Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Salla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Salla"

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 178/2019 Dnro PSAVI/3777/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Salla LUVAN HAKIJA Karhutunturin Lohi Oy Naruskantie Naruska

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUKSEN VIREILLETULO... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HAKEMUS... 4 Toiminta ja sijainti... 4 Voimassa oleva lupa... 4 Oikeus alueeseen... 5 Alueen kaavoitus... 5 Nykyinen toiminta... 5 Tuotanto... 5 Vedenotto... 6 Vesienkäsittely... 6 Hakemuksen mukainen toiminta... 7 Päästöt ja niiden rajoittaminen... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Varastointi ja jätteet... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ympäristöriskit YMPÄRISTÖN TILA, KÄYTTÖ JA HANKKEEN VAIKUTUKSET SIIHEN Laitosalue Vesiympäristö Vesistön yleiskuvaus Vesistön kuormitus Vedenlaatu Vaikutukset vesistöön Vesienhoitosuunnitelma Kalasto ja kalastus Luonnonsuojelualueet ja hankkeen vaikutukset niihin Alueen käyttö ja hankkeen vaikutukset siihen TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU KORVAUKSET JA KOMPENSAATIO LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja selitys A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Rakenteet ja laitteet Veden johtaminen Ympäristöluvan määräykset Toiminta ja päästöt Jätehuolto Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi Toiminnan lopettaminen... 33

3 Kalatalousmaksu OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN JA EDUNMENETYSTEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalousluparatkaisu Ympäristöluparatkaisu Lupamääräysten perustelut Kalatalousmaksu LUVAN VOIMASSAOLO JA UUDEN LUVAN HAKEMINEN Päätöksen voimassaolo Uuden luvan hakeminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET VASTAUKSET LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Oikeusohje PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Karhutunturin Lohi Oy on saattanut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen sekä myöhemmin täydentänyt hakemustaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 e) mukaan ympäristölupa on haettava kalankasvatus- tai kalanviljelylaitokselle, jossa käytetään vähintään kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen 1 :n 2 momentin 11e) kohdan nojalla. Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen vedenottoa koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 1 luvun 7 :n 1 momentin sekä 3 luvun 2 :n nojalla. HAKEMUS Toiminta ja sijainti Naruskajoen kalankasvatuslaitos sijaitsee Sallan kunnan Naruskan kylässä Naruskajoen itärannalla noin 40 kilometriä Sallan kuntakeskuksesta pohjois koilliseen kiinteistöllä Karhutunturin lohi Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen toiminta keskittyy ruokakalan tuotantoon maa-allaslaitoksella. Laitoksella kasvatetut kalat perataan laitosalueella sijaitsevassa perkaamossa. Voimassa oleva lupa Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä Nro 86/08/2 myöntänyt Karhutunturin Lohi Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan. Sen mukaan mukaan laitokselle saadaan johtaa vettä Naruskajoesta enintään 300 l/s. Kalojen ruokintaan saadaan vuosittain käyttää enintään kg kuivarehua. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 200 kg ja typpikuormitus enintään kg vuodessa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 0,95 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 6,5 %. Laitoksen jätevedet on johdettava vesistöön

5 5 laskeutusaltaiden kautta. Liete on poistettava kasvatusaltaiden lietetaskuista kasvatuskaudella vähintään kerran viikossa ja laskeutusaltaista vähintään kaksi kertaa eli elo- ja syyskuussa. Ympäristölupaviraston päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi ympäristölupaviraston päätöksen ja hylkäsi Karhutunturin Lohi Oy:n ympäristölupahakemuksen antamallaan päätöksellä nro 09/0244/2. Karhutunturin Lohi Oy valitti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). KHO kumosi antamallaan päätöksellä (taltionumero 1426) Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi ympäristölupaviraston päätöksen voimaan siten muutettuna, että ympäristölupaviraston päätöksellä myönnetty ja toistaiseksi voimassa olemaan määrätty ympäristölupa muutettiin määräaikaiseksi. Ratkaisun mukaan lupa on voimassa saakka ja luvan haltijan tulee toimittaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle uutta lupaa koskeva hakemus viimeistään mennessä, mikäli luvanhaltija aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2018 jälkeen. Ympäristölupaviraston päätöksellä myönnetty lupa on kuitenkin voimassa siihen saakka, kunnes uusi ympäristölupahakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Oikeus alueeseen Kalankasvatuslaitos ja kaikki toimintaan liittyvät rakenteet sijaitsevat hakijan omistamalla maa-alueella kiinteistöllä Karhutunturin Lohi Alueen kaavoitus Alueella on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava. Maakuntakaavassa kalankasvatuslaitos sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (MU 6011), joiden käytön suunnittelussa tulee turvata metsätalouden, poronhoidon sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkoilun polut ja reitit sekä niihin liittyvät levähdys- ja tukialueet. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Nykyinen toiminta Tuotanto Naruskajoen kalankasvatuslaitos on toiminut vuodesta 2011 lähtien voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Ennen tätä kalankasvatustoiminta oli vuosia kestäneellä tauolla. Vuosina Naruskajoen kalankasvatuslaitoksella on kasvatettu pääasiassa kirjolohta ruokakalan tuotantoon sekä pieniä määriä siikaa. Laitoksella on vuosina vuosittain käytetty rehua keskimäärin noin kg, jolla on saatu noin kg lisäkasvua. Laitoksen rehukerroin on vaihdellut välillä 0,85 1,06 ollen keskimäärin noin 0,99.

6 6 Kalankasvatusta varten laitoksella on kaksi noin 1,5 m syvää maauomaallasta. Altaat on jaettu osiin sihtirakenteilla, joiden läpi vesi virtaa vapaasti. Kalat ruokitaan käsin. Ruokinnassa käytetään Itämerestä pyydetyistä kaloista valmistettua Itämerirehua (Baltic blend). Kasvatusaltaiden yläpuolella on kalojen talvisäilytystilana käytetty hallirakennus. Talvisäilytyksessä olevia kaloja ei ruokita. Laitoksella kasvatetut kalat perataan laitosalueella sijaitsevassa perkaamorakennuksessa. Perattavien kalojen keskipaino vaihtelee välillä 1,2 1,6 kg kasvatuskauden lämpötiloista riippuen. Vuosittainen enimmäisperkuumäärä on noin kg. Vedenotto Vesienkäsittely Laitoksen käyttämä vesi otetaan suoraan Naruskajoesta. Otettavan veden määrää säännöstellään allashallissa olevan neulatammen avulla. Vesi johdetaan kalojen talvisäilytystilaan, jossa tulovirtaama jaetaan kahteen kasvatusuomaan. Laitoksella käytetty vesi poistuu ylisyöksynä suuremman selkeytys-/lasketusaltaan alaosassa olevan munkkirakenteen kautta takaisin Naruskajokeen. Laitoksen käyttämä vesimäärä mitataan laitoksen poistomunkisssa olevalta settipatorakenteelta. Settipatoon on kytketty jatkuvatoiminen vedenkorkeusmitta. Laitoksen vedet käsitellään lietetaskujen ja selkeytys-/laskeutusaltaiden avulla. Molemmissa kasvatuskäytössä olevissa maauoma-altaissa on kolme lietetaskua. Lisäksi altaiden alapäässä on selkeytys-/lasketusaltaat. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan laitoksen kasvatusaltaiden alaosassa oleva alin lieteallas toimii pyöröaltaan periaatteella, vaikkei allasta varsinaisesti pyöröaltaaksi ole rakennettukaan. Kasvatusaltaista tuleva vesi kulkee pyörivällä liikkeellä alimman lietealtaan läpi ja samalla ravinteita ja kiintoainetta saostuu altaan pohjalle. Kasvatusaltaiden lietetaskuista lietettä poistetaan pumppaamalla keskimäärin kerran viikossa kasvatuskauden aikana. Selkeytys-/lasketusaltaista lietettä pumpataan vähintään kaksi kertaa vuodessa elo- ja syyskuussa. Poistettu liete sijoitetaan pengerrettyyn, turvepohjaiseen maa-altaaseen, josta lietteen neste suodattuu maaperään ja loppuosa kompostoituu altaan pohjalle. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan Naruskajoen kalankasvatuslaitoksella lietteenpoiston tehoa on selvitetty vuosina 2011 ja Vuonna 2011 lietteenpoistoa selvitettiin ottamalla yksi lietenäyte kiinteästä laskeutuneesta lietteestä. Lietenäytteen kokonaisravinnepitoisuudet olivat varsin korkeita (P mg/kg ja N mg/kg). Vuonna 2011 kalankasvatusaltaiden lietetaskuista sekä erillisestä lietealtaasta pumpattiin yhteensä noin 5 m 3 laskeutunutta kiin-

