Ei tarvi pelätä, että ois erilainen, Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten. kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta"
|
|
- Katriina Hämäläinen
- 3 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lectio Praecursoria Maarit Lasanen Ei tarvi pelätä, että ois erilainen, Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta Maarit Lasasen väitöskirja Ei tarvi pelätä, että ois erilainen - Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta" tarkastettiin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 9. kesäkuuta Vastaväittäjänä toimi professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena Lapin yliopiston professori Kaarina Määttä. Yhteiskunnassamme on menossa säästötalkoot. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti työaikoja ja -uria pidennetään vauhdittamalla opiskelijoiden valmistumista ja myöhentämällä eläköitymisikää. Samaan aikaan valmistellaan sote-uudistusta, jolla maamme sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistetään ja päällekkäisyyksiä poistetaan. Tavoitteena on saada aikaan säästöjä valtion budjetin vakauttamiseksi. Säästöjä ja leikkauksia on tehty myös koulutuspuolella. Säästöt näkyvät käytännön koulutyössä suurentuneina oppilasryhminä sekä toimintaan suunnattujen määrärahojen vähenemisenä. Lyhytaikaisia sijaisuuksia ei täytetä, ja avustajia työllistetään tarpeeseen nähden niukasti. Suurissa luokissa oppilasaines on heterogeenista, ja moni oppilaista hyötyisi koulunkäynnin tukitoimista. Luokissa on hälyä, ja välituntien aikana ehtii tapahtua paljon sellaista, mitä aikuisen silmä ei havaitse. Huhtikuussa 2017 julkistetun uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisista koululaisista peräti 15 prosenttia kokee itsensä ulkopuoliseksi omassa koulussaan. Suomen Pisa-tutkimuksen koordinaattori professori Välijärvi arvioi ulkopuolisuuden tunteen aiheutuvan kiusaamisesta sekä opettajien epäoikeudenmukaisesta suhtautumisesta. Pisa-tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen lapsi oli kokenut kouluvuoden aikana henkistä kiusaamista. Kymmenen prosenttia vastanneista oli kohdannut myös fyysistä kiusaamista. Opetusministeri Grahn-Laasosen mukaan 11
2 ulkopuolisuuden tunne ja kiusatuksi joutuminen lisäävät lapsen riskiä syrjäytyä pysyvästi. KUULOVAMMAISTEN LASTEN TILANNE JA TARPEET Suomi tarvitsee jokaisen kansalaisensa työpanosta säilyäkseen myös tulevaisuudessa hyvinvointivaltiona. Kuulovammaisten henkilöiden kiinnostuksen kohteet sekä osaaminen tulisi huomioida nykyistä paremmin. Kuulovammaisten lasten kohdalla tämä tarkoittaa riittävää tukea koulunkäyntiin, vapaa-aikaan ja tulevaisuuden suunnitteluun. Tätä tukee paitsi asianmukaisten apuvälineiden ja riittävien avustajapalvelujen saatavuus, myös mahdollisuus tavata muita kuulovammaisia lapsia. Suomessa syntyy vuosittain noin 60 kuulovammaista lasta. Väkilukuun suhteutettuna määrä on samaa tasoa Länsi- Euroopan maiden kanssa. Vuonna 2009 tehdyn selvityksen mukaan kouluikäisiä kuulovammaisia oli noin Heistä suurin osa suorittaa oppivelvollisuutensa oman lähikoulunsa yleisopetuksen luokassa. Kuulovammaisille tarkoitettujen koulujen oppilasmäärät pienenevät jatkuvasti. Vuoden 2014 selvityksen mukaan Suomessa vain kolmessa koulussa on yli viisi kuulovammaista oppilasta. Näin ollen kuulovammainen lapsi on luokkansa ja usein koko koulunsa