MUUTOKSEN VUOSI 2015 HALLINNOSSA JA SEURAKUNTATYÖSSÄ

Transkriptio

1 1 (36)

2 Sisällys MUUTOKSEN VUOSI 2015 HALLINNOSSA JA SEURAKUNTATYÖSSÄ... 4 JUMALANPALVELUSELÄMÄ JA KIRKKOMUSIIKKI Keiden hyväksi jumalanpalveluksia toimitetaan Jumalanpalveluselämän yhteistyökumppanit Jumalanpalveluselämän keskeiset toiminnot: neljä messuradiointia vuoden aikana Laadukas musiikkityö tuo ihmiset kirkkoon Työresurssit: pastoreiden työnkuva laajeni Vuoden 2015 jumalanpalveluselämän arviointia... 8 KASVATUSTYÖN PERUSTOIMINTOKUVAUS Kasvatuksen perustehtävä Kenen hyväksi työtä tehdään Kasvatustyön yhteistyökumppanit Keskeiset toiminnot: seurakuntalaiset toivovat lisää päiväkerhoja Työnjako ja henkilöstöresurssit Vuoden 2015 kasvatustyön arviointia: voimavaroja suunnattava erityisesti perhetyöhön DIAKONIATYÖN PERUSTOIMINTAKUVAUS Diakoniatyön perustehtävä Diakonian yhteistyökumppanit Keskeiset toimintamuodot: moniongelmaisuus ja taantuma lisäsivät avunpyyntöjä diakoniatyössä Työresurssit Vuoden 2015 diakoniatyön arviointia LÄHETYS- JA EVANKELIOIMISTYÖ Kenen hyväksi lähetystyötä tehdään Lähetystyön yhteistyökumppanit Keskeiset toiminnot: seurakunnassa tehdään ahkerasti perinteistä lähetystyötä Työresurssit Vuoden 2015 lähetystyön arviointia: maahanmuutto ja uudet hengelliset virtaukset haastavat lähetystyötä VUODEN 2015 TOIMINNAN ARVIOINTIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TULEVAAN Tampereen Eteläisen seurakunnan seurakuntaneuvosto Hervannan lähikirkon kokous Härmälän lähikirkon kokous Viinikan lähikirkonkokous (36)

3 Diakoniatyön vastuuryhmä: Kasvatustyön vastuuryhmä: Lähetystyön vastuuryhmä: Työntekijät: Papit: Kanttorit: Assistentti ja sihteeri: Diakoniatyöntekijät: Lähetyssihteeri: Keittäjät: Nuorisotyönohjaajat: Lastenohjaajat: Pyhäkoulusihteeri: Suntiot ja vahtimestarit: Toimitilat: (36)

4 MUUTOKSEN VUOSI 2015 HALLINNOSSA JA SEURAKUNTATYÖSSÄ Seurakunnan jäsenmäärä kasvoi Seurakunnan jäsenkehitys oli ilahduttavaa kertomusvuona Jäsenmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 419 henkilöllä ollen vuoden 2015 päättyessä , joka oli 23.2 prosenttia Tampereen seurakuntien jäsenmäärästä. Seurakunta oli muuttovoittoinen ja myös kastettuja oli enemmän kuin pois nukkuneita. Myös avioliittoon vihittyjä oli edellisvuosia enemmän. Seurakuntayhtymässä saatiin kertomusvuoden aikana loppuun suoritettua ne hallinnolliset päätökset, joiden seurauksena osa yhteisten työalojen työntekijöistä siirtyi seurakuntien työntekijöiksi. Suurimpia työntekijäryhmiä olivat lastenohjaajat, nuorisotyönohjaajat, sekä vahtimestarit. Tampereen Eteläisen seurakunnan työntekijöiden kokonaismäärä oli vuoden 2015 päättyessä 71. Kertomusvuosi avasi uuden valtuustokauden Kirkkovaltuustoon tuli valituiksi Tampereen Eteläisestä seurakunnasta Asko Alajoki, Sirpa Koivisto, Kirsi Koski, Liisa Lehtola, Ilpo Lähteinen, Marjo Niemenmaa, Jarno Parviola, Jaakko Sadeharju, Tiina Salminen, Maija Simelius ja Marja-Leena Sippola. Seurakuntaneuvostoon valittiin varsinaisiksi jäseniksi Asko Alajoki, Ritva-Liisa, Ilvesmäki Sirkka Karsisto, Sirpa Koivisto, Kirsi Koski, Leena Laaksonen, Valtteri Laasonen, Liisa Lehtola, Anne Lindfors, Ilpo Lähteinen, Rea Maakanen, Marjo Niemenmaa, Jarno Parviola, Jaakko Sadeharju, Tiina Salminen ja Marja-Leena Sippola. Seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Jarno Parviola ja sihteeriksi seurakuntaassistentti Outi Toivonen. Puheenjohtajana toimi kirkkoherra. Seurakuntaneuvosto kokoontui kertomusvuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallinnollisia päätöksiä tehtiin 109 ja kirkkoherran päätöspöytäkirjoja laadittiin 223. Merkittävimpiä hallinnollisia päätöksiä olivat lähikirkkojen työtä ohjaamaan valitut kirkonkokoukset, sekä eri työalojen vastuuryhmien nimeäminen. Mainituille toimintaryhmille laadittiin toimintaohjeet. Lähiesimiesten valitseminen tai nimeäminen eri työaloille mahdollisti seurakunnan johtoryhmän täysimääräisen työskentelyn vuonna Toimielimien nimilistat ovat kertomuksen lopussa. Syksyllä 2015 toimitettiin koko seurakuntayhtymän työntekijöiden keskuudessa Yhteisen työn kehittämistutkimus. Tutkimuksen suoritti MPS -yhtiöt. Seurakunnan työntekijät olivat tyytyväisiä turvallisiin työolosuhteisiin, oman työn arvostamiseen, avoimeen ja rakentavaan keskusteluilmapiiriin, sekä mahdollisuuteen kehittää omaa työtään saamansa palautteen pohjalta. Tyytymättömyys kohdistui koko seurakuntayhtymän päätöksenteon avoimuuden puutteeseen, sisäisen viestinnän puutteisiin, sekä niukkaan mahdollisuuteen osallistua muutoksen tekemiseen. Seurakunnan toimitilojen kunnon ja toimivuuden kartoittamista jatkettiin. Merkittävin peruskorjaushanke oli Hervannan kirkon sisäilman puhtauteen liittyvät monipuoliset korjaukset. Vilppulanpolun toimitilasta luovuttiin ja Vuoreksen toimitilan yhteiskäyttöä selkeytettiin SOS Lapsikylän kesken. Nekalan seurakuntatalon kerhohuoneita päätettiin vuokrata Polku X -hankkeen käyttöön. 4 (36)

5 Kertomusvuoden talouden tasapainottaminen vaati lisätalousarviota. Määräaikaisista työsuhteista päätettiin luopua ja diakonian avoinna ollutta virkaa ei täytetty. JUMALANPALVELUSELÄMÄ JA KIRKKOMUSIIKKI Jumalanpalvelus- ja rukouselämä ovat seurakunnan toiminnan ydintä ja ne ovat läsnä kaikessa toiminnassa. Jumalanpalveluselämää ovat messujen ohella seurakunnan erityisjumalanpalvelukset kuten koululaiskirkot sekä eri kerhoissa, ryhmissä, leireillä ja retkillä pidettävät jumalanpalvelukset, hartaudet ja rukoushetket. Perheiden yhteiset hartaushetket kodeissa ovat seurakunnan jumalanpalveluelämän hiljainen pohjavire. Seurakunnan jumalanpalveluselämää ovat kirkolliset toimitukset - kaste, avioliittoon vihkiminen, hautaan siunaaminen sekä kodin siunaaminen. 1.1 Keiden hyväksi jumalanpalveluksia toimitetaan Jumalanpalveluksesta hyötyy jokainen, joka ottaa osaa erilaisiin jumalanpalvelushetkiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kohderyhmään, jolle tilaisuus on tarkoitettu tai jota voidaan pitää pääasiallisena osallistujana. Koska jumalanpalvelus on seurakunnan yhteinen juhlahetki, maallikoiden ja muiden vastuunkantajien mukanaolo toteutuksessa koetaan tärkeäksi. Kuluneen vuoden aikana tätä osallistujien joukkoa on aktiivisesti pyritty myös kasvattamaan esimerkiksi kutsumalla yhä enemmän seurakuntalaisia palvelemaan ehtoollisavustajina. Hervannan messuissa on lähes poikkeuksetta diakonian viranhaltija avustajana. Monikulttuurisuus näkyi erityisesti Hervannan messuissa. Härmälän kirkossa järjestettiin kaksi kertaa Maailmojen messu. 1.2 Jumalanpalveluselämän yhteistyökumppanit Tavoitteena on, että jumalanpalveluselämä on koko seurakuntaelämän keskus. Näin ollen kaikesta seurakunnallisesta työstä tulisi rakentaa siltaa sunnuntain messuun. Erityisesti korostuu yhteistyö lähetystyön, kasvatuksen, diakonian ja musiikkityön kanssa. Jumalanpalveluselämän tärkeitä ulkoisia yhteistyökumppaneita ovat edelleen koulut ja oppilaitokset, päiväkodit, palvelu- ja hoitokodit, paikallisjärjestöt, kirkolliset järjestöt sekä erilaiset sosiokulttuuriset ryhmät. 1.3 Jumalanpalveluselämän keskeiset toiminnot: neljä messuradiointia vuoden aikana Viikoittaisiin messuihin osallistuvien seurakuntalaisten määrä on ollut edelliseen vuoteen verrattuna hienoisessa laskussa. 5 (36)

6 Messut Muut jumalanpalvelukset HPE osallistujat Kuva 1. Messuihin ja jumalanpalveluselämään osallistuminen Vuoden 2015 jumalanpalveluksia leimasi yksi erityispiirre, sillä seurakunnastamme lähetettiin neljänä sunnuntaina suora radiointi YLE:n Radio 1:ssä. Radioinneista kaksi lähetystä oli Viinikasta, yksi Hervannasta ja yksi Härmälästä. Erilaisia hartaustilaisuuksia ja raamattuopetusta on järjestetty edellisvuosien tapaan. Kirkollisista toimituksista vihkimisten määrä oli hienoisessa kasvussa. Kastettuja lapsia oli hieman vähemmän, kuin edellisvuosina. Tampereella syntyvyys on kuitenkin ollut kasvussa, mikä merkitsee prosentuaalisesti suurempaa kastettujen lasten lukumäärän vähenemistä. Parhaiten toimituksista ovat säilyttäneet asemansa kirkolliset hautaan siunaamiset Kasteet Vihkimiset Kuva 2. Kasteet ja vihkimiset 1.4. Laadukas musiikkityö tuo ihmiset kirkkoon Musiikkityön tavoitteena on julistaa Jumalan sanaa musiikin keinoin ja tuottaa laadukasta hengellistä musiikkia messuihin, kirkollisiin toimituksiin ja seurakunnan muihin tilaisuuksiin. Seurakuntamme kirkoissa oli useita konsertteja vuoden aikana. Tiekirkon musiikkituokioita järjestettiin Viinikan kirkossa kahdeksan kertaa kesän aikana. Muusikkoina toimi oma kanttorikuntamme, kukin vuorollansa. Syyskuussa oli Tampereen seurakuntayhtymän järjestämä Bach- juhlavuoden konsertti Viinikan kirkossa, jossa esitettiin Bachin kaksi soolokantaattia solistien ja Tampereen Kamarimusiikkiseuran voimin. Konserttiin oli kutsuttu myös seurakuntamme alueelta 60- vuotiaat seurakuntalaiset. Konsertti oli menestys ja kuulijoita oli lähes 150. Loppuvuodesta loka-marraskuussa järjestettiin jo perinteeksi muodostunut Kynttiläkonsertti - sarja, joka käsitti neljä konserttia seurakuntamme kirkoissa. Lähikirkossa järjestettiin Minun lempivirteni - tilaisuus, jossa kuulijat saivat laulaa toivomiansa virsiä. 6 (36)

7 Joulun alla oli useita Kauneimmat Joululaulut - tilaisuuksia sekä muutamia joulukonsertteja. Tilaisuuksien väkimäärän valossa Kauneimmat joululaulut ovatkin vuosi toisensa jälkeen eniten ihmisiä keräävä yksittäinen tilaisuus kirkossa Musiikkitilaisuudet Kuva 3. Musiikkitilaisuuksiin osallistujat Eteläisessä seurakunnassa toimii neljä kuoroa: Hervannassa Lapsikuoro Kultakellot sekä Hervannan Gospelkuoro. Viinikassa toimii perinteinen kirkkokuoro ja Härmälässä Löydä oma ääni- kuoro sekä seurakunnan eri tilaisuuksissa paljon avustanut Kevätesikot, jota johtaa kanttori Markku Ylipää Työresurssit: pastoreiden työnkuva laajeni Tampereen Eteläisessä seurakunnassa oli kertomusvuonna 15 papinvirkaa. Kirkkoherrana toimi Jussi Mäkinen ja johtavana kappalaisena Antero Eskolin. Lähikirkkopastoreita ovat seurakuntapastorit Päivi Repo ja Hannu Ruuskanen sekä kappalainen Jukka Lehto. Monien pastorien työnkuva laajeni lähikirkkoalueelta koko seurakunnan kattavaksi. Viinikan kappalaisena toiminut Ismo Kunnas jatkoi Eteläisen seurakunnan diakoniapastorina, sekä pastori Maarit Kuusisto varhaiskasvatuksen ja perhetyön pappina. Hervannan kappalainen Kaija Karvala ja Viinikan pastori Daniel Hukari toimivat seurakunnan nuorisopappeina. Muiden pappien työ kohdentui pääasiallisesti monipuolisen jumalanpalveluselämään ja sielunhoitoon. Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset jaettiin mahdollisimman tasaisesti papiston kesken. Kertomusvuoden aikana sovittiin papiston kesken ohjaavaksi periaatteeksi toimintatapa, jonka mukaan kirkollisten toimitusten jakautuminen tapahtuu neljän ulottuvuuden kautta. Perhepappiyhteydet ovat etusijalla ja sen jälkeen lähikirkon yhteydet. Tarvittaessa palvellaan koko seurakunnan alueella ja tuetaan myös muiden seurakuntien papistoa mahdollisuuksien mukaan koko kaupungin alueella. Eteläisen seurakunnan kanttoritiimiin kuuluu neljä kanttoria, yksi laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä- ja kolme ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävää kanttorin virkaa. Johtavana kanttorina toimii Martti Syrjäniemi, jonka virkapaikka on Hervannan kirkko. Hervannan lähikirkkoalueen toinen kanttori Riikka Heikkinen jäi äitiyslomalle heinäkuussa. Siitä lähtien hänen virkaansa on hoitanut kanttori Helga Anttikoski. Veikko Myllyluoma hoitaa Viinikan- ja Markku Ylipää Härmälän lähikirkkoaluetta. Markku Ylipää jäi lokakuussa puolen vuoden virkavapaalle hoitaakseen Teneriffan turistikanttorin tehtäviä. Hänen tilallaan on ollut lokakuusta lähtien kanttori Suvi-Tuulia Raittinen. Kirkkomusiikin resurssit ovat kohtalaiset ja seurakunnan väkimäärään suhteutettuna riittävät, sillä seurakunnassamme on kolme kirkkoa ja neljä kanttoria. Kuukausivapaat ja lomat saadaan 7 (36)

