KALHON KYLÄSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALHON KYLÄSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KALHON KYLÄSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto kylän suunnitelmaan... 3 KUNINGASKUNNAN KALHONKYLÄ Kalhon historiaa lyhyesti KARTANOIDEN KYLÄ... 6 Kartanot ovat kylän synnyttäneet KALHOON LEIRIYTYVÄT EGYPTILÄISET... 8 Kun Sinuhe Kalhossa seikkaili TANSSIA, CAMPINGIA JA SAHTIA Kalho tunnetaan Krouvin lavastaan YRITYKSIÄ KALHOSSA Tarjolla putkiremonttia, luomuruokaa... KALHOLAISIA YHDISTYKSIÄ Torvisoittoa, kartingia ja lintukoiria NUORISOSEURASTA KYLÄSEURAKSI Kylän kehittäjä astui uuteen aikaan KANOOTTI TUO KALHOON Matkailukortti nimeltä luonto SE KUULU SOITTOKUNTA Musiikkimaailman pieni ihme pienessä kylässä KALHON KYLÄSUUNNITELMA Miten se tehtiin ja ketä kuultiin? Kylän uhkia ja vahvuuksia Lähiajan toimet Kyläsuunnitelman toimenpiteet TILASTOTIETOA KALHON SEUDUSTA KALHON KYLÄSEURA RY 2013 YHDESSÄ TULEVAAN - Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä toimittaja Timo Taulo / Päijät- Hämeen kylät ry / valokuvat Kyläseuran arkistot

3 Kalhossa syystalvella 2013 Avain yhteistyöhön Kalhonkylällä on toimittu aktiivisesti koko kylän historian ajan. Kylän kehittymiseen vahvasti vaikuttaneen kartanolaitoksen kadottua astuivat aktiiviset kyläläiset toiminnan sarviin: haluttiin vaikuttaa kansalaisina ja hakea parempia olosuhteita asua, yrittää ja elää Kalhossa. Yhteistyö naapurien kanssa on ollut luontevaa, liikkuuhan kyläpyykkikin hieman laskutavan mukaan. Aivan tarkkoja kylänrajoja ei ole tarpeen vetääkään, sillä yhteisö kylän muodostaa, me kalholaiset, vakituiset asukkaat ja kesävieraat. Syksyllä 2013 kylän moottorina vuosikymmenten ajan toiminut nuorisoseura muutti nimensä. Kun nuorisoseuran toiminnan luonne oli jo aikoja sitten muokkautunut palvelemaan pelkän nuorison sijasta kaikkia kyläläisiä, päätettiin seuran nimi muuttaa Kalhon Kyläseura ry:ksi. Muutoksen yhteydessä päätettiin, että seuran historiaa tullaan vaalimaan, kuten tähänkin asti, huolella ja kunnioittaen. Uuden kyläseuran perustaminen on iso voimainponnistus pieneltä kylältä. Vaikka tehtävät ja osin henkilötkin ovat pysyneet samoina kuin nuorisoseura- aikoina, asenteen muuttaminen vie aikansa. Uuteen kyläseuraan toivotaan mukaan entistä enemmän kyläläisiä. Seura tekee yhteistyötä alueen erämiesten, 4H- järjestön, Itä- Hämeen kansalaisopiston sekä kaikkien kyläjärjestöjen ja yritysten kanssa. Tavoitteena on luoda yhdessä parempi kylä, elinvoimainen ja hyvä Kalho. Hyvä kylä Kalho onkin. Kun aloitimme kyläsuunnitelman tekemisen kesällä 2013, tuli esiin paljon hyviä asioita kylästä. Kyläsuunnitelma kertoo meidän kylästämme, sen historiaa, sen tätä päivää ja sen tulevaisuutta. Siihen tulevaisuuteen me voimme vaikuttaa. Kyläsuunnitelma sisältää tulevien vuosien tavoitteemme, millaiseksi me haluamme kylämme kehittyvän ja kasvavan. Tervetuloa Kalhoon ja Kalhon Kyläseuraan! Pirkko Lintuluoto Kyläseuran puheenjohtaja 3

4 KUNINGASKUNNAN KALHONKYLÄ Hartolalla on siniverinen historia. Kalhon kylä tuli tunnetuksi kartanoistaan. Kylän historia alkaa jo kuitenkin rautakaudelta. 4 Kuningas Kustaa III erotti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherra- kunnaksi Sysmästä vuonna 1784 ja pitäjä sai nimen kruununperillisen Kustaa IV AdolGin mukaan: Gustav Adolfs socken. Vuonna 1867 kuntalain voimaan tultua nimi muuttui takaisin Hartolan kunnaksi vanhan luvun kappeliseura- kunnan nimen mukaan. Hartolan pääkylät hahmottuivat luvun alussa. Kalhon kylän nimi esiintyy jo vuonna 1405, jolloin Pekka (Per) Kalho on toimitusmiehenä rajantarkastuksessa. Kylien välisiä rajoja kun jouduttiin toisi- naan ratkaisemaan käräjilläkin. Hartolan vanhimmista alkutiloista kolme on sijainnut Kalhon- Pohjolan alueella. Kylän nimi Kalho esiintyy monissa keski- aikaisissa muodoissaan eri paikan- ja sukunimissä: Kalhon lambi (1477), Kallho (1539) ja Callhoij (1571). Kalhon Pajapellonmäeltä löydetty viikin- kiajan keihäänkärki kertoo, että alueella on käyty erällä ja asuttukin jo rautakaudella. KYLÄ KASVAA Hartola on kartanoiden pitäjä. Itä- Hämees- sä sijaitsivat eräät maamme suurimmista kartanoista. Itähämäläinen kartano- yhteiskunta, kartanolaitos toimi tärkeänä osana Kalhon kylän kehittymistä. Kartano- elämä leimasi ja kehitti Kalhon kylää. Sääty- läiset osallistuivat ahkerasti yhteisten asioiden hoitoon niin pitäjässä kuin kylässäkin. Vuonna 1883 järjestettiin maatalous- näyttely Kalhon kartanossa. Kartano olikin alueen edelläkävijä maataloudessa: sinne perustettiin Hartolan ensimmäinen ja koko maan ensimmäisiin lukeutuva meijeri Se toimi yksityismeijerinä vuoteen 1926, jolloin se muutettiin osuusmeijeriksi. Meijeritoiminta lakkasi luvun alussa. Kalhon meijerin valmistamat juustot olivat aikaan erittäin tunnettuja. Juustojen onnistumiseen oli ratkaiseva osuus mei- jerin palveluksessa olleilla sveitsiläisillä juustomestareilla. Postinkanto Kalhoon alkoi luvun lopulla. Kirjeen- kantaja Hartolan posti- konttorista Pohjolan kartanoon ja Kalhon kartanoon maksoi taksan mukaan 2 mk matkalta. Puhelinlinjan sivujohdon vetäminen kartanoon sai luvan jo Kalho sai oman koulun 1898 ja kyläkirjaston seuraavana vuonna. Piiri- kirjastoksi se muuttui Kirjastojen leviäminen eri puolille pitäjää oli riippu- vainen kansakoululaitoksen kehityksestä. Onpa Kalhossa ollut pankkikin, kun 1924 perustettiin Pohjolan Kalhon Osuuskassa. Se palveli kyläläisiä kymmenisen vuotta. Kalholaiset toimivat aktiivisesti Hartolan kunnalliselämässä. Kuntakokouksen (nyk. valtuusto) esimiehenä toimi vuosina

5 kartanonomistaja Reinhold Carlson. Häneltä ei työssään tarkkuutta puuttunut: kerrotaan, että hän esi- mieskollegansa kanssa laski kirkon- aittaan menneet naulat, ettei niitä olisi joutunut huk- kaan. Myöhemmin kunnallisneuvok- seksi nimitetty Carlson oli edus- tajana lähetystössä, joka vei 1899 sorto- kauden Suurta adressia Pietariin, tosin keisari Nikolai II ei ottanut lähetystöä vastaan. Kyläsuunnittelua on harjoitettu luvun alusta alkaen; luvulla heräsi ajatus rautatien rakentamisesta Vehka- lahden, Pohjolan ja Kalhon kartanoiden kautta Nuoramoisiin. Hanke kuitenkin kariutui ja Hartola jäi ilman rautatietä. UUDEN AJAN VAIKUTUS Maakunnallinen kehitys on tarttunut myös hartolalaisiin kyliin. Väkiluku pienenee ja palvelut keskittyvät kirkonkyliin jos enää niihinkään. Kalhon kasvukausi kääntyi luvul- le tultaessa hiljaiseen laskuun. Samaan aikaan kun vapaa- ajan palvelut, mökkeily ja luontomatkailu kiinnostavat kylävie- raita, vakituiset asukkaat saavat entistä hartaammin hakea palveluita kilometrien takaa. Kalhossa on kuitenkin onnistuttu säi- lyttämään pienen kylän kokoon nähden hyvä asumisen laatu, ja vaikka kartano- laitos ei ole enää kylän kehittymisen tuke- na, on nykyajan vaatimuksiin vastattu esimerkiksi yhteisöllisyyden lisäämisellä, omilla kylätapahtumilla ja naapuriavulla. Tänään Kalhonkylään kuuluvia alueita ovat Vassila, Juva, Osittu, Kalho, Uusi- kartano, Keihäsniemi, Näsi ja Latoniitty. Kyläkeskuksen lasketaan sijoittuvan alueelle Sahtikrouvi Peltosen Torppa Keihäsniemi. Maatiloja on Kalhon seudulla alle 40 kpl. Viljeltyä peltoa lasketaan olevan hieman yli 1000 hehtaaria. Lypsykarjataloutta harjoitetaan alueen noin kymmenellä tilalla. Mahdollisuudet maanviljelylle Kalhossa ovat hyvät viljavien ja tasaisten peltojen ansi- osta. Kirjastoauto käy Kalhon vanhalla postilla viikottain. Hartolan yhtenäiskoulu kirkonkylällä on kalho- laisten lasten lähikoulu. Jos lasketaan vesiosuuskunnan toimin- tarajauksen mukaan Kalhossa on vakitui- sia asukkaita 67 kpl ja kesämökkejä 20 kpl. Toisaalta postilaatikoita on huomattavasti enemmän. Kylän rajat ovat hieman Enojärveen piirretyn viivan oloisia, ja Kalhon kylässä laskutavasta riippuen on kyläläistä. (Lähdeteos: Hartolan kirja, toim. Erkki Markkanen 1968) 5

6 KARTANOIDEN KYLÄ Kartanot ja kartanoiden asukkaat ovat vaikuttaneet Kalhon kylän historiaan vahvasti. Jo Vänrikki Stoolin ajoista... 6 Käy joskus Joutsijärven tienooseen, Taloa siellä ikikoivut varjoo. Ol yö tai päivä, myöhä, varhainen, Ain on se avoin, suojan herttaisen Juhana Wadenstierna vanhus tarjoo. J. L. Runebegin Vänrikki Stoolin tarinoissa kuvaama talo on Joachimsberg, entinen Tauralan kruununratsutila, joka nykyään tunnetaan paremmin Kalhon kartanon nimellä. Suomen sodan ( ) aikaiset tapahtumat heijastuivat Hartolan upseeristoon saaakka, jotka asuttivat ratsutilaa aina luvun puoliväliin saakka. Kalhon kartanon ensimmäisiä omistajia oli koskipäästä tunnettu Henrik Sipinpoika luvun alkupuolella. Vuonna 1795 kartano jaettiin kahtia, Uudenkartanon ja Kalhon puoliskoihin. Kartanoiden omistussuhteet vaihtelivat usein, kunnes kartano siirtyi W. Gutzeit- yhtiölle, jonka omistajat asuivat Norjassa. Kartanoa viljeli tällöin tilanhoitaja Reinhold Carlson vuoteen 1981 asti, jolloin hän osti Kalhon kartanon. Tästä lähtien kartano on ollut Carlsonin suvun omistuksessa. Kartano oli suuri työllistäjä ja aikansa yritys. Esimerkiksi 1884 Kalhossa oli pehtoori, vouti, renkivouti, neljä renkiä, viisi piikaa ja meijerikkö. Palkollisten lisäksi mäkitupalaiset ja itselliset muodostivat vakinaisen työväen. Mäkitupalaisilla oli kartanosta mökki, vähän peltoa ja hevonen sekä pari lehmääkin. Muitakin ammattilaisia kartanosta löytyi. Kalhossa oli oma mylläri ja erilaisia käsityöläisiä sekä sisäkkö, välikkö, köksä ja kotiopettajatar. Sisäkkö siivosi, välikkö hoiti kanat ja lakaisi raput. Karjanhoitajat eivät tehneet sisätöitä. Tarvittiinpa pätkätyöhön rouvariakin, kuusi viikkoa syksyllä ja saman verran keväällä kun poltettiin kotipolton aikana rännissä viinaa. Torppareilla ei ollut oikeutta polttaa viinaa, vaan se oli ostettava kartanon alkosta. Uuden ajan tekniikka tuli myös pian pitäjään: Hartolan ensimmäinen traktori hankittiin Kalhon kartanoon luvulla. Se oli amerikkalainen Parrett- merkkinen, ja siinä oli varusteena traktoriaurat.

7 KARTANOIDEN KULTTUURIMAISEMAT Kalho on jaettu useampaan tilaan: Uuteenkartanoon, Keihäsniemeen, Lukkolampeen (Huuri) ja Näsiin. Tilakeskukset rakennuksineen ja viljely- ja laidun- sekä metsämaineen muodostavat maakunnallisen kulttuurimaisemakokonaisuuden. KALHON KARTANO Kalhon kartanon vuonna 1828 rakennettu päärakennus nuorempine talousraken- nuksineen sijaitsee näkyvällä paikalla Kalhonjokeen viettävän rinteen laella. Kartanon eteläpuolelta avautuvat laajat, metsiin rajautuvat peltovainiot. Iso osa nykyisistä peltoalueista on näkyvissä nykyisessä laajuudessa Kuninkaankartastossa niittyinä ja peltoina. Kartanon päärakennus on säilyttänyt hyvin empiren aikaisen asunsa. Kylätie (Kalhontie) kulkee tilakeskuksen halki. UUSIKARTANO Uusikartano erotettiin Kalhon kartanosta Vuonna 1926 Uusikartano tuli Oskar ja Aili Carlsonin hallintaan. Nykyinen suuri- kokoinen hirsinen päärakennus valmistui samana vuonna. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Päärakennus sijaitsee Kalhontien varrella. KEIHÄSNIEMI Enojärven etelärannalla sijaitsevan Keihäs- niemen hirsinen päärakennus on vuodelta Tilakeskus sijaitsee ympäröivää maastoa korkeammalla kumpareella. Päärakennusta ympäröi hyvin hoidettu puutarha. Talousrakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. LUKKOLAMPI Lukkolammen (Huuri) luvulla raken- nettua alkuperäisellään olevaa päärakennusta ympäröi suuri hoidettu piha, jota rajaavat ulkorakennukset. Tilakeskuksen suuri- kokoinen tiilipilarinavetta, hirsinen talli sekä työväen asuinrakennus sijaitsevat pihapiirin ulkopuolella. Lähde: Päijät-Hämeen arvokkaat kulttuurimaisemat / Päijät-Hämeen liitto 7

8 KALHOON LEIRIYTYIVÄT EGYPTILÄISET 8 Waltarin kirjoituskone Näsin mökissä on vielä paikallaan muistuttamassa suuren romaanin syntymisestä. Kalhon tunnetuin kirjailijavieras on Mika Waltari, joka haki luomisrauhaa kylän rauhasta. Sinuhe Egyptiläinen syntyi Näsin mökissä. Huhtikuussa 1945 Mika Waltari saapui laukkuineen ja koirineen junalla Heinolaan ja sieltä puukaasulinjurilla Hartolan Kalhon tienhaaraan, mistä kartanon hevonen oli lähetetty häntä vastaan. Kumipyörärattailla kolkuteltiin rospuuton rikkomaa tietä Kalhon kartanoon. Kirjailijaa varten oli siivottu ja lämmitetty Marjatan äidin Bertha Luukkosen vuonna vuonna 1940 valmistunut hirsirakennus Enojärven rannalla parin kilometrin päässä kartanosta. Näin kuvaa Panu Rajala Unio Mysticassa, Mika Waltarin elämäkerrassa, hetkeä joka oli muuttava suomalaista kirjallisuutta. Kalhon kylää hallitsivat Carlsonin seitsemän sisarusta perheineen, Waltarin Bertha- anoppi yhtenä heistä. Albert Carlson isännöi Kalhon kartanoa, jossa oli kaikki suuren maatilan rakennukset, eläimet ja tarvikkeet meijeriä myöten. Waltari asettui kartanosta erotettuun Näsin piharanneukseen kirjoittamaan tulevaa suurteostaan. Mukavuuksia ei mökissä ollut, talo lämmitettiin puilla, puusee oli ulkona, lähin sauna naapurin maalla ja lähin kauppa neljän kilometrin päässä. Kirjailija kantoi kirjoituskoneen ja pinkan paperia jyrkkiä rappuja ja notkuvia lankkuja myöten vinttikerrokseen ja työ alkoi. PÄIVÄNLASKUJA Mika Waltari oli hakenut inspiraatiota Kalhosta jo aikaisemmin, mm. Neljä päivänlaskua - teoksen syntyessä Näsin