ainoa. Arjessa toisten kuulovammaisten tapaaminen voi siksi olla mahdotonta. Kuulovamma hankaloittaa kommunikaatiota ja vuorovaikutusta. Lapsen puheen ja kielen kehitys voi viivästyä, ja hänellä on haasteita ymmärtää, mistä puhutaan. Kuulovamma hankaloittaa vahingossa oppimista arjen elämässä. Kuulovammaisen lapsen sana- ja käsitevarasto voivat olla ikätovereihin verrattuna suppeampi, mikä hankaloittaa lukemaan ja kirjoittamaan oppimista sekä yleensäkin akateemisia taitoja. Kuulonalenemansa vuoksi lapsi ei kuule kaikkea, vaan joutuu päättelemään tai arvaamaan, mistä mahtaa olla kyse. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten tunnetiloista on vaikea saada selvää, koska puheen äänensävyt ja -painot eivät erotu kuulon apuvälineilläkään helposti. Siksi kuulovammainen lapsi voi käyttäytyä tai vastata toisten mielestä omituisesti. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuulevat lapset viettävät aikaansa mieluummin kuulevan kuin kuulovammaisen lapsen kanssa. Kuulovammaisen lapsen voi olla haasteellista päästä mukaan ryhmän toimintaan. Lukuisten negatiivisten kokemusten myötä hän voi kokea itsensä erilaiseksi ja yksinäiseksi. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu kuulovammaisilla lapsilla olevan kuulevia lapsia enemmän sosioemotionaalisia vaikeuksia sekä käytöshäiriöitä. Mikäli lapsella ei ole mahdollisuutta tavata arjessaan muita kuulovammaisia, voi hän helposti tuntea olevansa ainoa, jolla on vaikeuksia kuulemisessa. Yksi lapsi kertoi näin: No mää oon niinkö ollu yksinään tai kavereitten kans, niin sitten siihen on jotkut tyypit tullu siihen haukkuun mua vammaseksi tai sannoon, että me ei oteta sua mihinkään mukaan ett sä oot kuulovammanen. Lapsi voi kokea häpeää ja epävarmuutta oman kuulovammansa vuoksi. Siksi olisi tärkeää voida tavata muita kuulovammaisia. 12 Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 2018, Vol. 28, No. 3 Niilo Mäki Instituutti
3 Kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminta TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Väitöskirjatutkimuksessani keskiössä ovat pohjoissuomalaisten kouluikäisten kuulovammaisten lasten näkemykset vertaistukiryhmätoiminnasta. Pohjois-Suomi kattaa tutkimuksessani Lapin sekä Pohjois-Pohjanmaan. Tutkimuksessani käytän lapsesta, jonka kuulo on heikentynyt minkä verran tahansa asteikolla lievästä erittäin vaikeaan kuulonalenemaan, termiä kuulovammainen. Kuulovammaisen lapsen vertaisella tarkoitan toista kuulovammaista henkilöä. Vertaisella voi olla kuulovamman lisäksi jokin muu sairaus tai vamma. Vertainen voi olla myös kuulovammaisen lapsen kuuleva sisarus, kaveri, vanhempi tai joku muu henkilö, joka ymmärtää kuulovammaista lasta. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi kuulovammaisen lapsen tulkki, avustaja, kuntoutusohjaaja tai vertaistukiryhmätoiminnan vetäjä. Vertaistuki on toimintaa, jossa samassa elämäntilanteessa olevat henkilöt tapaavat toisiaan sekä viettävät aikaa keskenään keskustellen ja yhdessä toimien. Väitöskirjatutkimukseni kontekstina ovat lukuvuonna Pohjois-Suomessa kahdella eri paikkakunnalla kokoontuneet kouluikäisten kuulovammaisten vertaistukiryhmät. Tutkimushenkilöinä olivat 16 kuulovammaista lasta, jotka osallistuivat vertaistukiryhmän toimintaan lukuvuonna Heistä 12 oli tyttöjä ja 4 poikia. Lasten ikä oli toiminnan alkaessa keskimäärin 11 vuotta 