8 järjestettyä hyvin ja synergian tuomaa etua voidaan hyödyntää niin, ettei sijaisia ole juurikaan tarvinnut käyttää Vuoden 2015 jumalanpalveluselämän arviointia Pääjumalanpalvelusten osallistumisessa on ollut kasvua viime vuodesta etenkin Hervannan lähikirkossa. Osa seurakuntalaisista on tehnyt kirkkoretkiä Härmälään ja Viinikkaan. Samoin muiden lähikirkkojen väkeä on osallistunut Hervannan messuihin Pääjumalanpalvelusten osalta olisi tärkeä saada ikärakennetta suunnattua nuoriin perheisiin ja nuoriin, jotta jumalanpalvelusten osallistumisaktiivisuus pysyisi tulevaisuudessakin samalla tasolla. Pyhäkoulun kehittämistä messujen yhteyteen on viritelty eri lähikirkoissa. Perhemessujen osalta on edelleen havaittavissa, että osallistujamäärät ovat suoraan riippuvaisia siitä, onko seurakunnan varhaiskasvatus mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta Muutamana juhlapyhänä ja yhdessä erityismessussa kokeiltiin keskittää jumalanpalvelus seurakunnan yhteen kirkkoon jotta työvoimaresurssit saataisiin riittämään paremmin. Edellä mainittuja erityismessuja olivat juhannusaamun messu ja piispantarkastuksen aloitusmessu Hervannan kirkossa marraskuun ensimmäisenä päivänä. Hiljaisten pyhien messuja on tulevaisuudessa hyvä keskittää yhteen seurakunnan kirkoista. Kertomusvuonna aloiteltiin lähikirkkojen jumalanpalveluselämän profiloimista KASVATUSTYÖN PERUSTOIMINTOKUVAUS Kasvatustyötä lasten ja perheiden parhaaksi 2.1. Kasvatuksen perustehtävä Tavoitteemme on lapsen, varhaisnuoren ja nuoren kokonaiskasvun tukeminen sekä uskon, toivon ja rakkauden jakaminen arjen vertaisryhmätoiminnassa. Tuomme alueemme kasvatukseen kristillisen näkökulman. Kristillisen kasvatuksemme kulmakivet ovat aktiivinen viikkotoiminta, useat leirit sekä vankka yhteistyö alueemme koulujen kanssa Kenen hyväksi työtä tehdään Seurakuntamme kasvatustyön hyödynsaajia ovat ensisijaisesti seurakuntamme alueella asuvat lapset ja nuoret perheineen sekä alueemme koulut. Hyödynsaajia ovat myös koko Tampereen lapset ja nuoret perheineen. Koko kaupungin kattava yhteistyömme tapahtuu useissa tapahtumissa ja leireillä, joissa työntekijämme säännöllisesti työskentelevät. Toiminnassamme mukana olevista nuorista aikuisista osa asuu jo omillaan seurakuntamme ulkopuolella. 8 (36)

9 Eteläisen seurakunnan alueella toimii kuusi partiolippukuntaa, joiden toiminnassa olemme tiiviisti mukana. Rippikoulutyötä teemme ensisijaisesti sen ikäluokan kanssa, joka täyttää kuluvana vuonna 15 vuotta. Myös muun ikäisten rippikoulu on mahdollinen Kasvatustyön yhteistyökumppanit Rippikoulutyö suunnitellaan koko Tampereen kokonaisuutta ajatellen. Rippikoulutoimisto suunnittelee kokonaisuuden, johon Eteläisen seurakunnan rippikoulutyö nivoutuu. Tarvittavien ryhmien määrä arvioidaan vuosittain ikäluokan koon mukaan. Seurakuntamme kasvatustyön keskeisiä sidosryhmiä ovat alueemme monet alakoulut, yläkoulut ja lukiot, Tampereen ja Hämeen partiolaiset, Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry. sekä Tampereen ev.lut. seurakuntien partiotyö. Kertomusvuonna allekirjoitettiin kunkin lippukunnan kanssa uudistuneet yhteistyösopimukset. Yhteistyötä teemme myös Tampereen kaupungin nuorisopalvelujen sekä Yhdessä Selviytymisen tuki ry:n Toimelan kanssa. Vuonna 2015 olemme tehneet yhteistyötä myös seurakuntamme alueella sijaitsevan Tredun ammattikouluyksikön kanssa. Keväällä 2015 perustettiin kahdesta viranhaltijasta ja vapaaehtoisista koostuva Eteläisen seurakunnan kasvatuksen vastuuryhmä Keskeiset toiminnot: seurakuntalaiset toivovat lisää päiväkerhoja Eteläisessä seurakunnassa varhaiskasvatuksen kokoavassa ja ohjatussa toiminnassa on viikoittain noin 300 säännöllistä kävijää (1-5 kertaa viikossa). Lisäksi yhteydet lasten vanhempiin, päiväkoteihin, kouluihin, tapahtumien, leirien, retkien, juhlien ja esimerkiksi yhä kasvavan ja kehittyvän some -työn kautta laajentaa työn vaikuttavuutta montaa eri reittiä perheiden arkeen. Viime vuosina seurakunnan varhaiskasvatuksen päiväkerhoissa ovat lasten osallistumismäärät laskeneet johtuen mm. kaupungin kasvaneesta panostuksesta omaan kerhotoimintaansa. Eteläisen seurakunnan alueella lasku ei ole ollut kuitenkaan rajua. Syksystä 2015 alkaen yhden lastenohjaajan työpanoksesta on pystytty antamaan muutama tunti varhaisnuorisotyön toimintaan Hervannan kirkolla, yhden lastenohjaajan työtä kohdentamaan pieneltä osin sähköiseen viestintää ja some -työhön sekä olemaan mukana perheiden iltapyhäkoulussa Peltolammin seurakuntakodissa.. Päiväkerhoja on myös toivottu lisää ja Vuoreksen alueella on syksystä alkanut kauan toivottu päiväkerho, johon pienen alun jälkeen on syksyn 2015 aikana löytänyt tiensä yhä useamman perheen lapsi. 9 (36)

10 Vuosia tilojen sisäilmaongelmista johtuvat hankaluudet ovat jatkuneet ja vuoden lopulla jouduimme siirtämään Härmälän kirkon päiväkerhon kokoontumiset yläkerran kahvioon. Koivistonkylän, Hervannan kirkon ja Pelipuiston tiloissa eivät kaikki ohjaajamme pysty edelleenkään työskentelemään. Tilanne hankaloittaa toiminnan suunnittelua ja työntekijäjärjestelyjä vuodesta toiseen. Vuoden 2015 aikana työn resursseja ovat huomattavasti kuluttaneet organisaatiouudistus ja siihen liittyvät lisääntyneet hallinnolliset työt, minkä vuoksi monet suunnitelmat ovat jääneet vaille toteutusta tai työtä on hoidettu rutiinilla ilman aikaa vaativaa uudistavaa otetta. Useita työlle tärkeitä mahdollisuuksia on jäänyt käyttämättä, koska aikaa reagoida ympäristön muutoksiin ei ole ollut entiseen tapaan. Avoimet päiväkerhoja on Eteläisen seurakunnan alueella kaikkiaan seitsemän. Kävijöinä ovat erityisesti 0-3 -vuotiaat kotihoidossa olevat lapset oman vanhempansa kanssa. Avoimet päiväkerhot tarjoavat perheille mahdollisuuden verkostoitumiseen ja arjen vertaistukeen, vahvistumaan ja iloitsemaan varhaisesta vuorovaikutuksesta lapsen ja vanhemman suhteessa sekä saamaan tukea ja vahvistusta kristittynä elämiseen. Vuoden 2015 aikana avoimet päiväkerhot kokoontuivat Eteläisen alueella 278 kertaa ja kävijöitä oli Lastenohjaajat toimivat lisäksi Hervannan perheiden iltakerhossa ja vaunujengissä. Yhdellä ohjaajista on vastuullaan Multisillan perhekahvilan toiminta. Päiväkerhot on tarkoitettu 3-5 -vuotiaille lapsille ja niitä kokoontuu seurakunnan alueella kaikkiaan kahdeksan ryhmää. Pienimmät kerholaiset kokoontuvat kaksi kertaa ja isommat kolme kertaa viikossa. Vuoden aikana ryhmissä on ollut 163 säännöllistä kävijää. Päiväkerhot muodostavat vahvan kristillisen kasvatuksen kivijalan lapsen kasvussa nykypäivässä. Ohjaajat käyvät jokaisen lapsen vanhempien kanssa myös lapsikohtaiset kasvatuskeskustelut tavallisten ovensuu-keskustelujen ja vanhempain- ja perheiltojen lisäksi. Päiväkerhoilla on myös ainutlaatuinen mahdollisuus tukea lapsen lähipiirin liittymistä kristilliseen traditioon kutsumalla myös sukua mukaan kerhovuoden ajan juhliin ja tapahtumiin. Jokaisen lapsen kerhovuosi koskettaa näin varsin laajasti hänen lähipiiriään. Pienten koululaisten iltapäiväkotien toiminta on jokaisena arkipäivänä tapahtuvaa, hoidollisen ja kasvatuksellisen iltapäivän mahdollistamista alaluokkalaisille lapsille, jotka ilman sitä viettäisivät iltapäivänsä yksin, ilman aikuisen tukea ja valvontaa. Toiminta on ns. kaupungin sateenvarjon alla ja sen mukaan myös valtion ja kaupungin tuki kattaa osan toiminnan kustannuksista. Myös vanhemmat maksavat kuukausittain iltapäivätoiminnasta. Kevätkaudella 2015 Eteläisen seurakunnan alueella toimi kolme iltapäiväkotia: Hervannan kirkolla, Koivistonkylän seurakuntakodilla ja Peltolammin seurakuntakodilla. 10 (36)

11 Syksystä alkaen toimintaan on kaupungin linjauksen mukaisesti voineet osallistua vain ne lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat työssä. Hervannan kirkon iltapäiväkotiin ei tullut määräaikaan mennessä riittävästi ilmoittautumisia. Ilmoittautuneet pienet koululaiset voitiin sijoittaa alueen muiden toimijoiden ryhmiin. Syksyllä 2015 toiminnassa olivat siis Koivistonkylän ja Peltolammin ip-kodit. Kaikkiaan vuoden aikana iltapäiväkotilaisia oli 101. Eteläisen seurakunnan alueella on kaikkiaan 23 kunnallista päiväkotia, useita yksityisiä päiväkoteja ja ryhmäperhepäiväkoteja. Kahdella lastenohjaajalla on työtunneissaan varattu työaikaa päiväkotikummiudelle, jolla tuetaan päivähoidon uskontokasvatuksen toteutumista päiväkotien arjessa. Vuonna 2015 seurakunnan alueella kummeilla oli 35 lapsiryhmäkäyntiä (881 lasta) päiväkodin aikuisten konsultointikäyntien lisäksi. Tämän lisäksi yksittäisiä konsultaatiokäyntejä tehdään päiväkotien henkilökunnan pyynnöstä tarvittaessa eri yksiköihin. Päiväkotikummit kutsuvat myös päiväkotien ryhmiä, erityisesti eskariryhmiä tutustumaan lähimpään kirkkoon, päiväkodin kotikirkkoon viiden aistin pedagogiikalla. Tutustumiskäynnit ovat hyvin suosittuja. Vuosittain päiväkotiryhmille järjestetään Eteläisen alueella 25 eri kirkkohetkeä joulun ja pääsiäisen juhla-aikoina eri puolilla seurakuntaa. Tilaisuudet suunnitellaan yhdessä päiväkotien kasvatushenkilökunnan kanssa. Joulun - ja pääsiäisen kirkkohetkiin osallistuvat poikkeuksetta lähes kaikki alueen päivähoitoyksiköt. Näissä oli osallistujia kaikkiaan Tämän lisäksi Viinikan kirkolla pidettiin perinteinen urkukonsertti päivähoidon lapsiryhmille Seurakunta lähettää kasteen jälkeen uudelle pienelle seurakuntalaiselle Pienen iltahetki paketin sekä 1-vuotiaille, 2-vuotiaille ja 3-vuotiaille onnittelukortin. 4-vuotiaiden seurakuntalaisten kotiin mennään onnittelukäynnille ja viedään heille oma Lapsen Raamattu. Vuoden 2015 aikana näitä kotikäyntejä oli kaikkiaan 352. Kävijöinä olivat pikkulapsityön sihteerit Leena Laaksonen (Hervanta, 142 käyntiä), Riitta Satama (Viinikka, 129 käyntiä) ja Riikka Liljeroos (Härmälä, 81 käyntiä) Vuoden alussa jatkui päivähoidon henkilökunnalle suunnattu uusien lasten virsien laulukoulutus, jonka yhteydessä osallistuvat päiväkodit saivat myös uuden lasten virsikirjan käyttöönsä. Myös kirkon varhaiskasvatuksen 70-vuotisjuhlavuoteen liittyen päiväkodeille jaettiin Pikkuväen juhlanumero, jossa oli erityisesti päivähoidon uskonto- ja katsomuskasvatukseen oma liiteosuutensa. Varhaiskasvatuksen työntekijät olivat vuoden aikana lisäksi mukana Jumalan kämmenellä illoissa, perhemessuissa (keskimäärin 6/vuosi), vauva- ja taaperokirkoissa (3/v), koulunsa aloittavien kirkkohetkissä (3/vuosi), tapahtumissa, joulunavaustapahtumat, YV -tapahtumat, perhepäivät, kauneimmat joululaulut, aluekirkon tapahtumat), leireillä ja koko kaupungin yhteisissä tapahtumissa. 11 (36)

12 Verkostoituminen alueen muiden toimijoiden kanssa on osa ohjaajien työtä, mikä osaltaan tuo lisää kokouksia. Sekä seurakunnan sisäinen yhteistyö että yhteistyön rakentaminen ja ylläpitäminen esim. koulun opettajien, päivähoidon ammattilaisten, neuvolan työntekijöiden tai kasvatusalan erityistyöntekijöiden kanssa vie oman aikansa, mutta on myös toiminnan kannalta olennaista. Pienten lasten vanhemmat ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. Siksi yhden ohjaajan työajasta on syksystä 2015 alkaen pieni osa irrotettu somea varten. Pyrimme saamaan näkyvyyttä kirkon varhaiskasvatukselle myös tätä kautta ja mahdollistamaan nopean ja ajantasaisen viestinnän perheille ainakin osasta toimintaamme. Lastenohjaajat ovat osaltaan tuottamassa materiaalia myös varsin laajalle leviävään sähköiseen Postia pienten perheille kirjeeseen (noin 800 tilaajaa). Pyhäkoulutyön tavoitteena on tukea lapsen hengellistä kasvua ja vahvistaa hänen kasvamistaan jumalanpalvelus- ja seurakuntayhteyteen. Pyhäkoulu on lapsen omaa jumalanpalvelusta ja kasteopetusta. Pyhäkoulutyön suunnittelusta ja koordinoinnista vastasi kuluneella toimintakaudella pyhäkoulusihteeri, teologi Matti Etelänsaari. Pyhäkoulutyö siirtyi samalla varhaiskasvatuksen alaisuuteen, ja sitä tehtiin yhteistyössä lapsityönohjaajan ja varhaiskasvatuksen pastorin kanssa. Pyhäkoulutyö nojaa vahvasti maallikoihin ja seurakunnan vapaaehtoisiin aktiiveihin, jotka pitävät suuren osan pyhäkoulukerroista. Kuluneena vuonna Eteläisen seurakunnan pyhäkoulutyössä oli mukana 16 vapaaehtoistyöntekijää. Aktiivisia pyhäkoululaisia oli 62 lasta. Kertomusvuonna seurakunnan alueella toimi kuusi pyhäkoulua. Näistä kolme oli niin sanottuja messupyhäkouluja eli sunnuntaiaamun jumalanpalveluksen aikaan kokoontuvia pyhäkouluja. Messupyhäkouluja järjestettiin jokaisella lähikirkolla. Hervannan ja Härmälän kirkoilla pyhäkoulu jatkui edellisvuosien tapaan joka sunnuntaisena keväällä ja syksyllä. Viinikan kirkolle perustettiin uusi messupyhäkoulu tammikuussa. Messupyhäkoulujen ohella Eteläisessä seurakunnassa toimi kolme muuta pyhäkoulua muulloin kuin jumalanpalvelusaikoihin. Nekalan seurakuntatalossa kokoontui keskiviikkoisin ja perjantaisin alakoululaisten avoimen iltapäiväkerho Nessun yhteydessä arkipyhäkoulu, joka oli pyhäkouluista kävijämäärältään ylivoimaisesti runsain ja tavoittavin. Multisillan seurakuntakodilla järjestettiin pyhäkoulu paikkakunnan lapsille sunnuntai - iltapäivisin. Lisäksi Peltolammin seurakuntakeskuksessa alkoivat elokuussa Jumalan kämmenellä illat, joita pidetään kaikissa Tampereen seurakunnissa yhteisellä konseptilla. Toiminnallisessa perhepyhäkoulussa lapset vanhempineen osallistuvat hartaushetkeen, askarteluun, liikunnalliseen temppurataan ja iltapalaan. Iltoihin osallistuivat pyhäkouluteologi ja lastenohjaaja sekä vierailijoina esittäytymässä Härmälän lähikirkkoalueen työntekijöitä eri työaloilta. Kahdesti kuussa kokoontuvat illat tavoittivat alusta saakka hyvin paikallisia perheitä 12 (36)

