KALHON KYLÄSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALHON KYLÄSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KALHON KYLÄSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto kylän suunnitelmaan... 3 KUNINGASKUNNAN KALHONKYLÄ Kalhon historiaa lyhyesti KARTANOIDEN KYLÄ... 6 Kartanot ovat kylän synnyttäneet KALHOON LEIRIYTYVÄT EGYPTILÄISET... 8 Kun Sinuhe Kalhossa seikkaili TANSSIA, CAMPINGIA JA SAHTIA Kalho tunnetaan Krouvin lavastaan YRITYKSIÄ KALHOSSA Tarjolla putkiremonttia, luomuruokaa... KALHOLAISIA YHDISTYKSIÄ Torvisoittoa, kartingia ja lintukoiria NUORISOSEURASTA KYLÄSEURAKSI Kylän kehittäjä astui uuteen aikaan KANOOTTI TUO KALHOON Matkailukortti nimeltä luonto SE KUULU SOITTOKUNTA Musiikkimaailman pieni ihme pienessä kylässä KALHON KYLÄSUUNNITELMA Miten se tehtiin ja ketä kuultiin? Kylän uhkia ja vahvuuksia Lähiajan toimet Kyläsuunnitelman toimenpiteet TILASTOTIETOA KALHON SEUDUSTA KALHON KYLÄSEURA RY 2013 YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä toimittaja Timo Taulo / Päijät- Hämeen kylät ry / valokuvat Kyläseuran arkistot

3 Kalhossa syystalvella 2013 Avain yhteistyöhön Kalhonkylällä on toimittu aktiivisesti koko kylän historian ajan. Kylän kehittymiseen vahvasti vaikuttaneen kartanolaitoksen kadottua astuivat aktiiviset kyläläiset toiminnan sarviin: haluttiin vaikuttaa kansalaisina ja hakea parempia olosuhteita asua, yrittää ja elää Kalhossa. Yhteistyö naapurien kanssa on ollut luontevaa, liikkuuhan kyläpyykkikin hieman laskutavan mukaan. Aivan tarkkoja kylänrajoja ei ole tarpeen vetääkään, sillä yhteisö kylän muodostaa, me kalholaiset, vakituiset asukkaat ja kesävieraat. Syksyllä 2013 kylän moottorina vuosikymmenten ajan toiminut nuorisoseura muutti nimensä. Kun nuorisoseuran toiminnan luonne oli jo aikoja sitten muokkautunut palvelemaan pelkän nuorison sijasta kaikkia kyläläisiä, päätettiin seuran nimi muuttaa Kalhon Kyläseura ry:ksi. Muutoksen yhteydessä päätettiin, että seuran historiaa tullaan vaalimaan, kuten tähänkin asti, huolella ja kunnioittaen. Uuden kyläseuran perustaminen on iso voimainponnistus pieneltä kylältä. Vaikka tehtävät ja osin henkilötkin ovat pysyneet samoina kuin nuorisoseura- aikoina, asenteen muuttaminen vie aikansa. Uuteen kyläseuraan toivotaan mukaan entistä enemmän kyläläisiä. Seura tekee yhteistyötä alueen erämiesten, 4H- järjestön, Itä- Hämeen kansalaisopiston sekä kaikkien kyläjärjestöjen ja yritysten kanssa. Tavoitteena on luoda yhdessä parempi kylä, elinvoimainen ja hyvä Kalho. Hyvä kylä Kalho onkin. Kun aloitimme kyläsuunnitelman tekemisen kesällä 2013, tuli esiin paljon hyviä asioita kylästä. Kyläsuunnitelma kertoo meidän kylästämme, sen historiaa, sen tätä päivää ja sen tulevaisuutta. Siihen tulevaisuuteen me voimme vaikuttaa. Kyläsuunnitelma sisältää tulevien vuosien tavoitteemme, millaiseksi me haluamme kylämme kehittyvän ja kasvavan. Tervetuloa Kalhoon ja Kalhon Kyläseuraan! Pirkko Lintuluoto Kyläseuran puheenjohtaja 3

4 KUNINGASKUNNAN KALHONKYLÄ Hartolalla on siniverinen historia. Kalhon kylä tuli tunnetuksi kartanoistaan. Kylän historia alkaa jo kuitenkin rautakaudelta. 4 Kuningas Kustaa III erotti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherra- kunnaksi Sysmästä vuonna 1784 ja pitäjä sai nimen kruununperillisen Kustaa IV AdolGin mukaan: Gustav Adolfs socken. Vuonna 1867 kuntalain voimaan tultua nimi muuttui takaisin Hartolan kunnaksi vanhan luvun kappeliseura- kunnan nimen mukaan. Hartolan pääkylät hahmottuivat luvun alussa. Kalhon kylän nimi esiintyy jo vuonna 1405, jolloin Pekka (Per) Kalho on toimitusmiehenä rajantarkastuksessa. Kylien välisiä rajoja kun jouduttiin toisi- naan ratkaisemaan käräjilläkin. Hartolan vanhimmista alkutiloista kolme on sijainnut Kalhon- Pohjolan alueella. Kylän nimi Kalho esiintyy monissa keski- aikaisissa muodoissaan eri paikan- ja sukunimissä: Kalhon lambi (1477), Kallho (1539) ja Callhoij (1571). Kalhon Pajapellonmäeltä löydetty viikin- kiajan keihäänkärki kertoo, että alueella on käyty erällä ja asuttukin jo rautakaudella. KYLÄ KASVAA Hartola on kartanoiden pitäjä. Itä- Hämees- sä sijaitsivat eräät maamme suurimmista kartanoista. Itähämäläinen kartano- yhteiskunta, kartanolaitos toimi tärkeänä osana Kalhon kylän kehittymistä. Kartano- elämä leimasi ja kehitti Kalhon kylää. Sääty- läiset osallistuivat ahkerasti yhteisten asioiden hoitoon niin pitäjässä kuin kylässäkin. Vuonna 1883 järjestettiin maatalous- näyttely Kalhon kartanossa. Kartano olikin alueen edelläkävijä maataloudessa: sinne perustettiin Hartolan ensimmäinen ja koko maan ensimmäisiin lukeutuva meijeri Se toimi yksityismeijerinä vuoteen 1926, jolloin se muutettiin osuusmeijeriksi. Meijeritoiminta lakkasi luvun alussa. Kalhon meijerin valmistamat juustot olivat aikaan erittäin tunnettuja. Juustojen onnistumiseen oli ratkaiseva osuus mei- jerin palveluksessa olleilla sveitsiläisillä juustomestareilla. Postinkanto Kalhoon alkoi luvun lopulla. Kirjeen- kantaja Hartolan posti- konttorista Pohjolan kartanoon ja Kalhon kartanoon maksoi taksan mukaan 2 mk matkalta. Puhelinlinjan sivujohdon vetäminen kartanoon sai luvan jo Kalho sai oman koulun 1898 ja kyläkirjaston seuraavana vuonna. Piiri- kirjastoksi se muuttui Kirjastojen leviäminen eri puolille pitäjää oli riippu- vainen kansakoululaitoksen kehityksestä. Onpa Kalhossa ollut pankkikin, kun 1924 perustettiin Pohjolan Kalhon Osuuskassa. Se palveli kyläläisiä kymmenisen vuotta. Kalholaiset toimivat aktiivisesti Hartolan kunnalliselämässä. Kuntakokouksen (nyk. valtuusto) esimiehenä toimi vuosina

5 kartanonomistaja Reinhold Carlson. Häneltä ei työssään tarkkuutta puuttunut: kerrotaan, että hän esi- mieskollegansa kanssa laski kirkon- aittaan menneet naulat, ettei niitä olisi joutunut huk- kaan. Myöhemmin kunnallisneuvok- seksi nimitetty Carlson oli edus- tajana lähetystössä, joka vei 1899 sorto- kauden Suurta adressia Pietariin, tosin keisari Nikolai II ei ottanut lähetystöä vastaan. Kyläsuunnittelua on harjoitettu luvun alusta alkaen; luvulla heräsi ajatus rautatien rakentamisesta Vehka- lahden, Pohjolan ja Kalhon kartanoiden kautta Nuoramoisiin. Hanke kuitenkin kariutui ja Hartola jäi ilman rautatietä. UUDEN AJAN VAIKUTUS Maakunnallinen kehitys on tarttunut myös hartolalaisiin kyliin. Väkiluku pienenee ja palvelut keskittyvät kirkonkyliin jos enää niihinkään. Kalhon kasvukausi kääntyi luvul- le tultaessa hiljaiseen laskuun. Samaan aikaan kun vapaa- ajan palvelut, mökkeily ja luontomatkailu kiinnostavat kylävie- raita, vakituiset asukkaat saavat entistä hartaammin hakea palveluita kilometrien takaa. Kalhossa on kuitenkin onnistuttu säi- lyttämään pienen kylän kokoon nähden hyvä asumisen laatu, ja vaikka kartano- laitos ei ole enää kylän kehittymisen tuke- na, on nykyajan vaatimuksiin vastattu esimerkiksi yhteisöllisyyden lisäämisellä, omilla kylätapahtumilla ja naapuriavulla. Tänään Kalhonkylään kuuluvia alueita ovat Vassila, Juva, Osittu, Kalho, Uusi- kartano, Keihäsniemi, Näsi ja Latoniitty. Kyläkeskuksen lasketaan sijoittuvan alueelle Sahtikrouvi Peltosen Torppa Keihäsniemi. Maatiloja on Kalhon seudulla alle 40 kpl. Viljeltyä peltoa lasketaan olevan hieman yli 1000 hehtaaria. Lypsykarjataloutta harjoitetaan alueen noin kymmenellä tilalla. Mahdollisuudet maanviljelylle Kalhossa ovat hyvät viljavien ja tasaisten peltojen ansi- osta. Kirjastoauto käy Kalhon vanhalla postilla viikottain. Hartolan yhtenäiskoulu kirkonkylällä on kalho- laisten lasten lähikoulu. Jos lasketaan vesiosuuskunnan toimin- tarajauksen mukaan Kalhossa on vakitui- sia asukkaita 67 kpl ja kesämökkejä 20 kpl. Toisaalta postilaatikoita on huomattavasti enemmän. Kylän rajat ovat hieman Enojärveen piirretyn viivan oloisia, ja Kalhon kylässä laskutavasta riippuen on kyläläistä. (Lähdeteos: Hartolan kirja, toim. Erkki Markkanen 1968) 5

6 KARTANOIDEN KYLÄ Kartanot ja kartanoiden asukkaat ovat vaikuttaneet Kalhon kylän historiaan vahvasti. Jo Vänrikki Stoolin ajoista... 6 Käy joskus Joutsijärven tienooseen, Taloa siellä ikikoivut varjoo. Ol yö tai päivä, myöhä, varhainen, Ain on se avoin, suojan herttaisen Juhana Wadenstierna vanhus tarjoo. J. L. Runebegin Vänrikki Stoolin tarinoissa kuvaama talo on Joachimsberg, entinen Tauralan kruununratsutila, joka nykyään tunnetaan paremmin Kalhon kartanon nimellä. Suomen sodan ( ) aikaiset tapahtumat heijastuivat Hartolan upseeristoon saaakka, jotka asuttivat ratsutilaa aina luvun puoliväliin saakka. Kalhon kartanon ensimmäisiä omistajia oli koskipäästä tunnettu Henrik Sipinpoika luvun alkupuolella. Vuonna 1795 kartano jaettiin kahtia, Uudenkartanon ja Kalhon puoliskoihin. Kartanoiden omistussuhteet vaihtelivat usein, kunnes kartano siirtyi W. Gutzeit- yhtiölle, jonka omistajat asuivat Norjassa. Kartanoa viljeli tällöin tilanhoitaja Reinhold Carlson vuoteen 1981 asti, jolloin hän osti Kalhon kartanon. Tästä lähtien kartano on ollut Carlsonin suvun omistuksessa. Kartano oli suuri työllistäjä ja aikansa yritys. Esimerkiksi 1884 Kalhossa oli pehtoori, vouti, renkivouti, neljä renkiä, viisi piikaa ja meijerikkö. Palkollisten lisäksi mäkitupalaiset ja itselliset muodostivat vakinaisen työväen. Mäkitupalaisilla oli kartanosta mökki, vähän peltoa ja hevonen sekä pari lehmääkin. Muitakin ammattilaisia kartanosta löytyi. Kalhossa oli oma mylläri ja erilaisia käsityöläisiä sekä sisäkkö, välikkö, köksä ja kotiopettajatar. Sisäkkö siivosi, välikkö hoiti kanat ja lakaisi raput. Karjanhoitajat eivät tehneet sisätöitä. Tarvittiinpa pätkätyöhön rouvariakin, kuusi viikkoa syksyllä ja saman verran keväällä kun poltettiin kotipolton aikana rännissä viinaa. Torppareilla ei ollut oikeutta polttaa viinaa, vaan se oli ostettava kartanon alkosta. Uuden ajan tekniikka tuli myös pian pitäjään: Hartolan ensimmäinen traktori hankittiin Kalhon kartanoon luvulla. Se oli amerikkalainen Parrett- merkkinen, ja siinä oli varusteena traktoriaurat.

7 KARTANOIDEN KULTTUURIMAISEMAT Kalho on jaettu useampaan tilaan: Uuteenkartanoon, Keihäsniemeen, Lukkolampeen (Huuri) ja Näsiin. Tilakeskukset rakennuksineen ja viljely- ja laidun- sekä metsämaineen muodostavat maakunnallisen kulttuurimaisemakokonaisuuden. KALHON KARTANO Kalhon kartanon vuonna 1828 rakennettu päärakennus nuorempine talousraken- nuksineen sijaitsee näkyvällä paikalla Kalhonjokeen viettävän rinteen laella. Kartanon eteläpuolelta avautuvat laajat, metsiin rajautuvat peltovainiot. Iso osa nykyisistä peltoalueista on näkyvissä nykyisessä laajuudessa Kuninkaankartastossa niittyinä ja peltoina. Kartanon päärakennus on säilyttänyt hyvin empiren aikaisen asunsa. Kylätie (Kalhontie) kulkee tilakeskuksen halki. UUSIKARTANO Uusikartano erotettiin Kalhon kartanosta Vuonna 1926 Uusikartano tuli Oskar ja Aili Carlsonin hallintaan. Nykyinen suuri- kokoinen hirsinen päärakennus valmistui samana vuonna. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Päärakennus sijaitsee Kalhontien varrella. KEIHÄSNIEMI Enojärven etelärannalla sijaitsevan Keihäs- niemen hirsinen päärakennus on vuodelta Tilakeskus sijaitsee ympäröivää maastoa korkeammalla kumpareella. Päärakennusta ympäröi hyvin hoidettu puutarha. Talousrakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. LUKKOLAMPI Lukkolammen (Huuri) luvulla raken- nettua alkuperäisellään olevaa päärakennusta ympäröi suuri hoidettu piha, jota rajaavat ulkorakennukset. Tilakeskuksen suuri- kokoinen tiilipilarinavetta, hirsinen talli sekä työväen asuinrakennus sijaitsevat pihapiirin ulkopuolella. Lähde: Päijät-Hämeen arvokkaat kulttuurimaisemat / Päijät-Hämeen liitto 7

8 KALHOON LEIRIYTYIVÄT EGYPTILÄISET 8 Waltarin kirjoituskone Näsin mökissä on vielä paikallaan muistuttamassa suuren romaanin syntymisestä. Kalhon tunnetuin kirjailijavieras on Mika Waltari, joka haki luomisrauhaa kylän rauhasta. Sinuhe Egyptiläinen syntyi Näsin mökissä. Huhtikuussa 1945 Mika Waltari saapui laukkuineen ja koirineen junalla Heinolaan ja sieltä puukaasulinjurilla Hartolan Kalhon tienhaaraan, mistä kartanon hevonen oli lähetetty häntä vastaan. Kumipyörärattailla kolkuteltiin rospuuton rikkomaa tietä Kalhon kartanoon. Kirjailijaa varten oli siivottu ja lämmitetty Marjatan äidin Bertha Luukkosen vuonna vuonna 1940 valmistunut hirsirakennus Enojärven rannalla parin kilometrin päässä kartanosta. Näin kuvaa Panu Rajala Unio Mysticassa, Mika Waltarin elämäkerrassa, hetkeä joka oli muuttava suomalaista kirjallisuutta. Kalhon kylää hallitsivat Carlsonin seitsemän sisarusta perheineen, Waltarin Bertha- anoppi yhtenä heistä. Albert Carlson isännöi Kalhon kartanoa, jossa oli kaikki suuren maatilan rakennukset, eläimet ja tarvikkeet meijeriä myöten. Waltari asettui kartanosta erotettuun Näsin piharanneukseen kirjoittamaan tulevaa suurteostaan. Mukavuuksia ei mökissä ollut, talo lämmitettiin puilla, puusee oli ulkona, lähin sauna naapurin maalla ja lähin kauppa neljän kilometrin päässä. Kirjailija kantoi kirjoituskoneen ja pinkan paperia jyrkkiä rappuja ja notkuvia lankkuja myöten vinttikerrokseen ja työ alkoi. PÄIVÄNLASKUJA Mika Waltari oli hakenut inspiraatiota Kalhosta jo aikaisemmin, mm. Neljä päivänlaskua - teoksen syntyessä Näsin

9 SIVISTYKSEN SYMBOLI Hartolassa olonsa aikana Waltari karttoi kameroita. Valokuvia ei juuri ole löytynyt. Poikkeuksena tämä Ludwig Carlsonin ottama kuva, jossa Waltari ja terrieri Tiuku ovat Näsissä vuonna (teoksesta Uno Mystica.) mökissä. Hän etsi kirjoitustyölleen rauhaa, ja sitä myös sai. Egyptiläiset leiriytyivät ympärilleni ullak- kohuoneeseeni, järvi jääpintoineen oli suuri ja pelottava ikkunani ulkopuolella. Sinuhe istui kirjavalla matollaan luonani leuka käden varassa, ja hänen kasvonsa olivat myrtyneet iän ja kokemusten ahdistuksesta, kun hän alkoi kertoa minulle elämänsä tarinaa, kirjoitti Waltari Neljässä päivänlaskussa. Kalhon Näsissä syntyi suomalaisen kirjal- lisuuden kansainvälisesti tunnetuin teos, Sinuhe egyptiläinen, kesän 1945 aikana. Kalhon osuusmeijerissä meijeri- apulaisena ollut Eino K. Nurminen muisteli Sysmän kirjastossa järjes- tetyssä Waltari- illassa tapaamistaan kirjailijan kanssa Kalhossa. Vuonna 1945 rospuuton aikaan tuli muonamies kärryjen kanssa vastaan. Kyydissä istui Mika Waltari kirjoi- tuskone sylissään. Arvasin, että kirjai- lija menee Näsiin kesäksi kirjoitta- maan, muisteli Nurminen. Eino muisti myös uintireissut, joissa Waltarin tytär Satu oli mukana luvun alussa Mika Waltari Marjatta- vaimonsa kanssa kävi kesäisin usein Kalhon kartanossa. Mika Waltari oli erikoinen ja Mar- jatta- vaimo mielestäni hyvinkin erikoinen. Huulet olivat punaiseksi maalatut ja saattoi olla punaiset kyn- netkin. Hän näytti aivan Helsingin daamilta ja siitä supistiin silloin, kun olin pikkupoika. Eino K. Nurminen tietää omakoh- taisesti, että Mika Waltaria katsottiin Kalhonkylällä ylöspäin. 17- vuotiaan meijerirengin silmin Waltari oli sivis- tyksen symboli kravatteineen. Mika Waltarilla oli erittäin hienos- tunut käytös ja lähes aina kravatti kaulassa. Waltarit hakivat maitoa meijeriltä ja usein Tiuku- koira oli mukana. Jos maitoa tipahti, niin Tiuku kävi heti nuolaisemassa tipat pois, Eino K. Nurminen naurahti. Hartolan ajat näkyvät Eino K. Nurmisen mukaan Waltarin kirjallisuudessa. Kylää kuohuttanut murhakin vuoden 1933 joulun ja uuden vuoden välillä oli kirjassa siirretty Pornaisten maisemiin. (Lähde: Lähilehti ) 9

10 Krouvi on maalainen tapa tehdä iloa yhdessä 10 Tanssia, campingia ja sahtia Krouvin lava on tunnetuin hartolalainen tanssipaikka ihan maanlaajuisestikin. Tanssin lisäksi Krouvissa on leirintäalue ja omatekemää sahtia. Vuonna 1996 perustettu lava vetää huvittelun haluisia vieraita kesä toisensa jälkeen huippuartistien, tanssiaskeleiden, leirintäalueen ja sahdin voimalla. Hyvällä kesäillan säällä soivat tuliset tangon tahdit pitkälle Kalhon korpiin. LAVA Krouvin tanssi- ilta on jokainen kesä- perjantai. Tanssilava on kooltaan 580 neliömetriä, tilaa siis riittää vauhdik- kaimmillekin taitotanssijoille. Kesän 2013 artisteja olivat mm. Jare & VilleGalle, Anne Mattila, Reijo Taipale, Janne Tulkki, Markku Aro, Yölintu, Teuvo Oinas, Suvi Teräsniska CAMPING Vuonna 2009 avatulla Krouvin leirintä- alueella on paikkoja 130 matkailu- vaunulle ja parillekymmenelle teltalle. Aittamajoitus on myös mahdollinen vaihtoehto. Vaativien karavaanareiden keskus- telupalstalla Krouvista puhutaan mm.: Tää ei oo mainos, mutta monta kertaa on käyty ja tykätty. Kerrankin matkai- luautomme oli telakalla ja silti halusim- me Krouville ja meille järjestyi majoitus kuivurin alakerrassa ja kivaa oli. Tv. Eki ja Tarja. SAHTI Tanssilavan yhteydessä toimii pani- moravintola Sahtikrouvi, pienpanimo, joka on merkittävä sahdin valmistaja. Itähämäläinen sahti on maankuulua olutjuomaa, ja Kalhon kylässä sahtiperinne on pitkä. Tänä päivänä sitä ylläpitää kylän oma tanssilava Krouvi, jossa on myös oma panimo. Tarkka tuotantoprosessi antaa Krouvin Sahdille takuuvarman leiman- sa. Panimo vaalii perinteitä, ja oluen tinkimätön luonne syntyy vanhoja käsityöperinteitä kunnioittaen, Krouvin Sahtimestarin valvovan silmän alla. Tietoa Krouvin sahdista: Punaruskea, samea, raikkaan maltainen, hieman karamellimainen Kantavierrepitoisuus 23,5 p-% Alkoholipitoisuus 9,0 t-%, ph 4,5

11 Yrityksiä Kalhossa Putkiurakointi Mauri Pajunen Kalhontie 82, Kalhonkylä puh. (03) * putkiurakointi Kalhon Formula- Karting- Rata Kalhonkyläntie, Kalhonkylä puh Sähköurakointi Aho Oy Keskustie 52, Hartola puh Terapia Carlson Raija Kalhontie 331, KALHONKYLÄ puh * terveyspalvelut Krouvin Camping, Tanssilava ja Panimoravintola Tmi Ari Parikka Kalhontie 459, Kalhonkylä puh. (03) ja Niituntie 100, Kalhonkylä puh * keskipohjalainen jäsenkorjaus Luomutila Parikka Niituntie 100, Kalhonkylä puh * vihannesten ja juuresten myynti Tmi Lauri Mononen Ostech Oy Ltd Tmi Napola Kalhonkyläntie 340, KALHONKYLÄ * rakennuspalvelut Juvanlammenpolku 26, Kalhonkylä * multamyyntiä Peltosen Torppa KALHONKYLÄ puh. (03) * korut Peltosentie 1, Kalhonkylä puh ja * pitopalvelut Tmi Kaj Valonen Pesonen Veli Tmi Tuula Pajunen Niituntie 249, Kalhonkylä puh. (03) ja * maansiirto, kuljetuspalvelut Pinteeläntie 78, KALHONKYLÄ puh * kaivinkonetyöt, maanrakennus Kalhontie 82, KALHONKYLÄ puh * vaatetusteollisuus Kalhon kyläsuunnitelmatapahtumissa korostui kylän luomuyrittäjyyden kehittäminen. Lähiruoka- ja luomutuotannolle on tilausta, ja kylällä on edellytyksiä tuottaa laadukkaita elintarviketuotteita suomalaisiin ruokapöytiin. Peltosen torpalla vietetään itähämäläisiä pitoja. 11

12 KALHON SOITTOKUNTA RY Puhallinorkesteri on perustettu vuonna Sen taustaorganisaatio on Itä- Hämeen kansalaisopisto. Kalholaisia yhdistyksiä ITÄ- HÄMEEN FK- KERHO Kerho ylläpitää Kalhon Mutka - nimistä mikroautorataa Kalhonkyläntien ja Sysmäntien risteyksen tuntumassa. HARTOLAN 4H- YHDISTYS Hartolan 4H- yhdistyksellä on monipuolista toimintaa. Pohjola- Kalhon kerho kokoontuu Honkapirtillä. HARTOLAN ERÄMIEHET Riistanhoitotyötä ja metsästystä sekä ampumaurheilua. ITÄ- HÄMEEN NUUSKUT Itähämäläinen noutajakoirayhdistys järjestää näyttelyitä, kokeita ja koulutusta noutajarotuisille koirille. ETELÄ- HARTOLAN VESIOSUUSKUNTA Osuuskunnan toimialana on rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesi- ja viemärilaitosta ja tarjota vesihuoltopalveluja pääasiassa jäsenille. KALHON OSAKASKUNTA Osakaskunta (aik. kalastuskunta) omistaa ja hallitsee kiinteistöille kuuluvia yhteisiä vesialueita. HARTOLAN ELÄKKEENSAAJAT Harrastuksia, kerhotoimintaa, retkiä ja yhdessäoloa eläkeikäisille.

13 Nuorisoseurasta kyläseuraksi Kalhon Nuorisoseura perustettiin Ajan harrastuksen palo oli voimakasta, sivistys- ja kulttuuritoiminta kukoisti, eikä ruumiinkulttuuriakaan unohdettu. Nuorisoseuran yhteistyö Kalhon Maamies- seuran ja viereisen Pohjolan kylän väen kanssa oli aktiivista. Yhdistys sai luvun lopulla lahjoituksena tontin seurataloa ja urheilukenttää varten. Sen lahjoittivat Aili ja Oskar Carlson Uudenkartanon maista. Pian oli alueelle syntymässä upouusi urheilu- pyhättö juoksuratoineen. HONKAPIRTTI NOUSEE Seuratalon rakentaminen kentän viereen aloitettiin yhdessä paikallisen maamies- seuran kanssa ja oman katon alle päästiin vuonna Talo sai nimekseen Honka- pirtti, seisoohan se Kalhonkankaan reunassa komeiden honkien varjossa. Uusi seuratalo mahdollisti henkisten harrastusten, kuten teatteritoiminnan ja sisäliikuntamuotojen harjoittamisen. Yhdistykset olivat aktiivi- sesti mukana, kuten Maa- ja Kotitalous- naiset. Pian alkoi myös tanssien järjestä- minen talolla. Elettiin lavatanssiharras- tuksen kulta- aikaa. Honkapirtillä vierailivat monet sen ajan huippusolistit ja - orkesterit. Kului pari- kymmentä vuotta, kun huomattiin, että talo alkoi olla pieni ja epäkäytännöllinen. Vuonna 1982 valmistui laajennusosa vaatesäilytyksineen, eteis- ja WC- tiloineen. Maaseudun tanssilavakultturi oli jo vuosia ennen muuttunut suosimaan suurlavoja ja tanssitoiminta nuorisoseurataloissa hiipui hiipumistaan. Kalholla aloitti toimintansa Krouvin lava, joka pystyi täyttämään tanssikansan ja orkestereiden tarpeet. Honkapirtti on säilynyt kuitenkin vuosien saatossa kyläläisten kokoontumispaikkana ja juhlatilana. Sitä on kunnostettu ja kehitetty palvelemaan monipuolisesti niin kyläläisiä kuin muualtakin tulevia tilan tarvitsijoita. KOKO KYLÄÄ PALVELEMAAN Kun toiminnan luonne oli jo aikoja sitten muokkautunut palvelemaan pelkän nuori- son sijasta kaikkia kyläläisiä, päätettiin seuran nimi muuttaa Kalhon Kyläseura ry:ksi Muutoksen yhteydessä päätettiin, että seuran historiaa tullaan vaalimaan, kuten tähänkin asti, huolella ja kunnioittaen. Kyläseuran tarkoituksena on toimia Kalhon asukkaiden, yhdistysten, yhteisöjen ja lähikylien yhteistyöelimenä pyrkimyksenä parantaa alueella vakituisesti tai vapaa- aikanaan asuvien ihmisten hyvinvointia. 13