7 7 teää lietettä. Lietteen ravinnepitoisuuksien ja poistetun lietemäärän perusteella lietteenpoiston mukana arvioitiin poistetun yhteensä noin 80 kg fosforia ja noin 70 kg typpeä. Vuonna 2014 lietteenpoiston tehoa selvitettiin ottamalla yksi lietenäyte laskeutuneesta kiinteästä lietteestä. Lietenäytteen kokonaisravinnepitoisuudet olivat fosforin osalta pienempiä (P mg/kg) ja typen osalta (N mg/kg) yli kaksinkertaisia vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2014 kalankasvatusaltaiden lietetaskuista sekä erillisestä pyöröaltaan periaatteella toimivasta lietealtaasta pumpattiin yhteensä noin 16 m 3 laskeutunutta kiinteää lietettä. Lietteen ravinnepitoisuuksien ja poistetun lietemäärän perusteella lietteen mukana arvioitiin poistetun noin 26,7 kg fosforia ja noin 520 kg typpeä Lietteenpoiston tehon selvitysten perusteella lietteen mukana olisi poistunut noin 70 % vuoden 2011 ainetaselaskelman fosforikuormituksesta (noin 114 kg/p) ja noin 32 % vuoden 2014 ainetaselaskelman mukaisesta fosforikuormituksesta (noin 83 kg/p). Laitoksella nykyisin käytössä olevaa lietteenpoistomenetelmän tehoa voidaan pitää varsinkin kokonaisfosforin osalta hyvänä. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan perkaamon jätevedet johdetaan erilliseen kolmiosaiseen tilavuudeltaan noin litran sakosäiliöön, johon kiintoaines jää. Sakosäiliöstä perkuuvesi virtaa ylivuodon kautta litran jakopumppukaivoon. Uppopumput pumppaavat vedet edelleen noin 100 metrin etäisyydellä olevaan litran suuruisen tasauskaivon kautta jakokaivoon. Jakokaivosta vedet johdetaan noin 85 m 2 suuruiselle imeytyskentälle. Imeytyskentän alapäässä on tarkistusputki näytteiden ottamista varten. Hakemuksen mukainen toiminta Uuteen lupaan haetaan laitoksen tuotantomäärien kasvattamista ja veden käytön lisäämistä. Toimintaan haetaan muutosta siten, että rehunkäytön enimmäismäärä olisi jatkossa kg/v. Rehun enimmäisravinnepitoisuuksiksi esitetään fosforin osalta 0,8 % ja typen osalta 7,0 %. Käyttämällä rehun enimmäisravinnepitoisuuksina (P 0,8 % ja N 7,0 %) sekä vuosien rehukerrointa (0,97) saadaan ainetaselaskelman mukaiseksi fosforikuormitukseksi 155 kg ja kokonaistyppikuormitukseksi kg. Vedenkäytön enimmäismääräksi väliselle ajalle esitetään 400 l/s ja muulloin enintään 300 l/s. Riittävällä vedenkäytöllä voidaan optimoida kasvatusolosuhteet ja minimoida hukkarehun määrää. Käytetyn veden määrä mitataan poistomunkilla sijaitsevasta mittapadosta. Toiminnan kasvattamisesta aiheutuvien ympäristövaikutusten minimoimiseksi laitoksen vesienkäsittelyä esitetään tehostettavaksi lietteenpoistoa tehostamalla. Jatkossa lietettä voitaisiin pumpata kasvatusaltaiden lietetaskuista kaksi kertaa viikossa välisenä aikana. Laskeutusaltaista liete pumpattaisiin jatkossa kaksi kertaa kuukaudessa elo syyskuussa. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan vuosien 2011 ja 2014 keskimääräisillä ravinnepitoisuuk-

8 8 silla (P kg/mg ja N mg/kg) sekä keskimäärin kaksinkertaisella lietemäärällä (noin 22 m 3 ) käytössä olevalla lietteenpoistomenetelmällä saataisiin laitokselta lähtevästä vedestä poistettua keskimäärin noin 93 kg fosforia ja 244 kg typpeä. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan Naruskajoen kalankasvatuslaitoksella ominaiskuormituksen huomattava pienentäminen ei onnistu pienillä toimenpiteillä. Käytettävät vesimäärät ovat läpivirtaustekniikalla toimivilla kalankasvatuslaitoksilla suhteellisen suuria ja veden ravinnepitoisuudet suhteellisen alhaisia. Vesienkäsittelytekniikan merkittävä parantaminen edellyttäisi allasrakenteiden täyttä saneerausta ja esimerkiksi rumpusiivilän asentamista tai jatkuvatoimisen pyörreselkeyttimen rakentamista. Laajan saneeraushankkeen kokonaiskustannukset liikkuvat sadoissa tuhansissa euroissa, joten saneerauskustannukset ovat kohtuuttomat laitoksen koko huomioon ottaen. Päästöt ja niiden rajoittaminen Päästöt pintavesiin Kalankasvatuslaitoksen kuormitus alapuoliseen vesistöön muodostuu pääosin kalojen eritteistä ja vähäisestä hukkarehusta. Talvisin kuormitus on vähäistä, koska kaloja ei ruokita. Laitoksen kuormitusta on arvioitu ainetaselaskelmien ja päästötarkkailun perusteella. Laitoksen vuosien ainetaselaskelmiin ja päästötarkkailuun perustuvat kuormitusarviot on esitetty alla: Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan vuonna 2018 laitoksella käytettiin kuivarehua yhteensä kg ja kalojen lisäkasvu oli kg (rehukerroin 1,06). Ainetaselaskelmaan perustuva laitoksen fosforikuormitus alapuoliseen vesistöön oli noin 130 kg ja typpikuormitus noin kg. Laitokselle tulevan ja sieltä lähtevän veden ravinnepitoisuuksien perusteella laskettaessa fosforikuormituksen arvioitiin olevan noin 62 kg ja typpikuormituksen noin 581 kg. Vuosikuormitus on arvioitu olettamalla 80 % rehunkulutuksesta ajoittuneen kesäkaudelle (122 vrk) ja 20 % talvikaudelle (243 vrk).

9 9 Laitoksen ainetaselaskelman mukaiset keskimääräiset typpi- ja fosforikuormitusarvot ovat kuluneella lupakaudella jääneet varsin kauas asetetuista luparajoista. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen päästötarkkailun mukaiset kuormitusarviot ovat olleet merkittävästi pienempiä ainetaselaskelman mukaisiin fosfori- ja typpikuormituksiin verrattuna. Vuosina toteutetun päästötarkkailun perusteella keskimääräinen kuormitus oli noin 51 kg fosforia ja 499 kg typpeä vuodessa. Päästöperusteinen kuormitustarkkailu huomio muun muassa laitoksen lietteenpoiston vaikutuksen ja kuvaa siten realistisemmin laitoksen aiheuttamaa kuormitusta vesistöön. Uuteen lupaan haetaan rehunkäytön enimmäismäärän korotusta kg:aan vuodessa, jolloin maksimikuormitus on jatkossa 155 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Perkaamon jätevedet ovat pääasiassa kalojen pesuvesiä (konepesu), tilojen ja välineiden pesuvesiä sekä kalojen pistoverta. Perkausvedet kuormittavat vesistöä happea kuluttavalla orgaanisella aineksella, kiintoaineella ja ravinteilla. Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen perkuuvesien kuormitusta kg:n vuosittaisella enimmäisperkuumäärällä on arvioitu käyttämällä sekä keskimääräistä 2,5 l veden kulutusta kalakiloa kohden että hakijan itsensä arvioimalla 1 l veden kulutuksella kalakiloa kohden. Arvio on esitetty alla: Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan perkausvesistä ei aiheudu kuormitusta Naruskajokeen. Varastointi ja jätteet Laitoksen jätteenkäsittelyä toteutetaan pääosin vakiintuneella tavalla. Laitoksella muodostuvat tyhjät rehusäkit kerätään molok -astiaan. Jäteastian tyhjennyksestä vastaa kunnallinen jätehuolto. Laitoksella ei synny vaarallista jätteitä. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan yksittäisiä kuolleita kaloja tulee noin kg/v ja perkuujätettä noin kg/v. Perkuujätteet johdetaan putkea pitkin maanalaiseen säiliöön, jossa on muurahaishappoa käymisen estämiseksi. Perkuujätesäiliö tyhjennetään aina tarpeen vaatiessa kunnallisen jätehuollon toimesta. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen

10 10 mukaan perkausvesien käsittelyssä käytettävät sakosäiliö ja imeytyksen tasauskaivo tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Purkuvedet ja lietteet toimitetaan Sallan kunnan jätevedenkäsittelylaitokselle. Rehut tuodaan laitokselle säkeissä ja varastoidaan laitoksella olevassa tiiviissä ja lukittavassa kontissa, johon haittaeläimillä ei ole pääsyä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen kasvatusratkaisut edustavat perinteistä maauomalaitostekniikkaa. Laitoksen vesistökuormitusta pyritään minimoimaan optimoimalla ruokintaa, käyttämällä vähän kuormittavia Itämerirehuja ja tehostamalla käytössä olevia lietteenpoistomenetelmiä. Kustannustaloudellisesti sekä vesistölle koituvan hyödyn kannalta laitoksella on järkevintä optimoida nykyisen lietteenpoistojärjestelmän toimintaa. Ympäristöriskit Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen toiminnan luonteesta johtuen riskija onnettomuustilanteista ei aiheudu vaaraa yleiselle terveydelle. Laitoksella ei käsitellä myrkyllisiä tai haitallisia kemikaaleja, joista voisi aiheutua terveyshaittaa. Keskeisin kasvatustoimintaan liittyvä potentiaalinen riski on poikkeuksellisista ympäristöolosuhteista tai kalataudeista johtuva kalojen massakuolema. Onnettomuuden kohdatessa kuolleet kalat kerätään laitosalueella sijaitsevaan maakuoppaan, josta kalat toimitetaan edelleen kunnalliseen jätehuoltoon. Patojen murtumis- tai tulvariski laitosalueella on pieni. Veden tulviminen laitosalueelle esimerkiksi kevättulvan aikaan voidaan estää laitoksen yläosassa sijaitsevan neulatammen avulla. YMPÄRISTÖN TILA, KÄYTTÖ JA HANKKEEN VAIKUTUKSET SIIHEN Laitosalue Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen alapuolisen Naruskajoen vesistön varsi on maa- ja metsätalouskäytössä. Naruskajoen käyttö painottuu kalastukseen ja yleiseen virkistyskäyttöön. Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen alapuolella noin 1,5 km:n etäisyydellä sijaitsee yksi pysyvä talous. Alempana Naruskajoen varrella on osan aikaa vuodesta käytössä olevia vapaa-ajan asuntoja. Suurin osa vapaa-ajan asunnoista sijaitsee Punaruskan rantakaavan alueelle. Naruskajoen kalankasvatuslaitokselta noin 5,5 km alajuoksulle sijaitsee Naruskankaitakankaan pohjavesialue, johon laitoksen toiminnalla ei voida katsoa olevan vaikutusta. Laitoksen vaikutusalueella ei ole geologian tai maankäytön kannalta suojelullisesti merkittäviä alueita, joihin kalankasvatustoiminnalla voisi olla vaikutuksia.

11 11 Vesiympäristö Vesistön yleiskuvaus Vesistön kuormitus Vedenlaatu Naruskajoen kalankasvatuslaitos sijaitsee Naruskajoen itärannalla. Naruskajoki kuuluu pintavesityypiltään keskisuuriin kangasmaiden jokiin. Uoman leveys vaihtelee Naruskan kylän kohdilla noin metrin välillä. Koko Naruskajoen valuma-alueen pinta-ala on noin 782 km 2 ja joen valuma-alue kalankasvatuslaitoksen kohdalla on noin 720 km 2. Naruskajoella ei ole virtaamamittausasemaa, joten saatavissa ei ole ajantasaisia virtaamatietoja. Naruskajoen virtaamatietoja vuosina on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän perusteella. Virtaamia arvioitiin koko Naruskajoen valuma-alueen (782 km 2 ) ja laitoksen kohdalla olevan valuma-alueen (720 km 2 ) pintaalojen suhteessa. Valuntatietojen perusteella arvioitu koko vuoden keskivirtaama (MQ) on laitoksen kohdalla noin 9,6 m 3 /s, ylivirtaama (HQ) 73,2 m 3 /s ja keskialivirtaama (NQ) 1,0 m 3 /s. Kasvatuskauden keskivirtaama (MQ VI-IX) on laitoksen kohdalla14,3 m 3 /s ja keskialivirtaama (NQ VI- IX) noin 4,3 m 3 /s. Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen pistekuormituksen lisäksi Naruskajoen valuma-alueella ravinteita päätyy vesistöön pääasiassa luonnonhuuhtoumana metsistä. Varsinainen kuormitus muodostuu lähinnä metsätalouden hajakuormituksesta. Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen päästötarkkailua on suoritettu viisi kertaa vuodessa. Vaikutustarkkailua on suoritettu kahdella laitoksen alapuolisella havaintopaikalla. Laitoksen yläpuolista vedenlaatua tarkkaillaan laitokselle tulevan veden havaintopaikalta. Vedenlaadun tarkkailun lisäksi laitoksella on toteutettu perifyton piilevästön tarkkailua kahdelta havaintopaikalta. Havaintopaikkojen keskimääräiset ravinnepitoisuudet, sekä minimi ja maksimipitoisuudet vuosina on esitetty alla:

12 12 Vaikutukset vesistöön Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet kaikilla havaintopaikoilla karua vedenlaatua kuvaavalla pitoisuustasolla. Laitoksen alapuolisilla havaintopaikoilla kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet keskimäärin vain hieman korkeampia kuin yläpuolisella havaintopaikalla. Myös epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet ovat olleet pääasiassa varsin pieniä. Näytteitä on otettu käytännössä ainoastaan kasvatuskaudella (kesä syyskuu), jolloin ne parhaiten kuvaavat laitoksen runsaimman rehunkäytön aikaisia vaikutuksia. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat viitanneet pääasiassa karuun vedenlaatuun kaikilla havaintopaikoilla ja ovat vaihdelleet varsin maltillisesti näytteenottokertojen välillä. Kokonaistyppipitoisuudet ovat viitanneet kaikilla havaintopaikoilla tasaisesti karuun vedenlaatuun ja pitoisuudet ovat jääneet kauas erinomaista tilaluokkaa kuvaavasta raja-arvosta (335 μg/l). Muut määritetyt vedenlaatuparametrit ovat ilmentäneet pääasiassa hyvää vedenlaatua. Veden happitilanne on ollun havaintopaikoilla erinomainen. Sähkönjohtavuuden arvot ovat olleet säännöllisesti pieniä (<5,0mS/m). Veden hygieeninen laatu on ollut pääasiassa erinomaista tasoa sekä laitoksen ylä- että alapuolisilla havaintopaikoilla. Voimassaolevan ympäristöluvan mukainen kalankasvatustoiminta ei juuri ole näkynyt Naruskajoen vedenlaadussa. Kokonaisfosforipitoisuus on kasvanut laitoksen yläpuoliselta havaintopaikalta alapuoliselle havaintopaikalle keskimäärin noin 1,7 μg/l. Toiselle alapuoliselle havaintopaikalle mennessä ero on ollut enää noin 1,2 μg/l. Vastaavasti typpipitoisuus on kasvanut laitoksen alapuolisessa Naruskajoessa keskimäärin 28 μg/l. Osana Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua on toteutettu perifytonin piileväyhteisöanalyysi kahdella havaintopaikalla. Tehtyjen piilevätarkkailuiden tulokset ovat viitanneet hyvään tai erinomaiseen ekologiseen tilaan kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella. IPS-indeksitulokset ovat myös viitanneet hyvään tai jopa erinomaiseen tilaan kaikilla havaintopaikoilla. Merkkejä laitoksesta johtuvasta rehevyyden lisääntymisestä tai orgaanisesta kuormituksesta ei juuri ole ollut todettavissa. Vuosien tarkkailun perusteella laitoksen kuormitusvaikutus Naruskajoen vedenlaatuun on ollut varsin vähäinen. Uuteen lupaan haetaan rehunkäytön enimmäismäärän korotusta kg:aan vuodessa, jolloin maksimikuormitus on 155 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Haetun toiminnan kuormitusvaikutusta Naruskajoessa on arvioitu olettamuksella, että 100 % laitoksen kuormituksesta kohdistuu kesä syyskuulle, sekä olettamuksella, että 80 % kuormituksesta jaksottuu kasvatuskaudelle (kesä syyskuu). Naruskajoen laskennalliset pitoisuuslisäykset laitoksen alapuolella, kun 100 % kuormituksesta aiheutuu kesä syyskuussa on esitetty alla:

13 13 Naruskajoen laskennalliset pitoisuuslisäykset laitoksen alapuolella, kun 80 % kuormituksesta aiheutuu kesä syyskuussa (122 vrk) on esitetty alla: Tehtyjen laskelmien perusteella kuormitusvaikutukset Naruskajokeen ovat alueen keskimääräisellä virtaamatilanteella maltillisia. Laitoksesta aiheutuva kuormitus on oletettavasti laskentaesimerkkien (100 % ja 80 %) välimaastossa. Käytännössä kasvatuskauden kuormitusvaikutus on keskivirtaamalle ja keskialivirtaamalle laskettujen arvioiden välillä, mutta hieman lähempänä keskivirtaamalle ominaisia kuormitusarvoja. Ottaen huomioon, että nykyinen kokonaisfosforin pitoisuuslisäys laitoksen ensimmäisellä alapuolisella pisteellä on ollut keskimäärin noin 1,7 μg/l ja kokonaistypen pitoisuuslisäys noin 28 μg/l. Haetun mukaisella rehunkulutuksen lisäyksellä kokonaisfosforin pitoisuuslisäys laitoksen ensimmäisellä alapuolisella pisteellä olisi noin 2,4 μg/l ja kokonaistyppipitoisuuden lisäys noin 38 μg/l. Kuormitusvaikutukset voivat korostua kesän alivirtaamakausilla. Alivirtaamakausilla ruokintaa voidaan kuitenkin joutua rajoittamaan esimerkiksi veden lämpötilasta ja happipitoisuudesta johtuen. Tämä vähentää osaltaan kuormitusvaikutusta. Arvioitu pitoisuuslisäys voi nostaa havaitun Naruskajoen keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden maksimissaan tasolle 14,6 μg/l ja keskimääräisen kokonaistyppipitoisuuden maksimissaan tasolle 176 μg/l. Arvion mukaiset pitoisuuslisäykset eivät uhkaa heikentää Naruskajoen vesimuodostuman ekologisen tilan luokituksen osatekijänä käytettävän fysikaalis-kemiallisen tilan luokkaa nykyistä erinomaista heikommaksi.