9 SIVISTYKSEN SYMBOLI Hartolassa olonsa aikana Waltari karttoi kameroita. Valokuvia ei juuri ole löytynyt. Poikkeuksena tämä Ludwig Carlsonin ottama kuva, jossa Waltari ja terrieri Tiuku ovat Näsissä vuonna (teoksesta Uno Mystica.) mökissä. Hän etsi kirjoitustyölleen rauhaa, ja sitä myös sai. Egyptiläiset leiriytyivät ympärilleni ullak- kohuoneeseeni, järvi jääpintoineen oli suuri ja pelottava ikkunani ulkopuolella. Sinuhe istui kirjavalla matollaan luonani leuka käden varassa, ja hänen kasvonsa olivat myrtyneet iän ja kokemusten ahdistuksesta, kun hän alkoi kertoa minulle elämänsä tarinaa, kirjoitti Waltari Neljässä päivänlaskussa. Kalhon Näsissä syntyi suomalaisen kirjal- lisuuden kansainvälisesti tunnetuin teos, Sinuhe egyptiläinen, kesän 1945 aikana. Kalhon osuusmeijerissä meijeri- apulaisena ollut Eino K. Nurminen muisteli Sysmän kirjastossa järjes- tetyssä Waltari- illassa tapaamistaan kirjailijan kanssa Kalhossa. Vuonna 1945 rospuuton aikaan tuli muonamies kärryjen kanssa vastaan. Kyydissä istui Mika Waltari kirjoi- tuskone sylissään. Arvasin, että kirjai- lija menee Näsiin kesäksi kirjoitta- maan, muisteli Nurminen. Eino muisti myös uintireissut, joissa Waltarin tytär Satu oli mukana luvun alussa Mika Waltari Marjatta- vaimonsa kanssa kävi kesäisin usein Kalhon kartanossa. Mika Waltari oli erikoinen ja Mar- jatta- vaimo mielestäni hyvinkin erikoinen. Huulet olivat punaiseksi maalatut ja saattoi olla punaiset kyn- netkin. Hän näytti aivan Helsingin daamilta ja siitä supistiin silloin, kun olin pikkupoika. Eino K. Nurminen tietää omakoh- taisesti, että Mika Waltaria katsottiin Kalhonkylällä ylöspäin. 17- vuotiaan meijerirengin silmin Waltari oli sivis- tyksen symboli kravatteineen. Mika Waltarilla oli erittäin hienos- tunut käytös ja lähes aina kravatti kaulassa. Waltarit hakivat maitoa meijeriltä ja usein Tiuku- koira oli mukana. Jos maitoa tipahti, niin Tiuku kävi heti nuolaisemassa tipat pois, Eino K. Nurminen naurahti. Hartolan ajat näkyvät Eino K. Nurmisen mukaan Waltarin kirjallisuudessa. Kylää kuohuttanut murhakin vuoden 1933 joulun ja uuden vuoden välillä oli kirjassa siirretty Pornaisten maisemiin. (Lähde: Lähilehti ) 9

10 Krouvi on maalainen tapa tehdä iloa yhdessä 10 Tanssia, campingia ja sahtia Krouvin lava on tunnetuin hartolalainen tanssipaikka ihan maanlaajuisestikin. Tanssin lisäksi Krouvissa on leirintäalue ja omatekemää sahtia. Vuonna 1996 perustettu lava vetää huvittelun haluisia vieraita kesä toisensa jälkeen huippuartistien, tanssiaskeleiden, leirintäalueen ja sahdin voimalla. Hyvällä kesäillan säällä soivat tuliset tangon tahdit pitkälle Kalhon korpiin. LAVA Krouvin tanssi- ilta on jokainen kesä- perjantai. Tanssilava on kooltaan 580 neliömetriä, tilaa siis riittää vauhdik- kaimmillekin taitotanssijoille. Kesän 2013 artisteja olivat mm. Jare & VilleGalle, Anne Mattila, Reijo Taipale, Janne Tulkki, Markku Aro, Yölintu, Teuvo Oinas, Suvi Teräsniska CAMPING Vuonna 2009 avatulla Krouvin leirintä- alueella on paikkoja 130 matkailu- vaunulle ja parillekymmenelle teltalle. Aittamajoitus on myös mahdollinen vaihtoehto. Vaativien karavaanareiden keskus- telupalstalla Krouvista puhutaan mm.: Tää ei oo mainos, mutta monta kertaa on käyty ja tykätty. Kerrankin matkai- luautomme oli telakalla ja silti halusim- me Krouville ja meille järjestyi majoitus kuivurin alakerrassa ja kivaa oli. Tv. Eki ja Tarja. SAHTI Tanssilavan yhteydessä toimii pani- moravintola Sahtikrouvi, pienpanimo, joka on merkittävä sahdin valmistaja. Itähämäläinen sahti on maankuulua olutjuomaa, ja Kalhon kylässä sahtiperinne on pitkä. Tänä päivänä sitä ylläpitää kylän oma tanssilava Krouvi, jossa on myös oma panimo. Tarkka tuotantoprosessi antaa Krouvin Sahdille takuuvarman leiman- sa. Panimo vaalii perinteitä, ja oluen tinkimätön luonne syntyy vanhoja käsityöperinteitä kunnioittaen, Krouvin Sahtimestarin valvovan silmän alla. Tietoa Krouvin sahdista: Punaruskea, samea, raikkaan maltainen, hieman karamellimainen Kantavierrepitoisuus 23,5 p-% Alkoholipitoisuus 9,0 t-%, ph 4,5