14 KANOOTTI TUO KALHOON 14 Kalhon vesiä pitkin kohti Sysmää kulkee tunnettu Tainionvirran melontareitti. Reitillä on melottavana 24 kilometriä jokiosuutta ja 16 kilometriä useilla eri järvillä. Matka alkaa Koskenniskalta Hartolasta kohti Kirveskoskea. Koskelta jatketaan järviä ja kapeita salmia pitkin kohti Krouvin Campingia. Leirintäalueelta matka jatkuu kohti Nuoramoisjärven selkää. Reitti sopii hyvin perheille ja aloitteleville melojille. Melontareittien kunnossapito ja Kalhonjoen suojeleminen nousi vahvasti esille kylä- kokouksissa. Kyläläiset katsovat tärkeäksi pitää yllä melontaharrastusta ja siksi myös jokialueiden kunnossapito on tärkeää. Melonta on kasvava harrastus. Kalhossa tulisikin kehittää harrastukseen liittyviä matkailutuotteita aina opastuksesta majoitus- palveluihin. Kylän lähiajan tavoitteissa melontareittien pitäminen kunnossa mm. Kalhonjoen tienoolla on asetettu kärkityöksi. Kalhon Soittokunnan seitsikko v Se kuulu torvisoittokunta Kalhon torvisoittokunta on pysynyt koossa jo vuodesta Se on kokenut monet kulttuuriyhdistykselle eteen tulleet tuulet ja tuiverrukset, mutta soittajakunta on ollut taitavaa ja innostunutta. Siinä lienee pitkäikäisen orkesterin salaisuus. Torvisoittokunnan perustivat Kalhon kartanon pojat Albert Carlson, hänen veljensä Ludwig, Akseli Tervala Pohjolan naapurikylästä sekä Kalhon kartanon meijeristi Arnold Wälchli, joka lienee tuonut ulkomaan matkojensa voimin soittokunta- ajatusta mukanaan Kalhoon. Filosohisia keskusteluhetkiä harrastaneet perustajat olivat pohtineet maaseudun kulttuuripyrintöjen kehittämistä ja päätyneet soittokuntaan. Ensimmäinen esitys oli 30. marraskuuta 1910 Kalhon kansakoululla Marttayhdistyksen iltamissa. Saksalaisella Ratsumarssilla aloitettiin Kalhon torvisoittokunnan pitkä ja komea kulttuuritaival. Kalhon Soittokuntana nykyisin tunnettu orkesteri toimii Itä- Hämeen Opiston suojissa. Soittokuntaa 30 vuotta johtanut kapellimestari Antero Suojoki luovutti tahtipuikon Mikko Kotinurmelle vuonna Kalhon Soittokunta Krouvin juhlalavalla vuonna 2009.

15 KALHON KYLÄSUUNNITELMA

16 Kyläaktiivit pohtivat Honkapirtillä syyskuussa 2013 minne suuntaan Kalhon kylä kulkee. KYLÄTULEVAISUUTTA TEKEMÄÄN Kyläsuunnitelman laatiminen alkoi kesällä 2013, kun Kalhon nuorisoseuran hallitus päätti tarttua toimeen. 16 Kyläläisten ajatuksia tulevaisuudesta kuultiin kesän kyläjuhlissa ja sekä alku- syksyn kyläillassa. Lisäksi jokaiseen kalholaiseen talouteen jaettiin kylä- kysely. KALHON NÄKÖINEN Kylsuunnitelman avulla kartoitetaan kylän nykytilaa ja visoidaan tulevai- suutta. Suunnitelma tuo esille kalholaisten näkemyksiä ja odotuksia. Samalla kyläsuunnitelma tukee erilaisia kylän hanketoimintoja sekä toimii omana kylälehtenä kalholaisille, kesävieraille ja kaikille jotka haluavat oppia tuntemaan hartolalaista kylää nimeltä Kalho. Kyläsuunnitelmalehdessä esitellään kylän yhdistys- ja yritystoimintaa sekä tutkitaan hieman kylän pitkää historiaa. Kyläsuunnitelman valmistaminen on ollut jo sellaisenaan kehittävä projekti, johon ovat osallistuneet useat aktiiviset kyläläiset, kertoo Kyläseuran puheen- johtaja Pirkko Lintuluoto. Puheenjohtajan mielestä kyläsuun- nittelu on kehittänyt kyläläisten aktiivisuutta ja tuonut esille monia Kyläkyselyyn vastasi noin 20 % kyläläisistä. Kalhon kyläsuunnitelma on laadittu osana Päijät-Hämeen Kylät ry:n Yhdessä tulevaan -hanketta. Facebookia käytettiin myös kyselyyn: kalholaiset eivät kuitenkaan ole aktiivisia netin käyttäjiä.

