Panostaja Oyj Q3/2010

Transkriptio

1 Q3/ CEO Juha Sarsama CFO Veli Ollila 17. joulukuuta 2009

2 Sisällys Q3/2010 Lämpö-Tukku Liitetiedot

3 Kappale 1 Q3/2010 Lämpö-Tukku Liitetiedot

4 Q3/2010 lyhyesti Liikevaihto 100,1 milj. euroa (86,6 milj. euroa), kasvua +16 % Liiketappio -1,8 milj. euroa (1,0 milj. euroa) Kolmannen kvartaalin liikevoitto oli 0,8 milj. euroa, kun konsernin ensimmäisen kvartaalin liiketappio oli -2,6 milj. euroa ja toisen kvartaalin liikevoitto oli 0,0 milj. euroa. Tulos/osake (laimentamaton) -3,8 senttiä (-2,4 senttiä) Oma pääoma per osake 0,64 euroa (0,76 euroa) Omavaraisuusaste 32,8 % (36,9 %) Liikevaihdon kasvu aiheutui kuluvan ja edellisen tilikauden aikana toteutetuista yritysostoista, joiden vaikutus liikevaihtoon oli 18,1 milj. euroa. Ympäristöteknologia-segmentin liiketappio (-2,3 milj. euroa) sekä teknologiateollisuutta palvelevien segmenttien liiketappiot laskivat konsernin kannattavuutta. Ympäristöteknologia-segmentin liiketappioon sisältyi liiketoimintakaupan seurauksena kirjattu -0,7 milj. euron myyntitappio. Panostaja-konsernin tilikauden liikevaihdon odotetaan ylittävän edellisen tilikauden tason, mutta tilikauden liikevoiton jäävän edellistä tilikautta heikommaksi. Tilikauden liikevoitto tulee olemaan parempi kuin kiinteistömyynnillä oikaistu edellisen tilikauden liikevoitto (0,1 milj. euroa)

5 Tuloslaskelma konserni (EUR 1.000) 11/09-07/10 11/08-07/09 (9 kk) (6 kk) Liikevaihto Liiketoim. muut tuotot Kulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Liikevoitto/-tappio Rahoitustuotot ja kulut Osuus osakkuusyhtiön tuloksista Tulos ennen veroja Verot Voitto/tappio jatkuvista liiketoiminnoista Voitto/tappio myydyistä liiketoiminnoista 0 0 Tilikauden voitto/tappio Jakautuminen Vähemmistölle Emoyhtiön osakkeenomistajille

6 Liikevaihto ja kannattavuus, konserni (EURm) Q3/10 Q2/10 Q1/10 Q4/09 Q3/09 Liikevaihto 35,8 35,3 29,0 33,5 27,3 Liikevoitto 0,8 0,0-2,6 3,3-0,2 Tilikauden voitto 0,1-0,5-1,4 2,2-0,6

7 Liikevaihto ja kannattavuus, segmentit LIIKEVAIHTO (EUR 1.000) LIIKEVOITTO (EUR 1.000) Q Q Q Q Turvallisuus (Flexim Security) LVI-Tukkukauppa (Lämpö-Tukku) Takoma Dig. Painopalvelut (Kopijyvä) Helat (Suomen Helakeskus) Lisäarvologistiikka ( Vindea) Lämpökäsittely (Heatmasters G) Autovaraosat (KL-Varaosat) Ympäristöteknologia (Ecosir Group) Puusepänteollisuus (Suomen Pj) Kannakkeet (Toimex) Kiinnikkeet (Suomen Kiinnike Kesk) Teknokemia (Alfa Kem) Muut Eliminoinnit Konserni yhteensä

8 Liikevaihto, segmentit neljännesvuosittain LIIKEVAIHTO (milj. euroa) Q3/10 Q2/10 Q1/10 Q4/09 Q3/09 Turvallisuus 5,3 5,8 4,5 7,3 4,8 LVI-Tukkukauppa 5,0 4,8 4,3 4,5 4,4 Takoma 4,9 4,9 2,5 3,8 2,3 Digitaaliset painopalvelut 5,6 5,1 4,3 4,3 2,9 Helat 3,2 3,2 2,8 3,2 2,9 Lisäarvologistiikka 3,8 3,9 3,6 2,0 2,1 Lämpökäsittely 1,7 1,7 1,2 1,7 1,8 Autovaraosat 2,2 2,0 1,9 2,2 1,9 Ympäristöteknologia 1,0 0,6 0,8 1,2 1,2 Puusepänteollisuus 1,3 1,5 1,2 1,1 1,1 Kannakkeet 0,9 0,8 0,8 0,9 0,7 Kiinnikkeet 0,7 0,7 0,6 0,7 0,7 Teknokemia 0,4 0,5 0,6 0,7 0,5 Muut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Eliminoinnit -0,2-0,2-0,1-0,2-0,1 Konserni yhteensä 35,8 35,3 29,0 33,4 27,3

9 Liikevoitto, segmentit neljännesvuosittain LIIKEVOITTO (milj. euroa) Q3/10 Q2/10 Q1/10 Q4/09 Q3/09 Turvallisuus 0,4 0,3-0,7 0,2 0,0 LVI-Tukkukauppa 0,1 0,0 0,0 1,5 0,2 Takoma -0,4 0,0-0,7-0,2-0,4 Digitaaliset painopalvelut 0,7 1,1 0,4 0,7 0,5 Helat 0,1 0,2 0,2 0,4 0,3 Lisäarvologistiikka 0,1-0,2-0,4 0,5-0,1 Lämpökäsittely 0,0 0,2-0,1-0,1 0,1 Autovaraosat 0,3 0,0 0,2 0,3 0,3 Ympäristöteknologia -0,3-1,5-0,8-1,4-0,9 Puusepänteollisuus 0,2 0,3 0,0 0,1 0,1 Kannakkeet 0,2 0,0 0,0 0,9 0,1 Kiinnikkeet 0,0-0,1-0,1 0,1 0,0 Teknokemia -0,1 0,0 0,0-0,4 0,0 Muut -0,4-0,4-0,6 0,8-0,4 Konserni yhteensä 0,8 0,0-2,6 3,3-0,3

10 Tase, konserni VASTAAVAA (EUR 1.000) 07/ /2009 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut erät Pitkäaikaiset varat yhteensä Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat ja rahoitusarvopaperit Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä VASTATTAVAA (EUR 1.000) Oma pääoma Vähemmistön osuus Oma pääoma yhteensä Laskennallinen verovelka Vaihtovelkakirjalaina Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä Viite: Tase on lyhennelmä osavuosikatsauksessa raportoidusta taseesta

11 Tunnusluvut Q3/2009-Q3/2010 Q3/2010 Q3/2009 Oma pääoma per osake, 0,64 0,76 Tulos / osake, laimennettu, -0,038-0,024 Tulos / osake, laimentamaton, -0,038-0,009 Osakemäärä tilikaudella keskimäärin, 1000 kpl Osakemäärä tilikauden lopussa, 1000 kpl Osakeannit / vvk-vaihdot tilikaudella, 1000 kpl 0 0 Osakemäärä, 1000 kpl, laimennettuna Oman pääoman tuotto, % -7,3-2,5 Sijoitetun pääoman tuotto, % -1,9 2,3 Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. 8,5 10,1 Bruttoinvestoinnit liikevaihdosta 8,5 11,7 Korolliset velat, milj. 64,5 62,5 Korolliset nettovelat, milj. 52,0 37,4 Rahat ja rahoitusarvopaperit 12,5 25,1 Omavaraisuusaste, % 32,8 36,9 Oma pääoma sisältäen pääomalainan, milj. 60,2 64,9 Omavaraisuusaste sisältäen pääomalainan, % 45,6 49,9 Henkilöstö keskimäärin

12 Kappale 2 Q3/2010 Lämpö-Tukku Liitetiedot

13 Yrityskauppamarkkina Yrityskauppamarkkina Panostajan kohderyhmässä odottava tilanne Verotusratkaisut siirtyivät ensi kevääseen Talouden käänne vaikuttanut ennusteisiin puututtu kesän jälkeen Hintataso hinnat eivät näyttäisi olevan nousussa Pääomasijoittajat aktivoituneet Myös irtaantumisia harkittava Rahoitus 50/50 Panostaja Täydennysostot edelleen fokuksessa Aktiivinen uusien toimialojen kartoitus Hankevirta kohtuullinen ja kasvamassa Nyt on 13 segmenttiä koska uusia?

