Irti tupakasta. Suurin osa tupakoivista naisista sanoo haluavansa eroon tupakasta. Tämä opas on tehty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Irti tupakasta. Suurin osa tupakoivista naisista sanoo haluavansa eroon tupakasta. Tämä opas on tehty"

Transkriptio

1 Suurin osa tupakoivista naisista sanoo haluavansa eroon tupakasta. Tämä opas on tehty heidän tuekseen. Opas käsittelee tupakoinnin terveysvaikutuksia, mutta ennen kaikkea siinä pohditaan tupakoinnin lopettamista: asioita, jotka saavat haluamaan tupakkaa ja sitä, miten tästä halusta voi pyrkiä eroon. Opas on NaisenSydän-ohjelman aineistoa. PL 50 (Oltermannintie 8) Helsinki puh. (09) Irti tupakasta Opas naisille Tämän oppaan painatusta on tukenut sosiaali- ja terveysministeriö

2 Päätös, joka voi pelastaa päiväsi. Mahdollisesti jopa tuhansia päiviä. Suomen Sydänliitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 19 sydänpiiriä ja 240 yhdistystä. Sydänliitto toteuttaa väestön sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia. Opas naisille, jotka haluavat lopettaa tupakoinnin Julkaisija Suomen Sydänliitto ry 2007 Teksti Paula Mannonen toimittaja Työryhmä Hannu Vanhanen ylilääkäri, dos. Anna-Liisa Rajala ohjelmapäällikkö, sh, VTM, MPH Ulla-Riitta Penttilä terveyspalvelupäällikkö, esh, th, SHJ Johanna Koskenkorva suunnittelija, sh, TtM Ulkoasu, valokuvat Päivi Viita Vitamiini ja Sydänliiton NaisenSydän-ohjelma Toimitus Marika Javanainen Juttutoimisto Helmi Paino Erweko Painotuote Oy Tilaukset Sähköpostilla Faksilla (09) Verkkosivuilta Tilausnumero 1038 Suomen Sydänliitto ry Kuvien ja tekstin muuttaminen ja kopiointi ilman lupaa on kielletty. Suurin osa tupakoivista naisista sanoo haastatteluissa haluavansa lopettaa tupakoinnin. Tämä opas on kirjoitettu heitä varten. Kaikki tietävät, että olisi järkevää lakata polttamasta. Monet tärkeät päätökset elämässä tehdään kuitenkin tunteen, ei tiedon, voimalla. Tupakoinnin lopettaminenkaan ei onnistu, jos sen kokee sisällään liian suureksi menetykseksi, sanoo järki mitä tahansa. Käsiteltävä aihe on laaja ja niin on opaskin. Alussa on kooste tupakoinnin terveysvaikutuksista. Suurimmaksi osaksi tekstissä käsitellään kuitenkin asioita, jotka saavat haluamaan tupakkaa ja sitä, miten tästä tunteesta voi pyrkiä eroon. Oppaasta saa eniten hyötyä lukemalla sen kannesta kanteen. Sen verran aikaa ja vaivaa kannattaa uhrata, sillä tupakoinnin lopettaminen on todennäköisesti tärkein terveyteen vaikuttava päätös, joka on mahdollista tehdä itse. Konkreettiseen yritykseen ryhtyville oppaan lopussa on tiivis kalenteri omien ajatusten kirjaamista varten. Onnea ja rohkeutta matkaan! Suomen Sydänliitto ry

3 SISÄLTÖ Jos tunnet jo saaneesi tarpeeksi haittatietoa, tai muuten vaan tarpeeksesi siitä, hyppää tämän kappaleen yli. Mitä tupakointi uhkaa viedä sinulta? 3 Paljon voitettavana 5 Mikä pitää yllä tupakointia? 8 Nikotiiniriippuvuus 8 Ei ainoastaan nikotiinista 10 Tupakoinnin psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus 10 Mitä tupakointi uhkaa viedä sinulta? Vieroitusoireet 11 Mitä tupakanhimo on? 13 Käsitykset ja uskomukset: mieli on ruumista vahvempi 14 Tupakointi on opittu toimintamalli 15 Miten tupakasta pääsee eroon? 18 Lykkäämisen lopettaminen 19 Sitoutuminen 19 Tavoitteen hahmottaminen 20 Omien käsitysten tutkiminen 20 Mielikuvaharjoittelu 21 Tupakanhimon torjunta 23 Painonhallinta 23 Retkahtaminen 25 Tukea tupakoinnin lopettamiseen 26 Vieroitusryhmä 26 Lääkehoidot 27 Kalenteri tupakoinnin lopettamista varten 31 Kaikki meistä kuolevat, mutta tupakointi saa liian monet menehtymään ennen aikojaan. Laajan ja pitkäaikaisen englantilaisen tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka aloittavat tupakoinnin nuorena ja jatkavat sitä koko elämänsä, menettävät elämästään 7 11 vuotta. Sydäninfarkti on naisten yleisin kuolinsyy Suomessa. Tupakointi aiheuttaa noin kolmanneksen näistä kuolemantapauksista. Jos alle 50-vuotias nainen saa sydänveritulpan, taustalla on lähes aina myös tupakointi. Monet tupakoinnin terveyshaitat syntyvät hitaasti, mutta savu vaikuttaa elimistöön myös välittömästi tupakointihetkellä. Siksi vähäinenkin tupakointi (alle viisi savuketta päivässä) riittää kaksinkertaistamaan valtimotautivaaran*. Myös tupakansavulle altistuminen lisää sairastumisriskiä. Tupakointi suurentaa sydämen rytmihäiriöiden ja verisuonten supistelun vaaraa, vahingoittaa suonten seinämiä ja pitää yllä niiden tulehdustilaa. Se lisää veren hyytymistaipumusta * Valtimotauteja ovat sepelvaltimotauti, alaraajojen valtimotaudit (kuten katkokävely) sekä aivoverenkierron häiriöt ja aivohalvaus. 3

