Yhteisöpohjainen luonnonvarojen hallinta Itä-Afrikassa. Tino Johansson Maantieteen laitos Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Yhteisöpohjainen luonnonvarojen hallinta Itä-Afrikassa Tino Johansson Maantieteen laitos Helsingin yliopisto

2 Luennon sisältö! Yhteisöpohjaisen luonnonvarojen hallinnan taustat - käsite ja perusperiaate - mitä tarkoitetaan luonnonvaroilla?! Luonnonvarojen hallinnan historiaa Itä-Afrikassa - esikoloniaalinen aika - kolonialismin aika - itsenäisten valtioiden aika! Kehitysajattelun murros - miksi vanha malli kyseenalaistetaan? - yhdistetyt luonnonsuojelu- ja kehityshankkeet - hajautettu luonnonvarojen hallinta

3 Luennon sisältö! Hanke-esimerkkejä Itä-Afrikasta: - Tansanian Selous Conservation Programme - LUMO Community Wildlife Sanctuary Keniassa! Hankkeiden keskeisiä ongelmia ja saavutuksia! Afrikkalainen vai länsimaiden omaksuma suojelumalli?! Arvioita yhteisöpohjaisen luonnonvarojen hallinnan tulevaisuudesta

4 Taustaa Mitä yhteisöpohjaisella luonnonvarojen hallinnalla (YLH) tarkoitetaan? suomennos engl. Community-Based Natural Resources Management (CBNRM) vastuu oman ympäristönsä luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja suojelusta siirretty osittain takaisin siellä asuville ihmisille, yhteisöille yhteisöjen hallinnoimat luonnonvarat sijaitsevat ja elävät yleensä suojelualueiden (kansallis- ja luonnonpuistot tai riistansuojelualueet) ulkopuolella alueilla, jotka omistusoikeudellisesti luokitellaan joko yhteisöpohjaiseen omistukseen (communally owned) tai vapaaseen käyttöön (open areas)

5 Taustaa Mikä on yhteisö? tietyssä kylässä tai alueella asuva yhtenäinen ihmisryhmä, joka elää läheisessä kosketuksessa ympäristöönsä ja pyrkii yhteisiin päämääriin VAI sekä maalla että kaupungeissa asuvista ihmisistä koostuva ryhmä, joka on etnisesti, uskonnollisesti ja toimeentulomuodoiltaan heterogeeninen, jonka koostumus alati muuttuu muuttoliikkeen seurauksena ja jota yhdistävänä tekijänä ovat tietyllä alueella esiintyviin luonnonvaroihin kohdentuvat intressit (taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset jne.)

6 Yhteisö käsitteelle yhteisö on vaikea antaa selkeää ja yksiselitteistä määritelmää yhteiskuntateorioiden keskeinen tuote ja toimija Gemeinschaft ja Gesellschaft käsitteiden välinen ero (yhteisö) ja (yhteiskunta) Tönnies, F.(1887) perinteiset säännöt ja jaettu solidaarisuuden tunne vs. rationaalinen oman edun tavoittelu Gemeinschaft ( community, a social union based on traditional rules and a shared sense of solidarity), and the social-contract conception of society. Gesellschaft ( society, a social union held together by rational self-interest). Lähde:

7 Yhteisö Durkheimin, Weberin ja Marxin teorioissa yhteisöistä siirryttiin pois kohti yhteiskuntaa yhteiskuntaevoluution seurauksena lukujen moderniin ja markkinavoimien tahdittamaan luonnonvarojen hallintaan yhteisöjen katsottiin olevan kyvyttömiä vasta 1980-luvulla yhteisöjen asemaa luonnonvarojen hallinnassa alettiin korostaa valtion rinnalla 1990-luvulla yhteisöt löydettiin uudelleen ja käsitteen määrittelyä pyrittiin tarkentamaan uudessa yhteydessä eli luonnonvarojen hallinnassa

8 Määritelmän kolme ulottuvuutta International Institute for Environment and Development (IIED) (1994) lähestyi yhteisö käsitettä kolmesta eri lähtökohdasta: " Spatiaalisesti: ihmisryhmä, joka asuu fyysisesti samassa paikassa " Sosio-kulttuurisesti: ihmisryhmä, jonka yhtenäisyys perustuu sukulaissuhteisiin, yhteiseen historiaan ja kulttuuriperintöön " Taloudellisesti: ihmisryhmä, jolla on yhtenevät intressit ja kontrolli tiettyjä resursseja kohtaan