14 Fokus Panostaja tekee lähinnä buy out yritysostoja, mutta myös kasvurahoituksen tarjoaminen voi tulla kysymykseen Panostaja ei rahoita start-up yrityksiä eikä myöskään tee turn around kohteita Potentiaaliset yritysostokohteet ovat pääasiassa sukupolvenvaihdostilanteessa olevia yrityksiä tai yrityksiä toimialalla, josta puuttuu vahva omistajataho Panostaja ei tee sijoituksia ICT tai biotekniikan aloille Panostajalle potentiaalisia markkinoita ovat myös pääomasijoittajien exit-markkinat sekä teollisten yritysten myymät yritykset/liiketoiminnat Panostaja keskittyy kotimaisiin kohteisiin, mutta liiketoiminta-alueen kansainvälistyminen on usein osa kasvutarinaa Panostaja on valtakunnallinen toimija

15 Liiketoiminta-alueiden omistusajat 10-vuotta 5-vuotta 2010 Q Suomen Puunjalostus Lämpö-Tukku Toimex Vindea Alfa-Kem KL-Varaosat Heatmasters Suomen Helakeskus Flexim Security Suomen Kiinnikekeskus Takoma Kopijyvä EcoSir Group

16 Liiketoiminta-alueet Yhtiö Asiakkaat Liikevaihto Q Liikevaihdon muutos Q Q Alfa-Kem Heatmasters Group Suomen Helakeskus Konepajateollisuus ja teollisuuden kunnossapito, siivousja kiinteistöhoidon palveluyritykset, suurkeittiöt, ravintolat ja päivittäistavara-kauppa Konepaja-, voima- ja prosessiteollisuus kotimaassa ja ulkomailla. Koneita ja laitteita kuten uuneja ja liikuteltavia käsittelykoneita sekä tarvikkeita viedään yli 20 eri maahan Ovi- ja ikkunavalmistajat sekä rakennusliikkeet sekä keittiökaluste- ja huonekaluvalmistajat 1,5m -15,9 % 4,6m -19,3 % 9,2m + 7,5% Suomen Kiinnikekeskus Konepaja- ja elektroniikkateollisuuden alan yritykset, rakennus-, sähkö- ja LVI-liikkeet sekä kaupungit ja kunnat 2,0m -4,6 % Flexim Security Suuret yritykset ja pk-yritykset, kauppakeskukset, isännöitsijä- ja talohuoltoyhtiöt, kiinteistö- ja asuntoyhtiöt, rakennusliikkeet sekä yksityishenkilöt 15,6m +34,8%* KL-Varaosat Autokorjaamot, jälleen- ja vähittäismyyjät sekä yksityiset kuluttajat, kunnat, pelastuslaitokset 6,1m +17,1 % *) Bewator Oy:n yritysosto

17 Liiketoiminta-alueet (jatkoa) Yhtiö Asiakkaat Liikevaihto Q Liikevaihdon muutos Q Q Lämpö-Tukku LVI-alan asennusliikkeet ja korjausrakentajat 14,1m +9,8% Suomen Puunjalostus Rautakaupat, rakennusliikkeet, talotehtaat, tukkuliikkeet sekä omatoimirakentajat 4,0m +7,8% Toimex LVI- ja teknisen alan tukkuliikkeet 2,5m +2,2 % Vindea Suuret konepajayhtiöt 11,3m +53,9 %* Kopijyvä Ecosir Group Takoma Oyj Julkishallinto, oppilaitokset, yrityssektori mm. kaupan ja valmistavan teollisuuden yritykset, rakennusliikkeet Yritykset ja julkishallinto Suomessa ja mm. Arabiemiirikunnat ja Venäjä Laiva- ja offshore-teollisuus sekä voimalaitosmoottori-, työkone- ja voimansiirtolaitevalmistajat 15,0m +62,5%** 2,4m -52,5%*** 12,3m +6,1 %**** *) CLO Pakkaukset Oy:n hankinta lokakuussa 2009 **) Sokonet Oy:n hankinta elokuussa 2009 ja Domus Print Oy kesäkuussa 2010 ***) Liiketoimintakauppa kevyistä ja keskiraskaista tuoteryhmistä toukokuussa 2010 ****) Moventas Parkano (Takoma Gears Oy) hankinta maaliskuussa 2010

18 Liiketoiminta-alueiden ohjaus Panostaja ei kerää management-fee tyyppisiä maksuja tytäryhtiöiltään Ei hallituspalkkioita, ei konsulttipalkkioita Panostajan edustajille tytäryhtiöiden hallituksissa Tytäryhtiöiden ohjaus Hyperion Financial Management ohjaus ja raportointijärjestelmä Tytäryhtiöillä käytössä huippuluokan nopea raportointi-järjestelmä. Panostaja-konsernin ulkoinen raportointi saman prosessin sivutuotteena Hallitustyöskentely Kehitysprosessit Panostajan johdon selkeä roolitus Yrittäjä-toimitusjohtajien osaamisen ja tietotaidon kehittäminen sekä Panostajaverkoston hyödyntäminen konsernin kehittämisessä Master-koulutusta Työmotivaatio- ja kehittäminen Tuote- ja prosessikehitystä (mukana myös Tekes rahoitusta)