4 ja verihiutaleiden tarttuvuutta, nostaa sykettä ja verenpainetta sekä vaikeuttaa elimistön hapensaantia. Se laskee verisuonia puhdistavan HDL-kolesterolin osuutta ja nostaa suonia ahtauttavien LDL-kolesterolin ja triglyseridirasvojen pitoisuutta. Tupakointi, tyypin 2 diabetes ja valtimotaudit kietoutuvat vaarallisesti yhteen. Tupakointi vaikuttaa haitallisesti elimistön insuliini-aineenvaihduntaan ja lisää siten tyypin 2 diabeteksen riskiä. Tyypin 2 diabetes puolestaan kasvattaa sepelvaltimotaudin kehittymisen vaaran kaksin nelinkertaiseksi. Diabeetikolle tupakointi on erityisen vaarallista: se suurentaa sepelvaltimotautiriskin jo nelin kuusinkertaiseksi tupakoimattomaan verrattuna. Tupakointi vähentää naisia valtimotaudeilta suojaavan oman estrogeenin tuotantoa. Vajaus muun muassa aikaistaa vaihdevuosia kahdesta neljään vuotta. Tupakointi heikentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä ja on haitallista sikiölle. Raskaudenaikainen tupakointi lisää keskenmenon, lapsen pienipainoisuuden ja ennenaikaisen synnytyksen vaaraa. Vauvan altistuminen tupakansavulle suurentaa kätkytkuoleman riskiä. Tupakoinnista on haittaa kaikkien samassa tilassa olevien terveydelle. Erityisesti valtimotautivaara lisääntyy. Kotona tupakoivien miesten vaimojen sepelvaltimotautiriskin on todettu kohoavan noin 30 prosenttia ja aivohalvauksen vaaran kaksinkertaistuvan. Lähes kaikki pitkäaikaiset tupakoitsijat sairastuvat vähitellen krooniseen keuhkoputkentulehdukseen. Monilla tulehdus kehittyy keuhkoahtaumataudiksi. Tupakointi aiheuttaa naisille kymmentä erilaista syöpätyyppiä. Keuhkojen, suun ja kurkun syövän ohella sillä on vaikutusta muun muassa rinta- ja kohdunkaulan syövän syntyyn. Virtsankarkailu, ientulehdus, osteoporoosi, tyypin 2 diabetes, astma, emätintulehdus, harmaakaihi, nivelreuma, katkokävely ja krooninen suolistotulehdus ovat myös sairauksia ja oireita, joiden syntyä tupakointi edistää. Tupakka vahingoittaa ihoa lujana ja joustavana pitävien valkuaisaineiden (kollageeni ja elastaani) tuotantoa ja rakennetta. Ikääntyminen vanhentaa ihoa muutenkin, mutta tupakoija ottaa usean vuoden etumatkan. Jos polttamista ei lopeta, kuolemaan johtavan tupakkasairauden todennäköisyys on yksi kahdesta. Paljon voitettavana Tupakoinnin lopettaminen vähentää terveysriskejä todella paljon. Se on todennäköisesti tärkein omaa terveyttä koskeva päätös, jonka voi tehdä itse. Mitä aikaisemmin tupakasta irrottautuu, sitä suuremman hyödyn siitä saa. Fyysisen terveyden ohella tupakoinnin lopettaminen vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu vähentävän koettua stressiä, mikä heijastuu muun muassa unen laadun paranemisena. Tutkimuksissa, joissa tupakoinnin lopettaneet ja sitä jatkavat ihmiset ovat itse määritelleet omaa tilannettaan, lopettajat arvioivat elämänlaatunsa paremmaksi. Todennäköisyys sairastua valtimotauteihin laskee parissa kolmessa vuodessa tupakoimattomien tasolle. Mitä nuorempana tupakoinnin lopettaa, sitä nopeammin sairastumisen vaara vähenee. Selkeää hyötyä lopettamisesta on myöhemminkin, vaikka riski putoaa vuosi vuodelta hieman vähemmän. Lopettaminen ei siis ole koskaan myöhäistä. Vapauden ja itsemääräämisoikeuden tunne lisääntyvät. Suurin osa tupakoitsijoista pelkää, että elämä savuttomana on kuin 5

5 Tupakoinnin lopettaminen pidentää kolmekymmenvuotiaan naisen jäljellä olevan eliniän ennustetta yli kuusi vuotta. harmaa alikulkutunneli. Jälkikäteen useimmat tuntevat kuitenkin helpotusta siitä, että enää ei tarvitse polttaa. Tupakoinnin lopettamista ei kadu, vaikka sitä voi aluksi olla vaikea uskoa. Se antaa pikemminkin tyytyväisyyttä ja uskoa omiin voimiin. Häkä ja nikotiini poistuvat elimistöstä muutamassa päivässä. Samalla verenpaine ja syke laskevat, veren happipitoisuus nousee ja keuhkoputkien supistustila lakkaa. Tupakoinnin välitön vaikutus eli lisääntynyt riski sydämen vakaviin rytmihäiriöihin ja veritulpan muodostumiseen katoaa nopeasti, kun tupakansavua ei enää tule elimistöön. Elimistön puolustusjärjestelmä vahvistuu ja tulehduksia torjuvat solut lisääntyvät. Tämä voidaan havaita noin kuukauden kuluttua. Verisuonten tulehdustila helpottaa ja suoniin kertyneet kolesterolikertymät alkavat ohentua vähitellen. Hengityselimistön toiminta tehostuu yhdessä kolmessa kuukaudessa: verenkierto elpyy ja hapenottokyky paranee. Myös ääreisverenkierto paranee, mikä tuntuu usein käsien ja jalkojen lämpiämisenä. Monet tupakoivat aikuiset eivät haluaisi antaa tupakoivaa mallia omille tai sukulaisten ja ystävien lapsille. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen tämä ristiriita on poissa. Elämässä on yksi iso riesa vähemmän. Savuttomat tilat ja työpaikat lisääntyvät ja entistä harvemmat kanssaihmiset polttavat. Jo nykyisin vaatii paljon energiaa miettiä, missä ja milloin voi polttaa häiritsemättä muita tai kiusaantumatta itse. Jatkossa se on vielä hankalampaa. 7

6 Mikä pitää yllä tupakointia? Aikuinen tupakoitsija elää ristiriitaisessa tilanteessa. Hän tietää tupakoinnin olevan vaarallista, mutta jatkaa sitä kaikesta huolimatta. Jatkamista puoltaa tunne ja kokemus siitä, että tupakka antaa elämään jotakin myönteistä. Ristiriitaa voi pienentää torjumalla haittatietoa ja kertomalla siitä kuuluisasta sukulaisesta, joka eli yli 90-vuotiaaksi iloisesti tuprutellen. Inhimillistä on myös ajatella, että vaikka muut ehkä sairastuvat, minä en. Vielä sitäkin tavallisempaa on miettiä, että lopetan tämän joskus, mutta en juuri nyt. Edellä sanotusta huolimatta selvä enemmistö tupakoivista naisista sanoo tutkimuksissa, että he haluaisivat lopettaa. Yli kolmannes heistä sanoo yrittäneensä sitä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lähes jokainen on jossakin elämänsä vaiheessa koettanut pysytellä joko kokonaan tai ainakin määräajan polttamatta. Tupakoinnin jatkaminen ei olekaan kiinni halun tai järkevyyden puutteesta, vaan syyt löytyvät muualta. Tärkeimmät niistä ovat tupakoinnin aiheuttama riippuvuus sekä omat käsitykset ja asenteet. Aivot eivät kykene suojautumaan nikotiinilta, koska ihmisen kehityshistoriassa ei ole ollut tarvetta varautua sen jatkuvaan saantiin. Niinpä nikotiini kykenee synnyttämään aivoihin reseptoreja eli kohtia, joihin se kiinnittyy. Telakoituminen toimii signaalina, joka saa dopamiinin vapautumaan. Tupakka siis palkitsee polttajan antamalla mielihyvää. Sama järjestelmä synnyttää kuitenkin myös vieroitusoireet. Aivan kuten syömättömyys aiheuttaa nälän tunteen, tupakoimattomuus synnyttää halun polttaa. Kun veren nikotiinipitoisuus laskee, nikotiinireseptorit alkavat vaatia uutta annosta. Juuri silloin tupakoitsija tuntee, että nyt on savujen aika. Säännöllisesti tupakoivilla ihmisillä mielihyvävaikutus vähenee. Nikotiinipitoisuuden lasku elimistössä synnyttää kuitenkin edelleen halun polttaa. Suuri osa savukkeista kulutetaankin lähes automaattisesti, vailla sen kummempaa palkintoa. Uusi savuke auttaa vain pitämään nikotiinin vieroitusoireet poissa. Veren nikotiinipitoisuuden muutokset säätelevät pitkälti tupakointia. Riippuvuuden syntyyn vaikuttaa itse aineen ohella sen annostelun nopeus ja tapa. Savukkeiden riippuvuutta aiheuttavat ominaisuudet on hiottu huippuunsa. Mitä suurempi annos, tehokkaampi imeytyminen ja nopeampi vaikutus, sitä tiukemmin aine pitää otteessaan. Nikotiiniriippuvuus Kun tupakansavu päätyy keuhkoihin, sen sisältämiä aineita imeytyy verenkiertoon, joka puolestaan kuljettaa ne nopeasti kaikkialle elimistöön. Riippuvuuden synnyn kannalta keskeinen aine on nikotiini ja keskeinen elin aivot. Tupakointi muuttaa aivojen toimintaa. Se vaikuttaa samoihin keskuksiin, jotka säätelevät elämälle välttämättömiä toimintoja, kuten viettejä ja nautinnon kokemusta. Luonto on varmistanut, että ihminen ei kuole vahingossa nälkään, janoon tai jälkeläisten puutteeseen antamalla palkinnon mielihyvää syömisestä, juomisesta ja rakastelemisesta. Näitä tehdessä aivoissa vapautuu hyvän olon synnyttävää ainetta, dopamiinia. Nykyinen savuke on kaukana luonnontuotteesta. Sen kehittämisessä on hyödynnetty biologiaa, psykologiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Työ on tähdännyt ensisijaisesti nikotiinin annostelun maksimointiin helpottamalla savun sisäänhengittämistä, kulkeutumista mahdollisimman syvälle keuhkoihin ja imeytymistä verenkiertoon. Nämä ominaisuudet saadaan aikaan lisäaineilla, säätelemällä savukkeen palamista, savun makua ja hiukkaskokoa sekä muuntelemalla nikotiinimolekyylin sähköistä varausta. 9

7 Ei ainoastaan nikotiinista Vaikka nikotiinin merkitys tupakoinnissa on suuri, savun muilla aineilla voi olla samansuuntaisia vaikutuksia. Toistaiseksi tutkijoilla on niistä vasta hatara käsitys. Kaikki ihmiset eivät ole yhtä alttiita jäämään koukkuun. Esimerkiksi nikotiinia hajoittavan entsyymin määrä maksassa vaihtelee. Henkilöt, joilla sitä on vähän, näyttävät aloittavan tupakoinnin vain harvoin. Myös aivojen nautintokeskuksen reseptorien rakenne vaihtelee. Siitä ja mahdollisesti muistakin syistä johtuen nikotiinin aiheuttama mielihyvävaikutus ei ole kaikilla samanlainen. Jos vaikutus on vähäinen, tupakkakokeilut eivät palkitse. Tyypilliset alkuvaiheen tuntemukset, ärsytys kurkussa ja keuhkoissa sekä pyörryttävä olo, ylittävät silloin mahdolliset edut. Jos taas vaikutus on voimakas, nuori jatkaa tupakointia. Elimistön tottuessa epämiellyttävät oireetkin häviävät. Savukkeenpolton aloittivat aikanaan yläluokan miehet. Tästä ryhmästä se levisi ensin yleisesti miesten ja vähitellen myös naisten keskuuteen. Ensimmäisten naistupakoitsijoiden joukkoon kuului muun muassa naisaktivisteja, jotka halusivat näin rikkoa perinteisiä rooliodotuksia. Laajemmin naiset ryhtyivät länsimaissa tupakoimaan toisen maailmansodan jälkeen, kun he siirtyvät kotoa ansiotöihin. Nykyisin korkeimmin koulutettu väestö tupakoi vähiten. Tässäkin joukossa on silti ryhmiä, joissa tupakoidaan eri tavoin. Sukupuoli vaikuttaa edelleen, mutta erottavia tekijöitä ovat myös ammatti, harrastukset, asuinpaikka ja elämänkatsomus. Tupakointi ei ole pelkästään yksilöllinen ilmiö, vaan riippuu myös sen yleisyydestä ja hyväksyttävyydestä itselle läheisten tai tärkeiden ihmisten keskuudessa. Eroavuuksista huolimatta geenit eivät määrää, kuka aloittaa tupakoinnin ja kuka pääsee siitä eroon. Oma halu, elämäntilanne, ympäristö ja monet muut tekijät voivat joko tukea tupakointia tai toimia sitä vastaan. Tupakoinnin psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus Fyysinen riippuvuus selittää tupakointia vain osittain. Riippuvuus onkin tapana jaotella kolmeen osaan, fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen. Fyysinen riippuvuus perustuu pitkälti nikotiiniin. Myös psyykkisen riippuvuuden pohjalla on nikotiinin vaikutus, mutta se muotoutuu henkilökohtaisten tekijöiden ja kokemusten mukaan. Psyykkinen riippuvuus liittyy siihen, kuinka paljon yksilö kokee tarvitsevansa tupakkaa voidakseen nauttia elämästä tai selvitäkseen stressistä ja huonoista hetkistä. Tupakointi on myös sosiaalinen, ympäristöön ja sen asenteisiin liittyvä ilmiö. Hyvä esimerkki löytyy lääkärikunnasta. Vielä 1960-luvun alussa suomalaiset lääkärit polttivat yhtä paljon kuin muukin väestö. Nykyisin lääkäreistä polttaa vain muutama prosentti ja todennäköisesti heistäkin monet salaa. Ammattiryhmän kulttuuri tukee savuttomuutta erittäin vahvasti. Vieroitusoireet Tavallisimpia tupakoinnin lopettajien mainitsemia vieroitusoireita ovat kova tupakanhimo ärtymys, hermostuneisuus ja levottomuus alakuloisuus tai masennus keskittymisvaikeudet univaikeudet ja väsymys makean himo ja lisääntynyt ruokahalu päänsärky ja huimaus hikoilu, vapina ja ummetus. 11

8 Nikotiinin fyysiset vieroitusoireet ovat pääosin lieviä ja kestävät kahdesta kolmeen viikkoon. Oikeastaan jokainen säännöllinen tupakoija kokee fyysisiä oireita päivittäin veren nikotiinipitoisuuden laskiessa. Asiaa ei vain tule ajatelleeksi, koska polttaminen tyrehdyttää tuntemukset alkuunsa. Paniikki iskee vasta sitten, kun huomaa yllätyksekseen savukkeiden loppuneen tilanteessa, jossa niitä ei ole helposti saatavilla. Ihmisten tiedetäänkin ryhtyneen hämmästyttäviin suorituksiin tupakan hankkimiseksi aamuyöstä tai kesken erämaaloman. Useat muut riippuvuutta aiheuttavat aineet, esimerkiksi alkoholi tai kokaiini, aiheuttavat huomattavasti ankarampia fyysisiä vieroitusoireita kuin tupakka. Psyykkinen halu tai tarve saada ainetta on sen sijaan yhtä vahva. Tupakointi on kietoutunut elämässä niin moniin palkitseviin kokemuksiin, että siitä ei ole helppo irrottautua. Suuri osa tupakoinnin lopettamisyrityksistä kaatuukin ensimmäisten tuntien ja päivien aikana sietämättömältä tuntuvaan polttamisen haluun. Mitä tupakanhimo on? Vaikka tupakanhimon taustalla on nikotiini, se ei ole pelkkä mekaaninen ilmiö. Aivojen nikotiinireseptorit tosin lähettävät konkreettisesti viestiä, että toimittakaa tänne uusi annos. Vaatimus ei kuitenkaan aiheuta itsessään kipua tai tuskaa. Sietämätön olo syntyy enimmäkseen mielessä. Me tuotamme sen itse, tavallisesti täysin tiedostamatta. Tupakanhimon luonnetta voi pohtia tilanteissa, joissa on helppo olla polttamatta, esimerkiksi kun istuu kirjastossa tai lentokoneessa tai käy savuttomien tuttavien luona tai elokuvissa. Vähän yksinkertaistaen voi sanoa, että vieroitusoireita ei tule, jos kokee luonnolliseksi olla polttamatta. Jos pitää tupakointia mahdottomana, vaikka käsilaukussa on aski ja tikut, asiaan kykenee suhtautumaan rauhallisesti. Ongelma syntyy silloin, kun olisi mahdollista polttaa, mutta joku estää sen. Esimerkkinä voi käyttää koulutuspäivää, jonka ohjelmaan on merkitty tauko kahdelta, mutta puhujalla ei näytä olevan aikomustakaan lopettaa. Varttitunnin kuluttua tilanne koettelee kaikkien hermoja, mutta tupakoitsijat kiemurtelevat penkissä todella ärtyneenä. Kireys johtuu enimmäkseen 13