17 tärkeitä kehittämiskohteita. On tärkeää, että omista asioista puhutaan yhdessä. AJATUKSET KIRKASTETTAVAKSI Kyläsuunnittelun aikana tuli esille useita kylääkin suurempia pulmia, mutta myös osattiin löytää Kalhon vahvuuksia ja syitä miksi omaa kylää kannattaa kehittää. Monista ajatuksista ja toiveista on puristettu esille kärkitoimenpiteet, joihin on tarkoitus puuttua hetimiten. Laajempi kyläsuunnitelma toimenpitei- neen ja työnjakoineen on osa Kalhon Kylä- seuran toimintasuunnitelmaa, ja se vastaa tavoitteiden toteuttamisesta yhdessä mui- den kyläläisten ja yhteistyötahojen kanssa. Hartolan kunta saa kyläsuunnitelman tiedokseen ja samalla Kyläseura aloittaa keskustelun siitä, miten kunta voi osallistua sen mukanaoloa vaativiin toimenpiteisiin. Tavoitteena on myös saada Kalhon kyläsuunntelman keskeiset osat mukaan Hartolan kunnan kylästrategiaa. Ulkoiluun ja eläimiin liittyviä tapahtumia! Sellainen palveluauto, jossa monenmoista tarjontaa olisi hyvä! Voisi olla kokoontumisia, jonne tulisi muiltakin kyliltä väkeä tietyn teeman merkeissä. Kaipaan säännöllistä terveysneuvontaa vaikka Honkapirtille. Kyläkyselystä kerättyä 17 MAAKUNNAN KYLÄTOIMINTAA Kyläsuunnittelua on kalholaisten tukena toimittanut Päijät- Hämeen Kylät ry:n kyläasiamies Timo Taulo. Maakunnallisen kyläyhdistyksen vetämä lähidemokratia- hanke Yhdessä tulevaan on ollut kylä- suunnittelun taustatuki. Pienten kylien mahdollisuus saada äänensä kuuluviin on tänä päivänä entistä vaikeampaa. Kuntarakenteiden ja kireän kuntatalouden aikoina kyläseudut saattavat jäädä omiin oloihinsa. Ääni ei kuulu emokuntaan saakka, toteaa kyläasiamies Timo Taulo. Hänen mielestään on tärkeää, että kylät tekevät suunnittelua ja vievät asioita aktiivisesti eteenpäin. Kukaan muukaan ei sitä työtä tee, ellei- vät kyläläiset itse. Kalholaiset ovat olleet tässä työssä esimerkkejä monelle muulle kyläseudulle Päijät- Hämeen maakunnassa, Taulo sanoo. Turvallisen liikkumisen kehittäminen meidän autoilevile vanhuksille. Erilaisia kursseja ja kerhoja. Kilpailuja tai vaikka turinailtoja. Pyhäkoulu lapsille. Perinnetaitojen opetusta ja talkoita nuorille. Henkilökohtaiset kutsut.

18 KYLÄN PLUSSAT JA MIINUKSET Mille pohjalle rakentaa kylän tulevaisuutta, mitä asioita torjua? Kyläilloissa ja kyläkyselyssä pohdittiin Kalhonkylän vahvuuksia ja heikkouksia. Vahvuudet, joiden varaan kylää rakennetaan * Kylä on kaunis, elää luonnonrauhassa. Yöllä näkyy tähtitaivas; luonnonvaraisia eläimiä voit nähdä Kalhon metsissä. * Kylä on erinomaisten liikenneyhteyksien päässä. Välimatkat suurempiin keskuksiin ja kirkonkylille ovat vähäiset. * Naapuriapu ja yhteishenki elävät Kalholla. Ne tuovat elämiseen laatua ja turvallisuutta. * Kylällä on yhteinen kokoontumispaikka, Honkapirtti. * Kalholla on pitkä ja arvokas historia, ja sen kainalossa 18 tarinavakka. * Pienellä kylällä on paljon yritystoimintaa. * Vakiintuneet yhteiset tapahtumat ja harrastusmahdollisuuksien kirjo tuovat väriä kyläelämään. Heikkoudet ja uhat, joita torjutaan * Kylä ikääntyy, siksi lapsiperheet toivotetaan tervetulleiksi Kalhoon. * Kun päätöksentekijät ovat kirkolla, vaikuttamisnahdollisuudet kuntahallinnossa ovat aktiivisen toiminnan takana. * Oman Honkapirtin ylläpito vaatii tukevaa taloutta, remonttejakin pitäisi jo tehdä. * Vaikka harrastusmahdollisuuksia on monia, lähin julkinen uimaranta löytyy naapurikylästä. * Selkeän keskustaajaman puuttuminen hajauttaa kylärakennetta. * Maa- ja metsätalousvaltainen elinkeinorakenne kaipaa laajentumista. * Tulevaisuuden haaste on kyläläisten pitäminen aktiivisina ja herkkinä toimimaan yhteisten asioiden parissa. * Talkoohenkeä ei päästää sammumaan, se on pienen kylän elinehto.

19 LÄHIAJAN TOIMET Kyselyiden ja keskustelujen perusteella seuraavat kyläsuunnitelman toimet saivat eniten kannatusta. 1 UIMARANNAN RAKENTAMINEN Kalhon kylällä ei ole julkista uimarantaa. Mahdollinen uimarannan paikka etsitään Enojärven rannalta, sitä ryhdytään yhteistyössä kunnan ja mahdollisen hanketuen avulla rakentamaan kyläläisten ja kesävieraiden ulkoilupaikaksi. Uimarannan yhteyteen voidaan sijoittaa muita virkistys- ja vapaa- ajan palveluita KANOOTTIREITTIEN KUNNOSTAMINEN Melontareitin ovat suosittuja retkikohteita Kalhonkylänkin alueella. Eräät osat mm. Kalhonjoen rannalla vaativat kunnostusta ja ylläpitoa. Tähän työhön Kyläseura järjestää työvoimaa ja mahdollisesti myös hanketukea. Jokainen kyläläinen voi myös vastata ja pitää huolta seudun vesireittien kunnosta. Vesiretkeilyä kehitetään kylällä mm. opastein ja infoin. KYLÄSEURAN TOIMINNAN VAKIINNUTTAMINEN Kalhon Kyläseuran säännöt ja nimiuudistus valmistuivat vuoden 2013 syksyllä. Kylän toiminnan kannallta on ensiarvoisen tärkeää, että Kyläseura saa toiminnalleen tukea kyläläisiltä. uudet kyläläiset ovat tervetulleita seuran toimintaan, muutenkin kuin talkootyöhön. Kyläseuran tiedottamiseen ja jäsenhankintaan panostetaan.