11 Yrityksiä Kalhossa Putkiurakointi Mauri Pajunen Kalhontie 82, Kalhonkylä puh. (03) * putkiurakointi Kalhon Formula- Karting- Rata Kalhonkyläntie, Kalhonkylä puh Sähköurakointi Aho Oy Keskustie 52, Hartola puh Terapia Carlson Raija Kalhontie 331, KALHONKYLÄ puh * terveyspalvelut Krouvin Camping, Tanssilava ja Panimoravintola Tmi Ari Parikka Kalhontie 459, Kalhonkylä puh. (03) ja Niituntie 100, Kalhonkylä puh * keskipohjalainen jäsenkorjaus Luomutila Parikka Niituntie 100, Kalhonkylä puh * vihannesten ja juuresten myynti Tmi Lauri Mononen Ostech Oy Ltd Tmi Napola Kalhonkyläntie 340, KALHONKYLÄ * rakennuspalvelut Juvanlammenpolku 26, Kalhonkylä * multamyyntiä Peltosen Torppa KALHONKYLÄ puh. (03) * korut Peltosentie 1, Kalhonkylä puh ja * pitopalvelut Tmi Kaj Valonen Pesonen Veli Tmi Tuula Pajunen Niituntie 249, Kalhonkylä puh. (03) ja * maansiirto, kuljetuspalvelut Pinteeläntie 78, KALHONKYLÄ puh * kaivinkonetyöt, maanrakennus Kalhontie 82, KALHONKYLÄ puh * vaatetusteollisuus Kalhon kyläsuunnitelmatapahtumissa korostui kylän luomuyrittäjyyden kehittäminen. Lähiruoka- ja luomutuotannolle on tilausta, ja kylällä on edellytyksiä tuottaa laadukkaita elintarviketuotteita suomalaisiin ruokapöytiin. Peltosen torpalla vietetään itähämäläisiä pitoja. 11

12 KALHON SOITTOKUNTA RY Puhallinorkesteri on perustettu vuonna Sen taustaorganisaatio on Itä- Hämeen kansalaisopisto. Kalholaisia yhdistyksiä ITÄ- HÄMEEN FK- KERHO Kerho ylläpitää Kalhon Mutka - nimistä mikroautorataa Kalhonkyläntien ja Sysmäntien risteyksen tuntumassa. HARTOLAN 4H- YHDISTYS Hartolan 4H- yhdistyksellä on monipuolista toimintaa. Pohjola- Kalhon kerho kokoontuu Honkapirtillä. HARTOLAN ERÄMIEHET Riistanhoitotyötä ja metsästystä sekä ampumaurheilua. ITÄ- HÄMEEN NUUSKUT Itähämäläinen noutajakoirayhdistys järjestää näyttelyitä, kokeita ja koulutusta noutajarotuisille koirille. ETELÄ- HARTOLAN VESIOSUUSKUNTA Osuuskunnan toimialana on rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesi- ja viemärilaitosta ja tarjota vesihuoltopalveluja pääasiassa jäsenille. KALHON OSAKASKUNTA Osakaskunta (aik. kalastuskunta) omistaa ja hallitsee kiinteistöille kuuluvia yhteisiä vesialueita. HARTOLAN ELÄKKEENSAAJAT Harrastuksia, kerhotoimintaa, retkiä ja yhdessäoloa eläkeikäisille.

13 Nuorisoseurasta kyläseuraksi Kalhon Nuorisoseura perustettiin Ajan harrastuksen palo oli voimakasta, sivistys- ja kulttuuritoiminta kukoisti, eikä ruumiinkulttuuriakaan unohdettu. Nuorisoseuran yhteistyö Kalhon Maamies- seuran ja viereisen Pohjolan kylän väen kanssa oli aktiivista. Yhdistys sai luvun lopulla lahjoituksena tontin seurataloa ja urheilukenttää varten. Sen lahjoittivat Aili ja Oskar Carlson Uudenkartanon maista. Pian oli alueelle syntymässä upouusi urheilu- pyhättö juoksuratoineen. HONKAPIRTTI NOUSEE Seuratalon rakentaminen kentän viereen aloitettiin yhdessä paikallisen maamies- seuran kanssa ja oman katon alle päästiin vuonna Talo sai nimekseen Honka- pirtti, seisoohan se Kalhonkankaan reunassa komeiden honkien varjossa. Uusi seuratalo mahdollisti henkisten harrastusten, kuten teatteritoiminnan ja sisäliikuntamuotojen harjoittamisen. Yhdistykset olivat aktiivi- sesti mukana, kuten Maa- ja Kotitalous- naiset. Pian alkoi myös tanssien järjestä- minen talolla. Elettiin lavatanssiharras- tuksen kulta- aikaa. Honkapirtillä vierailivat monet sen ajan huippusolistit ja - orkesterit. Kului pari- kymmentä vuotta, kun huomattiin, että talo alkoi olla pieni ja epäkäytännöllinen. Vuonna 1982 valmistui laajennusosa vaatesäilytyksineen, eteis- ja WC- tiloineen. Maaseudun tanssilavakultturi oli jo vuosia ennen muuttunut suosimaan suurlavoja ja tanssitoiminta nuorisoseurataloissa hiipui hiipumistaan. Kalholla aloitti toimintansa Krouvin lava, joka pystyi täyttämään tanssikansan ja orkestereiden tarpeet. Honkapirtti on säilynyt kuitenkin vuosien saatossa kyläläisten kokoontumispaikkana ja juhlatilana. Sitä on kunnostettu ja kehitetty palvelemaan monipuolisesti niin kyläläisiä kuin muualtakin tulevia tilan tarvitsijoita. KOKO KYLÄÄ PALVELEMAAN Kun toiminnan luonne oli jo aikoja sitten muokkautunut palvelemaan pelkän nuori- son sijasta kaikkia kyläläisiä, päätettiin seuran nimi muuttaa Kalhon Kyläseura ry:ksi Muutoksen yhteydessä päätettiin, että seuran historiaa tullaan vaalimaan, kuten tähänkin asti, huolella ja kunnioittaen. Kyläseuran tarkoituksena on toimia Kalhon asukkaiden, yhdistysten, yhteisöjen ja lähikylien yhteistyöelimenä pyrkimyksenä parantaa alueella vakituisesti tai vapaa- aikanaan asuvien ihmisten hyvinvointia. 13