9 vahvasta sisäisestä vastarinnasta sitä kohtaan, että asiat etenevät väärällä tavalla. Ärtyneeksi tulee myös tupakoimaton kuulija, joka on sopinut tapaavansa ystävänsä tauon aikana, eikä kehtaa livahtaa salista kesken esityksen. On totta, että aivojen nikotiinireseptorit viestittävät kahden tunnin istumisen jälkeen toivetta saada nikotiinia ja että se synnyttää halun polttaa. Kärsimättömyys on kuitenkin vastaus siihen, että tilanne ei salli tyydyttää tätä halua, vaikka sen pitäisi olla mahdollista. Jos tupakanhimossa olisi kyse pelkästään fysiikasta, tupakoija ei selviäisi kahdeksan tunnin yöunista heräämättä välillä polttamaan. Käsitykset ja uskomukset: mieli on ruumista vahvempi Suurin osa tupakoinnin lopettaneista naisista on ennen onnistumistaan yrittänyt irtiottoa monta kertaa. Joskus savuttomuutta on kestänyt muutaman tunnin, toisinaan jopa vuosia. Vieroitusvaihe saattaa olla aivan erilainen kokemus eri ihmisillä, mutta myös samalla ihmisellä eri kerroilla. Joskus kaikki sujuu vaivattomasti, toisinaan ei. Jos motivaatio on vahva eli muutoksen hyväksyy ja sitä haluaa syvällä sisimmässään, tupakoinnin lopettaminen on helppoa. Jos taas on koko ajan sisäisesti vastahangassa tämä on surkeaa, en selviä tästä, minulta viedään viimeinenkin lohtu tai nautinto, onnistumisen todennäköisyys on pieni. Sama koskee kaikkia elämänmuutoksia. Sisäiset käsitykset eivät ole kovin tietoisia, mutta ne muuttuvat ja niihin voi vaikuttaa. Motivaatio voi syntyä myös nopeasti ja ainakin pinnalta katsoen itsestään. Silloin oman tilanteensa vain kokee tai mieltää uudella tavalla. Liikuntaa vilpittömästi inhonnut henkilö voi löytää itsensä lenkkipolulta ja nauttia siitä. Tai vuosikymmeniä tupakoinut ihminen lakkaa tarvitsemasta tupakkaa. Se, mikä aikaisemmin tuntui mahdottomalta, on äkkiä luontevaa. Oivallus ei synny tyhjästä, vaan sisäisen vastarinnan murtumista edeltää pitkä kehityskulku. Muutosta tukevat asiat kasautuvat mieleen, kunnes niiden paino on riittävän suuri johtaakseen toimintaan. Sisäistä motivaatiota voi vahvistaa itse. Lähtökohtana on omien käsitysten tutkiskelu. Se voi olla hankalaa, koska syvälle juurtunut uskomus, kuten en pysty keskittymään ilman tupakkaa, ei tunnu ollenkaan opitulta tai omaksutulta, vaan kokemukseen perustuvalta elämän totuudelta. Tupakoinnin lopettamisen kannalta tärkeät kysymykset koskevat sen syitä ja sen lopettamisen esteitä. Mitä tupakointi antaa minulle? Mitä tapahtuu, jos lopetan? Mitä tapahtuu, jos jatkan? Vastauksia pitäisi pohtia tupakoidessa, ei vain teoreettisesti. Jos ajattelee tupakan rentouttavan, savuketta tumpatessa kannattaa miettiä, onko olo nyt rennompi kuin muutama minuutti sitten. Entä johtuuko rento olo todella tupakasta vai voiko syy olla joku muu: tauon pitäminen, käynti ulkona tai syy lähteä pois tylsästä tilanteesta? Moni olettaa tupakan merkityksen elämässään paljon todellista suuremmaksi. Tupakoitsija ei usko, että hän voi olla onnellinen tai selvitä työstään tai kriiseistä savuttomana. Hän ajattelee, että luopuminen on yhtä piinaa ja että tupakanhimo jatkuu ikuisesti. Vasta näiden oletusten murtuminen tekee muutoksen mahdolliseksi. Tupakoinnin jälkeinen elämä ei ole jonkun puuttumista. Entiset tupakoitsijat selviävät mainiosti tilanteista, joissa he aikaisemmin olettivat ehdottomasti haluavansa tupakkaa. Useimmat sanovat olevansa ennen kaikkea helpottuneita muutoksesta ja sen tuomasta vapaudesta. Tupakointi on opittu toimintamalli Tupakointi aloitetaan lähes poikkeuksetta nuoruudessa. Ensimmäiset savukkeet tuntuvat ja maistuvat yleensä pahalle. Vähitellen nuori oppii kuitenkin käyttämään tupakkaa eri tarkoituksiin: katkoksi koulupäivään, juhlimiseen, seurallisena eleenä, lääkkeeksi jännitykseen, epävarmuuteen tai pahaan oloon ja niin edelleen. Vuosien lisääntyessä tupakointiin liittyvät kokemukset ja tunne siirtyvät vastaamaan aikuisen elämän tilanteisiin ja tarpeisiin. Nainen, joka on polttanut 15 vuotta askin päivässä, on sytyttänyt tupakan noin kertaa. Jos yhteen savukkeeseen kuluu seitsemän minuuttia, hän on polttanut elämässään lähes tuntia eli 530 vuorokautta, yötä päivää. Näin suuri toistojen määrä juurruttaisi minkä tahansa tavan lähes automaattiseksi. Tupakoinnin sidettä vahvistaa vielä sen aiheuttama riippuvuus. Kun naisilta kysytään, milloin heidän on vaikeinta olla polttamatta, listan kärjessä on usein ikäviä tilanteita: kun on väsynyt, vihainen, turhautunut, loh- 15

10 duton, stressaantunut tai masentunut. Tupakka näyttää kaiken kaikkiaan toimivan naisilla useammin kielteisten tunteiden säätelijänä kuin miehillä. Perinteisesti naisen rooliin on kuulunut olla kiltti ja sovitteleva sekä asettaa muiden tarpeet omiensa edelle. Vaikka tasa-arvo on edennyt, oletukset ovat sitkeästi hengissä. Naisten voi esimerkiksi olla vaikea torjua ylimääräinen työtehtävä. Vaikka oma työtaakka olisi jo nyt liian suuri, kieltäytyminen aiheuttaa syyllisyyttä, koska se tuntuu itsekkäältä. Niinpä nainen sanoo kyllä ja lähtee vihaisena tupakalle. Tai uuvuttaa itsensä työllä ja kokee tarvitsevansa tupakkaa entistä enemmän. Tai kieltäytyy, mutta tekee sen syyllisyydentunnossaan puolustellen tai hyökkäävästi, jonka jälkeisessä tunnekuohussa hän tarvitsee taas hermosavut. Joka kerta, kun ihminen lähtee polttamaan hermojen rauhoittamiseksi ja palaa sieltä rennommalla mielellä, usko tupakan parantaviin ominaisuuksiin vahvistuu. Tosiasiassa tupakka ei tietenkään helpota esimerkiksi kohtuutonta työmäärää. Se antaa vain mahdollisuuden ottaa asiaan etäisyyttä, mikä tekee kohtuuttomuuden helpommaksi kestää. Alitajuisesti olon paraneminen kuitenkin yhdistyy tupakkaan, ja tämä kytkös vahvistuu toistojen myötä. Tupakointi on pitkälti nuorena omaksuttu tapa toimia tietyissä tilanteissa. Savuttomana pysyneet ihmiset opettelivat juhlimaan, keskittymään ja selviämään vastoinkäymisistä muilla tavoin. Jokainen tupakoivakin ehti harjoitella muita keinoja ennen kuin korvasi ne polttamalla. Tuhannet ja taas tuhannet polttamiskerrat ovat iskostaneet käsityksen tupakoinnin tarpeellisuudesta syvälle mieleen. Tarve tai halu on todellinen, mutta se on opittu ja siihen on kasvettu. Siksi siitä voi myös oppia pois. 17

11 Miten tupakasta pääsee eroon? Tilastojen mukaan suurin osa tupakoinnin lopettamisyrityksistä epäonnistuu. Sadasta itsekseen ja ilman apuneuvoja yrittävästä ihmisestä ehkä vain viisi on savuttomana vielä vuoden kuluttua. Numerot voivat tuntua nujertavilta, mutta niin ei tarvitse olla. Ne eivät nimittäin kerro mitään tupakoinnin lopettamisyritysten luonteesta, eikä niiden perusteella voi ennustaa kenenkään onnistumisen mahdollisuutta. Suuri osa tupakointia lopettavista ei osaa varautua siihen riittävästi. Tämä ei tarkoita, etteivätkö he yrittäisi tosissaan, mutta valmistautuminen jää puolitiehen. Meillä nimittäin elää edelleen käsitys, että tupakointi on lopulta vain tapa muiden joukossa ja siksi siitä pitää myös päästä eroon noin vain. Varautuminen ja valmistautuminen koetaan tarpeettomaksi tai jopa naurettavaksi touhottamiseksi. Tupakointi ei kuitenkaan ole vain tapa. Jos ihminen allergisoituu pähkinöille, hänen on helppo lakata syömästä niitä. On aivan eri asia irrottautua tupakasta, joka kietoutuu fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti koko elämään. Tupakka merkitsee monille naisille jotakin omaa omaa tilaa, aikaa ja ajatuksia jota on muuten vaikea saavuttaa. Esimerkiksi raskauden jälkeen naiset saattavat sanoa, että he haluavat palata omaksi itsekseen ja tupakka kuuluu siihen. Saman saavuttaminen ilman tupakkaa vaatii paljon. Siihen ei voi varautua liian hyvin. Seuraavassa käydään läpi tavallisia tupakoinnin lopettamiseen liittyviä esteitä ja keinoja selvitä niistä. Jotkut kohdat voivat tuntua vierailta, mutta toivottavasti joukosta löytyy kaikille myös sopivia asioita muutoksen tueksi. Lykkäämisen lopettaminen Useimmat tupakoitsijat ajattelevat lopettavansa joskus. Sitten, kun olosuhteet ovat sopivat tai stressiä on vähemmän tai joku muu ehto täyttyy. Niitä odotellessa saa helposti kulumaan vuosikymmeniä. Tupakointi ei lopu itsestään. Silloinkin, kun motivaatio on vahva, tarvitaan konkreettinen yritys. Pohjimmiltaan me kaikki olemme aika vastahakoisia ryhtymään elämänmuutoksiin, vaikka usein toivomme asioiden olevan toisin. Silloinkin, kun nykyinen toiminta aiheuttaa suoranaista vahinkoa, siitä pitää sitkeästi kiinni. Mahdollinen kurjuuskin on sentään omaa ja tuttua, kun taas uudesta tilasta ei tiedä. Muutoksen keskeinen kysymys liittyy ajankohtaan. Olenko valmis yrittämään tässä kuussa, seuraavan puolen vuoden aikana, vuoden sisällä vai kolmen vuoden kuluttua? Aikataulun asettaminen auttaa suuntaamaan ajatuksia ikuisesta lykkäämisestä kohti toimintaa. Ja jos edelleen tuntuu siltä, että elämässä ei koskaan ole riittävän rauhallista jaksoa tupakoinnin lopettamiseen, kannattaa katsoa asiaa toiselta kannalta. Päätös voi antaa paljon lisäaikaa tehdä kaikkea sitä, mitä nyt ei ehdi. Sitoutuminen Minkä tahansa yrityksen onnistuminen vaatii sitoutumista. Tottumusten voima on vahva ja, jos muutoksessa jättää itselleen paljon takaportteja, houkutus palata entiseen on suuri. Sitoutuminen perustuu motivaatioon, mutta sitä voi myös lujittaa eri tavoin. Yksinkertaisin keino on kertoa asiasta muille. Retkahtamiskynnys nousee heti, koska julkisesta päätöksestä on vaikeampi luistaa. Vaikutus ei kuitenkaan perustu pelkästään kasvojen menettämisen pelkoon, vaan myös muiden tarjoamaan kannustukseen. Etenkin läheisten ihmisten tuki auttaa ylittämään vaikeita kohtia. Tupakoinnin lopettamisesta kannattaa keskustella myös lääkärin kanssa. Puhuminen auttaa hahmottamaan ja vahvistamaan omaa päätöstä ja voi tuoda siihen uusia oivalluksia. Omien ajatustensa kirjoittamisella on usein sama vaikutus. Tehokas sitoutumisen keino on tehdä tupakoinnin lopettamisesta kirjallinen ja allekirjoitettu sopimus joko itsekseen tai jonkun muun kanssa. Nimi paperissa tekee mistä tahansa asiasta selvästi vakavamman. 19