13 Eteläisen seurakunnan pyhäkoulusihteeri ja varhaiskasvatuksen pastori olivat mukana järjestämässä syys - lokakuussa seurakuntayhtymän pyhäkoulukurssia uusille pyhäkouluopettajille. Kursseja toteutettiin tänä vuonna kaksi. Perinteisen kurssin ohella järjestettiin kansainvälinen pyhäkouluopettajien peruskurssi, jolla valmennettiin maahanmuuttajataustaisia seurakuntalaisia erityisesti monikulttuuriseen ja kotipyhäkoulutyöhön. Kurssitettuja opettajia on sittemmin ollut pitämässä myös Eteläisen pyhäkouluja. Koivistonkylän seurakuntakotiin ryhdyttiin syksyn aikana rakentamaan Tampereen ensimmäistä Godly Play -raamattuhuonetta. Raamattuhuone aukeaa vuodenvaihteen jälkeen pyhäkoulu- ja muulle varhaiskasvatustyölle. Työ kouluikäisten parissa ja partiossa toteutettiin pääasiassa lähikirkkoalueittain. Seurakunnassamme kokoontui yhteensä 33 varhaisnuorten ryhmää, joissa toimi 33 ohjaajaa. Partioryhmiä alueellamme kokoontui 167 johtajan johdolla peräti 58 ja niissä oli kaikkiaan 611 jäsentä. Eteläisen seurakunnan alueella toimi 2015 kuusi lippukuntaa. Koululaisten iltapäiväkerho NESSU Nekalan seurakuntatalolla toimi viitenä päivänä viikossa koko kevät ja syyskauden Ryhmiä Ohjaajia Osallistujia Varhaisnuoret Partio Kuva 4. Varhaisnuorisotyön ryhmiin ja partioon osallistuvat Leireily on kouluikäisten ja partiotyön merkittävä muoto. Vuonna 2015 leireilimme 57 kertaa yhteensä 216 vuorokautta. Koulujen kanssa toteutimme 12 leiriä ja retkeä. Tarjosimme jokaiselle alueemme koululle yhteyshenkilöksi nuorisotyönohjaajan tai nuorisopapin. Nimetty työntekijä päivysti koululla, järjesti koulun leirejä ja retkiä, antoi tarvittaessa henkistä huoltoa tai jopa kriisiapua. Nuorisotiimin jäsenet huolehtivat kouluilla seurakunnan päivänavauksista yhdessä muiden seurakunnan työntekijöiden kanssa. Olimme kuluneen vuoden aikana alakouluillamme läsnä pitkälti yli 200 kertaa. Uutena asiana järjestimme koululla kaveritaitokerhoa. Vuoden 2015 syksyllä käynnistimme yhteistyön Viinikan lähikirkkoalueella sijaitsevan Rudolf Steiner-koulun kanssa. Lyhyessä ajassa yhteistyömme poiki toistakymmentä kouluvierailua sekä viisipäiväisen leirin Aitolahden vanhassa pappilassa. Alueemme kouluille järjestettiin vuoden 2015 aikana jumalanpalveluksia 13 kertaa ja niihin osallistui yhteensä henkeä. Lisäksi toteutimme jo perinteeksi muodostuneen koulunsa aloittavien siunaamisen. 13 (36)

14 Toiminta Tiistai -iltoja kouluikäisille järjestettiin keväällä Härmälän lähikirkkoalueella Peltolammin seurakuntatalossa, mutta hyvän palautteen perusteella syyskaudella ne aloitettiin myös Hervannan kirkolla ja Nekalan seurakuntatalossa. Työntekijämme toimivat Tekstaritupu -tukipuhelinpäivystäjinä ja lisäksi nuorisotyöntekijä Kaapo Kosonen päivysti Ask.fm/kysykirkolta päivystäjänä. Toiminnastamme on tiedotettu esim. lähettämällä kirje, jokaisen hervantalaisen kirkkoon kuuluvan lapsen kotiin sekä nettisivujen kautta osoitteissa junnuhernu.net, harmalanlapset.net ja epot.fi. Eteläisessä seurakunnassa pidettiin vuonna rippikoulua, joista yksi oli päivärippikoulu ja loput yhdeksän leirimuotoisia yhden opetusryhmän rippikouluja. Rippikoulut organisoitiin yhteistyössä yhteisen rippikoulutyön kanssa. Yksi järjestämämme rippikoulu oli vaellusripari Lapissa ja uutena kokeiluna mediaripari, joka sai hyvää palautetta. Vähäisen kysynnän vuoksi talvirippikoulu ja yksi kesän rippikouluista peruuntuivat. Kaikki rippikoulumme toteutettiin moniammatillisesti Rippikouluja Rippikoululaisia Isosia Kuva 4.Rippikoun tunnuslukuja Rippikoulujen perhenäkökulma huomioitiin järjestämällä yhteensä 20 tapaamista rippikoululaisten vanhemmille. Näihin tapaamisiin osallistui yli 500 rippikoululaisen vanhempaa. Nuorisotyön suurin säännöllinen työmuoto isoskoulutus kokoontui keskiviikkoisin kooten kymmeniä nuoria Hervannan kirkolle ja Nekalan seurakuntatalolle. Isostoiminnassa oli mukana sekä ensimmäistä vuotta isoskoulutusta käyviä että jo isosena toimineita, ns. kakkosvuotisia sekä silloin tällöin jo paljon kokeneempiakin seurakuntanuoria. Isoskoulutuksen jatkokoulutuksena 18 vuotta täyttäville järjestettiin apuopekoulutusta, joka mahdollistaa apuopettajana toimimisen rippikoulussa. Syksyllä ApKo-koulutus aloitettiin yhteisenä koko seurakuntamme alueella. Koulutusta on järjestetty iltaisin ja leireillä opetustehtävien muodossa. Isoseksi ja apuopettajaksi pääsemisen kriteereitä kahden lähikirkkoalueen itsenäisen koulutuksen välillä on yhdenmukaistettu. Tavoitteenamme on tarjota nuorille yksi laadukas koulutus, joka toimii kahdessa eri toimipisteessä omin paikallisin korostuksin. Säännöllisenä viikkotoimintana olivat isoskoulutuksien lisäksi peli-illat ja nuortenillat. Näiden lisäksi keväällä järjestettiin kolme vapaamuotoisempaa Good Friday -iltaa. Kaikki keräsivät mukavasti nuoria. 14 (36)