14 KANOOTTI TUO KALHOON 14 Kalhon vesiä pitkin kohti Sysmää kulkee tunnettu Tainionvirran melontareitti. Reitillä on melottavana 24 kilometriä jokiosuutta ja 16 kilometriä useilla eri järvillä. Matka alkaa Koskenniskalta Hartolasta kohti Kirveskoskea. Koskelta jatketaan järviä ja kapeita salmia pitkin kohti Krouvin Campingia. Leirintäalueelta matka jatkuu kohti Nuoramoisjärven selkää. Reitti sopii hyvin perheille ja aloitteleville melojille. Melontareittien kunnossapito ja Kalhonjoen suojeleminen nousi vahvasti esille kylä- kokouksissa. Kyläläiset katsovat tärkeäksi pitää yllä melontaharrastusta ja siksi myös jokialueiden kunnossapito on tärkeää. Melonta on kasvava harrastus. Kalhossa tulisikin kehittää harrastukseen liittyviä matkailutuotteita aina opastuksesta majoitus- palveluihin. Kylän lähiajan tavoitteissa melontareittien pitäminen kunnossa mm. Kalhonjoen tienoolla on asetettu kärkityöksi. Kalhon Soittokunnan seitsikko v Se kuulu torvisoittokunta Kalhon torvisoittokunta on pysynyt koossa jo vuodesta Se on kokenut monet kulttuuriyhdistykselle eteen tulleet tuulet ja tuiverrukset, mutta soittajakunta on ollut taitavaa ja innostunutta. Siinä lienee pitkäikäisen orkesterin salaisuus. Torvisoittokunnan perustivat Kalhon kartanon pojat Albert Carlson, hänen veljensä Ludwig, Akseli Tervala Pohjolan naapurikylästä sekä Kalhon kartanon meijeristi Arnold Wälchli, joka lienee tuonut ulkomaan matkojensa voimin soittokunta- ajatusta mukanaan Kalhoon. Filosohisia keskusteluhetkiä harrastaneet perustajat olivat pohtineet maaseudun kulttuuripyrintöjen kehittämistä ja päätyneet soittokuntaan. Ensimmäinen esitys oli 30. marraskuuta 1910 Kalhon kansakoululla Marttayhdistyksen iltamissa. Saksalaisella Ratsumarssilla aloitettiin Kalhon torvisoittokunnan pitkä ja komea kulttuuritaival. Kalhon Soittokuntana nykyisin tunnettu orkesteri toimii Itä- Hämeen Opiston suojissa. Soittokuntaa 30 vuotta johtanut kapellimestari Antero Suojoki luovutti tahtipuikon Mikko Kotinurmelle vuonna Kalhon Soittokunta Krouvin juhlalavalla vuonna 2009.

15 KALHON KYLÄSUUNNITELMA

16 Kyläaktiivit pohtivat Honkapirtillä syyskuussa 2013 minne suuntaan Kalhon kylä kulkee. KYLÄTULEVAISUUTTA TEKEMÄÄN Kyläsuunnitelman laatiminen alkoi kesällä 2013, kun Kalhon nuorisoseuran hallitus päätti tarttua toimeen. 16 Kyläläisten ajatuksia tulevaisuudesta kuultiin kesän kyläjuhlissa ja sekä alku- syksyn kyläillassa. Lisäksi jokaiseen kalholaiseen talouteen jaettiin kylä- kysely. KALHON NÄKÖINEN Kylsuunnitelman avulla kartoitetaan kylän nykytilaa ja visoidaan tulevai- suutta. Suunnitelma tuo esille kalholaisten näkemyksiä ja odotuksia. Samalla kyläsuunnitelma tukee erilaisia kylän hanketoimintoja sekä toimii omana kylälehtenä kalholaisille, kesävieraille ja kaikille jotka haluavat oppia tuntemaan hartolalaista kylää nimeltä Kalho. Kyläsuunnitelmalehdessä esitellään kylän yhdistys- ja yritystoimintaa sekä tutkitaan hieman kylän pitkää historiaa. Kyläsuunnitelman valmistaminen on ollut jo sellaisenaan kehittävä projekti, johon ovat osallistuneet useat aktiiviset kyläläiset, kertoo Kyläseuran puheen- johtaja Pirkko Lintuluoto. Puheenjohtajan mielestä kyläsuun- nittelu on kehittänyt kyläläisten aktiivisuutta ja tuonut esille monia Kyläkyselyyn vastasi noin 20 % kyläläisistä. Kalhon kyläsuunnitelma on laadittu osana Päijät-Hämeen Kylät ry:n Yhdessä tulevaan -hanketta. Facebookia käytettiin myös kyselyyn: kalholaiset eivät kuitenkaan ole aktiivisia netin käyttäjiä.

