161. Lukion ja ammattikoulujen kouludemokratian kehit- 251 täminen Helsingin Eteläinen Sos.-dem. Nuoriso-osasto r.y:n 162. Opiskelijoiden sosiaalisen aseman parantaminen 253 Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY r.y:n 163. Opiskelijoiden aseman parantaminen 255 Oulun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 164. Opiskelijoiden sosiaaliset edut 256 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 165. Sosialidemokraattisen työväenliikkeen arkistotoi- 256 minnan saattaminen kansainväliselle tasolle Kruunuhaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 166. Työväen Arkiston kirjaston kehittäminen 257 Pihlajamäen Sosialidemokraatit r.y:n 167. Koulujen ja kirjastojen rakennuslupasäännösten uu- 258 distaminen Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 168. Kirkon ja valtion suhteiden järjestäminen 259 Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY r.y:n 12

13 169. Viestintäpoliittisen ohjelman uudistaminen Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 170. Suhtautuminen tietotuotantoon, tietoliikenteeseen ja viestintään Olarin Sosialidemokraatit r.y:n 171. Video-ja väkivaltaviihteen leviäminen Tapiolan Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n IX Kunnallis- ja veropoliittinen valiokunta 172. Kunnallisen nuorisotyön eräiden epäkohtien poista- 265 minen Kaijonharjun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 173. Tutkimuksen käynnistäminen sosialidemokraattis enemmistöisten kuntien kunnallispolitiikan tuloksista Klaukkalan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 174. Siivouspalvelujen ostaminen yksityisiltä yrittäjiltä 267 Klaukkalan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 175. Kuntalaisia koskevat ratkaisut 268 Eiran Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Urpo Ekströmin 176. Kunnallisten veroluonteisten maksujen epäoikeuden- 270 mukainen perintä Kyröskosken Työväenyhdistys r.y:n 177. Kuntien maksupolitiikka 271 SDP:n Mikkelin Kunnallisjärjestö r.y:n 178. Kunnallishallinnon kehittäminen 272 Mankkaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 179. Skattereform med nettolön som mäl 275 Abo Socialdemokrater r.f:s motion Verouudistuksen tavoitteena nettopalkka 277 Abo Socialdemokrater r.f:n 180. Luottamushenkilöiden toimeentuloturvan parantami- 278 nen Espoon Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 181. Kunnallisen luottamustehtävän hoitaminen 279 Kauklahden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 182. Valtiollisen ja kunnallisen luottamustehtävän hoita- 281 misesta aiheutuvien kustannusten vähennyskelpoisuus Viialan Työväenyhdistys r.y:n, Kylmäkosken Työväenyhdistys r.y:n, Urjalan Työväenyhdistys r.y:n, Nuutajärven Työväenyhdistys "Työ" r.y:n, Someron Työväenyhdistys r.y.n, Humppilan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n, Jokioisten Työväenyhdistys r.y:n, Tammelan Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n ja Forssan Työväenyhdistys r.y:n 183. Yhdenvertaisuusperiaatteiden voimaansaattaminen 282 perintö- ja lahjaverotuksessa sekä perimystä koskevan lainsäädännön uudistaminen 13

14 Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. Yhdistys r.y:n 184. Verovilpit ja verotarkkailu 284 Musa-Liinaharjan Sosialidemokraatit r.y:n 185. Kunnallisesta ympäristönsuojelusta 285 Uittamon Sosialidemokraatit r.y:n X Järjestöasiain valiokunta 186. Järjestötoiminnan kehittäminen 287 Puoluetoimikunnan esitys 187. Kristillisen keskustelun asema sosialidemokraattien 287 keskuudessa Keijon Sosialidemokraatit r.y:n 188. Kristillisen sosialidemokraattisen toiminnan tehos- 288 taminen Tampereen Kristillisten Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 189. Solidaarisen lähimmäisen vastuuseen perustuvien 289 toimintamuotojen luominen Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 190. Yhdyskuntatyöohjelman laatiminen 290 Utran Työväenyhdistys r.y:n 191. Kansanvaltaisen päätöksenteon kehittäminen puolu- 290 eessa Puotinharjun Sosialidemokraatit r.y:n 192. Toimivaan jäsendemokratiaan 291 Kotkan Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n jäsenen Meeri Kalavalsen, Mikkelin Urheiluväen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Maire Haapasalon, Nokian Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Anja Viitalan, ym Luottamustehtävien kasaantuminen 292 Ruoholahden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 194. Luottamustehtävien kasaantuminen 293 Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 195. Puoluetoimikunnan valinta 294 Kanta-Espoon Sos.-dem. Kerho r.y:n 196. Kokopäivätoiminen puoluesihteeri 295 Rovaniemen Sos.-dem. Naisyhdistys r.y:n 197. Tasapuolisuuden ja kokemuksen kautta saadun pate- 295 vyyden huomioiminen luottamustehtäviin valittaessa Suomenlinnan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 198. Valtion ja kuntien viranhaltijat puolueen edustajina 296 Eiran Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 199. Valta piirijärjestöissä piirikokouksille 297 Ruoholahden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 200. Puolueen alle 30-vuotiaat jäsenet nuorisoliiton jäse- 298 niksi Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Seppo Harisen, Vallilan Sosialidemokraattinen Työväen yhdistys r.y:n jäsenen Antero Kor- 14

15 pelan, Lauttasaaren Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n jäsenen Tapani Vauhkosen ym Periaateohjelma ja säännöt jäsenkirjan yhteyteen 299 Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit r.y:n 202. Puolueen ja sisarjärjestöjen piirirajat yhteneväisiksi 299 Lahden eteläinen sos.-dem. yhdistys r.y:n jäsenen Yrjö Nihtilän 203. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen yhteys ja 300 asennoituminen toimihenkilöiden ay-liikkeisiin Kivenlahden Sosialidemokraatit r.y:n 204. Jäsenistön ideologisen valmiuden kehittäminen 301 Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 205. Kunnallisten luottamushenkilöiden ideologinen kou- 302 lutus Kruunuhaan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 206. Järjestömuotoisen kansansivistystyön toimintaedel- 303 lytysten parantaminen Kaijonharjun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 207. Kansanliikkeiden aseman turvaaminen 303 Puotinharjun Sosialidemokraatit r.y:n 208. Puoluelehdistön levikin lisääminen 305 Kouvolan Sosialidemokraatit r.y:n 209. Puolueen sanomalehtien päätoimittajien toimikausi 306 määräaikaiseksi ja ehdokkaiden nimeäminen puoluekokouksen ja piirikokousten tehtäväksi Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n 210. Suomen Sosialidemokraatin ilmestymiskertojen li- 307 saaminen Espoon Nuuksion Työväenyhdistys r.y:n 211. Suomen Sosialidemokraatin ilmestyminen seitsemä- 309 nä päivänä viikossa Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n 212. Suomen Sosialidemokraatin ilmestymiskertojen li- 309 saaminen Käpylän Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n XI Sääntövaliokunta 213. Sääntöjen muutosesitys Puoluetoimikunnan esitys 214. Kunnallispoliittinen ohjesääntö Puoluetoimikunnan esitys 215. Puolueen puheenjohtajan ja puoluesihteerin mukanaolo valtioneuvostossa Suur-Helsingin Sosialistiseura r.y:n 216. Puoluetoimikunnan kokoonpano ja puolueneuvoston puheenjohtajien osallistuminen puoluetoimikunnan kokouksiin Satakunnan Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n

16 217. SDP:n puoluetoimikunnan jäsenmäärän korottami- 318 nen Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n Puoluetoimikunnan jäsenmäärän lisääminen Etelä-Hämeen Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 219. Kaikista piirijärjestöistä edustus puoluetoimikuntaan 319 Pohjois-Hämeen Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 220. Puoluetoimikunnan jäsenmäärän lisääminen 320 Lapin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 221. Jokaisesta piiristä edustaja puoluetoimikuntaan 320 Huutoniemen Sosialidemokraatit r.y:n 222. Lisäedustajiapuoluetoimikuntaan, puolueneuvostoon 321 ja puoluekokousedustajiksi Idänpään Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Suune Kuitusen 223. SDP:n työvaliokunnan aseman vahvistaminen ja 321 sääntöihin kirjaaminen Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 224. Muutos puoluekokousedustajien valintaan 322 Myrskylän Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Ismo Mäenpään 225. Järjestödemokratian kehittäminen 322 Tampereen Kristillisten Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 226. Puolue- ja yhdistysvaaleissa annettavien äänien ra- 323 joittaminen Tampereen Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 227. Puolueorganisaation eri tasojen toimintojen yhteen- 323 sovittaminen Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit r.y:n 228. Kiinteän ryhmätoiminnan sääntely 325 Muuralan Sosialidemokraatit r.y:n 229. Puoluekokouksen vapaa päätäntävalta 326 Ruoholahden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 230. Muutoksia piiritoimikunnan valintaan 327 Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 231. SDP:n piirijärjestöjen mallisäännön 14 :n 1 mom. 327 muuttaminen Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 232. Lisäys luottamusmiesveron perimisestä piirijärjestö- 328 jen ja kunnallisjärjestöjen sääntöihin Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 233. Kunnallistoimikunnan toimikauden pidentäminen 328 Espoon Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 234. Varajäsenten valitseminen kunnallistoimikuntaan 329 Vihdin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 16

17 235. Kunnallisjärjestön edustajiston valintaperusteen muu- 330 tos Oulun Seudun Ay-Sosialidemokraatit r.y:n 236. Kunnallisjärjestön edustajiston edustajaperusteen 330 muutos Toppilan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 237. Muutos kunnallistoimikunnan kokoonpanoon 331 Utran Työväenyhdistys r.y:n 238. Puolueosastojen sääntöjen 14 :n 1. ja 2. momentin 331 muutos Forssan Työväenyhdistys r.y:n 239. Muutoksia puolueosaston johtokunnan valintaan 332 Keravan Työväenyhdistys r.y:n 240. Aktiivisuuden lisääminen perusjärjestöissä 333 Tampereen Urheilijain Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 241. Puolueosaston rahastonhoitajan valinta johtokunnan 334 ulkopuolelta Oulun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 242. Täsmennyksiä kunnallispoliittiseen ohjesääntöön 335 Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit r.y:n XII Talousaslaln valiokunta 243. Puolueen yhtenäisjäsenmaksu vuosiksi Puoluetoimikunnan esitys 244. Ohjeet puoluejärjestöille taloudellista toimintaa har- 340 joittavien yhteisöjen perustamiseen ja hallintoon Puoluetoimikunnan esitys 245. Ei korotusta jäsenmaksuihin 341 Anjalankosken Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 246. Jäsenmaksua ei saa nostaa 341 Saarijärven Työväenyhdistys r.y:n 247. Jäsenmaksujen pysyttäminen entisellään 342 Harjavallan Työväenyhdistys r.y:n 248. Jäsenmaksun säilyttäminen 342 Petäjäkosken Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 249. Jäsenmaksun alentaminen tai jäädyttäminen nykyi- 342 selle tasolleen Valkon Työväenyhdistys r.y:n 250. Jäsenmaksujen alentaminen 343 Killinkosken Työväenyhdistys r.y:n 251. Puolueen jäsenmaksun alentaminen 34^ Vesangan Työväenyhdistys r.y:n 252. Jäsenmaksun suuruus ja jakoperuste 344 Joensuun Sosialidemokraattinen Toverikerho r.y:n 253. Puolueen jäsenmaksu ja valtakunnalliseen luotta- 344 mustoimiveroon siirtyminen Uimaharjun Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 17

18 254. Puolueen jäsenmaksu alle 25-vuotiaille 345 Viitasaaren Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 255. Alle 24-vuotiaiden jäsenten vapauttaminen jäsen- 346 maksuista ja jäsenmaksun porrastaminen Oulun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n 256. Aie 21-vuotiaiden jäsenmaksu 346 Toppilan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 257. Jäsenmaksun porrastaminen 347 Lapin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 258. Jäsenmaksun porrastaminen ja eläkeläisten jäsen- 347 maksun alentaminen Veitsiluodon Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n 259. Jäsenmaksun suhteuttaminen maksukykyyn, jäsen- 348 maksutuoton jako ja jäsenrekisterin kehittäminen Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n 260. Jäsenmaksun määritteleminen promilleina ansaitus- 349 ta tulosta Simonkylän Sos.-dem. Kilta r.y:n 261. Perheenjäsenten jäsenmaksuperusteen muuttaminen 350 Lohjan Kunnan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n ja Lohjan kaupungin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 262. Perheenjäsenten jäsenmaksu 351 Viljakkalan Kirkonkylän Työväenyhdistys r.y:n 263. Puolueen jäsenmaksun suuruus 351 Valkeisen Sosialidemokraatit r.y:n 264. Jäsenmaksun poistaminen 351 Suomenlinnan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n 265. Taloudellisten voimavarojen suuntaaminen perusjär- 352 jestöille Martinlaakson Sosialidemokraatit r.y:n 266. Puolueen jäsenmaksujen jakoperusteet 353 Valkeisen Sosialidemokraatit r.y:n 267. Jäsenmaksuista suurempi osuus puolueosastoille 353 Vaasan Työväenyhdistys r.y:n 268. Osa jäsenmaksuista naisliikkeen toiminnan tukemi- 354 seen Lempäälän Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Maija-Liisa Järven ja Tampereen Sosialidemokraattinen Klubi r.y:n jäsenen Arja Ojalan 269. Osa jäsenmaksusta solidaarisuustyöhön 355 Helsingin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys r.y:n 270. Raittiusmarkan sisällyttäminen jäsenmaksuun 356 Utran Työväenyhdistys r.y:n 271. Perhejäsenmaksu ja rinnakkaisjärjestöjen jäsenmak- 356 sujen perintä Ikurin Sosialidemokraatit r.y:n 272. Perhejäsenmaksu 357 Lohjan Työväenyhdistys r.y:n 18

19 273. Jäsenmaksuun vain inflaation mukainen tarkistus 358 Utran Työväenyhdistys r.y:n 274. Jäsenmaksujen jako 358 Huutoniemen Sosialidemokraatit r.y:n 275. Työväenjärjestöjen arpajaisten, myyjäisten ja keräys- 359 ten koordinointi Herttoniemen Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n jäsenten Taina Palmun, Sylvi Vekin ja Pirkko Tuomen, Helsingin Liikennelaitoksen Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n jäsenen Irmeli VVikgrenin ym Työväentalojen kunnostaminen 359 Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n 277. Työväenyhdistysten taloudellinen tukeminen 360 Suur-Heisingiri Sosialistiseura r.y:n XIII Menettelytapavaliokunta 278. Sisäpoliittinen julkilausuma 363 Puoluetoimikunnan esitys 279. SDP:n presidenttiehdokkaan nimeäminen 363 Tampereen Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys TASY r.y:n 280. Uusi suunta 364 Pihlajamäen Sosialidemokraatit r.y:n 281. Eräitä näkökohtia puolueen lähivuosien toimintaan 366 Jyväskylän Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n 282. SDP ja hallituspolitiikka 371 Lippajärven Ympäristön Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Martti Karjalan, Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Eero Heinäluoman ym Talouspolitiikka vastaamaan ohjelmia 375 Puotinharjun Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Jorma Bergholmin, Helsingfors Soc.-dem. Ungdomsklubb r.f:n jäsenen Folke Sundmanin ym Kannanotto lasten ja nuorten aseman parantamisek- 384 si Puoluetoimikunnan esitys 19

20 20

21 I KANSAINVÄLISTEN ASIAIN VALIOKUNTA 1. ULKOPOLIITTINEN ASIAKIRJA Puoluetoimikunnan esitys (jaetaan erillisenä asiakirjana) 2. PUOLUSTUSPOLIITTINEN OHJELMA Puoluetoimikunnan esitys 1. SOSIALIDEMOKRAATTIEN PERUSNÄKEMYS 1.1. Sosialidemokraatit pyrkivät turvaamaan maailmanrauhaa ja torjumaan militarismia, kuten työväenliikkeen periaatteet edellyttävät. Sosialidemokraatit torjuvat väkivallan käyttämisen kansojen välisissä suhteissa. Sosialidemokraattien perimmäisenä tavoitteena on asevarustelun lopettaminen sekä yleinen ja täydellinen aseidenriisunta. Sosialidemokraatit antavat tukensa Yhdistyneiden Kansakuntien ja eri hallitusten aseidenriisuntapyrkimyksille. 21

22 Rauhaa ei luoda varustautumalla 1.2. Sosialidemokraattien turvallisuuspoliittisen perusnäkemyksen mukaan maailmanrauhaa ei voida lujittaa aseellisesti varustautumalla. Oikeudenmukaisuuden toteutumista ja ihmiskunnan hyvinvointia voidaan edistää vain vastustamalla asevarustelua ja tukemalla rauhanomaista yhteistyötä Maailmassa, jossa käytetään väkivaltaa ja uhataan sotilaallisella voimalla, myös rauhantahtoista ulkopolitiikkaa noudattava pieni valtio joutuu ylläpitämään kohtuullista puolustusvalmiutta osana turvallisuuspolitiikkaansa. Tämä ei kuitenkaan saa hämärtää rauhanpolitiikan suuria päämääriä: kaikkien kansojen oikeutta rauhaan ja itsenäisyyteen sekä ihmiskunnan oikeutta turvalliseen ja oikeudenmukaiseen tulevaisuuteen Sosialidemokraattien tavoitteena on kansojen välisen rauhanomaisen yhteistyön kehittäminen sekä oikeudenmukaisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen järjestyksen luominen. Epäoikeudenmukaisuus ja taloudellinen eriarvoisuus heikentävät koko maailman turvallisuutta. Sosialistinen Internationaali 1.5. Sosialistisen Internationaalin työ liennytyksen ja aseidenriisunnan puolesta on osa sosialidemokraattisen liikkeen omaa aktiivista rauhanpolitiikkaa. Sosialidemokraatit pyrkivät yhteistyökeinoja etsimällä ja neuvotteluyhteyksiä avaamalla edistämään rauhaa ja kansojen yhteistyötä Suomen turvallisuuden perustana on aktiivinen ja rauhantahtoinen puolueettomuuspolitiikka, joka tähtää maamme itsenäisyyden säilyttämiseen sekä rauhantilan vahvistamiseen, liennytykseen, sotien ennaltaehkäisyyn, aseidenriisuntaan ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseen. Ulkopolitiikka ensisijalla 1.7. Suomen turvallisuuden takaamisessa ulkopolitiikan ja rauhanomaisen yhteistyön keinot ovat ensisijaisia. Puolustuspolitiikan tehtävänä on tukea ulkopolitiikkaa. 2. KANSAINVÄLINEN KEHITYS JA SUOMEN TURVALLISUUS Varustelu kehityksen esteenä 2.1. Sotilaallinen varustelu lisääntyy jatkuvasti. Asevarustelu estää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä kuluttaessaan henkisiä ja aineellisia voimavaroja. Samalla aseistautuminen lisää sotilaallisten selkkausten syttymisvaaraa ja tuhoisuutta. 22

23 Varustelun lisääntyminen 2.2. Toisen maailmansodan jälkeen on syntynyt useita aseellisia selkkauksia, jotka ovat jääneet pitkäaikaisiksi vaaroiksi maailmanrauhalle. Uusia ristiriitoja aiheuttavat luonnonvarojen niukkuus ja maailman taloussuhteiden tasapainottomuus Maailmanrauhaa uhkaa ydinasevaltojen aseistuksen määrällinen ja laadullinen kasvu. Uudet asejärjestelmät järkyttävät suurvaltain välistä sotilaallista tasapainoa ja siten vaarantavat rauhaa. Ydinaseuhka 2.4. Uusi uhka on yhä useamman maan pyrkimys hankkia ydinaseita. Tämän uhkan torjumiseksi on vahvistettava ydinaseiden leviämisen estämiseksi solmittua ydinsulkusopimusta, jonka piiriin on saatava kaikki valtiot. Ydinaseettomien maiden kansainvälistä asemaa on vahvistettava sopimuksin ja takuin. Ydinmateriaalin kauppaa on valvottava nykyistä tarkemmin, ja sopimusten on koskettava myös materiaalin myyjiä. Varusteluteollisuus 2.5. Sotilaallinen suurteollisuus pyrkii painostamaan hallituksia ratkaisuihin, jotka ylläpitävät ja kiihdyttävät varustelua. Pienet maat ovat teknologisesti ja taloudellisesti yhä riippuvaisempia aseiden suurtuottajista. Harvat valtiot pystyvät hankkimaan uudenaikaisia aseita ilman ulkopuolista apua Kasvava kansainvälinen asekauppa osaltaan edistää alueellisten selkkausten syntymistä ja johtaa kehitysmaiden militarisointiin sekä niiden yhteiskunnallisten olojen väkivaltaistumiseen Varustelutuotantoa on perusteltu väitteellä, jonka mukaan aseiden valmistus olisi edullista työllisyydelle. Nykyaikaisen aseteollisuuden teknologia- ja pääomavaltaisuus on kuitenkin johtanut siihen, että asetuotannon työllisyysvaikutus on huomattavasti vähäisempi kuin vaihtoehtoisen tuotannon Sotilaalliselle kehitykselle on ominaista suurvaltojen ja niiden liittokuntien sotilaallisen voiman kasvu. Suurvalta-armeijoiden asejärjestelmät ovat sekä erityisen kalliita että teknologisesti vaativia kokonaisuuksia Suurvaltain mahdollisuudet vaikuttaa alueellisiin ja paikallisiin selkkauksiin ovat lisääntyneet. Suurvalta-armeijoiden kyky siirtää suuria joukkoja ja käyttää yhä tarkempia ja tuhoisampia aseita sekä paikallisessa että muuten rajoitetussa sodankäynnissä on kasvanut. Eräiden tavanomaisten aseiden ja paikalliseen käyttöön tarkoitettujen taktisten ydinaseiden raja on vaarallisesti hämärtymässä. 23

24 2.10. Pienten maiden suhteellinen sotilaallinen voima vähenee. Täten ulkopoliittisen aloitteellisuuden merkitys on entisestään lisääntynyt pienten valtioiden turvallisuuspolitiikassa. Pohjois-Eurooppa Pohjoismaat päätyivät II maailmansodan jälkeen erilaisiin turvallisuuspoliittisiin perusratkaisuihin. Suomi ja Ruotsi ovat sotilasliittojen ulkopuolella. Norja ja Tanska kuuluvat Natoon, mutta ovat asettaneet liittosuhteelleen sotilaallisia rajoituksia. Nämä erilaiset perusratkaisut eivät ole estäneet hedelmällisen yhteistyön kehittymistä eri aloilla. Pohjois-Euroopan vakaa kehitys on kaikkien osapuolten edun mukaista. Alueen rauhanomainen yhteistyö ja vakiintuneet olot edistävät koko Euroopan turvallisuutta Pohjoisten merialueiden merkitys on kasvanut 1970-luvulta lähtien suurvaltojen ydinasestrategiassa tapahtuneiden muutosten seurauksena. Näihin alueisiin kohdistuvaa mielenkiintoa ovat myös lisänneet löydetyt luonnonvarat Aseteknologian viimeaikainen kehitys, erityisesti uudet ohjusjärjestelmät, ovat omiaan tuomaan uusia epävarmuustekijöitä Pohjolan turvallisuustilanteeseen. 3. SUOMEN TURVALLISUUSPOLITIIKKA Ulkopolitiikka ensisijainen 3.1. Suomen turvallisuuspolitiikassa ulkopolitiikka on etusijalla. Ulkopolitiikkamme perustehtävänä on ylläpitää ja lujittaa luottamuksellisia naapurisuhteita Neuvostoliiton kanssa ja perinteistä yhteenkuuluvuutta Pohjoismaiden kanssa. Suomen ulkopolitiikkaa luonnehtii näiden naapurisuhteiden jatkuva kehittyminen, luottamuksen syveneminen, pysyttäytyminen suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella ja maailman rauhantilan edistämiseen suunnattu kansainvälinen aktiivisuus. Valtiosopimukset 3.2. Kansainvälisissä suhteissaan Suomi noudattaa solmimiaan valtiosopimuksia ja kansainvälisen yhteisön sopimia periaatteita. Kansainvälistä kanssakäymistä ohjaavat erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirja. Suomen turvallisuuspolitiikan keskeiset sopimukset ovat Pariisin rauhansopimus ja YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa. Lisäksi Ahvenanmaan asema on määritelty kansainvälisin sopimuksin Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 asettaa määrällisiä ja laadullisia rajoituksia Suomen sotilaalliselle puolustukselle. Nämä rajoitukset eivät ole estäneet puolustusvalmiuden ylläpitämistä maamme valitsemalla tasolla. 24

25 3.4. YYA-sopimukseen nojaavat luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon ovat turvallisuuspolitiikkamme merkityksellisin osa. YYA-sopimus yhdistää Suomen ja Neuvostoliiton turvallisuusedut maallemme edullisella tavalla. YYA-sopimuksessa otetaan huomioon Suomen pyrkimys pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella. Mikäli Suomi tai Neuvostoliitto Suomen kautta joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi sopimuksen 1 artiklassa sanotussa tapauksessa, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulisi taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Tarpeen vaatiessa Suomi saa Neuvostoliitolta apua tai ryhtyy sotilaalliseen yhteistoimintaan Neuvostoliiton kanssa siten kuin siitä sopimuspuolten kesken sovitaan. Tämä on omiaan ennalta ehkäisemään tilanteen kärjistymistä ja vakiinnuttamaan oloja koko Pohjois-Euroopassa Suomen asemaa vahvistaa se, ettei meillä ole ratkaisemattomia ongelmia tai erimielisyyksiä naapurivaltioiden eikä muidenkaan maiden kanssa On epätodennäköistä, että Suomea kohtaisivat sellaiset sotilaalliset toimet, jotka olisi suunnattu yksinomaan sitä vastaan. Laajassa kansainvälisessä selkkauksessa sen sijaan olisi mahdollista, että Suomen joitakin osia kohtaisivat aseelliset toimet, jotka liittyvät toimiin muita valtioita vastaan Kansainvälisessä sotilaallisessa selkkauksessa on myös mahdollista, että Suomen koskemattomuutta tai väestön turvallisuutta vaarantavat sotilaalliset toimet, joiden kohteet ovat maan alueen ulkopuolella. Väestön toimeentuloa saattavat myös vaarantaa kriisit, jotka eivät sotilaallisesti kosketa lainkaan Pohjois-Eurooppaa. Uusi teknologinen kehitys on korostanut näitä vaaroja. Puolustusvalmius 3.8. Suomen ulkopolitiikan tukena on pidettävä yllä puolustusvalmiutta, jonka päätehtävät ovat maan itsenäisyyden ja koskemattomuuden turvaaminen, väestön suojaaminen ja valtiosopimusten Suomelle asettamien velvoitteiden täyttäminen itsenäisenä valtiona. Puolustusvoimat on mitoitettava tarkoituksenmukaisesti siten, että ne suoriutuvat näistä tehtävistä Päätökset puolustusvalmiutemme kehittämisestä on tehtävä itsenäisesti oman maamme erityistarpeiden mukaisesti. Suomen ei tule automaattisesti seurata tai osaltaan kiihdyttää kansainvälistä varustelukilpaa. Suomen on aktiivisesti osallistuttava aseidenriisunnan edistämiseen. Rauhanturvatyö Suomen osallistuminen Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan palvelee maamme turvallisuuspoliittisia 25

26 tarkoitusperiä. Puolustussuunnittelussa on edelleenkin otettava huomioon maamme pysyvä valmius tarjota YK:n käyttöön asianmukaisesti harjoitettuja ja varustettuja rauhanturvajoukkoja. 4. PUOLUSTUSVOIMAIN KEHITTÄMINEN 4.1. Suomen puolustusvoimia on kehitettävä turvallisuuspoliittisen tilanteen, ulkopoliittisen linjan, valtiosopimusten velvoitteiden ja kansantalouden voimavarojen mukaisesti Maanpuolustus on mitoitettava siten, että se osaltaan lisää luottamusta Suomen rauhantahtoiseen puolueettomuuspolitiikkaan. Suomen olosuhteisiin mitoitettu puolustuskyky tähtää selkkauksen ennaltaehkäisyyn Sodankäynti aiheuttaa aina kärsimyksiä myös siviiliväestölle. Sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelussa on otettava huomioon siviiliväestölle tästä koituva uhka ja suhteutettava sotilaallisin toimin saavutettavat edut väestöä uhkaaviin menetyksiin. Suomen omaksuma alueellinen puolustusjärjestelmä asettaa erityisvaatimuksia väestönsuojelulle ja siviilivastarinnalle, koska järjestelmä saattaa asettaa väestön alttiiksi huomattaville tappioille. Siviilivastarinta 4.4. Maanpuolustuksen ja erityisesti alueellisen puolustusjärjestelmän kannalta siviilivastarinta on tärkeää. Puolustusmenot 4.5. Maanpuolustukseen käytettäviä voimavaroja ei voida mitoittaa kansainvälisten vertailujen perusteella. Puolustukseen käytettävien yhteiskunnan voimavarojen on oltava oikeassa suhteessa muiden tarpeiden tyydyttämisen kanssa. Puolustuksen hinta 4.6. Aseteknologian kehittyessä aseiden hinta on noussut, käyttöikä on lyhentynyt, ylläpito on kallistunut ja asejärjestelmien hoito sitoo yhä pidemmälle koulutettua henkilöstöä. Suomi ei voi seurata aseteknologian kehitystä täysimittaisesti omassa puolustuksessaan. Suunnitelmallinen kehittäminen 4.7. Puolustusvoimain hankintojen pitkäjänteinen ja valvottu suunnittelu vähentää menojen vuosittaisia tilapäisiä muutoksia ja lisää hankintojen taloudellisuutta. Puolustusvalmius luodaan pitkän ajan kuluessa, eikä kaikkia tarpeita voida täyttää samanaikaisesti. Puolustusvoimien koko kalusto ei voi olla yhtäaikai- 26

27 sesti uutta, ja varsinkaan kalliiden asejärjestelmien uusiminen ei ole mahdollista niin usein kuin pelkät sotilasteknologiset perusteet edellyttäisivät. Hankinnoilla on oltava selvä tärkeysjärjestys, jonka pohjalta päätöksenteko tapahtuu. Hankintojen on tuettava alueellista puolustusjärjestelmää ja puolustuskykyyn soveltuvan oman teknisen ja koulutuksellisen valmiuden luomista. Kotimaisuus 4.8. Puolustusvoimain hankinnat on työllisyys- ja kauppatasesyistä suunnattava mahdollisuuksien mukaan kotimaahan. Kotimaiset hankinnat eivät kuitenkaan saa johtaa aseviennin kasvuun tai sellaisen teollisuuden luomiseen, jonka ylläpitäminen on mahdollista vain jatkuvien asehankintojen avulla. Reservit 4.9. Puolustuspolitiikan tavoitteena on oltava toimintakykyisimpiin ja riittävän hyvin varustettuihin reservijoukkoihin perustuva voima. Reservien suuruus on suhteutettava käytettävissä olevaan varustukseen. Siksi Suomen puolustussuunnittelun tavoitteena ei tule olla mahdollisimman suuri joukkoarmeija. 5. PUOLUSTUSVOIMAT JA YHTEISKUNTA Osa suomalaista yhteiskuntaa 5.1. Puolustusvoimat on osa suomalaista yhteiskuntaa. Lähes puolet maamme väestöstä on pitkähkön jakson nuoruudestaan sotilasorganisaation jäseninä, mikä vaikuttaa väistämättä näiden kansalaisten maailmankuvaan. Puolustusvoimat käyttää osan kansantalouden voimavaroista ja sen tarpeet ovat vaihtoehtoisia yhteiskunnan monien muiden keskeisten tehtävien kanssa. Lisäksi on huomattava puolustusvoimain merkitys valtiovallan hallinnassa olevana pakkokoneistona Sosialidemokraattien suhdetta puolustusvoimiin on vaikeuttanut itsenäisyyden alkuvuosilta peräisin oleva laitoksen yksipuolinen poliittinen leimautuminen ja kansanvallalle vieras ilmapiiri. Tasapuolisuus 5.3. Puolustusvoimain on suhtauduttava tasapuolisesti erilaisiin yhteiskunnallisiin näkemyksiin. Tasapuolisuuden on ilmettävä varusmiesten asemassa, kantahenkilökunnan oikeuksissa ja laitoksen yhteyksissä muuhun yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen näkemys ei saa vaikuttaa kantahenkilökunnan valintaan ja ylenemiseen. Päätöksenteon demokraattisuus 5.4. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen päätöksenteon on täytettävä demokratian ja tehokkuuden vaatimukset. Demokraatti- 27

28 suus edellyttää selkeää parlamentaarista valvontaa ja vastuuta. Valtioneuvoston ja puolustusministerin aseman on oltava keskeinen puolustuspoliittisessa päätöksenteossa. Eduskunnan on saatava kattavat selvitykset puolustusvoimain toiminnasta ja tarpeista Puolustusneuvostosta on säädettävä laki. Parlamentaarinen puolustuskomitea on asetettava määräajoin. Mietinnön johdosta hallituksen on esitettävä eduskunnalle kehittämisohjelma ja suunnitelmat puolustusvoimain sisäisestä kehittämisestä. 6. PALVELUS PUOLUSTUSVOIMISSA 6.1. Sotilasorganisaation lähtökohtana tulee olla tehtävien tehokas toteuttaminen ja palveluksen mielekkyys. Huomattavasti palvelusaikaa käytetään käytännön järjestelyjen puutteellisuuksien tähden toisarvoisiin tehtäviin. Palveluksen muotoja ja ympäristöä on jatkuvasti kehitettävä, ja epätarkoituksenmukaisia tehtäviä on karsittava Puolustusvoimissa noudatettava sotilaallinen järjestys ei saa vaarantaa kansalaisten oikeusturvaa. Säädöksiin perustumaton rankaiseminen on oikeudenloukkauksena estettävä varusmiespalveluksessa. Aseeton ja siviilipalvelu 6.3. Asevelvolliselle on silloin, kun vakavat omantunnon syyt niin vaativat, varattava mahdollisuus suorittaa palvelu aseettomana armeijassa tai siviilipalveluksena. Siviilipalvelukseen astumista ei pidä vaikeuttaa nykyisestä, ja se on voitava täyttää vakaumusta vastaavassa tehtävässä, lähinnä pelastus- ja palvelutehtävissä. Siviilipalvelun on oltava mielekästä ja yhteiskunnalle hyödyllistä Asepalveluksesta aiheutuvat taloudelliset rasitteet on jaettava oikeudenmukaisesti. Kansalaisvelvollisuuden täyttäminen ei saa olla asevelvolliselle kohtuuton henkilökohtainen taloudellinen rasite. Asevelvollisen taloudellinen asema 6.5. Varusmiesten toimeentulon parantamiseksi ja taloudellisen aseman selkeyttämiseksi on laadittava kokonaisohjelma. Asevelvollisen päivärahan on vastattava luontaisedut ja verotuksen vaikutus huomioon ottaen yleistä vähimmäistoimeentulotasoa. Lomamatkat on saatettava kokonaisuudessaan maksuttomiksi. Kotiuttamisrahan on vastattava puolen kuukauden vähimmäispalkkaa. Sotilasavustuksen on oltava vähimmäistoimeentuloturvan mukainen. 28

29 Sotilaan oikeudet 6.6. Sotilaan oikeudet ja velvollisuudet on määriteltävä lain tasolla. Sotilaan oikeusturvaa on parannettava ja oikeus taloudelliseen toimeentuloon ja etujärjestötoimintaan taattava Varusmiespalveluksessa oleville on mahdollistettava säännöllinen yhteydenpito perheeseen ja muuhun siviiliyhteiskuntaan. Tämä edellyttää palvelusajan ja vapaa-ajan nykyistä selkeämpää erottamista. Valikoivuus palvelukseenotossa 6.8. Varusmiesten palvelukseenkutsumismenettelyä on kehitettävä. Kutsuntatarkastuksia parantamalla voidaan nykyistä aikaisemmin vapauttaa ne, jotka kohtaisivat palveluksessa suuria vaikeuksia. On selvitettävä mahdollisuudet porrastaa asepalveluaikaa nykyistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puolustusvoimain että koko yhteiskunnan etu huomioon ottaen. B-palveluskelpoisuusluokan asevelvollisten palvelusajan lyhentämistä pääsääntöisesti 6 kuukauteen on tutkittava. Valikoivuutta ja palvelusajan kehittämistä voidaan edistää palvelussitoumusjärjestelmällä, henkilöstöjärjestelyillä sekä kertausharjoituksia kehittämällä ja kutsuntoja tehostamalla. Asevelvolliselle on korvattava ansionmenetys kutsuntapäivältä Aselajien teknistyessä olisi voitava luoda palvelussitoutumusjärjestelmä, jossa vapaaehtoisia koulutettaisiin myös siviiliammatteihin valmistumista edistäviin erityistehtäviin, jotka jatkuisivat asepalveluksen jälkeen. Tältä ajalta maksettaisiin palkka On turvattava nykyistä tehokkaammin työsuhteen ja siihen liittyvien etujen säilyminen asepalveluksen suorittamisen yli. Poliittiset oikeudet Kantahenkilökunnalle ja varusmiehille on taattava oikeudet poliittiseen järjestäytymiseen ja toimintaan vapaa-ajalla. Yhtenäispäällystö Yhtenäispäällystöjärjestelmän kehittämistä on jatkettava siten, että toimiupseerit voisivat edetä virkaupseereiksi. Ei naisten asevelvollisuutta! Kun otetaan huomioon Suomen suuri koulutettu reservi ja naisten merkittävä panos työelämässä, naisten asepalvelus ei ole tarkoituksenmukaista. Puolustusvoimain palveluksessa olevien naisten asemaa on sitä vastoin parannettava. 29

Pöytäkirja SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXII PUOLUEKOKOUKSESTA PORISSA 1981 LAATINUT MARTTI ÄBERG

Pöytäkirja SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXII PUOLUEKOKOUKSESTA PORISSA 1981 LAATINUT MARTTI ÄBERG Pöytäkirja SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXII PUOLUEKOKOUKSESTA PORISSA 1981 LAATINUT MARTTI ÄBERG ISBN 951-9220-37-2 Kansan Voima Oy:n Kirjapaino Joensuu 1982 M M M M ' '-" ' SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXI PUOLUEKOKOUKSESTA ESPOOSSA

PÖYTÄKIRJA SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXI PUOLUEKOKOUKSESTA ESPOOSSA PÖYTÄKIRJA SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXXI PUOLUEKOKOUKSESTA ESPOOSSA 1978 Laatinut Martti Äberg Sosialidemokraattinen Puoluetoimikunta ISBN 951-9220-31-3 Kansan Voima Oy:n Kirjapaino Joensuu

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXX PUOLUEKOKOUKSELLE 5. - 8. 6. 1975

PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXX PUOLUEKOKOUKSELLE 5. - 8. 6. 1975 PUOLUETOIMIKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN ESITYKSET XXX PUOLUEKOKOUKSELLE 5. - 8. 6. 1975 ISBN 951 9220 08 9 Turenki 1975 Kirjapaino Jaarli SISÄLLYSLUETTELO I II Kansainvälisten asiain valiokunta 1. Sosialidemokraattisen

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN KULKU KOKOUKSEN SUORITTAMAT HENKILÖVALINNAT

SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN KULKU KOKOUKSEN SUORITTAMAT HENKILÖVALINNAT SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN KULKU Puoluekokouksen ja ensimmäisen kokouspäivän avaus 1 Toisen kokouspäivän avaus 103 Kolmannen kokouspäivän avaus 274 Neljännen kokouspäivän avaus 417 Viidennen kokouspäivän

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.) Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Puoluetoimikunnan ja järjestöjen esitykset XXXIV puoluekokoukselle

Puoluetoimikunnan ja järjestöjen esitykset XXXIV puoluekokoukselle Puoluetoimikunnan ja järjestöjen esitykset XXXIV puoluekokoukselle Jaarli SS] Turenki 1987 SISÄLLYSLUETTELO I PERIAATEOHJELMA-ALOITTEET 1. SDP:n periaateohjelma 21 Puoluetoimikunnan esitys (jaetaan erikseen)

Lisätiedot

Pöytäkirja. SDRn XXXtV puoluekokous Helsinki 4.-7.6.1987 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUETOIMIKUNTA

Pöytäkirja. SDRn XXXtV puoluekokous Helsinki 4.-7.6.1987 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUETOIMIKUNTA Pöytäkirja SDRn XXXtV puoluekokous Helsinki 4.-7.6.1987 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUETOIMIKUNTA SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN KULKU Puoluekokouksen ja ensimmäisen päivän avaus 1 Toisen kokouspäivän avaus 152

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK ry. säännöt

NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK ry. säännöt NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK ry. säännöt 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto, nimi on Nuorten Kotkien Keskusliitto Unga Örnars Centralförbund

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

Vaalipiiritutkimus 2014

Vaalipiiritutkimus 2014 Vaalipiiritutkimus 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Vaikuttaa HALUKKUUTEEN äänestää eduskuntavaaleissa sellaista puoluetta, joka ajaa seuraavia asioita tosissaan: Ankarammat rangaistukset

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 27.-28.1.1962, Myllykoski ja Ilmajoki

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 27.-28.1.1962, Myllykoski ja Ilmajoki Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 21.-22.1.1961, Sodankylä ja Tainionkoski 1. Tom Rutqvist Kouvolan Painijat 2. Veli Haarala Ylivieskan Kuula 3. Taisto Aikio Lapin Veikot 1. Väinö Rantala Lapuan Virkiä

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Valtiosihteeri Risto Volanen, Valtioneuvosto.

Valtiosihteeri Risto Volanen, Valtioneuvosto. Valtiosihteeri Risto Volanen, Valtioneuvosto. Viitaten parhaillaan laadittavaan Suomen turvallisuuspoliittista asemaa koskevan selonteon valmisteluun allaolevat rauhan. ja ammattialakohtaiset sosiaalisen

Lisätiedot

TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPÄIVÄÄN OULU 17.11.2014. Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen P: 0295 029 382 mikko.reijonen@ely-keskus.

TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPÄIVÄÄN OULU 17.11.2014. Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen P: 0295 029 382 mikko.reijonen@ely-keskus. TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPÄIVÄÄN OULU 17.11.2014 Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen P: 0295 029 382 mikko.reijonen@ely-keskus.fi Maanpuolustus Suomessa kuuluu koko kansalle ja sen ydin on

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 62 kg 67 kg 73 kg 79 kg + 1. Heikki Hakola Lapuan Virkiä 2. Lauri Prusti Veitsiluodon Vastus 3. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

150 000 Työpaikkaa. Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille

150 000 Työpaikkaa. Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille 150 000 Työpaikkaa Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille Tiina Tolvanen, Pohjois-Karjalan j kauppakamari k 19.9.119 11 Hyvinvoiva Suomi, jossa on hyvä yrittää, on yhteinen asiamme. Kerro meille ideasi

Lisätiedot

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf RAASEPORIN VASEMMISTO ry RASEBORGS VÄNSTER rf Toimintasuunnitelma 2012 1 TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2012 Raaseporin Vasemmiston poliittisena ja aatteellisena tehtävänä on vasemmistolaisen arvomaailman

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

PUOLUETOIMIKUNNAN. Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE 6.-9. 6.1969

PUOLUETOIMIKUNNAN. Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE 6.-9. 6.1969 PUOLUETOIMIKUNNAN Esitykset XXVIII PUOLUEKOKOUKSELLE 6.-9. 6.1969 Paasipaino, Helsinki 1969 SISÄLLYSLUETTELO Kansainvälisten asiain valiokunta Sivu 1. SDP:n kanta kehitysmaa- ja YK-politiikkaan 5 2. Kansainvälisen

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Kirjastojen lainat 2015 Kirjasto Lainojen lkm

Kirjastojen lainat 2015 Kirjasto Lainojen lkm Kirjastojen lainat 2015 Tässä tilastossa esitetään kaikkien Celian äänikirjapalveluun liittyneiden kirjastojen lainat vuonna 2015 Tietosuojasyistä alle viiden menevät lainat ilmaistaan "< 5" merkinnällä.

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

että puoluekokous päättää sääntömuutoksen yhteydessä, että puolueelle valitaan 3 varapuheenjohtajaa.

että puoluekokous päättää sääntömuutoksen yhteydessä, että puolueelle valitaan 3 varapuheenjohtajaa. xni SÄÄNTÖALOITTEET 189. Puolucjärjestöjen sääntöjen uudistaminen Puoluetoimikunnan esitys Qaetaan erikseen) 190. m varapuheenjohtaja SDP:Ile Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n aloite Puolueen

Lisätiedot

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 1. Soini Kauppinen Suolahden Urho 2. Matti Laitinen Viipurin Voimailijat 3. Jaakko Piutunen Varkauden Urheilijat 1. Reino Salimäki Seinäjoen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN LUJA PERUSTA

Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN LUJA PERUSTA Mikkeli 30.6.2009 Päämajan kesäsymposium 30. kesäkuuta 2009 Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n aloite Sosialidemokratian Suunta-ohjelmassa todetaan:

Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n aloite Sosialidemokratian Suunta-ohjelmassa todetaan: III LAKI- JA HALLINTOASIAIN VALIOKUNTA 56. PERUSTUSLAKIEN UUDISTAMINEN Pihlavan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n aloite Sosialidemokratian Suunta-ohjelmassa todetaan: "Perustuslakien sisällöstä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014

Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014 Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014 Esityksen sisältö Sääntöjen tarkoitus Historia ja tunnistetut heikkoudet Nykyinen tilanne Mahdollinen muutos Uudistuksen tavoite Säännöissä mainittavat

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Atte Dahlman. Tomi Hurme

Atte Dahlman. Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka):

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka): Kaupunginhallitus 114 25.04.2016 Kaupunginhallitus 135 23.05.2016 ELINVOIMAPÄÄLLIKÖN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN Kaupunginhallitus 25.04.2016 114 Oriveden kaupunginhallitus päätti 22.2.2016 44 hyväksyä elinvoiman

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

2) osallistuu tarpeelliseksi katsomiinsa vaaleihin puolueen ja kattojärjestön jäsenten valitsemiseksi kyseisillä vaaleilla valittaviin elimiin.

2) osallistuu tarpeelliseksi katsomiinsa vaaleihin puolueen ja kattojärjestön jäsenten valitsemiseksi kyseisillä vaaleilla valittaviin elimiin. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry ja sen kotipaikka on Turku. Näissä säännöissä piirillä tarkoitetaan yhdistystä, kattojärjestöllä tarkoitetaan Perussuomalaiset

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Pyydettynä lausuntona Opetusalan

Lisätiedot

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1$ Yhdistyksen nimi on Joensuun Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Joensuun kaupungin alue. Yhdistys kuuluu jäsenenä

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 240/00.00.01/2015 46 Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudelle 2015-2016 Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Immonen, puh. 046 877 2628 Niina Savikko, puh. 043 825

Lisätiedot

EUROOPAN TURVALLISUUS 1980-LUVULLA

EUROOPAN TURVALLISUUS 1980-LUVULLA s EUROOPAN TURVALLISUUS 1980-LUVULLA PuolustusyoimaiD komentaja kenraau L Sutela 1980-Iuvusta on ounasteltu epävarmuuden ja turvattomuuden vuosikymmentä. Tämä luonnehdinta saattaa tänään kuulostaa melkeinpä

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Asokotien asukashallinto 1.5.2015

Asokotien asukashallinto 1.5.2015 4.5.2015 Asokotien asukashallinto 1.5.2015 1 ( 7 ) Sisältö 1. Asukashallinnon tarkoitus 2. Asukkaiden kokous a) Asukkaiden kokouksen tehtävät b) Asukkaiden kokouksen koollekutsuminen c) Asukkaiden kokouksen

Lisätiedot