15 Syksyllä päivystimme alueemme kolmella yläkoululla. Yksi päivystyksistä lopetettiin vähäisen hyödyn vuoksi, mutta kahdesta saimme hyvät kokemukset ja niitä jatkettiin. Päivystykset ovat lähentäneet suhteitamme niin oppilaisiin kuin koulun henkilökuntaankin. Kertomusvuonna järjestettiin neljä nuorten leiriä, kaksi syksyllä ja kaksi keväällä. Kevään toinen leiri oli koko Eteläisen seurakunnan ensimmäinen yhteinen nuortenleiri ja siellä oli myös nuoria ystävyysseurakunnastamme Keilasta, Virosta. Keilan nuorisotyöhön olimme käyneet tutustumassa pienen nuortenjoukon kanssa. Syksyllä pidettiin yhteinen Jatkis, joka koettiin hyvänä niin nuorten kuin työntekijöiden keskuudessa. Lisäksi Nekalan seurakuntatalossa järjestettiin ohjelmallinen Seuriksen yö -tapahtuma. Toukokuussa järjestettiin myös viikonlopun mittainen vaellus Birgitanpolulle. Eteläisen seurakunnan nuorisotyöntekijöinä osallistuimme aktiivisesti yhtymän yhteisiin tapahtumiin: Yhden hinnalla -tapahtumaan, sekä siihen liittyvään lähetyslentotapahtumaan rippikouluryhmittäin, Pimee hölkkä -leiriin Rajalan maastossa, Maata Näkyvissä -festareille Turussa sekä yhteisellä K -18 leirille. K-18 -iltoja pidettiin noin kerran kuussa. Illan ohjelma koostui Raamattu-opetuksesta, musiikista, yhdessäolosta, pelailusta ja saunomisesta. Syksyllä järjestettiin seurakuntamme oma K18 leiri Rajalassa. Loimme puitteita ja rohkaisimme nuoria aikuisia solu- ja pienryhmätoimintaan. Kertomusvuoden aikana toimi kolme nuorten aikuisten solua vapaaehtoisvetoisesti. Osa nuorista aikuisista osallistui aktiivisesti nuorisotyön järjestämiin iltoihin ja leireihin, erityisesti vapaaehtoisina vastuunkantajina. Hervannan lähikirkkoalueella toimi yksi Uuden verson toimintaryhmä eli talli. Nuorisotyön nettisivut yhdistettiin yhdeksi koko Eteläisen seurakunnan nuorisotyön yhteiseksi sivustoksi, joka sai nimen etnut.fi. Nuorisotyöllä on myös oma Instagram -tili etnut. Viestinnässä käytämme lisäksi ryhmiä Facebookissa ja WhatsAppissa. Nuorten aikuisten toiminta on osa Uusi verso -toimintaa Tampereella. Uudella versolla on nettisivut: uusiverso.fi. Kasvatustyö oli mukana myös seurakunnan jumalanpalveluselämässä. Jokaisella leirillä vietimme omaa jumalanpalvelusta, leirimessua tai päätimme leirin seurakuntamme kirkkoon sunnuntain messuun Työnjako ja henkilöstöresurssit Seurakunnan alueella toimii vuoden 2015 aikana lapsityönohjaaja ja kaikkiaan 13 lastenohjaajaa, joista kahdeksan kokoaikaisena, eli 38,25 tunnin työviikolla. Viidellä ohjaajalla on osa-aikainen työ tuntien ollessa t viikossa. Lisäksi kaksi muualla työskentelevää ohjaajaa oli pienellä osalla tunneistaan Eteläisen seurakunnan alueen työssä. Kahdella Eteläisen ohjaajalla osa tunneista oli osoitettu Lasten katedraalityöhön. Koulutyöstä vastasivat pääasiassa Anna-Lisa Laurén, Anne-Katriina Niemi, Jaakko Pulkkinen ja Jussi Kaapo Kosonen. Essi Vuorenmaa jäi syyskuussa virkavapaalla ja tilalle tuli Niina 15 (36)

16 Varjoranta. Maria Pusa palasi vuorotteluvapaalta toukokuun alussa. Hänen sijaisenaan toimi Jaakko Vanhatalo. Rippikoulun opetus toteutettiin tiiminä, jossa oli yleensä vähintään kaksi työntekijää joiden lisäksi muutama nuori apuopettaja. Opetuksesta vastasi pappi, toisena työntekijänä oli esimerkiksi nuorisotyönohjaaja tai diakoni. Jokainen opettajatiimi sopi keskenään työnjaon yksityiskohdista, valitsi turvallisuusvastaavan ja suunnitteli rippikoulun ohjelman yksityiskohdat rippikoulun opetussuunnitelman mukaisesti. Rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä toimi nuorisopastori Kaija Karvala, Maria Pusa, Päivi Ranta ja Kimmo Salonen. Myös kouluikäisten työtä tekevät antoivat panoksensa rippikoulun jälkeiseen nuorisotyöhön. Nuorisopastori Daniel Hukari oli lähes koko vuoden 2015 virkavapaalla. Tämä merkitsi huomattavaa resurssivajetta nuorisotyössä. Partiotyöstä vastasi Marja-Leena Blom. Johtavana nuorisotyönohjaajana toimi Kimmo Salonen Vuoden 2015 kasvatustyön arviointia: voimavaroja suunnattava erityisesti perhetyöhön Pyrimme edelleen vastaamaan perheiden toiveeseen laadukkaasta lasten kristillisestä kasvatuksesta. Ryhmiä tulee olla ympäri seurakuntaa ja niiden tulee olla helposti saavutettavissa Seurakunnan tulee rakentaa lapsille ja nuorille luontevaa jatkumoa varhaiskasvatuksesta nuorisotyöhön Muun muassa Jumalan kämmenellä -illat tarjoavat perheille mahdollisuuden seurakuntayhteyteen ja yhdessäoloon myös arki-iltaisin Seurakunta tukee alueen päivähoitoa lasten kristillisessä kasvatuksessa Samoin läsnäolo ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa vaativat nyt ja tulevaisuudessa nykyistä enemmän voimavaroja perhetyöhön Kokonaisuudessaan pyhäkoulut ovat tavoittaneet hieman enemmän seurakunnan lapsia kuin edellisvuonna. Tämä on ollut osin seurausta tarjonnan laajentumisesta ja säännöllistymisestä. Eri kellonaikoina ja viikonpäivinä sekä erilaisilla konsepteilla toteutetut pyhäkoulut ovat mahdollistaneet suuremman osallistumisaktiivisuuden. Kouluikäisten työssä on useita vuosia ollut mukana suunnilleen sama määrä kerhoja, kerholaisia ja leirejä. Kerholaiset ovat olleet sitoutuneita. Erityisesti kokkikerhoihin olisi lapsia tulossa enemmän kuin voimme ottaa. Leirejä ei ole kannattanut järjestää viime aikoina talvi- ja syyslomien aikaan, koska lapset tuntuvat viettävän lomat perheidensä kanssa. Kuluneena vuonna ilotsimme seurakunnassa siitä, että syysloman leirille tuli kolmisenkymmentä tyttöä koko seurakunnan alueelta. Työntekijävaihdokset ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat vaikeuttaneet pitkän tähtäimen suunnittelua. 16 (36)

17 Hervannan lähikirkkoalueen kouluissa suhtaudutaan toistaiseksi myönteisesti yhteistyöhön seurakunnan kanssa. Havaittavissa on kuitenkin muutosta kirkkoon kuulumattomien oppilaiden määrän kasvaessa. Tämä vaikuttaa esim. päivänavauksiin, sekä muuhun koulun ja seurakunnan yhteistyöhön. Vuoden aikana on etsitty ja löydettykin uusia ja toimivia tapoja tehdä ja jakaa työtä isona tiiminä koko Eteläisessä seurakunnassa. Kolmen entisen seurakunnan toimintakulttuurien yhteensovittamisessa on ollut haasteita, mutta vähitellen linja alkaa löytyä. Toimintaa on pystytty vakiinnuttamaan osaksi nuorten arkea. Nuoret ovat sitoutuneita, vaikka määrällisesti ei puhuta vielä kovin isosta joukosta. Yhteisen nuorisotyön purkaminen on aiheuttanut paljon kysymyksiä ja epävarmuutta yhteisen hyvän toiminnan jatkumisesta. Hervannan lähikirkkoalueen nuorisotyössä on tällä hetkellä vuotiaita nuoria enemmän kuin moniin vuosiin. Viinikan lähikirkkoalueen nuorisotyön vuotta leimasi voimakkaasti nuorisopastorin virkavapaus ja sen myötä vajaus työntekijäresursseissa. Nuorisopapin työtehtäviä paikanneet seurakunnan muut papit joutuivat tekemään paikkaukset omien töidensä lisäksi. Kokonaisvastuu nuorisotyöstä ja nuorista jäi pelkästään yhden nuorisotyönohjaajan kannettavaksi. Yksilöllistä kohtaamista ja mahdollisuuksia henkilökohtaisiin keskusteluihin oli vaikea järjestää, koska useimmiten työntekijäresurssien vajauksen takia nuorisotyönohjaaja oli ollut Peli-illoissa ja Seuriksenilloissa ainut työntekijä. Matalan kynnyksen tilanteisiin tuli myös nuoria, jotka eivät käy isos- ja ohjaajakoulutusta. Iltamessuun saatiin aktiivinen vapaaehtoisten nuorten ja nuorten aikuisten joukko sitä toteuttamaan. Uutena avauksena nuorisotyön yhteydenpito ystävyysseurakuntaan Keilaan oli sekä innostavaa että haastavaa. Koko Eteläisen seurakunnan nuorisotyön voimavarojen yhdistäminen mahdollisti yhteisen jatkorippileiri Jatkiksen toteuttamisen ensimmäistä kertaa. Nuorisotyössä on pohdittu, mitä toimintoja tehdään edelleen lähikirkkoalueilla erikseen ja mitä on toimivaa yhdistää. Hyvä kokemus toimintojen yhdistämisestä on saatu apuopekoulutuksessa. Leirien osittaisesta yhdistämisestä on tullut sekä myönteistä että kielteistä palautetta. Näiden linjanvetojen ja käytäntöjen luomisen osalta prosessi jatkuu vuonna (36)