17 tärkeitä kehittämiskohteita. On tärkeää, että omista asioista puhutaan yhdessä. AJATUKSET KIRKASTETTAVAKSI Kyläsuunnittelun aikana tuli esille useita kylääkin suurempia pulmia, mutta myös osattiin löytää Kalhon vahvuuksia ja syitä miksi omaa kylää kannattaa kehittää. Monista ajatuksista ja toiveista on puristettu esille kärkitoimenpiteet, joihin on tarkoitus puuttua hetimiten. Laajempi kyläsuunnitelma toimenpitei- neen ja työnjakoineen on osa Kalhon Kylä- seuran toimintasuunnitelmaa, ja se vastaa tavoitteiden toteuttamisesta yhdessä mui- den kyläläisten ja yhteistyötahojen kanssa. Hartolan kunta saa kyläsuunnitelman tiedokseen ja samalla Kyläseura aloittaa keskustelun siitä, miten kunta voi osallistua sen mukanaoloa vaativiin toimenpiteisiin. Tavoitteena on myös saada Kalhon kyläsuunntelman keskeiset osat mukaan Hartolan kunnan kylästrategiaa. Ulkoiluun ja eläimiin liittyviä tapahtumia! Sellainen palveluauto, jossa monenmoista tarjontaa olisi hyvä! Voisi olla kokoontumisia, jonne tulisi muiltakin kyliltä väkeä tietyn teeman merkeissä. Kaipaan säännöllistä terveysneuvontaa vaikka Honkapirtille. Kyläkyselystä kerättyä 17 MAAKUNNAN KYLÄTOIMINTAA Kyläsuunnittelua on kalholaisten tukena toimittanut Päijät- Hämeen Kylät ry:n kyläasiamies Timo Taulo. Maakunnallisen kyläyhdistyksen vetämä lähidemokratia- hanke Yhdessä tulevaan on ollut kylä- suunnittelun taustatuki. Pienten kylien mahdollisuus saada äänensä kuuluviin on tänä päivänä entistä vaikeampaa. Kuntarakenteiden ja kireän kuntatalouden aikoina kyläseudut saattavat jäädä omiin oloihinsa. Ääni ei kuulu emokuntaan saakka, toteaa kyläasiamies Timo Taulo. Hänen mielestään on tärkeää, että kylät tekevät suunnittelua ja vievät asioita aktiivisesti eteenpäin. Kukaan muukaan ei sitä työtä tee, ellei- vät kyläläiset itse. Kalholaiset ovat olleet tässä työssä esimerkkejä monelle muulle kyläseudulle Päijät- Hämeen maakunnassa, Taulo sanoo. Turvallisen liikkumisen kehittäminen meidän autoilevile vanhuksille. Erilaisia kursseja ja kerhoja. Kilpailuja tai vaikka turinailtoja. Pyhäkoulu lapsille. Perinnetaitojen opetusta ja talkoita nuorille. Henkilökohtaiset kutsut.

18 KYLÄN PLUSSAT JA MIINUKSET Mille pohjalle rakentaa kylän tulevaisuutta, mitä asioita torjua? Kyläilloissa ja kyläkyselyssä pohdittiin Kalhonkylän vahvuuksia ja heikkouksia. Vahvuudet, joiden varaan kylää rakennetaan * Kylä on kaunis, elää luonnonrauhassa. Yöllä näkyy tähtitaivas; luonnonvaraisia eläimiä voit nähdä Kalhon metsissä. * Kylä on erinomaisten liikenneyhteyksien päässä. Välimatkat suurempiin keskuksiin ja kirkonkylille ovat vähäiset. * Naapuriapu ja yhteishenki elävät Kalholla. Ne tuovat elämiseen laatua ja turvallisuutta. * Kylällä on yhteinen kokoontumispaikka, Honkapirtti. * Kalholla on pitkä ja arvokas historia, ja sen kainalossa 18 tarinavakka. * Pienellä kylällä on paljon yritystoimintaa. * Vakiintuneet yhteiset tapahtumat ja harrastusmahdollisuuksien kirjo tuovat väriä kyläelämään. Heikkoudet ja uhat, joita torjutaan * Kylä ikääntyy, siksi lapsiperheet toivotetaan tervetulleiksi Kalhoon. * Kun päätöksentekijät ovat kirkolla, vaikuttamisnahdollisuudet kuntahallinnossa ovat aktiivisen toiminnan takana. * Oman Honkapirtin ylläpito vaatii tukevaa taloutta, remonttejakin pitäisi jo tehdä. * Vaikka harrastusmahdollisuuksia on monia, lähin julkinen uimaranta löytyy naapurikylästä. * Selkeän keskustaajaman puuttuminen hajauttaa kylärakennetta. * Maa- ja metsätalousvaltainen elinkeinorakenne kaipaa laajentumista. * Tulevaisuuden haaste on kyläläisten pitäminen aktiivisina ja herkkinä toimimaan yhteisten asioiden parissa. * Talkoohenkeä ei päästää sammumaan, se on pienen kylän elinehto.

19 LÄHIAJAN TOIMET Kyselyiden ja keskustelujen perusteella seuraavat kyläsuunnitelman toimet saivat eniten kannatusta. 1 UIMARANNAN RAKENTAMINEN Kalhon kylällä ei ole julkista uimarantaa. Mahdollinen uimarannan paikka etsitään Enojärven rannalta, sitä ryhdytään yhteistyössä kunnan ja mahdollisen hanketuen avulla rakentamaan kyläläisten ja kesävieraiden ulkoilupaikaksi. Uimarannan yhteyteen voidaan sijoittaa muita virkistys- ja vapaa- ajan palveluita KANOOTTIREITTIEN KUNNOSTAMINEN Melontareitin ovat suosittuja retkikohteita Kalhonkylänkin alueella. Eräät osat mm. Kalhonjoen rannalla vaativat kunnostusta ja ylläpitoa. Tähän työhön Kyläseura järjestää työvoimaa ja mahdollisesti myös hanketukea. Jokainen kyläläinen voi myös vastata ja pitää huolta seudun vesireittien kunnosta. Vesiretkeilyä kehitetään kylällä mm. opastein ja infoin. KYLÄSEURAN TOIMINNAN VAKIINNUTTAMINEN Kalhon Kyläseuran säännöt ja nimiuudistus valmistuivat vuoden 2013 syksyllä. Kylän toiminnan kannallta on ensiarvoisen tärkeää, että Kyläseura saa toiminnalleen tukea kyläläisiltä. uudet kyläläiset ovat tervetulleita seuran toimintaan, muutenkin kuin talkootyöhön. Kyläseuran tiedottamiseen ja jäsenhankintaan panostetaan.