19 Lähiajan näkymät Panostaja-konserni keskittyy perusliiketoimintastrategiansa mukaiseen liikeideaan ja nykyisten liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, jatkuvasti voimistuvat muutokset yritysten liiketoimintaympäristössä ja kansainvälistyminen tuovat markkinoille lähivuosina suuren joukon ostettavia yrityksiä. Panostajan toimintaedellytykset ja rahoitusmahdollisuudet luovat hyvän perustan toiminnan voimakkaalle laajentamiselle. Suhdanneodotukset nykyisten liiketoiminta-alueiden toimialoilla ovat voimakkaasti sidoksissa asiakasyritysten näkymiin. Vaikka suhdanneodotukset ovat muuttuneet monella toimialalla positiiviseen suuntaan, niin talouden käänteestä pysyvään kasvuun on edelleen olemassa epävarmuutta. Panostaja-konsernin eri liiketoiminta-alueilla näkymät vaihtelevat heikoista positiivisiin. Vaikka suhdannetilanteessa olisikin jo tapahtunut pysyvä käänne parempaan, niin markkinoilla on myös riittävästi mahdollisuuksia yritysostoihin ja Panostaja-konsernin kasvustrategiaa on tarkoitus toteuttaa hallituilla yritysostoilla erityisesti olemassa oleville liiketoiminta-alueille. Suhdannekäänne mahdollistaisi myös joistain liiketoiminta-alueista luopumisen. Panostaja-konsernin tilikauden liikevaihdon odotetaan ylittävän edellisen tilikauden tason, mutta tilikauden liikevoiton jäävän edellistä tilikautta heikommaksi. Tilikauden liikevoitto tulee olemaan parempi kuin kiinteistömyynnillä oikaistu edellisen tilikauden liikevoitto (0,1 milj. euroa).

20 Taloudelliset tavoitteet ja osinko Liikevaihdon kasvu yli 30% ROE 22 % Omavaraisuusaste 40% Omaan pääomaan sisällytetään pääomalainat Voitonjako: :n voitonjakotavoitteena on jakaa vähintään puolet konsernin vuosittaisesta tuloksesta joko osakkeiden takaisinostoina ja/tai osinkoina Tavoitteena on säilyttää tasaisesti kasvava osinkovirta, ottaen kuitenkin huomioon konsernin kasvun vaatimat investoinnit

21 Yhteenveto Panostaja-konserni keskittyy perusliiketoimintastrategiansa mukaiseen liikeideaan ja nykyisten liiketoiminta-alueiden kehittämiseen Panostaja-konsernin eri liiketoiminta-alueilla heikoista positiivisiin, toimialasta riippuen Fokus: kassavirta eli kannattavuus, käyttöpääoma ja prosessien tehokkuus Epävarmuustekijät Teknologiateollisuuden taantuman pitkittyminen ja ympäristöteknologian investointien siirtyminen voivat aiheuttaa konserniliikearvojen alaskirjaustarpeita Luottotappioriskit tänä vuonna suuremmat kuin viime vuonna Tavoitteena luopua PE Kiinteistörahasto I Ky:stä, mutta toimitilakiinteistöjen markkinatilanne voi siirtää realisointia Verotuksessa odotamme edelleen ratkaisua pääomasijoittaja statukseen liittyen Painopiste tänä vuonna johtamisessa ja henkilöstön kehittämisessä Valmistautuminen talouden nousuun on aloitettava nyt Aktiivinen ja avoin sijoittaja- ja sidosryhmä viestintä edelleen olennainen osa strategiaa

22 Kappale 3 Q3/2010 Lämpö-Tukku Liitetiedot

23 Saneerausmarkkina Suomessa Lähde: Tilastokeskus, VTT

24 LVI-markkina Suomessa Suuri markkinakoko Suomessa puolet kaikista kerrostalo- ja rivitaloasunnoista, noin asuntoa, on ja 1970-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä. Putkiston elinikä on noin 50 vuotta. LVI (Lämpö, Vesi, Ilma) on kooltaan yksi Suomen suurimmista markkinoista. Sen osuus Suomen rakennusmarkkinasta on n. 18%. LVI-tukkukaupan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2009 oli n. 2,5 mrd. euroa. Suomessa 2010-luvulla putkiremonttimarkkinan koko oli n. 4 miljardia euroa. Arvion mukaan 2020-luvulla putkiremontteja tehdään n. 7 miljardilla eurolla (VTT) Kasvavat markkinat Suomen rakennuskannasta johtuen LVI-markkinan odotetaan kasvavan voimakkaasti seuraavina vuosina. Kasvun ajurit ovat: 1. Putkiremonttitarve erityisesti ja 1970-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa. 2. Saneerausrakentamisen kasvu erityisesti suurimmissa kaupungeissa. 3. Ilmanvaihtojärjestelmien laajentuminen pientaloihin on jo nyt kasvattanut ilma-segmenttiä.