12 Tavoitteen hahmottaminen Oma, mahdollisimman selkeä tarvoite auttaa muutoksen tekemisessä. Kielteinen päämäärä en polta enää koskaan ei ole hyvä, koska kukaan ei jaksa tavoitella jonkun puuttumista. Yleinen tavoite voi olla tunne, että ei enää tarvitse tupakkaa: vapaus polttamisen halusta. Yksityiskohtaisempi päämäärä voi olla kunnon parantaminen ennen seuraavaa matkaa, halu päästä eroon limaisesta yskästä, rahan säästäminen tai kyky selvitä lenkistä läkähtymättä. Eräs nainen sanoi tavoitteekseen halun nähdä lapsenlapsensa kirjoittavan ylioppilaaksi. Kun reseptorien suu tukitaan savukkeella, häiriötekijä häviää. Tupakointi raapii siis ensin haavan, johon se sitten tarjoaa laastaria. Tupakointihalu ei tietenkään ole ainoa keskittymistä häiritsevä tekijä, vaan niitä riittää muutenkin. Näitä häiriöitä tupakointi ei poista. Jos seinän takana porataan lattiaa ja se käy hermoille, edes toppa savukkeita ei takaa keskittymistä. Jos metelistä kuitenkin lähtee välillä tupakalle, se auttaa etenkin, jos remonttia voi manata yhdessa muiden kanssa. Rauhoittuminen yhdistyy tupakkaan, vaikka se johtuisi tauosta ja mahdollisuudesta purkaa ärtymystä. Tavoitteiden kirjoittaminen auttaa niiden täsmentämisessä. Samalla saa itselleen lapun, jonka lukemisesta voi olla apua vaikeina hetkinä. Omien käsitysten tutkiminen Ihmisillä on aina omat syyt toiminnalleen, vaikka muiden on joskus vaikea ymmärtää tai hyväksyä niitä. Tupakoinnin osalta syitä voi ensin miettiä yleisesti. Mitä tupakointi antaa? Mihin tarpeeseen tai haluun se vastaa? Antaako se aina sen, mitä siitä etsii? Mitä tapahtuu, jos ei polta? Syitä on hyvä miettiä myös savuke kerrallaan eli kysyä, miksi polttaa juuri nyt. Saako se aikaan toivotun vaikutuksen? Jos kyllä, johtuuko se todella tupakasta vai ehkä tilanteesta? Voiko samaan tulokseen päätyä muuten? Tuntemuksia on hyvä pohtia myös silloin, kun on helppo olla polttamatta. Kun tuntee tupakoinnin syyt mahdollisimman hyvin, pääsee myös käsittelemään asenteita ja uskomuksia, jotka estävät muuttumista. Esimerkiksi keskittyminen on yksi tavallinen syy tupakoinnille. Ihmiset sanovat, että kun he juuttuvat vaikeaan kohtaan ja polttavat välissä savukkeen, he pääsevät taas eteenpäin. Todistaako se tupakoinnin parantavan keskittymiskykyä? No ei. Onko vaikutus kuviteltu? Ei, se on todellinen. Eivätkö vastaukset kumoa toisiaan? Ei sitäkään. Moni tupakoinnin antama asia johtuu siitä, että savuke poistaa vieroitusoireet. Kun edellisestä tupakasta on kulunut aikaa, aivojen nikotiinireseptorit aktivoituvat, mikä herättää halun polttaa. Se taas häiritsee keskittymistä. Mielikuvaharjoittelu Tupakoinnin lopettaminen ei poista elämästä tupakoinnin tavallisia syitä eli stressiä, juhlia, ikäviä kokemuksia tai pitkästymistä. Siksi kannattaa miettiä ennakolta mahdollisimman elävästi, miten toimii näissä tilanteissa sitten, kun ei enää polta. Mitä tehdä, kun joku tarjoaa savukkeen, kun muut lähtevät tupakalle, kun tulee loukatuksi, kun ruoka on syöty tai kun istuu ravintolassa? Mielikuviin tulisi sisällyttää oikeat ihmiset, paikat ja vuorosanat. Jos esimerkiksi riitely saa sinut aina polttamaan, rakenna riitatilanne mielessäsi. Missä ja mistä riidellään, keitä on mukana, kuka sanoo ja mitä? Mitä itse ajattelet, sanot ja teet? Voitko keksiä jonkun rauhoittumistavan ennen kuin mikään ei estä sinua polttamasta? Syvään hengittäminen ja laskeminen kymmeneen ovat vanhoja keinoja. Auttaako, jos kuvittelet riitakumppanille sinisen irtonenän? Entä tilanteesta vetäytyminen, lauseen tai aforismin toistaminen, puhelinsoitto, päiväkirjamerkintä, tilanteen pisteyttäminen inhoasteikolla? Keksi joku sopiva tapa ja kokeile sitä. Hio kohtausta mielessäsi, kunnes selviät siitä hienosti ja polttamatta. Kuvitelmissa itsestään voi tehdä juuri niin pätevän, vahvan, sanavalmiin ja varman kuin haluaa. Se heijastuu myös todellisuuteen. Juuri siksi monet esiintyjät ja urheilijat käyttävät mielikuvia valmistautuessaan suoritukseensa. Mielikuvien käyttö ei ole mikään temppu, vaan keino etsiä tupakkaa parempi ratkaisu eri tilanteisiin. Jos mielipiteesi sivuuttaminen saa sinut tupakalle, 21

13 et vielä ratkaise mitään. Ratkaisu olisi kyky panna hanttiin selittelemättä, syyttämättä tai anteeksipyytelemättä. Tällainen taito vie elämästä yhden suuren stressitekijän ja tupakointiyllykkeen pois. Sitä kannattaa harjoitella. Tupakanhimon torjunta Myös äkillistä tupakantuskaa varten on hyvä olla valmiina toimintatapa. On tärkeää, että ei jää vellomaan syntyvään tunteeseen, vaan katkaisee sen jollakin tavalla. Kolmen minuutin jumppa, syvään hengittäminen, laskeminen sadasta yhteen, purukumin tai hedelmän syöminen, päiväkirjan kirjoittaminen, lasi vettä tai 60 askeleen kävely. Mitä tahansa muuta tekemistä hetkeksi. Toimintatapa on parasta valita etukäteen ja noudattaa sitä kummemmin miettimättä, sillä kohtauksen iskiessä mikään ei houkuttele. Voimakas halu menee ohi minuuteissa, ellei sitä jää ruokkimaan. Se voi tulla uudelleen pian tai vasta monen tunnin päästä tai ei ehkä ollenkaan. Jos jatkaa savuttomana, tupakanhimo iskee yhä harvemmin ja loppuu vähitellen kokonaan. On tärkeää olla toistelematta, miten ei kestä ilman tupakkaa tai että tämä on tylsää tai vie liian kauan, koska se syö onnistumisen perustaa. Kielteisen mielikuvaharjoittelun sijaan on parempi sanoa jotakin sen suuntaista kuin minä pystyn, vaikka sanat tulisivat aluksi ulos kuinka väkinäisesti tahansa. Kannattaa pitää mielessä, että savuke ei ole ikinä ratkaissut eikä ratkaise yhtään todellista ongelmaa elämässä. Se vain luo niitä lisää. Säännöllisen liikunnan on todettu parantavan sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Liikunta voi helpottaa kaikkia tupakoinnin vieroitusoireita, myös tupakanhimoa. Painonhallinta Lihomisen pelko on yksi tupakoinnin lopettamisen este etenkin naisille. Jo monet teini-ikäiset tytöt sanovat polttavansa pysyäkseen hoikkana. 23

14 Tupakoitsijoiden joukossa on suurin piirtein saman verran lihavia ja laihoja kuin tupakoimattomissakin, eikä tupakka siis itsessään vähennä painoa. Nikotiini kuitenkin kiihdyttää jonkin verran aineenvaihduntaa ja tämä vaikutus lakkaa savuttomuuden myötä. Keskimäärin naisten paino nousee tupakoinnin lopettamista seuranneen vuoden aikana kahdesta neljään kiloa. Kaikki eivät liho ollenkaan, joku taas saa yli kymmenen lisäkiloa. Painon kertyminen ei johdu pelkästään aineenvaihdunnasta, vaan siihen vaikuttavat ravintotottumusten muutokset. Makean himo ja lisääntynyt syömishalu ovat tavallisia vieroitusoireita ja ne kestävät usein pidempään kuin muut oireet. Moni myös lopettaa tupakointia silloin, kun ikä alkaa vaikuttaa painoon. Noin 30. ikävuoden jälkeen ihmisen aineenvaihdunta alkaa hidastua. Vaikka söisi ja liikkuisi samalla tavoin kuin aikaisemmin, paino kohoaa noin kilon vuodessa. Koska muutama lisäkilo ei aiheuta yhtä suurta haittaa kuin tupakka, painonhallinta on jäänyt tupakoinnin lopettamisessa vähemmälle huomiolle. Jos kuitenkin on jo valmiiksi ylipainoinen, asiaan on syytä kiinnittää huomiota. Vaikka tupakoinnin lopettaminen kannattaa pitää etusijalla, on kuitenkin helpompaa estää painon nousua kuin päästä kertyneistä kiloista eroon. Tupakoinnin lopettaminen ei aiheuta kaikille syömishimoa, mutta siihen kannattaa varautua. Alkuvaiheessa on tärkeää pitää suurta määrää kuitupitoisia ja vähäenergisiä suupaloja helposti saatavilla. Neuvo voi tuntua naurettavalta en minä halua napostella porkkanaa, haluan tupakan mutta kulhollinen valmiiksi pilkottuja juureksia, hedelmiä tai vihanneksia voi estää keittämästä kattilallista spagettia ja ahmimasta sitä suklaakeksipaketin alkupalana. Painonhallinnasta on olemassa paljon aineistoa, eikä sitä käsitellä tässä sen enempää. Tarvittaessa on hyvä turvautua lääkärin tai ravitsemusterapeutin apuun. Nikotiinikorvaushoito, erityisesti purukumi, ja bupropioni-lääke voivat myös estää syömishalua ja lihomista hoidon aikana. Kannattaa muistaa, että monet entiset tupakoijat sanovat muutoksen olleen lopulta helpompi kuin he olivat odottaneet. Kannustavaa on sekin, että yksi elintapamuutos tuo usein mukanaan muita. Tupakoinnin lopettaminen on innostanut monia liikkumaan uudella halulla, mikä helpottaa myös painonhallinnassa. Retkahtaminen Useimmat naiset lopettavat tupakoinnin monta kertaa ennen pysyvää onnistumista. Palaaminen tupakointiin voi tuntua yhtä aikaa epäonnistumiselta ja helpottavalta. Epäonnistumisen tunteen tavallinen ongelma on lohdun hakeminen polttamalla. Helpotus taas syntyy siitä, että asian kanssa ei enää tarvitse tapella. Kumpikin tunne johtaa helposti uuden yrityksen siirtämiseen hamaan tulevaisuuteen. Retkahdus johtuu usein alkuvaiheen tupakanhimokohtauksista. Savukkeiden säilyttäminen kotona lisää vaaraa huomattavasti. Jos tupakkaa on käden ulottuvilla niiden minuuttien aikana, kun polttamisen halu on suurin, sortuminen on helppoa. Tupakoiden ja sytkärien hävittäminen on suositeltavaa, vaikka sekään ei ole sääntö. Joillekin ihmisille hätävara-aski kuuluu omaan tapaan irrottautua ja liittyy usein itsemääräämisoikeuden tunteeseen. Retkahtaminen on helppo ymmärtää vieroitusvaiheessa, mutta niin voi tapahtua vielä vuosienkin kuluttua. Kyse on silloin pitkälti kokeilusta miltäs se nyt tuntuikaan vaikka joskus sitä tukee myös tilanteen laukaisema psyykkinen halu polttaa. Usein ensimmäinen savuke ei edes tunnu juuri miltään, mikä tuudittaa turvallisuudentunteeseen. Kuluu viikkoja, sitten seuraa toinen ja seuraavissa juhlissa tulee poltettua useampi ja sitten ostaa oman askin. Pian onkin taas vakituinen tupakoitsija. Nikotiinireseptorit eivät häviä aivoista tupakoinnin lopettamisen myötä, vaan niiden määrä pysyy kohonneena koko loppuelämän. Nikotiinin saannin lakatessa ne vain uinahtavat, mutta ne myös heräävät helposti. Periaatteessa jo yksi savuke voi aktivoida kertaalleen haudatun käyttäytymismallin ja riippuvuuden uudelleen. Retkahtamisen vuoksi ei kannata ruoskia itseään, vaan on parasta hyväksyä tapahtunut rauhallisesti ja suunnata ajatukset seuraavaan yritykseen. Ja sitten, kun on päässyt uudestaan kuiville, kokeiluja kannattaa välttää kuin kastemato ruohonleikkuria. 25

15 Tukea tupakoinnin lopettamiseen Hyvän valmistautumisen ohella myös tupakoinnin lopettamisen jälkeinen tuki parantaa onnistumisen todennäköisyyttä. Tarjolla on sekä lääkkeetöntä että lääkeapua. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että menetelmä, joka sopii yhdelle ihmiselle, voi herättää toisessa suoranaista vastarintaa. Näitä puolesta ja vastaan -kannanottoja voi ja kannattaa kuunnella, mutta viime kädessä jokainen joutuu etsimään ja kokeilemaan, kunnes löytää itselleen sopivan tavan irrottautumiseen. Stumppi-puhelin on maksuton palvelunumero tupakoinnin lopettajille. Vastaajat ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Puhelinpalvelu toimii arkisin kello tarjoaa tupakoinnin lopettamista harkitseville ja sitä yrittäville tukea ja neuvoja internetissä. Keskustelufoorumilta löytyy muiden tupakointia lopettavien kokemuksia ja kertomuksia, minkä lisäksi siellä voi esittää omia kysymyksiä. on tupakan ja tupakoinnin tietopankki. kertoo naisten valtimotaudeista. Sivustolla on myös tietoa tupakoinnista. tarjoaa apua elintapamuutoksiin, kuten tupakoinnin lopettamiseen. Vieroitusryhmä Jotkut terveysjärjestöt, apteekit, kunnat ja työpaikat sekä kansalais- ja työväenopistot järjestävät tupakastavieroitusryhmiä. Tavallisesti ryhmä tapaa 6 8 kertaa viikon tai kahden välein, ja usein järjestetään myös seurantatapaaminen pidemmän ajan kuluttua. Alkutapaamisissa valmistaudutaan tupakoinnin lopettamiseen, sitten ryhdytään itse yritykseen ja viimeisillä kerroilla käsitellään savuttomana pysyttelemistä. Ryhmän etu on mahdollisuus jakaa kokemuksia muiden samassa asemassa olevien kanssa. Jos mukana on ystäviä tai työtovereita, ajatuksia pääsee vaihtamaan myös tapaamisten välillä. Mikään ei estä perustamasta omaa lopettajaporukkaa, vaikka kahden kesken jonkun tutun kanssa. Kaverilta voi saada vahvistusta juuri silloin, kun sitä tarvitsee eniten ja yhteydenpito käy mutkattomasti. Yhdessä lopettavien kannattaa sopia, että he retkahtamisen uhatessa soittavat toiselle ennen savukkeen sytyttämistä. Lääkehoidot Tupakoinnin lopettamisen yleistyessä sen tueksi on kehitetty myös erilaisia lääkkeitä. Niistä kannattaa kysyä tarkemmin lääkäriltä, terveydenhoitajalta tai apteekista. Nikotiinikorvaushoidon perusajatus on pehmentää laskua savuttomaksi. Korvaushoitotuotteista saa vereen nikotiinia, mutta pienempinä ja loivemmin vaikuttavina annoksina kuin savukkeista. Nikotiinin saannin jatkaminen lieventää vieroitusoireita ja vähentää tupakanhimoa. Korvaushoito on tupakointia huomattavasti turvallisempaa. Savusta saa elimistöön noin ainetta, korvaushoitotuotteista vain nikotiinia, eikä sitäkään hengitetä keuhkoihin. Nikotiinikorvaustuotteita on monenlaisia. Eri vahvuiset purukumit ja laastarit, inhalaattori (lääkesumutin) sekä kielenalus- ja imeskelytabletit ovat vapaasti ostettavissa. Voimakkaammin vaikuttava nenäsuihke vaatii reseptin. Tavallisimmat haittavaikutukset ovat suun ja nielun ärsytys (purukumi, tabletit), vatsavaivat (purukumi) sekä ihoärsytys ja unettomuus (laastari). Sydänongelmista kärsivien ja raskaana olevien naisten on hyvä keskustella käytöstä lääkärin kanssa. 27

