Katsaus menneeseen vuoteen Martina Paatela-Nieminen. A cross-cultural teaching strategy 4 Karen Keifer-Boyd

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus menneeseen vuoteen 2006 3 Martina Paatela-Nieminen. A cross-cultural teaching strategy 4 Karen Keifer-Boyd"

Transkriptio

1

2 Sisältö Katsaus menneeseen vuoteen Martina Paatela-Nieminen A cross-cultural teaching strategy 4 Karen Keifer-Boyd Kuvaus seminaarista Comenius-projektit 7 kansainvälisyys kuvataideopetuksessa Martina Paatela-Nieminen Comenius Euopan Yhteisön kouluopetuksen ohjelma uudistuu Nina Rekola Comenius-ohjelma Comenius -koulujen yhteistyöhankkeet 13 Comenius täydennyskoulutusapurahat opetushenkilöstölle 15 Comenius -apulaisopettajaharjoittelu 16 Comenius -apulaisopettajan vastaanottaminen 17 Yhteisöllisyyttä kansainvälisistä projekteista 18 Tiina Haapsamo Learning about stories, learning about life -eurooppalaisella oppimispolulla 29 Johanna Lukkarinen Kaksi lyhennelmää Maunulan yhteiskoulun koululaisten kokemuksista 31 Comenius -vaihdosta Mira Waligóra Karoliina Peters InSEA 2007 kesäkongressi - tiedotus 33 Siffin ateljeen työpajat keväällä tiedotus 34 Leena Hannula

3 Suomen InSEAn toivottaa jäsenilleen HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2007! Katsaus menneeseen vuoteen 2006 Tarkastelen mennyttä vuotta 2006, joka oli mielenkiintoinen Suomen InSEAn kannalta, sillä ensimmäistä kertaa ennätysmäärä Suomen InSEAn jäsenistä osallistui Portugalissa pidettyyn InSEAn kogressiin Interdisciplinary dialogues in arts education. Mukana oli joukolla muitakin suomalaisia, sillä kongressi oli laaja taiteiden välinen tapahtuma. InSEAn kongresseista on muotoutumassa tärkeä vuotuinen kohtaamispaikka. Suomen InSEAn kannalta toinen tärkeä tapahtuma oli marraskuussa pidetty seminaari Comenius-projektit kansainvälisyys kuvataideopetuksessa, jossa oli useita kuvataideopettajia pitämässä mielenkiintoisia ja näyttäviä esityksiä Comenius-hankkeista kuvataideopetuksessa. Kuulijoina oli monia kuvataideopettajia, jotka kyselivät mm. kuvataidehankkeiden perustamisesta. Seminaarista on tarkemmin kerrottu tässä jäsenkirjeessä. Ks. kuvataiteen lehtori Tiina Haapsamon artikkeli yhteisöllisyyttä kansainvälisistä projekteista, ylitarkastaja Nina Rekolan kirjoitukset Comenius-ohjelmasta ja Paatela-Niemisen kuvaus seminaarista. 3 ja kokemustaan hankkeista. Mukana on kuvataideopettaja Johanna Lukkarisen artikkeli Learning about stories, learning about life eurooppalaisella oppimispolulla ja otteita kuvataideopettaja Päivi Seiskarin oppilaiden Mira Waligoran ja Karoliina Peterisin kirjoituksista. Lisäksi jäsenkirjeessä on hyvin mielenkiintoinen professori Karen Keifer-Boydin artikkeli nimeltä a cross-cultural teaching strategy. Keifer-Boyd oli vierailevana Fulbright-tutkijana puoli vuotta Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla. Hän tutustui myös muihin kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmiin, kuten Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmaan, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen kuvataideopetukseen. Jäsenkirjeen lopussa on tiedotus seuraavasta In- SEAn kongressista, jonka hakuaikaa on pidennetty! Tiedoksi myös Siffin ateljeen kevään ohjelma. Kaikkea hyvää vuodelle 2007 toivottaa Suomen InSEAn puheenjohtaja Martina Paatela-Nieminen Helsinki Seminaari Comenius-projektit kansainvälisyys kuvataideopetuksessa oli samalla eurooppalaisen Dissemination Bow -hankkeen levitystilaisuus. Tilaisuudessa jaettiin DVD, joka on viiden kansallisen Comenius-hankkeen tulos: DVD-elokuva, jossa espanjalaiset, italialaiset, portugalilaiset, romanialaiset ja suomalaiset opettajat kertovat Comeniushankkeen merkityksestä sekä itselleen että oppilaitokselleen. Elokuvaa tai sen osia voi näyttää informaatio- ja koulutustilaisuuksissa ja siitä saa myös hyvän käsityksen toimivista Comenius -hankkeista, jos on lähtemässä uutena kouluna mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Tätä noin 30 minuuttia kestävää DVDtä voi maksutta tilata CIMOsta (leena. Tiedotteen kansikuva: Tiina Haapsamo Tiedotteen kokoaminen ja taitto Martina Paatela- Nieminen Seuraava tiedote ilmestyy kevään ja kesän kynnyksellä. Jäsenkirjeessä on mukana myös muutamien kuvataideopettajien kirjoituksia, jotka eivät olleet luennoimassa, mutta jotka jakavat tietämystään

4 A Cross-cultural Teaching Strategy Karen Keifer-Boyd While teaching in the United States for the past 25 years, and most recently at the Pennsylvania State University, where I am professor of art education in the School of Visual Arts, I have had the opportunity to teach students from many different countries. However, not until I had the opportunity to teach and research in Finland from August to December 2006, with the support of a Fulbright Scholars award, did I learn the importance of students exploring their own language for cross-cultural understanding. Often when teaching concepts, teachers use key words or phrases commonly used in the field to introduce and help retention of important concepts. The literature in the field refines meanings by noting differentiations of seemingly similar concepts such as equity (fairness) and equality (sameness). However, when a class is conducted in the English language because this is the shared language among students and teacher, there may be more focus on grasping new vocabulary by students whose native tongue is not English than on the concepts relevant to the course. I experimented with how to connect to students language in hopes that significant revelations about their cultural context would emerge and be shared. 4 In teaching at Taidekasvatuksen osasto/school of Art Education at the Taideteollinen korkeakoulu/ University of Art & Design Helsinki (TAIK/UIAH), I recognized that Finnish cultural knowledge was the Finnish students expertise (not mine), yet could be mined by me as a cross-cultural teaching strategy. When we are immersed in our culture we often do not see or examine our language for how it reflects beliefs, values, and expectations of shared histories and experiences. Since I was outside my home language and culture, yet teaching in English to groups of all Finnish students, or all Finnish art educators, and one group of students from Uganda, Lithuanian, Germany, and Estonia, I was very aware that my examples and explanations needed to be relevant to their lives. References to practices, places, popular culture, terms, sayings, and people that might help illuminate a concept could quickly complicate it when that reference needed lengthy explanation, which tended to lose sight of the main purpose for use of the reference. However, I found that I could turn this around so that students provide the references as explanations for a concept that I am introducing. Since I ask that their reference come from their own language in the process of explaining to me, who is not versed in the Finnish language, they also become aware of the knowledge and beliefs of their culture embedded in their language. In the following, I share an example of the use of this process for cultural awareness, and crosscultural understanding and exchange in presenting Gendered Perspectives: Issues of Power & Privilege in a university-wide course on interpreting visual culture at TAIK/UIAH. A major premise I wanted to convey is that images are prevalent and memorable aspects of our experiences that can be empowering or disempowering. Visual impressions often outlast the spoken word, and what is seen is more influential than what is said. An idiom commonly heard in the United States, I ll believe it when I see it, implies that the power of visual experience can t be denied and that knowledge comes from observing the world. Is there a Finnish saying that is similar? Students could not think of an equivalent idiom. However, idioms such as kaksipa päätä makkarassa (there s two ends to a sausage) and koira haudattuna (the situation is not what it appears to be) suggest very different ways of knowing and approaches to interpretation. While visual information helps us learn, explain, reflect, imagine, and understand the world, the power of images can also be used to persuade, coerce, and subjugate. Like the air we breathe, we are immersed in visual culture and, therefore, are usually not aware of how power and privilege are enacted through visual culture. Interpretation of visual culture that examines issues of power and privilege inquires into which images and objects are privileged and which are absent. Who has had the power to bestow this privilege? Is the privilege deserved? Why? Whose lives and work are valued, and whose are ignored or belittled? These are relevant ques-

5 tions to explore in interpreting visual culture. However, before this exploration can begin there needs to be a shared understanding of the concepts of power and privilege. With images and examples, I described three groups of types of power: domination power, consensual power, and transformative power: and then asked students if there are Finnish words for these concepts. The Finnish word for power, valta, that came to mind to the students, refers to domination and authoritarian types of power through privileged status. There are ways to express other types of power such as the Finnish word, sisu (resilence), but the students had not thought of sisu as a word for power. Considering sisu as involving creativity and change that benefits all could be a type of transformative power. The dialogue among the students in explaining Finnish words to me that denote and connote power and privilege, in which I welcome readers of this essay to enlarge, is an example of exploring one s own culture through language comparisons. I found that 5 this is an important strategy especially when the teacher s culture differs from the students, but also as a way to engage in cross-cultural interpretations and understandings. I discover many subtle, and not so subtle, differences when I compare teaching at Penn State in the United States and teaching at the University of Art and Design Helsinki in Finland. Pacing for facilitating dialogue that worked best in teaching Finnish university students differed from what works best in my U.S. courses. In the Finnish university teaching contexts when I ask a question for reflection and response, students need time to think, then to write privately, then to speak to a few others, and then they are ready to publicly share their ideas, experiences, and reflections. With allowing time for this process and processing, the dialogue that pursued was deep and active. In the U.S. teaching context, students speak out quickly and when given time to reflect, write, share with a few, and then publicly present if given too much time this tends to Karen Keifer-Boyd Suomessa marraskuussa Valokuvaaja Ernest C. Boyd.

6 lead to dissipated interest. Many U.S. students are task-oriented and have the desire to accomplish a teacher s request in a quick and efficient manner, rather than take the time to reflect deeply in school contexts. Thus, different teaching strategies are needed in U.S. university classrooms. 6 I have set up a blog to encourage discussion with readers of this essay about anything that I mentioned, such as how Finnish culture is expressed in Finnish language, and how this could be used as a cross-cultural teaching strategy. The blog is at For correspondence with the author of this essay contact: Karen Keifer-Boyd, Ph.D. Professor, Art Education & Affiliate Professor, Women s Studies School of Visual Arts, 210 Arts Cottage The Pennsylvania State University, University Park, PA Website: http//www.personal.psu.edu/ktk2

7 Kuvaus seminaarista Comenius-projektit kansainvälisyys kuvataideopetuksessa Martina Paatela-Nieminen Seminaari Comenius-projektit kansainvälisyys kuvataideopetuksessa pidettiin Taideteollisessa korkeakoulussa Ohjelman aloitti ylitarkastaja Nina Rekola Kansainvälisen henkilönvaihdon keskuksesta CIMOsta. Hän kertoi Comenius-hankkeista taidekasvatuksen tukena. Rekola aloitti kertomalla Euroopan unionin koulutusohjelmista, jotka uudistuvat Hän kertoi uudesta elinikäisen oppimisen ohjelmasta (the lifelong learning programme), jossa yhdistyvät yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ohjelmat. Ohjelma on voimassa seuraavat seitsemän vuotta, ja sen tarkoituksena on tukea liikkuvuutta ja nostaa koulutuksen laatua. Halutaan myös helpottaa käytännön hakumenettelyjä ja yhtenäistää menettelytapoja. Rekola kertoi, että the lifelong learning programmessa on neljä sektori-ohjelmaa: Comenius kouluopetukselle, Erasmus korkeakouluopetukselle, Leonardo da Vinci ammatilliselle koulutukselle ja Grundtvig aikuiskoulutuksen ohjelma. Lisäksi on kaikkien läpäisevä poikittaisohjelma, jolla tuetaan muita yhteistyöhankkeita ja ohjelmia esimerkiksi kieli- ja it-hankkeita. Rekola kertoi hyvin tarkasti Comeniuksesta ja sen eri hanketyypeistä. Jäsenkirjeessä on osa Rekolan esitelmästä uudistuneen Comeniuksen osalta. Suurin muutos hallinnon osalta on hankkeiden keston muuttuminen kaksivuotisiksi. Vanha systeemi jatkuu vielä vuoden 2007 loppuun. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhat jatkosuunnitelmat saavat mitä todennäköisemmin puolet budjetista, jolloin uusista hauista tulee tiukkoja. Tilanne helpottuu vuoden 2008 aikana, kun siirrytään kokonaan uuteen ohjelmaan. Ks. Rekolan tekstit Comenius-ohjelmista Seuraavaksi kuvataideopettaja ja taidegraafikko Anu Tuomisaari kertoi mittavan kuvakavalkadin avulla Kuopion lasten- ja nuorten kuvataidekoulun kolmivuotisesta projektista Eurooppa aarrearkkumme (Europe our treasure trove). Siinä olivat olleet mukana taidepainotteinen yläaste ja lukio Romaniasta sekä peruskoulut Belgiasta, Englannista ja Espanjasta. Projekti toimi siten, että opettajat matkustivat kaksi kertaa vuodessa tutustuakseen eri maiden kulttuuriin ja osallistujakouluihin. Järjestelyt vaihtelivat koulukohtaisesti. Suomesta vieraili kahdeksan opettajaa kukin valiten yhden kohdemaan, kun taas toisilla samat opettajat tutustuivat yhdessä kaikkiin maihin. Tuomisaaren hanke edustaa esimerkkiä, jossa opettajat olivat ulkomailla tutustumassa kouluihin ja erilaiseen kulttuuriin ilman oppilaita. Projektin taidepainotteisuus toteutettiin kouluissa taiteenvaihdolla, teemapäivillä, vierailuilla, opettajan vaihdolla ja chat-illoilla. Tuomisaari kertoi esimerkkinä, että taiteenvaihdossa mm. vaihdettiin materiaalipaketteja toisen koulun kanssa. Esimerkiksi Suomessa koottiin metsäretkeltä ympäristöaiheisia paketteja, joiden mukaan liitettiin oppilaan englanninkielinen kirje. Toinen esimerkki taiteenvaihdosta oli eri koulujen yhdessä kokoama kiertävä kirjanen. Kolmas esimerkki tutustutti oppilaat rakennettuun ympäristöön, jolloin vaihdettiin lasten reittikarttoja ja kuvia kodin arjesta. Kouluissa vietettiin myös teemapäiviä. Opettajat toivat matkoiltaan materiaalia, jota työstettiin lasten kanssa. Belgian teemapäivänä esimerkiksi tehtiin taideteoksia belgialaisesta suklaasta ja Tintti-aiheisia sarjakuvia, t-paitoja ja pidettiin Tintti-visa. Romanialaista teemapäivää vietettäessä koristeltiin pääsiäismunia traditionaalisin vahamenetelmin ja koristeluin. Myös romanialaiset ruukut toimivat innoittajina keramiikan tarkastelussa. Varsinaisina ongelmina Comenius-projektissa olivat Tuomisaaren mukaan kysymykset siitä, kuinka koulut saadaan motivoitumaan taideprojektista ja kuinka omaa prosessia esitetään muille. Tuomisaari kertoi kaksi erilaista tapaa ja hyvää esimerkkiä siitä, miten asia voitiin esittää mielenkiintoisesti. Espanjassa koulut sitoivat mukaan muita kulttuurisia yhteistyötahoja ja virkamiehiä, jolloin koulu ja samalla Comenius-projekti saivat paljon julkisuutta. Belgiassa puolestaan vanhemmat kytkettiin mukaan kaikkiin lasten ja nuorten tilaisuuksiin, mikä taas heille on hyvin läheistä ja luonnollista. Tuomisaaren mukaan taideopetuksen taso oli hankkeen kouluissa korkea, ja tämä motivoi osallistujia.

8 Kuvataideopettaja Salla Iivanainen kertoi Lauttasaaren yhteiskoulussa menossa olevasta Comenius 3 -projektista, jossa opiskellaan elokuvaa. Comenius 3 on erilainen ohjelma, jonka ideana on kehittää laajoja kansainvälisiä yhteistyötahoja ja verkostoja. Iivanainen on parhaillaan mukana kokeilussa, jossa on 29 koulua 8:sta eri maasta. Suomesta mukana ovat Lauttasaaren yhteiskoulu Helsingistä, Kitinserannan koulu Kemistä ja Hepolan koulu Sodankylästä. Muut mukana olevat maat ovat Italia, Ranska, Espnaja, Saksa, Hollanti, Englanti ja Romania. Projektista European cinema and young people on olemassa hienot nettisivut osoitteessa Projektin ideana on parantaa ja lisätä eurooppalaista elokuvakasvatusta kouluissa sekä saada aikaan yhteistyötä erilaisten elokuvayhdistysten ja festivaalien välille. Esimerkiksi Iivanainen mainitsi hänelle tärkeän yhteistyötahon Dokkinon, joka on lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma (ks. 8 eri lahjakkuudet saavat tilaisuuden kehittyä. Projektin myötä Lauttasaaren lukion opetusohjelma on laajentunut huomattavasti elokuvakurssien osalta ja Iivanainen pitää elokuva-aiheisen teemaviikon tammikuussa Hän on myös huomannut, että moni oppilas tekee elokuvia itse, joten on tärkeää löytää kansainvälisiä foorumeita, joihin voi lähettää oppilaiden töitä palautteen saamiseksi. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että taideopettajat olisivat mukana kansainvälisissä hankkeissa, koska ne ovat palkitsevia. Kuvataideopettaja Kari Honkarinta kertoi vanhemmasta Comenius-projektista, joka tehtiin vuosina Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiossa. Projektin nimi on Handicrafts Fine Arts eli taito ja taide: perinteisten käsityötaitojen ja nykytaiteen yhteyksiä suomalaisten, italialaisten ja bulgarialaisten lukioiden välillä. Alun perin projekti alkoi Toppilan lukiossa, ja osa siitä jatkui Kuusiluodon lukiossa. Koulut yhdistettiin myöhemmin Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukioksi. Projektissa European cinema and young people katsotaan elokuvia, kirjoitetaan niistä kriittisesti, pidetään analyysityöpajoja, opiskellaan elokuvan tekoa, tehdään opetusmateriaalia kouluille ja vieraillaan partnereiden luona. Iivanainen kertoo vievänsä kuusi oppilasta ulkomaille elokuvafestivaaleille. Iivanaisen on opettanut projektissa lukiolaisia, jotka ovat ensin opiskelleet elokuvan tekoa. Tänä vuonna 2007 Iivanainen vie Cannesiin yläasteen oppilaita, jotka vasta festivaalien jälkeen alkavat opetella elokuvien tekoa. Ensi kertaa oppilaat myös kirjoittavat elokuvakritiikkinsä ranskan kielellä, koska opetuksessa yhdistyvät kieliopinnot ja kuvataide. Comenius 3 -projektiin kuuluu lisäksi opettajille suunnattuja erityisiä teemakonferensseja ja koordinaattorin tapaamista vuosittain. Ongelmalliseksi ja tärkeäksi kehittämisen alueeksi Comenius-projektissa Iivanainen koki metodin, jolla voitaisiin arvioida saavutettuja tuloksia laajasti. Haastavaa on myös työskennellä monikansallisissa ryhmissä. Iivanainen kertoi, kuinka upeaa on nähdä, miten erilaiset nuoret nauttivat elokuvien tekemisestä. Elokuvanteossa tarvitaan erilaisia taitoja, ja siten Mukana oli monia eri aineiden opettajia, yhteistyötä tehtiin myös Lapin yliopiston, erityisesti professori Timo Jokelan kanssa. Muut partnerikoulut olivat Liceo artistico Luccasta, Italiasta ja bulgarialainen taidekoulu Sofiasta. Projekti profiloitui omanlaiseksensa. Tutkimuskysymyksenä oli, kuinka taiteen tuottamisessa voi käyttää perinteisiä käsityötekniikoita ja kulttuurin perinnettä. Ideana oli tutustua vanhoihin työpajoihin ja alan taitajiin ja tehdä omia projekteja oppilaiden kanssa. Projekti perustui vanhempaan Toppilan koulun leirikoulutraditioon, jossa opettajille oli muodostunut tavaksi ottaa oppilaat mukaan ja kerätä sitä varten varoja. Tässäkin projektissa oli tärkeää saada oppilaat mukaan Italiaan ja Bulgariaan. Projekti alkoi opiskelijoiden henkilökohtaisella projektityöllä. Bulgariassa tutustuttiin paikalliseen käsityöperinteeseen, joka on vahva. Erityisesti luostareissa käynti pääsiäisen aikana oli vaikuttava kokemus. Uskonnon merkitys näkyi bulgarialaisessa ikonimaalausperinteessä ja sen opetuksessa ja ohjauksessa Toisena vuonna tultiin Suomeen ja vietiin vieraat suomalaiseen metsään. Suomalaiset perinnetyö-

9 pajat perehdyttivät hirsi-, päre-, tuohi- ja pajutekniikoihin ja perinteeseen. Käytiin museoissa, joissa tutustuttiin rakennusperinteeseen ja asumisen kulttuuriin. Työpajojen ohjaajat olivat kaikki taitavia tekijöitä, jotka opettivat materiaalien käyttöä. Kahden ja puolen työpaja päivän jälkeen pystytettiin näyttely. Kolmantena vuonna oltiin Italiassa karnevaaliaikana ja tutustuttiin keskiaikaisiin perinteisiin kuten sepän työhön. Tärkeintä ja onnistuneinta Honkarinnan mukaan oli oppimisprosessi, tutustuminen perinnetekniikoihin ja niiden taitajiin. Oli upeaa huomata kulttuurisia eroja. Kuvataideopettaja Tiina Haapsamo Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiosta kertoi YET-projektista (Youth, Europe and Theatre), joka on Suomen, Hollannin ja Italian välinen kieli- ja taidekasvatusprojekti. YET on lukiolaisille suunnattu kahden viikon projekti. Tavoitteena on oppia taiteidenvälisyyttä, yhteistyötaitoja, tehdä yhteinen kansainvälinen projekti ja käyttää vierasta kieltä. Mukana projektissa ovat Italia ja Hollanti. Lähtökohtana projektissa ovat kokemuksellisuus ja erilaiset työpajat, joita yhdistetään draaman keinoin. Tästä syntyy teatteriesitys. Oppilaita valitaan yhteensä 30. Suurin osa heistä menee draamatyöpajaan ja muut menevät visuaaliseen, musiikin ja median työpajoihin, joiden vetäjät tulevat eri maista. Näytelmän teksti valitaan kohdemaasta ja jaetaan kolmeen osaan kunkin maan kesken. Mediatyöpaja tuottaa DVD-dokumentteja ja nettisivut. Lisäksi tehdään oheistuotteita, kuten ohjelmalehtisiä, julisteita ja t-paitoja. 9 Seminaarissa nähtiin eri vaiheissa olevia Comenius-projekteja, erilaisia ja erikokoisia toteutuksia. Aiheesta virisi vilkas keskustelu. Professori Timo Jokela Lapin yliopistosta johti paneelikeskustelua, jossa useimmat kysymykset liittyvät rahoitukseen, hankkeen aloittamiseen, kieliin ja hankkeiden informaation kokoamisen ja esittämiseen. Laitan oheen Rekolan vastauksen erilaisista tavoista aloittaa projekti, sillä asia kiinnosti monia kysyjiä. Rekolan mukaan partnerihaku käynnistyy usein siten, että opettajat alkavat kirjoittaa toisilleen sähköpostitse ja anovat rahoitusta valmistavalle kokoukselle, jossa projektia suunnitellaan. Toinen tapa aloittaa projekti on katsoa Comenius-listaa, jossa opettajat ilmoittavat omista kiinnostuksen kohteistaan, teemoistaan ja luokka-asteistaan. Listalta voidaan itse ottaa yhteyttä opettajiin ja listalle voi myös jättää omat yhteystietonsa ja kiinnostuksen kohteensa. Rekolan mielestä kuitenkin paras tapa olisi osallistua eurooppalaiseen kontaktiseminaariin, jonne lähetetään kahdesta neljään opettajaa. Kontaktiseminaari on työseminaari, jossa kerrotaan tulevista hankkeista ja ryhmitytään. Näin projekti saa hyvän alun. Rekola kehotti liittymään Comenius-listalle, jolloin osallistujat saavan ajankohtaista tietoa hakuajoista ja muista tiedoista. Viimeiseksi Rekola mainitsi etwinning-nimisen nettiyhteyden, jossa voidaan olla virtuaalisessa yhteistyössä opettajien kanssa. Siihen ei kuitenkaan liity liikkuvuutta, mutta koulut saavat yhteisen työskentelyalustan (ks. edu.fi/subpage.asp?path=498,525,35318,35349). Haapsamon mielestä pääasia Comenius-projektissa on prosessi, mutta hän myöntää, että lopputuloskin on tärkeä. Teatteriesitys näytellään kolmeen kertaan, ja se on luonteeltaan spektaakkelimainen. Haapsamo esitti tilaisuudessa projektista upean videokoosteen. Hänen mukaansa projektissa on päästy tärkeimpään eli monikansalliseen prosessiin ja yhteistyöhön. Haapsamon tekstistä lisää hänen omassa artikkelissaan.

10 10 COMENIUS Euroopan Yhteisön kouluopetuksen ohjelma uudistuu 2007 Nina Rekola Euroopan yhteisön rahoittamat koulutusohjelmat uudistuvat vuoden 2007 alusta lähtien. Yleissivistävän koulutuksen Sokrates ohjelma ja ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci ohjelma muodostavat vuoden 2007 alusta lähtien Elinikäisen oppimisen ohjelman Lifelong Learning Programme. Uusi LLP ohjelma jakautuu neljään sektoriohjelmaan, horisontaaliseen ohjelmaan ja Jean Monet ohjelmaan. Uuden ohjelman tavoitteena on palvella paremmin oppilaitoksia, niiden toteuttaessa eurooppalaista yhteistyötä. Ohjelman toimintakausi on ja sen kokonaisbudjetti on noin 6.9. miljardia euroa. Noin 80 % budjetista hallinnoidaan kansallisella tasolla, kansallisissa LLP toimistoissa. Suomessa ohjelmaa hallinnoi Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, Kouluopetuksen palvelunumerosta saa lisätietoja Comenuksesta arkisin klo Comenius, kouluopetuksen ohjelma, on yksi sektoriohjelmista, ja se sisältää kaikki nykyiset kouluille ja opettajille suunnatut yhteistyömuodot. Uusia osioita Comeniuksessa on yksilöllinen, yhteistyöhankkeisiin sisältyvä, oppilasliikkuvuus sekä Comenius Regio alueiden välinen yhteistyö. Nämä molemmat käynnistyvät aikaisintaan vuonna Ohjelmasta voivat hakea tukea esiopetusta, perusopetusta ja toisen asteen lukio tai ammatillista opetusta antavat oppilaitokset sekä taiteen perusopetuksen oppilaitokset. Nykyiset Comeniukseen sisältyvät koulujen väliset yhteistyöhankkeet muuttuvat kaksivuotisiksi hankkeiksi, jotka saavat myös sopimuksen kahdeksi vuodeksi - eli jatkorahoitusta ei enää vuoden 2007 jälkeen haeta. Koulut, jotka valmistelevat Comenius hankeyhteistyötä voivat edelleen hakea tukea ns. valmistaviin vierailuihin sekä eurooppalaisiin kontaktiseminaareihin Niinikään entisestä ohjelmasta siirtyy pienin muutoksin uuteen ohjelmaan kouluhenkilöstön eurooppalaiset täydennyskoulutuskurssit sekä Comenius apulaisopettajatoiminta. Vuoden 2007 hakuaika hankkeille ja apulaisopettajatoimintaan päättyy Eurooppalaisilla täydennyskoulutuskursseille on kolme hakuaikaa vuoden 2007 aikana ( kts. ao.tekstiosuus). Comenius tarjoaa edelleen myös yhteistyömahdollisuuksia korkeakouluilla, kouluille ja muille alan organisaatioille kaksivuotisissa monenvälisissä eurooppalaisissa hankkeissa, joissa kehitetään eri tavoin sekä opettajankoulutusta että muun kouluhenkilöstön koulutusta tavoitteena sekä opetuksen että oppimisen laadun nostaminen. Usein näiden hankkeiden tuloksena syntyy esim. eurooppalainen täydennyskoulutuskurssi, opetussuunnitelma, -metodi tai oppimateriaali. Hankkeissa tulee olla osallistujia vähintään kolmesta maasta jokaisesta ainakin yksi laitos joka antaa opettajien perus- tai täydennyskoulutusta. Tukea voi saada enintään 75% hyväksytystä budjetista. Comenius verkostot taas tarjoavat mahdollisuuden pääasiassa Comenius hankkeissa toimiville tai toimineille kouluille, korkeakouluille ja muille alan toimijoille ja organisaatioille syventää ja laajentaa yhteistyötään verkoston avulla. Erityisesti verkostojen avulla halutaan edistää eurooppalaista yhteistyötä tietyillä Comenius ohjelman keskeisillä aihealueilla kuten esim. kansalaisuuskasvatus, interkulttuurinen opetus, kielten oppiminen, tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa jne. Kolmivuotisissa verkostohankkeissa tulee olla osallistujia vähintään kymmenestä maasta. Tukea voi saada enintään 75% hyväksytystä budjetista. Näitä kahta edellä mainittua hanketyyppiä hallinnoin Euroopan komissio ns. Toimeenpanoviraston avulla, joka myös antaa lisätietoja hakumenettelystä (http://eacea.cec.eu.int/static/index.htm).

11 COMENIUS OHJELMA Comenius ohjelman kautta tuetaan oppilaitosten projektiyhteistyötä, yksilöllistä liikkuvuutta sekä verkostoitumista. Comenius on osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (Lifelong Learning Programme ). Comenius ohjelman kohderyhmänä ovat esikoulut, peruskoulut, lukiot, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset sekä taiteen perusopetuksen oppilaitokset. Korkeakouluille ja korkeakouluopiskelijoille on myös tarjolla osallistumismahdollisuuksia. Comenius ohjelman budjetti seitsemälle vuodelle on noin 1,05 miljardia euroa. Ohjelman tavoitteet Comenius -ohjelman toiminnalliset tavoitteet ovat: a) Parantaa oppilaiden ja opetushenkilöstön liikkuvuuden laatua ja lisätä sen määrää jäsenvaltioissa. b) Parantaa eri jäsenvaltioissa sijaitsevien koulujen välisten kumppanuuksien laatua ja lisätä niiden määrää siten, että vähintään 3 miljoonaa oppilasta osallistuu yhteisiin koulutustoimintoihin ohjelmakaudella. c) Kannustaa vieraiden nykykielten opiskeluun. d) Tukea tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien, elinikäisen oppimiseen sovellettavien innovatiivisten sisältöjen, palveluiden, pedagogisten menetelmien ja toimintatapojen kehittämistä. e) Parantaa opettajankoulutuksen laatua ja edistää sen eurooppalaista ulottuvuutta. f)tukea pedagogisten menetelmien ja koulun hallinnon parannuksia. Osallistuvat maat Comenius ohjelmaan voivat osallistua EU:n jäsenvaltioiden lisäksi Norja, Islanti, Lichtenstein, Bulgaria, Romania ja Turkki. ( EU:n jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt Kuningaskunta) Comenius-ohjelmaan osallistuminen Comenius ohjelmaan voivat osallistua kouluopetuksen kanssa tekemisissä olevat organisaatiot: kouluopetuksessa mukana olevat oppilaat toisen asteen loppuun saakka koulut sellaisina kuin jäsenvaltiot määrittelevät ne opettajat ja muu henkilöstö koulussa järjestöt, voittoa tavoittelemattomat järjestöt, kansalaisjärjestöt ja kouluopetukseen osallistuvien edustajat koulutuksen järjestämisestä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla vastaavat henkilöt ja elimet elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä tarkastelevat tutkimuskeskukset ja elimet korkeakoulut elinikäiseen oppimiseen liittyvää ohjausta, neuvontaa ja tietopalveluja tarjoavat elimet Comenius ohjelman toiminnot a) Yhteistyöhankkeet Comenius -koulujen yhteistyöhankkeet ovat kaksivuotisia yhteisesti valitun teeman ympärille rakennettuja hankkeita. Hankkeisiin osallistuvia kouluja tulee olla vähintään kolmesta eri maasta, poikkeuksena kahden oppilaitoksen väliset hankkeet, joihin kuuluu oppilasvaihto. Hankkeiden tulisi sijoittua luontevaksi osaksi tavanomaista koulutyöskentelyä.

12 12 oppilaskeskeisissä hankkeissa (pupil focused) oppilaat ja opettajat työstävät yhteistä hanketta osana normaalia opinto-ohjelmaa. Oppilaiden aktiivinen osallistuminen on tärkeää. Rajattu määrä oppilaita voi matkustaa yhteistyökouluihin projektitapaamiseen opettajien kanssa koulun kehittämiseen keskittyvissä hankkeissa (management oriented) kehitetään ja vaihdetaan pedagogisiin ja/tai koulun hallintoon liittyviä tietoja ja metodeja, hanketta tehdään usein yhteistyössä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. kielen oppimiseen keskittyvissä hankkeissa (language oriented) tärkeänä tavoitteena on motivoida nuoria käyttämään vieraita kieliä. Näissä kahden oppilaitoksen välisissä yhteistyöhankkeissa oppilasryhmät tekevät osana hankkeen toteutusta vähintään 10 päivän vastavuoroiset oppilasvaihdot, joiden aikana oppilaat työskentelevät valitun aiheen parissa b) Täydennyskoulutusapurahat opetushenkilöstölle Comenius-täydennyskoulutusapurahoja myönnetään opettajille ja muulle opetushenkilöstölle 1-6 viikkoa kestävään täydennyskoulutukseen toisessa ohjelmaan osallistuvassa maassa. Comenius -apurahoja voidaan käyttää ensisijaisesti osallistumiseen eurooppalaisille täydennyskoulutuskursseille, jotka on julkaistu Comenius/Grundtvig kurssiluettelossa cfm c) Apulaisopettajan vastaanottaminen Comenius-ohjelman kautta on mahdollista vastaanottaa apulaisopettaja 3-10 kuukaudeksi. Apulaisopettaja elävöittää ja monipuolistaa opetusta sekä rohkaisee oppilaita kommunikoimaan vieraalla kielellä. d) Apulaisopettajaharjoittelu Comenius apulaisopettajaharjoittelun apurahoja myönnetään 3-10 kuukaudeksi. Tavoitteena on antaa apulaisopettajalle mahdollisuus tutustua syvällisesti toisen maan koulutusjärjestelmään, kieleen ja kulttuuriin. e) Oppilasliikkuvuus (vuodesta 2008, pilotti vuonna 2007) Yksilöllinen oppilasliikkuvuus (kouluhankkeisiin osallistuvien yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välillä) f) Regio (vuodesta 2008) Tuetaan kouluopetuksen alueellista yhteistyötä g) Monenkeskeiset hankkeet Hankkeissa kehitetään opettajien ja muun opetushenkilöstön koulutusta yhteistyössä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Hankkeet tarjoavat mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa välineitä, joilla parannetaan opetuksen ja oppimisen laatua luokkatyöskentelyssä. h) Verkostot Comenius-verkostot antavat eriaiheisiin Comenius-hankkeisiin osallistuneille oppilaitoksille mahdollisuuden laajentaa ja vahvistaa yhteistyötään sekä levittää aiemman projektityön tuloksia, hyviä kokemuksia ja toimintatapoja. Monenkeskisissä hankeissa ja verkostoissa partneriryhmässä tulee olla vähintään kolme partneria kolmesta eri maasta. Hankkeiden enimmäiskesto on kolme vuotta. Komissio valitsee rahoitettavat

13 13 hankkeet ja komission alaisuudessa oleva Koulutuksen, audiovisuaalisalan ja kulttuuriin toimeenpanovirasto (EACEA eli the Education, Audiovisual and Culture Agency Executive Agency) vastaa tästä ohjelmasta. Lisätietoja ja hakulomakkeet Palvelunumero Muutokset ovat mahdollisia. Cimon yhteystiedot: PL 343 (Säästöpankinranta 2 A) Helsinki Puh Faksi COMENIUS koulujen yhteistyöhankkeet Kiinnostaisiko yhteistyö muiden eurooppalaisten koulujen kanssa? Comenius -koulujen yhteistyöhankkeet auttavat mm. nuoria ja opetushenkilöstöä ymmärtämään Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuutta ja niiden arvoa sekä parantavat osallistujien kielitaitoa. Comenius -koulujen yhteistyöhankkeet ovat kaksivuotisia yhteisesti valitun teeman ympärille rakennettuja hankkeita. Hankkeisiin osallistuvia kouluja tulee olla vähintään kolmesta eri maasta, poikkeuksena kahden oppilaitoksen väliset hankkeet, joihin kuuluu oppilasvaihto. Hankkeiden tulisi sijoittua luontevaksi osaksi tavanomaista koulutyöskentelyä. Tavoitteena on, että toiminta koskettaa mahdollisimman montaa oppilaitoksessa opiskelevaa ja työskentelevää ja että yhteistyö ylittäisi luokka- ja oppiainerajoja. Tärkeää hankkeissa on itse yhteistyöprosessi ja siihen osallistuminen, hankkeiden tuotteena syntyy tavallisesti myös jotain konkreettista esim. kirja, näyttely, esitys, www-sivusto jne. Yhteistyöhön sisältyy projektikokoukset, opettajavaihdot, rehtorivierailut, oppilasvaihdot ja opettajien työpaikkavaihdot. Oppilaskeskeisissä hankkeissa (pupil focused) oppilaat ja opettajat työstävät yhteistä hanketta osana normaalia opinto-ohjelmaa. Oppilaiden aktiivinen osallistuminen on tärkeää. Rajattu määrä oppilaita voi matkustaa yhteistyökouluihin projektitapaamiseen opettajien kanssa. Koulun kehittämiseen keskittyvissä hankkeissa (management oriented) kehitetään ja vaihdetaan pedagogisiin ja/tai koulun hallintoon liittyviä tietoja ja metodeja, hankketta tehdään usein yhteistyössä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kielen oppimiseen keskittyvissä hankkeissa (language oriented) tärkeänä tavoitteena on motivoida nuoria käyttämään vieraita kieliä. Näissä kahden oppilaitoksen välisissä yhteistyöhankkeissa oppilasryhmät tekevät osana hankkeen toteutusta vähintään 10 päivän vastavuoroiset oppilasvaihdot, joiden aikana oppilaat työskentelevät valitun aiheen parissa. Osallistujat Päiväkodit, esikoulut, peruskoulut, lukiot sekä toisen asteen ammatilliset oppilaitokset voivat osallistua

14 14 Comenius koulujen yhteistyöhankkeisiin. Yhteistyökumppanit voivat olla 25 EU:n jäsenvaltion lisäksi Islannista, Liechtensteinistä, Norjasta, Bulgariasta, Romaniasta ja/tai Turkista. Hankkeessa tulee aina olla ainakin yksi EU:n jäsenmaa. Tuki Tuki on ennalta määritelty kiinteä tukisumma, joka sisältää sekä hanketuen että liikkuvuustuen. Tukikategorioita on kolme: pieni liikkuvuus, keskisuuri liikkuvuus ja oppilasvaihtoliikkuvuus. Tarkat tukisummat julkaistaan loppuvuodesta Miten eteenpäin? Hakuaika päättyy , tukea haetaan lukuvuosille ja Lisätietoja ja hakulomakkeet: Comenius -ohjelman palvelunumero: ( alkaen) Leena Högdahl, Nina Rekola, Marja Siitonen, Heli Tiilikainen, Tytti Voutilainen sähköposti muotoa: Muutokset ovat mahdollisia. Komissiossa on valmisteilla uusi, vanhat ohjelmat korvaava elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong Learning Programme LLP vuosille Uusien ohjelmien hakukierrokset vuodelle 2007 aikatauluineen ja hakumateriaaleineen julkistetaan loppuvuodesta (ennakkotieto ) CIMOn yhteystiedot: PL 343 (Säästöpankinranta 2 A) Helsinki Puh

15 15 Comenius -täydennyskoulutusapurahat opetushenkilöstölle Comenius-täydennyskoulutusapurahoja myönnetään opettajille ja muulle opetushenkilöstölle 1-6 viikkoa kestävään täydennyskoulutukseen toisessa ohjelmaan osallistuvassa maassa. Apurahojen tavoitteena on kannustaa osallistujia parantamaan tietojaan ja taitojaan, laajentamaan käsitystään kouluopetuksesta Euroopassa ja vahvistamaan työnsä eurooppalaista ulottuvuutta. Kohderyhmä Apurahoja voivat hakea esi- tai peruskoulun, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opettajat, rehtorit/ johtajat, opinto-ohjaajat ja muu opetushenkilöstö sekä opettajankoulutuslaitoksen kouluttajat. Täydennyskoulutusvaihtoehdot Comenius -apurahoja voidaan käyttää ensisijaisesti osallistumiseen eurooppalaisille täydennyskoulutuskursseille, jotka on julkaistu Comenius/Grundtvig kurssiluettelossa eu/education/trainingdatabase/search.cfm Tukikelpoisia ovat lisäksi ohjelmassa mukana olevien maiden kansainväliset kurssit ja konferenssit eräin edellytyksin. Myös Job shadowing työskentely on mahdollista, tällöin seurataan ja annetaan opetusta ohjelmassa mukana olevan maan oppilaitoksessa. Rahoitus Keskimääräinen apuraha on ollut n euroa ja vuosittain myönnetään yli 100 apurahaa. Hakuajat päättyvät vuonna 2007 seuraavasti: (täydennyskoulutusjaksolle ) (täydennyskoulutusjaksolle ) (täydennyskoulutusjaksolle ) Lisätietoja ja hakulomakkeet Internet: Yhteyshenkilöt: Sirkka Säikkälä puh , sähköposti, Heli Tiilikainen, puh , sähköposti, Palvelunumero Muutokset ovat mahdollisia. Uusien ohjelmien hakukierrokset vuodelle 2007 aikatauluineen ja hakumateriaaleineen julkistetaan loppuvuodesta ennakkotieto Cimon yhteystiedot: PL 343 (Säästöpankinranta 2 A) Helsinki Puh Faksi

16 COMENIUS -apulaisopettajaharjoittelu 16 Comenius apulaisopettajaharjoittelun apurahoja myönnetään 3-10 kuukaudeksi. Tavoitteena on antaa apulaisopettajalle mahdollisuus tutustua syvällisesti toisen maan koulutusjärjestelmään, kieleen ja kulttuuriin. Koulussa apulaisopettaja elävöittää ja monipuolistaa opetusta sekä rohkaisee oppilaita kommunikoimaan vieraalla kielellä. Lisäksi apulaisopettaja välittää oppilaille tietoa Suomesta ja kulttuurista. Apulaisopettaja toimii usein kielten opettajan apuna mutta usein myös muilla tunneilla esim. musiikki, maantieto, historia ja uskonto. Kohderyhmä 1) opettajaksi opinnoissaan suuntautunut, joka on opiskellut vähintään kaksi vuotta 2) vastavalmistunut, jolla ei ole ollut valmistumisen jälkeen tutkintoa vastaavaa työkokemusta Vastaanottava oppilaitos Oppilaitoksista ei ole etukäteen saatavissa kuvauksia. Oppilaitoksilla on oma hakunsa samaan aikaan omassa maassaan. Vastaanottava oppilaitos voi olla esi- tai perusasteen oppilaitos, lukio, ammatilliset oppilaitos ja aikuisoppilaitos. Kohdemaat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Turkki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt Kuningaskunta Rahoitus Maakohtainen kuukausiapuraha, yksi edestakainen matka, kielivalmennus ja yksi apulaisopettajien tapaaminen kohdemaassa. Hakuaika päättyy lukuvuodelle Harjoittelu voi alkaa aikaisintaan Suomessa apurahan saa vuosittain yli 20 apulaisopettajaa. Lisätietoja ja hakulomakkeet Yhteyshenkilöt: Sirkka Säikkälä puh , sähköposti, Heli Tiilikainen, puh , sähköposti, Palvelunumero Muutokset ovat mahdollisia. Uusien ohjelmien hakukierrokset vuodelle 2007 aikatauluineen ja hakumateriaaleineen julkistetaan loppuvuodesta ennakkotieto Cimon yhteystiedot: PL 343 (Säästöpankinranta 2 A) Helsinki Puh Faksi

17 17 COMENIUS apulaisopettajan vastaanottaminen Comenius-ohjelman kautta on mahdollista vastaanottaa apulaisopettaja 3-10 kuukaudeksi. Apulaisopettaja elävöittää ja monipuolistaa opetusta sekä rohkaisee oppilaita kommunikoimaan vieraalla kielellä. Lisäksi hän välittää oppilaille tietoa omasta maastaan ja kulttuuristaan. Apulaisopettaja toimii usein kielten opettajan apuna mutta myös muilla tunneilla esim. musiikki, maantieto, historia ja uskonto. Apulaisopettajan tehtävänä koulussa voi olla esimerkiksi: olla mukana kielten ja muiden aineiden opetuksessa parantaa oppilaiden kykyä ymmärtää ja käyttää apulaisopettajan hallitsemia kieliä tukea vammaisia tai heikommassa asemassa olevia oppilaita laatia opetusmateriaalia auttaa valmistelemaan ja/tai toteuttamaan koulunne Comenius hanketta välittää tietoa kotimaastaan Kohderyhmä Apulaisopettajaa voivat hakea esi- tai perusasteen oppilaitokset, lukiot, ammatilliset oppilaitokset ja aikuisoppilaitokset. Koulun tulee nimetä apulaisopettajalle ohjaaja harjoittelun ajaksi. Hakemuksessa oppilaitos ilmaisee mistä maista olisi valmis vastaanottamaan apulaisopettajan. Apulaisopettajilla on oma hakunsa samaan aikaan omassa maassaan. Apulaisopettajaksi voi hakea joko opettajaksi opiskeleva tai vastavalmistunut. Rahoitus Lähettävä maa maksaa apulaisopettajalle apurahan, joka on noin 900 /kk. Tämän lisäksi hänelle korvataan apurahasta matkakulut koti- ja kohdepaikkakunnan välillä. Kulut oppilaitokselle ovat esim. vastuuvakuutus ja mielellään ilmainen ruokailu. Hakuaika päättyy lukuvuodelle Suomeen tulee lukuvuonna yli 40 apulaisopettajaa. Lisätietoja ja hakulomakkeet Internet: Yhteyshenkilöt: Sirkka Säikkälä puh , sähköposti, Heli Tiilikainen, puh , sähköposti, Palvelunumero Muutokset ovat mahdollisia. Uusien ohjelmien hakukierrokset vuodelle 2007 aikatauluineen ja hakumateriaaleineen julkistetaan loppuvuodesta ennakkotieto Cimon yhteystiedot: PL 343 (Säästöpankinranta 2 A) Helsinki Puh Faksi

18 18 Yhteisöllisyyttä kansainvälisistä projekteista Tiina Haapsamo Satavuotias Oulun Suomalainen yhteiskoulu oli Oulun ensimmäinen koulu, jossa tytöt ja pojat saivat opiskella saman katon alla. Vaikka koulumme nimi on vaihtunut useaankin kertaan, on toiminta-ajatus edistyksellisestä, tasa-arvoisesta, humanismin hengessä annettavasta opetuksesta säilynyt. Oulun SYK (ent. Kuusiluodon lukio) on lukio, jonka painottaa laaja-alaista taidekasvatusta. Käytännössä tämä tarkoittaa draaman ja ilmaisutaidon sekä kuvataiteen ja median kurssien runsasta tarjontaa sekä integroivaa opetusta ja yhteistyötä eri oppiaineiden välillä. Osa koulumme taidekursseista on oman aineen tietoja ja taitoja kehittäviä kursseja, osa toteutetaan yhteistyössä eri oppiaineiden kanssa. Esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä ovat projektit ja taideleirit, joissa taiteidenvälisyys ja yhteisöllisyys korostuvat, ja kurssien sisällöt ja teemat koostuvat eri oppiaineiden sisällöistä. Kotimaisten projektien lisäksi myös kansainväliset projektit tarjoavat sekä opiskelijoille että opettajille hienon tavan laajentaa tietoja ja taitoja eri alueilta, esimerkiksi kielistä sekä taiteen ja eri kulttuurien tuntemuksesta. YET (YOUTH, EUROPE AND THEATRE) YET on nuorten kansainvälinen kieli- ja taidekasvatusprojekti, joka toteutui tänä syksynä jo kahdeksatta kertaa. Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (ent. Kuusiluodon lukio) on mukana projektissa viidettä kertaa. Kustakin maasta on mukana 4-6 opettajaa ja 30 opiskelijaa. Projektissa yksi maa on isäntänä ja muut saapuvat isäntäkoulun vieraiksi. Opiskelijat jaetaan kolmeen monikansalliseen ryhmään, joita ohjaavat opettajat kustakin maasta. Ryhmät valmistavat kahden viikon aikana isäntämaan valitseman tekstin pohjalta kolminäytöksisen esityksen. YET 8-projektin ensi-ilta Roomassa lokakuussa Ensimmäinen näytös Italo Calvinon novelliin The Castle of Crossed Destinies pohjautuvasta näytelmästä.

19 19 PROJEKTIN VAIHEITA Hollantilainen Teylingen College Noordwijkerhoutista aloitti taidekasvatushankkeen vuonna Meidän koulumme oli mukana ensimmäistä kertaa vuonna 2001, jolloin isäntämaana toimi Italia ja projekti toteutettiin Palermossa. Heti projektin jälkeen kirjoitin kokemuksistamme matkakertomuksen Oulu- Palermo All Day Long taidekasvatuslehti Stylukseen (2/2002). YET 1-3 Osallistujat Teylingen College, Noordwijkerhout, Hollanti Fontys Hogescholen, Faculteit der Kunsten, Drama, Eindhoven, Hollanti Polykladiko Lykio, Zakynthos, Kreikka Liceo Ginnasio Statale Maria Adelaide, Palermo, Italia YET 4-6 Osallistujat Teylingen College, Noordwijkerhout, Hollanti Liceo Ginnasio Statale Maria Adelaide Palermo, Italia Kuusiluodon lukio, Oulu, Suomi Kuva Palermosta, jossa Carlo Gozzin näytelmää The Green Bird esitettiin myös ulkona. Seuraavan vuonna Kuusiluodon lukio oli isäntänä ensimmäistä kertaa ja valitsimme näytelmätekstiksi Elmon. Syksyllä 2003 matkasimme kahden viikon ajaksi projektia tekemään, tällä kertaa Noordwijkerhoutiin, Hollantiin. Ikäväksemme sisilialaiset eivät saaneet rahoitusta kuntoon ja he eivät voineet osallistua tähän projektiin. Siitä huolimatta kahden maan välinen yhteistyö toimi niin hyvin, että päätimme jatkaa projektia ja etsiä seuraavaksi vuodeksi kolmannen kumppanin. Tämä osoittautui todella vaikeaksi, koska projektin organisaatio vaatii paljon työtä sekä taloudellisia resursseja. Koulu Sardinian Cagliarista oli hyvin kiinnostunut osallistumaan, mutta rahoitus ei onnistunut. Vaikka vuonna 2004 varsinainen YET -projekti ei toteutunutkaan, teimme kuitenkin kovasti töitä, jotta tulevaisuudessa voisimme jatkaa. Vuoden 2005 kierrokselle yritimme hollantilaisten kanssa saada taas uutta kumppania, tällä kertaa koulua Izmiristä, Turkista, mutta sekään ei rahoitusvaikeuksien vuoksi onnistunut. Päätimme kuitenkin toteuttaa projektin kahden maan välisenä. Keräsimme opiskelijoiden kanssa rahaa erilaisin tempauksin ja hollantilaiset saivat kansallisen rahoituksen, jonka turvin he pystyivät tulemaan Ouluun. Lokakuussa 2005 YET -projektia isännöimme projektia entisessä Merijalin karkkitehtaassa, jossa olimme evakossa koulun remontin vuoksi. Teemana oli Kalevala, josta kohtaukset Väinämöinen and Aino ja The Story of Lemminkäinen.

20 20

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma

Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Liikkuvuustoiminnot 2013 Grundtvig-liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat Vierailut ja vaihdot Asiantuntijavaihdot (Assistantships)

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

COMENIUS NORDPLUS-OHJELMAT EUROOPPA KOULUSSA KOULU EUROOPASSA

COMENIUS NORDPLUS-OHJELMAT EUROOPPA KOULUSSA KOULU EUROOPASSA COMENIUS NORDPLUS-OHJELMAT EUROOPPA KOULUSSA KOULU EUROOPASSA 26.8.2011(Yyteri) CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO perustettiin v. 1991 opetusministeriön alainen itsenäinen organisaatio

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009. www.cimo.fi/grundtvig

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009. www.cimo.fi/grundtvig GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009 www.cimo.fi/grundtvig Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä ja lisätä liikkuvuuksien määrää kehittää

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi 15.11.2012 Mikko Nupponen CIMO 2/2009 EU-ohjelmat ja Suomi 3/2010 Tilastoja 2011 Elinikäisen oppimisen ohjelma: 14 000 liikkuvuusjaksoa rahoitettiin Nuorisotoimintaohjelma

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Mikä Erasmus+? Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Vanhat ohjelmat 2007-13 Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Budjetti n. 14,5 miljardia euroa

Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Budjetti n. 14,5 miljardia euroa Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Budjetti n. 14,5 miljardia euroa Mitä ohjelma tarjoaa yleissivistävälle koulutukselle Ennakkotietoa tilanne lokakuu 2013 CIMO ESITYKSEN SISÄLTÖ Erasmus+ pähkinänkuoressa Keskeiset

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO

Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Grundtvig -liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma

Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Leonardo da Vinci on Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma, joka käynnistyi vuonna 1995. Ohjelma

Lisätiedot

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation for innovation and the

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

COMENIUS YKSILÖLLINEN OPPILASLIIKKUVUUS

COMENIUS YKSILÖLLINEN OPPILASLIIKKUVUUS COMENIUS YKSILÖLLINEN OPPILASLIIKKUVUUS Eurooppalainen oppimiselämys yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaille Kokemuksia Comenius-ohjelman yksilöllisen oppilasliikkuvuuden pilottihankkeeseen

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Usein kysytyt kysymykset - UKK

Usein kysytyt kysymykset - UKK Versio 15.12.2015 Ammatillisen koulutuksen liikkuvuushankkeet Erasmus+ -ohjelmassa Usein kysytyt kysymykset - UKK Hakijan PIC-koodi Onko PIC-koodi kuntayhtymän vai oppilaitostason tunnus? - PIC-koodi haetaan

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

COMENIUS-APULAISOPETTAJAHARJOITTELUN HAKUOHJE Hakuaika päättyy 31.1.2011 lukuvuodelle 2011-2012

COMENIUS-APULAISOPETTAJAHARJOITTELUN HAKUOHJE Hakuaika päättyy 31.1.2011 lukuvuodelle 2011-2012 COMENIUS-APULAISOPETTAJAHARJOITTELUN HAKUOHJE Hakuaika päättyy 31.1.2011 lukuvuodelle 2011-2012 YLEISTÄ APULAISOPETTAJAHARJOITTELUSTA Mikä on ohjelman tavoite? Opettajaksi opiskelevat ja vastavalmistuneet

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Ajankohtaista CIMOsta. Yyteri, 3.9.2015

Ajankohtaista CIMOsta. Yyteri, 3.9.2015 Ajankohtaista CIMOsta Yyteri, 3.9.2015 Erasmus+ Opetushenkilöstön liikkuvuus, KA1 Strategiset kumppanuushankkeet, KA2 Valmistelevat vierailut, kontaktiseminaarit Opiskelijoiden (korkeakoulut) työharjoittelu

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Kansainvälisen hankeyhteistyön kehittäminen. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO

Kansainvälisen hankeyhteistyön kehittäminen. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Kansainvälisen hankeyhteistyön kehittäminen Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG Hanketyypit: Oppimiskumppanuudet Senioreiden vapaaehtoistyö Monenväliset

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%) 3/2010

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources Leonardo da Vinci 2009 2011 Kansainvälisyyttä Etelä-Pohjanmaan matkailuun seminaari, Lapua

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina d CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina Kevätpäivät12.5.2014 Sofia Lähdeniemi 26 May 2013 Esityksen sisältö CIMOn Kiina-ohjelma CIMO Fellowships Finnish government scholarsip pool Maakohtaiset apurahat

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

PROJEKTI SAI ALKUNSA GRUNDTVIG- OHJELMAN KONTAKTISEMINAARI BRIGHTONISSA 24.-25.11.2010

PROJEKTI SAI ALKUNSA GRUNDTVIG- OHJELMAN KONTAKTISEMINAARI BRIGHTONISSA 24.-25.11.2010 PROJEKTI SAI ALKUNSA GRUNDTVIG- OHJELMAN KONTAKTISEMINAARI BRIGHTONISSA 24.-25.11.2010 AN INTERACTIVE LANGUAGE ADVENTURE ACROSS EUROPE EU:n Grundtvig-ohjelman oppimiskumppanuushanke Grundtvig-ohjelma tukee

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita Verkkotiedotus 17.1.2013 CIMO Perusfaktaa Perusvaatimukset Vähintään 3 kumppania 3 maasta Hakuaika päättyy 21.2.2013 Yhteinen hakemus, työstetään koordinaattorin

Lisätiedot

Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle

Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle EUROOPAN KOMISSIO - LEHDISTÖTIEDOTE Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle Bryssel 23. marraskuuta 2011 - Euroopan komissio esitti tänään uutta Yhteinen Erasmus -ohjelmaa

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 6.2.2015 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Kiinaa meillä ja muualla 9:30-10:00 Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Grundtvig. liikkuvuustoiminnot. Euroopan unionin. ohjelma aikuiskoulutukselle

Grundtvig. liikkuvuustoiminnot. Euroopan unionin. ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle liikkuvuustoiminnot Grundtvig Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelman tavoitteena on vastata Euroopan väestön ikääntymisestä aiheutuvaan koulutushaasteeseen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat. Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen

Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat. Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen Koulutusohjelmat/EU+muut EU:n LLP-ohjelmat Comenius Erasmus Leonardo da Vinci Grundtvig Poikittaisohjelma Opintovierailut Jean

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot