KALHON KYLÄSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KALHON KYLÄSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto kylän suunnitelmaan... 3 KUNINGASKUNNAN KALHONKYLÄ Kalhon historiaa lyhyesti KARTANOIDEN KYLÄ... 6 Kartanot ovat kylän synnyttäneet KALHOON LEIRIYTYVÄT EGYPTILÄISET... 8 Kun Sinuhe Kalhossa seikkaili TANSSIA, CAMPINGIA JA SAHTIA Kalho tunnetaan Krouvin lavastaan YRITYKSIÄ KALHOSSA Tarjolla putkiremonttia, luomuruokaa... KALHOLAISIA YHDISTYKSIÄ Torvisoittoa, kartingia ja lintukoiria NUORISOSEURASTA KYLÄSEURAKSI Kylän kehittäjä astui uuteen aikaan KANOOTTI TUO KALHOON Matkailukortti nimeltä luonto SE KUULU SOITTOKUNTA Musiikkimaailman pieni ihme pienessä kylässä KALHON KYLÄSUUNNITELMA Miten se tehtiin ja ketä kuultiin? Kylän uhkia ja vahvuuksia Lähiajan toimet Kyläsuunnitelman toimenpiteet TILASTOTIETOA KALHON SEUDUSTA KALHON KYLÄSEURA RY 2013 YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä toimittaja Timo Taulo / Päijät- Hämeen kylät ry / valokuvat Kyläseuran arkistot

3 Kalhossa syystalvella 2013 Avain yhteistyöhön Kalhonkylällä on toimittu aktiivisesti koko kylän historian ajan. Kylän kehittymiseen vahvasti vaikuttaneen kartanolaitoksen kadottua astuivat aktiiviset kyläläiset toiminnan sarviin: haluttiin vaikuttaa kansalaisina ja hakea parempia olosuhteita asua, yrittää ja elää Kalhossa. Yhteistyö naapurien kanssa on ollut luontevaa, liikkuuhan kyläpyykkikin hieman laskutavan mukaan. Aivan tarkkoja kylänrajoja ei ole tarpeen vetääkään, sillä yhteisö kylän muodostaa, me kalholaiset, vakituiset asukkaat ja kesävieraat. Syksyllä 2013 kylän moottorina vuosikymmenten ajan toiminut nuorisoseura muutti nimensä. Kun nuorisoseuran toiminnan luonne oli jo aikoja sitten muokkautunut palvelemaan pelkän nuorison sijasta kaikkia kyläläisiä, päätettiin seuran nimi muuttaa Kalhon Kyläseura ry:ksi. Muutoksen yhteydessä päätettiin, että seuran historiaa tullaan vaalimaan, kuten tähänkin asti, huolella ja kunnioittaen. Uuden kyläseuran perustaminen on iso voimainponnistus pieneltä kylältä. Vaikka tehtävät ja osin henkilötkin ovat pysyneet samoina kuin nuorisoseura- aikoina, asenteen muuttaminen vie aikansa. Uuteen kyläseuraan toivotaan mukaan entistä enemmän kyläläisiä. Seura tekee yhteistyötä alueen erämiesten, 4H- järjestön, Itä- Hämeen kansalaisopiston sekä kaikkien kyläjärjestöjen ja yritysten kanssa. Tavoitteena on luoda yhdessä parempi kylä, elinvoimainen ja hyvä Kalho. Hyvä kylä Kalho onkin. Kun aloitimme kyläsuunnitelman tekemisen kesällä 2013, tuli esiin paljon hyviä asioita kylästä. Kyläsuunnitelma kertoo meidän kylästämme, sen historiaa, sen tätä päivää ja sen tulevaisuutta. Siihen tulevaisuuteen me voimme vaikuttaa. Kyläsuunnitelma sisältää tulevien vuosien tavoitteemme, millaiseksi me haluamme kylämme kehittyvän ja kasvavan. Tervetuloa Kalhoon ja Kalhon Kyläseuraan! Pirkko Lintuluoto Kyläseuran puheenjohtaja 3

4 KUNINGASKUNNAN KALHONKYLÄ Hartolalla on siniverinen historia. Kalhon kylä tuli tunnetuksi kartanoistaan. Kylän historia alkaa jo kuitenkin rautakaudelta. 4 Kuningas Kustaa III erotti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherra- kunnaksi Sysmästä vuonna 1784 ja pitäjä sai nimen kruununperillisen Kustaa IV AdolGin mukaan: Gustav Adolfs socken. Vuonna 1867 kuntalain voimaan tultua nimi muuttui takaisin Hartolan kunnaksi vanhan luvun kappeliseura- kunnan nimen mukaan. Hartolan pääkylät hahmottuivat luvun alussa. Kalhon kylän nimi esiintyy jo vuonna 1405, jolloin Pekka (Per) Kalho on toimitusmiehenä rajantarkastuksessa. Kylien välisiä rajoja kun jouduttiin toisi- naan ratkaisemaan käräjilläkin. Hartolan vanhimmista alkutiloista kolme on sijainnut Kalhon- Pohjolan alueella. Kylän nimi Kalho esiintyy monissa keski- aikaisissa muodoissaan eri paikan- ja sukunimissä: Kalhon lambi (1477), Kallho (1539) ja Callhoij (1571). Kalhon Pajapellonmäeltä löydetty viikin- kiajan keihäänkärki kertoo, että alueella on käyty erällä ja asuttukin jo rautakaudella. KYLÄ KASVAA Hartola on kartanoiden pitäjä. Itä- Hämees- sä sijaitsivat eräät maamme suurimmista kartanoista. Itähämäläinen kartano- yhteiskunta, kartanolaitos toimi tärkeänä osana Kalhon kylän kehittymistä. Kartano- elämä leimasi ja kehitti Kalhon kylää. Sääty- läiset osallistuivat ahkerasti yhteisten asioiden hoitoon niin pitäjässä kuin kylässäkin. Vuonna 1883 järjestettiin maatalous- näyttely Kalhon kartanossa. Kartano olikin alueen edelläkävijä maataloudessa: sinne perustettiin Hartolan ensimmäinen ja koko maan ensimmäisiin lukeutuva meijeri Se toimi yksityismeijerinä vuoteen 1926, jolloin se muutettiin osuusmeijeriksi. Meijeritoiminta lakkasi luvun alussa. Kalhon meijerin valmistamat juustot olivat aikaan erittäin tunnettuja. Juustojen onnistumiseen oli ratkaiseva osuus meijerin palveluksessa olleilla sveitsiläisillä juustomestareilla. Postinkanto Kalhoon alkoi luvun lopulla. Kirjeen- kantaja Hartolan posti- konttorista Pohjolan kartanoon ja Kalhon kartanoon maksoi taksan mukaan 2 mk matkalta. Puhelinlinjan sivujohdon vetäminen kartanoon sai luvan jo Kalho sai oman koulun 1898 ja kyläkirjaston seuraavana vuonna. Piiri- kirjastoksi se muuttui Kirjastojen leviäminen eri puolille pitäjää oli riippu- vainen kansakoululaitoksen kehityksestä. Onpa Kalhossa ollut pankkikin, kun 1924 perustettiin Pohjolan Kalhon Osuuskassa. Se palveli kyläläisiä kymmenisen vuotta. Kalholaiset toimivat aktiivisesti Hartolan kunnalliselämässä. Kuntakokouksen (nyk. valtuusto) esimiehenä toimi vuosina

5 kartanonomistaja Reinhold Carlson. Häneltä ei työssään tarkkuutta puuttunut: kerrotaan, että hän esi- mieskollegansa kanssa laski kirkon- aittaan menneet naulat, ettei niitä olisi joutunut huk- kaan. Myöhemmin kunnallisneuvok- seksi nimitetty Carlson oli edus- tajana lähetystössä, joka vei 1899 sorto- kauden Suurta adressia Pietariin, tosin keisari Nikolai II ei ottanut lähetystöä vastaan. Kyläsuunnittelua on harjoitettu luvun alusta alkaen; luvulla heräsi ajatus rautatien rakentamisesta Vehka- lahden, Pohjolan ja Kalhon kartanoiden kautta Nuoramoisiin. Hanke kuitenkin kariutui ja Hartola jäi ilman rautatietä. UUDEN AJAN VAIKUTUS Maakunnallinen kehitys on tarttunut myös hartolalaisiin kyliin. Väkiluku pienenee ja palvelut keskittyvät kirkonkyliin jos enää niihinkään. Kalhon kasvukausi kääntyi luvul- le tultaessa hiljaiseen laskuun. Samaan aikaan kun vapaa- ajan palvelut, mökkeily ja luontomatkailu kiinnostavat kylävie- raita, vakituiset asukkaat saavat entistä hartaammin hakea palveluita kilometrien takaa. Kalhossa on kuitenkin onnistuttu säi- lyttämään pienen kylän kokoon nähden hyvä asumisen laatu, ja vaikka kartanolaitos ei ole enää kylän kehittymisen tukena, on nykyajan vaatimuksiin vastattu esimerkiksi yhteisöllisyyden lisäämisellä, omilla kylätapahtumilla ja naapuriavulla. Tänään Kalhonkylään kuuluvia alueita ovat Vassila, Juva, Osittu, Kalho, Uusi- kartano, Keihäsniemi, Näsi ja Latoniitty. Kyläkeskuksen lasketaan sijoittuvan alueelle Sahtikrouvi Peltosen Torppa Keihäsniemi. Maatiloja on Kalhon seudulla alle 40 kpl. Viljeltyä peltoa lasketaan olevan hieman yli 1000 hehtaaria. Lypsykarjataloutta harjoitetaan alueen noin kymmenellä tilalla. Mahdollisuudet maanviljelylle Kalhossa ovat hyvät viljavien ja tasaisten peltojen ansi- osta. Kirjastoauto käy Kalhon vanhalla postilla viikottain. Hartolan yhtenäiskoulu kirkonkylällä on kalholaisten lasten lähikoulu. Jos lasketaan vesiosuuskunnan toimin- tarajauksen mukaan Kalhossa on vakitui- sia asukkaita 67 kpl ja kesämökkejä 20 kpl. Toisaalta postilaatikoita on huomattavasti enemmän. Kylän rajat ovat hieman Enojärveen piirretyn viivan oloisia, ja Kalhon kylässä laskutavasta riippuen on kyläläistä. (Lähdeteos: Hartolan kirja, toim. Erkki Markkanen 1968) 5

6 KARTANOIDEN KYLÄ Kartanot ja kartanoiden asukkaat ovat vaikuttaneet Kalhon kylän historiaan vahvasti. Jo Vänrikki Stoolin ajoista... 6 Käy joskus Joutsijärven tienooseen, Taloa siellä ikikoivut varjoo. Ol yö tai päivä, myöhä, varhainen, Ain on se avoin, suojan herttaisen Juhana Wadenstierna vanhus tarjoo. J. L. Runebegin Vänrikki Stoolin tarinoissa kuvaama talo on Joachimsberg, entinen Tauralan kruununratsutila, joka nykyään tunnetaan paremmin Kalhon kartanon nimellä. Suomen sodan ( ) aikaiset tapahtumat heijastuivat Hartolan upseeristoon saaakka, jotka asuttivat ratsutilaa aina luvun puoliväliin saakka. Kalhon kartanon ensimmäisiä omistajia oli koskipäästä tunnettu Henrik Sipinpoika luvun alkupuolella. Vuonna 1795 kartano jaettiin kahtia, Uudenkartanon ja Kalhon puoliskoihin. Kartanoiden omistussuhteet vaihtelivat usein, kunnes kartano siirtyi W. Gutzeit- yhtiölle, jonka omistajat asuivat Norjassa. Kartanoa viljeli tällöin tilanhoitaja Reinhold Carlson vuoteen 1981 asti, jolloin hän osti Kalhon kartanon. Tästä lähtien kartano on ollut Carlsonin suvun omistuksessa. Kartano oli suuri työllistäjä ja aikansa yritys. Esimerkiksi 1884 Kalhossa oli pehtoori, vouti, renkivouti, neljä renkiä, viisi piikaa ja meijerikkö. Palkollisten lisäksi mäkitupalaiset ja itselliset muodostivat vakinaisen työväen. Mäkitupalaisilla oli kartanosta mökki, vähän peltoa ja hevonen sekä pari lehmääkin. Muitakin ammattilaisia kartanosta löytyi. Kalhossa oli oma mylläri ja erilaisia käsityöläisiä sekä sisäkkö, välikkö, köksä ja kotiopettajatar. Sisäkkö siivosi, välikkö hoiti kanat ja lakaisi raput. Karjanhoitajat eivät tehneet sisätöitä. Tarvittiinpa pätkätyöhön rouvariakin, kuusi viikkoa syksyllä ja saman verran keväällä kun poltettiin kotipolton aikana rännissä viinaa. Torppareilla ei ollut oikeutta polttaa viinaa, vaan se oli ostettava kartanon alkosta. Uuden ajan tekniikka tuli myös pian pitäjään: Hartolan ensimmäinen traktori hankittiin Kalhon kartanoon luvulla. Se oli amerikkalainen Parrett- merkkinen, ja siinä oli varusteena traktoriaurat.

7 KARTANOIDEN KULTTUURIMAISEMAT Kalho on jaettu useampaan tilaan: Uuteenkartanoon, Keihäsniemeen, Lukkolampeen (Huuri) ja Näsiin. Tilakeskukset rakennuksineen ja viljely- ja laidun- sekä metsämaineen muodostavat maakunnallisen kulttuurimaisemakokonaisuuden. KALHON KARTANO Kalhon kartanon vuonna 1828 rakennettu päärakennus nuorempine talousraken- nuksineen sijaitsee näkyvällä paikalla Kalhonjokeen viettävän rinteen laella. Kartanon eteläpuolelta avautuvat laajat, metsiin rajautuvat peltovainiot. Iso osa nykyisistä peltoalueista on näkyvissä nykyisessä laajuudessa Kuninkaankartastossa niittyinä ja peltoina. Kartanon päärakennus on säilyttänyt hyvin empiren aikaisen asunsa. Kylätie (Kalhontie) kulkee tilakeskuksen halki. UUSIKARTANO Uusikartano erotettiin Kalhon kartanosta Vuonna 1926 Uusikartano tuli Oskar ja Aili Carlsonin hallintaan. Nykyinen suuri- kokoinen hirsinen päärakennus valmistui samana vuonna. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Päärakennus sijaitsee Kalhontien varrella. KEIHÄSNIEMI Enojärven etelärannalla sijaitsevan Keihäs- niemen hirsinen päärakennus on vuodelta Tilakeskus sijaitsee ympäröivää maastoa korkeammalla kumpareella. Päärakennusta ympäröi hyvin hoidettu puutarha. Talousrakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. LUKKOLAMPI Lukkolammen (Huuri) luvulla raken- nettua alkuperäisellään olevaa päärakennusta ympäröi suuri hoidettu piha, jota rajaavat ulkorakennukset. Tilakeskuksen suuri- kokoinen tiilipilarinavetta, hirsinen talli sekä työväen asuinrakennus sijaitsevat pihapiirin ulkopuolella. Lähde: Päijät-Hämeen arvokkaat kulttuurimaisemat / Päijät-Hämeen liitto 7

8 KALHOON LEIRIYTYIVÄT EGYPTILÄISET 8 Waltarin kirjoituskone Näsin mökissä on vielä paikallaan muistuttamassa suuren romaanin syntymisestä. Kalhon tunnetuin kirjailijavieras on Mika Waltari, joka haki luomisrauhaa kylän rauhasta. Sinuhe Egyptiläinen syntyi Näsin mökissä. Huhtikuussa 1945 Mika Waltari saapui laukkuineen ja koirineen junalla Heinolaan ja sieltä puukaasulinjurilla Hartolan Kalhon tienhaaraan, mistä kartanon hevonen oli lähetetty häntä vastaan. Kumipyörärattailla kolkuteltiin rospuuton rikkomaa tietä Kalhon kartanoon. Kirjailijaa varten oli siivottu ja lämmitetty Marjatan äidin Bertha Luukkosen vuonna vuonna 1940 valmistunut hirsirakennus Enojärven rannalla parin kilometrin päässä kartanosta. Näin kuvaa Panu Rajala Unio Mysticassa, Mika Waltarin elämäkerrassa, hetkeä joka oli muuttava suomalaista kirjallisuutta. Kalhon kylää hallitsivat Carlsonin seitsemän sisarusta perheineen, Waltarin Bertha- anoppi yhtenä heistä. Albert Carlson isännöi Kalhon kartanoa, jossa oli kaikki suuren maatilan rakennukset, eläimet ja tarvikkeet meijeriä myöten. Waltari asettui kartanosta erotettuun Näsin piharanneukseen kirjoittamaan tulevaa suurteostaan. Mukavuuksia ei mökissä ollut, talo lämmitettiin puilla, puusee oli ulkona, lähin sauna naapurin maalla ja lähin kauppa neljän kilometrin päässä. Kirjailija kantoi kirjoituskoneen ja pinkan paperia jyrkkiä rappuja ja notkuvia lankkuja myöten vinttikerrokseen ja työ alkoi. PÄIVÄNLASKUJA Mika Waltari oli hakenut inspiraatiota Kalhosta jo aikaisemmin, mm. Neljä päivänlaskua - teoksen syntyessä Näsin

9 SIVISTYKSEN SYMBOLI Hartolassa olonsa aikana Waltari karttoi kameroita. Valokuvia ei juuri ole löytynyt. Poikkeuksena tämä Ludwig Carlsonin ottama kuva, jossa Waltari ja terrieri Tiuku ovat Näsissä vuonna (teoksesta Uno Mystica.) mökissä. Hän etsi kirjoitustyölleen rauhaa, ja sitä myös sai. Egyptiläiset leiriytyivät ympärilleni ullak- kohuoneeseeni, järvi jääpintoineen oli suuri ja pelottava ikkunani ulkopuolella. Sinuhe istui kirjavalla matollaan luonani leuka käden varassa, ja hänen kasvonsa olivat myrtyneet iän ja kokemusten ahdistuksesta, kun hän alkoi kertoa minulle elämänsä tarinaa, kirjoitti Waltari Neljässä päivänlaskussa. Kalhon Näsissä syntyi suomalaisen kirjal- lisuuden kansainvälisesti tunnetuin teos, Sinuhe egyptiläinen, kesän 1945 aikana. Kalhon osuusmeijerissä meijeri- apulaisena ollut Eino K. Nurminen muisteli Sysmän kirjastossa järjes- tetyssä Waltari- illassa tapaamistaan kirjailijan kanssa Kalhossa. Vuonna 1945 rospuuton aikaan tuli muonamies kärryjen kanssa vastaan. Kyydissä istui Mika Waltari kirjoituskone sylissään. Arvasin, että kirjailija menee Näsiin kesäksi kirjoittamaan, muisteli Nurminen. Eino muisti myös uintireissut, joissa Waltarin tytär Satu oli mukana luvun alussa Mika Waltari Marjatta- vaimonsa kanssa kävi kesäisin usein Kalhon kartanossa. Mika Waltari oli erikoinen ja Mar- jatta- vaimo mielestäni hyvinkin erikoinen. Huulet olivat punaiseksi maalatut ja saattoi olla punaiset kyn- netkin. Hän näytti aivan Helsingin daamilta ja siitä supistiin silloin, kun olin pikkupoika. Eino K. Nurminen tietää omakoh- taisesti, että Mika Waltaria katsottiin Kalhonkylällä ylöspäin. 17- vuotiaan meijerirengin silmin Waltari oli sivistyksen symboli kravatteineen. Mika Waltarilla oli erittäin hienos- tunut käytös ja lähes aina kravatti kaulassa. Waltarit hakivat maitoa meijeriltä ja usein Tiuku- koira oli mukana. Jos maitoa tipahti, niin Tiuku kävi heti nuolaisemassa tipat pois, Eino K. Nurminen naurahti. Hartolan ajat näkyvät Eino K. Nurmisen mukaan Waltarin kirjallisuudessa. Kylää kuohuttanut murhakin vuoden 1933 joulun ja uuden vuoden välillä oli kirjassa siirretty Pornaisten maisemiin. (Lähde: Lähilehti ) 9

10 Krouvi on maalainen tapa tehdä iloa yhdessä 10 Tanssia, campingia ja sahtia Krouvin lava on tunnetuin hartolalainen tanssipaikka ihan maanlaajuisestikin. Tanssin lisäksi Krouvissa on leirintäalue ja omatekemää sahtia. Vuonna 1996 perustettu lava vetää huvittelun haluisia vieraita kesä toisensa jälkeen huippuartistien, tanssiaskeleiden, leirintäalueen ja sahdin voimalla. Hyvällä kesäillan säällä soivat tuliset tangon tahdit pitkälle Kalhon korpiin. LAVA Krouvin tanssi- ilta on jokainen kesä- perjantai. Tanssilava on kooltaan 580 neliömetriä, tilaa siis riittää vauhdik- kaimmillekin taitotanssijoille. Kesän 2013 artisteja olivat mm. Jare & VilleGalle, Anne Mattila, Reijo Taipale, Janne Tulkki, Markku Aro, Yölintu, Teuvo Oinas, Suvi Teräsniska CAMPING Vuonna 2009 avatulla Krouvin leirintä- alueella on paikkoja 130 matkailu- vaunulle ja parillekymmenelle teltalle. Aittamajoitus on myös mahdollinen vaihtoehto. Vaativien karavaanareiden keskus- telupalstalla Krouvista puhutaan mm.: Tää ei oo mainos, mutta monta kertaa on käyty ja tykätty. Kerrankin matkai- luautomme oli telakalla ja silti halusim- me Krouville ja meille järjestyi majoitus kuivurin alakerrassa ja kivaa oli. Tv. Eki ja Tarja. SAHTI Tanssilavan yhteydessä toimii panimoravintola Sahtikrouvi, pienpanimo, joka on merkittävä sahdin valmistaja. Itähämäläinen sahti on maankuulua olutjuomaa, ja Kalhon kylässä sahtiperinne on pitkä. Tänä päivänä sitä ylläpitää kylän oma tanssilava Krouvi, jossa on myös oma panimo. Tarkka tuotantoprosessi antaa Krouvin Sahdille takuuvarman leiman- sa. Panimo vaalii perinteitä, ja oluen tinkimätön luonne syntyy vanhoja käsityöperinteitä kunnioittaen, Krouvin Sahtimestarin valvovan silmän alla. Tietoa Krouvin sahdista: Punaruskea, samea, raikkaan maltainen, hieman karamellimainen Kantavierrepitoisuus 23,5 p-% Alkoholipitoisuus 9,0 t-%, ph 4,5

11 Yrityksiä Kalhossa Putkiurakointi Mauri Pajunen Kalhontie 82, Kalhonkylä puh. (03) * putkiurakointi Kalhon Formula- Karting- Rata Kalhonkyläntie, Kalhonkylä ihhk@phnet.hi puh Sähköurakointi Aho Oy Keskustie 52, Hartola puh Terapia Carlson Raija Kalhontie 331, KALHONKYLÄ puh * terveyspalvelut Krouvin Camping, Tanssilava ja Panimoravintola Tmi Ari Parikka Kalhontie 459, Kalhonkylä info@krouvin.com puh. (03) ja Niituntie 100, Kalhonkylä ari.parikka@phnet.hi puh * keskipohjalainen jäsenkorjaus Luomutila Parikka Niituntie 100, Kalhonkylä ari.parikka@phnet.hi puh * vihannesten ja juuresten myynti Tmi Lauri Mononen Ostech Oy Ltd Tmi Napola Kalhonkyläntie 340, KALHONKYLÄ * rakennuspalvelut Juvanlammenpolku 26, Kalhonkylä * multamyyntiä Peltosen Torppa KALHONKYLÄ puh. (03) * korut Peltosentie 1, Kalhonkylä peltosentorppa@hotmail.com puh ja * pitopalvelut Tmi Kaj Valonen Pesonen Veli Tmi Tuula Pajunen Niituntie 249, Kalhonkylä puh. (03) ja * maansiirto, kuljetuspalvelut Pinteeläntie 78, KALHONKYLÄ puh * kaivinkonetyöt, maanrakennus Kalhontie 82, KALHONKYLÄ puh * vaatetusteollisuus Kalhon kyläsuunnitelmatapahtumissa korostui kylän luomuyrittäjyyden kehittäminen. Lähiruoka- ja luomutuotannolle on tilausta, ja kylällä on edellytyksiä tuottaa laadukkaita elintarviketuotteita suomalaisiin ruokapöytiin. Peltosen torpalla vietetään itähämäläisiä pitoja. 11

12 KALHON SOITTOKUNTA RY Puhallinorkesteri on perustettu vuonna Sen taustaorganisaatio on Itä- Hämeen kansalaisopisto. Kalholaisia yhdistyksiä ITÄ- HÄMEEN FK- KERHO Kerho ylläpitää Kalhon Mutka - nimistä mikroautorataa Kalhonkyläntien ja Sysmäntien risteyksen tuntumassa. HARTOLAN 4H- YHDISTYS Hartolan 4H- yhdistyksellä on monipuolista toimintaa. Pohjola- Kalhon kerho kokoontuu Honkapirtillä. HARTOLAN ERÄMIEHET Riistanhoitotyötä ja metsästystä sekä ampumaurheilua. ITÄ- HÄMEEN NUUSKUT Itähämäläinen noutajakoirayhdistys järjestää näyttelyitä, kokeita ja koulutusta noutajarotuisille koirille. ETELÄ- HARTOLAN VESIOSUUSKUNTA Osuuskunnan toimialana on rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesi- ja viemärilaitosta ja tarjota vesihuoltopalveluja pääasiassa jäsenille. KALHON OSAKASKUNTA Osakaskunta (aik. kalastuskunta) omistaa ja hallitsee kiinteistöille kuuluvia yhteisiä vesialueita. HARTOLAN ELÄKKEENSAAJAT Harrastuksia, kerhotoimintaa, retkiä ja yhdessäoloa eläkeikäisille.