2 kuukautta. Tutkimushenkilöiden lisäksi vertaistukiryhmätoiminnassa oli mukana tukihenkilöinä kuulevia sisaruksia, äiti, tulkki sekä kuntoutusohjaaja. Olen tässä työssä tutkinut kuulovammaisten lasten näkemyksiä vertaistukiryhmätoiminnasta. YK:n lapsen oikeuksien julistuksen mukaisesti lapsilla on oltava oikeus ilmaista mielipiteensä heihin liittyvissä asioissa. Lasten äänen esille saamiseksi keräsin tutkimuksen empiirisen aineiston etnografisella tutkimusotteella havainnoivan osallistumisen sekä focus group -haastatteluiden avulla vertaistukiryhmissä. Lisäksi haastattelin lapset toiminnan päätyttyä yksilöllisesti heidän kodeissaan. Tukiaineistonani ovat lasten toiminnasta antamat kirjalliset palautteet, lasten tekemät parihaastattelut, päiväkirjat, piirustukset sekä Ystäväni-kirjan kirjoitukset. Lisäaineistonani olivat vanhempien täyttämät taustatietolomakkeet sekä toiminnasta ottamani valokuvat. Myös väitöskirjani kannessa komeilevat kuulokoje- ja sisäkorvaistutemallit ovat tutkimushenkilöiden itsensä yöretkellä ideoimia ja tuottamia. Tällä väitöskirjatutkimuksella oli kolme tutkimustehtävää. Ensimmäisenä tavoitteena oli tutkia, millaisena vertaistukiryhmä näyttäytyy osallistujien kertomana. Toiseksi tämän työn tavoitteena oli tarkastella, millaista tukea vertaistukiryhmä tarjoaa lapsille. Kolmanneksi tavoitteena oli tutkia, miten vertaistukiryhmä kytkeytyy kuulovammaisen lapsen arjen elämään. TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä tarkasteltiin, millainen vertaistukiryhmä on osallistujien mielestä. Tutkimuksessa osoittautui, että ryhmä rikastutti lasten arkea. Siellä oli mahdollisuus tavata toisia kuulovammaisia ja keskustella heidän 13
4 kanssaan niin kuulovammasta, apuvälineistä kuin arjen elämästä. Osallistujille olivat tärkeitä mielekkäät aktiviteetit. Aktiviteetteihin osallistuessaan heillä oli tilaisuus tutustua toisiin ryhmän jäseniin sekä oppia uusia taitoja. Vertaistukiryhmä oli kuulovammaisten lasten näkemysten mukaan turvallinen paikka, jossa ei tarvinnut pelätä, että olisi erilainen tai kiusattaisiin kuulemisen haasteiden vuoksi. Lisäksi ryhmässä lapsilla oli vapaus valita, mihin ja millä tavalla he osallistuivat. Lapset haluavat tulevaisuudessa olla mukana suunnittelemassa toimintaa ja toivovat tapaamisia olevan nykyistä useammin ja niiden kestävän kauemmin. Toisessa tutkimuskysymyksessä tutkittiin, minkälaista tukea osallistujat ryhmässä saivat. Tulokset osoittavat heidän saaneen sosiaalista, tiedollista, toiminnallista sekä emotionaalista tukea. Sosiaalista tukea oli kuulovammaisten kavereiden saaminen sekä yhteinen puuhastelu niin ohjatuissa kuin lasten spontaaneissa toiminnoissa. Ryhmässä lapset saivat kuulovammaan ja apuvälineiden käyttöön liittyvää tietoa toisiltaan sekä vierailijoilta. Toiminnallista tukea oli se, että toisilta opittiin konkreettisia toimintamalleja apuvälineiden käyttöön ja huoltamiseen, sekä käytännön huoltotoimenpiteiden harjoittelu ryhmässä. Emotionaalista tukea oli tunne, ettei olekaan yksin ja ainoa kuulovammainen. Muillakin on ollut samoja hankaluuksia elämässään, mutta he ovat silti selvinneet. Omaa tilannetta saattoi suhteuttaa toisten kertomuksiin ja huomata joillakin olevan vielä omaakin tilannetta haasteellisempia asioita elämässään. Toisten kertomukset saivat tuntemaan empatiaa ryhmän muita jäseniä kohtaan. Lisäksi yhteiset puuhat tuottivat lapsille iloa. Tapaamisten myötä lapset saivat rohkeutta ja itsetunnon vahvistusta. Kolmas tutkimuskysymys tarkasteli, millä tavoin vertaistukiryhmään osallistuminen kytkeytyy kuulovammaisten lasten arjen elämään. Tutkimustulosten mukaan osallistujat saivat ryhmässä vinkkejä kouluun ja vapaa-aikaan, selviytymiskeinoja arjen elämään sekä toivoa tulevaisuuteen. Elämässä on mahdollista opiskella, valmistua mieleiseen ammattiin sekä saada oma perhe kuulovammasta huolimatta. JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustuloksista tekemieni johtopäätösten mukaan kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmän tapaamisten on oltava toiminnallisia. Lisäksi ryhmään osallistuminen 1) antaa tietoa ja selviytymiskeinoja arkeen, 2) mahdollistaa sosiaalisen kompetenssin vahvistumista sekä 3) voimaannuttaa osallistujia. Tämä tutkimus loi kuvan kuulovammaisten lasten vertaistukitoiminnasta kahdessa pohjoissuomalaisessa ryhmässä. Yleistämisen sijaan laadullinen tutkimus pyrkii syvälliseen ymmärtämiseen ja kuvaukseen. Tutkimustulosten vertailua ja arviointia hankaloittaa myös se tosiasia, ettei kuulovammaisten lasten vertaistuesta ole vastaavia tutkimuksia. Toivon tämän pioneeritutkimuksen lisäävän tietoisuutta ja keskustelua sekä antavan konkreettisia välineitä vertaistukitoiminnan kehittämiseen. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti siihen, miten ryhmään osallistuminen vaikuttaa pitemmällä ajanjaksolla lapsen arjen elämään. Vertaistukiryhmässä mukanaolo ja yhdessä vietetty aika voivat ennaltaeh- 14 Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 2018, Vol. 28, No. 3 Niilo Mäki Instituutti
5 Kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminta käistä kuulovammaisen lapsen yksin jäämistä ja eristäytymistä arjessaan muista lapsista. Ulkopuoliseksi jääminen voi aiheuttaa sosioemotionaalisia ongelmia ja syrjäytymistä. Mikäli yhdenkin kuulovammaisen lapsen syrjäytyminen on vältettävissä vertaistukiryhmään osallistumalla, on toiminnalla suuri merkitys paitsi lapselle itselleen, myös koko yhteiskuntamme hyvinvoinnin kannalta. Tämän tutkimuksen positiivisten tulosten rohkaisemana oletan, että vastaavia vertaistukiryhmiä tarvitaan myös tulevaisuudessa paitsi kuulovammaisille, myös muiden vammaisryhmien lapsille, pitkäaikaissairaille sekä hankalissa elämäntilanteissa eläville lapsille niin Suomessa kuin maailmalla. Tutkimustulokset osoittavat vertaistukiryhmään osallistuneiden lasten saaneen ryhmästä kasvuaan ja kehitystään edistäviä asioita. Vertaistukitoimintaa järjestäville kolmannen sektorin kuulovamma-alan järjestöille tulisi kohdentaa nykyistä enemmän resursseja, joilla he voivat pitää yllä kouluikäisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoimintaa. Valtiontalouden säästöpaineiden ja uudistusten vuoksi on olemassa riski, että nykyisiäkin resursseja leikataan niin ammattiauttamisesta kuin kolmannen sektorin järjestöiltäkin. Niukkoja varoja priorisoitaessa on vaarana, että Pohjois-Suomen lukumäärällisesti vähäinen kouluikäisten kuulovammaisten lasten joukko voi tulevaisuudessa tavata toisiaan vielä harvemmin kuin nykyisin. Mikäli vertaistukiryhmätoiminta olisi osa kuntoutusta, tulisi myös vertaistukitoiminnan järjestämisestä lakisääteistä. Tutkimus osoittaa, että kerhotyylinen vertaistukiryhmä on pohjoissuomalaisten kouluikäisten kuulovammaisten lasten mukaan mielekästä. He haluavat olla mukana yhdessä toimimassa ja keskustelemassa. Tapaamisten on oltava riittävän pitkäkestoisia. Pohjois-Suomessa ei ole tarkoituksenmukaista kulkea pitkää matkaa lyhyen tapaamisajan vuoksi. Tutkimukseni antaa tietoa siitä, millaisia kokemuksia osallistujilla on vertaistukiryhmätoiminnasta. Lisäksi se auttaa kuulijaa muodostamaan lasten kertomusten ja toiminnan perusteella käsityksen, minkälaista on elää kuulovammaisena kouluikäisenä lapsena Pohjois-Suomessa. Tutkimuksesta saatua tietoa voivat hyödyntää kuulovammaisen lapsen perheenjäsenet sekä hänen kanssaan työskentelevät ammattilaiset terveydenhuollon, päivähoidon, koulutuksen eri asteiden sekä vapaa-ajan kentillä. Lopuksi erään osallistujan kommentti ryhmän suosittamisesta muille kuulovammaisille lapsille: Noo, jos mä niinku jossain Oyssissa niin mää näkisin sen, että jos ne on niinku puhumassa jonku lääkärin kanssa tai jonku vanhemman kanssa siitä ryhmästä, että pitäisköhän silläki tulla, ni ja niin kun, EHKÄ, jos mä en olis näin ujo, niin osallistuisin siihen keskusteluun silleen, että, että hei, mä oon ollu siinä sellasessa ryhmässä. Että siihen kannattaa tulla, jos haluaa niinku uutta oppia näistä kuulolaitteista ja siinä saa kavereita ja siellä on muutaki tekemistä ku niitä kuulolaitteita. Että perustella sitä kerhotyyliä. Kirjoittajatiedot: Maarit Lasanen (KT) toimii erityisopettajana peruskoulussa. Hän opettaa myös Lapin yliopistossa ja avoimessa yliopistossa erityispedagogiikkaa. 15
Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotEsikoulun siirtymä. Ylivieska
Esikoulun siirtymä Ylivieska 31.3.2011 Hannele Karikoski, KT Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto hannele.karikoski@oulu.fi Sisältö: 1. Esiopetuksen taustaa 2. Lapsen esikoulun aloittaminen * on
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto
Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain
LisätiedotYksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija
Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat
LisätiedotPääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015
Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen
LisätiedotPääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013
Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotVastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin
ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,
LisätiedotAlakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki
Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotPääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) Hyvät vanhemmat, Lapsellenne on varattu tutkimusaika OYS:n lastenneurologian yksikköön. Toivomme, että pyydätte opettajaa täyttämään oheisen lomakkeen lapsenne koulunkäynnistä.
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotMiten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja
Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotSijaishuoltopaikkaan tulo
Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotOECD Youth Forum Helsinki Arja Terho
OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotElävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?
Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotKuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012
Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.
LisätiedotLapsi oman elämänsä päähenkilönä
Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotKysely huoltajille ja oppilaille
Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotUudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖN PARHAAT KÄYTÄNNÖT Yhteenveto 14.11.2016 osallisuusiltapäivästä Uudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa - miten voimme vahvistaa kodin ja koulun
LisätiedotLapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu
Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman
LisätiedotAnna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos / Anna-Leena Riitaoja / 14.6.2013 1
Käsityksiä marginalisaatiosta ja osallisuudesta koulussa: neuvottelua toiminnan ja muutoksen mahdollisuuksista oppilaiden ja henkilökunnan välillä? (PeCMaBE) Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto 14.6.2013
LisätiedotKUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi
Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen
LisätiedotTukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa
Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminta MLL toi Suomeen vuonna 1972 Yhdysvalloista Toimii tällä hetkellä n. 90 % perusopetuksen 7.-9.- vuosiluokkien kouluista Vuosittain yli 10
LisätiedotPäiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Tutkimusryhmä Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
LisätiedotPääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015
Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.
LisätiedotPäiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden
LisätiedotMonikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotOpas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä
Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo
LisätiedotUNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )
UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) Lapsen ollessa vähintään 8 kk ja enintään 3 vuotta. Kun omat keinot vauvan/lapsen unirytmin löytymiseen eivät enää auta. Kun neuvolasta saatuja neuvoja on kokeiltu kotona. Mitä
LisätiedotPääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016
Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Helsinki Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotPALAUTE KOULUSTA 1 (6)
1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on
LisätiedotPääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016
Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Vantaa Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotKiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli
Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Toimintatapa kiusaamistilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Kiusaamisella tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,
LisätiedotKuusiston koulu (Kaarina)
Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän
LisätiedotKokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön
Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotPääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016
Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Espoo Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotPääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Kauniainen. Maaliskuu 2016
Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Kauniainen Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen
LisätiedotVanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013
Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä
LisätiedotKoulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?
Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotKiusaamisväkivaltakysely
Kiusaamisväkivaltakysely Mielenterveys- ja päihdepalvelut Nimi: Ikä: Koulu ja luokka-aste: Päiväkoti, esikoulu ja ala-aste Osa 1: Ikävuodet 4-12 vuotta 1. Koitko fyysistä kiusaamista mm. lyömistä, potkimista,
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotAikuispartiolaisen sitouttamisen ratkaisuhypoteesit. Haastatteluihin käytettävät ratkaisuhypoteesit
Aikuispartiolaisen sitouttamisen ratkaisuhypoteesit Haastatteluihin käytettävät ratkaisuhypoteesit Aikuispartiolaisen polku Toimintaan mukaan Osaksi yhteisöä Yksilölle sopivat yhteisöt Perehdytyspassi
LisätiedotItäisen Leppävaaran oppilasalueen yläkouluihin hakeutuminen. Huoltajakyselyn tulokset 1.6.2015
Itäisen Leppävaaran oppilasalueen yläkouluihin hakeutuminen Huoltajakyselyn tulokset 1.6.215 Kohderyhmä ja vastaajien lukumäärä Perkkaanpuiston koulu 1.-6.-luokkalaisten huoltajat lukuvuonna 214-215 Tulevien
LisätiedotKuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä
KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotTUKEA KOULUNKÄYNNIN NIVELVAIHEISIIN. Päivi Kärkkäinen
TUKEA KOULUNKÄYNNIN NIVELVAIHEISIIN Päivi Kärkkäinen Koulun perinteisiä nivelvaiheita ovat siirtyminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, alkuopetuksesta perusopetuksen 3. 6. luokille ja kuudennelta
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotEtäopetus erityistilanteissa
Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotMielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry
Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville 29.5.2018 klo 11-15, Kuopio RAPORTTI Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry TEEMAT KOULUNKÄYNTI - koulunkäyntiä helpottavat ja vaikeuttavat
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotOheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotPääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Maaliskuu 2016
Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.
LisätiedotPääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Maaliskuu 2016
Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotEsteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä
Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Kuulovammaisuuteen liittyviä käsitteitä Huonokuuloinen Kuuro Kuuroutunut Sisäkorvaistutetta käyttävä Viittomakielinen Koulu on maailman hankalin
Lisätiedot