Monikulttuurisen taidetyön keskus Kassandra ry TOIMINTAKERTOMUS 2009

Transkriptio

1 Monikulttuurisen taidetyön keskus Kassandra ry TOIMINTAKERTOMUS 2009 Kassandra ry, c/o Kulttuuritehdas Korjaamo, Töölönkatu 51b, Helsinki puh , faksi

2 J OHDANTO Kertomusvuosi oli Kassandralle kiihkeän muutoksen ja kehityksen aikaa. Edellisvuoden suuryritys, teatteriesitys Zambezi, jatkoi keväällä voittokulkuaan Aleksanterin teatterissa, toukokuussa Kassandran toimisto muutti Kulttuuritehdas Korjaamolle, syyskuussa aloitettiin Korjaamon tiloissa keskusteluillat, tanssitunnit ja taidetapahtumat, joulukuussa taas Teatterimuseon näyttämöllä järjestettiin tyttöjen teatterifestivaali Loistava näkymä. Kassandran taidetyö yli kulttuurirajojen kiinnittyi näin ollen yhä paremmin pääkaupungin taidekenttään, minkä lisäksi toteutettiin kolmansien maiden naisille suunnattu hanke Koivu ja tähti EU:n kotouttamisrahaston tuella. Uutena avauksena käynnistettiin opettajien monikulttuurinen täydennyskoulutus Taide tuo tietoa ja sovittiin vuonna 2010 toteutettavasta Aalto yliopiston Taideteollisen korkeakoulun kanssa lavastajille suunnattavasta seminaarista uusin silmin. Pitkän tähtäimen suunnittelua pohtimaan asetettiin vuoden alussa työryhmä Kassandra 2015, jonka jäseniksi pyydettiin Hilkka Olkinuora, Pirkko Rainesalo, Riitta Seppälä, Ritva Siikala ja Doris Stockmann. Rakenteiden selkiyttämiseksi pidettiin kaksi Kassandran ystävät ry:n hallituksen ja Kassandra ry:n hallituksen yhteistä kokousta. Kassandra 2015 työryhmän ehdotusten pohjalta päätettiin muuttaa Kassandran nimitys Monikulttuurisen taidetyön keskukseksi ja jäsentää toiminta neljäksi kokonaisuudeksi: Kassandrateatteri, Kassandran koulutustoiminta, Kassandrataide harrastajille ja Kassandran ohjelmatoimisto. Taidetyöpajojen järjestämistä ja muuta yhteistyötä jatkettiin monivuotisten kumppaneiden Caisan, Stoan sekä Vantaan ja Espoon kulttuuripalveluiden kanssa. Lisäksi neuvoteltiin Helsingin opetusviraston ja sosiaaliviraston kanssa ensi kertaa yhteistyösopimukset lapsille ja koululaisille suunnattavien taidetyöpajojen järjestämiseksi. Yhteiskunnan nopeana jatkunut muutosprosessi osoitti Kassandran taidetoiminnan yhä tarpeellisemmaksi; sekä koululaisten että päiväkotien taidetyöpajojen kysyntä ylitti moninkertaisesti tarjonnan. Suurin ongelma oli talouden hataruus. Helsingin kaupungin avustus pysyi entisellään eli toiminnan laajuuteen ja Korjaamon asettamiin haasteisiin nähden täysin riittämättömänä. Kaupungin henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osaston julkistamiin kärkihankkeisiin ei valitettavasti sisällytetty lainkaan taide- tai kulttuuritoimintaa. Opetusministeriön kanssa neuvoteltiin sitkeästi. Ministeriö osoitti ymmärrystä Kassandran työtä kohtaan, mutta taidetyöhön yli kulttuurirajojen osoitetut rahasummat pysyivät pieninä. Yleisesti tunnustettu totuus, että taide voi tehokkaimmin ja syvimmin muovata asenteita ja rakentaa muuttuvaa suomalaista identiteettiä, ei vaikuttanut tilanteeseen. Kertomusvuonna Kassandran teatteriesityksiä kävi katsomassa yhteensä ihmistä. Taideohjelmia seurasi sekä Kassandran omissa tilaisuuksissa että muualle tilattuina yhteensä ihmistä valokuvanäyttely mukaan lukien. Ohjelmavälityksen työpajoihin osallistui 669 ihmistä. Lasten ja nuorten taidetyöpajoissa oli osallistujaa, naisten taidetyöpajoissa 378 ja opettajien täydennyskoulutuksissa 19. Kassandran toiminta tavoitti kertomusvuonna yhteensä henkeä. Kansikuvassa tetteriesityksen Zambezi loppukohtaus 2

3 U USI RAKENNE Työryhmä Kassandra 2015 päätyi kokoamaan toiminnot neljäksi kokonaisuudeksi, joissa kaikissa toimii samoja taiteilijoita tavoitteiden ja kohteiden ollessa erilaisia. Kassandrateatteri tuottaa ammattitaideteoksia ja -tapahtumia yleisölle lähinnä Korjaamolla. Kassandran koulutustoiminta suunnataan eri kohderyhmillä, mutta kaikessa koulutuksessa taide on keskeistä sekä sinänsä että keinona. Kassandrataide on käsite, joka sisältää uussuomalaisten taiteilijoiden osallisuuden ja kulttuuristen rajojen ylittämisen. Kassandrataide suunnataan sekä harrastajille että sosiaalisesti voimauttavana keinona erityisryhmille erityishankkeissa. Kassandran ohjelmanvälitys levittää Kassandran taiteilijoiden ohjelmia ja työpajoja seminaareihin, juhliin, koulutustilaisuuksiin. KASSANDRATEATTERI KASSANDRAN KOULUTUSTOIMINTA KASSANDRATAIDE HARRASTAJILLE KASSANDRAN OHJELMAVÄLITYS NÄYTTELIJÄT, MUUSIKOT, TANSSIJAT, KIRJAILIJAT, OHJAAJAT, LAVASTAJAT Teatteriesitykset Runoillat Musiikki-illat Keskusteluillat Omat taidetapahtumat Näyttelyt TEATTERITAITEILIJAT, KUVATAITEILIJAT, KÄSITYÖTAITEILIJAT, VALOKUVAAJAT, VIDEOTAITEILIJAT Taidetyöpajat lapsille ja nuorille Koulutustoiminta korkeakouluissa Koulutustoiminta opettajille Videot levitykseen TEATTERITAITEILIJAT, MUUSIKOT, TANSSIJAT, KÄSITYÖTAITEILIJAT, KUVATAITEILIJAT Kassandrakuoro Taidetyöpajat harrastajille Taide sosiaalisena voimavarana - hankkeet TEATTERITAITEILIJAT, MUUSIKOT, TANSSIJAT, KÄSITYÖTAITEILIJAT, KUVATAITEILIJAT Taideohjelmien myynti Osallistuminen tapahtumiin Taidemyynti tapahtumissa K ASSANDRATEATTERI Kassandrateatterin toiminta oli kertomusvuonna laaja-alaista ja sisälsi teatteriesityksiä, runo- ja musiikkiohjelmia ja keskusteluiltoja Korjaamolla, Aleksanterin teatterissa ja Teatterimuseolla. ZAMBEZI Kun kuoro kajauttaa Kotimaani ompi Suomen afrikkalaisrumpujen säestyksellä, kylmät väristykset vilistävät pitkin selkää ja kurkkuun nousee hankalasti nieltävä pala. Svengaa kuin hirvi! Anna Paju / Kansan Uutiset Bengt Ahlforsin ja Ritva Siikalan kirjoittama ja Ritva Siikalan ohjaama teatteriesitys Zambezi, joka kertoi suomalaisesta pakolaisperheestä Afrikassa, valmistui ensi-iltaansa Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa Vuonna 2008, jolloin esityskautta ei voitu taiteilijoiden sopimuskauden päättymisen takia jatkaa, sen näki 34 esityksessä yhteensä katsojaa Kevääksi 2009 saatiin järjestetyksi 10 lisäesityksen sarja Aleksanterin teatteriin. Mirkan rooli jouduttiin Sanna Stellanin äitiysloman takia paikkaamaan. Hänen tilallaan näytteli Hanna Nyberg. Muut esiintyjät pysyivät samoina eli mukana olivat Aki Suzuki, Fatima Usman, Eija Ahvo, Frank Skog, Jenni Bergius, Maryan Guuled, Pape Sarr ja Wali Hashi. Taloudellisena perusturvan muodostivat Helsingin kaupungin ostamat kolme kokonaista esitystä. 3