9 Funktionaalinen määritelmä Barrow ja Murphree (2001) pitävät em. määritelmää epäonnistuneena. Määritelmän tulisi sisältää seuraavat ominaisuudet: # Koheesio (cohesion): - yhteinen identiteetti ja intressit, jotka johtavat yhteisölliseen toimintaan ja erottautumiseen muista toimijoista # Yhteisön jäsenyyden rajautuminen (demarcation): - aluerajojen tai yhteisöllisten sääntöjen mukaan - keskeistä on vastuun ja velvollisuuksien määrittely yhteisön sisällä ja suhteessa muihin toimijoihin

10 Funktionaalinen määritelmä " Laillisuus (legitimacy): - vallan, johtajuuden ja vastuun rajaaminen - yhteisön sisäisen laillisuuden määritys sosiokulttuuristen ja sosio-ekonomisten kriteerien kautta " Sopeutumiskyky (resilience): - organisatorinen kyky sopeutua muuttuviin tilanteisiin sisältöä ja rakenteita mukauttamalla (adaptive management)

11 Mitä tarkoitetaan luonnonvaroilla? Elolliset ja elottomat luonnonvarat: - kasvit ja eläimet, vesi, viljelys- ja laidunmaat, metsät - raaka-aineet ja resurssit arvo, hinta? Suoraan ja epäsuoraan hyödynnettävät luonnonvarat: - villieläimet, mauste- ja ravintokasvit, polttopuu - villieläimet ja metsät luontomatkailu Erilaiset luonnonvaroihin liitetyt arvot: - käyttöarvo, kauneusarvo, olemassaoloarvo, tabut, perinteet ja uskomukset, rahallinen arvo

12 Luonnonvarojen hallinnan historiaa Itä- Afrikassa Homo erectus (1.8 milj. vuotta sitten Itä-Afrikassa) hallitsi ensimmäisenä ihmisenä tulen teon taidon Pienet etniset ryhmät kehittyivät ja laajenivat kuningaskunniksi, joissa luonnonvarojen käyttö jakautui usein yhteiskuntaluokkien mukaan. Aluksi luonnonvaroja käytettiin vain ravinnon ja suojan lähteinä, vaiheittain siirryttiin vaihdantatalouteen, mikä laajensi hyödynnettävien luonnonvarojen kirjoa.

13 Esikoloniaalinen aika yhteisöllisten sääntöjen ja uskomusten kontrolloimaa luonnonvarojen käyttöön liittyvät rajoitukset eivät välttämättä olleet ensisijaisesti tarkoitettuja resurssien suojeluun vaan yhteiskunnallisten valta-suhteiden ylläpitoon villieläimet lihan ja tarve- sekä koriste-esineiden lähteenä (norsunluu, strutsin sulat, leopardin nahka) kuninkaallisten ja rahvaan riistaeläimet luonnonvaroilla käytiin laajalti kauppaa ennen eurooppalaisten saapumista siirtomaaisänniksi norsunluu-, mauste- ja orjakauppaa Afrikan mantereelta (Mombasa, Bagamoyo) Sansibariin ja sieltä muille mantereille

14 Kolonialismin aika 1890 Berliinin sopimuksella Kenia ja Uganda Britannian protektoraateiksi, Tanganyika kuului Saksan alaisuuteen MS jälkeen Tanganyikakin siirtyi brittien hallintoon siirtomaaisäntien mukana Itä-Afrikkaan siirtyi malli uudenlaisesta luonnonsuojeluajattelusta, jossa suojelu perustui laajoihin, ihmisen toiminnalta eristettyihin suojelualueisiin. tämä ajattelutapa syntyi Yhdysvalloissa 1870-luvulla, jolloin esim. Yellowstonesta tuli kansallispuisto (1872) sieltä se levisi Brittein saarille (1890) ja muuallekin Eurooppaan

15 Kolonialismin aika Itä-Afrikkaan perustettiin monia suojelualueita mm. Amboseli N.P.(1899) afrikkalaiset ja heidän tapansa hyödyntää luonnonvaroja koettiin uhkana luonnonsuojelulle ja monia yhteisöjä siirrettiin pois asuinsijoiltaan luonnonsuojelualueiden alta varsinkin villieläimiä hyödyntävät paikalliset asukkaat leimattiin salametsästäjiksi ja tuomittiin koviin rangaistuksiin siirtomaaisännille metsästys oli edelleen sallittua 2. MS:n jälkeen siirtomaihin perustettiin virallisia luonnonsuojelusta vastaavia virastoja ja niiden luonnonsuojelulainsäädäntöä kehitettiin

16 Kolonialismin aika lisää suojelualueita perustettiin mm. Nairobi N.P. (1946), Tsavo (1948) ja Serengeti (1951) kansainvälinen huoli Itä- Afrikan Edenin tilasta johti tämän suojelumallin kulta-aikaan yhteisöissä vallinneet luonnonvarojen hallintakeinot hylättiin ja uuden mallin avulla luotiin ns. fences and fines lähestymistapa suojelualueiden hallinnassa alettiin hyödyntää tieteellisten tutkimusten tuloksia ja kouluttaa aseistettuja riistanvartijoita puolustamaan villieläimiä ja suojelualueita salametsästäjiltä

17 Itsenäisten valtioiden aika lainsäädäntö ja suojelumalli siirtyivät perintönä uusille itsenäisille valtioille suojelualueet matkailutulojen lähteenä kansainvälistä rahoitusta ja poliittista tukea suojelualueiden ylläpitoon tiedotusvälineiden luoma kuva Afrikan luonnon sukupuuttoaallosta salametsästäjistä koulutettiin riistanvartijoita afrikkalainen eliitti ja keskiluokka omaksuivat angloamerikkalaisen suojelumallin eivätkä kyseenalaistaneet sitä

18 Kehitysajattelun murros Vihreä imperialismi : Vandana Shiva (1993) ekokolonialismi (Crowe ja Shryer 1995) paikallisväestön asema, demokratia, perustarpeet osallistava ja kestävä kehitys yhteisöjen osallistuminen luonnonsuojeluun ei kuitenkaan uusi ajatus, esim. Amboselin maasait 1950-luvulla Wildlife Extension Project 1970-l. kytkennät globaaliin kehitysajatteluun olivat kuitenkin uusia lähestymistapoja 1980-luvun loppupuolella

19 Miksi vanha malli kyseenalaistetaan? salametsästys ei loppunut vaan jopa lisääntyi valtioiden ylläpitämien suojelualueiden kulut ja työvoimatarve ylittivät niihin varatut resurssit suojelubiologiset perusteet (ekologiset käytävät yms.) paikallisyhteisöt ja uudet tulokkaat laidunsivat karjaansa ja hyödynsivät luonnonvaroja lakeja rikkoen paikallisen väestön ja luonnonvaroista vastaavien viranomaisten väliset ristiriidat lisääntyivät rahoitusta uuden lähestymistavan omaksuneille luonnonsuojeluhankkeille (NGOt) kehitys- ja suojeluproblematiikan yhdistyminen

20 Yhdistetyt luonnonsuojelu- ja kehityshankkeet ICDP (Integrated Conservation and Development Programmes) World Congress on National Parks and Protected Areas (1982 ja 1992) Man and the Biosphere Programme (1970-luvulla) paikalliset ihmiset osallisiksi suojeluhankkeisiin suojelutavoitteet yhdistettiin paikallisyhteisöjen tarpeisiin

21 Yhdistetyt luonnonsuojelu- ja kehityshankkeet hankkeita käynnistettiin satoja kaikkialla maailmassa paikallisen väestön osallistuminen hankkeiden toteutukseen ja taloudellisen toimeentulon turvaaminen luonnonsuojelun kautta varsinaisten suojelualueiden ulkopuolella ns. puskurivyöhykkeillä (buffer zones), joissa eri maankäyttömuotoja sallittiin rajoitetusti toteutettavan olemassa olevat suojelualueet jätettiin ennalleen puskurivyöhykkeet toimivat ekologisina käytävinä tai suojelualueiden laajentumina

22 Hajautettu luonnonvarojen hallinta varsinaiset yhteisöpohjaiset luonnonvarojen hallintahankkeet saivat alkunsa 1980-luvun puolivälissä (Zimbabwen CAMPFIRE ja Sambian ADMADE) luonnonvarojen hallinnan hajauttaminen (desentralisaatio) ministeriöistä alue- ja piirikuntatasolle (districts) uusia luonnonsuojeluvirkoja perustettiin eri aluetasoille luonnonvarat edelleen valtion omistamia, nyt rajoitettua käyttöoikeutta jaetaan piirikuntiin, joiden toimivalta ulottuu puskurivyöhykkeille piirikuntien vastuu luonnonvarojen kestävästä käytöstä lisääntyi

23 Hajautettu luonnonvarojen hallinta ylhäältä alaspäin johdettu kehitysmalli käänteiseksi malliksi piirikunnat jakavat luonnonvaroista aiheutuvat tulot (matkailu, kaatoluvat) takaisin kyliin, joissa näillä tuloilla tuetaan yhteisöjen yhteisiä kehityspyrkimyksiä Kylä Luonnonvara- ja matkailuministeriö Piirikunta Piirikunta Piirikunta Kylä Kylä Vuorovaikutus Kylä Kylä Kylä Kylä Kylä Luonnonvarat

24 Hajautettu luonnonvarojen hallinta ylhäältä alaspäin johdettu kehitysmalli käänteiseksi malliksi piirikunnat jakavat luonnonvaroista aiheutuvat tulot (matkailu, kaatoluvat) takaisin kyliin, joissa näillä tuloilla tuetaan yhteisöjen yhteisiä kehityspyrkimyksiä Kylä Luonnonvara- ja matkailuministeriö Piirikunta Piirikunta Piirikunta Kylä Kylä Vuorovaikutus Kylä Kylä Kylä Kylä Kylä Luonnonvarat

25 Hanke esimerkkejä Itä-Afrikasta Selous Conservation Programme (SCP) tansanialais-saksalainen yhteistyöhanke (1988)! 50 kylää viidessä piirikunnassa! maankäyttösuunnitelmat ja kaatoluvat! Selous Game Reserven tuloista 80 % safarimetsästyksestä, 20% muusta matkailusta! salametsästys olennaisesti vähentynyt! 50 % tuloista palautetaan Selous Game Reserven käyttöön

26 Selous Conservation Programme yhteisöt suojelevat alueillaan eläviä villieläimiä jäsenistään koulutettavien vartioiden avulla, kehittävät villieläimiin perustuvaa matkailua ja saavat tuloja riistaeläinten lihan myynnistä paikalliseen kulutukseen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti

27 LUMO Community Wildlife Sanctuary Lualenyin, Mramban ja Ozan (LUMO) suojelualueet Taita Tavetan piirikunnassa Keniassa yhteistyössä African Conservation Centren (ACC) kanssa projekti vielä valmisteluvaiheessa - osallistumisen edellytysten luonti - luonnonvarojen kartoitus lähialueilla - yhteisöllisten instituutioiden perustaminen - toimenpiteiden määrittely kestävän kehityksen turvaamiseksi - yhteisöjen mobilisointi toimintaan ja vaikuttamiseen

28 LUMO Community Wildlife Sanctuary kartta osoitteessa: 4ACC-GIS-maps.pdf kaksi puskurivyöhykettä Tsavo West kansallispuiston itäpuolella tavoitteena ihmisten ja villieläinten välisten konfliktien vähentäminen luonnonvarojen suojelun turvaaminen niihin perustuvan tulonmuodostuksen avulla suojelutarkoitukseen rajattavien alueiden kartoitus ja perustaminen yhteisöjen tukeminen hakemuksia ja sopimuksia laadittaessa

29 Hankkeiden keskeisiä ongelmia ja saavutuksia - todellisen osallistumisen ongelma - hajautettu hallinto jäänyt puolitiehen piirikuntatasolle - naisten asema hankkeissa jäänyt vähäiseksi, koska perinteisesti villieläimiin liittyvä päätöksenteko ja metsästys kuuluneet miehille - pitkä viive maksatuksissa (unohdetaan, mistä tulot aiheutuneet) - valtasuhteiden muuttumattomuus - luonnonvarat jakautuneet eri ministeriöiden päätäntävaltaan ja yhteistyö hankalaa ja tehotonta - lainsäädäntö ei tue prosessia (vanhat maa- ja metsälait)

30 Hankkeiden keskeisiä ongelmia ja saavutuksia - hankkeiden toiminta perustunut tähän asti ulkopuoliseen tukirahoitukseen ja henkilöstöön - pitkän aikajänteen hankkeita, joiden tulokset eivät näy viiden vuoden sisällä - lähtökohdat eivät aidosti paikallistasolta - miten sovittaa yhteen antroposentrinen ja biosentrinen näkökulma afrikkalaisissa yhteisöissä? - tabut ja uskomukset edelleen vahvoja syrjäkylissä - maatalouden kehitys (intensiivisyys) ja luonnonsuojelu

31 Hankkeiden keskeisiä ongelmia ja saavutuksia " salametsästys ja hakkuut saatu vähenemään " lisätoimeentuloa köyhälle maaseudulle " askel kohti demokratiaa luonnonsuojelussakin " joissakin hankkeissa taloudelliset tulot merkittäviä paikallisesti " uusia luonto- ja kulttuurimatkailukohteita paikallisten ihmisten yritystoimintana " luonnonvarojen asema perustarpeiden tyydyttäjänä suojelualueillakin ymmärretty " paikallisväestön oikeudet, tarpeet ja mielipiteet otetaan entistä enemmän huomioon (vai otetaanko?)

32 Afrikkalainen vai länsimainen luonnonsuojelumalli? metsästyksestä saatuihin tuloihin perustuva CBC (Community-Based Conservation) suojelumalli saanut osakseen kritiikkiä länsimaissa (USAID, GTZ) luontokeskeinen suojelumalli edistäisi luonnonvarojen olemassaolo- ja kauneusarvoja käyttöarvon sijaan metsästysmatkailu vs. kiikarimatkailu monet afrikkalaiset tutkijat (esim. Sibanda ja Omwega 1996) ovat kritisoineet luontokeskeisen mallin soveltuvuutta luonnonvarojen suorasta hyödyntämisestä riippuvaisiin maaseutuyhteisöihin keskustelua mitä mieltä te olette?

33 Mietitäänpä hetki ja asetutaan köyhän maanviljelijän asemaan on eri asia vierailla Afrikassa pari viikkoa ihailemassa eksoottista luontoa kuin elää sen parissa päivittäin It is okay to conserve nature, but not in my backyard

34 Arvioita yhteisöpohjaisen luonnonvarojen hallinnan tulevaisuudesta kestävyys? osallistuminen? yhteisöjen ja luonnon dynaamisuus ympäristö- ja kehitysdiskurssin muutos omavaraiset, yhteisöjen omilla resursseilla toimivat instituutiot

35 Arvioita yhteisöpohjaisen luonnonvarojen hallinnan tulevaisuudesta uudet suojelualuetyypit, kuten conservancy ja Wildlife Management Area (WMA) perustuvat uusiin lakeihin, jotka turvaavat yhteisöjen oikeuden maahan ja luonnonvaroihin

36 Lähteet - Crowe, Douglas, M. ja Shryer, Jeff (1995). Eco-colonialism. Wildlife Society Bulletin 23 (1), Hulme, David ja Murphree, Marshall (2001). African Wildlife & Livelihoods. The Promise & Performance of Community Conservation. James Currey Ltd., Great Britain - Mäkelä, Merja (1999). Community-based Environmental Protection and Natural Resources Management. Ministry for Foreign Affairs Finland. Department for International Development Cooperation. Hakapaino, Helsinki. - Shiva, Vandana (1993). The Greening of Global Reah. Teoksessa Sachs, Wolfgang (toim.). Global Ecology. A New Arena of Political Conflicts. Zed Books, London. - Sibanda, Backson, M.C. ja Omwega, Asenath, K. (1996). Some Reflections on Conservation, Sustainable Development and Equitable Sharing of Benefits from Wildlife in Africa: the case of Kenya and Zimbabwe. South African Journal of Wildlife Research 26 (4),

37 Yhteystietoni puh Maantieteen laitos PL Helsingin yliopisto Kalvoissa olevat valokuvat olen ottanut Mikumin kansallispuistossa ja sitä ympäröivällä alueella Tansaniassa toukokuussa 2003.