16 Nikotiini imeytyy tuotteista eri tavoin. Nenäsuihke muistuttaa lähinnä savukkeen vaikutusta, mutta mikään valmiste ei tuota verenkiertoon samanlaista nikotiinipiikkiä. Eri tuotteita voi myös yhdistellä. Esimerkiksi laastaria käytettäessä voi olla hyvä pitää saatavilla purukumia tupakanhimokohtausten varalta. Nikotiinikorvaus parantaa selvästi mahdollisuutta onnistua tupakoinnin lopettamisessa. Se edellyttää kuitenkin oikeanlaista käyttöä, erityisesti riittävän vahvaa annostusta ja riittävän pitkää aikaa. Tavallinen hoitoaika on kolmesta kuuteen kuukautta. Jotkut jatkavat purukumien käyttöä myös tämän jälkeen, mutta on suositeltavaa vierottautua myös niistä vaikka laastarien avulla. Bupropioni on nikotiiniton tupakastavieroituksessa käytettävä lääke, joka kehitettiin alun perin masennuksen hoitoon. Hoidon sivuvaikutuksena huomattiin, että monet potilaat yksinkertaisesti lakkasivat tupakoimasta. Lääke rekisteröitiin sittemmin käytettäväksi myös tupakastavieroituksessa. Varenikliini on uusin Suomen markkinoille tullut nikotiiniton vieroitusvalmiste. Lääke on kehitetty nimenomaan tupakoinnin lopettamisen tueksi ja se vaikuttaa kahdella tavalla. Lääke tarttuu aivoissa nikotiinireseptoriin ja lisää dopamiinin vapautumista, mikä pitää vieroitusoireita poissa. Samalla se estää nikotiinia kiinnittymästä reseptoriin, mikä vähentää tupakoinnin mielihyvävaikutusta ja sen kautta halua polttaa. Varenikliini on reseptilääke. Hoitoaika on kolme kuukautta ja tupakointi lopetetaan hoidon toisella viikolla. Tavallisin sivuvaikutus on lievä tai kohtalainen pahoinvointi. Lääke ei sovi ihmisille, jotka kärsivät vaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta. Varenikliini näyttää tutkimusten mukaan olevan tehokkain tupakasta vieroitukseen käytettävistä lääkkeistä. Ero on suurin kolmen kuukauden hoidon päättyessä, mutta tasoittuu pidemmällä tähtäimellä. Bupropioni vaikuttaa aivojen dopamiinineritykseen samankaltaisesti kuin nikotiini, mikä vähentää tupakanhimoa. Lisäksi lääke lievittää vieroitusoireita ja voi estää käyttöaikana myös painonnousua. Bupropioni on reseptilääke. Hoito aloitetaan viikkoa ennen tupakoinnin lopettamista ja se kestää noin kaksi kuukautta. Lääkkeen tehon ja mahdollisten sivuvaikutusten seuraamiseksi suositellaan viikoittaisia kontrolleja. Seuranta parantaa lääkityksen tehoa, koska lopettaja saa samalla neuvoja ja tukea sekä sitoutuu yritykseen paremmin. Bupropioni on tutkimusten mukaan nikotiinikorvausta tehokkaampi. Tavallisimmat bupropionin sivuvaikutukset ovat suun kuivuminen ja unettomuus. Joillakin ihmisillä lääke nostaa verenpainetta. Buproproni ei sovi kaikille ja siksi sen käyttö vaatii aina lääkärissäkäynnin. Eri syistä (muun muassa epilepsia, tiettyjen lääkkeiden käyttö, aivokasvain) johtuva kouristelutaipumus ja syömishäiriöt estävät lääkkeen käytön. 29

17 Kymmenen kysymystä 1. Mikä sai minut aloittamaan tupakoinnin? Mitä kaikkea siihen liittyi? 2. Missä vaiheessa kokeilut muuttuivat säännölliseksi tupakoinniksi? Miten se tapahtui? 3. Millainen tupakoija olen nyt? Kuinka paljon poltan, missä tilanteissa, kenen kanssa? Missä en polta ja miksi? Mitä mieltä olen tupakoinnistani? 4. Missä tilanteissa minun olisi vaikeinta olla polttamatta? Mitkä ovat minulle tärkeimmät syyt polttaa? 5. Haittaako tai vaikeuttaako tupakointi elämääni jollain tavoin? Miten? 6. Jos lopetan, mitä tapahtuu? Mitä menetän? Mitä voin saavuttaa? 7. Mikä on tai olisi minulle kannustavin tavoite tupakoinnin lopettamisessa? Kalenteri tupakoinnin lopettamista varten Tämä osa sisältää kymmenen kysymystä ja kalenterin. Kysymykset palvelevat valmistautumista tupakoinnin lopettamiseen, ja kalenteri taas antaa tilaa ajatuksille ja havainnoille sen jälkeen. Vastauksissa ja merkinnöissä ei tarvitse pyrkiä kattavaan analyysiin, vaan omien ajatusten ja tuntemusten selvittelyyn siinä määrin, kun kokee sen auttavan itseään. Kalenterissa on tilaa lyhyille päivittäisille merkinnöille neljän viikon ajalle. Sen jälkeen voi vielä kirjata havaintoja neljään viikkokoosteeseen. Joka kohdassa annetaan ensin yleisarvosana eli arvio päivän vaikeusasteesta. Asteikko lähtee miinus kymmenestä (-10), joka on pahin mahdollinen päivä ja päättyy arvosanaan + 10 eli todella erinomaiseen päivään. Joka kohtaan on laitettu valmiiksi myös plussa- ja miinusrivi, joihin voi kirjoittaa keskeisen hyvän ja huonon asian. Näiden jälkeen on vielä tilaa muille ajatuksille ja havainnoille, joita päivä toi tullessaan. 8. Milloin voin ajatella lopettavani tupakoinnin? 9. Miten valmistaudun? Käytänkö jotain apukeinoja? 10. Mitä teen tupakointitilanteissa sitten, kun en enää polta? Miten tilanteet etenevät konkreettisesti: tapahtumat, ympäristö, vuorosanat, tunteet? 31

18 viikko 1 1. päivä viikko 1 5. päivä viikko 1 2. päivä viikko 1 6. päivä viikko 1 3. päivä viikko 1 7. päivä viikko 1 4. päivä 33

19 viikko 2 8. päivä viikko päivä viikko 2 9. päivä viikko päivä viikko päivä viikko päivä viikko päivä 35

20 viikko päivä viikko päivä viikko päivä viikko päivä viikko päivä viikko päivä viikko päivä 37

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

TUPAKOIVAN ASIAKKAAN TUKEMINEN JA RIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKOIVAN ASIAKKAAN TUKEMINEN JA RIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKOIVAN ASIAKKAAN TUKEMINEN JA RIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 3.3.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Tupakoinnin puheeksi ottaminen Vieroittaja viekö tupakointiin

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Tule, kuule ja osallistu

Tule, kuule ja osallistu Tule, kuule ja osallistu Tupakka arka asia? Kestääkö kanttisi miettiä tupakointiasi? Sari Rantanen Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 25.01.2017

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi Kolme kokonaisuutta: www.28paivaailman.fi asiakkaalle, (ei vaadi kirjautumista): tapaamisten

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi 28 + 1 -tukitapaamiset Ohjaajakoulutukset: 2x2 /v myös etäosallistumismahdollisuus ohjaajakoulutuksiin

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 1 Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 2 ASENTEET En osaa En tiedä Ole utelias, keskity siihen toiseen henkilöön.

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten KÄYTTÄJÄN OPAS Yksityiskohtainen käyttöoppaasi BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten Jos sinulla on kysymyksiä BYDUREON-valmisteen käytöstä Katso Tavallisia kysymyksiä ja

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Naisten terveys ja hormonien käyttö

Naisten terveys ja hormonien käyttö Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkimus: Naisten terveys ja hormonien käyttö Tutkimusryhmämme selvittää HORMONIVALMISTEIDEN KÄYTÖN ja NAISTEN TERVEYDEN SUHDETTA. Tässä kyselylomakkeessa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot