Katsaus menneeseen vuoteen Martina Paatela-Nieminen. A cross-cultural teaching strategy 4 Karen Keifer-Boyd

Transkriptio

1

2 Sisältö Katsaus menneeseen vuoteen Martina Paatela-Nieminen A cross-cultural teaching strategy 4 Karen Keifer-Boyd Kuvaus seminaarista Comenius-projektit 7 kansainvälisyys kuvataideopetuksessa Martina Paatela-Nieminen Comenius Euopan Yhteisön kouluopetuksen ohjelma uudistuu Nina Rekola Comenius-ohjelma Comenius -koulujen yhteistyöhankkeet 13 Comenius täydennyskoulutusapurahat opetushenkilöstölle 15 Comenius -apulaisopettajaharjoittelu 16 Comenius -apulaisopettajan vastaanottaminen 17 Yhteisöllisyyttä kansainvälisistä projekteista 18 Tiina Haapsamo Learning about stories, learning about life -eurooppalaisella oppimispolulla 29 Johanna Lukkarinen Kaksi lyhennelmää Maunulan yhteiskoulun koululaisten kokemuksista 31 Comenius -vaihdosta Mira Waligóra Karoliina Peters InSEA 2007 kesäkongressi - tiedotus 33 Siffin ateljeen työpajat keväällä tiedotus 34 Leena Hannula

3 Suomen InSEAn toivottaa jäsenilleen HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2007! Katsaus menneeseen vuoteen 2006 Tarkastelen mennyttä vuotta 2006, joka oli mielenkiintoinen Suomen InSEAn kannalta, sillä ensimmäistä kertaa ennätysmäärä Suomen InSEAn jäsenistä osallistui Portugalissa pidettyyn InSEAn kogressiin Interdisciplinary dialogues in arts education. Mukana oli joukolla muitakin suomalaisia, sillä kongressi oli laaja taiteiden välinen tapahtuma. InSEAn kongresseista on muotoutumassa tärkeä vuotuinen kohtaamispaikka. Suomen InSEAn kannalta toinen tärkeä tapahtuma oli marraskuussa pidetty seminaari Comenius-projektit kansainvälisyys kuvataideopetuksessa, jossa oli useita kuvataideopettajia pitämässä mielenkiintoisia ja näyttäviä esityksiä Comenius-hankkeista kuvataideopetuksessa. Kuulijoina oli monia kuvataideopettajia, jotka kyselivät mm. kuvataidehankkeiden perustamisesta. Seminaarista on tarkemmin kerrottu tässä jäsenkirjeessä. Ks. kuvataiteen lehtori Tiina Haapsamon artikkeli yhteisöllisyyttä kansainvälisistä projekteista, ylitarkastaja Nina Rekolan kirjoitukset Comenius-ohjelmasta ja Paatela-Niemisen kuvaus seminaarista. 3 ja kokemustaan hankkeista. Mukana on kuvataideopettaja Johanna Lukkarisen artikkeli Learning about stories, learning about life eurooppalaisella oppimispolulla ja otteita kuvataideopettaja Päivi Seiskarin oppilaiden Mira Waligoran ja Karoliina Peterisin kirjoituksista. Lisäksi jäsenkirjeessä on hyvin mielenkiintoinen professori Karen Keifer-Boydin artikkeli nimeltä a cross-cultural teaching strategy. Keifer-Boyd oli vierailevana Fulbright-tutkijana puoli vuotta Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla. Hän tutustui myös muihin kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmiin, kuten Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmaan, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen kuvataideopetukseen. Jäsenkirjeen lopussa on tiedotus seuraavasta In- SEAn kongressista, jonka hakuaikaa on pidennetty! Tiedoksi myös Siffin ateljeen kevään ohjelma. Kaikkea hyvää vuodelle 2007 toivottaa Suomen InSEAn puheenjohtaja Martina Paatela-Nieminen Helsinki Seminaari Comenius-projektit kansainvälisyys kuvataideopetuksessa oli samalla eurooppalaisen Dissemination Bow -hankkeen levitystilaisuus. Tilaisuudessa jaettiin DVD, joka on viiden kansallisen Comenius-hankkeen tulos: DVD-elokuva, jossa espanjalaiset, italialaiset, portugalilaiset, romanialaiset ja suomalaiset opettajat kertovat Comeniushankkeen merkityksestä sekä itselleen että oppilaitokselleen. Elokuvaa tai sen osia voi näyttää informaatio- ja koulutustilaisuuksissa ja siitä saa myös hyvän käsityksen toimivista Comenius -hankkeista, jos on lähtemässä uutena kouluna mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Tätä noin 30 minuuttia kestävää DVDtä voi maksutta tilata CIMOsta (leena. hogdahl@cimo.fi). Tiedotteen kansikuva: Tiina Haapsamo Tiedotteen kokoaminen ja taitto Martina Paatela- Nieminen Seuraava tiedote ilmestyy kevään ja kesän kynnyksellä. Jäsenkirjeessä on mukana myös muutamien kuvataideopettajien kirjoituksia, jotka eivät olleet luennoimassa, mutta jotka jakavat tietämystään

4 A Cross-cultural Teaching Strategy Karen Keifer-Boyd While teaching in the United States for the past 25 years, and most recently at the Pennsylvania State University, where I am professor of art education in the School of Visual Arts, I have had the opportunity to teach students from many different countries. However, not until I had the opportunity to teach and research in Finland from August to December 2006, with the support of a Fulbright Scholars award, did I learn the importance of students exploring their own language for cross-cultural understanding. Often when teaching concepts, teachers use key words or phrases commonly used in the field to introduce and help retention of important concepts. The literature in the field refines meanings by noting differentiations of seemingly similar concepts such as equity (fairness) and equality (sameness). However, when a class is conducted in the English language because this is the shared language among students and teacher, there may be more focus on grasping new vocabulary by students whose native tongue is not English than on the concepts relevant to the course. I experimented with how to connect to students language in hopes that significant revelations about their cultural context would emerge and be shared. 4 In teaching at Taidekasvatuksen osasto/school of Art Education at the Taideteollinen korkeakoulu/ University of Art & Design Helsinki (TAIK/UIAH), I recognized that Finnish cultural knowledge was the Finnish students expertise (not mine), yet could be mined by me as a cross-cultural teaching strategy. When we are immersed in our culture we often do not see or examine our language for how it reflects beliefs, values, and expectations of shared histories and experiences. Since I was outside my home language and culture, yet teaching in English to groups of all Finnish students, or all Finnish art educators, and one group of students from Uganda, Lithuanian, Germany, and Estonia, I was very aware that my examples and explanations needed to be relevant to their lives. References to practices, places, popular culture, terms, sayings, and people that might help illuminate a concept could quickly complicate it when that reference needed lengthy explanation, which tended to lose sight of the main purpose for use of the reference. However, I found that I could turn this around so that students provide the references as explanations for a concept that I am introducing. Since I ask that their reference come from their own language in the process of explaining to me, who is not versed in the Finnish language, they also become aware of the knowledge and beliefs of their culture embedded in their language. In the following, I share an example of the use of this process for cultural awareness, and crosscultural understanding and exchange in presenting Gendered Perspectives: Issues of Power & Privilege in a university-wide course on interpreting visual culture at TAIK/UIAH. A major premise I wanted to convey is that images are prevalent and memorable aspects of our experiences that can be empowering or disempowering. Visual impressions often outlast the spoken word, and what is seen is more influential than what is said. An idiom commonly heard in the United States, I ll believe it when I see it, implies that the power of visual experience can t be denied and that knowledge comes from observing the world. Is there a Finnish saying that is similar? Students could not think of an equivalent idiom. However, idioms such as kaksipa päätä makkarassa (there s two ends to a sausage) and koira haudattuna (the situation is not what it appears to be) suggest very different ways of knowing and approaches to interpretation. While visual information helps us learn, explain, reflect, imagine, and understand the world, the power of images can also be used to persuade, coerce, and subjugate. Like the air we breathe, we are immersed in visual culture and, therefore, are usually not aware of how power and privilege are enacted through visual culture. Interpretation of visual culture that examines issues of power and privilege inquires into which images and objects are privileged and which are absent. Who has had the power to bestow this privilege? Is the privilege deserved? Why? Whose lives and work are valued, and whose are ignored or belittled? These are relevant ques-

5 tions to explore in interpreting visual culture. However, before this exploration can begin there needs to be a shared understanding of the concepts of power and privilege. With images and examples, I described three groups of types of power: domination power, consensual power, and transformative power: and then asked students if there are Finnish words for these concepts. The Finnish word for power, valta, that came to mind to the students, refers to domination and authoritarian types of power through privileged status. There are ways to express other types of power such as the Finnish word, sisu (resilence), but the students had not thought of sisu as a word for power. Considering sisu as involving creativity and change that benefits all could be a type of transformative power. The dialogue among the students in explaining Finnish words to me that denote and connote power and privilege, in which I welcome readers of this essay to enlarge, is an example of exploring one s own culture through language comparisons. I found that 5 this is an important strategy especially when the teacher s culture differs from the students, but also as a way to engage in cross-cultural interpretations and understandings. I discover many subtle, and not so subtle, differences when I compare teaching at Penn State in the United States and teaching at the University of Art and Design Helsinki in Finland. Pacing for facilitating dialogue that worked best in teaching Finnish university students differed from what works best in my U.S. courses. In the Finnish university teaching contexts when I ask a question for reflection and response, students need time to think, then to write privately, then to speak to a few others, and then they are ready to publicly share their ideas, experiences, and reflections. With allowing time for this process and processing, the dialogue that pursued was deep and active. In the U.S. teaching context, students speak out quickly and when given time to reflect, write, share with a few, and then publicly present if given too much time this tends to Karen Keifer-Boyd Suomessa marraskuussa Valokuvaaja Ernest C. Boyd.

6 lead to dissipated interest. Many U.S. students are task-oriented and have the desire to accomplish a teacher s request in a quick and efficient manner, rather than take the time to reflect deeply in school contexts. Thus, different teaching strategies are needed in U.S. university classrooms. 6 I have set up a blog to encourage discussion with readers of this essay about anything that I mentioned, such as how Finnish culture is expressed in Finnish language, and how this could be used as a cross-cultural teaching strategy. The blog is at For correspondence with the author of this essay contact: Karen Keifer-Boyd, Ph.D. Professor, Art Education & Affiliate Professor, Women s Studies School of Visual Arts, 210 Arts Cottage The Pennsylvania State University, University Park, PA kk-b@psu.edu Website: http//

7 Kuvaus seminaarista Comenius-projektit kansainvälisyys kuvataideopetuksessa Martina Paatela-Nieminen Seminaari Comenius-projektit kansainvälisyys kuvataideopetuksessa pidettiin Taideteollisessa korkeakoulussa Ohjelman aloitti ylitarkastaja Nina Rekola Kansainvälisen henkilönvaihdon keskuksesta CIMOsta. Hän kertoi Comenius-hankkeista taidekasvatuksen tukena. Rekola aloitti kertomalla Euroopan unionin koulutusohjelmista, jotka uudistuvat Hän kertoi uudesta elinikäisen oppimisen ohjelmasta (the lifelong learning programme), jossa yhdistyvät yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ohjelmat. Ohjelma on voimassa seuraavat seitsemän vuotta, ja sen tarkoituksena on tukea liikkuvuutta ja nostaa koulutuksen laatua. Halutaan myös helpottaa käytännön hakumenettelyjä ja yhtenäistää menettelytapoja. Rekola kertoi, että the lifelong learning programmessa on neljä sektori-ohjelmaa: Comenius kouluopetukselle, Erasmus korkeakouluopetukselle, Leonardo da Vinci ammatilliselle koulutukselle ja Grundtvig aikuiskoulutuksen ohjelma. Lisäksi on kaikkien läpäisevä poikittaisohjelma, jolla tuetaan muita yhteistyöhankkeita ja ohjelmia esimerkiksi kieli- ja it-hankkeita. Rekola kertoi hyvin tarkasti Comeniuksesta ja sen eri hanketyypeistä. Jäsenkirjeessä on osa Rekolan esitelmästä uudistuneen Comeniuksen osalta. Suurin muutos hallinnon osalta on hankkeiden keston muuttuminen kaksivuotisiksi. Vanha systeemi jatkuu vielä vuoden 2007 loppuun. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhat jatkosuunnitelmat saavat mitä todennäköisemmin puolet budjetista, jolloin uusista hauista tulee tiukkoja. Tilanne helpottuu vuoden 2008 aikana, kun siirrytään kokonaan uuteen ohjelmaan. Ks. Rekolan tekstit Comenius-ohjelmista Seuraavaksi kuvataideopettaja ja taidegraafikko Anu Tuomisaari kertoi mittavan kuvakavalkadin avulla Kuopion lasten- ja nuorten kuvataidekoulun kolmivuotisesta projektista Eurooppa aarrearkkumme (Europe our treasure trove). Siinä olivat olleet mukana taidepainotteinen yläaste ja lukio Romaniasta sekä peruskoulut Belgiasta, Englannista ja Espanjasta. Projekti toimi siten, että opettajat matkustivat kaksi kertaa vuodessa tutustuakseen eri maiden kulttuuriin ja osallistujakouluihin. Järjestelyt vaihtelivat koulukohtaisesti. Suomesta vieraili kahdeksan opettajaa kukin valiten yhden kohdemaan, kun taas toisilla samat opettajat tutustuivat yhdessä kaikkiin maihin. Tuomisaaren hanke edustaa esimerkkiä, jossa opettajat olivat ulkomailla tutustumassa kouluihin ja erilaiseen kulttuuriin ilman oppilaita. Projektin taidepainotteisuus toteutettiin kouluissa taiteenvaihdolla, teemapäivillä, vierailuilla, opettajan vaihdolla ja chat-illoilla. Tuomisaari kertoi esimerkkinä, että taiteenvaihdossa mm. vaihdettiin materiaalipaketteja toisen koulun kanssa. Esimerkiksi Suomessa koottiin metsäretkeltä ympäristöaiheisia paketteja, joiden mukaan liitettiin oppilaan englanninkielinen kirje. Toinen esimerkki taiteenvaihdosta oli eri koulujen yhdessä kokoama kiertävä kirjanen. Kolmas esimerkki tutustutti oppilaat rakennettuun ympäristöön, jolloin vaihdettiin lasten reittikarttoja ja kuvia kodin arjesta. Kouluissa vietettiin myös teemapäiviä. Opettajat toivat matkoiltaan materiaalia, jota työstettiin lasten kanssa. Belgian teemapäivänä esimerkiksi tehtiin taideteoksia belgialaisesta suklaasta ja Tintti-aiheisia sarjakuvia, t-paitoja ja pidettiin Tintti-visa. Romanialaista teemapäivää vietettäessä koristeltiin pääsiäismunia traditionaalisin vahamenetelmin ja koristeluin. Myös romanialaiset ruukut toimivat innoittajina keramiikan tarkastelussa. Varsinaisina ongelmina Comenius-projektissa olivat Tuomisaaren mukaan kysymykset siitä, kuinka koulut saadaan motivoitumaan taideprojektista ja kuinka omaa prosessia esitetään muille. Tuomisaari kertoi kaksi erilaista tapaa ja hyvää esimerkkiä siitä, miten asia voitiin esittää mielenkiintoisesti. Espanjassa koulut sitoivat mukaan muita kulttuurisia yhteistyötahoja ja virkamiehiä, jolloin koulu ja samalla Comenius-projekti saivat paljon julkisuutta. Belgiassa puolestaan vanhemmat kytkettiin mukaan kaikkiin lasten ja nuorten tilaisuuksiin, mikä taas heille on hyvin läheistä ja luonnollista. Tuomisaaren mukaan taideopetuksen taso oli hankkeen kouluissa korkea, ja tämä motivoi osallistujia.

8 Kuvataideopettaja Salla Iivanainen kertoi Lauttasaaren yhteiskoulussa menossa olevasta Comenius 3 -projektista, jossa opiskellaan elokuvaa. Comenius 3 on erilainen ohjelma, jonka ideana on kehittää laajoja kansainvälisiä yhteistyötahoja ja verkostoja. Iivanainen on parhaillaan mukana kokeilussa, jossa on 29 koulua 8:sta eri maasta. Suomesta mukana ovat Lauttasaaren yhteiskoulu Helsingistä, Kitinserannan koulu Kemistä ja Hepolan koulu Sodankylästä. Muut mukana olevat maat ovat Italia, Ranska, Espnaja, Saksa, Hollanti, Englanti ja Romania. Projektista European cinema and young people on olemassa hienot nettisivut osoitteessa Projektin ideana on parantaa ja lisätä eurooppalaista elokuvakasvatusta kouluissa sekä saada aikaan yhteistyötä erilaisten elokuvayhdistysten ja festivaalien välille. Esimerkiksi Iivanainen mainitsi hänelle tärkeän yhteistyötahon Dokkinon, joka on lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma (ks eri lahjakkuudet saavat tilaisuuden kehittyä. Projektin myötä Lauttasaaren lukion opetusohjelma on laajentunut huomattavasti elokuvakurssien osalta ja Iivanainen pitää elokuva-aiheisen teemaviikon tammikuussa Hän on myös huomannut, että moni oppilas tekee elokuvia itse, joten on tärkeää löytää kansainvälisiä foorumeita, joihin voi lähettää oppilaiden töitä palautteen saamiseksi. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että taideopettajat olisivat mukana kansainvälisissä hankkeissa, koska ne ovat palkitsevia. Kuvataideopettaja Kari Honkarinta kertoi vanhemmasta Comenius-projektista, joka tehtiin vuosina Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiossa. Projektin nimi on Handicrafts Fine Arts eli taito ja taide: perinteisten käsityötaitojen ja nykytaiteen yhteyksiä suomalaisten, italialaisten ja bulgarialaisten lukioiden välillä. Alun perin projekti alkoi Toppilan lukiossa, ja osa siitä jatkui Kuusiluodon lukiossa. Koulut yhdistettiin myöhemmin Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukioksi. Projektissa European cinema and young people katsotaan elokuvia, kirjoitetaan niistä kriittisesti, pidetään analyysityöpajoja, opiskellaan elokuvan tekoa, tehdään opetusmateriaalia kouluille ja vieraillaan partnereiden luona. Iivanainen kertoo vievänsä kuusi oppilasta ulkomaille elokuvafestivaaleille. Iivanaisen on opettanut projektissa lukiolaisia, jotka ovat ensin opiskelleet elokuvan tekoa. Tänä vuonna 2007 Iivanainen vie Cannesiin yläasteen oppilaita, jotka vasta festivaalien jälkeen alkavat opetella elokuvien tekoa. Ensi kertaa oppilaat myös kirjoittavat elokuvakritiikkinsä ranskan kielellä, koska opetuksessa yhdistyvät kieliopinnot ja kuvataide. Comenius 3 -projektiin kuuluu lisäksi opettajille suunnattuja erityisiä teemakonferensseja ja koordinaattorin tapaamista vuosittain. Ongelmalliseksi ja tärkeäksi kehittämisen alueeksi Comenius-projektissa Iivanainen koki metodin, jolla voitaisiin arvioida saavutettuja tuloksia laajasti. Haastavaa on myös työskennellä monikansallisissa ryhmissä. Iivanainen kertoi, kuinka upeaa on nähdä, miten erilaiset nuoret nauttivat elokuvien tekemisestä. Elokuvanteossa tarvitaan erilaisia taitoja, ja siten Mukana oli monia eri aineiden opettajia, yhteistyötä tehtiin myös Lapin yliopiston, erityisesti professori Timo Jokelan kanssa. Muut partnerikoulut olivat Liceo artistico Luccasta, Italiasta ja bulgarialainen taidekoulu Sofiasta. Projekti profiloitui omanlaiseksensa. Tutkimuskysymyksenä oli, kuinka taiteen tuottamisessa voi käyttää perinteisiä käsityötekniikoita ja kulttuurin perinnettä. Ideana oli tutustua vanhoihin työpajoihin ja alan taitajiin ja tehdä omia projekteja oppilaiden kanssa. Projekti perustui vanhempaan Toppilan koulun leirikoulutraditioon, jossa opettajille oli muodostunut tavaksi ottaa oppilaat mukaan ja kerätä sitä varten varoja. Tässäkin projektissa oli tärkeää saada oppilaat mukaan Italiaan ja Bulgariaan. Projekti alkoi opiskelijoiden henkilökohtaisella projektityöllä. Bulgariassa tutustuttiin paikalliseen käsityöperinteeseen, joka on vahva. Erityisesti luostareissa käynti pääsiäisen aikana oli vaikuttava kokemus. Uskonnon merkitys näkyi bulgarialaisessa ikonimaalausperinteessä ja sen opetuksessa ja ohjauksessa Toisena vuonna tultiin Suomeen ja vietiin vieraat suomalaiseen metsään. Suomalaiset perinnetyö-

9 pajat perehdyttivät hirsi-, päre-, tuohi- ja pajutekniikoihin ja perinteeseen. Käytiin museoissa, joissa tutustuttiin rakennusperinteeseen ja asumisen kulttuuriin. Työpajojen ohjaajat olivat kaikki taitavia tekijöitä, jotka opettivat materiaalien käyttöä. Kahden ja puolen työpaja päivän jälkeen pystytettiin näyttely. Kolmantena vuonna oltiin Italiassa karnevaaliaikana ja tutustuttiin keskiaikaisiin perinteisiin kuten sepän työhön. Tärkeintä ja onnistuneinta Honkarinnan mukaan oli oppimisprosessi, tutustuminen perinnetekniikoihin ja niiden taitajiin. Oli upeaa huomata kulttuurisia eroja. Kuvataideopettaja Tiina Haapsamo Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiosta kertoi YET-projektista (Youth, Europe and Theatre), joka on Suomen, Hollannin ja Italian välinen kieli- ja taidekasvatusprojekti. YET on lukiolaisille suunnattu kahden viikon projekti. Tavoitteena on oppia taiteidenvälisyyttä, yhteistyötaitoja, tehdä yhteinen kansainvälinen projekti ja käyttää vierasta kieltä. Mukana projektissa ovat Italia ja Hollanti. Lähtökohtana projektissa ovat kokemuksellisuus ja erilaiset työpajat, joita yhdistetään draaman keinoin. Tästä syntyy teatteriesitys. Oppilaita valitaan yhteensä 30. Suurin osa heistä menee draamatyöpajaan ja muut menevät visuaaliseen, musiikin ja median työpajoihin, joiden vetäjät tulevat eri maista. Näytelmän teksti valitaan kohdemaasta ja jaetaan kolmeen osaan kunkin maan kesken. Mediatyöpaja tuottaa DVD-dokumentteja ja nettisivut. Lisäksi tehdään oheistuotteita, kuten ohjelmalehtisiä, julisteita ja t-paitoja. 9 Seminaarissa nähtiin eri vaiheissa olevia Comenius-projekteja, erilaisia ja erikokoisia toteutuksia. Aiheesta virisi vilkas keskustelu. Professori Timo Jokela Lapin yliopistosta johti paneelikeskustelua, jossa useimmat kysymykset liittyvät rahoitukseen, hankkeen aloittamiseen, kieliin ja hankkeiden informaation kokoamisen ja esittämiseen. Laitan oheen Rekolan vastauksen erilaisista tavoista aloittaa projekti, sillä asia kiinnosti monia kysyjiä. Rekolan mukaan partnerihaku käynnistyy usein siten, että opettajat alkavat kirjoittaa toisilleen sähköpostitse ja anovat rahoitusta valmistavalle kokoukselle, jossa projektia suunnitellaan. Toinen tapa aloittaa projekti on katsoa Comenius-listaa, jossa opettajat ilmoittavat omista kiinnostuksen kohteistaan, teemoistaan ja luokka-asteistaan. Listalta voidaan itse ottaa yhteyttä opettajiin ja listalle voi myös jättää omat yhteystietonsa ja kiinnostuksen kohteensa. Rekolan mielestä kuitenkin paras tapa olisi osallistua eurooppalaiseen kontaktiseminaariin, jonne lähetetään kahdesta neljään opettajaa. Kontaktiseminaari on työseminaari, jossa kerrotaan tulevista hankkeista ja ryhmitytään. Näin projekti saa hyvän alun. Rekola kehotti liittymään Comenius-listalle, jolloin osallistujat saavan ajankohtaista tietoa hakuajoista ja muista tiedoista. Viimeiseksi Rekola mainitsi etwinning-nimisen nettiyhteyden, jossa voidaan olla virtuaalisessa yhteistyössä opettajien kanssa. Siihen ei kuitenkaan liity liikkuvuutta, mutta koulut saavat yhteisen työskentelyalustan (ks. edu.fi/subpage.asp?path=498,525,35318,35349). Haapsamon mielestä pääasia Comenius-projektissa on prosessi, mutta hän myöntää, että lopputuloskin on tärkeä. Teatteriesitys näytellään kolmeen kertaan, ja se on luonteeltaan spektaakkelimainen. Haapsamo esitti tilaisuudessa projektista upean videokoosteen. Hänen mukaansa projektissa on päästy tärkeimpään eli monikansalliseen prosessiin ja yhteistyöhön. Haapsamon tekstistä lisää hänen omassa artikkelissaan.

10 10 COMENIUS Euroopan Yhteisön kouluopetuksen ohjelma uudistuu 2007 Nina Rekola Euroopan yhteisön rahoittamat koulutusohjelmat uudistuvat vuoden 2007 alusta lähtien. Yleissivistävän koulutuksen Sokrates ohjelma ja ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci ohjelma muodostavat vuoden 2007 alusta lähtien Elinikäisen oppimisen ohjelman Lifelong Learning Programme. Uusi LLP ohjelma jakautuu neljään sektoriohjelmaan, horisontaaliseen ohjelmaan ja Jean Monet ohjelmaan. Uuden ohjelman tavoitteena on palvella paremmin oppilaitoksia, niiden toteuttaessa eurooppalaista yhteistyötä. Ohjelman toimintakausi on ja sen kokonaisbudjetti on noin 6.9. miljardia euroa. Noin 80 % budjetista hallinnoidaan kansallisella tasolla, kansallisissa LLP toimistoissa. Suomessa ohjelmaa hallinnoi Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, Kouluopetuksen palvelunumerosta saa lisätietoja Comenuksesta arkisin klo Comenius, kouluopetuksen ohjelma, on yksi sektoriohjelmista, ja se sisältää kaikki nykyiset kouluille ja opettajille suunnatut yhteistyömuodot. Uusia osioita Comeniuksessa on yksilöllinen, yhteistyöhankkeisiin sisältyvä, oppilasliikkuvuus sekä Comenius Regio alueiden välinen yhteistyö. Nämä molemmat käynnistyvät aikaisintaan vuonna Ohjelmasta voivat hakea tukea esiopetusta, perusopetusta ja toisen asteen lukio tai ammatillista opetusta antavat oppilaitokset sekä taiteen perusopetuksen oppilaitokset. Nykyiset Comeniukseen sisältyvät koulujen väliset yhteistyöhankkeet muuttuvat kaksivuotisiksi hankkeiksi, jotka saavat myös sopimuksen kahdeksi vuodeksi - eli jatkorahoitusta ei enää vuoden 2007 jälkeen haeta. Koulut, jotka valmistelevat Comenius hankeyhteistyötä voivat edelleen hakea tukea ns. valmistaviin vierailuihin sekä eurooppalaisiin kontaktiseminaareihin Niinikään entisestä ohjelmasta siirtyy pienin muutoksin uuteen ohjelmaan kouluhenkilöstön eurooppalaiset täydennyskoulutuskurssit sekä Comenius apulaisopettajatoiminta. Vuoden 2007 hakuaika hankkeille ja apulaisopettajatoimintaan päättyy Eurooppalaisilla täydennyskoulutuskursseille on kolme hakuaikaa vuoden 2007 aikana ( kts. ao.tekstiosuus). Comenius tarjoaa edelleen myös yhteistyömahdollisuuksia korkeakouluilla, kouluille ja muille alan organisaatioille kaksivuotisissa monenvälisissä eurooppalaisissa hankkeissa, joissa kehitetään eri tavoin sekä opettajankoulutusta että muun kouluhenkilöstön koulutusta tavoitteena sekä opetuksen että oppimisen laadun nostaminen. Usein näiden hankkeiden tuloksena syntyy esim. eurooppalainen täydennyskoulutuskurssi, opetussuunnitelma, -metodi tai oppimateriaali. Hankkeissa tulee olla osallistujia vähintään kolmesta maasta jokaisesta ainakin yksi laitos joka antaa opettajien perus- tai täydennyskoulutusta. Tukea voi saada enintään 75% hyväksytystä budjetista. Comenius verkostot taas tarjoavat mahdollisuuden pääasiassa Comenius hankkeissa toimiville tai toimineille kouluille, korkeakouluille ja muille alan toimijoille ja organisaatioille syventää ja laajentaa yhteistyötään verkoston avulla. Erityisesti verkostojen avulla halutaan edistää eurooppalaista yhteistyötä tietyillä Comenius ohjelman keskeisillä aihealueilla kuten esim. kansalaisuuskasvatus, interkulttuurinen opetus, kielten oppiminen, tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa jne. Kolmivuotisissa verkostohankkeissa tulee olla osallistujia vähintään kymmenestä maasta. Tukea voi saada enintään 75% hyväksytystä budjetista. Näitä kahta edellä mainittua hanketyyppiä hallinnoin Euroopan komissio ns. Toimeenpanoviraston avulla, joka myös antaa lisätietoja hakumenettelystä (

11 COMENIUS OHJELMA Comenius ohjelman kautta tuetaan oppilaitosten projektiyhteistyötä, yksilöllistä liikkuvuutta sekä verkostoitumista. Comenius on osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (Lifelong Learning Programme ). Comenius ohjelman kohderyhmänä ovat esikoulut, peruskoulut, lukiot, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset sekä taiteen perusopetuksen oppilaitokset. Korkeakouluille ja korkeakouluopiskelijoille on myös tarjolla osallistumismahdollisuuksia. Comenius ohjelman budjetti seitsemälle vuodelle on noin 1,05 miljardia euroa. Ohjelman tavoitteet Comenius -ohjelman toiminnalliset tavoitteet ovat: a) Parantaa oppilaiden ja opetushenkilöstön liikkuvuuden laatua ja lisätä sen määrää jäsenvaltioissa. b) Parantaa eri jäsenvaltioissa sijaitsevien koulujen välisten kumppanuuksien laatua ja lisätä niiden määrää siten, että vähintään 3 miljoonaa oppilasta osallistuu yhteisiin koulutustoimintoihin ohjelmakaudella. c) Kannustaa vieraiden nykykielten opiskeluun. d) Tukea tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien, elinikäisen oppimiseen sovellettavien innovatiivisten sisältöjen, palveluiden, pedagogisten menetelmien ja toimintatapojen kehittämistä. e) Parantaa opettajankoulutuksen laatua ja edistää sen eurooppalaista ulottuvuutta. f)tukea pedagogisten menetelmien ja koulun hallinnon parannuksia. Osallistuvat maat Comenius ohjelmaan voivat osallistua EU:n jäsenvaltioiden lisäksi Norja, Islanti, Lichtenstein, Bulgaria, Romania ja Turkki. ( EU:n jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt Kuningaskunta) Comenius-ohjelmaan osallistuminen Comenius ohjelmaan voivat osallistua kouluopetuksen kanssa tekemisissä olevat organisaatiot: kouluopetuksessa mukana olevat oppilaat toisen asteen loppuun saakka koulut sellaisina kuin jäsenvaltiot määrittelevät ne opettajat ja muu henkilöstö koulussa järjestöt, voittoa tavoittelemattomat järjestöt, kansalaisjärjestöt ja kouluopetukseen osallistuvien edustajat koulutuksen järjestämisestä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla vastaavat henkilöt ja elimet elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä tarkastelevat tutkimuskeskukset ja elimet korkeakoulut elinikäiseen oppimiseen liittyvää ohjausta, neuvontaa ja tietopalveluja tarjoavat elimet Comenius ohjelman toiminnot a) Yhteistyöhankkeet Comenius -koulujen yhteistyöhankkeet ovat kaksivuotisia yhteisesti valitun teeman ympärille rakennettuja hankkeita. Hankkeisiin osallistuvia kouluja tulee olla vähintään kolmesta eri maasta, poikkeuksena kahden oppilaitoksen väliset hankkeet, joihin kuuluu oppilasvaihto. Hankkeiden tulisi sijoittua luontevaksi osaksi tavanomaista koulutyöskentelyä.

12 12 oppilaskeskeisissä hankkeissa (pupil focused) oppilaat ja opettajat työstävät yhteistä hanketta osana normaalia opinto-ohjelmaa. Oppilaiden aktiivinen osallistuminen on tärkeää. Rajattu määrä oppilaita voi matkustaa yhteistyökouluihin projektitapaamiseen opettajien kanssa koulun kehittämiseen keskittyvissä hankkeissa (management oriented) kehitetään ja vaihdetaan pedagogisiin ja/tai koulun hallintoon liittyviä tietoja ja metodeja, hanketta tehdään usein yhteistyössä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. kielen oppimiseen keskittyvissä hankkeissa (language oriented) tärkeänä tavoitteena on motivoida nuoria käyttämään vieraita kieliä. Näissä kahden oppilaitoksen välisissä yhteistyöhankkeissa oppilasryhmät tekevät osana hankkeen toteutusta vähintään 10 päivän vastavuoroiset oppilasvaihdot, joiden aikana oppilaat työskentelevät valitun aiheen parissa b) Täydennyskoulutusapurahat opetushenkilöstölle Comenius-täydennyskoulutusapurahoja myönnetään opettajille ja muulle opetushenkilöstölle 1-6 viikkoa kestävään täydennyskoulutukseen toisessa ohjelmaan osallistuvassa maassa. Comenius -apurahoja voidaan käyttää ensisijaisesti osallistumiseen eurooppalaisille täydennyskoulutuskursseille, jotka on julkaistu Comenius/Grundtvig kurssiluettelossa cfm c) Apulaisopettajan vastaanottaminen Comenius-ohjelman kautta on mahdollista vastaanottaa apulaisopettaja 3-10 kuukaudeksi. Apulaisopettaja elävöittää ja monipuolistaa opetusta sekä rohkaisee oppilaita kommunikoimaan vieraalla kielellä. d) Apulaisopettajaharjoittelu Comenius apulaisopettajaharjoittelun apurahoja myönnetään 3-10 kuukaudeksi. Tavoitteena on antaa apulaisopettajalle mahdollisuus tutustua syvällisesti toisen maan koulutusjärjestelmään, kieleen ja kulttuuriin. e) Oppilasliikkuvuus (vuodesta 2008, pilotti vuonna 2007) Yksilöllinen oppilasliikkuvuus (kouluhankkeisiin osallistuvien yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välillä) f) Regio (vuodesta 2008) Tuetaan kouluopetuksen alueellista yhteistyötä g) Monenkeskeiset hankkeet Hankkeissa kehitetään opettajien ja muun opetushenkilöstön koulutusta yhteistyössä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Hankkeet tarjoavat mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa välineitä, joilla parannetaan opetuksen ja oppimisen laatua luokkatyöskentelyssä. h) Verkostot Comenius-verkostot antavat eriaiheisiin Comenius-hankkeisiin osallistuneille oppilaitoksille mahdollisuuden laajentaa ja vahvistaa yhteistyötään sekä levittää aiemman projektityön tuloksia, hyviä kokemuksia ja toimintatapoja. Monenkeskisissä hankeissa ja verkostoissa partneriryhmässä tulee olla vähintään kolme partneria kolmesta eri maasta. Hankkeiden enimmäiskesto on kolme vuotta. Komissio valitsee rahoitettavat

13 13 hankkeet ja komission alaisuudessa oleva Koulutuksen, audiovisuaalisalan ja kulttuuriin toimeenpanovirasto (EACEA eli the Education, Audiovisual and Culture Agency Executive Agency) vastaa tästä ohjelmasta. Lisätietoja ja hakulomakkeet Palvelunumero Muutokset ovat mahdollisia. Cimon yhteystiedot: PL 343 (Säästöpankinranta 2 A) Helsinki Puh Faksi COMENIUS koulujen yhteistyöhankkeet Kiinnostaisiko yhteistyö muiden eurooppalaisten koulujen kanssa? Comenius -koulujen yhteistyöhankkeet auttavat mm. nuoria ja opetushenkilöstöä ymmärtämään Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuutta ja niiden arvoa sekä parantavat osallistujien kielitaitoa. Comenius -koulujen yhteistyöhankkeet ovat kaksivuotisia yhteisesti valitun teeman ympärille rakennettuja hankkeita. Hankkeisiin osallistuvia kouluja tulee olla vähintään kolmesta eri maasta, poikkeuksena kahden oppilaitoksen väliset hankkeet, joihin kuuluu oppilasvaihto. Hankkeiden tulisi sijoittua luontevaksi osaksi tavanomaista koulutyöskentelyä. Tavoitteena on, että toiminta koskettaa mahdollisimman montaa oppilaitoksessa opiskelevaa ja työskentelevää ja että yhteistyö ylittäisi luokka- ja oppiainerajoja. Tärkeää hankkeissa on itse yhteistyöprosessi ja siihen osallistuminen, hankkeiden tuotteena syntyy tavallisesti myös jotain konkreettista esim. kirja, näyttely, esitys, www-sivusto jne. Yhteistyöhön sisältyy projektikokoukset, opettajavaihdot, rehtorivierailut, oppilasvaihdot ja opettajien työpaikkavaihdot. Oppilaskeskeisissä hankkeissa (pupil focused) oppilaat ja opettajat työstävät yhteistä hanketta osana normaalia opinto-ohjelmaa. Oppilaiden aktiivinen osallistuminen on tärkeää. Rajattu määrä oppilaita voi matkustaa yhteistyökouluihin projektitapaamiseen opettajien kanssa. Koulun kehittämiseen keskittyvissä hankkeissa (management oriented) kehitetään ja vaihdetaan pedagogisiin ja/tai koulun hallintoon liittyviä tietoja ja metodeja, hankketta tehdään usein yhteistyössä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kielen oppimiseen keskittyvissä hankkeissa (language oriented) tärkeänä tavoitteena on motivoida nuoria käyttämään vieraita kieliä. Näissä kahden oppilaitoksen välisissä yhteistyöhankkeissa oppilasryhmät tekevät osana hankkeen toteutusta vähintään 10 päivän vastavuoroiset oppilasvaihdot, joiden aikana oppilaat työskentelevät valitun aiheen parissa. Osallistujat Päiväkodit, esikoulut, peruskoulut, lukiot sekä toisen asteen ammatilliset oppilaitokset voivat osallistua

14 14 Comenius koulujen yhteistyöhankkeisiin. Yhteistyökumppanit voivat olla 25 EU:n jäsenvaltion lisäksi Islannista, Liechtensteinistä, Norjasta, Bulgariasta, Romaniasta ja/tai Turkista. Hankkeessa tulee aina olla ainakin yksi EU:n jäsenmaa. Tuki Tuki on ennalta määritelty kiinteä tukisumma, joka sisältää sekä hanketuen että liikkuvuustuen. Tukikategorioita on kolme: pieni liikkuvuus, keskisuuri liikkuvuus ja oppilasvaihtoliikkuvuus. Tarkat tukisummat julkaistaan loppuvuodesta Miten eteenpäin? Hakuaika päättyy , tukea haetaan lukuvuosille ja Lisätietoja ja hakulomakkeet: Comenius -ohjelman palvelunumero: ( alkaen) Leena Högdahl, Nina Rekola, Marja Siitonen, Heli Tiilikainen, Tytti Voutilainen sähköposti muotoa: Muutokset ovat mahdollisia. Komissiossa on valmisteilla uusi, vanhat ohjelmat korvaava elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong Learning Programme LLP vuosille Uusien ohjelmien hakukierrokset vuodelle 2007 aikatauluineen ja hakumateriaaleineen julkistetaan loppuvuodesta (ennakkotieto ) CIMOn yhteystiedot: PL 343 (Säästöpankinranta 2 A) Helsinki Puh

15 15 Comenius -täydennyskoulutusapurahat opetushenkilöstölle Comenius-täydennyskoulutusapurahoja myönnetään opettajille ja muulle opetushenkilöstölle 1-6 viikkoa kestävään täydennyskoulutukseen toisessa ohjelmaan osallistuvassa maassa. Apurahojen tavoitteena on kannustaa osallistujia parantamaan tietojaan ja taitojaan, laajentamaan käsitystään kouluopetuksesta Euroopassa ja vahvistamaan työnsä eurooppalaista ulottuvuutta. Kohderyhmä Apurahoja voivat hakea esi- tai peruskoulun, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opettajat, rehtorit/ johtajat, opinto-ohjaajat ja muu opetushenkilöstö sekä opettajankoulutuslaitoksen kouluttajat. Täydennyskoulutusvaihtoehdot Comenius -apurahoja voidaan käyttää ensisijaisesti osallistumiseen eurooppalaisille täydennyskoulutuskursseille, jotka on julkaistu Comenius/Grundtvig kurssiluettelossa eu/education/trainingdatabase/search.cfm Tukikelpoisia ovat lisäksi ohjelmassa mukana olevien maiden kansainväliset kurssit ja konferenssit eräin edellytyksin. Myös Job shadowing työskentely on mahdollista, tällöin seurataan ja annetaan opetusta ohjelmassa mukana olevan maan oppilaitoksessa. Rahoitus Keskimääräinen apuraha on ollut n euroa ja vuosittain myönnetään yli 100 apurahaa. Hakuajat päättyvät vuonna 2007 seuraavasti: (täydennyskoulutusjaksolle ) (täydennyskoulutusjaksolle ) (täydennyskoulutusjaksolle ) Lisätietoja ja hakulomakkeet Internet: Yhteyshenkilöt: Sirkka Säikkälä puh , sähköposti, etunimi.sukunimi@cimo.fi Heli Tiilikainen, puh , sähköposti, etunimi.sukunimi@cimo.fi Palvelunumero Muutokset ovat mahdollisia. Uusien ohjelmien hakukierrokset vuodelle 2007 aikatauluineen ja hakumateriaaleineen julkistetaan loppuvuodesta ennakkotieto Cimon yhteystiedot: PL 343 (Säästöpankinranta 2 A) Helsinki Puh Faksi

16 COMENIUS -apulaisopettajaharjoittelu 16 Comenius apulaisopettajaharjoittelun apurahoja myönnetään 3-10 kuukaudeksi. Tavoitteena on antaa apulaisopettajalle mahdollisuus tutustua syvällisesti toisen maan koulutusjärjestelmään, kieleen ja kulttuuriin. Koulussa apulaisopettaja elävöittää ja monipuolistaa opetusta sekä rohkaisee oppilaita kommunikoimaan vieraalla kielellä. Lisäksi apulaisopettaja välittää oppilaille tietoa Suomesta ja kulttuurista. Apulaisopettaja toimii usein kielten opettajan apuna mutta usein myös muilla tunneilla esim. musiikki, maantieto, historia ja uskonto. Kohderyhmä 1) opettajaksi opinnoissaan suuntautunut, joka on opiskellut vähintään kaksi vuotta 2) vastavalmistunut, jolla ei ole ollut valmistumisen jälkeen tutkintoa vastaavaa työkokemusta Vastaanottava oppilaitos Oppilaitoksista ei ole etukäteen saatavissa kuvauksia. Oppilaitoksilla on oma hakunsa samaan aikaan omassa maassaan. Vastaanottava oppilaitos voi olla esi- tai perusasteen oppilaitos, lukio, ammatilliset oppilaitos ja aikuisoppilaitos. Kohdemaat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Turkki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt Kuningaskunta Rahoitus Maakohtainen kuukausiapuraha, yksi edestakainen matka, kielivalmennus ja yksi apulaisopettajien tapaaminen kohdemaassa. Hakuaika päättyy lukuvuodelle Harjoittelu voi alkaa aikaisintaan Suomessa apurahan saa vuosittain yli 20 apulaisopettajaa. Lisätietoja ja hakulomakkeet Yhteyshenkilöt: Sirkka Säikkälä puh , sähköposti, Heli Tiilikainen, puh , sähköposti, Palvelunumero Muutokset ovat mahdollisia. Uusien ohjelmien hakukierrokset vuodelle 2007 aikatauluineen ja hakumateriaaleineen julkistetaan loppuvuodesta ennakkotieto Cimon yhteystiedot: PL 343 (Säästöpankinranta 2 A) Helsinki Puh Faksi

17 17 COMENIUS apulaisopettajan vastaanottaminen Comenius-ohjelman kautta on mahdollista vastaanottaa apulaisopettaja 3-10 kuukaudeksi. Apulaisopettaja elävöittää ja monipuolistaa opetusta sekä rohkaisee oppilaita kommunikoimaan vieraalla kielellä. Lisäksi hän välittää oppilaille tietoa omasta maastaan ja kulttuuristaan. Apulaisopettaja toimii usein kielten opettajan apuna mutta myös muilla tunneilla esim. musiikki, maantieto, historia ja uskonto. Apulaisopettajan tehtävänä koulussa voi olla esimerkiksi: olla mukana kielten ja muiden aineiden opetuksessa parantaa oppilaiden kykyä ymmärtää ja käyttää apulaisopettajan hallitsemia kieliä tukea vammaisia tai heikommassa asemassa olevia oppilaita laatia opetusmateriaalia auttaa valmistelemaan ja/tai toteuttamaan koulunne Comenius hanketta välittää tietoa kotimaastaan Kohderyhmä Apulaisopettajaa voivat hakea esi- tai perusasteen oppilaitokset, lukiot, ammatilliset oppilaitokset ja aikuisoppilaitokset. Koulun tulee nimetä apulaisopettajalle ohjaaja harjoittelun ajaksi. Hakemuksessa oppilaitos ilmaisee mistä maista olisi valmis vastaanottamaan apulaisopettajan. Apulaisopettajilla on oma hakunsa samaan aikaan omassa maassaan. Apulaisopettajaksi voi hakea joko opettajaksi opiskeleva tai vastavalmistunut. Rahoitus Lähettävä maa maksaa apulaisopettajalle apurahan, joka on noin 900 /kk. Tämän lisäksi hänelle korvataan apurahasta matkakulut koti- ja kohdepaikkakunnan välillä. Kulut oppilaitokselle ovat esim. vastuuvakuutus ja mielellään ilmainen ruokailu. Hakuaika päättyy lukuvuodelle Suomeen tulee lukuvuonna yli 40 apulaisopettajaa. Lisätietoja ja hakulomakkeet Internet: Yhteyshenkilöt: Sirkka Säikkälä puh , sähköposti, Heli Tiilikainen, puh , sähköposti, Palvelunumero Muutokset ovat mahdollisia. Uusien ohjelmien hakukierrokset vuodelle 2007 aikatauluineen ja hakumateriaaleineen julkistetaan loppuvuodesta ennakkotieto Cimon yhteystiedot: PL 343 (Säästöpankinranta 2 A) Helsinki Puh Faksi

18 18 Yhteisöllisyyttä kansainvälisistä projekteista Tiina Haapsamo Satavuotias Oulun Suomalainen yhteiskoulu oli Oulun ensimmäinen koulu, jossa tytöt ja pojat saivat opiskella saman katon alla. Vaikka koulumme nimi on vaihtunut useaankin kertaan, on toiminta-ajatus edistyksellisestä, tasa-arvoisesta, humanismin hengessä annettavasta opetuksesta säilynyt. Oulun SYK (ent. Kuusiluodon lukio) on lukio, jonka painottaa laaja-alaista taidekasvatusta. Käytännössä tämä tarkoittaa draaman ja ilmaisutaidon sekä kuvataiteen ja median kurssien runsasta tarjontaa sekä integroivaa opetusta ja yhteistyötä eri oppiaineiden välillä. Osa koulumme taidekursseista on oman aineen tietoja ja taitoja kehittäviä kursseja, osa toteutetaan yhteistyössä eri oppiaineiden kanssa. Esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä ovat projektit ja taideleirit, joissa taiteidenvälisyys ja yhteisöllisyys korostuvat, ja kurssien sisällöt ja teemat koostuvat eri oppiaineiden sisällöistä. Kotimaisten projektien lisäksi myös kansainväliset projektit tarjoavat sekä opiskelijoille että opettajille hienon tavan laajentaa tietoja ja taitoja eri alueilta, esimerkiksi kielistä sekä taiteen ja eri kulttuurien tuntemuksesta. YET (YOUTH, EUROPE AND THEATRE) YET on nuorten kansainvälinen kieli- ja taidekasvatusprojekti, joka toteutui tänä syksynä jo kahdeksatta kertaa. Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (ent. Kuusiluodon lukio) on mukana projektissa viidettä kertaa. Kustakin maasta on mukana 4-6 opettajaa ja 30 opiskelijaa. Projektissa yksi maa on isäntänä ja muut saapuvat isäntäkoulun vieraiksi. Opiskelijat jaetaan kolmeen monikansalliseen ryhmään, joita ohjaavat opettajat kustakin maasta. Ryhmät valmistavat kahden viikon aikana isäntämaan valitseman tekstin pohjalta kolminäytöksisen esityksen. YET 8-projektin ensi-ilta Roomassa lokakuussa Ensimmäinen näytös Italo Calvinon novelliin The Castle of Crossed Destinies pohjautuvasta näytelmästä.

19 19 PROJEKTIN VAIHEITA Hollantilainen Teylingen College Noordwijkerhoutista aloitti taidekasvatushankkeen vuonna Meidän koulumme oli mukana ensimmäistä kertaa vuonna 2001, jolloin isäntämaana toimi Italia ja projekti toteutettiin Palermossa. Heti projektin jälkeen kirjoitin kokemuksistamme matkakertomuksen Oulu- Palermo All Day Long taidekasvatuslehti Stylukseen (2/2002). YET 1-3 Osallistujat Teylingen College, Noordwijkerhout, Hollanti Fontys Hogescholen, Faculteit der Kunsten, Drama, Eindhoven, Hollanti Polykladiko Lykio, Zakynthos, Kreikka Liceo Ginnasio Statale Maria Adelaide, Palermo, Italia YET 4-6 Osallistujat Teylingen College, Noordwijkerhout, Hollanti Liceo Ginnasio Statale Maria Adelaide Palermo, Italia Kuusiluodon lukio, Oulu, Suomi Kuva Palermosta, jossa Carlo Gozzin näytelmää The Green Bird esitettiin myös ulkona. Seuraavan vuonna Kuusiluodon lukio oli isäntänä ensimmäistä kertaa ja valitsimme näytelmätekstiksi Elmon. Syksyllä 2003 matkasimme kahden viikon ajaksi projektia tekemään, tällä kertaa Noordwijkerhoutiin, Hollantiin. Ikäväksemme sisilialaiset eivät saaneet rahoitusta kuntoon ja he eivät voineet osallistua tähän projektiin. Siitä huolimatta kahden maan välinen yhteistyö toimi niin hyvin, että päätimme jatkaa projektia ja etsiä seuraavaksi vuodeksi kolmannen kumppanin. Tämä osoittautui todella vaikeaksi, koska projektin organisaatio vaatii paljon työtä sekä taloudellisia resursseja. Koulu Sardinian Cagliarista oli hyvin kiinnostunut osallistumaan, mutta rahoitus ei onnistunut. Vaikka vuonna 2004 varsinainen YET -projekti ei toteutunutkaan, teimme kuitenkin kovasti töitä, jotta tulevaisuudessa voisimme jatkaa. Vuoden 2005 kierrokselle yritimme hollantilaisten kanssa saada taas uutta kumppania, tällä kertaa koulua Izmiristä, Turkista, mutta sekään ei rahoitusvaikeuksien vuoksi onnistunut. Päätimme kuitenkin toteuttaa projektin kahden maan välisenä. Keräsimme opiskelijoiden kanssa rahaa erilaisin tempauksin ja hollantilaiset saivat kansallisen rahoituksen, jonka turvin he pystyivät tulemaan Ouluun. Lokakuussa 2005 YET -projektia isännöimme projektia entisessä Merijalin karkkitehtaassa, jossa olimme evakossa koulun remontin vuoksi. Teemana oli Kalevala, josta kohtaukset Väinämöinen and Aino ja The Story of Lemminkäinen.

20 20