14 14 Tuotannon kasvattamisesta aiheutunee lievää ravinnepitoisuuksien kasvua välittömästi laitoksen purkualueen alapuolella, joka voi näkyä lähinnä kasvukaudella hieman nykyistä runsaampana vesikasvien ja levän kasvuna laitoksen lähivaikutusalueella. Tämä voi näkyä muun muassa alapuolisella Politimankoskella nykyistä runsaampana kivien limoittumisena. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan vedenkäytön enimmäismäärän kasvattaminen heinä syyskuussa ei merkittävästi vaikuta Naruskajoen virtaamiin, eikä joen virkistyskäyttöön. Naruskajoen virtaamia on mallinnettu kahdella tavalla ajanjaksolle Arvioiduilla heinä syyskuun aikaisilla Naruskajoen keskialivirtaamilla Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen vedenkäyttö olisi alle kymmenesosa Naruskajoen virtaamasta. Kyseisellä ajanjaksolla mallien antama pienin alivirtaama-arvo yksittäiselle päivälle heinä syyskuussa oli noin 2,76 m 3 /s, jolloin laitoksen hakemuksen mukainen vedenkäyttö (0,4 m 3 /s) olisi enintään noin 14,5 %:a koko virtaamasta. Laitokselle johdettavan vesimäärän kasvattaminen ei aiheuta havaittavissa olevia muutoksia Naruskajoen keskimääräisiin virtaamiin tai vedenpinnan tasoon myöskään alivirtaamakaudella. Vesienhoitosuunnitelma Naruskajoki kuuluu Kemijoen vesienhoitoalueeseen (VHA5) ja toimenpideohjelmaosa-alueena on Kemihaaran alue. Naruskajoki on vesienhoidon toisella suunnittelukaudella ( ) luokiteltu laajan aineiston perusteella ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Tavoitetila on saavutettu. Vesienhoidon toisella suunnittelukaudella fysikaalis-kemiallisessa luokittelussa käytetty aineisto Naruskajoella ilmensi keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella niukasti hyvää tilaa (16,33 μg/l). Hydrologis-morfologisen luokittelun osalta Naruskajoki on nimetty ei voimakkaasti muutetuksi. Kalankasvatuslaitoksen aiheuttama kuormitus ei heikennä vesiensuojeluohjelman mukaisen ekologisen tilan nykyistä erinomaista luokitusta. Kalasto ja kalastus Naruskajoen ekologista tilaa ei ole luokiteltu kalaston perusteella vesienhoidon toisella suunnittelukaudella. Naruskajoen kalastoon kuuluvat arvo- ja talouskaloista harjus, siika ja taimen sekä ahven hauki ja made. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan Naruskajoen kalakannat ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana, johtuen muun muassa Kemijoen patoamisesta, uittoperkauksista ja koskikunnostuksista. Naruskajoki oli saaliissa mitattuna merkittävä siika- ja taimenjoki Kemijärven yläpuolella ennen Kemijoen valjastamista. Harjusten ja taimenten saalismäärät taantuivat 1970-luvulla uittoperkausten myötä. Vuonna 2014 tehdyssä kalastustiedustelussa hauen arvioitiin runsastuneen ja siian taantuneen 1970-lukuun verrattuna. Naruskajoella vuosina 2014 ja 2015 tehdyissä sähkökoekalastuksissa tavattiin varsin säännöllisesti taimenta. Taimenia tavattiin sekä laitoksen

15 15 yläpuolisilta Patokoskelta ja Leilikoskelta sekä alapuoliselta Politimankoskelta. Taimentiheydet vaihtelivat välillä yksilöä aarilla. Taimenta pidetään ympäristömuutoksille herkkänä lajina ja sen esiintyminen laitoksen vaikutusalueella viittaa hyvään vedenlaatuun. Kalastus alueella on ilmeisen vähäistä. Vuonna 2014 tehdyssä Naruskajoen kalastusta koskevassa kalastustiedustelussa vain 13 vastaajaa ilmoitti kalastaneensa Naruskajoella. Tiedusteluun vastanneiden kalastus oli vapakalastusta lähinnä perholla ja pilkillä sekä pienimuotoista verkkopyyntiä. Vastaajat arvioivat erityisesti siian vähentyneen. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia myytyjen kalastuslupien määrään on selvitetty puhelinhaastatteluilla Naruskajoelle lupamyyntiä suorittavilta Naruskan osakaskunnalta ja Yli-Kemin kalastusalueelta. Osakaskunnan puheenjohtajan mukaan Naruskan osakaskunnan lupamyynti on noin kalastuslupaa. Lupamyynnissä ei ole tapahtunut havaittavia muutoksia Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen aloitettua kasvatustoimintansa, vaan lupamyynti on ollut edellä kuvatulla tasolla jo noin toistakymmentä vuotta. Laitoksen toiminnan ei puhelinhaastattelun perusteella ole havaittu vaikuttaneen kalastoon ja kalastukseen. Arvion perusteella laitoksen toiminnasta johtuva alapuolisen vesistön rehevöityminen jää maltilliseksi ja kuormituksen aiheuttamat haitalliset vaikutukset Naruskajoen pääuoman alaosan kalakantoihin melko vähäisiksi. Myöskään vedenkäytön kasvattamisesta ei ole haittaa kalastolle taikka kalastukselle. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan hakemuksen mukainen toiminta voi vaikuttaa lievästi pyydyskalastukseen laitoksen alapuolisella Naruskajoella lisäämällä pyydysten limoittumista, jonka lisäksi Politimankosken kivien limoittuminen voi vaikeuttaa kahlaamista alueella. Naruskajoella kalastus painottuu kuitenkin nykyisin vapakalastukseen ja eniten koskilla kahlaukseen on vaikuttanut 1990-luvun kunnostukset, joiden seurauksena koskiin on jäänyt muun muassa runsaasti keikkuvia kiviä. Yleisesti ottaen kalankasvatuksesta aiheutuva ravinne- ja kiintoainekuormitus saattaa heikentää lohikalojen elinolosuhteita vastaanottavassa vesistössä ja samalla suosia särkikaloja. Haetun luvan mukainen kuormituslisäys ei kuitenkaan vaikuttane suoraan Naruskajoella esiintyviin taimen ja harjuskantoihin, sillä arvion perusteella myös laitoksen alapuolisen vesistön tila pysyy karulla/erinomaisella tasollaan. Tällä hetkellä taimenen esiintymiseen Naruskajoella vaikuttaa ensisijaisesti sopivien kutu- ja poikasympäristöjen puute. Maltillisten ravinnepitoisuuslisäyksien ei myöskään voida katsoa suosivan merkittävissä määrin särkikaloja. Särkikalojen esiintymistä Naruskajoella rajoittaa joen pohjoisesta viileä ilmasto, jotka rajoittavat luontaisesti särjen esiintymistä. Luonnonsuojelualueet ja hankkeen vaikutukset niihin Naruskajoen kalankasvatuslaitos sijaitsee koskiensuojelulailla suojellulla vesistöalueella Kemijoen ja Tenniöjoen yhtymäkohdan yläpuolinen vesistö (MUU120046). Kalankasvatuslaitoksen lähiympäristössä ei sijaitse muita suojeltuja alueita.

16 16 Alueen käyttö ja hankkeen vaikutukset siihen Naruskajoessa laitoksen kohdalla ei ole virallisia vesiliikennereittejä tai väyliä. Naruskajoen vesiliikenne on lähinnä pienimuotoista kalastukseen ja matkailuun liittyvää vene- ja kanoottiliikennettä, johon kalankasvatuslaitoksen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta. Laitoksen vaikutusalueella ei ole yleisiä uimarantoja tai leirintäalueita. Hieman yli 2 km etäisyydellä laitoksen alapuolella Naruskan tienvarressa on luontomatkailutoimintaa harjoittava Naruskan retkeilymaja. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailu on tullut toteuttaa pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Päästötarkkailunäytteitä on tullut ottaa kuusi kertaa vuodessa, kerran kesä-, heinä- ja syyskuussa sekä kaksi kertaa elokuussa. Vaikutustarkkailua on suoritettu vuosina 2009, 2012, 2015 ja Perifytonin piileväyhteisöanalyysi on toteutettu vuosina 2010 ja Toiminnan vaikutusten tarkkailuja esitetään jatkettavan laitoksen nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan vesistötarkkailua toteutetaan joka toinen vuosi alkaen vuodesta Näytteet otetaan kahdelta laitoksen alapuoliselta havaintopaikalta kaksi kertaa vuodessa, kerran heinäkuussa ja kerran elokuussa. Laitoksen yläpuolisena vertailupisteenä käytetään laitokselle tulevan veden näytettä. Kuormituksen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen arvioidaan vesistötarkkailutulosten perusteella. Perifytontarkkailu toteutetaan vuosina 2021 ja Tarkkailu toteutetaan keräämällä kivien pinnalta kasvavaa perifytonia. KORVAUKSET JA KOMPENSAATIO Hakija on esittänyt, ettei toiminnan pieni koko ja vähäiset kalastovaikutukset huomioiden, ole tarvetta määrätä erityistä kalataloudellista kompensaatiovelvoitetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa asemapiirroksella, säännöstelyrakenteiden suunnitelmapiirroksilla, tiedoilla veden oton kasvattamisen vaikutuksista, laitoksen vuoden 2017 tuotantotiedoilla, Naruskajoen tarkemmilla valunta- ja virtaamatiedoilla, selvityksellä toiminnan vaikutuksista Naruskajoen vesistön veden laatuun ja käyttökel-

17 17 poisuuteen, kalastoon ja kalastukseen, lietteenpoistoa koskevalla selvityksellä, perkausjätevesiä koskevalla selvityksellä, esityksellä laitoksen käyttö- päästö ja vaikutustarkkailusuunnitelmaksi sekä yhteenvedolla päästötarkkailutuloksista ja päästötarkkailuun perustuvat kuormitustiedoista vuosilta Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa perkuujätettä ja kuolleita kaloja koskevilla tiedoilla. Hakija on täydentänyt hakemusta vuosien 2017 ja 2018 päästö- ja vaikutustarkkailutuloksilla. Täydennysten tiedot on tarpeellisilta osin sisällytetty kertoelmaosaan. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Sallan kunnassa sekä kirjeitse niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Koti-Lappi -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) Pohjois-Suomen kalatalouspalveluilta, Sallan kunnalta, Sallan kunnan kaavoitusviranomaiselta sekä Sallan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Kuulutus ja hakemusasiakirjojen keskeinen sisältö on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lapin ELY-keskus ympäristönsuojeluviranomaisena on katsonut, että Naruskajoen kalankasvatuslaitokselle voidaan myöntää hakemuksen mukainen ympäristölupa. Naruskajoen kalankasvatuslaitokselle on tehty viimeisin ympäristöluvan mukainen määräaikaistarkastus Lapin ELY-keskuksen toimesta Tarkastuksella ei ilmennyt huomautettavaa laitoksen toiminnassa. Lapin ELY-keskukselle ei viime vuosina ole tullut valituksia eikä yleisöhavaintoja Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen toimintaan liittyen. Laitoksen toiminnasta aiheutuva ravinnekuormitus alapuoliseen vesistöön on vähäinen, eikä ennalta arvioiden aiheuta muutoksia Naruskajoen ekologiseen tilaan. ELY-keskus on vaatinut, että laitoksella käytetyt rehumäärät ja niiden ravinnepitoisuudet sekä kalojen lisäkasvu on ilmoitettava ympäristönsuojelun tietojärjestelmään vuosittain. Lisäksi Lapin ELY-keskus on suositellut, että laitoksella jatkossakin käytettävän Itämerirehua ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi. Laitoksen jätevesien käsittely on järjestettävä tehostetusti hakemuksessa esitetyn mukaisesti.

18 18 Naruskajoen kalankasvatuslaitoksen päästö- ja vesistötarkkailu on toteutettava nykyistä tarkkailuohjelmaa vastaavasti. Käyttötarkkailu on toteutettava nykyisen luvan edellyttämällä tavalla ja Lapin ELY-keskukselle on raportoitava pyydettäessä. 2. Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuolto Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuolto on Sallan terveydensuojeluviranomaisena vaatinut, että kalankasvatuslaitoksen toiminta tulee järjestää siten, ettei synny terveyshaittaa. Toiminnassa syntyvä eläinperäinen jäte tulee käsitellä sivutuotelainsäädännön mukaisesti. 3. Sallan kunta Sallan kunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 4. XX (Kuukkelinranta ) Muistuttaja omistaa loma-asunnon Naruskajoen länsirannalla Punaruskan kaava-alueella. Naruskajoessa ei muistuttajan tonttikaupan aikaan ole ollut kirjolohenkasvatusta ja muistuttaja on olettanut kasvatustoiminnan lopullisesti päättyneen. Muistuttaja on todennut, että muutaman mökin omistusvuoden jälkeen aloitti Karhutunturin Lohi Oy kalankasvatustoiminnan viitisen kilometriä muistuttajan mökistä ylävirtaan. Muistuttajan mukaan jokivesi mökin kohdalla oli selkeästi puhtaampaa ja rantakivet mökkirannassa vain lievästi leväkasvussa. Kalankasvatuksen jatkuttua kahdeksan vuoden ajan, ovat muutokset leväkasvussa ja vedenlaadussa huomattavat ja kiistatta huonompaan suuntaan. Tummanvihreän levän lisäksi kesäisin siihen kertyy vaaleanvihreää liukkautta kiville aiheuttavaa levää. Sen muistuttaja on olettanut olevan suoraa seurausta kalankasvatuksesta, koska kyseistä ilmiötä ei ensimmäisinä vuosina ollut. Muistuttaja on todennut, että varsinkin kesäaikaan muun muassa saunavetenä jokivettä käytettäessä on veden humuksen hajuhaitta selkeästi havaittavissa vettä saunapadassa kuumennettaessa. Muistuttajalla ei ole vesikaivoa. Juomavettä hän hakee joko Kuutsivaaran hetteestä tai naapurimökiltä Kallelasta porakaivosta. Muistuttaja on todennut kalastelevansa aktiivisesti perholla ja uistimella mökillä käydessään. Hyvät luonnon kalakannat ovat muistuttajan mukaan selkeästi nyt vaarassa, kun viimeisten vuosien aikana hauet ovat runsastuneet tällä koskiosuudella. Muistuttajan tietämyksen mukaan humuspitoisuuden lisääntymisellä on haukien lisääntymiselle selkeä yhteys. Alkuvuosina ei koskiosuudelta haukia saaliskalaksi tullut. Muistuttaja on vastustanut kirjolohen kasvatuksen jatkamisesta herkällä erämaajoella, jonka virkistysarvon ja luonnonkalakantojen turvaaminen on kalankasvatustoimintaa tärkeämpää.

19 19 5. XX ja XX (Naruska ) Muistuttajat omistavat kesämökin ja rantasaunan Naruskajokirannassa noin 2,7 km Karhutunturin Lohen kala-altaiden alapuolella. Mökki on ollut muistuttajien omistuksessa vuodesta Muistuttajat käyttävät jokivettä saunavetenä kesäaikaan. Muistuttajat ovat todenneet, että Karhutunturin Lohen kalanviljelytoiminnan alettua on jokiveden laatu aistinvaraisesti arvioituna huonontunut merkittävästi. Muistuttajien mukaan jokirannan kivet ovat muuttuneet limaisiksi ja liukkaiksi. Vesi haisee pahalle ja ämpärissä veden pinnalle muodostuu harmaa "kalvo". Muutokset on todettu kalakasvatukset alkamisen jälkeen. Muistuttajat ovat todenneet, että veden pilaannuttua käyttökelvottomaksi mökin virkistysarvo on vähentynyt olemattomaksi. Porakaivon rakentaminen ja käyttäminen vaatisi muistuttajien mukaan sähköliittymän, jollaista kiinteistöllä ei ole. Myös kiinteistön jälleenmyyntiarvo on laskenut. Muistuttajat ovat vaatineet, ettei kalankasvatusta tulisi sallia arvokkaassa ja puhtaassa Naruskajoen latvavesistössä. 6. XX ja XX (Hjallunki ) Muistuttajat omistavat Sallan Naruskalla Punaruskan kaava-alueella kuudesosan noin 230 hehtaarin alueesta, joka rajoittuu noin parin kilometrin matkalta Naruskajokeen. Alueen sisällä joen rannassa muistuttajilla on reilun parin hehtaarin kokoinen tila, jonne he ovat rakennuttaneet talon vuonna Muistuttajat ovat todenneet käyvänsä Lapin mökillä suht harvoin noin 4 5 kertaa vuodessa, mutta viipyvänsä siellä aina vähintään viikon ja ylikin. Koska välimatka on pitkä noin 900 km tärkein peruste mökin hankkimiselle oli, että puhdas luonto ympärillä on aivan jotain muuta kuin etelässä. Muistuttajat ovat todenneet, että Itä-Lapin alue on paljon mukavampaa erämaa-aluetta kuin esimerkiksi ns. turisti-lappi länsirajalla. Viihdeturismi ei Itä-Lapissa ole päässyt valtaamaan alueita. Itä-Lapissa turistit ovat enemmänkin metsästäjiä, kalastajia marjojen ja sienien poimijoita, jotka ymmärtävät luonnon kunnioittamisen ja liikkuvat luonnon ehdoilla. Muistuttajien mökin kohdalla ei ole kiviä vaan vesi on noin metrin korkeudella. Vastarannalla joessa on kuitenkin selvästi kasvillisuus lisääntynyt (kortetta ja heinää) nyt vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Muistuttajat uskovat sen johtuvan juurikin kalanviljelylaitoksesta. Muistuttajat ovat huomauttaneet, etteivät he sinänsä ole yrittäjyyttä ja liiketoimintaa vastaan, vaan he ovat itsekin entisiä yrittäjiä. Muistuttajat kuitenkin pelkäävät, että jos joki ei pysy hyvässä kunnossa, se kertautuu negatiivisena luontomatkailun ja koko alueen osalta. Mitä tulee kalankasvatukseen Naruskajoessa, muistuttajat ovat sitä mieltä, ettei sitä pitäisi jatkaa näin herkässä paikassa. Joka tapauksessa toiminnan laajentaminen olisi muistuttajien näkemyksen mukaan vihoviimeinen ratkaisu. Muistuttajat ovat vaatineet, ettei lupaa tulisi jatkaa.