4 Kaikki Zambezin esitykset olivat käytännöllisesti katsoen loppuunmyytyjä; katsojaa 11 esityksessä. Esitysten jälkeen ohjaaja ja näyttelijät jäivät keskustelemaan yleisön kanssa. Katsojat esittivät kysymyksiä ja kertoivat sekä naurusta että itkusta, joita esitys oli synnyttänyt. Itäkeskuksen lukio osti ylimääräisen päiväesityksen ylipormestari Jussi Pajusen johtamassa Nuorten ääni -kokouksessa myönnetyillä varoilla. Halusimme saada jotain pysyvää, oppilaat perustelivat hankettaan. Perjantaipäivän esitys oli ikimuistettava päätyen valtaviin tömistyksiin ja hyvä - huutoihin. Parasta Zambezissa on, että se on paljossa niin kuin elämä itse. Ristiriitoja ei ole selitetty pois, eikä ihmisille aina käy hyvin. Kiitos oivalluksista, kiitos viihtymisestä! Anne Moilanen / Teatteri-lehti KASSANDRAJAMIT Mateus Tembe ja Hanna Nyberg, taustalla Maryan Guuled Kulttuuritehdas Korjaamon Kulmasalissa järjestettiin syksyllä 2009 kahdet Kassandrajamit. Maanantaina jammailemassa olivat kassandralaiset Pape Sarr, Siboné Oroza, Yonca Ermutlu sekä lahjakkaita yllätysvieraita kitaroineen, klarinetteineen ja rumpuineen. Paikalle saapuneet johdatettiin moninaisen tangon pyörteisiin. Läsnä oli 44 ihmistä, tunnelma oli tiivis ja yleisö tyytyväinen. Maanantaina jammailemassa olivat Pape Sarr ja Bintou Korhonen djembe -rumpuineen sekä Yonca Ermutlu yhdessä saz -luuttua soittavan ja upeasti laulavan Irfan Özbekin kanssa. Kassandrakuoro esitti lauluja eri puolilta maailmaa ja vei yleisön mukaan rytmileikkeihin. Upeita a capella esityksiä tarjosivat Kassandrakuorossakin laulavat unkarilaissyntyinen Zsuzsanna Menyha rt ja intialaissyntyinen Anusha Iyer. Tunnelma nousi kattoon. Läsnä oli yli 70 ihmistä. KASSANDRA KESKUSTELEE Syksyn aikana järjestettiin kaksi Kassandra keskustelee - klubi-iltaa naisille Korjaamo Shopissa. Molemmat illat juonsi Kassandra ry:n toiminnanjohtaja, teatteriohjaaja Ritva Siikala. Keskiviikkona klo 19 teemasta Mikä ihmeen etnisyys? alustivat turkkilaissyntyinen luennoitsija, laulaja ja tanssija Yonca Ermutlu, suomalais-bolivialainen muusikko Siboné Oroza, suomalaissyntyinen teatteri-ilmaisun opettaja Pinja Hahtola ja somalialaissyntyinen kulttuuritulkki Hamdi Moalim. Tilaisuudessa oli yhteensä 32 ihmistä, keskustelu kävi vilkkaana ja lopputoteamukseksi jäi, ettei etnisyys suinkaan ole ihmisen identiteetin määräävin tekijä. 4

5 Kuvassa mm. Karim Sory, Fatima Usman, Sofia Lakopoulos Keskiviikkona klo 19 keskustelun teemana oli Runo rakastaa runoa. Tilaisuudessa runoja lukivat perulaissyntyinen runoilija, aktivisti Roxana Crisólogo, iranilaissyntyinen runoilija, projektisihteeri Farzaneh Hatami Landi, inkerinsuomalainen näyttelijä Viola Pekkanen, kiinalaissyntyinen runoilija TaoLin ja suomalaissyntyinen runoilija, kirjailija Märta Tikkanen. Runoja kuultiin espanjan, farsin, karjalan, venäjän, ruotsin ja suomen kielellä. Runoillan yleisöllä oli tarjottu mahdollisuus vastata runoon runolla ja osa yleisöstä tarttuikin tilaisuuteen. Niinpä runoja kuultiin myös eestiksi. Läsnä oli 21 ihmistä. LOISTAVA NÄKYMÄ Syksy huipentui Teatterimuseossa pidettyyn teatterifestivaaliin Loistava näkymä, jossa kaikki teinityttöjen ilmaisutyöpajojen ryhmät pääsivät esiintymään ja näkemään toistensa esitykset. Festivaali toteutettiin yhteistyössä Teatterimuseon kanssa. Järjestelyihin osallistui myös Vantaan Taikalamppu-projekti. Tilaisuuteen kutsuttiin tyttöjen perheet ja ystävät ja osallistujia tilaisuudessa oli kaikkiaan 102. Helsingin Sanomat uutisoi tapahtuman näyttävästi suuren kuvan kera kulttuurisivuilla otsikolla Tyttöporukassa syntyy draamaa. Jutussa Mikkolan teatteriryhmän ohjaaja Jenni Bergius sanoi mm. : Moni tytöistä on kokenut nolona äidinkielensä puhumisen, he ovat halunneet puhua mieluummin suomea tai englantia. Olin jo luopumassa koko ajatuksesta, mutta sitten kävikin niin, että tytöistä oli jännää kuulla vieraita kieliä. Tapahtumasta tehtiin taltiointi, joka jaetaan kaikille mukana olleille tytöille sekä yhteistyötahoille. Kuvauksen toteutti Helsingin Suomenkielinen työväenopiston Helsinginkadun Videoverstas ja AVkeskus. Teinityttöjen taidetyöpajahankkeen yhteistyökumppanit olivat Asukastalo Ankkuri, Hakunilan koulu Pihlajamäen aluetyö, Pihlajiston ala-aste, Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden Taikalamppuprojekti sekä Vantaan nuorisopalvelut ja mahanmuuttajakoordinaattori. Hanke toteutettiin Opetusministeriön erityistuella. K ASSANDRAN KOULUTUSTOIMINTA Kassandran koulutustoimintaan kuuluvat taidetyöpajojen järjestäminen lapsille ja nuorille, koulutustapahtumat korkeakouluissa ja monikulttuurisen täydennyskoulutuksen tarjonta opettajille. Lisäksi pyritään tuottamaan videoita ja levittämään niitä koulutustarkoituksessa. Lasten ja nuorten taidetoiminta tuottaa mielihyvää ja oivalluksia ja vahvistaa osallistujien identiteettiä. Taiteen kautta uussuomalaisia lapsia ja nuoria voidaan kiinnittää suomalaiseen yhteiskuntaan sekä helpottaa heidän ja kantasuomalaisten lasten yhteistoimintaa. 5

