TOIMINTAKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 KANSAINVÄLINEN TAIDEKESKUS KASSANDRA TOIMINTAKERTOMUS 2010 KASSANDRA RY C/O KULTTUURITEHDAS KORJAAMO TÖÖLÖNKATU 51B, HELSINKI PUH , FAKSI

2 Kannen kuva: Antigonen harjoitus Aki Suzuki ja Marika Westerling 2

3 JOHDANTO Kassandran toiminnan käynnistymisestä oli vuonna 2010 kulunut 10 vuotta. Vuoden alkupuolella toimittiin edellisen vuoden tapaan. Keväällä järjestettiin Korjaamon tiloissa keskusteluiltoja, tanssitunteja ja taidetapahtumia sekä lisäksi toukokuussa Teatterimuseossa tyttöjen teatterifestivaali Loistava näkymä 2. Keväällä saatettiin päätökseen kolmansien maiden naisille suunnattu hanke Koivu ja tähti ja haettiin sille jatkoa. Opettajien monikulttuurisen täydennyskoulutuksen Taide tuo tietoa koulutuspäiviä toteutettiin keväällä Korjaamolla ja syksyllä Helinä Rautavaaran museossa. Aalto-yliopistossa järjestettiin huhtikuussa Taideteollisen korkeakoulun lavastajaopiskelijoille kahden viikon seminaari uusin silmin. Yhteistyötä tehtiin usean tahon kanssa. Vuoden alussa käytettiin edelleen nimitystä Kassandra monikulttuurisen taidetyön keskus. Toiminnan profiilin kirkastamiseksi otettiin vuoden lopussa käyttöön nimitys Kansainvälinen taidekeskus Kassandra, koska kansainvälisyys herättää oikeampia mielikuvia kuin monikulttuurisuus. Kassandra haluaa tuoda esille Suomen sisäistä kansainvälisyyttä myönteisenä voimavarana ja vahvistaa asemaansa ammattimaisena taidekeskuksena. Tämä toimintakertomus on jäsennetty vuoden alun toimintakonseptin mukaisesti neljäksi kokonaisuudeksi: Kassandrateatteri, Kassandran koulutustoiminta, Kassandrataide harrastajille ja Kassandran ohjelmavälitys. Vuoden lopussa toimintaa selkiytettiin ja kokonaisuuksia jäi kolme: teatteri, koulutus ja ohjelmavälitys. Syksyllä Kassandran talous ajautui Kassandran historian pahimpaan kriisiin. Syitä oli monia, mm. se, että Helsingin kaupunki osti huomattavasti vähemmän taidetyöpajoja lapsille ja koululaisille kuin edellisenä vuonna. Tilanteesta selvittiin lomautuksen, yhden toimen lopettamisen ja vapaaehtoistyön avulla sekä tarkistamalla toimintakonseptia. Vuoden lopussa tilanne oli vakautettu. Silloin myös saatiin tieto Koivu ja tähti -hankkeen jatkosta ja käynnistettiin teatteriesityksen Antigone tuotantoprosessi. KASSANDRA 10 VUOTTA Vaikeuksista huolimatta Kassandran kymmenvuotista toimintaa päätettiin juhlia. Korjaamon Vaunusalissa pidettiin 10-vuotisjuhla klo 19. Se toteutui kymmenien ihmisten vapaaehtoistyön, Suomen kulttuurirahaston avustuksen ja Markprintin sponsoroinnin ansiosta. Juhlasta muodostui läsnäolijoille mieliinpainuva kokemus. Järjestelyjen aikaan vallitsi Kassandran vaikein henkilökuntatilanne: yksi toimi oli jouduttu lopettamaan ja toinen toimi oli kaksi viikkoa ilman haltijaa ja työpajatuottaja oli lomautettu puolipäiväisesti. Vain toiminnanjohtaja oli töissä kokopäiväisesti. Ratkaisevana apuna juhlan valmistelutyössä olivat harjoittelijat Nina Juurimaa, Tuula Tick ja Minna Väänänen sekä Kassandran ystävät ry:n hallituksen jäsen Marjaana Sorakunnas. Kassandran koko taiteilijakunta osallistui talkoisiin. Päävastuu juhlan organisoimisesta jäi toiminnanjohtajalle, joka suunnitteli ohjelmakokonaisuuden, vastasi sen sujumisesta, toimitti käsiohjelman ja valmisti yhteistyössä Kaisa Widenoja-Oladapon ja Jan Noposen kanssa dvd-ohjelman Kassandran toiminnasta. Juhlassa lauloivat Kassandrakuoro, Cinta Hermo ja vieraileva artisti Jorma Uotinen. Taolin ja Pinja Hahtola lukivat ensiksi mainitun runoja, Bintou Korhonen, Kasthury Masilan ja Pagdiriwang-ryhmä tanssivat ja Aki Suzuki, Eija Ahvo, Pape Sarr sekä Richmond Ghansah esittivät näytteen Antigonesta. Juhlapuheen pitivät lääkäri Mulki Mölsä ja vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Juhlan juonsivat Yonca Ermutlu sanoin ja Aki Suzuki tanssien. Kassandran ystävät järjesti onnistuneet arpajaiset, joiden tuotto lahjoitettiin Kassandran taidetoimintaan. Lisäksi Ystävät antoi Kassandralle 4000 euron syntymäpäivälahjan. Juhla-dvd esitteli Kassandran monipuolista toimintaa kautta vuosien. Kaikista kolmesta suuresta teatteriesityksestä Sateenkaari (2000), Aina jonkun tytär (2004) ja Zambezi (2008) oli juhlassa näyttelijöitä paikalla ja dvd:n lomassa he esittivät väläyksiä esityksistä. Juhlan käsiohjelmassa kuvat kertoivat tapahtumista ja osallistujaluettelot toiminnan volyymista. Marraskuisena iltana Korjaamon Vaunusali oli täynnä juhlayleisöä. Kunniavieraana mukana oli Kassandran alkuajan suojelija presidentin rouva Eeva Ahtisaari. Kertomusvuonna Kassandran taideohjelmia seurasi sekä Kassandran omissa tilaisuuksissa että muualle tilattuina yhteensä 8375 ihmistä valokuvanäyttely mukaan lukien ja ohjelmavälityksen työpajoihin osallistui 1736 ihmistä. Yhteistyössä eri tahojen järjestetyissä lasten ja nuorten taidetyöpajoissa oli 904 osallistujaa, naisten taidetyöpajoissa 511 ja opettajien täydennyskoulutuksissa 62. Kassandran toiminta tavoitti yhteensä henkeä. Kassandran 10-vuotisjuhla Eija Ahvo, Pape Sarr, Richmond Ghansah ja Aki Suzuki Antigone -katkelmassa 3 Kassandran 10-vuotisjuhla Etualalla Arttu Kapulainen, Helen Elde, Tiia Louste

4 KASSANDRATEATTERI Kertomusvuoden aikana Korjaamolla järjestettiin taidetapahtumia ja keskusteluiltoja sekä Teatterimuseossa tyttöjen teatterifestivaali. Antigonen esitystä varten koottiin työryhmä, neuvoteltiin yhteistyöteatterit ja pidettiin ensimmäiset työpajat. KASSANDRA SOI Ensimmäinen Kassandra soi -konsertti järjestettiin Korjaamon Vaunusalissa lauantaina Tavoitteena oli konserttien sarja. Tango Siboney -orkesteri esiintyi vieraanaan intialaissyntyinen laulaja Anusha Iyer. Tango Siboney on pitkänlinjan yhtye, joka esittää pääasiassa rioplatalaista tangoa. Orkesteriin kuuluvat Siboné Oroza (laulu), Franka Oroza (laulu ja kitara), Antti Nordin (kitara), Mikko Helenius (bandoneon), Boris Nordin (kitara), Benjamin Oroza (kitara), Mauri Saarikoski (viulu) ja Elsa Sihvola (sello). Yhtyeen vieraana laulanut Anusha Iyer oli saanut Ourvision kilpailussa palkinnon kauneimmasta äänestä. Konsertti oli taiteellisesti erittäin korkeatasoinen ja yleisöä oli 135 henkeä. Toinen Kassandra soi -konsertti järjestettiin torstaina Korjaamon Kulmasalissa. Konsertissa esiintyi jazzahtavaa folkbossanovaa sambamaustein esittävä FEW, joka on soittanut Helsingin klubeilla vuodesta 2008 lähtien ja jonka debyyttialbumi ilmestyi parahiksi konserttia edeltävänä päivänä. Yhtyeeseen kuuluvat Franka Oroza, joka soittaa kitaraa, laulaa ja on säveltänyt ja sanoittanut FEW:n kappaleet, sekä sellisti Elsa Sihvola ja laulaja Wilja Rosenberg. Illan lisämausteena nähtiin Kassandran loistava japanilainen tanssija Aki Suzuki. Konsertti keräsi 69 kuulijaa. Vaikka konsertit olivat tasoltaan ja tunnelmaltaan palkitsevia, niiden järjestämistä ei taloudellisista syistä voitu jatkaa. KASSANDRA KESKUSTELEE Kevään aikana Korjaamo Shopissa järjestettiin neljä Kassandra keskustelee -iltaa. Kassandran toiminnanjohtaja Ritva Siikala toimi keskusteluiden puheenjohtajana. Keskiviikkona klo 19 keskusteltiin aiheesta Miten mieli kestää? Keskusteluun osallistuivat Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Pirkko Lahti, suomalais-bolivialainen terveyskeskuslääkäri Valentina Oroza, turkkilaissyntyinen luennoitsija, laulaja ja tanssija Yonca Ermutlu sekä venäläissyntyinen projektityöntekijä Olga Juntunen Mielenterveysseuran OVIhankkeesta. Keskustelun teemat koettiin tärkeiksi ja mielenkiintoisiksi. Läsnä oli 12 ihmistä. Toinen keskustelu järjestettiin keskiviikkona klo 19. Illan aiheena oli Minun lapseni koulussa? ja keskustelemassa olivat nigerialaissyntyinen kulttuuripedagogi ja neljän lapsen äiti Fatima Usman, somalialaissyntyinen kulttuuritulkki ja neljän lapsen äiti Hamdi Moalim, somalialaissyntyinen erikoissairaanhoitaja Saido Mohammed Ihmisoikeusliitosta sekä Meri-Rastilan ala-asteen rehtori Ritva Tyyskä. Läsnä oli 12 ihmistä. Kolmas keskustelu järjestettiin keskiviikkona klo 19. Illan aiheena oli Naisena ja taiteilijana Suomessa. Keskustelemassa olivat näyttelijä, laulaja Eija Ahvo, kulttuuripedagogi Fatima Usman, intialaissyntyinen laulaja Peali Juva, kiinalaissyntyinen kirjailija, teeseremonioiden taitaja Taolin sekä inkeriläissyntyinen näyttelijä Viola Pekkanen. Tilaisuudessa oli läsnä 23 ihmistä. Kevään viimeinen keskustelu järjestettiin yhteistyössä Like Kustannus Oy:n kanssa keskiviikkona klo 19. Keskustelun lähtökohtana oli iranilaissyntyisen sarjakuvapiirtäjän Marjane Satrapin uusin kirja Pistoja ja keskustelemassa olivat tutkija Veronika Honkasalo ja luennoitsija Yonca Ermutlu. Tilaisuudessa oli niin ikään 23 kuulijaa. Syksyllä järjestettiin yhteistyössä Like Kustannus Oy:n kanssa kaksi keskustelutilaisuutta. Ensimmäinen pidettiin keskiviikkona klo 19 Anna Kontulan siirtotyöläisyyttä käsittelevästä kirjasta Näkymätön kylä Korjaamon Kulmasalissa. Keskustelemassa olivat kirjailija, tutkija, tamperelainen sosiologi Anna Kontula, syyrialaissyntyinen maanmittausinsinööri Mania Alkhatib ja iranilaissyntyinen tulkki ja opettaja Mina Zandkarimi. Keskustelu oli erityisen vilkas. Tilaisuudessa oli 16 ihmistä. Toinen keskustelu pidettiin Korjaamo Loungessa, aiheena Jussi Förbomin Hallan vaara. Keskustelijoita oli kirjailijan lisäksi Yonca Ermutlu. Yleisöä oli paikalla 12 henkeä. Koska keskustelujen järjestäminen vaati paljon aikaa ja työtä ja tuli siten kalliiksi ja koska yleisön tavoittaminen osoittautui hankalaksi, niistä luovuttiin. Lisäksi Korjaamo aloitti omien säännöllisten kirjakeskusteluiden järjestämisen. Kassandra soi Wilja Rosenberg, Franka Oroza, Elsa Sihvola ja Aki Suzuki 4

5 LOISTAVA NÄKYMÄ 2 Tyttöjen kevään teatterityöpajat huipentuivat Teatterimuseossa teatterifestivaaliin Loistava näkymä 2 lauantaina Neljä viidestä tyttöjen ryhmästä esiintyi ja sai nähdä toistensa esitykset. Itä-Pasilan asukastalolla kokoontuva ryhmä ei koraanikoulun päällekkäisyyden takia päässyt osallistumaan festivaaliin. Tilaisuudessa ryhmien ohjaajat kertoivat esitysten syntyprosessista yhdessä tyttöjen kanssa, Teatterimuseon johtaja Hanna-Leena Helavuori käytti puheenvuoron ja tilaisuuden juonsi Kassandran toiminnanjohtaja Ritva Siikala. Tapahtuman lopuksi tytöille jaettiin kunniakirjat ja heidät ohjaajineen kukitettiin. Tarjolla oli makeita ja suolaisia herkkuja. Festivaali toteutettiin yhteistyössä Teatterimuseon kanssa ja järjestelyihin osallistui myös Vantaan kulttuuripalvelut Taikalamppuprojektin puitteissa. Tilaisuuteen kutsuttiin tyttöjen perheet ja ystäviä. Tytöt ohjaajineen muodostivat 33 hengen ryhmän ja yleisöä oli noin 70 henkeä, kaiken kaikkiaan tapahtumaan siis osallistui reilut 100 ihmistä. Teinityttöjen taidetyöpajahankkeen yhteistyökumppanit olivat Mikkolan nuorisotalo, Pihlajamäen aluetyö, Kontulan nuorisotalo, Hakunilan koulu, Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden Taikalamppuprojekti sekä Vantaan nuorisopalvelut ja mahanmuuttajakoordinaattori. Hanke toteutettiin Opetusministeriön erityistuella. Tyttöjen teatterityöpajatoimintaa jatkettiin syksyllä seitsemän työpajan voimin. Ryhmät pitivät syyskauden päätteeksi esityksensä tai demonstraationsa juhlineen omissa toimintapisteissään. Taidetalo Toteemissa kokoontunut ryhmä tosin järjesti Hakunilan ryhmän kanssa yhteisen tapahtuman. ANTIGONE Toiminnanjohtaja, teatteriohjaaja Ritva Siikala oli jo pari vuotta työstänyt Sofokleen 2400 vuotta sitten kirjoittaman Antigonen dramaturgiaa yhdessä dramaturgi Marja Kaarina Mykkäsen kanssa oman työnsä ohella. Toimintavuoden aikana hän keräsi kuuden hengen esiintyjäryhmän, joka oli valmis osallistumaan taloudellisesti epävarmaan yritykseen ja etsimään puolestaan rahoitusta omaan osallistumiseensa. Kirsti Simonsuuri oli lupautunut kääntämään tekstin ja käännös valmistui loppuvuodesta. Myös muut yhteistyökumppanit valittiin. Metropoliasta projektiin saatiin tuottajaksi Hanna Nyman, jonka opintoihin projekti kuului. Korjaamo Teatteri päätettiin ensi-iltateatteriksi ja muiksi esityspaikoksi Espoon kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri ja Linnateatteri. Antigonea varten hakivat avustuksia sekä työryhmäläiset henkilökohtaisesti että Ritva Siikala ja työryhmä että Kassandra organisaationa. Esityksen taiteellinen lähtökohta oli kertoa Antigonen vavahduttava tarina tästä ajasta ja luoda esityskieli, jossa afrikkalainen musiikki, afrikkalainen liikekieli ja japanilainen tanssi kommunikoivat suomalaisen musiikin ja puheteatterin kanssa. Esiintyjäryhmään tulivat Aki Suzuki, Eija Ahvo, Marika Westerling, Pape Sarr, Richmond Ghansah ja Taisto Reimaluoto, joka joutui eromaan ryhmästä marraskuussa, jolloin tilalle saatiin Kalle Holmberg. Valosuunnittelijaksi lupautui Mia Kivinen, säveltäjäksi Otto Donner ja lavastajaksi Laura Gröndahl. Antigonen alustavat työpajat pidettiin sunnuntaisin 23.5., 5.9. ja Korjaamolla. Ensi-iltapäivämääräksi sovittiin ja paikaksi Korjaamon Vaunusali. Loistava näkymä 2 Mikkolan ryhmän esityksestä. Kuvat: Kaisa Karhu. 5 Antigonen harjoitukset Marika Westerling, Kalle Holmberg

6 KASSANDRAN KOULUTUSTOIMINTA Kassandran koulutustoimintaa olivat lasten, koululaisten ja nuorten taidetyöpajat, koulutustapahtuma Taideteollisessa korkeakoulussa lavastustaiteen osastolla, monikulttuurinen täydennyskoulutus opettajille ja julkaisutoiminta. Taidetyön kautta lisättiin kulttuurista ymmärrystä ja annettiin välineitä kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. KOULULAISTEN KYMPPIKURSSIT Kassandran koululaisille suunnatut monikulttuuriset kymppikurssit toteutetaan viiden viikon jaksoissa, joiden aikana osallistuva koululuokka saa taideopetusta kahden oppitunnin verran kerran viikossa. Kymppikurssit ovat integroitavissa opetussuunnitelmaan, mm. kansainvälisyyskasvatukseen sekä kaikkiin aineisiin, jotka sivuavat kyseisen kymppikurssin kulttuurista näkökulmaa, kuten musiikkia, liikuntaa, kuvataidetta, äidinkieltä, maantietoa ja kieliä. Luokanopettajat ja kouluavustajat osallistuvat aktiivisesti taidetyöpajojen toimintaan. Kassandran taideohjaajat keräävät kirjalliset palautteet opettajilta ja avustajilta ja niiden pohjalta toimintaa kerta kerran jälkeen kehitetään ohjaajien kanssa yhä paremmaksi. Kymppikurssien sisältö tukee lapsen kasvun ja kehityksen kannalta merkittäviä alueita, joita ovat: omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen, osallisuuden kokeminen yhteisössä, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot, kansainvälisyys, ilmaisu- ja viestintätaidot. Luokan opettaja saa työpajoissa mahdollisuuden heittäytyä mukaan ja kokeilla uudenlaista vuorovaikutusta oppilaidensa kanssa, ja niissä opittuja asioita, taitoja ja menetelmiä voidaan myöhemmin soveltaa oppitunneilla. Kertomusvuonna kursseja ohjasi yhteensä 15 taiteilijaa, jotka olivat kotoisin neljästä eri maanosasta ja 10 maasta: Filippiineiltä, Gambiasta, Iranista, Kamerunista, Nigeriasta, Senegalista, Suomesta, Venezuelasta, Venäjältä ja Virosta. PÄIVÄKOTIEN TAIDETUOKIOT Kassandra on vuodesta 2005 järjestänyt taidetyöpajoja päiväkoteihin nimellä Taidetuokiot pienokaisille. Kertomusvuonna Helsingissä järjestettiin yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa yhteensä kahdeksan taidetuokiota, kolme keväällä ja viisi syksyllä. Espoon päiväkodeissa järjestettiin kuusi taidetyöpajaa, kaikki syksyllä. Opetus tapahtuu pienryhmissä (enintään 10 lasta/ryhmä). Lapset osallistuvat työpajaan kerran viikossa viiden viikon ajan, kuten koululaiset kymppikursseilla. Työpajat toteutettiin yhteistyössä päiväkotien henkilökunnan kanssa. Palautteet niin Helsingistä kuin Espoostakin ovat olleet kiittäviä ja työpajojen kysyntä oli huomattavasti tarjontaa suurempaa. Taidetuokioita pienokaisille -työpajoihin osallistui Helsingissä yhteensä 162 lasta ja Espoossa 125. Lapset olivat iältään 3 6-vuotiaita. Tarkemmat tiedot kursseista: Liite 1. KOULULAISTEN KYMPPIKURSSIT VUONNA 2010 Liite 2. TAIDETUOKIOITA PIENOKAISILLE VUONNA 2010 KOULULAISTEN KERHO Meri-Rastilan ala-asteen oppilaille tarkoitettu kerho jatkoi toimintaansa kevätkauden Meri-Rastilan nuorisotalon tiloissa. Kuvataidekerhoa Hulluttelua taiteillen ohjasi taidekasvatuksen opiskelija (Teak) Carolina von Schantz. Kerho kokoontui yhteensä 12 kertaa puolitoista tuntia kerrallaan. Kerhossa maalattiin, piirrettiin, muovailtiin ja rakennettiin. Kerho oli maksuton osallistujille. Kävijämäärä vaihteli 5-7 tyttöön. Tytöt olivat iältään 8-14-vuotiaita. Meri-Rastilan koulu anoi ja sai varat toimintaan Opetushallitukselta. Ala- ja yläasteikäisille koululaisille järjestettiin kymppikursseja yhteistyössä Kulttuurikeskusten Caisa ja Vuotalo sekä Vantaan kulttuuripalveluiden kanssa ja niiden tiloissa. Syksyllä edellisten lisäksi myös Vantaan Pikku-Aurorassa pidettiin kaksi kaksiohjaajaista kymppikurssia. Kymppikurssit olivat maksuttomia helsinkiläisille koululuokille, Vantaalla osallistumismaksu oli 3 /lapsi ja maksun peri Vantaan kulttuuripalvelut. Helsingissä järjestetyistä kymppikursseista tiedotettiin Helsingin Opetusviraston kautta. Vantaalla Vantaan kulttuuripalvelut hoitivat tiedotuksen. Kymppikursseja on järjestetty vuodesta 2003 lähtien ja ne ovat saaneet opettajien parissa erinomaisen maineen. Kymppikurssit ovat päiväkotien taidetuokioiden ohella Kassandran suosituimpia toimintamuotoja. Helsingissä kymppikursseja järjestettiin yhteensä 17 ja oppilaita kursseille osallistui yhteensä 301. Vantaalla kursseja oli neljä ja oppilaita yhteensä 90. Espoossa kursseja oli kaksi ja oppilaita yhteensä 35. Vantaan ja Espoon kurssit käsittivät kukin kaksi rinnakkaista työpajaa, joille luokka oli jaettu. Helsingin Vuotalon kursseihin (4) osallistui joko kaksi pienryhmää tai luokka jaettiin rinnakkain (2) pidettäviin työpajoihin. Kaikkiaan työpajoihin osallistui 426 koululaista. Oppilaiden lisäksi jokaista luokkaa kohden kursseille osallistui vähintään yksi opettaja, mutta usein myös yksi tai useampi avustaja. 6 Koululaisten kymppikurssi Caisassa Fatima Usman ohjaa

7 KESÄLEIRIT Kassandra järjesti yhteistyössä uutena toimintamuotona Helsingin kulttuurikeskuksen ja Annantalon kanssa elokuun kahdella ensimmäisellä viikolla yhteensä neljä lasten taideleiriä. Vuotalossa järjestettiin peräkkäin kaksi teatterileiriä ja vastaavasti Malmitalossa kaksi sarjakuva- ja kuvataideleiriä. Leirien ensisijaista kohderyhmää olivat maahanmuuttajataustaiset ja/tai syrjäytymisuhan alaiset luokkalaiset koululaiset. Leirien tiedotuksesta, markkinoinnista ja ilmoittautumisten vastaanotosta vastasi sopimuksen mukaisesti tuottaja Anne Pietarinen Annantalosta. Kassandra järjesti leireille taideohjaajat sekä leiriemännän/-isännän, materiaalit ja tarvikkeet. Kaikki leirit kestivät päivittäin kello 9 15 ja ne toteutettiin viitenä peräkkäisenä arkipäivänä. Kaikilla leireillä päivä jakautui kahteen erilaiseen osaan: aamupäivisin tehtiin joko pelkästään teatteria tai sarjakuvaa ja kuvataidetta. Ruokailun jälkeen siirryttiin varsinaisesta teemasta afrikkalaiseen tanssiin ja rummutukseen. Teatterileireille Vuotalossa osallistui 9 13-vuotiaita tyttöjä ja poikia yhteensä 28. Sarjakuva- ja kuva-taideleireille osallistui vuotiaita tyttöjä ja poikia yhteensä 34. Kaikkiaan osallistujia oli 62. TEINITYTTÖJEN TEATTERITOIMINTA Teini-ikäisille tytöille tarkoitettu Opetusministeriön tukema teatteriilmaisun koulutus jatkui Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Työpajoja oli vuoden mittaan yhteensä 12. Kevätkaudella työpajoja oli Kontulan nuorisotalon, Pihlajiston ala-asteen, Itä-Pasilan asukastalon, Mikkolan nuorisotalon ja Hakunilan koulun tiloissa. Syyskaudella vanhojen työpajojen lisäksi aloitettiin toiminta taidetalo Toteemissa Myyrmäessä sekä Monikulttuurisessa toimintakeskus Almassa Leppävaarassa. Teatterityöpajoissa harjoitellaan vuorovaikutusta, erilaisia rooleja ja uskallusta hypätä ennalta arvaamattomaan. Teatterityöpajat vahvistavat nuorten itseilmaisua, identiteettiä ja kykyä kanssakäymiseen yli kulttuurirajojen. Tavoitteena oli saada eritaustaiset tytöt yhteistoimintaan. Ohjaajat olivat teatterialan ammattilaisia. Ryhmien tyttöjen ikä vaihteli 8 21 vuoden välillä ja heitä oli noin kymmenestä eri kansallisuudesta. Osallistujia oli kevätkaudella 48 ja syksyllä 63, yhteensä 111. Lasten ja teinityttöjen työpajoihin osallistui vuonna 2010 yhteensä 904 henkilöä. 7 Hakunilan tyttöjen teatteri-ilmaisuryhmä Kuva: Kaisa Karhu

8 OPETTAJAKOULUTUS Vuonna 2009 käynnistyneen opettajakoulutuksen Taide tuo tietoa -koulutuspäivät toteutettiin kertomusvuonna keväällä Korjaamossa ja syksyllä taloudellisista syistä Helinä Rautavaaran museossa. Koulutuspaketit olivat kaksiosainen Oman koulun taidetapahtuma ja yksipäiväinen Kulttuurimatkan eväät. Ritva Siikala sekä suunnitteli koulutukset että veti koulutustapahtumat. Oman koulun taidetapahtuman ensimmäiseen vaiheeseen osallistui yhteensä 18 opettajaa ympäri Suomea. Kouluttajina toimivat vetäjän lisäksi Fatima Usman, Helka-Maria Kinnunen, Wali Hashi ja Yonca Ermutlu. Opettajat saivat kouluilleen vietäväksi eväitä oman taidetapahtuman järjestämistä varten ja Kassandra lupautui tarjoamaan jokaisen koulun tapahtumaan yhden taiteilijoistaan joko yhden työpajan vetämiseen tai yhden esityksen pitämiseen. Kouluille tarjottiin myös mahdollisuus ostaa kursseja ja työpajoja. Tapahtuman aikoi järjestää 13 koulua, joista kuusi oli Helsingin ulkopuolella, kaukaisin Rovaniemellä saakka. Opettajat olivat innostuneita. Toisena koulutuspäivänä mukana oli 13 osallistujaa, jotka raportoivat koulujensa tapahtumista. Lisäksi Pasi Saukkonen piti luennon ja Viola Pekkanen ja Roxana Crisologo lukivat runoja ja Aki Suzuki esitteli japanilaista liikekieltä. Kassandran taiteilijat olivat olleet mukana koulujen tapahtumissa useissa Helsingin kouluissa, ja myös Rovaniemellä ja Savitaipaleella. Antoisista taiteilijavierailuista jouduttiin taloudellisista syistä luopumaan syksyn koulutuksen yhteydessä. Yhden päivän Kulttuurimatkan eväät toteutettiin Osallistujat kokivat suurta innostusta koulutusta kohtaan ja ilmoittivat olevansa tulossa Kassandran jatkokoulutuksiin syksyllä Osa toivoi pitempää koulutusjaksoa. Päivän opettajina toimivat taiteilijat Fatima Usman, Liu-Sertti Hong, Roxana Crisologo ja Viola Pekkanen ja luennoitsijoina Risto Laakkonen ja Wali Hashi. Koulutukseen osallistui 13 opettajaa. Yhteensä kevään opettajakoulutustapahtumiin osallistui 43 henkilöä. Jokaisesta koulutustilaisuudesta kerättiin palautteet, joiden pohjalta koulutuspäiviä ja niiden aikatauluja tarkistettiin. Palautteiden viesti oli yleisesti ottaen positiivista ja koulutuksia toivottiin lisää. Syksyllä Oman koulun taidetapahtuman ensimmäisenä lähiopetuspäivänä Kasthuri Masilan esitteli srilankalaista liikekieltä, Viola Pekkanen piti ilmaisutaidon työpajan ja Helka-Maria Kinnunen esitteli sadutusta työmetodina. Helinä Rautavaaran museon toimintaa ja näyttelyjä esiteltiin. Oman koulun taidetapahtuman toisella kokoontumiskerralla Yonca Ermutlu ja Aki Suzuki herättelivät ajatuksia liikkeen kautta ja Pasi Saukkonen ja Mukhtar Abib luennoivat. Varsinkin somalialaisen henkilön tapaaminen ja avoin keskustelu hänen kanssaan osoittautui innostavaksi. Vaikka taidetapahtumia oli ollut vähän, muutama opettaja esitteli koulunsa tapahtumia ja jokaisen koulun tilanteesta keskusteltiin. Paikalla oli 13 opettajaa. Palaute oli nytkin positiivista. Helinä Rautavaaran museo oli koulutukseen stimuloiva paikka, joskin sinne oli melko vaikea löytää ja tarjolla ollut tila oli liian pieni toiminnallisiin osuuksiin. Koulutustapahtumia järjestetään hankkeen puitteissa vielä vuonna Yhteensä vuoden aikana Taide tuo tietoa -hankkeen koulutukseen osallistui 62 opettajaa. Kouluttajia oli 15, joista neljä oli mukana vain kerran, kahdeksan kaksi kertaa, yksi kolme ja yksi neljä kertaa. SUOMI TOISIN SILMIN Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun teatterilavastuksen professorin Laura Gröndahlin aloitteesta lavastustaiteen opiskelijoille rakennettiin kahden viikon opintokokonaisuus toisin silmin, jonka tavoitteena oli osallistujien sisäisten ovien avaaminen useaan suuntaan niin, ettei olisi enää heidän silmissään entisensä. Johdattelijoina toimivat taiteentekijät, joiden juuret ulottuvat myös kauemmaksi. Ritva Siikala suunnitteli ja toteutti ohjelman taiteilijoiden kanssa ja oli läsnä koko kurssin ajan johdatellen keskustelua. Kassandran osuus hoitui hyvin, mutta lavastustaiteen osaston sisäinen informaatio ja organisaatio eivät. Toive oli, että vastaavia koulutuskokonaisuuksia voitaisiin järjestää tulevaisuudessakin. Kaksiviikkoiseen kokopäiväiseen koulutukseen mahtuivat seuraavat osiot: Kiinalaisen kalligrafian historia ja todellisuus, Kiinalainen teeseremonia, Liikettä ja rumpujen rytmiä Afrikasta, performanssi Mahdollisuuksien maa, Somalialainen kulttuuri ja arki Suomessa, Venäläistä tanssin hurmaa, Venäläisiä ihmeitä, Intialaisen ja japanilaisen tanssin ulottuvuuksia, Musiikkia maailmalta Suomessa (Etelä-Amerikasta, Intiasta ja Balkanilta). Kulttuurisen kierroksen päätteeksi esiintyi Suomessa syntynyt nigerialaistaustainen 14-vuotias rap-taiteilija Noah Kin. Yhteensä 17 taiteilijaa osallistui ohjelman toteuttamiseen. Kävi ilmi, ettei kouluissa onnistuttaisi järjestämään omia taidetapahtumia ennen seuraavaa lähiopetuspäivää, koska väliaika oli liian lyhyt. Tämä otettiin suunnittelussa huomioon. Koulutuspäivään osallistui 15 opettajaa. Palaute oli erittäin kiittävää. Kulttuurimatkan eväät -koulutuspäivänä Kasthury Masilan esitteli srilankalaista liikekieltä, Risto Laakkonen ja Mukhtar Abib luennoivat, Viola Pekkanen ja Taolin johdattivat runoihin monilla kielillä ja Pape Sarr ja Bintou Korhonen pitivät tanssi- ja rumputyöpajan. Koulutukseen osallistui 17 opettajaa. Osallistujat pitivät päivän rytmitystä onnistuneena. 8

9 JULKAISUT Yhteistyössä Opetushallituksen kanssa toteutettiin kirjanen Kohti monikulttuurista koulua: taidetyöpajat osana kulttuurikasvatusta, joka julkaistiin kertomusvuonna. Julkaisuprosessi oli erittäin pitkä. Se oli saanut alkunsa Kassandran Monita-hankkeen aikana ( ), jolloin FM Outi Kääriä keräsi materiaalia Kassandran taidetyöpajoista, haastatteli Kassandran taiteilijoita ja kirjoitti yhteistyössä Ritva Siikalan kanssa tekstin Taiteen riemua, jota tarjottiin opetushallitukselle. Puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kävivät asiasta useita neuvotteluja ja yhdessä vaiheessa Kassandran annettiin ymmärtää, että Taiteen riemua julkaistaisiinkin. Opetushallitus päätyi yleisteokseen, jossa Kassandran taidetyöpajoja esitellään 14 sivulla ja Kiasman Taide meille ja heti -hanketta 23 sivulla. Ulkoasiainministeriön ja Svenska kulturfondenin tuella tehtiin aikaisemmin toteutetun valokuvanäyttelyn Naisia maailmalta sisua Suomeen materiaalista kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) painotuote. Se toteutettiin yhteistyössä Helinä Rautavaaran museon, Marttaliiton, Suomen Unifemin ja Suomen Punaisen Ristin kanssa nimellä Naisia maailmalta sisua Suomeen/ Kvinnor från vida världen med finsk sisu/ Women from around the world Importing sisu. Materiaalia täydentävät artikkelit ja tilastokartta muuttoliikkeestä. Ruotsiksi tekstin käänsi Eva Pohto ja englanniksi Andrew Chesterman. Osallistuneet järjestöt ovat levittäneet kirjaa, minkä lisäksi sitä on levitetty myös näyttelyn ohessa. Kirjasta otettiin 2000 kappaleen painos ja se julkistettiin Korjaamo Shopissa Kirja on saanut erinomaisen vastaanoton. KASSANDRATAIDE HARRASTAJILLE Kassandra tarjosi toimintavuoden keväänä uussuomalaisten taiteilijoiden ohjaamia taidetyöpajoja Korjaamolla, Caisassa ja Vuotalossa, minkä lisäksi Kassandrakuoro on jatkanut toimintaansa Veera Voiman johdolla. Erityishankkeissa, kuten EU:n tukemassa Koivussa ja tähdessä ja Alli Paasikivi -säätiön tukemassa hankkeessa Yhteinen aika, taidetta on käytetty myös suomen kielen opettamiseen sekä edistämään sukupolvien yhdessä tekemistä. AVOIMET TAIDETYÖPAJAT Kertomusvuonna yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettyjen avoimien työpajojen määrä väheni. Kulttuuritehdas Korjaamolla jatkettiin vielä kevätkaudella maanantai-iltaisin tanssityöpajoja: tunti afroa, tunti japanilaista ja tunti itämaista tanssia. Kurssimaksuilla ei kuitenkaan pystytty kattamaan tilan vuokraa ja opettajien palkkoja, joten päätettiin, ettei tunteja Korjaamolla jatketa enää syyskaudella. Kulttuurikeskus Caisassa jatkettiin kevätkaudella Afrikkalaisen kulttuurin riemua -työpajoja äideille, isille ja alle 7-vuotiaille lapsille. Naisten rumpuryhmät, alkeet ja jatkoryhmä, jatkuivat ja lisäksi äideille, isille ja lapsille yhdessä oli tarjolla afrotanssia. Syksyllä Caisa ei tilannut Kassandralta avoimia taidetyöpajoja. Vuotalon kanssa yhteistyössä järjestetty lasten sarjakuvatyöpaja pysyi kestosuosikkina. Kurssille toivottiin edelleen toista tasoryhmää, mutta Vuotalo ei pystynyt sitä tilaamaan eikä Kassandra tuottamaan pelkkien osallistujamaksujen turvin. Avoimiin työpajoihin osallistui kertomusvuonna yhteensä 511 naista, lasta ja miestä. Osallistujien löytäminen osoittautui edelleen haastavaksi. Avoimia kursseja ei voidakaan järjestää ilman tarmokkaita ja laajalti jalkautuvia paikallisia yhteistyökumppaneita. OHJELMAVÄLITYKSEN RYHMÄT Kassandrakuoro on ryhmä, johon osallistujat valitaan pääsykokeen kautta. Jäsenten edellytetään osallistuvan säännöllisesti harjoituksiin, joista he eivät joudu maksamaan, sekä korvauksetta esiintymisiin. Kassandrakuoro on Kassandran kauimmin toiminut naisten taideryhmä, jonka juuret ulottuvat Teatteri Raivoisien Ruusujen Taiteen ja tieteen monikulttuurisen tutkimushankkeen Kassandra 2000 puitteissa toteutettuun esitykseen Sateenkaari. Kuoro kokoontui maanantaisin kaksi tuntia viikossa Kulttuurikeskus Caisan olohuoneessa. Kuoro esiintyi myös Kassandran omissa tilaisuuksissa Kansainvälisen naistenpäivän juhlassa Kasvotusten ja Kassandran kesäjuhlassa. Kuoroon pyrkijöille järjestettiin syksyllä 2010 koelaulutilaisuus, jossa saatiin jälleen muutama uusi jäsen. Kuorossa oli kertomusvuoden kevätkaudella 21 laulajaa ja syyskaudella 24 laulajaa. 9

10 KOIVU JA TÄHTI Kassandran erityishanke Koivu ja tähti käynnistyi EU:n kotouttamisrahaston tukemana keväällä Kotouttamisrahaston myönnettyä euroa ajalle (vahvistettu ) hanke jatkui keväällä Koivu ja tähden tarkoituksena oli voimaannuttaa EU:n ulkopuolisista maista tulleita naisia sekä vahvistaa kulttuurien välistä vuorovaikutusta, osaamista ja yhdenvertaisuutta. Hankkeen puitteissa toteutettiin taidetoimintoja, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa kolmansien maiden naiset olivat mukana kantasuomalaisten rinnalla. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Ritva Siikala, talous ja hallintopäällikkönä Anneli Perez ja projektikoordinaattorina Anna Jussilainen alkaen. Hankkeen kumppaneina toimivat Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry (Helsinki), Suomen Punainen Risti Varsinais Suomen piiri ja Maahanmuuttajien neuvontapiste. Ohjausryhmän jäsenet olivat Ritva Siikala, Anneli Pérez, Anna Jussilainen, Pinja Hahtola (teatteri-ilmaisun opettaja), Christina Huotari (Maahanmuuttajien neuvontapisteen esimies), Anne Hyvönen (toimittaja, mediayrittäjä), Helka-Maria Kinnunen (näyttelijä, teatteritaiteen tohtori), Hamdi Moalim (kulttuuritulkki), Tarja Monto (Familia Club ry:n toiminnanjohtaja), Jooel Niittynen (SPR:n Varsinais-Suomen piirin maahanmuuttajatyön vastaava), Doris Stockmann (KTM, Kassandra ry:n puheenjohtaja), Arja Tiirikainen (TE-keskuksen erikoissuunnittelija). Hanke saattoi kanssakäymiseen, työllisti ja aktivoi sekä uus- että kantasuomalaisia taiteilijoita/naisia ja opetti heille uusia työmuotoja kulttuurien välisessä kanssakäymisessä. Espoossa, Vantaalla, Helsingissä ja Turussa järjestettiin tapahtumia hankkeen puitteissa. Hankkeeseen on puolen vuoden aikana löydetty kymmenen seitsemästä eri maasta kotoisin olevaa uutta naistaiteilijaa. Yli 350 naista tutustui uusiin taidemuotoihin ja oppi uusia asioita, loi suhteita muunmaalaisiin maahanmuuttajiin, tuli kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi omanlaisenaan. Koivu ja tähti on vahvistanut kotoutumisen kaksisuuntaista prosessia sisällyttämällä toimintaan myös kantasuomalaisia taiteilijoita ja osallistujia. Koivu ja tähti järjesti myös kolme koko päivän taidetapahtumaa, joissa esiteltiin hanketta ja tehtiin taidetoimintaa tutuksi maahanmuuttajataustaisille naisille. Iloinen Kevätjuhla toteutettiin Espoossa toimintakeskus ALMAssa ja Vantaan päivä Myyringissä yhteistyössä Vantaan Järjestöringin Maailmanpyörähankkeen kanssa. Kassandran Kesäjuhlaan, jota vietettiin Helsingissä Kulttuuritehdas Korjaamolla, kutsuttiin kaikki Helsingissä osallistuneet koivujatähtiläiset. Hankkeen www-sivut uudistettiin kevään aikana toimivammiksi ja käyttäjäystävällisemmiksi. Toiminnasta tiedotettiin Kassandra ry:n sähköisissä uutiskirjeissä ja lukuisien eri kanavien kautta. Vuoden 2009 kuvallista toimintaraporttia levitettiin laajasti medioihin, ministeriöihin, kaupungin toimielimiin, säätiöille ja kentän toimijoille. Hankkeessa tuotettiin raportti Kotouttamistyötä taiteen avulla sekä monivärisenä painotuotteena että dvd:nä. Raportteja levitettiin kentän toimijoille, päättäjille ja medialle. EU-logon näkyvyyteen kiinnitettiin huomiota. Koivu ja tähti -hanke haki euroa jatkorahoitusta vuodelle 2011 elokuussa Tarkemmat tiedot kursseista: Liite 3. KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOIMINNOT 2010 Tarkemmat tiedot kaikista työpajoista: Liite 4 KASSANDRAN TYÖPAJAT VUONNA 2010 Hankkeessa kehitettiin uusia työkaluja ja sovellettiin hyväksi havaittuja toimintamuotoja vuodelta Taidetyön yhdistäminen suomen kielen opiskeluun oli uusi lähestymistapa, joka osoittautui erittäin hedelmälliseksi. Palautteiden mukaan naiset kokivat työpajatoiminnan antoisana ja toivoivat toiminnalle jatkoa. Vuoden aikana toteutettiin kuusi taidetyöpajaa. Naisen sanat -työpaja oli opetuskokeilu, jossa yhdistettiin suomen kielen opiskelu teatteriilmaisuharjoituksiin. Äidin Voima tarjosi ilmaisun iloa ja kohtaamisia monikulttuurisessa parisuhteessa eläville äideille. Masala ja Chilin ohjelmassa oli rentoa liikuntaa ja tanssia Afrikasta, Aasiasta ja Euroopasta. Hyvän Mielen Illat olivat hauskaa yhdessäoloa taiteen keinoin. Ne sisälsivät tanssia, laulua, naistenjuttuja ja kädentöitä. Naisten Kammarissa oli kohtaamisia taiteen keinoin ja siinä tutustuttiin eri taidemuotoihin. Työpajassa Matkalaukussa Meidän Tarinat tarjottiin yhdessäoloa, ilmaisuharjoituksia ja suomen kieltä rennossa tunnelmassa. 10 Koivu ja tähti -hanke Työpaja MonikaNaisten tiloissa

11 YHTEINEN AIKA Alli Paasikiven Säätiön rahoittama Yhteinen aika -niminen hanke jatkui kevätkauden Työpajoissa tanssittiin Bollywoodia, itämaista tanssia ja intialaista kansantanssia sekä jumpattiin ja leikittiin. Työpajat kestivät kukin 3 10 viikkoa sisältäen ohjausta 1 2 tuntia viikossa. Kursseilla opettivat Lena Shah, Mona Juvonen, Fatima Usman ja Kasthury Masilan. Hankkeen tavoite oli saattaa yhteen kanta- ja uussuomalaisia äitejä, lapsia ja isoäitejä, antaa vertaistukea maahanmuuttajataustaisille sekä monikulttuurisille perheille, vahvistaa osallistujien kulttuuriidentiteettiä sekä virkistää ja osallistaa tanssin, käsitöiden ja taiteen kautta. Tavoitteet onnistuivat osittain erinomaisesti; työpajoihin saatiin monikulttuurisia ryhmiä ja perheitä, mutta kaikille kursseille ei saatu useita sukupolvia, kuten oli toivottu. Muutamassa työpajassa osallistujien sitoutuminen oli heikkoa. Siihen saattoi osaltaan vaikuttaa se, että työpajat olivat täysin maksuttomia. Toisaalta useassa toimipaikassa vakituinen maahanmuuttajataustainen kävijäkunta ei ole tottunut toiminnan maksullisuuteen ja voisi siksi myös jättää tulematta. Useilta kursseilta saatiin kuitenkin erinomaista palautetta. Koko hankkeen suosituimpia kursseja olivat Bollywood- ja itämainen tanssi sekä helmikoru- ja Afrikan auringossa -kurssit, joista osallistujat ja yhteistyötahot lähettivät useita kiitoksia, kehuja ja toivomuksia kurssien jatkumisesta. TAPAHTUMAT Kassandra järjesti kertomusvuonna Kansainvälisen naistenpäivän juhlan perjantaina 5.3. yhteistyössä Kulttuurikeskus Caisan kanssa Caisan tiloissa. Juhlan nimenä oli Kasvotusten. Juhla alkoi klo 18 ja sen sisällöstä, ohjauksesta ja juonnosta vastasi Ritva Siikala. Kaikki juhlan esiintyjät olivat Kassandran taiteilijoita. Ohjelmassa oli naisten keskustelua, laulua, runoja, tanssia. Kasvotusten keskustelivat Fabiane Laube, Susanna Tiitinen, Fatima Usman, Mulki Mölsä ja Sanna Stellan. Upeasta taideohjelmasta huolehtivat Anusha Iyer, Franka Oroza, Siboné Oroza, TaoLin, Pinja Hahtola ja Kassandrakuoro. Caisassa vietettiin aikaisemmista vuosista poiketen vain iltajuhla. Juhlaan osallistui 130 henkeä ja siitä saatiin loistava palaute. Taideohjelmien ja keskusteluiden vuorottelu toimi hyvin. Torstaina 3.6. Korjaamon Kulmasalissa järjestettiin Kassandran Kesäjuhla. Kassandrakuoro esitteli kevätkauden laulusatoa Veera Voiman johdolla. Juhlassa esiintyivät myös srilankalaissyntyinen tanssija Kasthury Masilan, sisilissyntyinen tenori Luca Cannavo, inkeriläissyntyinen näyttelijä Viola Pekkanen ja suomalaiskreikkalainen muusikko Meri-Sofia Lakopoulos. Yleisöä tanssitti turkkilaissyntyinen Yonca Ermutlu. Juhlassa kuultiin lisäksi Ritva Siikalan raportti Kassandran kriittisestä taloustilanteesta. Mukana juhlimassa oli 130 ihmistä. Kevätkauden 2010 kuluessa kursseja järjestettiin kuusi ja niihin osallistui yhteensä 54 naista ja tyttöä. Yhteinen aika -hanke Bollywood-tanssin työpaja Hakunilassa 11

12 KASSANDRAN OHJELMAVÄLITYS Kassandra välitti kertomusvuonna uus- ja kantasuomalaisten taiteilijoiden ohjelmia, luentoja, työpajoja, valokuvanäyttelyä Naisia maailmalta sisua Suomeen sekä monikulttuurisuuskoulutusta yhteensä 40 tilaisuuteen. Suosituimpia tilauskohteita olivat työpajat. Esimerkiksi afrotanssityöpajoja tilasivat yksityishenkilöt, Rauman lastenkulttuuriviikot, SYK (Helsinki), Savitaipaleen koulu (Savitaival), Pyttis svenska skolan (Pyhtää), Koillis-Helsingin lukio ja Helsingin Kunnalliset perhepäivähoitajat. Bollywood-tanssityöpajoja tilasivat Vaisaaren koulu (Raisio), Soinisen koulu (Helsinki), Leikkipuisto Linja (Helsinki), Hirvikosken koulu (Pyhtää) ja Suur-Ahvenkosken koulu (Pyhtää). Afrikkalaisia rummutustyöpajoja tilasivat Invalidiliitto ry, Lohjan Maailmankauppayhdistys ry ja Pyhtään kunta. Eräänlainen aluevaltaus oli runo-ohjelma Kuinka sydämeni toivookaan, jonka dramaturgian Ritva Siikala teki yhteistyössä runoilijoiden Farzaneh Hatami Landi, Roxana Crisologo ja TaoLin kanssa, jotka myös esittivät runonsa. Siikala ohjasi esityksen, jossa runoja kuultiin suomen, farsin, espanjan, kiinan kielellä. Ensiesitys Sairaalapastoreiden koulutustilaisuudessa Hyvinkäällä hotelli Rantasipissä oli suuri menestys. Ohjelmien kysyntä laski edellisestä vuodesta ilmeisesti johtuen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Tilaajat olivat järjestöjä, seurakuntia, kouluja, kirjastoja, leikkipuistoja ja joitakin yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Kysytyin ryhmä oli Kassandrakuoro. Kuorolla oli vuoden aikana viisi onnistunutta esiintymistä: Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvä tilaisuudessa Säätytalolla, Suur-Helsingin Kalevalaisten naisten Valkovuokkojuhlassa Bulevardin seurakuntasalissa, MOVE tapahtumassa Espoon Torilla, Helkanuorten liiton Suvipäivillä Töölönlahden amfiteatterissa ja Idän Silta tapahtumassa Kulttuurikeskus Stoassa, minkä lisäksi kuoro esiintyi Kassandran omissa tilaisuuksissa Kesäjuhlassa, Kassandra-jameissa ja Sydäntalvenjuhlassa. Lisäksi kuoro oli ensi kertaa mukana Helsingin juhlaviikkojen Art Goes Kapakka -tapahtuman Kuorojen kierroksella, jolla se esiintyi Coronabaarissa, Soul Kitchenissä ja Siltasessa. Työpajoista suosituimpia olivat Bollywood-tanssin työpajat, joita välitettiin seitsemän kertaa. Vuonna 2007 Ulkoministeriön hanketuella yhteistyössä Suomen Unifemin ja Helinä Rautavaara -museon kanssa tuotettu valokuvanäyttely Naisia maailmalta sisua Suomeen oli vuoden aikana nähtävillä kymmenessä eri paikassa: Helsingissä Kulttuurikeskus Caisassa Kassandran ja Caisan yhteisessä Kansainvälisen naistenpäivän juhlassa ja kaksi kertaa Korjaamolla Kassandran omissa tilaisuuksissa. Lisäksi näyttely oli nähtävänä Ylöjärven kaupunginkirjastolla, Lahden ammattikorkeakoululla, Vantaan seurakunnan tilaisuudessa Lumo -salissa, Unifemin paikallistoimikunnan tilaamana Kajaanin kaupunginkirjastolla ja Pohjoiskarjalan Marttojen tilaisuuksissa Kiteellä, Ilomantsissa ja Joensuussa. Näyttelyä kävi vuoden aikana katsomassa yhteensä noin henkeä. Ohjelmavälityksen työpajoissa oli osanottajia vaihtelevasti 7 30 henkeä ja tilaisuuksissa, joissa kassandralaiset esiintyivät tai puhuivat, yleisömäärä vaihteli 30 ja henkilön välillä. Valokuvanäyttelyn katsojat mukaan lukien yleisöä oli yhteensä henkeä. Tarkemmat tiedot: Liite 5 KASSANDRAN OHJELMAVÄLITYS 2010 & OHJELMAVÄLITYKSEN TAITEILIJAT Runoilijat Farzaneh Hatami Landi, Taolin, Roxana Crisólogo ja ohjaaja Ritva Siikala 12 Kasthury Masilan toimi esiintyjänä ja pedagogina monessa yhteydessä

13 TIEDOTUS KASSANDRA MEDIASSA Kassandra on tiedottanut toiminnastaan sekä medialle että potentiaalisille ohjelmien ostajille, työpajaosallistujille sekä teatteriyleisölle ja muille kulttuurisesta moninaisuudesta kiinnostuneille ihmisille. Kassandran painotuotteiden ja valokuvien taso on pidetty korkeana. Alkuvuodesta 2010 Kansan Uutiset uutisoi Kassandran 10-vuotisjuhlinnasta. Maaliskuussa Helsinki Times, Kansan Uutiset viikkolehti ja FST:n aamu-tv uutisoivat Caisan ja Kassandran yhteisestä naistenpäivänjuhlasta. Maaliskuussa Helsingin Sanomat teki jutun Tango Siboneystä ja heidän tulevasta esiintymisestään Kassandra soi -konsertissa Korjaamon Vaunusalissa, jutun yhteydessä julkaistiin Kassandraa koskeva tietokulma. Syyskuussa Helsingin Sanomat uutisoi Kassandran 10-vuotisjuhlasyksystä nostaen keskeisimpänä esiin Kassandran ja Liken yhteistyössä toteuttamat kirjallisuuskeskustelut. SISÄINEN TIEDOTUS Sisäinen tiedotus hoidettiin lähinnä sähköpostitse Kassandralaiset -postituslistan kautta. Kukin tuottaja piti lisäksi yhteyttä taiteilijoiden kanssa oman toimialueensa osalta. Toimiston sisäinen tiedotus hoidettiin pitämällä toimistokokous kahden viikon välein. Hallituksen kokouksiin tuottajat raportoivat oman toimialueensa osalta kirjallisesti. Toiminnanjohtaja toimi kokouksissa esittelijänä. Syyskuussa Me Naiset haastatteli tanssija Aki Suzukia suomalaisesta yleisöstä ja nosti haastattelussa esiin Aki Suzukin tulevan yhteisesiintymisen FEW-trion kanssa Kassandra soi -konsertissa. Lokakuussa Länsiväylä uutisoi Naisia maailmalta sisua Suomeen -kirjan ilmestymisestä. Kassandra julkaisi Helsingin Sanomissa ilmoituksen 10-vuotisjuhlastaan, siitä uutisoi Kansan Uutiset Viikkolehti. Samasta aiheesta Ritva Siikalaa haastatteli HBL, Uutispäivä Demari ja Eeva. ULKOINEN TIEDOTUS Perustoiminnasta painettiin yleisesitteet keväällä ja syksyllä. Juhlavuoden kunniaksi kevät- ja syysesitteen muoto muutettiin A5-kokoiseksi näyttäväksi vihkoksi. Esitepostitukset hoidettiin kokonaisuudessaan Kassandran oman henkilökunnan ja vapaaehtoistyöntekijöiden voimin. Helsingin kirjastoihin esitteet levitettiin kirjastojen lähettämön kautta. Kiinnostavaa oli myös, että kiinalaisen sanomalehden toimittaja Lu Sarah haastatteli Siikalaa kiinankieliseen lehteen (The Epoch Times ). Voiman tapahtumakalenteri ja Helsingin Sanomien Omakaupunki.fi ilmoittivat myös 10-vuotisjuhlasta. Kassandrateatteri mainitaan Åbo Underrättelser -lehdessä Linnateatteria koskevassa jutussa. Ajankohtaisista tapahtumista tiedotettiin Kassandran uutiskirjeessä ja www-sivuilla. Sähköinen uutiskirje lähetettiin joka toinen viikko 2248 vastaanottajalle ja lisäksi 227 hengelle facebookin kautta. Tiedotteita medialle lähetettiin säännöllisesti myös verkko-ohjelman Kuka media kautta. Kertomusvuoden alussa sosiaalisen median rooli tehostui, mutta jäi vähäisemmäksi lokakuun alusta alkaen, jolloin Kassandran tiedottajatuottajan toimi lakkautettiin ja tiedotus jäi uutiskirjettä lukuun ottamatta useamman ihmisen vastuulle. Tähän asti Kassandrasta tiedotettiin kuitenkin tehokkaasti Facebookin, Jolly Dragonin, Twitterin ja Monimosin kautta. Facebookiin luotiin kustakin Kassandran tapahtumasta tapahtumatiedote ja lisäksi ryhmän jäsenille lähetettiin Kassandran sähköinen uutiskirje. Twitterin, Jolly Dragonin ja Monimosin kautta välitettiin niin ikään tietoa tapahtumista. Kaikista yleisötapahtumista ilmoitettiin lehtien ja sähköisissä tapahtumakalentereissa ja RASMUS-verkoston uutiskirjeessä. Kassandra oli mukana Kepan järjestämässä Maailma Kylässä -tapahtumassa Kaisaniemen puistossa.teltta oli yhteinen Marttaliiton kanssa.teltassa myytiin joidenkin taiteilijoiden tuotoksia, levyjä, kirjoja, miniatyyrimaalattuja koruja ja kierrätystaidetta sekä tiedotettiin toiminnasta. Lisäksi teltassa oli mahdollisuus osallistua Kassandran rintamerkkityöpajaan ja Marttaliiton biopussintaittelu-työpajaan. 13

14 TALOUS Kassandran taloudellinen pohja pysyi epävakaana ja syksyllä 2010 Kassandran talous ajautuikin yhdistyksen historian pahimpaan kriisiin. Tilanteesta selvittiin lomautuksen, yhden toimen lopettamisen ja vapaaehtoistyön avulla sekä tarkistamalla toimintakonseptia. Vuoden lopussa tilanne oli vakautettu. TULOT Kertomusvuonna Kassandra ry sai yleisavustusta Helsingin kaupungilta euroa ja Opetus- ja kulttuuriministeriöltä yhteensä euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatiin lisäksi euroa teinitytöille suunnatulle teatterityöprojektille. Päiväkotityöpajojen toteuttamiseksi avustuksia saatiin Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnalta euroa ja Espoon kaupungilta euroa. Opetushallituksen tukema opettajien täydennyskoulutus Taide tuo tietoa -hanke sekä Sisäasiainministeriön hallinnoiman Solidkotouttamisrahaston rahoittama Koivu ja tähti -hanke jatkuivat edellisvuodesta. Aikaisemmin toteutetun valokuvanäyttelyn Naisia maailmalta sisua Suomeen materiaalista tehtiin kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) painotuote Ulkoasiainministeriön ( euroa) ja Svenska kulturfondenin (5 000 euroa) tuella. Kymmenvuotisjuhlansa toteuttamiseksi Kassandra vastaanotti euron suuruisen avustuksen Suomen Kulttuurirahastolta. Niin ikään Kassandran ystävät ry tuki 10-vuotisjuhlan yhteydessä Kassandraa eurolla. Varsinaisen toiminnan tuotot olivat ,70 euroa, kulut puolestaan ,15 euroa henkilöstökulujen muodostaessa suurimman menoerän. Tilikauden tulos osoittaa ,83 euroa ylijäämää, jolla pystytään kattamaan osa edellisvuoden tappiota. YHTEISTYÖKUMPPANIT Kassandran yhteistyökumppaneita, jotka ovat osallistuneet toimintaan tarjoamalla ilmaisia tiloja ja asiantuntijuuttaan, ovat olleet: Espoon kulttuuripalvelut Familia Club Hakunilan kansainvälinen yhdistys Hakunilan koulu Helinä Rautavaaran museo Helsingin kulttuurikeskus: Annantalo, Caisa, Stoa, Vuotalo Helsingin nuorisoasiainkeskus: Kontulan nuorisotalo, Meri-Rastilan nuorisotalo Helsingin sosiaalivirasto: Helsingin päiväkodit Kulttuuritehdas Korjaamo Vantaan lasten taidetalot: Pessi, Toteemi Espoon lasten taidetalo Pikku-Aurora Leppävaaran monikulttuurinen toimintakeskus Alma Like Kustannus Marttaliitto Meri-Rastilan ala-aste Monika-Naiset liitto Pihlajamäen aluetyö Sateenkaari Koto: Opetuskoti Mustikka Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri Suomen Unifem Teatterimuseo Vantaan kulttuuripalvelut: Taikalamppu-projekti Vantaan Nicehearts: Naisresurssikeskus Pihlaja Vantaan nuorisotoimi: Mikkolan nuorisotila Lentävä lautanen Kassandran 10-vuotisjuhla Andrew Chesterman myy arpoja Eeva Ahtisaarelle 14

15 HALLITUS Hallitukseen ovat toimintavuonna vuosikokouksen valitsemina kuuluneet puheenjohtajana kauppatieteiden maisteri Doris Stockmann, varapuheenjohtajana kulttuuriasiainneuvos emerita Pirkko Rainesalo sekä jäseninä näyttelijä Maritza Bastidas, valtiotieteiden maisteri Yonca Ermutlu, filosofian tohtori Elisabeth Helander, toimitusjohtaja Reima Jokinen, näyttelijä, teatteritaiteen tohtori Helka-Maria Kinnunen, näyttelijä, työpajaohjaaja Viola Pekkanen, toiminnanjohtaja teatteriohjaaja Ritva Siikala sekä tanssi- ja kulttuuriopettaja Fatima Usman. Hallituksen sihteereinä ovat toimineet hallinto- ja talouspäällikkö Anneli Pérez ajalla ja talousvastaava tuottaja Venla Martikainen ajalla Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Yhdistyksen tilintarkastajina ovat toimineet HTM-tilintarkastaja Seppo Rautula ja Erja Majuri sekä varatilintarkastajana Suomen Tilintarkastajaverkko Oy:n edustaja. HENKILÖSTÖ Kassandran vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat vuoden alussa toiminnanjohtaja, talous- ja hallintopäällikkö, koulutustoiminnasta vastaava tuottaja sekä tuottaja-tiedottaja. Taloudellinen kriisi irtisanomisineen ja lomautuksineen aiheutti syksyllä toimenkuvien ja henkilökuntarakenteen uudistuksen. Talousasioiden ja ohjelmavälityksen hoitamista varten perustettiin uusi toimi, joka suurelta osin sisälsi talous- ja hallintopäällikön sekä osittain tiedottaja-tuottajan tehtävät. Kirjanpito ulkoistettiin. Koulutustoiminnasta vastaavan tuottajan ja toiminnanjohtajan toimenkuvat pysyivät ennallaan. Koulutusvastaavana tuottajana on ollut edelleen Sari Siimes, joka on toiminut työpajatoiminnan ja tyttöjen teatteri-ilmaisuprojektin päävastuullisena sekä vastannut kesäkuusta alkaen työpajakysynnän vähennyttyä uutiskirjeen ja listatiedotuksen osalta tiedottamisesta Tuottaja-tiedottaja Pirta Laaksonen hoiti nettisivujen päivityksen, mediayhteistyön ja muun tiedotuksen sekä ohjelmanvälitykseen ja tapahtumatoimintaan liittyvät tehtävät. Talous- ja hallintopäällikkö Anneli Perez vastasi talouden suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta, myös kirjanpidosta. Talousvastuullinen tuottaja Venla Martikainen on vastannut talouden suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta sekä ohjelmavälityksestä. Irma Saarinen on hoitanut kirjanpidon lähtien. Toiminnanjohtaja on vastannut paitsi kokonaisuuden suunnittelusta ja hallinnasta myös taiteellisesta kehityksestä sekä useiden taidetapahtumien toteutuksesta. Taiteilijoita toimintaan on osallistunut lähes 70. Kassandran toimistossa työskentelivät kuukausipalkkaisina Ritva Siikala (toiminnanjohtaja) koko vuoden, Anneli Pérez (talous- ja hallintopäällikkö) asti, Sari Siimes (koulutustoiminnasta vastaava tuottaja) kokoaikaisena 5.9. asti, minkä jälkeen lomautettuna puolipäiväiseksi vuoden loppuun sekä Pirta Laaksonen (tuottajatiedottaja) saakka. Laaksosen työsuhde päätettiin tuotannollistaloudellisista syistä lakkauttaa. Venla Martikainen (talousvastuullinen tuottaja) aloitti työsuhteensa Harjoittelijoina työskentelivät opiskelijat Henni Rahikainen, Minna Parkkisenniemi, Tuula Tick, Nina Juurimaa, Oona Salonen ja Minna Väänänen. Koivu ja tähti -hankkeen koordinaattorina toimi koko hankekauden Anna Jussilainen Yhteensä palkkoja ja palkkioita maksettiin 81 henkilölle, joista uussuomalaisia oli 63 %. Liite 6. KASSANDRAN TAIDETYÖPAJOJEN OHJAAJAT VUONNA 2010 Liite 7. VAPAAEHTOISET TAPAHTUMISSA JA TOIMISTOSSA VUONNA 2010 JÄSENYYDET Kassandra ry on ollut jäsenenä seuraavissa järjestöissä: Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA, Naisjärjestöjen keskusliitto ry ja Moniheli ry. Kassandran hallituksen jäsen Yonca Ermutlu on toiminut myös Naisjärjestöjen keskusliiton hallituksen jäsenenä. Kassandran 10-vuotisjuhla Juhlapuhuja Mulki Mölsä 15