20 KYLÄSUUNNITELMAN TOIMENPITEET TAVOITE TEHTÄVÄT TOTEUTTAJA AIKATAULU 1. ASUKKAAT 20 Tiedotetaan tonttitarjonnasta ja rakennuspaikoista Myynnissä olevien tonttien ja kiinteistöjen kartoitus. Tonttipörssin kokoaminen. Tiedottaminen kesätapahtumissa ja kylänetissä. Kyläseura ja kyläläiset Kevät 2014 Päätöksenteon seuraaminen ja vaikuttaminen Kyläläiset seuraavat ja vaikuttavat kunnan päätöksentekoon eri muodoissa omien edustajien ja tiedottamisen avulla. Kyläseura ja kyläläiset Uusien asukkaiden ja kesäasukkaiden huomioiminen Vuosittain kesätapahtumien yhteydessä tervetulojuhla sekä kyläsuunnitelman jakaminen. Kyläseura ja kyläläiset Kesä 2014 Vuoden kalholaisen valinta Valitaan kyläläisistä ja kesävieraista vuoden kyläläinen, joka on tehnyt työtä kotiseudun hyväksi. Kyläseura Kesä 2014 Lisätään yhteistyötä yritysten välillä Järjestetään yhdistysten ja yrittäjien yhteistapaaminen ja yhteistyön ideointi. Kyläseuran hallitus Kevät 2014 Lisätään seudun yritystapahtumia Honkapirtillä järjestettäviä kirpputoreja ja markkinatapahtumia aktivoidaan. Kyläseura ja kyläläiset Kevät- kesä 2014 Terveysneuvonnan ja - palveluiden saaminen Vaikutetaan siihen, että Honkapirtillä Kyläseura, järjestetään neuvontaa ja kursseja. yhdistykset Terveydenhoitajan vastaanotto. Talvi 2013 Lisätään luomu- ja ruokatuotteiden yritystoimintaa Markkinoidaan oman kylän elintarviketuotteita. Kyläseura, yrittäjät, yhdistykset Suositaan seudun yrityksiä Kannustetaan kyläläisiä käyttämään omia yrityksiä mm. tutustumis- tarjouksin kesävieraille. Kyläseura ja yritykset Kevät 2014 Syksy PALVELUT JA YRITYKSET

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN Jatketaan lammastarhausta kesäisin.. Sadekatos siis.. Jätekatosmalli Entinen Esso Tuupovaara, katulamput (6 lamppua) Tuupovaarantien ja Ilomantsintien risteysalueen monttujen korjaus Teiden kunto yleensäkin?

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA 2014

KYLÄSUUNNITELMA 2014 KYLÄSUUNNITELMA 2014 Maakesken Kyläyhdistys ry teki talven 2013 ja kevään 2014 aikana kylälle suunnitelman. Suunnitelmaa varten järjestettiin kyläiltoja ja kyläkysely. NÄIN KYLÄSUUNNITELMA TEHTIIN Tulevaisuusillat

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke Hankkeen esittely Nuoret oman kylän kehittäjinä Nuoret oman kylän kehittäjinähankkeessa kehitettiin Etelä-Savoon haja- asutus -alueille toimintamalleja ja verkostoja nuorten toiminnan tukemiseksi. Hanke

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Perustietoa Sukevasta

Perustietoa Sukevasta Sonkajärven kunta S Perustietoa Sukevasta Sukeva on n. 1000 asukkaan kylä vilkkaasti liikennöidyn Valtatie 5:n ja rautatien varressa Pohjois- Savossa. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet avaavat yhteydet

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Leino-Vihtavaara, Heinoniemi, Puhossalo 24.5.2011. MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys

Leino-Vihtavaara, Heinoniemi, Puhossalo 24.5.2011. MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys ,, 24.5.2011 Kauppa-auto kimppakyyti Turinatupa Lentopallo ja voimistelut piirakanpaisto kirjastoauto Oma kylätalo Kansalaisopiston piirit Puutyö MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys Kimppakyyti, turinatupa

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Konginkankaan IDEAILTA

Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Vahva, monipuolinen teollinen historia (1868-1932), pitkä hiipumisen ja hiljaiselon aika sekä uudelleen syntyminen

Lisätiedot

Uusien asukkaiden mietteitä

Uusien asukkaiden mietteitä Uusien asukkaiden mietteitä Anne Kettunen Hämeen Kylät ry / Aistien-hanke 1 Koti Koijärven alueen kyliltä Aistien-tilan yhtenä näkökulmana oli uusien asukkaiden muuttaminen kylille. Miten sitä voitaisiin

Lisätiedot

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma Liikkumisen tuki Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Liikkumisen tuki pilotti, miksi? Asiakkaiden tarve joustavampaan ja yksilöllisempään liikkumisen tukeen Liikkumisen tuen /kuljetuspalveluiden

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B Aino Välkkilä Jaakko Ilkan koulu 9B Minun Ilmajokeni Suomessa on n. 320 kuntaa ja yksi niistä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva kotikuntani Ilmajoki. Ilmola, kuten se ruotsin kielellä kuuluu,

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kylien Salo: * Monipuolista kylätoimintaa * Asukaskyselyjen tuloksia

Kylien Salo: * Monipuolista kylätoimintaa * Asukaskyselyjen tuloksia Kylien Salo: * Monipuolista kylätoimintaa * Asukaskyselyjen tuloksia Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 4.11.2014 Kylien Salo

Lisätiedot

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala - millainen on hyvä kyläsuunnitelma? - onko tarpeen määritellä hyvän suunnittelun laatukriteereitä? - mitkä ovat keskeiset elementit kyläsuunnittelusta? Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala Millainen

Lisätiedot

Kutsutut: Kutsu lähetetty tiedoksi laajalla jakelulla. Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille.

Kutsutut: Kutsu lähetetty tiedoksi laajalla jakelulla. Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille. Läntisten kaupunginosien paikallisen kehittämisryhmän, (Lännen Bulevardin Kehrä) työpaja keskiviikkona 12.11.2014 klo 17.00-19.30 Aiheena: Läntisten kaupunginosien asukastilojen tulevaisuus ja uudet mallit

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Multian tonttitarjonta 2015

Multian tonttitarjonta 2015 Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen

Lisätiedot

Kiskontien Kimppa esittäytyy 21.11.2013

Kiskontien Kimppa esittäytyy 21.11.2013 Kiskontien Kimppa esittäytyy 21.11.2013 Kimppa keskustelee Kiskontien aluetoimikunnan työn jatkaja Kiskon ja Muurlan alueella vuoden 2013 alusta Tärkein tehtävä ylläpitää keskustelua lähipalveluista ja

Lisätiedot