25 LVI-markkina Suomessa LVI-alan yrityskenttä Teollisuus Vähittäis- ja tukkukauppa Asennus- ja urakointi Suunnittelu Käyttö- ja ylläpito LVI-tukkukaupan toimijoita Onninen (liikevaihto n milj. euroa) Ahlsell (n. 290 milj. euroa) LVI-Dahl (n. 270 milj. euroa) Lämpö-Tukku (n. 20 milj. euroa) Lämpö-Tukku Kolmen suuren markkinaosuus yhteensä on n. 95 %. Loput 5 % koostuu pienestä yrityksestä, joista suuri osa on yksittäisiä maahantuontiliikkeitä.

26 Nykytila ja kilpailukeinot Nykytila Taloudellisesta taantumasta johtunut uudisrakentamisen vähentyminen on pienentänyt alan kokonaisvolyymia. Saneerausrakentaminen on säilyttänyt asemansa myös taantuman aikana. Kesän 2010 aikana rakennusmarkkina on osoittanut selviä piristymisen merkkejä ja rakennusliikkeiden tilauskanta on hyvä. Tärkeimmät kilpailukeinot (suuret) Valtakunnallinen verkosto Laaja tuotevalikoima Parempi neuvotteluvoima ostoissa Valtakunnallinen tunnettavuus Tärkeimmät kilpailukeinot (pienet) Asiakkaiden tarpeiden parempi tunteminen Palvelut ja täsmällisyys: oikea tuote oikeaan aikaan oikeassa paikassa Tehokas logistiikka ja varaston optimointi Yrittäjähenkisyys

27 Trendit, herkkyydet ja riippuvuudet Markkinaa ohjaavat tekijät LVI-markkina on riippuvainen Suomen rakennuskannan kehittymisestä. Markkina koostuu sekä uudisrakentamiskohteista että saneerausrakentamisesta. Kolmen suuren dominoiva markkinaosuus ja keskinäinen kilpailu ohjaavat markkinan hintatasoa. Suomessa on olemassa luonnollinen tarve LVI-tukkutoiminnalle, koska LVItuotteiden valmistus Suomessa on vähäistä, asiakkaiden mahdollisuus ostaa suoraan tavarantoimittajilta on alhainen ja asennusliikkeet eivät varastoi tuotteita. Herkkyydet ja riippuvuudet Rakentamisen suhdannekehitys. Uudisrakentamisessa LVI-ala sijoittuu jälkimarkkinaan seuraten aloitettuja rakennuskohteita 3-6 kk viiveellä. Putkiremontin tarvetta ei voi siirtää taloyhtiön taloudellisen tilanteen mukaan toisin kuin esimerkiksi julkisivuremontin. Tämä pienentää alan herkkyyttä.

28 Tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden näkymät Saneerausmarkkinan kasvava trendi tukee LVI-tarvikkeiden tukkukaupan kasvua. Uudisrakentaminen aktivoituu taloudellisen taantuman jälkeen Suomen kasvukeskuksissa, joissa erityisesti asuinrakentamisen tarjonta on pienempi kuin kysyntä. Viime vuodet on saneerattu 50- ja 60-luvun kerrostaloja ja alan kasvu on ollut keskimäärin 4-6 %. Seuraavat vuotta saneerataan 70-luvun lähiökohteita, jolloin keskimääräinen vuosittainen kasvu tulee olemaan 8-12 %. LVI-tukkukauppamarkkina laski vuonna % taloudellisen taantuman seurauksena. Ensimmäinen 6 kk vuodesta 2010 markkina laski -5 % ja koko vuoden ennusteena on nollakasvu. Vuoden 2011 ennustetaan olevan kasvuvuosi. Kolmen suuren erilaiset omistuspohjat ja kilpailu (perheyritys, sijoittajaryhmä ja ulkomainen teollisuuskonserni) voivat aiheuttaa muutoksia omistuksissa ja tuoda uusia toimijoita markkinoille.

29 LVI-tukkumarkkina - yhteenveto Yhteenveto LVI-tukkumarkkina on kooltaan yksi Suomen suurimmista markkinoista. Suomen rakennuskannasta johtuen markkinan odotetaan kasvavan voimakkaasti seuraavien vuoden aikana. Ala seuraa rakentamisen suhdannekehitystä. Uudisrakentaminen on riippuvainen talouden yleisestä kehityksestä, saneerausmarkkina on vähemmän herkkä vaihteluille. Kesän jälkeen markkinoilla on piristymisen merkkejä. Suomen markkinasta kolmen suuren yhteenlaskettu osuus on 95 % ja loput 5 % ovat pieniä toimijoita. Suurten keskinäinen kilpailu ja mahdolliset omistusmuutokset saattavat muuttaa markkinaa lähivuosina.

30 Lämpö-Tukku Oy Lämpö-Tukku Oy lyhyesti Lämpö-Tukku perustettiin Yhtiö aloitti agenttina, josta se laajentui LVItukkukauppaan. Vuonna 1985 Jouko Tyrkkö ja Panostaja ostivat Lämpö-Tukku Oy:n. Siitä lähtien yhtiö on ollut osa Panostaja-konsernia. Vuonna 1999 Lämpö-Tukku laajeni Espooseen, 2002 Vantaalle, 2004 Tampereelle ja 2008 Seinäjoelle. Nykyään yhtiöllä on hyvä sijainti keskeisillä markkina-alueilla ja tehokas valtakunnallinen logistiikka. Yhtiön logistiikkakeskus sijaitsee Vantaalla. Helsinki Espoo Vantaa Tampere Seinäjoki

31 Fokus Fokus Keskittyminen palvelemaan saneeraus- ja putkiremonttiurakoitsijoita. Maantieteellinen keskittyminen Suomen kasvukeskuksiin. Laajentuminen yritysostoin on hankalaa. Hankinnassa keskittyminen eurooppalaisiin laatutuotteisiin, oma tuonti ja pitkäaikaiset kumppanuudet tavarantoimittajien kanssa. Tuoteryhmäfokus: tietyissä tuotesegmenteissä, kuten valurautaputkissa yhtiö on markkinajohtaja Suomessa. Erottautuminen suurista toimijoista paremmalla palvelulla, lyhyillä toimitusajoilla ja korkealla toimitusvarmuudella.

32 Asiakkaat Asiakkaat Yhtiön tärkeimmät asiakassegmentit ovat pienet ja keskisuuret LVI-urakoitsijat sekä rakennusliikkeet. Liikevaihdosta 90% tulee LVI-urakoitsijoilta ja 10 % rakennusliikkeiltä. Yhtiöllä on laaja asiakaskunta (n. 800 asiakasta). Suurimpien asiakkaiden merkitys volyymista ei ole määräävä. Maantieteellisesti Helsinki on n. 37 % liikevaihdosta, Vantaa 22 %, Espoo 21 %, Tampere 12% ja Seinäjoki 8 %. Pääkaupunkiseudulla yhtiöllä on hyvä markkina-asema ja muualla maassa markkinaosuus on kasvussa. Asiakkailla ei ole omia varastoja ja varastoimismahdollisuudet työkohteissa ovat heikot. Keskeistä asiakkaille on toimitusvarmuus, oikea tavara oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Yhtiön oman maahantuonnin osuus on n. 70 % liikevaihdosta.

33 Alan mahdollisuudet Alan mahdollisuudet Lämpö-Tukku Oy:lle LVI-markkina on suuri ja kasvava markkina. Markkinan vetovoima tarjoaa mahdollisuuksia. Ala kiinnostaa nuoria. Markkina-asema suurten vanavedessä on mahdollisuus. Kolmen suuren keskinäinen volyymikilpailu antaa mahdollisuuksia joustavalle toimijalle erikoistua tiettyihin asiakassegmentteihin ja erottua palvelulla. Kriittinen volyymikynnys on ylitetty ja yhtiö on uskottava toimija. Sekä asiakkaat että valmistajat antavat arvoa markkinaa tasapainottavalle tekijälle. Yhtiön nykyinen kulurakenne ja asema markkinoilla mahdollistavat merkittävän volyymin kasvattamisen nykyisillä kiinteillä kustannuksilla.

34 Strategian kulmakivet Lämpö-Tukku Oy:n strategian kulmakivet 1. Erottautuminen alan suurista toimijoista paremmalla palvelulla. 2. Yrittäjähenkinen liiketoimintamalli ja asiakkaiden tarpeiden tunteminen. 3. Keskittyminen palvelemaan saneerausrakentamisen kasvavia tarpeita. 4. Vahva markkina-asema Suomen kasvukeskuksissa. 5. Toimintavarmuuden ja saatavuuden varmistaminen omalla maahantuonnilla ja logistiikalla.

35 Lähiajan tavoitteet Lähiajan tavoitteet Voimakas kasvu kannattavasti. Varaston toiminnan tehostaminen ja käyttöpääoman tehokkuus (Keskusvarastohanke). Palveluprosessien kehittäminen ja toimintavarmuuden kasvattaminen yli 98 % tasolle, nyt 96%. Suoritetun asiakastarvekartoituksen hyödyntäminen ja tunnettuuden kasvattaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ylläpitää ja kasvattaa mainetta hyvänä työnantajana.

36 Lämpö-Tukku - yhteenveto Yhteenveto Lämpö-Tukku keskittyy LVI-tukkukaupassa palvelemaan erityisesti kasvavia saneerausmarkkinan tarpeita. Varaston tuotevalikoima on rakennettu vastaamaan alan asiakkaiden tarpeita. Yhtiö erottautuu alan suurista toimijoista paremmalla palvelulla. Yhtiö saa palveluistaan keskimääräistä parempaa hintaa jo nyt. Yhtiöllä on vahva markkina-asema pääkaupunkiseudulla ja hyvä sijainti Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa voimakkaasti liikevaihtoa kannattavasti. Yhtiöllä on pitkäaikaiset ja luotettavat tavarantoimittajayhteydet Euroopassa.

37 :n tavoitteet toimialalla :n tavoitteena Lämpö-Tukussa on Olla aktiivisesti mukana voimakkaasti kasvavilla LVI-tukkumarkkinoilla. Rakentaa palveleva ja tehokas LVI-tukkukaupan toimija, joka erottautuu alan suurista toimijoista asiakaslähtöisyydellä ja yrittäjähenkisyydellä. Kasvattaa markkinaosuutta erityisesti Suomen kasvukeskuksissa. Alalla ei ole mahdollisuutta edetä uusille paikkakunnille yritysostoin. Parantaa pääoman tuottoa tehostamalla varastoa ja logistiikkaa. Olla mukana, jos alalla tehdään rakennejärjestelyjä.

38 Linkkejä toimialatietoon Linkkejä toimialatietoon Rakennusteollisuus ry ( suhdannekatsauksia osiossa tilastot / julkaisut Talonrakentamisen suhdanteet ( Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ( kiinteistö- ja rakentamisala / toimiala ja markkinat LVI-Keskusliitto ry (

39 Kappale 4 Q3/2010 Lämpö-Tukku Liitetiedot

40 Toimintamalli Panostajaa kiinnostavat liikevaihdoltaan 5-20 Meur olevat yhtiöt Uuden liiketoiminta-alueen hankkimisen yhteydessä valitaan samanaikaisesti myös henkilö, jonka keskeiset roolit liittyvät osakasyrittäjyyteen ja toimialansa liiketoiminnan vetämiseen ja johtajuuteen Tavoitteena on, että ko. henkilö yhdessä Panostajan resurssien kanssa, paitsi kehittyy liikkeenjohtajana myös kehittää yrittäjänä yhtiötä toimialansa johtavaksi toimijaksi Suomessa Panostajan ja osakasyrittäjän yhteisenä tavoitteena on luoda yrityksestä huomattava toimialansa edustaja, joka on kehittynyt niin toiminnaltaan, kuin arvoltaankin Panostaja-konsernissa ei tavoitella suoraa teollista synergiaa eri liiketoiminta-alueiden kesken, vaan tavoite on konsernin yleisiä resursseja hyödyntämällä varmistaa kunkin liiketoiminta-alueen kasvu ja prosessien kehittyminen

41 Toimintamalli (jatkoa) Panostajaa kiinnostavat erityisesti kasvu- tai uudelleenjärjestelyvaiheessa olevat toimialat /yritykset, joihin liittyy normaalia suurempi mahdollisuus saavuttaa synergiaetuja toimialan/toiminnan kehittämisen kautta Panostaja-konserni panostaa yrityksiin liiketaloudellisia resursseja ja strategista osaamista Kehitysjakson jälkeen Panostaja pyrkii irtautumaan liiketoimintaalueesta yleensä yrityskaupan kautta

42 tulonmuodostus Vuosittaiset tuotot Konserniyhtiöiden vuosittain kertyvä tulos Panostustoiminnan irtautumistuotot Liiketoiminta-alueen arvonmuutos realisoidaan yrityksestä luovuttaessa Panostaja ei kerää management-fee tyyppisiä maksuja tytäryhtiöiltään Ei hallituspalkkioita, ei konsulttipalkkioita Panostajan edustajille tytäryhtiöiden hallituksissa

43 Sijoitusprosessi Panostaja etsii oma-aloitteisesti ja aktiivisesti pk-yrityksiä, joilla on terve talous ja joissa on potentiaalia jalostua alansa kärkiyritysten joukkoon Panostajan tukemana Kohteena yritykset, joissa halutaan toteuttaa sukupolven- tai enemmistöomistajuuden vaihdos (ei esimerkiksi uudelleenrahoitustai turn-around kohteita) Valittu toimiala analysoidaan ja täydennysostoista on suunnitelma Panostaja ostaa liikeyrityksen kokonaisuudessaan ja tuo sille uuden, nälkäisen yrittäjän sekä liiketaloudellista ja strategista osaamista Uusi valittava toimitusjohtaja sijoittaa omia varojaan yritykseen sitoutuen normaaliin yrittäjäriskiin ja voittoon

44 Johtoryhmä Juha Sarsama s.1965 Veli Ollila s Heikki Nuutila s Tapio Tommila s Toimitusjohtaja vuodesta 2007 Talousjohtaja vuodesta 2006 Kehitysjohtaja vuodesta 2008 Sijoitusjohtaja vuodesta 2008 Varatuomari, M.S.M (Boston University Brussels) KTM, OTK YTM KTM Aikaisempi työkokemus: Aikaisempi työkokemus: Aikaisempi työkokemus: Aikaisempi työkokemus: Toimitusjohtaja OpusCapita Oy, hallintojohtaja Saarioinen Oy, talousjohtaja OpusCapita Oyj Talousjohtaja CRH Europe EPS Insulation, Northern Europe. Lännen Tehtaatkonsernin yhtiöiden taloushallinnon tehtävissä Toimitusjohtaja Tutor Partners Oy, johtaja Andersen Global Corporate Finance Yritysanalyytikko, yritysrahoitusasiantuntija Deloitte Corporate Finance Oy, tilintarkastaja PricewaterhouseCoopers Oy

45 Osakkeen kehitys Osakkeen kurssin kehitys Osakkeen vaihdon kehitys Osakkeenomistajien määrän kehitys 2,00 1,50 1,00 0,50 0, Tuhatta osaketta Osakkeen kurssi Kumulatiivinen osakkeen vaihto Osakkeenomistajien määrä Osakkeen kurssikehitys Kumulatiivinen osakkeen vaihto Osakkeenomistajien määrä Osakkeen päätöskurssi Osakkeen vaihto (kum.) Osakkeenomistajien määrä , , /2010 5,7 milj. osaketta /vuosi 2008/2009 7,5 milj. osaketta / vuosi kpl kpl

46 Panostaja on monialayhtiö Monialayhtiö Investoi omasta taseesta omaehtoisesti Pitkäaikainen omistaja ja liiketoiminnan kehittäjä Omistaa enemmistöosuuden yhtiöstä Valitsee jokaisen investointikohteen tarkkaan. Kohdeyhtiön menestyksellä suora vaikutus konserniin. Riski maltillisempi Hajautus liiketoiminta-alueiden valinnan kautta Tulovirrat: konserniyhtiöiden vuosittain kertyvä tulos ja mahdolliset irtautumistuotot Pääomasijoitusyhtiö Sijoittaa hallinnoimastaan rahastosta, rahastoehtoinen sijoittaja Realisoi sijoituksensa rahaston sääntöjen mukaan Sijoittaa vähemmistöosuuksiin Varautuu sijoituskohteita valitessaan myös epäonnistumisiin. Kohdeyhtiön menestyksellä epäsuora vaikutus pääomasijoitusyhtiöön. Riski korkeampi Rahastot sijoittavat samantyyppisiin kohteisiin ja hajautus rahastojen välillä Tulovirrat: rahaston hallinnointipalkkio, osuus rahaston tuotoista ja konsultointipalkkio kohdeyrityksiltä

47 Osakkeen kurssikehitys ja osakasmäärän kehitys - 5-vuotta ,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Panostaja (B-osake, yhdistetty ) Osakkeenomistajien lukumäärä

48 Suurimmat omistajat 10 Suurinta osakkeenomistajaa Osakkeet % Omistajat kpl osakkeista 1 Koskenkorva Matti ,3 % 2 Koskenkorva Maija ,7 % 3 Koskenkorva Mauno ,0 % 4 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia ,8 % 5 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ,2 % ,7 % 7 Koskenkorva Mikko ,6 % 8 Johtopanostus Oy ,2 % 9 Tampereen Seudun Osuuspankki ,1 % 10 Malo Hanna ,1 % Muut osakkeenomistajat ,4 % Yhteensä ,0 %

49 Jos halutaan ylläpitää suomalaista hyvinvointia ja kasvattaa kansantaloutta, yrittäjyyteen on panostettava merkittävästi.