18 DIAKONIATYÖN PERUSTOIMINTAKUVAUS 3.1. Diakoniatyön perustehtävä Diakoniatyön tehtävänä on edistää kristilliseen uskoon perustuvan lähimmäisenrakkauden toteutumista sekä kotimaassa että ulkomailla. Tämän mukaisesti seurakunnan ja sen jäsenten tulee pyrkiä eheyttämään elämää, lievittämään kärsimystä sekä antamaan apua erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. (KJ 4:3) Eteläisessä seurakunnassa on saatavissa palveluja, jotka tukevat kriisitilanteissa selviytymistä. Diakonia palvelee alueen kaikkia asukkaita, silloin kun nämä tarvitsevat hengellistä, henkistä, sosiaalista tai taloudellista tukea. Diakonia toimii yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ovat osa diakoniatyötä. Yhteisötyön tehtävinä ovat koko väestön tavoittaminen ja sen omien voimavarojen kehittäminen kristillisen yhteisvastuun ja yhteisöajattelun sekä sosiaalieettisten näkökohtien pohjalta. 3.2 Diakonian yhteistyökumppanit Diakoniatyöntekijät toimivat yhteistyössä seurakuntayhtymän ja oman seurakunnan eri työmuotojen kanssa. Monipuolinen yhteistoiminta sisältää niin Yhteisvastuukeräyksen järjestämistä kuin vauvakirkkojakin. Diakoniatiimin edustaja on mukana perhetyön foorumilla ja rippikoulutyöryhmässä. Asiakkaiden tilanteen mukaan toimitaan yhdessä Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä Eteläisen palvelualueen kotihoidon kanssa. Avustusasioissa yhteistyötä tehdään lisäksi Diakoniakeskuksen, Tukikummien ja Tampereen kaupunkilähetyksen kanssa. Kaupungin palvelubussitoiminta on tärkeä yhteistyötaho vanhusten ryhmätoiminnoissa. Viinikan lähikirkkoalueella Lions Club Koivistonkylä järjestää kuljetuspalveluita liikuntarajoitteisille henkilöille diakonian kirkkopyhien yhteydessä. Seurakunnan palvelu- ja hoitokodit lukeutuvat myös diakonian yhteistyötahoihin. Diakoniatyöntekijöitä on ollut mukana valtakunnallisessa Eloisa ikä -ohjelmassa. Ennaltaehkäisevä työ on keskittynyt alueen neuvoloihin ja perhetyötä tekeviin toimijoihin. Hervannan alueella diakonia on toiminut SOS-lapsikylän yhteistyökumppanina. Pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita Tyhjän sylin toiminnassa ovat Käpy ry., Simpukka-yhdistys ja TaNNKY. Kuluneena vuonna yhteistyötä on vahvistettu erityisesti Nekalassa toimivan A-killan Ydintuvan kanssa ja aloitettu Kotikatko -toiminta iäkkäiden päihderiippuvaisten tukemiseksi. Yhteistyötä on ollut myös Mustan Lampaan, Yhdessä Selviytymisen Tuki YST:n ja Kris ry:n kanssa. 18 (36)

19 Hervannan alueella tärkeimmäksi yhteistyötahoksi on muodostunut Jakamisen Paikka ry. Merkittäviä voimavaroja koko seurakunnan alueella ovat RuokaNysse, Suurella Sydämellä - hanke sekä Mummon Kammari ja Martat Keskeiset toimintamuodot: moniongelmaisuus ja taantuma lisäsivät avunpyyntöjä diakoniatyössä Avoimilla vastaanotoilla uusia asiakkaita tuli viikoittain, yhteiskunnallinen taantuma näkyi asiakkaiden tilanteissa. Asiakkaiden paljous, moniongelmaisuus ja kiire heikensivät kohtaamisten laatua. Toisaalta saatiin myös hyvää palautetta toiminnasta, inhimillisestä ja ymmärtäväisestä kohtaamisesta. Diakonian asiakkaiden kaikenlainen palveluohjaus korostui työssä. Uuden asiakkaan kanssa on sovittu ensimmäisellä tapaamiskerralla mitä tavoitteita asiakas asettaa itselleen. Tähän suuntaan asiakkaan kohtaamistyössä pyrimme aina enenevässä määrin. Yhteiskunnan taloudellisen tilanteen kiristyminen vaikeutti monien ihmisten elämäntilanteita entisestään. Sosiaalitoimen hitaus päätöksissään näkyi asiakkaiden yhteydenotoissa. Yhteiskunnan lakisääteisten tukien kirjallinen hakeminen on myös monelle liian vaikea haaste. Lähes kaiken asioinnin siirtyminen nettiin tekee asioinnin monelle syrjäytyneelle ylitsepääsemättömäksi. Yksilökohtaamisissa tulee korostua myös etsivän työn näkökulma joka on osa diakonian ydintehtävää. Aktiivinen jalkautuminen seurakunnan alueella auttaa näkyvän ja näkymättömän hädän löytämisessä. Tähän emme ole resurssipulan vuoksi voineet panostaa tänä vuonna juuri ollenkaan. Vastaanottotyö viidessä eri pisteessä ja kotikäyntityö vievät työntekijöiden työajasta noin 60% Asiakkaiden lukumäärä Toimintaryhmiä Kuva 5. Diakonian asiakkaiden lukumäärä ja toimintaryhmät Uutena ilmiönä on tullut keväästä lähtien yhteydenotot velkaantuneilta työssä käyviltä perheiltä. Heitä ohjattiin velkaneuvonnasta diakonian vastaanotolle. Työkokeilijoita on ollut yhteensä kuusi. Viisi ihmistä on ollut diakonian avustajina Pelipuistossa ja yksi koko Eteläisen seurakunnan alueella. Diakoniaopiskelija DIAK:n Pieksämäen yksiköstä suoritti kymmenen viikon harjoittelun. 19 (36)