13 Nuorisoseurasta kyläseuraksi Kalhon Nuorisoseura perustettiin Ajan harrastuksen palo oli voimakasta, sivistys- ja kulttuuritoiminta kukoisti, eikä ruumiinkulttuuriakaan unohdettu. Nuorisoseuran yhteistyö Kalhon Maamies- seuran ja viereisen Pohjolan kylän väen kanssa oli aktiivista. Yhdistys sai luvun lopulla lahjoituksena tontin seurataloa ja urheilukenttää varten. Sen lahjoittivat Aili ja Oskar Carlson Uudenkartanon maista. Pian oli alueelle syntymässä upouusi urheilu- pyhättö juoksuratoineen. HONKAPIRTTI NOUSEE Seuratalon rakentaminen kentän viereen aloitettiin yhdessä paikallisen maamies- seuran kanssa ja oman katon alle päästiin vuonna Talo sai nimekseen Honka- pirtti, seisoohan se Kalhonkankaan reunassa komeiden honkien varjossa. Uusi seuratalo mahdollisti henkisten harrastusten, kuten teatteritoiminnan ja sisäliikuntamuotojen harjoittamisen. Yhdistykset olivat aktiivisesti mukana, kuten Maa- ja Kotitalous- naiset. Pian alkoi myös tanssien järjestä- minen talolla. Elettiin lavatanssiharras- tuksen kulta- aikaa. Honkapirtillä vierailivat monet sen ajan huippusolistit ja - orkesterit. Kului pari- kymmentä vuotta, kun huomattiin, että talo alkoi olla pieni ja epäkäytännöllinen. Vuonna 1982 valmistui laajennusosa vaatesäilytyksineen, eteis- ja WC- tiloineen. Maaseudun tanssilavakultturi oli jo vuosia ennen muuttunut suosimaan suurlavoja ja tanssitoiminta nuorisoseurataloissa hiipui hiipumistaan. Kalholla aloitti toimintansa Krouvin lava, joka pystyi täyttämään tanssikansan ja orkestereiden tarpeet. Honkapirtti on säilynyt kuitenkin vuosien saatossa kyläläisten kokoontumispaikkana ja juhlatilana. Sitä on kunnostettu ja kehitetty palvelemaan monipuolisesti niin kyläläisiä kuin muualtakin tulevia tilan tarvitsijoita. KOKO KYLÄÄ PALVELEMAAN Kun toiminnan luonne oli jo aikoja sitten muokkautunut palvelemaan pelkän nuorison sijasta kaikkia kyläläisiä, päätettiin seuran nimi muuttaa Kalhon Kyläseura ry:ksi Muutoksen yhteydessä päätettiin, että seuran historiaa tullaan vaalimaan, kuten tähänkin asti, huolella ja kunnioittaen. Kyläseuran tarkoituksena on toimia Kalhon asukkaiden, yhdistysten, yhteisöjen ja lähikylien yhteistyöelimenä pyrkimyksenä parantaa alueella vakituisesti tai vapaa- aikanaan asuvien ihmisten hyvinvointia. 13

14 KANOOTTI TUO KALHOON 14 Kalhon vesiä pitkin kohti Sysmää kulkee tunnettu Tainionvirran melontareitti. Reitillä on melottavana 24 kilometriä jokiosuutta ja 16 kilometriä useilla eri järvillä. Matka alkaa Koskenniskalta Hartolasta kohti Kirveskoskea. Koskelta jatketaan järviä ja kapeita salmia pitkin kohti Krouvin Campingia. Leirintäalueelta matka jatkuu kohti Nuoramoisjärven selkää. Reitti sopii hyvin perheille ja aloitteleville melojille. Melontareittien kunnossapito ja Kalhonjoen suojeleminen nousi vahvasti esille kylä- kokouksissa. Kyläläiset katsovat tärkeäksi pitää yllä melontaharrastusta ja siksi myös jokialueiden kunnossapito on tärkeää. Melonta on kasvava harrastus. Kalhossa tulisikin kehittää harrastukseen liittyviä matkailutuotteita aina opastuksesta majoitus- palveluihin. Kylän lähiajan tavoitteissa melontareittien pitäminen kunnossa mm. Kalhonjoen tienoolla on asetettu kärkityöksi. Kalhon Soittokunnan seitsikko v Se kuulu torvisoittokunta Kalhon torvisoittokunta on pysynyt koossa jo vuodesta Se on kokenut monet kulttuuriyhdistykselle eteen tulleet tuulet ja tuiverrukset, mutta soittajakunta on ollut taitavaa ja innostunutta. Siinä lienee pitkäikäisen orkesterin salaisuus. Torvisoittokunnan perustivat Kalhon kartanon pojat Albert Carlson, hänen veljensä Ludwig, Akseli Tervala Pohjolan naapurikylästä sekä Kalhon kartanon meijeristi Arnold Wälchli, joka lienee tuonut ulkomaan matkojensa voimin soittokunta- ajatusta mukanaan Kalhoon. Filosohisia keskusteluhetkiä harrastaneet perustajat olivat pohtineet maaseudun kulttuuripyrintöjen kehittämistä ja päätyneet soittokuntaan. Ensimmäinen esitys oli 30. marraskuuta 1910 Kalhon kansakoululla Marttayhdistyksen iltamissa. Saksalaisella Ratsumarssilla aloitettiin Kalhon torvisoittokunnan pitkä ja komea kulttuuritaival. Kalhon Soittokuntana nykyisin tunnettu orkesteri toimii Itä- Hämeen Opiston suojissa. Soittokuntaa 30 vuotta johtanut kapellimestari Antero Suojoki luovutti tahtipuikon Mikko Kotinurmelle vuonna Kalhon Soittokunta Krouvin juhlalavalla vuonna 2009.