6 TEINITYTTÖJEN TEATTERITOIMINTA Kevään aikana Kassandra järjesti Helsingin ja Vantaan alueilla kaikkiaan kuusi taidetyöpajaa teiniikäisille tytöille. Tavoitteena oli saada eritaustaiset tytöt yhteistoimintaan. Draamatyöpajoja oli neljä, kuvataide- ja intialaisen tanssin työpajoja yksi kumpaakin. Draamatyöpajat kokoontuivat kertaa, kuvataidetyöpaja viisi kertaa ja intialaisen tanssin työpaja 17 kertaa. Draamatyöpajoissa vieraili Kassandran taiteilijoita opettamassa rummutusta ja tanssia ja lisäksi ryhmät tekivät teatteri- ja museovierailuja. Intialaisen tanssin työpaja oli Pihlajiston ala-asteella draamatyöpajan rinnalla. Muut teatteri-ilmaisun työpajat olivat Asukastalo Ankkurissa, Hakunilan koululla, Nuorisotila Lentävässä lautasessa Mikkolassa ja kuvataidetyöpaja Meri-Rastilan nuorisotalolla. Syksyllä neljä draamatyöpajaa jatkoi toimintaansa samoissa paikoissa. Ohjaajat ovat kaikki nuoria teatterialan ammattilaisia. Ryhmien tyttöjen ikä vaihteli 9-16 vuoden välillä ja heitä oli noin kymmenestä eri kansallisuudesta. Osallistujia oli kevätkaudella 45 ja syksyllä 38, yhteensä 83. KOULULAISTEN KYMPPIKURSSIT Kassandran koululaisille suunnatut monikulttuuriset kymppikurssit toteutetaan viiden viikon jaksoissa, joiden aikana osallistuva koululuokka saa taideopetusta kahden oppitunnin ajan kerran viikossa. Kymppikurssit ovat integroitavissa opetussuunnitelmaan, mm. kansainvälisyyskasvatukseen sekä kaikkiin aineisiin, jotka sivuavat kyseisen kymppikurssin kulttuurista näkökulmaa, kuten musiikki, liikunta, kuvataide, äidinkieli, maantieto ja kielet. Luokanopettajat ja kouluavustajat osallistuvat aktiivisesti taidetyöpajojen toimintaan. Kassandran taideohjaajat keräävät kirjalliset palautteet opettajilta ja avustajilta ja niiden pohjalta ohjaajien kanssa toimintaa kerta kerran jälkeen kehitetään yhä paremmaksi. Kymppikurssien sisältö tukee lisäksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta merkittäviä alueita: omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen, osallisuuden kokeminen yhteisössä, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot, kansainvälisyys, ilmaisu- ja viestintätaidot. Luokan opettaja saa työpajoissa mahdollisuuden heittäytyä mukaan ja kokeilla uudenlaista vuorovaikutusta oppilaidensa kanssa ja niissä opittuja asioita, taitoja ja menetelmiä voidaan myöhemmin soveltaa koulussa. Wayan Sutisnan kymppikurssi Kertomusvuonna kursseja ohjasi yhteensä 17 ohjaajaa, jotka olivat kotoisin neljästä eri maanosasta ja 16 maasta: Filippiineiltä, Gambiasta, Indonesiasta, Intiasta, Iranista, Italiasta, Kamerunista/ Nigeriasta, Kiinasta, Kolumbiasta, Nigeriasta, Puolasta, Senegalista, Venezuelasta, Venäjältä ja Virosta. 6

7 Ala- ja yläasteikäisille koululaisille järjestettiin kymppikursseja yhteistyössä Kulttuurikeskusten Caisa ja Vuotalo sekä Vantaan kulttuuripalveluiden kanssa ja niiden tiloissa. Lisäksi Helsingin opetusvirasto osti Kassandralta yhteensä 15 kymppikurssia, jotka järjestettiin osallistuvien koulujen omissa tiloissa. Kymppikurssit olivat maksuttomia helsinkiläisille koululuokille, Vantaalla osallistumismaksu oli 3 /lapsi ja maksun peri Vantaan kulttuuripalvelut. Helsingissä järjestetyistä kymppikursseista tiedotettiin Helsingin Opetusviraston kautta. Vantaalla Vantaan kulttuuripalvelut hoitivat tiedotuksen. Kymppikursseja on järjestetty vuodesta 2003 lähtien ja ne ovat saaneet opettajien parissa erinomaisen maineen. Kymppikurssit ovat päiväkotien taidetuokioiden ohella Kassandran suosituimpia toimintamuotoja. VUONNA 2009 KOULULAISTEN KYMPPIKURSSEIHIN HELSINGISSÄ OSALLISTUNEET KOULUT KOULUT OPPILASMÄÄRÄ Helsingin suomalainen yhteiskoulu 26 Herttoniemen ala-aste 19 Itä-Pakilan ala-aste 22 Jakomäen ala-aste 18 Käpylän peruskoulu 18 Lauttasaaren ala-aste 19 Maatullin ala-aste 23 Meilahden ala-aste 15 Mustakiven ala-aste 9 Mustakiven ala-aste 29 Pajalahden sivukoulu 21 Pihlajamäen ala-aste 18 Pihlajamäen ala-aste 19 Pihlajamäen ala-aste 20 Pitäjämäen koulu 18 Pohjois-Haagan ala-aste 10 Puistolan ala-aste 17 Soinisen koulu 11 Solakallion koulu 11 Töölön ala-aste 22 Töölön ala-aste 17 Vallilan ala-aste 20 Vartiokylän ala-aste 20 Veräjälaakson sivukoulu 17 Vuosaaren peruskoulu, Venemestarin toimipiste 23 Vuosaaren peruskoulu 29 Vuosaaren ala-aste 22 YHTEENSÄ 543 Helsingissä kymppikursseja koululaisille järjestettiin kaikkiaan 39. Oppilaiden lisäksi jokaista luokkaa kohden kursseille osallistui vähintään yksi opettaja, mutta usein myös yksi tai useampi avustaja. 7

8 PÄIVÄKOTIEN TAIDETUOKIOT Kassandra on vuodesta 2005 järjestänyt taidetyöpajoja päiväkoteihin nimellä Taidetuokiot pienokaisille. Kertomusvuonna Helsingissä järjestettiin yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa yhteensä 14 taidetuokiota. Espoon päiväkodeissa järjestettiin 12 taidetyöpajaa, kymmenen keväällä ja syksyllä kaksi. Työpajat toteutettiin yhteistyössä päiväkotien henkilökunnan kanssa. Opetus tapahtuu pienryhmissä (enintään 10 lasta/ryhmä) ja lapset osallistuvat työpajaan kerran viikossa viiden viikon ajan, kuten koululaiset kymppikursseilla. Palautteet niin Helsingistä kuin Espoostakin ovat olleet kiittäviä ja työpajojen kysyntä oli huomattavasti tarjontaa suurempaa. Helsingissä Taidetuokioita pienokaisille järjestettiin kevätkaudella Päiväkoti Korallissa, Mustakivessä, Sakarassa sekä Vuorilinnassa ja syyskaudella Päiväkoti Herttoniemessä, Kaislassa, Mestarissa, Metsätähdessä, Mustakivessä, Niittyvillassa, Nurmikossa sekä Veijarissa. Taidetuokiot jaettiin loppuun kahdessa päivässä sen jälkeen, kun tiedottaminen niistä oli sosiaaliviraston kautta alkanut. Jonoon kirjattiin yhteensä 37 päiväkotia. Espoossa työpajoja oli kevätkaudella Aamunkoiton päiväkodissa, Jupperin päiväkodissa, Kalamiehen päiväkodissa, Päiväkoti Leikkiksessä, Mankkaan päiväkodissa, Päiväkoti Montessori Lastentalossa, Päiväkoti Tikrussa, Vallipuiston päiväkodissa sekä syksyllä Friisilän päiväkodissa. Kahdessa päiväkodissa työpajoja pidettiin kaksi rinnakkain. Lapsia ja intialaista tanssia Länsimäessä KOULULAISTEN KERHO Meri-Rastilan ala-asteen oppilaille tarkoitettu kerho toimi koko vuoden. Keväällä jatkettiin edellisen vuoden lopussa aloitettua konseptia, jonka mukaan Kassandran taiteilijat pitivät oman taiteenalansa opetusta 2-3 peräkkäistä kertaa. Kevään kuluessa kuitenkin huomattiin, että lapset tarvitsevat yhden kerho-ohjaajan, johon kiinnittyä. Kävijämäärä vaihteli 2-11 henkeen. Syksyllä kerhoa veti virolaissyntyinen kuvataiteilija Jade Tamminen ja se muutettiin pelkästään tytöille tarkoitetuksi. Syksyn kerhoon osallistui kymmenen tyttöä. Meri-Rastilan koulu anoi ja sai varat toimintaan Opetushallitukselta. Lasten ja teinityttöjen työpajoihin osallistui vuonna 2009 yhteensä henkilöä. 8