20 20 Muistuttajien mielestä luonnon ja vesien puhtaus nousee nykyaikana koko ajan tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi asiaksi. Eikä vain Suomessa ja Naruskalla vaan koko maailmassa, kuten voi kaikista medioista ja ihmisten mielipiteistä huomata. Muistuttajien mukaan olisi todella sääli, jos näin pienellä asialla riskeerattaisiin edes vähänkin tuo hieno, vapaa joki. 7. Kiinteistö Oy Ruskaranta / XX (Ruskaranta ) Kiinteistö Oy omistaa loma-asuntokiinteistön Naruskajoen alaosalla noin kolmisen kilometriä hakijan kirjolohenkasvatusaltaan alapuolelta. Kiinteistö Oy on vastustanut kirjolohen kasvatustoiminnan jatkamista Naruskajoella ja toivonut vesistön pysyvän mahdollisimman luonnontilaisena. 8. Kiinteistö Oy Vaivihka / XX (Vaivihka ) Kiinteistö Oy omistaa Naruskajoen länsirannalla Punaruskan kaava-alueen keskivaiheilla loma-asunnon piharakennuksineen. Kiinteistö Oy:ssä on kuusi osuutta. Muistutuksen allekirjoittanut omistaa osuuksista puolet. Tila sijaitsee Syväskönkäänmaassa kirjolohialtaan alapuolella viitisen kilometriä. Muistuttaja on huomauttanut, että Vaivihkan rannat ovat jo muutaman vuoden ajan olleet kesäaikana humuksen hajuiset. Vesijohdon puuttumisen vuoksi muistuttaja joutuu ottamaan saunavesiä ja muita pesuvesiä joesta ja veden laatu on osoittautunut lähinnä surkeaksi. Muistuttaja on todennut, että kiinteistö Oy:ssä on ilmapiiri sellainen, että he saattavat tehdä tutkintapyynnön poliisiviranomaisille siitä, noudatetaanko kalankasvatustoiminnassa kaikkia lupaehtoja. Muistuttajan mukaan joen vedenlaatu oli erinomainen niinä vuosina, jolloin Naruskajoessa ei kalaa kasvatettu. Kalastuksesta paljonkin tietävänä ihmisenä muistuttaja on todennut, että haukikanta on kalankasvatustoiminnan myötä lisääntynyt joessa viimeisen kuluneen kuuden vuoden aikana huolestuttavassa määrin. Takavuosina ei haukia suvannoissa ollut, mutta nyt ne ovat runsastuneet. Hauet vaarantavat Naruskajoen lohikalakannat. Muistuttaja on saanut toistuvasti haukia saaliiksi ja hän on huomannut, että niillä on sisuksissa syötyjä harjuksia, taimenia ja siikoja. Kiinteistö Oy:ssä on muistuttajan mukaan selkeä kanta sellainen, että kirjolohen ja muun kalan kasvattaminen ei tällaiseen erämaiseen vähävetiseen herkkään jokeen sovellu millään muotoa, eikä toiminnalle siksi pidä mennä enää jatkolupia myöntämään. Muistuttaja on todennut, että on varsin erikoista, ettei kalankasvatustoiminnasta ole asetettu minkäänlaista korvausvelvollisuutta altaan alapuolella asuville kalliiden lomakiinteistöjen omistajille, kun rannat ja vedenlaatu selvästi kärsivät kasvatustoiminnasta.

21 21 9. XX (Kallela ) Muistuttaja omistaa Naruskajoen länsirannalla sijaitsevan loma-asunnon. Mökki on enimmäkseen vuokrakäytössä muistuttajan miehen yrityksellä Naruskan Retkeilymaja ja vuokratuotot ovat yrityksen tuloja. Muistuttaja on ostanut tilan vuonna 1986 ja aloittanut miehensä kanssa mökin rakentamisen vuonna 1987 kesän alussa. Muistuttaja käytti mökkiä ensin muutaman vuoden ajan vapaa-ajan asuntona, mutta muistuttajan muutettua Sallan kirkonkylästä pysyvästi Naruskalle Naruskan Retkeilymajan kiinteistölle, on mökki ollut vuokrakäytössä. Muistuttaja on todennut käyvänsä viikoittain Kallelassa vuokralaisten vaihtumisen yhteydessä tarkastamassa mökin lisäksi rannan ja ulkotulipaikan siisteyden, eli havainnoimassa jokirantaa usein. Kallelan omistusaikana on Naruskajoessa harjoitettu kirjolohen kasvattamista kahdessa tuotantolaitoksessa. Välillä kalankasvatuksessa oli kymmenen vuoden tauko, jona aikana kasvatustoimintaa ei ole ollut lainkaan. Viimeiset kahdeksisen vuotta on kalankasvatusta taas ollut Karhutunturin Lohi Oy:n tuotantolaitoksella. Muistuttaja on todennut, että hänellä on pitkältä havainnointiajalta selkeät muistikuvat Kallelan rannan ja myös koko Naruskajoen tilasta. Muistuttaja kalastaa ja kulkee jokivarressa eri luontohavaintojen vuoksi tiheään ympärivuotisesti. Muistuttajan mukaan ei ole epäilystäkään siitä, etteikö levänmuodostusta rantakivien liukkautena ja humuksen hajua olisi ollut aistittavissa niiltä ajanjaksoilta, jolloin kirjolohta on kasvatettu. Pahinta aikaa on ollut kahden altaan yhtäaikainen tuotantoaika. Vuorostaan parasta vedenlaatua Naruskajoessa edusti muistuttajan mukaan se kymmenkunta vuotta kestänyt ajanjakso, jolloin kalankasvatustoimintaa ei ollut ollenkaan. Muistuttaja on omistanut Punaruskan kaava-alueella kaksi muutakin rakennuspaikkaa Kallelan lisäksi (Ykshailee ja Kannonnokka). Muistuttajan suunnitelmissa oli aikanaan laajentaa vuokramökkikapasiteettia, mutta epävarmuudesta koskien Naruskajoen tilaa muistuttaja on myynyt molemmat rakennusoikeuden sisältävät tontit. Muistuttaja on vaatinut, ettei kirjolohentuotantoa Naruskajoessa tule harjoittaa, vaan joki tulee säilyttää puhtaana erämaajokena luonnonkalakantoineen. 10. XX Muistuttaja on muistuttajan numero 9 aviopuolisona vastustanut kalankasvatustoiminnan jatkamista määräaikaisen luvan umpeuduttua. Muistuttaja on todennut, että Naruskajoki on hänelle ja hänen vaimolleen tuttu lähes neljänkymmenen vuoden ajalta. He ovat perheineen asuneet Sallassa kesäkuusta 1981 ja tänä ajanjaksona muistuttaja on ollut Naruskajoen ahkera käyttäjä kalastusharrastuksen ja myös vakituisen asukkaan ominaisuudessa. Havainnointi perustuu aistein tehtyihin ja tehtäviin

22 22 havaintoihin ja johtopäätöksiin niiden perusteella. Muistuttaja on huomauttanut havaintojensa poikkeavan hakijan esittämistä luvuista ja haitta-arvioista. Muistuttaja mukaan vuonna 1981 Naruskajoella oli toiminnassa kaksi kalankasvatusallasta. Alempi, jolle nyt ollaan jatkolupaa hakemassa ja silloinen ylempi, joka sijaitsi ylävirrassa kymmenkunta kilometriä alemmilta altailta. Toiminnanharjoittaja on välillä vaihtunut, mutta alkuperäinen toiminnanharjoittaja aloitti kasvatuksen uudelleen kahdeksan vuotta sitten alemmilla altailla. Ylimmillä altailla ei harjoiteta kalankasvatusta, eikä sellaista ole suunnitteillakaan. Muistuttaja on havainnoinut kahden altaan toiminta-aikaa parikymmentä vuotta. Kymmenkunta vuotta oli välissä aikaa, jolloin Naruskajoki sai virrata kokonaan ilman kalankasvatuksen aiheuttamia haittoja. Viimeiset kahdeksan vuotta toimintaa on taas harjoitettu. Muistuttaja on todennut, että viimeisin lupa haettiin ja myönnettiin määräaikaiseksi. Hakemuksessa pääasiallisena kasvatuksena piti olla kirjolohen mädintuotanto, jota toiminnan aloittamista edeltäneissä yleisötilaisuuksissa mainostettiin Naruskajoen vaikutuspiirissä asuville ja lomaasutusta omistaville ihmisille vähemmän kuormittavaksi joen vedenlaadulle kuin esimerkiksi ruokakalan tuotanto. Ruokakalan tuotanto on kuitenkin ollut laitoksen pääasiallinen tuotantosuunta, eli hakemuksesta on täysin poikettu. Kirjolohen lisäksi laitoksella on tuotettu myös siikaa, jota alkuperäisessä hakemuksessa ei muistuttajan muistin mukaan mainittu. Muistuttaja on käynyt tutustumassa Karhutunturin Lohi Oy:n tuotantotiloihin yhdessä toisen mökinomistaja kanssa, jolloin XX esitteli allasaluetta kävijöille vaimonsa kanssa. Vaimo on Karhutunturin Lohi Oy:n työntekijä. Käynnillä muistuttaja sai vastauksia muutamiin kysymyksiin ja hänellä oli mahdollisuus myös havainnointiin allasalueesta. Mädintuotannosta oli XX:n kertoman mukaan luovuttu, kun lypsettäväksi tarkoitetuissa emokaloissa oli iso osa ollut martoja. Tuotantosuuntaa oli siksi muutettu ruokalapuoleen ja siian kasvattamiseen. Aikaisimman kahden altaan kalankasvatustoiminnan aikana joen vedessä oli muistuttajan mukaan selvästi havaittavia hajuhaittoja. Myös kalankasvattamojen alapuolisten koskien kesäinen levänmuodostus kasvatustoiminnan aikana oli erittäin runsasta. Aikaisemman toiminnan aikana Naruskajoen puhdistautumiskyky oli parempi kuin nykyisin. Huomattava muutos huonompaan puhdistautumisen suuntaan johtuu muistuttajan mukaan Naruskajoen ennallistamistoimenpiteistä 1990-luvun alkuvuosina, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet joen keskivirtaamiin, vedenkorkeuksiin koskissa ja suvannoissa ja samalla veden lämpötilaan sitä kohottavasti. Muistuttaja on ihmetellyt sitä, ettei entisöinnin vaikutusta uittorännistä luonnontilaiseksi ole huomioitu lupapäätöksissä millään tavalla. Muistuttajan mukaan joen veden kesälämpötilat ovat entisöinnin jälkeen kohonneet selvästi niin, että keskikesällä lämpötila heinä elokuussa on lähellä kahtakymmentä astetta, usein ylikin. Tämän ovat muistuttajan mukaan todenneet paikallisten asukkaiden lisäksi loma-asuntojen omistajat. Kaikkien koskien vedenpinnat ovat huomattavasti uiton ai-

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Siltajoen kalankasvatuslaitoksen vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Paltamo Pasi ja

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 84/09/2 määrätyn jätehuoltosuunnitelman määräajan

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 101/12/1 Dnro PSAVI/152/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.9.2012

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 101/12/1 Dnro PSAVI/152/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.9.2012 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 101/12/1 Dnro PSAVI/152/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.9.2012 ASIA Joukamon kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kuusamo LUVAN HAKIJA

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2018 ASIA HAKIJA HAKEMUS Saarinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan raukeaminen, Veteli Vapo Oy PL 22

Lisätiedot

Kyseessä on luvan haltijan vireille panema, voimassa olevan ympäristöluvan muutoshakemus (ympäristönsuojelulaki 89 ).

Kyseessä on luvan haltijan vireille panema, voimassa olevan ympäristöluvan muutoshakemus (ympäristönsuojelulaki 89 ). PÄÄTÖS Nro 103/2014/1 Dnro ISAVI/3384/2014 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2014 ASIA Huutokosken kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräyksen 9. muuttaminen siten, että maa-altaiden muuttamista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS KALANKASVATUKSELLE

YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS KALANKASVATUKSELLE YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS KALANKASVATUKSELLE (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN uusi toiminta toiminnan

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 35/10/1 Dnro PSAVI/155/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 35/10/1 Dnro PSAVI/155/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 35/10/1 Dnro PSAVI/155/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2010 1 ASIA HAKIJA Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan muuttaminen tärinästä aiheutuvien haittojen estämiseksi,

Lisätiedot

Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus

Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus hanna.lonngren@ymparisto.fi Pk-mallilupahanke Opas pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2014 ASIA Jätemateriaalien käsittelytoimintojen ympäristölupa Kemintullin teollisuusalueella, Kemi LUVAN HAKIJA Tieysi Oy

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Inarin kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 126/05/1 lupamääräyksestä poikkeaminen,

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2010 ASIA HAKIJA Loljunaavan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistaminen, Keminmaa Vapo Oy PL

Lisätiedot

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PL 297 Annettu julkipanon jälkeen 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen vesioikeuden

Lisätiedot

KUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta

KUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta KUULUTUS VARELY/3424/5723/2016 17.5.2018 Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta Asia Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2014 ASIA LUVAN HAKIJA Kalkkimaan kalkkitehtaan ja kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 61/2013/1 lupamääräyksen

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero.

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero. Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2011/3 Dnro ESAVI/400/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2011 ASIA Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero. HAKIJA Antti ja Taru Välttilä Jaatilantie

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Pieni-Kursanlammen luonnonravintolammikon ympäristölupa, Sodankylä Lapin Villitaimen Osuuskunta Vapaudentie

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 75/2009/3 Dnro LSY-2009-Y-377 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 75/2009/3 Dnro LSY-2009-Y-377 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 75/2009/3 Dnro LSY-2009-Y-377 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2009 ASIA Pohjaveden ottamista koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellään

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyä koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Maaninka.

Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyä koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Maaninka. Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 110/2013/1 Dnro ISAVI/79/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 11.12.2013 ASIA HAKIJA Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyä koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Maaninka. Pohjois-Savon

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomi Päätös Nro 34/2014/1 Dnro ESAVI/39/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA Päätös FinnHEMS Oy:n Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin tankkauspaikan toimintaa koskevan

Lisätiedot

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011 PÄÄTÖS Nro 139/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA HAKIJA Sammalniemen Leiri- ja kurssikeskuksen jätevesien käsittelyjärjestelmä ja jätevesien

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 81/12/2 Dnro PSAVI/63/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 81/12/2 Dnro PSAVI/63/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 81/12/2 Dnro PSAVI/63/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 10.12.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJA Räiskön-, Paskon- ja Leukalanjärven kunnostuksen rakentamisajan pidentäminen, Kemi ja Keminmaa

Lisätiedot

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd -1980 aikoihin kirjolohelle rehukerroin oli n.1,8 1,9 ja rehussa oli fosforia n. 1,3 % 2000 kg rehua sisälsi siis 26 kg fosforia - Kalaan siitä sitoutui sama kuin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA\ESITYSLISTA No9/2012 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO Sivu 164. kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA\ESITYSLISTA No9/2012 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO Sivu 164. kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA\ESITYSLISTA No9/2012 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO Sivu 164 KOKOUSAIKA 29.11.2012 klo 19.00 KOKOUSPAIKKA kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 132/11/1 Dnro PSAVI/109/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 132/11/1 Dnro PSAVI/109/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 132/11/1 Dnro PSAVI/109/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 29.12.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Juha Juvanin eläinsuojan toimintaa koskevan ympäristöluvan määrääminen raukeamaan, Muhos Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta

Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta Pohjois-Savon ELY-keskus 10.10.2018 1 Kaivostoiminnan luvat Kaivostoiminta edellyttää useita lupia ja muita menettelyjä (KaivosL,YVAL,

Lisätiedot

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila.

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila. Etelä-Suomi Päätös Nro 60/2011/1 Dnro ESAVI/119/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011 ASIA Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö 103 402-45-1)

Lisätiedot

ASIA Koneellinen kullankaivu Sotajoen varrella valtauksella Majani nro 8119/1, Inari LUVAN HAKIJA

ASIA Koneellinen kullankaivu Sotajoen varrella valtauksella Majani nro 8119/1, Inari LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS PÄÄTÖS Nro 88/12/1 Dnro PSAVI/46/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.8.2012 ASIA Koneellinen kullankaivu Sotajoen varrella valtauksella Majani nro 8119/1, Inari LUVAN HAKIJA Veijo Heiskari

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2010 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 115 :n mukainen hakemus, joka koskee Vaskiluodon Voima Oy:n

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 85/11/1 Dnro PSAVI/62/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 85/11/1 Dnro PSAVI/62/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen LUPAPÄÄTÖS Nro 85/11/1 Dnro PSAVI/62/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 22.9.2011 1 ASIA Kostamon kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kemijärvi LUVAN HAKIJA Koillis-Suomen Lohi Oy Nuottatie

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 PÄÄTÖS Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 ASIA Hakemus, joka koskee Tampereen Lakkamestarit Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2014 ASIA Vesialueen rakentamista Karistoon Kymijärven rantaan koskevassa Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2011/1 Dnro ESAVI/657/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA TTT-Aviation Oy Ltd:n Malmin lentoaseman autobensiinin jakelupaikan toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

BCDE Group Waste Management Ltd Oy Sinikellonpolku Vantaa

BCDE Group Waste Management Ltd Oy Sinikellonpolku Vantaa Etelä-Suomi Päätös Nro 46/2011/2 Dnro ESAVI/708/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA BCDE Group Waste Management Ltd Oy:n biologisen hapetuslaitoksen ympäristölupapäätöksen määräysten tarkistamista

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 40/11/1 Dnro PSAVI/69/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 40/11/1 Dnro PSAVI/69/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen LUPAPÄÄTÖS Nro 40/11/1 Dnro PSAVI/69/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2011 ASIA LUVAN HAKIJAT Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Nivala Kujala Juha ja Teija Takakuja 24 85500 Nivala

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2014 ASIA HAKIJA Koivulannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, toiminnanaloittamislupa ja vesien johtaminen toisen maalla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen 1.9.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Mustaisnevan 27,6 ha:n alueen kuivatusvesien tehostamista koskeva

Lisätiedot

Myllykoski Paper Oy:n hakemus Sulennon kaatopaikan ympäristöluvan muuttamiseksi lentotuhkan liukoisen bariumin raja-arvon osalta, Kouvola.

Myllykoski Paper Oy:n hakemus Sulennon kaatopaikan ympäristöluvan muuttamiseksi lentotuhkan liukoisen bariumin raja-arvon osalta, Kouvola. Etelä-Suomi Päätös Nro 218/2012/1 Dnro ESAVI/109/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2012 ASIA Myllykoski Paper Oy:n hakemus Sulennon kaatopaikan ympäristöluvan muuttamiseksi lentotuhkan liukoisen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.8.2012 ASIA HAKIJA Viurusuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja vesilain mukainen poikkeuslupa sekä toiminnan- ja

Lisätiedot

Ymp.ltk liite nro 1 5

Ymp.ltk liite nro 1 5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Hallintokatu 4 44100 Äänekoski Dnro 885/11.01.00.00/2017 Pvm 17.1.2018 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2018 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristöluvan määrääminen

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Kalankasvatuksen. Antti Ylitalo 4.11.2010

Kalankasvatuksen. Antti Ylitalo 4.11.2010 Kalankasvatuksen ympäristölupajärjestelmä Suomessa Antti Ylitalo 4.11.2010 Lupajärjestelmän perusteet Kalankasvatuksen lupajärjestelmä on osa yleistä vesien ja ympäristön käytön säätelyä Vesilaki (VL)perustana

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 57/11/1 Dnro PSAVI/11/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2011

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 57/11/1 Dnro PSAVI/11/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2011 LUPAPÄÄTÖS Nro 57/11/1 Dnro PSAVI/11/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2011 1 ASIA Kaihuan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Rovaniemi LUVAN HAKIJA Oy Arctic-Moon Ltd Kaihuanmutka

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 84/09/2 määrätyn energiatehokkuusselvityksen määräajan

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 5/10/2 Dnro PSAVI/131/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 5/10/2 Dnro PSAVI/131/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 5/10/2 Dnro PSAVI/131/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kosteikon ja laskeutusaltaan rakentamista Oivanginjärven valuma-alueelle koskevassa lupapäätöksessä nro

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 104/2013/1 Dnro PSAVI/179/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 104/2013/1 Dnro PSAVI/179/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 104/2013/1 Dnro PSAVI/179/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 22.10.2013 ASIA HAKIJA Ällinsuon turvetuotantoalueen lupamääräysten tarkistaminen ja lisäalueen ympäristölupa, Pudasjärvi Turveruukki

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 386. Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muuttaminen,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 386. Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muuttaminen, LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 2/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 386 Annettu julkipanon jälkeen 8.1.2008 ASIA Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muuttaminen, Loimaa HAKIJA

Lisätiedot

Jätevesilietteen mädätyslaitos Topinojan lietteenkäsittelyalue Pitkäsaarenkuja, Turku

Jätevesilietteen mädätyslaitos Topinojan lietteenkäsittelyalue Pitkäsaarenkuja, Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 29/2010/2 Dnro ESAVI/484/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukainen ympäristölupahakemus Biovakka Suomi Oy:n Topinojan jätevesilietteiden

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 7/07/2 Dnro Psy-2005-y-172 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 7/07/2 Dnro Psy-2005-y-172 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 7/07/2 Dnro Psy-2005-y-172 Annettu julkipanon jälkeen 16.1.2007 ASIA Virransalmen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuhmo LUVAN HAKIJA Kainuun Lohimestari Oy Niemeläntie

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 68/11/1 Dnro PSAVI/266/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 68/11/1 Dnro PSAVI/266/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 68/11/1 Dnro PSAVI/266/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.8.2011 1 ASIA Olostunturin jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Muonio LUVAN HAKIJA Muonion kunta PL 25 99301 MUONIO 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki.

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki. Päätös Etelä-Suomi Nro 169/2013/1 Dnro ESAVI/170/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki. LAITOS Auto-pläkkärit

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Heinola.

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Heinola. Päätös Etelä-Suomi Nro 23/2013/1 Dnro ESAVI/41/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 5.2.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Heinola. LAITOS Heinolan Autopurkaamo

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 76/2007/4 vesijohdon ja paineviemärin rakentamiselle

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 8/2013/1 Dnro PSAVI/124/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 8/2013/1 Dnro PSAVI/124/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen LUPAPÄÄTÖS Nro 8/2013/1 Dnro PSAVI/124/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2013 1 ASIA Ketolan ampumaradan ympäristölupahakemus, Kemijärvi LUVAN HAKIJA Koillisen Riistamiehet ry Kaisankankaantie

Lisätiedot

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2011 ASIA HAKIJA Kyynärjärven kunnostus- ja ruoppaustöitä koskevien Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2013 ASIA HAKIJA Kivisuo-Suurisuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnanaloittamislupa vesien johtamiseen

Lisätiedot

Kaakkolammen Lohen kalankasvatuslaitoksen ja luonnonravintolammikon ympäristölupa sekä vesilain mukainen lupa veden ottamiseen, Viitasaari.

Kaakkolammen Lohen kalankasvatuslaitoksen ja luonnonravintolammikon ympäristölupa sekä vesilain mukainen lupa veden ottamiseen, Viitasaari. PÄÄTÖS Nro 94/06/1 Dnro ISY-2006-Y-57 Annettu julkipanon jälkeen 13.9.2006 ASIA Kaakkolammen Lohen kalankasvatuslaitoksen ja luonnonravintolammikon ympäristölupa sekä vesilain mukainen lupa veden ottamiseen,

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 18.2.2014 ASIA HAKIJA Aitolan Autopurkaamo Ky:n ympäristöluvan raukeaminen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 26/2014/2 Dnro PSAVI/34/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 26/2014/2 Dnro PSAVI/34/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 26/2014/2 Dnro PSAVI/34/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014 ASIA HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Ounasjoen alitse Alanivan kohdalla, Kittilä Tepaston Vesihuolto-osuuskunta 99150

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 56/09/2 Dnro Psy-2008-y-124 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 56/09/2 Dnro Psy-2008-y-124 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA 1 PÄÄTÖS Nro 56/09/2 Dnro Psy-2008-y-124 Annettu julkipanon jälkeen 26.6.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Matkalamminkurun turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Vaala Vapo Oy PL 22 40101

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 86/05/1 Dnro PSY-2004-y-200 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 86/05/1 Dnro PSY-2004-y-200 Annettu julkipanon jälkeen LUPAPÄÄTÖS Nro 86/05/1 Dnro PSY-2004-y-200 Annettu julkipanon jälkeen 25.8.2005 1 ASIA Ounas Lohen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Rovaniemen maalaiskunta LUVAN HAKIJAT Markku Törmänen,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro /1 Dnro PSAVI/4481/2018 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro /1 Dnro PSAVI/4481/2018 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 1422018/1 Dnro PSAVI/4481/2018 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2018 ASIA Kajaanin Romu Oy:n ympäristöluvan nro 31/2017/1 lupamääräyksen 16 muuttaminen, Kajaani LUVAN HAKIJA Kajaanin Romu

Lisätiedot

Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti kuivaamalla, Köyliö

Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti kuivaamalla, Köyliö Etelä-Suomi Päätös Nro 30/2010/2 Dnro ESAVI/152/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti

Lisätiedot

Puh. (013)* Dnro 0795Y0215 (121)

Puh. (013)* Dnro 0795Y0215 (121) POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, 80101 Joensuu Puh. (013)*1411 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2004 Dnro 0795Y0215 (121) 1 ASIA Ympäristölupa, joka koskee Rääkkylän kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon

Lisätiedot

ASIA. LUVAN HAKIJA Huurinainen Oy Elementtitie Kajaani. LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2014/1 Dnro PSAVI/8/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.

ASIA. LUVAN HAKIJA Huurinainen Oy Elementtitie Kajaani. LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2014/1 Dnro PSAVI/8/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.2. 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2014/1 Dnro PSAVI/8/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2014 ASIA Betonitien rakennusjätteen varastointi, lajittelu ja käsittelylaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Asia on tullut vireille aluehallintovirastossa

Asia on tullut vireille aluehallintovirastossa Etelä-Suomi Päätös Nro 165/2013/1 Dnro ESAVI/98/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 5.9.2013 ASIA Southwest Trade Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee Hämeenlinnan kaupungissa sijaitsevan

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465 PÄÄTÖS Helsinki 11.4.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 63 111 No YS 465 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee Strömsö Property Development

Lisätiedot

Vesijohdon ja paineviemärin rakentamista Kilpisjärven alitse koskevan aluehallintoviraston päätöksen nro 27/10/2 mukaisen rakentamisajan jatkaminen,

Vesijohdon ja paineviemärin rakentamista Kilpisjärven alitse koskevan aluehallintoviraston päätöksen nro 27/10/2 mukaisen rakentamisajan jatkaminen, PÄÄTÖS Nro 85/2013/2 Dnro PSAVI/32/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2013 ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentamista Kilpisjärven alitse koskevan aluehallintoviraston päätöksen nro 27/10/2

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2011/3 Dnro ESAVI/389/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Päätös Nro 11/2011/3 Dnro ESAVI/389/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen ASIA Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2011/3 Dnro ESAVI/389/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2011 ASIA Pensarin Taimen Oy:n perkaamotoimintaa koskeva ympäristölupahakemus, Länsi-Turunmaa LUVAN HAKIJA Pensarin

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598 PÄÄTÖS Helsinki 19.5.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-653-111 No YS 598 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee YIT Rakennus Oy:n

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA

Lisätiedot

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo.

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo. Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2011/2 Dnro ESAVI/233/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.3.2011 ASIA Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo. LUVAN

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Kainuun Ympäristökeskus PL 115 Annettu julkipanon jälkeen Kajaani Dnro: 1297Y puh

Kainuun Ympäristökeskus PL 115 Annettu julkipanon jälkeen Kajaani Dnro: 1297Y puh K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun Ympäristökeskus PÄÄTÖS PL 115 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 87101 Kajaani Dnro: 1297Y0008-121 puh. 08-61631 ASIA Päätös hakemuksesta, joka koskee

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 68/12/2 Dnro PSAVI/14/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 68/12/2 Dnro PSAVI/14/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen LUPAPÄÄTÖS Nro 68/12/2 Dnro PSAVI/14/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2012 1 ASIA Rautuvaara-Hannukaisen kaivosalueen jälkihoitosuunnitelman määräajan jatkaminen, Kolari LUVAN HAKIJA Rautaruukki

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Sikalan perustamista koskeva ympäristölupahakemus, Rusko.

Sikalan perustamista koskeva ympäristölupahakemus, Rusko. Etelä-Suomi Päätös Nro 71/2010/3 Dnro ESAVI/405/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2010 ASIA Sikalan perustamista koskeva ympäristölupahakemus, Rusko. HAKIJA Arto Heikkilän perikunta Timo Heikkilä,

Lisätiedot