15 KALHON KYLÄSUUNNITELMA

16 Kyläaktiivit pohtivat Honkapirtillä syyskuussa 2013 minne suuntaan Kalhon kylä kulkee. KYLÄTULEVAISUUTTA TEKEMÄÄN Kyläsuunnitelman laatiminen alkoi kesällä 2013, kun Kalhon nuorisoseuran hallitus päätti tarttua toimeen. 16 Kyläläisten ajatuksia tulevaisuudesta kuultiin kesän kyläjuhlissa ja sekä alku- syksyn kyläillassa. Lisäksi jokaiseen kalholaiseen talouteen jaettiin kylä- kysely. KALHON NÄKÖINEN Kylsuunnitelman avulla kartoitetaan kylän nykytilaa ja visoidaan tulevaisuutta. Suunnitelma tuo esille kalholaisten näkemyksiä ja odotuksia. Samalla kyläsuunnitelma tukee erilaisia kylän hanketoimintoja sekä toimii omana kylälehtenä kalholaisille, kesävieraille ja kaikille jotka haluavat oppia tuntemaan hartolalaista kylää nimeltä Kalho. Kyläsuunnitelmalehdessä esitellään kylän yhdistys- ja yritystoimintaa sekä tutkitaan hieman kylän pitkää historiaa. Kyläsuunnitelman valmistaminen on ollut jo sellaisenaan kehittävä projekti, johon ovat osallistuneet useat aktiiviset kyläläiset, kertoo Kyläseuran puheenjohtaja Pirkko Lintuluoto. Puheenjohtajan mielestä kyläsuun- nittelu on kehittänyt kyläläisten aktiivisuutta ja tuonut esille monia Kyläkyselyyn vastasi noin 20 % kyläläisistä. Kalhon kyläsuunnitelma on laadittu osana Päijät-Hämeen Kylät ry:n Yhdessä tulevaan -hanketta. Facebookia käytettiin myös kyselyyn: kalholaiset eivät kuitenkaan ole aktiivisia netin käyttäjiä.

17 tärkeitä kehittämiskohteita. On tärkeää, että omista asioista puhutaan yhdessä. AJATUKSET KIRKASTETTAVAKSI Kyläsuunnittelun aikana tuli esille useita kylääkin suurempia pulmia, mutta myös osattiin löytää Kalhon vahvuuksia ja syitä miksi omaa kylää kannattaa kehittää. Monista ajatuksista ja toiveista on puristettu esille kärkitoimenpiteet, joihin on tarkoitus puuttua hetimiten. Laajempi kyläsuunnitelma toimenpitei- neen ja työnjakoineen on osa Kalhon Kylä- seuran toimintasuunnitelmaa, ja se vastaa tavoitteiden toteuttamisesta yhdessä mui- den kyläläisten ja yhteistyötahojen kanssa. Hartolan kunta saa kyläsuunnitelman tiedokseen ja samalla Kyläseura aloittaa keskustelun siitä, miten kunta voi osallistua sen mukanaoloa vaativiin toimenpiteisiin. Tavoitteena on myös saada Kalhon kyläsuunntelman keskeiset osat mukaan Hartolan kunnan kylästrategiaa. Ulkoiluun ja eläimiin liittyviä tapahtumia! Sellainen palveluauto, jossa monenmoista tarjontaa olisi hyvä! Voisi olla kokoontumisia, jonne tulisi muiltakin kyliltä väkeä tietyn teeman merkeissä. Kaipaan säännöllistä terveysneuvontaa vaikka Honkapirtille. Kyläkyselystä kerättyä 17 MAAKUNNAN KYLÄTOIMINTAA Kyläsuunnittelua on kalholaisten tukena toimittanut Päijät- Hämeen Kylät ry:n kyläasiamies Timo Taulo. Maakunnallisen kyläyhdistyksen vetämä lähidemokratia- hanke Yhdessä tulevaan on ollut kylä- suunnittelun taustatuki. Pienten kylien mahdollisuus saada äänensä kuuluviin on tänä päivänä entistä vaikeampaa. Kuntarakenteiden ja kireän kuntatalouden aikoina kyläseudut saattavat jäädä omiin oloihinsa. Ääni ei kuulu emokuntaan saakka, toteaa kyläasiamies Timo Taulo. Hänen mielestään on tärkeää, että kylät tekevät suunnittelua ja vievät asioita aktiivisesti eteenpäin. Kukaan muukaan ei sitä työtä tee, ellei- vät kyläläiset itse. Kalholaiset ovat olleet tässä työssä esimerkkejä monelle muulle kyläseudulle Päijät- Hämeen maakunnassa, Taulo sanoo. Turvallisen liikkumisen kehittäminen meidän autoilevile vanhuksille. Erilaisia kursseja ja kerhoja. Kilpailuja tai vaikka turinailtoja. Pyhäkoulu lapsille. Perinnetaitojen opetusta ja talkoita nuorille. Henkilökohtaiset kutsut.

18 KYLÄN PLUSSAT JA MIINUKSET Mille pohjalle rakentaa kylän tulevaisuutta, mitä asioita torjua? Kyläilloissa ja kyläkyselyssä pohdittiin Kalhonkylän vahvuuksia ja heikkouksia. Vahvuudet, joiden varaan kylää rakennetaan * Kylä on kaunis, elää luonnonrauhassa. Yöllä näkyy tähtitaivas; luonnonvaraisia eläimiä voit nähdä Kalhon metsissä. * Kylä on erinomaisten liikenneyhteyksien päässä. Välimatkat suurempiin keskuksiin ja kirkonkylille ovat vähäiset. * Naapuriapu ja yhteishenki elävät Kalholla. Ne tuovat elämiseen laatua ja turvallisuutta. * Kylällä on yhteinen kokoontumispaikka, Honkapirtti. * Kalholla on pitkä ja arvokas historia, ja sen kainalossa 18 tarinavakka. * Pienellä kylällä on paljon yritystoimintaa. * Vakiintuneet yhteiset tapahtumat ja harrastusmahdollisuuksien kirjo tuovat väriä kyläelämään. Heikkoudet ja uhat, joita torjutaan * Kylä ikääntyy, siksi lapsiperheet toivotetaan tervetulleiksi Kalhoon. * Kun päätöksentekijät ovat kirkolla, vaikuttamisnahdollisuudet kuntahallinnossa ovat aktiivisen toiminnan takana. * Oman Honkapirtin ylläpito vaatii tukevaa taloutta, remonttejakin pitäisi jo tehdä. * Vaikka harrastusmahdollisuuksia on monia, lähin julkinen uimaranta löytyy naapurikylästä. * Selkeän keskustaajaman puuttuminen hajauttaa kylärakennetta. * Maa- ja metsätalousvaltainen elinkeinorakenne kaipaa laajentumista. * Tulevaisuuden haaste on kyläläisten pitäminen aktiivisina ja herkkinä toimimaan yhteisten asioiden parissa. * Talkoohenkeä ei päästää sammumaan, se on pienen kylän elinehto.

19 LÄHIAJAN TOIMET Kyselyiden ja keskustelujen perusteella seuraavat kyläsuunnitelman toimet saivat eniten kannatusta. 1 UIMARANNAN RAKENTAMINEN Kalhon kylällä ei ole julkista uimarantaa. Mahdollinen uimarannan paikka etsitään Enojärven rannalta, sitä ryhdytään yhteistyössä kunnan ja mahdollisen hanketuen avulla rakentamaan kyläläisten ja kesävieraiden ulkoilupaikaksi. Uimarannan yhteyteen voidaan sijoittaa muita virkistys- ja vapaa- ajan palveluita KANOOTTIREITTIEN KUNNOSTAMINEN Melontareitin ovat suosittuja retkikohteita Kalhonkylänkin alueella. Eräät osat mm. Kalhonjoen rannalla vaativat kunnostusta ja ylläpitoa. Tähän työhön Kyläseura järjestää työvoimaa ja mahdollisesti myös hanketukea. Jokainen kyläläinen voi myös vastata ja pitää huolta seudun vesireittien kunnosta. Vesiretkeilyä kehitetään kylällä mm. opastein ja infoin. KYLÄSEURAN TOIMINNAN VAKIINNUTTAMINEN Kalhon Kyläseuran säännöt ja nimiuudistus valmistuivat vuoden 2013 syksyllä. Kylän toiminnan kannallta on ensiarvoisen tärkeää, että Kyläseura saa toiminnalleen tukea kyläläisiltä. uudet kyläläiset ovat tervetulleita seuran toimintaan, muutenkin kuin talkootyöhön. Kyläseuran tiedottamiseen ja jäsenhankintaan panostetaan.

20 KYLÄSUUNNITELMAN TOIMENPITEET TAVOITE TEHTÄVÄT TOTEUTTAJA AIKATAULU 1. ASUKKAAT 20 Tiedotetaan tonttitarjonnasta ja rakennuspaikoista Myynnissä olevien tonttien ja kiinteistöjen kartoitus. Tonttipörssin kokoaminen. Tiedottaminen kesätapahtumissa ja kylänetissä. Kyläseura ja kyläläiset Kevät 2014 Päätöksenteon seuraaminen ja vaikuttaminen Kyläläiset seuraavat ja vaikuttavat kunnan päätöksentekoon eri muodoissa omien edustajien ja tiedottamisen avulla. Kyläseura ja kyläläiset Uusien asukkaiden ja kesäasukkaiden huomioiminen Vuosittain kesätapahtumien yhteydessä tervetulojuhla sekä kyläsuunnitelman jakaminen. Kyläseura ja kyläläiset Kesä 2014 Vuoden kalholaisen valinta Valitaan kyläläisistä ja kesävieraista vuoden kyläläinen, joka on tehnyt työtä kotiseudun hyväksi. Kyläseura Kesä 2014 Lisätään yhteistyötä yritysten välillä Järjestetään yhdistysten ja yrittäjien yhteistapaaminen ja yhteistyön ideointi. Kyläseuran hallitus Kevät 2014 Lisätään seudun yritystapahtumia Honkapirtillä järjestettäviä kirpputoreja ja markkinatapahtumia aktivoidaan. Kyläseura ja kyläläiset Kevät- kesä 2014 Terveysneuvonnan ja - palveluiden saaminen Vaikutetaan siihen, että Honkapirtillä Kyläseura, järjestetään neuvontaa ja kursseja. yhdistykset Terveydenhoitajan vastaanotto. Talvi 2013 Lisätään luomu- ja ruokatuotteiden yritystoimintaa Markkinoidaan oman kylän elintarviketuotteita. Kyläseura, yrittäjät, yhdistykset Suositaan seudun yrityksiä Kannustetaan kyläläisiä käyttämään omia yrityksiä mm. tutustumis- tarjouksin kesävieraille. Kyläseura ja yritykset Kevät 2014 Syksy PALVELUT JA YRITYKSET

Näytä lisää