20 KYLÄSUUNNITELMAN TOIMENPITEET TAVOITE TEHTÄVÄT TOTEUTTAJA AIKATAULU 1. ASUKKAAT 20 Tiedotetaan tonttitarjonnasta ja rakennuspaikoista Myynnissä olevien tonttien ja kiinteistöjen kartoitus. Tonttipörssin kokoaminen. Tiedottaminen kesätapahtumissa ja kylänetissä. Kyläseura ja kyläläiset Kevät 2014 Päätöksenteon seuraaminen ja vaikuttaminen Kyläläiset seuraavat ja vaikuttavat kunnan päätöksentekoon eri muodoissa omien edustajien ja tiedottamisen avulla. Kyläseura ja kyläläiset Uusien asukkaiden ja kesäasukkaiden huomioiminen Vuosittain kesätapahtumien yhteydessä tervetulojuhla sekä kyläsuunnitelman jakaminen. Kyläseura ja kyläläiset Kesä 2014 Vuoden kalholaisen valinta Valitaan kyläläisistä ja kesävieraista vuoden kyläläinen, joka on tehnyt työtä kotiseudun hyväksi. Kyläseura Kesä 2014 Lisätään yhteistyötä yritysten välillä Järjestetään yhdistysten ja yrittäjien yhteistapaaminen ja yhteistyön ideointi. Kyläseuran hallitus Kevät 2014 Lisätään seudun yritystapahtumia Honkapirtillä järjestettäviä kirpputoreja ja markkinatapahtumia aktivoidaan. Kyläseura ja kyläläiset Kevät- kesä 2014 Terveysneuvonnan ja - palveluiden saaminen Vaikutetaan siihen, että Honkapirtillä Kyläseura, järjestetään neuvontaa ja kursseja. yhdistykset Terveydenhoitajan vastaanotto. Talvi 2013 Lisätään luomu- ja ruokatuotteiden yritystoimintaa Markkinoidaan oman kylän elintarviketuotteita. Kyläseura, yrittäjät, yhdistykset Suositaan seudun yrityksiä Kannustetaan kyläläisiä käyttämään omia yrityksiä mm. tutustumis- tarjouksin kesävieraille. Kyläseura ja yritykset Kevät 2014 Syksy PALVELUT JA YRITYKSET

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma Liikkumisen tuki Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Liikkumisen tuki pilotti, miksi? Asiakkaiden tarve joustavampaan ja yksilöllisempään liikkumisen tukeen Liikkumisen tuen /kuljetuspalveluiden

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto 1) Tulevaisuuden asukastoiminta Millaisessa naapurustossa sinä haluaisit asua? Millainen on toimiva ja tehokas asukastoimikunta?

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

KÖYLIÖN KYLÄKYSELY. Elina Haavisto

KÖYLIÖN KYLÄKYSELY. Elina Haavisto KÖYLIÖN KYLÄKYSELY Elina Haavisto Kyläkysely Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa (19.1-12.2.09) Palautuspisteitä seitsemän Köyliössä Vastauksia saatiin 171 Sukupuoli

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

s(2] co DD ED FD GD l r-l -40_4_T"l-6--, D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 Tarkastuslöydöt: -

s(2] co DD ED FD GD l r-l -40_4_Tl-6--, D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 Tarkastuslöydöt: - ~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~~~- ~~-~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 1 Tunnistetiedot Kunta: Lappi lnventointinumero: ~~~~~~~--~~~~ Alue: Kaukola Luokka: I Nimi: Luukas Ajoitus: Kivikausi

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Perniön Kunnantalo 3.11.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 1. Neuvonta (Neuvontatuella ja yhteydenpidolla vahvistetaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kyläkysely. KYLÄKYSELY Ristola. Sukupuoli. Ikä

Kyläkysely. KYLÄKYSELY Ristola. Sukupuoli. Ikä Kyläkysely KYLÄKYSELY Ristola Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa (1.1-.2.) Ristolassa kotitaloutta palautuneita vastauksia 2 Vastausprosentti n.

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 29.10.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Sikomäentie Kuikantie

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO TIEDOTTAA! Torstaina 20.11.14 lääkärin vastaanotto suljettu klo 11.00 16.00 henkilökunnan koulutuksen vuoksi.

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO TIEDOTTAA! Torstaina 20.11.14 lääkärin vastaanotto suljettu klo 11.00 16.00 henkilökunnan koulutuksen vuoksi. KOKKOLAN KAUPUNKI TIEDOTTAA Lohtajalainen Lohtajan aluetoimiston tiedotuslehti 21/2014 16.11.2014 Kokkolan kaupungin Lohtajan aluetoimisto os. Lokaniituntie 1, 68230 Lohtaja Avoinna ma pe, klo 9 11 ja

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 Aika 9.2.2014 klo 14.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.00. ja esitteli vierailijan, Salon kyläasiamies

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt - Heinäveden Moottorikelkkailijat ry - yhdistyksen säännöt - 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Heinäveden Moottorikelkkailijat ry ja sen kotipaikka on Heinävesi. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Ideointia ja ideoita Imatran info 19.2.2015 ja Lappeenranta 11.5.2015

Ideointia ja ideoita Imatran info 19.2.2015 ja Lappeenranta 11.5.2015 Lähestymistapoja Mitä tai ketä muita sadan vuoden juhlijoita on? Niiden kytkeminen juhlavuoteen Satavuotiaiden haastattelut ja heidän muistaminen sekä tarinoiden taltioiminen ja esille nostaminen Millaisena

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus

Lisätiedot