20 Diakonia- ja yhteisötyön puitteissa Pelipuiston seurakuntakodissa oli noin käyntikertaa. Näistä leivänjaon käyntikertoja Pelipuistossa oli noin ja Hervannan kirkolla noin RuokaNyssen kautta jaettiin koko Eteläisen seurakunnan alueella yhteensä ruokakassia apua tarvitseville vuoden 2015 aikana YV tuotto Jaettuja avustuksia Kuva 6. Diakonian varainhankinta ja avustustoiminta Diakonian uudet avaukset olivat rohkaisevia. Hallilan seurakuntakodilla järjestettiin Avoimet aamukahviturinat joka toinen keskiviikko ja Yhteistyössä Tampereen kaupungin kotihoidon ja Tampereen aterian ja muiden alueella toimivien yritysten kanssa toteutettiin yksittäinen tempaus/ulkoilmatapahtuma Nekalan festarit toukokuussa. Tampereen kaupungin ikäihmisten sosiaaliohjaajan toimipiste avattiin Nekalan Palvelukeskuksessa. Diakonian ja lähetyksen, Suurella Sydämellä- toiminnan sekä yhteisötyön yhteinen vapaaehtoisten koulutus- ja virkistysilta järjestettiin Hallilan seurakuntakodilla marraskuussa. Ilta oli onnistunut ja paikalla oli 40 vapaaehtoista. Diakonian vastaanotoilla siirryttiin parityöskentelyyn. Pelipuistossa käynnistyi kaksi uutta ryhmää ja perhevalmennuksessa oltiin työparina teologin kanssa Hervannan neuvolassa. Turvapaikanhakijoiden saapuminen Tampereelle Torpan kurssikeskukseen loppukesästä työllisti neljää diakoniatyöntekijää. Olimme siellä päivystysvuoroissa ympäri vuorokauden. Diakoniapappi Ismo Kunnas johti alussa hätämajoitustoimintaa. Syksyn aikana Hervannan lukion hätämajoituksessa olleille turvapaikanhakijoille diakoniatyö järjesti yhdessä teologien ja kanttoreiden kanssa Ystävyyden aterian ja Joulun alla Multisillan koulun hätämajoituksessa olleita kutsuttiin joulujuhlaan Multisillan seurakuntakodille. Osallistujia oli yht.100. Työntekijät ja vapaaehtoiset ovat käyneet hätämajoitustiloissa tapaamassa ja järjestämässä toimintaa turvapaikanhakijoille syksyn aikana. Jouluna Multisillan diakoniatyöntekijä vei Multisillan ja Peltolammin hätämajoituksessa oleville perheiden lapsille joululahjoja (25 kpl). Yhteinen diakonian ikä-ihmisten leiri toteutettiin kesällä yhdessä kaikkien lähikirkkojen kanssa Ilkossa. 20 (36)

21 Avustuskäytäntöjä muutettiin siten, että luovuttiin kokonaan vuokrarästien maksamisesta ja elintarvikkeiden ostolupien jakamisesta. Peltolammin vastaanotto suljettiin kokonaan. Kastekoteihin tehtävät yhteydenotot kasteen jälkeen siirtyivät teologeille Viinikan lähikirkossa. Keskiviikkopiiri kokoontuu joka toinen viikko joka Viinikan kirkolla. Retkiä kehitettiin omakustanteisiksi. Keittiötoimi siirtyi diakonialta kiinteistölle syksyllä Työresurssit Diakoniatyöntekijöinä toimivat Anne Järvinen, Päivi Vuorinen, Jaana Alasentie, Marjo Perkiö, Taina Nuorto, Kaisa Plomp, Katri Ikonen ja Virpi Savela-Saarinen. Diakonian vanhustyöntekijöitä ovat Riitta Kivistö ja Seija Huttunen, sekä Pelipuiston toiminnanohjaajana toimi Antti Vanhala. Lähetyssihteeri Tiina Sarkapalo lukeutui myös diakoniatiimiin. Diakoniapappi, teologinen asiantuntija Ismo Kunnas. Diakoniatyöntekijä Jaana Alasentien sijaisena toimi diakoni Anna-Mari Paloniitty. Täyttämätöntä avointa virkaa määräaikaisesti hoiti diakoni Sanna Tiainen , ja Johtavana diakoniatyöntekijänä toimi Päivi Salminen. Seurakuntaneuvoston valitsema diakonian vastuuryhmä aloitti toimintansa syyskaudella ja innovatiivinen ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Suunnitteilla on yhteistyökuvio vapaaehtoistyön uudistamiseksi ja se toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa yhteistyössä Vuoden 2015 diakoniatyön arviointia Diakoniatyöntekijöiden kesken tehdyn osaamiskartoituksen perusteella päätettiin muodostaa kolme toimintaryhmää: vanhusdiakonian ryhmä (Anne Järvinen, Katri Ikonen, Seija Huttunen ja Riitta Kivistö), aikuisdiakonian ryhmä (Päivi Vuorinen, Taina Nuorto, Kaisa Plomp) ja perhe- ja nuorisodiakonian ryhmä (Marjo Perkiö, Sanna Tiainen ja Jaana Alasentie ja Virpi Savela-Saarinen). Ryhmät suunnittelevat, ideoivat ja kehittävät työtään. Ryhmäjaon myötä diakoniatyöntekijöiden liikkuvuus Eteläisen alueen lähikirkoissa toteutui jossain määrin. Sijaisena toiminut Sanna Tiainen työskenteli Viinikan ja Hervannan lähikirkkojen alueella ja diakoniatyöntekijä Jaana Alasentie toimipaikka siirtyi Vilppulanpolulta Hallilan seurakuntakodille. Hän työskenteli kaikkien lähikirkkojen alueella. Varsinkin kesällä loma-aikana ja joulun aikaan muutkin työntekijät liikkuivat alueelta toiselle. Hervannan kirkon sisäilmaongelmien ja niiden altistusten aiheuttamien terveydellisten ongelmien vuoksi neljä työntekijää ei voi työskennellä kirkolla ja mikä rajoittaa yhteistä työtä. Hyvä asia oli syksyllä Hervannan kirkolla diakoniatyöntekijöille avautunut remontoitu työhuone. Nähtäväksi jää, miten ilmanlaatu on parantunut. Tähän asiaan pitää kiinnittää erityistä huomiota vuonna (36)

22 Diakonian palvelutiimi kokoontui kerran kuussa. Näiden lisäksi järjestettiin kaksi vetäytymispäivää, keväällä Rajalassa ja syksyllä Uotin luontaiskylpylässä Lempäälässä. Diakonian palvelutyön tiimin tuki on koettu voimavarana ja jakamisen paikkana. Diakonian uusi toimintatapa on alkanut vakiintua Joulukuussa 2015 aloitettiin ryhmätyönohjaus diakonian palvelutyön tiimin työntekijöille. Työnohjauksen toteuttaa Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli. Kulunut vuosi oli erityisen haasteellinen diakonian viranhaltijoiden työssä jaksamisen kannalta. Epäselvyys täyttämättä olevan viran jatkosta ja sijaisen työsuhteen katkonaisuus ovat asettaneet haasteita. Diakoniatyö onnistui hyvin erityisesti seurakuntalaisten kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa. LÄHETYS- JA EVANKELIOIMISTYÖ Lähetystyön tavoitteena on olla osa Jumalan pelastavaa työtä maailmassamme ja evankeliumin sanoman tuominen kaikkien ulottuville. Lähetystyön painopiste on siellä, missä kristityt ovat vähemmistönä tai missä kirkkoa ei ole. Tampereen Eteläisessä seurakunnassa lähetystyötä tehdään antamalla monipuolista lähetyskasvatusta kaikenikäisille seurakuntalaisille. Tämä toteutuu kertomalla lähetystyöstä, erityisesti nimikkoläheteistä ja heidän toiminnastaan yhteistyökirkoissa. Tässä toimintakertomuksessa seurakunnan aikuisten parissa tehtävä julistustyö on luettu osaksi kotiseurakunnan evankelioimistyötä Kenen hyväksi lähetystyötä tehdään Lähetystyön hyödynsaajia ovat ensisijaisesti kaukaiset lähimmäiset seurakunnan yhteistyökirkoissa. Kotiseurakunnan alueella lähetyksestä hyötyvät kaikki julistustyössä kohdatut ihmiset. Työ eri-ikäisten parissa seurakunnan eri toimintamuotojen kautta tekee kaikki seurakunnan kerrokset osallisiksi valtio-, kulttuuri- ja kielirajat ylittävästä evankeliumin ja avun levittämisestä Lähetystyön yhteistyökumppanit Tampereen Eteläisen seurakunnan lähetystyökumppaneina ovat olleet kirkolliset lähetysjärjestöt. Näitä olivat Suomen Lähetysseura (SLS), Suomen luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY), Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL), Lähetysyhdistys Kylväjä (ELK), Medialähetys Sanansaattajat (Sansa) ja Suomen Pipliaseura (SPS). Kansainvälisen diakonian yhteistyötahona toimi Kirkon Ulkomaanapu (KUA). Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat lisäksi olleet oman seurakunnan eri työmuodot, Tampereen seurakuntayhtymän muut seurakunnat, Hyvien Tekojen Kauppa sekä hiippakunnan kansainvälinen työ. 22 (36)