9 TÄYDENNYSKOULUTUSTOIMINTA OPETTAJILLE Kertomusvuoden kevätkaudella järjestettiin Vantaalla yhteistyössä Vantaan kulttuuripalveluiden kanssa lasten taidetalo Pessissä ja Toteemissa kaksi kiinalaisen maalauksen kurssia opettajien täydennyskoulutuksena. Kurssit olivat jatkoa edellisenä vuonna pidetyille Siveltimen salaisuus -kursseille. Kurssit olivat suosittuja ja niistä tuli loistava palaute. Niihin osallistui kaikkiaan 14 opettajaa. Opetushallitukselta saatiin avustus monikulttuurisen täydennyskoulutuksen järjestämiseksi koulujen opetushenkilöstölle. Hankkeessa Taide tuo tietoa tarjottiin kaksi kokonaisuutta, yksipäiväinen Kulttuurimatkan eväät ja kaksipäiväinen Oman koulun kulttuuritapahtuma. Kertomusvuonna ehdittiin toteuttaa Kulttuurimatkan eväät, joka onnistui sisällöllisesti hyvin, joskin osallistujia oli vain viisi. Loppuvuodesta koulutuksesta tiedottamiseen panostettiin voimakkaasti. Ritva Siikala vastasi kokonaisuuden suunnittelusta ja johtamisesta. Koulutus toteutettiin Korjaamolla. K ASSANDRATAIDE HARRASTAJILLE Kassandra on tarjonnut uussuomalaisten taiteilijoiden ohjaamia taidetyöpajoja Korjaamolla ja Caisassa, minkä lisäksi edistyneet harrastajat ovat osallistuneet Kassandrakuoron ja Nartanan toimintaan. Erityishankkeissa, kuten EU:n tukemassa Koivussa ja tähdessä ja Alli Paasikivi - säätiön tukemassa hankkeessa Yhteinen aika, taidetta on käytetty voimauttavana keinona. AVOIMET TAIDETYÖPAJAT Kertomusvuonna yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettyjen avoimien työpajojen määrä väheni. Kulttuuritehdas Korjaamolla pidettiin kuitenkin syyskaudella maanantai-iltaisin tanssityöpajat: tunti lattareita, kaksi tuntia Bollywoodia ja tunti afroa. Bollywood veti eniten osallistujia, mutta kurssimaksuilla ei kuitenkaan pystytty kattamaan tilan vuokraa ja opettajien palkkoja. Kulttuurikeskus Caisassa jatkettiin Afrikkalaisen kulttuurin riemua -työpajoja äideille, isille ja alle 7- vuotiaille lapsille. Naisten rumpuryhmät jatkuivat ja kevätkaudella toimi myös kolmas tasoryhmä. Caisassa oli naisille tarjolla myös Bollywoodia kevätkaudella ja afrotanssia syksyllä. Afrotanssikurssi suunnattiin kolmen sukupolven naisille ilman ylä- tai alaikärajaa. Mellarissa kolmen sukupolven afroa oli kaksi ryhmää sekä kevät- että syyskausilla. Haruspuiston kaksi Afrikkalaisen kulttuurin riemua - työpajaa yhdistettiin keväällä ja lopetettiin syksyllä vähäisen osallistujamäärän takia. Vuotalon kanssa yhteistyössä järjestetty lasten sarjakuvatyöpaja pysyi kestosuosikkina. Kurssille toivottiin toista tasoryhmää, mutta Vuotalo ei pystynyt sitä tilaamaan eikä Kassandra tuottamaan pelkkien osallistujamaksujen turvin. Espoon Kannusillassa keväällä jatkettiin Afrikkalaisen kulttuurin riemua sekä lasten rumpuryhmää, mutta syksyllä niitä ei jatkettu. Keväällä kaksi tyttöjen intialaisen tanssin työpajaa peruttiin osallistujien puutteen vuoksi. Paikallisilla järjestäjillä ei valitettavasti ollut toimivia verkostoja osallistujien löytämiseksi. Espoon kulttuuritoimi osti kuitenkin kaksi päiväkotityöpajaa, jotka toteutettiin syksyn kuluessa. Avoimiin työpajoihin osallistui kertomusvuonna yhteensä 620 naista, lasta ja miestä. Osallistujien löytäminen osoittautui edelleen haastavaksi eikä avoimia kursseja voidakaan järjestää ilman tarmokkaita ja laajalti jalkautuvia paikallisia yhteistyökumppaneita. 9

10 OHJELMAVÄLITYKSEN RYHMÄT Kassandrakuoro ja Nartana ovat Kassandran ryhmiä, joihin osallistujat valitaan pääsykokeen kautta. Jäsenten edellytetään osallistuvan säännöllisesti harjoituksiin, joista he eivät joudu maksamaan, sekä korvauksetta esityksiin. Kassandrakuoro on Kassandran kauimmin toiminut naisten taideryhmä, jonka juuret ulottuvat Teatteri Raivoisien Ruusujen Taiteen ja tieteen monikulttuurisen tutkimushankkeen Kassandra 2000 puitteissa toteutettuun teatteriesitykseen Sateenkaari. Kassandrakuoro Sydäntalvenjuhlassa Kuoro kokoontui kertomusvuonna maanantaisin kaksi tuntia viikossa Kulttuurikeskus Caisan Olohuoneessa Sibelius-akatemian kansanmusiikkiosastolta valmistuneen musiikin maisteri Veera Voiman johdolla. Viikoittaisten harjoitusten lisäksi kuorolle pidettiin intensiiviharjoituksia, joissa tehtiin ilmaisu- ja kontaktiharjoituksia Veera Voiman ja Ritva Siikalan johdolla. Kuoro esiintyi myös Kassandran omissa tilaisuuksissa Kesäjuhlassa, Sydäntalvenjuhlassa ja Kassandrajameissa Korjaamolla. Kuoroon pyrkijöille järjestettiin keväällä ja syksyllä koelaulutilaisuudet, joissa saatiin jälleen uusia jäseniä. Kuorossa oli kertomusvuoden kevätkaudella 26 laulajaa ja syyskaudella 31 laulajaa. Bollywood tanssiryhmä Nartana harjoitteli kertomusvuonna Rumpa Sahan johdolla sunnuntaisin Aleksanterin teatterin Maalaamo salissa 1,5 tuntia viikossa. Viikoittaisten harjoitusten lisäksi ryhmälle pidettiin yhdet intensiiviharjoitukset, joissa tehtiin ilmaisu- ja kontaktiharjoituksia Ritva Siikalan johdolla. Ryhmällä oli vuoden aikana yksi esiintyminen Kepan Maailma Kylässä -tapahtumassa yhdessä Maritta Kuulan kanssa. Lisäksi Nartana esiintyi Kassandran Kesäjuhlassa ja Sydäntalvenjuhlassa Korjaamolla. Ryhmässä oli vuoden aikana 11 tanssijaa. Joulukuussa 2009 ryhmä päätettiin lopettaa, koska sillä ei ollut esiintymisiä eivätkä osallistujat olleet järin aktiivisia. YHTEINEN AIKA -HANKE Syksyllä 2009 käynnistyneen Yhteinen aika -hankkeen tavoitteena oli tuoda perheenjäseniä ja eri sukupolvia yhteen yhteisen harrastamisen puitteissa. Työpajoihin haluttiin niin uus- kuin kantasuomalaisia naisia, perheiden äitejä, tyttäriä ja isoäitejä. Kertomusvuoden syksynä toteutettiin Helmikorukurssi yksityisessä korustudiossa, kaksi Bollywood-kurssia Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen Länsimäen toimintapisteessä sekä Afrikkalaisen letityksen kurssi Leikkipuisto Myllynsiivessä Myllypurossa. MoniNaisten Talolla aloitettiin kiinalaisen kalligrafian ja maalauksen kurssi, joka keskeytettiin 10

11 kolmen kerran jälkeen liian vähäisen osallistujamäärän takia. Kursseille osallistui kaikkiaan 53 osallistujaa. Hanke rahoitettiin Alli Paasikivi-säätiön tuella. KOIVU JA TÄHTI -HANKE Kassandran erityishanke Koivu ja tähti käynnistyi EU:n kotouttamisrahaston tukemana keväällä 2009 ja sen tarkoituksena oli lisätä EU:n ulkopuolisista, ns. kolmansista maista tulleiden naisten osallistumista erilaisten taidetoimintojen suunnitteluun ja toteutukseen, ja täten vahvistaa kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja yhdenvertaisuutta. Koivu ja tähti -hankkeen projektipäällikkönä toimi Ritva Siikala, talous- ja hallintopäällikkönä Anneli Pérez ja projektikoordinaattorina dramaturgi Kaisa Widenoja- Oladapo alkaen. Ohjausryhmässä toimivat Ritva Siikala (Kassandra ry:n toiminnanjohtaja, Koivu ja tähti -hankkeen projektipäällikkö) puheenjohtajana, Pinja Hahtola (teatteri-ilmaisun opettaja), Christina Huotari (Maahanmuuttajien neuvontapisteen esimies), Helka-Maria Kinnunen (näyttelijä, teatteritaiteen tohtori), Inkeri Kivimäki (näyttelijä, teatteri-ilmaisun opettaja), Hamdi Moalim (kulttuuritulkki)tarja Monto (Familia Club ry:n toiminnanjohtaja), Jooel Niittynen (SPR:n Varsinais-Suomen piirin maahanmuuttajatyön vastaava), Anneli Pérez (Kassandra ry:n talouspäällikkö), Doris Stockmann (Kassandra ry:n puheenjohtaja), Arja Tiirikainen (TE-keskuksen erikoissuunnittelija) ja Kaisa Widenoja-Oladapo (Koivu ja Tähti -hankkeen projektikoordinaattori) sihteerinä. Hanke onnistui osallistamaan, aktivoimaan ja voimaannuttamaan kohderyhmän naisia taidetoimintojen avulla ja löytämään uusia työkaluja yhdenvertaisuuden ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi monikulttuurisen taidetyön avulla. Se loi kontaktiverkostoja kolmansien maiden naisten, tyttöjen ja naistaiteilijoiden sekä kantasuomalaisten välille pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Ilmaisuharjoituksia Koivun ja tähden taidetapahtumassa Vuoden aikana toteutettiin neljä uudenlaista monikulttuurista taidetyöpajaa. Naisen sanat -työpaja oli jännittävä suomen kielen opetuskokeilu, jossa yhdistettiin suomen kielen opiskelu teatteriilmaisuharjoituksiin. Naisten kammari oli uusi toimintamuoto, jossa somalialaissyntyisen kulttuuritulkin opastuksella tutustuttiin naisia kiinnostaviin taidemuotoihin: afrikkalaiseen ja intialaiseen tanssiin, kuvataiteeseen, hennatatuointeihin ja kiinalaiseen teeseremoniaan. Työpajassa Taidetta taloon! naiset tutustuivat omaehtoisen toiminnan kautta kuvataiteeseen ja paransivat työnsä tuloksilla Moni- Naisten Talon tilojen viihtyisyyttä. Ryhmässä Arjen tarinat ilmaisua maahanmuuttajataustaisille naisille naiset pääsivät jakamaan oman elämänsä tarinaa muiden samantyyppisessä elämäntilanteessa olevien naisten kanssa ammattilaisen venäläissyntyisen teatterintekijän opastuksessa. Työpajat 11

12 toteutettiin yhteistyössä Familia Clubin, Asukastalo Ankkurin, MoniNaisten Talon ja Helsingin sosiaaliviraston Chili-projektin kanssa. Koivu ja tähti järjesti myös kolme koko päivän taidetapahtumaa, joissa esiteltiin Koivu ja tähti - hanketta ja tehtiin taidetoimintaa tutuksi maahanmuuttajataustaisille naisille erilaisin metodein. Helsingin taidetapahtuma järjestettiin Diakoniaopiston tiloissa yhteistyössä opiston kanssa ja Turun taidepäivä paikallisen SPR:n nuorisotilassa Qvuoressa. Tapahtumiin osallistuneet naiset eivät olleet aiemmin olleet kosketuksissa minkäänlaisiin ilmaisuharjoituksiin, jotka he nyt kokivat vapauttavina. Tarve osallistua jatkossakin oli suuri. Vuoden lopuksi toteutettiin Korjaamolla Iloinen iltapäivä, johon kutsuttiin kaikki hankkeen toteuttamiseen osallistuneet naiset. Päivän aikana tanssittiin, improvisoitiin, jaettiin muistoja, laulettiin, ilmaistiin itseä syvällisesti, tultiin tutuiksi oman itsen ja muiden kanssa, luotiin uusia kontakteja ja tehtiin yhteistyösuunnitelmia. Tapahtumaan osallistui linjaautollinen Turusta tulleita kolmansien maiden naisia. Vuoden aikana hankkeen toiminnoissa oli mukana suunnittelijoina, toteuttajina ja osallistujina 156 montaa eri kansallisuutta edustavaa naista. Ohjaajina ja esiintyjinä toimi 15 naista yhdeksästä maasta. OHJAAJAT Anna Jussilainen Anne Hyvönen Cinta Hermo Fatima Usman Hamdi Moalim Inkeri Kivimäki Jade Tamminen Judith Sodji Nimo Omar Ismail Pinja Hahtola Ritva Siikala Rumpa Saha Susanna Tiitinen Tao Lin Viola Pekkanen LÄHTÖMAA Espanja Nigeria Somalia Viro Togo Somalia Intia Kiina Venäjän Karjala Palautteiden mukaan naiset kokivat työpajatoiminnan erittäin antoisana ja toivoivat toiminnalle jatkoa. He arvostivat erityisesti mahdollisuutta saada kontaktia muihin naisiin, oppia uutta ja ilmaista itseään. Suomen kielen harjoittelu luovassa ympäristössä, kehonkielen ja ilmaisuharjoitteiden kautta, antoi heille itseluottamusta ja rohkeutta käyttää kieltä. Se, että naiset olivat mukana suunnitteluvaiheessa ja saivat jakaa taitojaan ja omaa kulttuuriaan työpajoissa, antoi heille tunteen arvokkaasta kumppanuudesta. Koivu ja tähti -hanke haki vuodelle 2010 jatkorahoitusta euroa, mutta saatiin tieto, ettei rahoitusta myönnetty saatiin kuitenkin tieto, että kotouttamisrahaston vuoden 2008 ohjelmasta järjestetään uusintahaku, jolloin haettavaksi tuli euroa käytettäväksi ajalla Koivu ja tähti -hankkeelle myönnettiin tästä uusintahausta euroa, mistä tieto saatiin vasta seuraavan vuoden puolella

13 K ASSANDRAN OHJELMAVÄLITYS Kassandra välitti kertomusvuonna uus- ja kantasuomalaisten taiteilijoiden ohjelmia, luentoja, työpajoja, valokuvanäyttelyä Naisia maailmalta sisua Suomeen sekä monikulttuurisuuskoulutusta yhteensä 40 tilaisuuteen. Ohjelmavälityksen työpajoissa oli osanottajia vaihtelevasti 7-30 henkeä ja tilaisuuksissa, joissa kassandralaiset esiintyivät tai puhuivat, yleisömäärä vaihteli 30 ja henkilön välillä. Valokuvanäyttelyn Naisia maailmalta sisua Suomeen katsojat mukaan lukien yleisöä oli yhteensä henkeä. Ohjelmien kysyntä laski edellisestä vuodesta ilmeisesti johtuen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Tilaajat olivat järjestöjä, seurakuntia, kouluja, kirjastoja, leikkipuistoja ja joitakin yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Kysytyin ryhmä oli Kassandrakuoro, jolla oli vuoden aikana viisi esiintymistä, minkä lisäksi kuoro esiintyi Kassandran omissa tilaisuuksissa Kesäjuhlassa, Kassandrajameissa ja Sydäntalvenjuhlassa Kuorolla oli vuoden aikana viisi onnistunutta esiintymistä: Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvä tilaisuudessa Säätytalolla, Suur-Helsingin Kalevalaisten naisten Valkovuokkojuhlassa Bulevardin seurakuntasalissa, MOVE tapahtumassa Espoon Torilla, Helkanuorten liiton Suvipäivillä Töölönlahden amfiteatterissa ja Idän Silta tapahtumassa Kulttuurikeskus Stoassa. Lisäksi kuoro oli ensi kertaa mukana Helsingin juhlaviikkojen Art Goes Kapakka -tapahtuman Kuorojen kierroksella, jolla se esiintyi Corona baarissa, Soul Kitchenissä ja Siltasessa. Työpajoista suosituimpia olivat Bollywood-tanssin työpajat, joita välitettiin seitsemän kertaa. Balilaiset klovnit Vuonna 2007 Ulkoministeriön hanketuella yhteistyössä Suomen Unifemin ja Helinä Rautavaara - museon kanssa tuotettu valokuvanäyttely Naisia maailmalta sisua Suomeen oli vuoden aikana nähtävillä kymmenessä eri paikassa: Helsingissä Kulttuurikeskus Caisassa Kassandran ja Caisan yhteisessä Kansainvälisen naistenpäivän juhlassa ja kaksi kertaa Korjaamolla Kassandran omissa tilaisuuksissa. Lisäksi näyttely oli nähtävänä Ylöjärven kaupunginkirjastolla, Lahden ammattikorkeakoululla, Vantaan seurakunnan tilaisuudessa Lumo -salissa, Unifemin paikallistoimikunnan tilaamana Kajaanin kaupunginkirjastolla ja Pohjoiskarjalan Marttojen tilaisuuksissa Kiteellä, Ilomantsissa ja Joensuussa. Näyttelyä kävi vuoden aikana katsomassa yhteensä noin henkeä. 13

14 TAPAHTUMAT Kassandra järjesti kertomusvuonna Kansainvälisen naistenpäivän juhlan yhteistyössä Kulttuurikeskus Caisan kanssa Caisan tiloissa. Juhlan nimenä oli Naisen tie minun taisteluni. Valokuvanäyttely Naisia maailmalta sisua Suomeen oli esillä Caisassa koko päivän. Iltajuhla alkoi klo 18 ja sen sisällöstä, ohjauksesta ja juonnosta vastasi Ritva Siikala. Kaikki juhlan esiintyjät olivat Kassandran taiteilijoita. Ohjelman muodostivat Viola Pekkasen ja Farzaneh Hatami Landin runonlausunta, Shama Dikshitin Bollywood-tanssi, Siboné ja Franka Orozan musiikkiesitys ja laulajatar Judith Sodji yhdessä Pape Sarrin naisrumpuoppilaiden kanssa. Kommenttipuheenvuorot pitivät Zahra Abdulla, Kulsoom Ally, Roxana Crisólogo, Hamdi Moalim, Helena Ranta ja Bertha Simon kertoen elämänsä unelmista ja haasteista. Juhlassa oli noin 260 osallistujaa. Kassandran kesäjuhla järjestettiin Kulttuuritehdas Korjaamon Kulmasalissa. Juhlaan kutsuttiin Kassandran taiteilijat, Kassandran Ystävät ry:n jäsenet, yhteistyökumppanit ja päättäjiä. Juhlan ohjelma alkoi jo pihalla, jossa oli djembé rummutusta. Sisääntuloaulassa oli afrotanssia ja afrikkalaisen tanssin ohjausta yleisölle. Kulmasalin ohjelman muodostivat Roxana Crisologon, Farzaneh Hatami Landin ja Viola Pekkasen runonlausunta, Kassandrakuoro, Aki Suzukin tanssi- ja Siboné ja Franka Orozan musiikkiesitykset, Zambezi työryhmän Satumaa laulu, Bollywood tanssiryhmä Nartana ja Ritva Siikalan puhe. Kulsoom Ally juonsi illan. Aulassa oli esillä valokuvanäyttely Naisia maailmalta sisua Suomeen. Juhla huipentui juhlaväen yhteisiin jameihin ja siihen osallistui noin 130 ihmistä. Kassandran pj Doris Stockmann, Korjaamon johtaja Raoul Grünstein ja taiteilija Aki Suzuki Kassandran kesäjuhlassa Sydäntalvenjuhla järjestettiin torstaina Korjaamon Kulmasalissa kutsuvierastilaisuutena, jonne kutsuttiin Kassandran taiteilijat, Kassandran Ystävät ry:n jäsenet, Korjaamon työntekijät, yhteistyökumppanit ja päättäjiä. Juhlan ohjelmassa oli Fabiane Lauben musiikkiesitys, Bollywood tanssiryhmä Nartanan jäähyväisesiintyminen, Kassandrakuoro, TaoLinin ja Pinja Hahtolan runonlausunta, Fatima Usmanin ja hänen oppilaidensa tanssi ja afrikkalaistanssin ohjaus yleisölle sekä Luca Cannavón, Siboné Orozan ja Antti Nordinin sekä Pape Sarrin ja Pirta Laaksosen musiikkiesitykset. Juhlan aikana aulassa oli esillä valokuvanäyttely Naisia maailmalta sisua Suomeen, kuvia Lynda Addisonin lasiteoksista sekä Viola Pekkasen ja Liubow Mäkisen pöytäteatteri. Juhlassa myytiin Kassandran taiteilijoiden tuotoksia, kuten levyjä, kirjoja ja miniatyyrimaalattuja koruja. Läsnä oli noin 130 ihmistä. Kassandran järjestämissä tapahtumissa oli vuoden aikana yhteensä noin 520 kävijää. 14

15 T IEDOTUS Kassandra on tiedottanut toiminnastaan sekä medialle että potentiaalisille ohjelmien ostajille, työpajaosallistujille sekä teatteriyleisölle ja muille kulttuurisesta moninaisuudesta kiinnostuneille ihmisille. Kassandran painotuotteiden ja valokuvien taso on pidetty korkeana ja www -sivujen ilmettä on uudistettu. Kertomusvuoden aikana tiedotukseen kokonaisuudessaan ei kuitenkaan ole ollut käytettävissä riittävästi kapasiteettia. Kassandran valokuvaajana toimi edelleen Johnny Korkman. ULKOINEN TIEDOTUS Perustoiminnasta painettiin yleisesitteet keväällä ja syksyllä. Keväällä esitettä levitettiin Kassandran oman postituksen lisäksi Helsingin kulttuuriasiainkeskuksen postituksen ja oman käsijakelun kautta. Syksyn yleisesitteen postitus hoidettiin kokonaisuudessaan Kassandran oman henkilökunnan ja vapaaehtoistyöntekijöiden voimin. Helsingin kirjastoihin esitteet levitettiin kirjastojen lähettämön kautta. Työpajoja markkinoitiin myös mainosjulisteiden, sähköpostin ja kouluihin levitettäväksi lähetettyjen lehtisten avulla. Keväällä painettiin Kassandra muuttaa Korjaamoon -esite, jossa esiteltiin lyhyesti Kulttuuritehdas Korjaamo ja Monikulttuurinen taideyhteisö Kassandra. Koivu ja tähti -hankkeesta painettiin keväällä pienikokoinen yleisesite ja syksyllä esite, jossa kerrottiin hankkeen toiminnasta Turussa. Syksyllä teetettiin myös Kassandra Korjaamolla -juliste ja flyeri, joilla markkinoitiin Korjaamolla järjestettäviä tanssikursseja, keskustelutilaisuuksia ja jami-iltoja. Ajankohtaisista tapahtumista tiedotettiin Kassandran uutiskirjeessä ja www-sivuilla. Sähköinen uutiskirje lähetettiin joka kolmas viikko 1850 vastaanottajalle sekä lisäksi 205 hengelle facebookin kautta. Tiedotteita medialle lähetettiin säännöllisesti myös verkko-ohjelman Kuka media kautta. Kertomusvuonna tiedotukseen otettiin mukaan myös sosiaaliset mediat: Facebook ja Jollydragon. Facebookiin perustettiin Kassandra ryhmä, johon kuului 205 jäsentä. Facebookiin luotiin kustakin Kassandran tapahtumasta tapahtumatiedote, ns. event ja lisäksi ryhmän jäsenille lähetettiin kolmen viikon välein Kassandran sähköinen uutiskirje. Facebookiin perustettiin myös fanisivu Kassandrakuorolle sekä erillinen ryhmä Koivu ja tähti hankkeelle. Jollydragonin kautta tiedotus oli vähäisempää, mutta myös sitä kautta levitettiin tietoja Kassandran tapahtumista. Englanninkielisenä mediana Jolly dragon vaatisi käännökset teksteistä toimiakseen tehokkaasti, ja siihen ei ollut riittäviä resursseja. Kaikista vuoden yleisötapahtumista ilmoitettiin lehtien ja sähköisissä tapahtumakalentereissa. Joistakin mainittiin myös RASMUS -verkoston uutiskirjeessä. Kassandra oli mukana Kepan järjestämässä Maailma Kylässä tapahtumassa Kaisaniemen puistossa omalla teltalla, jossa esiteltiin toimintaa ja myytiin joidenkin taiteilijoiden tuotteita. Kassandra osallistui MOVE -tapahtumaan Espoon torilla, jossa esiintyjinä olivat Kassandrakuoro ja balilainen klovni, sekä Idän Silta -tapahtumaan Stoassa, jossa Kassandran taideohjelmaosuuden muodostivat lastenteatteriesitys Kolobok ja Pape Sarrin rummutustyöpajat. Teatteriesitys Zambezin kevään 2009 lisäesityksistä tiedotettiin alkuvuodesta perinteisille medioille ja myös sosiaalisen median kautta. Esityksestä ilmestyi keväällä 2009 jutut Helsingin Sanomissa sekä Helsinki Times, Six degrees ja Hufvudstadsbladet -lehdissä. Zambezista oli lehti-ilmoituksia Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Teatteri -lehdessä. 15

16 Helmikuussa 2009 Vartti uutisoi Kassandran käynnistämästä Konyl Saeidin johtamasta monikulttuurisesta lapsikuorosta, joka aloitti harjoituksensa Aleksanterin teatterissa, mutta siirtyi pian Kulttuurikeskus Caisan tiloihin ja myös Caisan alaisuuteen. Helsingin Uutiset -lehdessä oli ennakkojuttu Kassandran ja Caisan yhteistyössä toteuttamasta Kansainvälisen naistenpäivän juhlasta. Kassandran muutosta Kulttuuritehdas Korjaamoon mainittiin huhtikuussa Helsingin Sanomissa. Valokuvanäyttely Naisia maailmalta sisua Suomeen näkyi Koti-Kajaani -lehdessä näyttelyn vieraillessa Kajaanissa. Monitori lehti teki uutisen Kassandran erityishankkeen Koivu ja tähti työpajoista. Munkinseutu teki ennakkojutun Kassandra jameista syyskuussa. Helsingin Sanomien kulttuurisivulla kirjoitettiin joulukuussa Kassandran Teatterimuseolla järjestämästä teinityttöjen teatterifestivaalista Loistava näkymä. Opettaja -lehti julkaisi tiedotteen Kassandran opettajakoulutuksesta. Ritva Siikalaa haastateltiin Lähiradioon Kassandran toiminnasta ja Eve Mantu Yle Radio-1:stä haastatteli Kassandran Sydäntalvenjuhlassa Pirta Laaksosta ja erikseen Ritva Siikalaa ja Hamdi Moalimia tunnin ohjelmaansa. Juhannusviikolla joukolle yrityksiä ja yhdistyksiä lähetettiin pikkujoulumarkkinointikirje, jossa tarjottiin ohjelmavälityksen esityksiä otsikolla Vihdotaan erilainen pikkujouluohjelma juhannussaunassa!. Samoille tahoille lähetettiin toinen pikkujoulumarkkinointikirje elo-syyskuun vaihteessa otsikolla Pikkujoulusuunnitelmat vauhtiin sadonkorjuun lomassa!. SISÄINEN TIEDOTUS Sisäinen tiedotus laajan taiteilijajoukon suhteen hoidettiin lähinnä sähköpostitse kassandralaiset postituslistan kautta. Kukin tuottaja piti lisäksi yhteyttä taiteilijoiden kanssa oman toimialueensa osalta. Toimiston sisäinen tiedotus hoidettiin pitämällä toimistokokous kahden viikon välein. Hallituksen kokouksiin tuottajat raportoivat oman toimialueensa osalta kirjallisesti. Toiminnanjohtaja toimi kokouksissa esittelijänä. S EURANTA JA KEHITYSTYÖ Kassandran taidetoiminnan toteutumista ja etenemistä seurattiin työpajakäyntien sekä ohjaajilta, osallistujilta, luokanopettajilta, lasten vanhemmilta ja yhteistyökumppaneilta kerätyin palauttein. Palautteet kertoivat vakuuttavasti, että työpajat olivat sekä lapsille että aikuisille toiminnallista ja elämyksellistä kansainvälisyyskasvatusta ja että ne jättivät jälkiä merkityksellisistä kokemuksista. Palautteissa ilmitulleet toiveet käytännön järjestelyjen parantamisesta otettiin välittömästi huomioon. Työpajaohjaajille järjestettiin kulttuurikeskus Caisassa koulutustilaisuus, jossa taidetyöpajatoiminnan tavoitteita selvennettiin. Ohjaajille annettiin työkaluja, joiden avulla he pystyvät taideosaamisensa lisäksi mahdollisimman tehokkaasti toteuttamaan taide- ja kansainvälisyyskasvatuksellisia tavoitteita sekä välittämään omaa kulttuurista osaamistaan. Koulutuksen spesifisenä teemana 16

17 olivat erityisoppilaat ja -luokat, heidän vaikeutensa ja keinot, jotka edesauttavat työskentelyä heidän kanssaan. Aiheesta oli alustamassa opetuskonsultti Tom Andersson Opetusvirastosta. Keskustelussa työpajaohjaajien kanssa kehiteltiin uusia kokonaisuuksia ja tarkennettiin toiminnan tavoitteita. Tanssiryhmä Pagdiriwang T ALOUS Kassandran taloudellinen pohja pysyi epävakaana. Valtion avustuksista saatiin tieto vasta yli kolme kuukautta vuoden alun jälkeen, mikä vaikeutti likviditeettiä. Toimintaa on voitu ajoittain jatkaa vain yksityisten ja Kassandran ystävät ry:n myöntämien lainojen turvin. Avustuksia on haettu lukuisilta säätiöiltä. Kertomusvuonna Kassandra ry sai yleisavustusta Helsingin kaupungilta euroa ja Opetusministeriöltä euroa. Opetusministeriöltä saatiin lisäksi euroa hankkeeseen Teatteriprojekti teinitytöille ja euroa koululaisten pääsylippuihin teatteriesitys Zambeziin. Yhteensä Opetusministeriö tuki Kassandran toimintaa eurolla. Päiväkotityöpajoihin avustuksia saatiin Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnalta euroa ja Espoon kaupungilta euroa. Uusina hankkeina käynnistettiin kolmivuotinen opettajien täydennyskoulutus Taide tuo tietoa, johon Opetushallitukselta saatiin euroa, Alli Paasikivi -säätiön eurolla rahoittama Yhteinen aika sekä Koivu ja tähti, joka rahoitettiin euron avustuksella Sisäasiainministeriön hallinnoimasta Solid kotouttamisrahastosta. Loppuvuodesta toiminnan tukemiseen saatiin euron lahjoitus Kassandran ystävät ry:ltä, euroa Otavan kirjasäätiöltä, euroa Walter och Hélène Gröngvistin säätiöltä ja vuokrakuluihin Helsingin kaupungilta. Kassandran ystävät ry:ltä saatiin lisäksi euron tukimaksu kesäjuhlaa varten. Yhteistyö- ja sponsorointituotot olivat euroa, mikä oli euroa vähemmän kuin edellisvuotena. Myös ohjelmamyynnin tuotot laskivat edellisvuodesta ja olivat ,20 euroa. Tilikauden tulos on ,34 euroa alijäämäinen. 17

18 Yhteistyökumppanit Aleksanterin teatteri Maahanmuuttajien neuvontapiste Asukastalo Ankkuri Meri-Rastilan ala-aste ja nuorisotalo Chili-projekti Mikkolan nuorisotila Lentävä lautanen Espoon kulttuuripalvelut Moniheli-verkosto Familia Club MoniNaisten Talo Hakunilan kansainvälinen yhdistys Naisresurssikeskus Pihlaja Hakunilan koulu Opetusministeriö Helsingin Diakoniaopisto Pihlajanmäen aluetyö Helsingin sosiaalivirasto Pihlajiston ala-aste Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Sateenkaari Koto ry / Opetuskoti Mustikka Kulttuuritehdas Korjaamo Sondip ry Kulttuuri- ja vapaa-ajantila Mellari Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri Leikkipuisto Haruspuisto Tiir ry somalinaisten yhdistys Leikkipuisto Maasälpä Yhdessä-yhdistys Leikkipuisto Myllynsiipi Vantaan kulttuuripalvelut Leppävaaran monikulttuurinen toimintakeskus Alma Vuotalo H ALLITUS Hallitukseen ovat toimintavuonna vuosikokouksen valitsemina kuuluneet puheenjohtajana kauppatieteiden maisteri Doris Stockmann, varapuheenjohtajana kulttuuriasiainneuvos emerita Pirkko Rainesalo sekä jäseninä näyttelijä, runoilija Maritza Bastidas, valtiotieteiden maisteri Yonca Ermutlu, toimitusjohtaja Reima Jokinen, näyttelijä Tiia Louste, päivähoidon maahanmuuttajayksikön asiantuntija Irma Marttila, näyttelijä, työpajaohjaaja Viola Pekkanen, toiminnanjohtaja teatteriohjaaja Ritva Siikala, tanssi- ja kulttuuriopettaja ja työpajaohjaaja Fatima Usman. Hallituksen sihteereinä ovat toimineet hallinto- ja talouspäälliköt Paula Sams-Nurmentaus ajalla ja Anneli Pérez ajalla Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän (9) kertaa. Yhdistyksen tilintarkastajina ovat toimineet HTM-tilintarkastaja Seppo Rautula ja Erja Majuri sekä varatilintarkastajana Suomen Tilintarkastajaverkko Oy:n edustaja. H ENKILÖSTÖ Kassandran vakituiseen henkilökuntaan ovat kuuluneet toiminnanjohtaja, talous- ja hallintopäällikkö, tuottaja-toimistonhoitaja ja tuottaja-tiedottaja. Tuottaja-toimistonhoitaja on ollut työpajatoiminnan päävastuullinen, tuottaja-tiedottaja on tiedotuksen lisäksi hoitanut ohjelmanvälitykseen ja tapahtumatoimintaan liittyvät tehtävät, talous- ja hallintopäällikkö on vastannut talouden suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta. Toiminnanjohtaja on vastannut paitsi kokonaisuuden hallinnasta myös taiteellisesta kehityksestä ja useiden taidetapahtumien toteutuksesta. Taiteilijoita toimintaan on osallistunut useita kymmeniä. Kassandran toimistossa työskentelivät kuukausipalkkaisina Ritva Siikala (toiminnanjohtaja), Paula Sams-Nurmentaus (hallinto- ja talouspäällikkö) ajalla , Anneli Pérez (talous- ja hallintopäällikkö) ajalla , Sari Siimes (tuottaja-toimistonhoitaja) ja Pirta Laaksonen (tuottaja-tiedottaja). Harjoittelijoina työskentelivät opiskelijat Sini Välipakka, Kajsa Ekroos ja Essi Jäppinen. Projektikoordinaattorina Koivu ja tähti hankkeessa toimi Kaisa Widenoja-Oladapo ajalla Abdoulie Sidibeh toimi yhdistyksen siivoojana saakka. 18

19 Esityksessä Zambezi esiintyivät Eija Ahvo, Jenni Bergius, Maryan Guuleed, Wali Hashi, Hanna Nyberg, Viola Pekkanen, Pape Sarr, Frank Skog, Aki Suzuki, Mateus Tembe ja Fatima Usman. Esityksen ohjaaja oli Ritva Siikala, visuaalisesta suunnittelusta vastasi Ralf Forsström ja musiikillisesta Veera Voima. Tekstin olivat kirjoittaneet Bengt Ahlfors ja Ritva Siikala. Yhteensä palkkoja ja palkkioita maksettiin 82 henkilölle, joista uussuomalaisia oli 60 %. T OIMITILAT Toimisto sijaitsi asti Museokatu 34:ssä, josta yhdistys muutti uusiin tiloihin Kulttuuritehdas Korjaamon toimistohotelliin osoitteeseen Töölönkatu 51b, Helsinki. Korjaamolla Kassandran käytössä oli toimistopöytien lisäksi neuvottelutiloja. Erityissopimuksella Korjaamon Kulmasalissa voitiin järjestää myös juhlia ja yhteistyössä Korjaamon kanssa keskustelutilaisuuksia, jotka avasivat Kassandralle mahdollisuuksia kohdata yleisö. Suuri osa toimintaa tapahtui yhteistyökumppaneiden tiloissa, mm. Aleksanterin teatterissa, Asukaspuisto Haruspuistossa, Asukastalo Ankkurissa, Asukas- ja vapaa-ajantila Mellarissa, Diakoniaopistolla, Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen Länsimäen toimintakeskuksessa, Hakunilan koulussa, Kannusillan kulttuuritilassa, Kirsi Silaisen korustudiossa, kulttuurikeskus Caisassa, kulttuurikeskus Vuotalossa, Kulttuuritehdas Korjaamossa, Lasten taidetalo Pessissä ja Toteemissa, Leikkipuisto Myllynsiivessä, Meri-Rastilan nuorisotalossa, Mikkolan nuorisotila Lentävässä lautasessa, Meri-Rastilan nuorisotalossa, MoniNaisten Talossa, Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa, Qvuoren nuorisotalossa sekä Helsingin ja Vantaan peruskouluissa sekä Helsingin ja Espoon päiväkodeissa. Kassandran taiteilijoiden esiintymistarve oli suuri, mutta taloudellinen tilanne ei mahdollistanut Korjaamon esitystilojen vuokraamista. Toiminnanjohtaja Ritva Siikala, tuottaja Pirta Laaksonen, talous- ja hallintopäällikkö Anneli Pérez ja tuottaja Sari Siimes 19

20 KASSANDRAN TAIDETYÖPAJOJEN OHJAAJAT VUONNA 2009 OHJAAJAT Aino Kivi Anna Jussilainen Anne Hyvönen Archibong Eyo Bintou Korhonen Cinta Hermo Fatima Usman Hamdi Moalim Hong Liu-Sertti Inkeri Kivimäki Jade Tamminen Jenni Bergius Judith Sodji Karim Sory Kirsi Silainen Kristina Sedlerova Leslie Valdez Lilly Zuluaga Liubow Mäkinen Luca Cannavò Maritza Bastidas Marta Golemiec Nean Levi Nimo Omar Ismail Pape Sarr Pinja Hahtola Richmond Ghansah Runa Dey Saeid Shahbaz Shama Dikshit Sofia Lakopoulos Susanna Tiitinen Tao Lin Teresita Ruutu Viola Pekkanen Wayan Sutisna LÄHTÖMAA Kamerun/Nigeria Gambia Espanja Nigeria Somalia Kiina Viro Togo Burkina Faso Venäjä Kuuba Kolumbia Venäjä Italia Venezuela Puola Norsunluurannikko Somalia Senegal /Nigeria/Ghana Intia Iran Intia /Kreikka Kiina Filippiinit Venäjän Karjala Indonesia 20

21 OHJELMAVÄLITYKSEN ESIINTYJÄT JA TYÖPAJAOHJAAJAT VUONNA 2009 TAITEILIJAT Antti Nordin Archibong Eyo Bintou Korhonen Boris Nordin Farzaneh Hatami Landi Fatima Usman Franka Oroza Hong Liu-Sertti Judith Sodji Kenny Riascos Rentería Kirsi Silainen Lassi Kari Libasse Sall Luca Cannavò Maryam Mohamadi Haji Meri-Sofia Lakopoulos Momar Diop Olli Rautiainen Pape Sarr Peali Juva Porntipa Ilvesmäki Ramon Maronier Richmond Ghansah Riitta Kuosa Ritva Siikala Rumpa Saha ent. Podder Shama Dikshit Siboné Oroza Svetlana Turunen Valtteri Bruun Wayan Sutisna Veera Voima Viola Pekkanen Yonca Ermutlu LÄHTÖMAA Kamerun/Nigeria Gambia Iran Nigeria Kiina Togo Kolumbia Senegal Italia Iran /Kreikka Senegal Senegal Intia Thaimaa Hollanti /Ghana/Nigeria Intia Intia /Bolivia Venäjä Indonesia Venäjä Turkki 21