Toimintasuunnitelma. Marraskuu 2015 Joensuun Nuorisoverstas ry Ulla Mänttäri-Tikka toiminnanjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintasuunnitelma. Marraskuu 2015 Joensuun Nuorisoverstas ry Ulla Mänttäri-Tikka toiminnanjohtaja"

Transkriptio

1 2016 Toimintasuunnitelma Marraskuu 2015 Ulla Mänttäri-Tikka toiminnanjohtaja

2 JOHDANTO... 3 TOIMINTA-AJATUS JA VISIO... 3 TOIMINNAN TAUSTA JA TARVE... 4 TYÖPAJATOIMINNAN ARVOT... 6 TYÖPAJATOIMINNAN TOIMIALUE, ASIAKKAAT JA YRITYSYHTEISTYÖKUMPPANIT... 7 ETSIVÄ NUORISOTYÖ... 7 SEUTUKUNNALLINEN NUORTEN TYÖPAJATYÖN TOIMINTAMALLI... 9 NUORTEN TYÖPAJATYÖN TOIMINTAMALLI TOIMINNAN TAVOITTEET VUODELLE TOIMINNAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET VUONNA TOIMINNAN SEURANTA TIEDOTTAMINEN MUUT TOIMINNAT TALOUSARVIO... 16

3 JOHDANTO Toimintasuunnitelmassa kuvataan :n seutukunnallista nuorten työpajatoimintaa vuonna Nuorten työpajatoiminnasta säädetään Nuorisolaissa (7 ) ja se asemoituu nuoren elämänkulussa koulutuspolkujen ja työelämän välimaastoon ja kulttuuriseen nuoruuteen. Nuorten työpajatoiminta voidaan sisällöltään, tavoitteiltaan ja menetelmiltään jäsentää nuorisososiaalityön ja sosiaalipedagogiikan viitekehyksistä. Nuorten työpajatoiminnalla tuetaan nuoren elämänhallinnan taitoja, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista. Nuorta autetaan löytämään omat vahvuutensa, tekemään realistisen suunnitelman tulevaisuudestaan. Lisäksi tuetaan hänen kasvuaan yksilönä ja työpajayhteisön jäsenenä. Vuoden 2016 suunnittelussa on otettu huomioon vakiintuneiden toimintojen lisäksi niitä kehittämisen ja muutoksen tarpeita, joita sekä toiminnan kehittämisestä että toimintaympäristöstä ja lainsäädännön muutoksista nousee. Näitä painopisteitä ovat starttivalmennuksen kehittäminen osana Taitoverstaan toimintaa, Pajalta Duuniin - toiminta, työosuuskunnan perustaminen ja mm. nuorten palvelukeskus- ja ohjaamotoiminnan yhteistyö. Etsivä nuorisotyö on alkanut Joensuussa yhdistyksen toteuttamana työmuotona vuonna Vuosi 2016 tulee olemaan toiminnan kehittämisen vuosi, koska etsivät siirtyvät työskentelemään uuteen nuorten palvelukeskukseen. Joensuun Nuorisoverstas ry:n tekemään työhön kohdistuu myös sektorikohtaisia paineita, niin julkisen talouden leikkauksista kuin esim. työllisyysasioiden hoidon muutoksista kuntatasolla. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan alaan niin paikallisesti kuin alueellisestikin, ettei nuorten hyvinvointi unohtuisi päätöksenteossa. TOIMINTA-AJATUS JA VISIO :n tarkoituksena on edistää ja kehittää nuorten elämänhallinnan valmiuksia ja arjentaitoja sekä tukea siirtymistä koulutukseen ja työelämään. Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää ja kehittää toimintaa, jossa nuorelle järjestetään hänen henkilökohtaisten tarpeidensa mukaista yksilö-, työ- ja ryhmävalmennusta lisäpalveluineen. Lisäpalveluita ovat kasvatus- ja ohjaustyö, koulutustoiminta, palveluohjaus, tutustumiskäynnit ja retket. Sisältöön kuuluu myös terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta sekä etsivä nuorisotyö. Yhdistys etsii ja kehittää uusia toimintamalleja ja -tapoja nuorten koulutus- ja työelämävalmiuksien ja arjen taitojen parantamiseksi, osallistuu keskusteluun nuorten työpajatoiminnasta sekä nuorten elämään liittyvistä yhteiskunnallisista kysymyksistä ja toimii yhteistyössä tarpeellisten viranomaisten kanssa.

4 :n nuorten työpajatoiminta tarjoaa asiakkaalle moniammatillisen verkoston tuen, jossa eri sektoreiden osaaminen ja toiminta luovat toisiaan tukevan kokonaisuuden ja jatkumon työpajajaksonkin jälkeen. työskentelee verkostokumppanina mahdollistaen nuorten hyvinvointiin tähtäävien toimien ja palveluiden kehittymisen. tuottaa laadukkaita nuorten työpajapalveluita kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen. luo uusia ja joustavia toimintamalleja. osallistuu alan vaikuttamiseen paikallis-, seutu- ja kansallisella tasolla. huolehtii, että henkilöstö voi hyvin, toiminta on vaikuttavaa ja organisaatio uudistuu tarpeiden mukaan. edistää seuraavia arvoja: luovuus, rehellisyys, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. TOIMINNAN TAUSTA JA TARVE Yhdistys on perinteikäs nuorten työpajatoiminnan järjestäjä. Kahdenkymmenen vuoden aikana on kertynyt kokemusta ja osaamista palvelujen tuottamisesta perustoiminnassa ja kehittämishankkeissa. Toimintavuosien aikana ovat yhdistykselle muodostuneet laajat suhteet sidosryhmiin ja verkostoon. Yhdistysmuotoisuus on osoittautunut hyväksi tavaksi toimia. Organisaation joustavuus, ei-viranomaismainen imago ja hallinnon keveys puoltavat yhdistysmuotoisuutta. Nuorten keskuudessa etenevä puskaradio kertoo hyviä ja vaikuttavia uutisia. Yhdistys edistää kuntien kumppanina nuorille suunnattujen palvelujen toteuttamista ja kehittämistä. Vuonna 2016 pystymme edelleen tarjoamaan laadukkaita, matalan kynnyksen mukaisia nuorten työpajapalveluita Joensuun seudun työttömille nuorille.

5 Taulukko 1. Alle 25-vuotiaat työttömät Pohjois-Karjalassa ja Joensuun seudulla vuosina Vuosi (lokakuu) Joensuun seutu Pohjois-Karjala (syyskuu) (syyskuu) (syyskuu) Alle 25-vuotiaita oli työttömänä syyskuussa 2015 Pohjois-Karjalassa 1507, mikä on 113 nuorta (8,1 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Heistä joka kolmas oli vailla ammatillista koulutusta. Syyskuussa 2015 alle 29 vuotiaiden puhtaasti työttömien määrä oli Joensuussa, Liperissä, Kontiolahdessa ja Outokummussa yhteensä 1880 henkilöä. Lisäksi työvoimapalveluissa oli 314 nuorta. Aktivointiaste oli maakunnassa syyskuun lopussa 32,0 % ja koko maassa 26,0 %. Yhteiskuntatakuu lupaa, että nuori saa koulutus-, työ-, työkokeilu- tai työpajapaikan kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Kaikille nuorille perinteinen urapolku, peruskoulu ammattiin valmistavat opinnot työelämä, ei sellaisenaan toteudu. Menestyminen on kaikille silti mahdollista, kunhan löydetään joustavia opinto- ja työelämäpolkuja. Perinteisten työpajatoimintojen lisäksi tarvitaan tuettuja aktivointipaikkoja, joilla parannetaan nuoren työtaitojen lisäksi sosiaalisia- ja arjentaitoja. Nuorten työpaja on luonnollinen palveluvaihtoehto silloin, kun koulutus tai työelämäpolku ei olekaan nuorelle itsestäänselvyys. Työpajatoiminta tukee myös nuorten sosiaalisia taitoja, vertaisryhmien ja työelämäsuhteiden vahvistumista. Nuorten aikuisten yksinäisyys sekä sosiaalinen eristäytyminen ovat ilmiöitä, joihin nuorten parissa toimivien ammattilaisten tulee kiinnittää jatkossa yhä enemmän huomioita. Nuorten työpaja on yksilön henkilökohtaisen elämäntilanteen vaatimien toimenpiteiden ja palvelujen kokoaja. Työpaja auttaa löytämään ja toteuttamaan toimenpiteet, joilla parannetaan nuoren elämäntaitoja ja valmiuksia siirtyä koulutukseen ja työelämään.

6 TYÖPAJATOIMINNAN ARVOT :n toiminnan arvot: Luovuus Toiminnassamme otetaan aktiivisesti huomioon nuorten luovuus ja siihen kannustetaan osana työpajatoimintaa. Varaudumme erilaisiin muutoksiin ja ohjaamme tietoisesti muutoksia. Tarkoituksena ei ole jäädä ajelehtimaan muutosten pyörteisiin: olemme oma-aloitteisia ja rohkeita kokeilemaan uusia asioita ja toimimme itseohjautuvasti. Rehellisyys Työpajatoiminnassa tulee olla rehellinen, uskoa ihmiseen ja hänen toiveisiinsa. Kerromme nuorelle rehellisesti tulevaisuuden mahdollisuuksista hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa huomioiden. Olemme rehellisiä omaa osaamistamme kohtaan: etsimme oikeat toimijat oikeaan tilanteeseen tiedostaen, että oma osaamisemme on rajallista. Rehellisyys on lisäksi avoimuutta, palautteen antamista ja vastaanottamista. Vastuullisuus Otamme huomioon yksilön tarpeet ja toiveet, yksilön kunnioittamisen, ihmislähtöisyyden, tasa-arvon, perusluottamuksen ja uskon ihmisiin. Korostamme yksilön vastuuta hänen omasta elämästään ja tuemme vastuunottamisessa. Tunnemme ja kannamme oman vastuumme työyhteisön jäseninä ja työkavereina: olemme nuorten luottamuksen arvoisia. Yhteisöllisyys Ymmärrämme yksilön yhteisön osana, kannustamme nuoria vaalimaan ihmissuhteita ja sosiaalisia verkostoja. Vuorovaikutus on aitoa, rehellistä, suvaitsevaista, avointa ja luotettavaa. Luomme työpajayhteisöön yhteishengen. Siedämme erilaisuutta ja keskeneräisyyttä, hyväksymme ihmisten yksilöllisyyden, olemme kärsivällisiä, avoimia uusille asioille, ideoille ja toimintatavoille. Henkilökunnan esimerkillisyys ja hyväntahtoisuus ovat ohjenuorana arkipäivän toiminnalle.

7 Ekologisuus näyttäytyy mm. tuotteiden raaka-ainehankinnoissa ja jätteiden lajittelussa. Tuotekehittelyssä hyödynnetään ja uusiokäytetään kierrätysmateriaaleja. Tehtävien suunnittelussa otetaan huomioon kaikilla tasoilla ekologiset ja ympäristöä säästävät menetelmät ja työskentelytavat. Pyritään mm. käyttämään joukkoliikennevälineitä ja edistetään paperittomia kokouksia. TYÖPAJATOIMINNAN TOIMIALUE, ASIAKKAAT JA YRITYSYHTEISTYÖKUMP- PANIT Yhdistys tuottaa valmennuspalveluja toimintaa rahoittaville kunnille. Yhdistys on solminut sopimukset nuorten työpajapalveluiden järjestämisestä Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Liperin ja Kontiolahden kuntien kanssa. Sopimuksia tarkistetaan vuosittain. Muista kunnista ja oppilaitoksista mahdollisesti tulevat nuoret voidaan ottaa mukaan, mikäli lähettävältä osapuolelta saadaan maksusitoumus. Asiakkaat voidaan jakaa kahteen ryhmään: Ostaja-asiakkaat etsivät ja järjestävät nuorille aktivointitoimenpiteitä. Näitä ovat mm. ohjaamot, TE-palvelut, sosiaaliviranomaiset ja koulutusorganisaatiot. Käyttäjäasiakkaita ovat vuotiaat työttömät nuoret. Nuoren taustalla voi olla turhautuneisuutta ja näköalattomuutta omasta tulevaisuudesta, epätietoisuutta uravaihtoehdoista, keskeytyneitä opintoja, työttömyyttä, useiden viranomaisten asiakkuuksia, taloudellisia vaikeuksia ym. Nuoret valitaan kuhunkin toimenpiteeseen ja tulosyksikköön kuntasopimuksessa sovituin perustein. Valinnasta kerrotaan tarkemmin toimintojen kuvausten yhteydessä. Nuorisoverstaan yritysverkostossa on lukuisia yrityksiä ja yhteistyökumppaneita. Yritykset täyttävät työhallinnon kriteerit silloin, kun nuori saa etuisuutta työhallinnosta, esim. ohjatun työkokeilun aikana. Muilta osin työkokeilupaikan tai valmentavan työsuhdepaikan tarjoavan työnantajan on sitouduttava nuoren ohjaukseen ja opastukseen työpaikalla sekä arviointiin ja raportointiin toiminnan onnistumisesta. Yritysyhteistyö rakentuu nuorten työkokeilualojen ja tuotannollisen yhteistyön mukaan. Vuonna 2014 yhdistys kehitti kumppanuustoimintaa yrityksien kanssa Pajalta Duuniin hankkeessa. Hankkeessa parannettiin niin nuorten työelämäosallisuuden mahdollisuuksia, kuin tuotannon edistämistäkin (PD-toiminta). Vuodelle 2016 ja 2017 yhdistys hakee PD-2 hanketta, jolla toimintaa viedään seuraavalle tasolle. ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut. toteuttaa Etsivää nuorisotyötä Joensuussa, yhteistyössä Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa.

8 Etsivän nuorisotyön työntekijöiden ja kehittämisen painopistealueet ovat Varhainen tuki, matalan kynnyksen palvelut ja sosiaalisen nuorisotyön yhteistyö ns. yleisetsivän työnä Varhainen tuki, tiedon lisääminen ja palvelujen saavuttaminen (nuoriso- ja erityisnuorisotyö, peruskoulu, verkkonuorisotyö, tiedottaminen). Opintojen keskeyttämisen ehkäisy ja loppuun suorittamisen tukeminen (ammatilliset oppilaitokset ja ohjaamo, opintojen keskeyttäjät ja oppilaitoksesta eronneet).

9 SEUTUKUNNALLINEN NUORTEN TYÖPAJATYÖN TOIMINTAMALLI Seutukunnallinen nuorten työpaja perustuu kuntien vuosina kehittämään toimintamalliin. Jokaiselle mukana olevalle kunnalle on sovittu paikalliseen tarpeeseen perustuvaa nuorten työpajatoimintaa ja/tai Etsivää nuorisotyötä. Rahoittajina ovat Itä-Suomen aluehallintovirasto ja toiminnassa mukana olevat kunnat, jotka ovat siirtäneet näiden palvelujen tuottamisen yhdistykselle. Seutukunnallisen toiminnan haasteeksi ovat yhdistyksen työssä muodostuneet eri julkisten palvelujen keskittyminen ja paikallisten palvelujen tarjoamisen yhteensovittaminen. :n toimintoja ovat Joensuussa Taitoverstas, johon sisältyvät tekstiilipaja, tekninen paja, yksilövalmennus, tuettua työkokeilua ja ryhmätoimintoja sekä etsivä nuorisotyö, joka sijoittuu Joensuun kaupungin nuorten palvelukeskukseen vuoden 2016 alusta alkaen. Taitoverstaalla pystytään järjestämään myös erilaisia mediaja graafisen alan harjoitteluja ja luovaa toimintaa. Seudun kunnissa toteutetaan tuettua työkokeilua ja yksilövalmennusta. Liperiläiset ja kontiolahtelaiset nuoret liittyvät Taitoverstaan valmennuspalvelujen piiriin. Outokummussa työskentely hoituu yhteistyössä nuoriso- ja kulttuuritoimen kanssa. Yhdistyksen seudullinen nuorten työpajatoiminta tekee yhteistyötä seudun kuntien etsivän nuorisotyön kanssa ja osallistuu monialaisten verkostojen kokouksiin. Yhdistyksessä on työntekijöitä keskimäärin 12, joista nuorten valmennustyön parissa työskentelevät lähes kaikki. Hallintoa hoitaa toiminnanjohtaja ja osa-aikainen kirjanpitäjä. Myös toiminnanjohtajan työpanoksesta menee suurin osa valmennustyötä tukeviin tehtäviin. Talousarviossa on varauduttu työnohjaukseen ja henkilökunnan yhteisten kehittämispäivien kustannuksiin. Puheenjohtaja ja hallitus osallistuvat yhdistyksen päätöksentekoon kuukausittain. Hallitukseen kuuluu myös kuntien asettama edustus. Seudullisen nuortentyöpajatyön ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. jatkaa toimintaansa Valtakunnallisen Työpajayhdistys ry:n linjauksen mukaan ja pyrkii toteuttamaan ja kehittämään yksilöllisiä ja joustavia palveluja nuorten avoimille työmarkkinoille sijoittumiseksi. Yhdistys osallistuu työpajojen aluetoimintaan ja kehittämiseen yhdessä muiden työpajojen kanssa. Vuonna 2016 yhdistyksen toiminnanjohtaja hoitaa työpajatoiminnan alue-koordinaattorin tehtäviä Pohjois-Karjalassa. Työpajapalvelut ovat vakiintuneet seutukunnalliseksi toiminnaksi. haluaa edelleen tuottaa, vakiinnuttaa ja kehittää laadukkaita nuorten työpajan käytäntöjä niin seudullisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.

10 NUORTEN TYÖPAJATYÖN TOIMINTAMALLI :n työpajamallissa nuoren kanssa toteutetaan henkilökohtaista valmennussuunnitelmaa. Valmennustuotteiden kirjo ei ole suuri, vaan muunneltavuus perustuu palvelujen tasoihin. Esimerkiksi yksilövalmennus voi olla vähäisemmän tuen valmennusta kerran, kaksi viikossa tai jopa päivittäistä valmennusta. Työkokeilu voi toteutua verstaalla tai yrityksessä tarvittavan työvalmennuksen määrän ja nuoren valmiuksien mukaan. Yhdistyksen työpajatoiminta on valmentavaa ja tavoitteellista. Siinä korostuvat kokonaisvaltainen tukeminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen, arjen taidot sekä tavoitteellisuus koulutukseen ja työelämään. Tavoitteena on etsiä yksilöllisiä ratkaisuja nuoren urapolun löytämiseen ottaen huomioon mm. ihmisten erilaiset oppimistyylit, omatahtisuus ja eri tukemisen keinot nivelvaiheissa ilmeneviin tilanteisiin. Esimerkiksi päihteiden vaikutusta työpajanuorten tilanteeseen seurataan aktiivisesti. Asia otetaan tarvittaessa esille niin yksilötasolla kuin ehkäisevänä päihdetyönä tai päihdepalveluihin liittyvissä tarpeissa ja kannanotoissa. Toimenpiteet ja toimintamallit päihteiden käytöstä on kirjattu päihdestrategiaan, ja päihteet puheeksi -toimintaohjeeseen. Valmennusprosessin toimenpiteet Valmennusprosessi käynnistyy tutustumiskäynnin jälkeen alkuhaastattelulla, jossa kartoitetaan nuoren nykyinen elämäntilanne ja laaditaan ensisijaiset tavoitteet valmennusjaksolle. Tavoitteet kirjataan valmennussuunnitelmaan, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan jakson aikana ja loppuarvioinnissa jakson päättyessä. Varsinaisen valmennustoiminnan välineitä ovat työ- ja yksilövalmennus, palveluohjaus, ryhmätoiminta ja saattaen vaihtaminen. Yksilövalmennus kuuluu kaikkiin toimenpiteisiin. Saattaen vaihtaminen valmennussuhteen päättyessä varmistaa nuoren itsenäisen suoriutumisen tai toisen tahon sitoutumisen työskentelyyn hänen kanssaan. Palveluoh-

11 jauksella etsitään ja koordinoidaan nuorelle kohdennettuja palveluja. Työvalmennuksella lisätään ja päivitetään nuoren työelämätaitoja ja ammatillisia valmiuksia. Yksilövalmennuksella edistetään nuoren arjen taitoja ja toimintavalmiuksia. Seudullisen nuorten työpajatoiminnan tuotteet: Yhdistys ylläpitää toimintaa, jossa nuorelle järjestetään hänen henkilökohtaisista tarpeistaan lähtevää yksilö- ja työvalmennusta tarvittavine lisäpalveluineen. Työpajat tarjoavat vuotiaille nuorille paikan kehittää sosiaalista vahvistumista ja osallisuutta tutustua erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin ja työelämään tehdä tulevaisuuden suunnitelmia kehittää elämän- ja työelämätaitoja hankkia työkokemusta ja suorittaa opintoja käytännön työssä. Yksilövalmennus Yksilövalmennus sisältää valmentajan ja nuoren yhteisiä tapaamisia henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Yksilövalmennuksesta voidaan siirtyä verstaille tai ohjattuun työkokeiluun. Yksilövalmennus voi olla esim. opiskelupaikkojen etsimistä ja hakemusten täyttämistä. Tuki yksilövalmennuksessa on vähäisempää ja nuoren oma vastuu sovittujen asioiden hoitamisesta itsenäisesti suurempi. Yksilövalmennus voi olla myös osa valmentautumista työkokeiluun. Ohjattu työkokeilu Työkokeilupaikka voi olla kunnissa, yrityksissä tai järjestöissä. Verstaan tukena tarjotaan vähintään sopimusasiassa auttaminen, alkukeskustelu kokeilupaikassa, yksi väliarviointi ja loppuarviointi sekä yksilövalmennus kokeilun ajan. Tarvittaessa ohjatusta työkokeilusta voi siirtyä myös verstaille työkokeiluun.

12 Työkokeilu verstailla Työkokeilu toteutuu :n Taitoverstaalla tai Outokummun verstaalla, nuorisokahvila Servolla. Harjoittelu on kuntouttavan valmennuksen tai työhönvalmennuksen työkokeilua, jossa ollaan työvalmentajan kanssa tekemisissä päivittäin ja yksilövalmentajan kanssa tarvittaessa. Työkokeilussa nuori tekee työtehtäviä ryhmässä ja työvalmentajan ohjaamana. Opinnollistettu verstasjakso Opintosuorituksia voi suorittaa henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti, joka sisältää ennalta suunniteltuja työssä oppimisjaksoja ja tutkinnon perusteiden mukaisia sisältöjä työtehtävissä. Opinnollistaminen hoidetaan yhdessä oppilaitoksen vastuuopettajan, verstaan valmentajan ja nuoren kanssa. Opinnollistetut verstasjaksot tukevat nuorta saamaan opinnot loppuun ja tukevat nuoren kehitystä ja kasvua sekä työelämäosallisuutta. Opintoja voi suorittaa myös kevennetysti verstasvalmennuksen sisällä, osana työpäivää, tavoitteena palata tai päästä opintojen pariin tai hule jaksona (huolta ja lepoa jaksona). Ryhmävalmennus Ryhmävalmennuksessa nuoret aloittavat yhtä aikaa tai nonstoppina ja käyvät läpi yhteisen ryhmäprosessin, jonka jälkeen valmennus voi jatkua muissa toimenpiteissä. Ryhmässä nuorella on mahdollisuus tarkastella omaa toimintaympäristöään ja omia toimintatapojaan uudesta näkökulmasta. Näin vahvistuvat itsetuntemus ja vuorovaikutustaidot. Yhteisöön liittyminen ja erilaiset nuorten palvelut tulevat tutuiksi. Ryhmässä tunteita voidaan käsitellä turvallisesti ja rohkeus päätöksentekoon kasvaa. Yhdistyksen toimintaan on kehitetty itsetuntoon, työelämä- ja työnhakutietouteen ja arjen taitoihin liittyvää ryhmävalmennusta, jota valmentajat voivat toteuttaa pienryhmissä. Nuoret myös osallistuvat verkoston järjestämiin ryhmiin, kuten Marttojen kolikkokursseille ja pankkien järjestämään taloustaitovalmennukseen. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena ovat nuoren arjen taitojen tukeminen mm. elämän hallinnan tunteen ja osallisuuden lisääntymisen myötä. Yhdistyksen kuntouttavan työtoiminnan tavoite on koulutukseen ja työelämään suuntaavaa. Kuntouttavan työtoiminnan sopimuksien sisällöistä ja asiakasprofiloinnista neuvottellaan kuntien kanssa.

13 Nuoren polku työpajalle Riippuen toimenpiteestä ja tulosyksiköstä, johon nuori on tulossa, päätöksen tekevät eri tahot seuraavasti: Etsivä nuorisotyö: Nuori tai hänen perheensä voi ottaa suoraan yhteyttä etsivään nuorisotyöntekijään. Etsivään nuorisotyöhön ilmoitetaan nuoret nuorisolain mukaisten käytäntöjen mukaan. Lisäksi nuoria etsitään ennaltaehkäisevän toiminnan hengen mukaisesti oppilaitoksien, nuorisotyön ja muiden verkostojen avulla. Työkokeilu: Ohjaajataho (esim. Te-palvelut, sosiaalitoimi, toinen hanke, työvoiman palvelukeskus, opinto-ohjaaja, ohjaamo) ja vastaanottavan tulosyksikön yksilö-valmentaja selvittävät keskusteluin, onko työpaja kaikkein sopivin toimintatapa nuoren valmiuksien ja elämäntilanteen edistämiseen. Päätöksen verstaalle siirtymisestä tekee verstaan valmentaja tai valmentajat. Kuntouttava työtoiminta: Toiminta suunnitellaan yhteistyössä sosiaalityöntekijän, Te-palveluiden ja nuoren kanssa. Verstaan yksilövalmentaja vastaa nuoren sopimuksen tekemisestä, tutustumiskäynnillä, tai sen jälkeen. Yksilövalmennus: Yksilövalmennukseen ottamisesta päättää yksilövalmentaja keskusteltuaan lähettävän/ohjaavan tahon ja nuoren kanssa asiasta. Valmentava työsuhde: Te-palveluihin lähetetään tieto avoinna olevasta paikasta. Te-palvelut ohjaa palkkatukeen oikeutettuja työnhakijoita ottamaan yhteyttä yhdistyksen toiminnanjohtajaan. Sen jälkeen työnhakija käy toiminnanjohtajan ja sijoitustyönantajan luona haastatteluissa. Valintapäätöksen tekevät työnantajan edustaja ja yhdistyksen toiminnanjohtaja yhdessä. Ryhmävalmennus: Ryhmävalmennusta voidaan järjestää verstailla oleville nuorille, joilla on yhteneviä tarpeita. Lisäksi nuorten verstasjaksoon sisällytetään jakso työelämätietoutta, joka valmennetaan pienryhmätoimintana. Kuntouttava työtoiminta alkaa aina arjenhallintaa tukevalla ryhmätoiminnalla, johon voidaan myös sisällyttää muita työtoiminnan tehtäviä.

14 TOIMINNAN TAVOITTEET VUODELLE 2016 Kehittämisen vuosi Vuoden 2016 osalta yhdistyksen toimintaa suunnitellaan uudessa yhteistyön kulttuurissa. Yhteistyökumppanit ja julkinen talous hakee tehokkuutta ja nopeita ratkaisuja moniin asioihin eri sektoreilla, joiden kanssa myös nuorten työpajatoiminta kilpailee tai on tarveharkinnan piirissä. Pyrimme turvaamaan riittävän monipuolisia toimintoja, jotta voisimme löytää mahdollisimman monille nuorille sopivan toiminnan tulevaisuuden rakentamiseksi. Yleisesti toiminnan kehittämisen kärkenä ovat laatu, yritysyhteistyö, starttitoiminnan lisääminen, monikulttuurisuus ja perustoiminnan turvaaminen. Yhteistyötahot Yhdistyksen yhteistyökumppaneina harjoittelupaikkoja tarjoavia yrityksiä ja yhteisöjä on vuosittain lukuisia. Seudullisuudesta johtuen mukana olevien kuntien eri hallintokunnat tarjoavat yhteydet kuntien viranomaisiin. Pohjois-Karjalan TE-toimiston ja Joensuun seudun työvoiman palvelukeskuksen kanssa yhteistyö on lähes päivittäistä. Muut yhteistyötahot etsitään kulloisenkin nuoren tarpeiden mukaan. tekee yhteistyötä lukuisien yhdistysten ja julkisyhteisöjen kanssa. Näitä ovat mm. alueen työpajat, kuntien nuorisotoimet, Joensuun kaupungin nuorten palvelukeskus, Sovatek-säätiö, seurakunnat, Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä ja eri oppilaitokset, Kotikartanoyhdistys ry, Rikosseuraamuslaitoksen Pohjois-Karjalan rikosseuraamuskeskus, mielenterveystoimistot, Pohjois-Karjalan poliisilaitos, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry. Uutena kunnallisena yhteistyökumppanina ovat eri työllisyysyksiköt. Nuorten määrälliset tavoitteet Vuoden 2016 aikana valmennustoimintaan otetaan seudullisessa nuorten työpajatoiminnassa noin 154 aloituspaikkaa/ nuorta. Sopimuskuntien aloitusjaksopaikkoja on yhteensä 137. Vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna Kontiolahden aloituspaikkojen lukumäärä on vähentynyt. Sopimus on vuonna kuukauden pituisista valmennuspaikoista - ei 2 kk - niin kuin aiemmin. Etsivä työ tulee kohtaamaan kolmen työntekijän voimin vähintään 150 nuorta. Suunnitelmavuoden aikana kohdataan yhteensä noin 280 nuorta. Tavoitteena on, että pääosa nuorista jatkaa valmennusjakson jälkeen jossakin hänen henkilökohtaista kehitystään ja voimaantumistaan tukevassa toimenpiteessä. Vuonna

15 2014 nuorista 77 % saavutti positiivisen tuloksen siirtymällä verstaalta hänen omaa suunnitelmaansa edistävään toimintaan. Taulukko 2. Aloituspaikkojen määrä eri toiminnoissa Toiminta Aloituspaikkojen lukumäärä Seudullinen työpajatoiminta: Joensuu, Liperi, Outokumpu, Kontiolahti Muut Etsivä nuorisotyö 150 Yhteensä 297 Mikäli starttitoimintaa saadaan laajemmaksi tai uusia ja vireillä olevia, kehittämishankkeita aloitetaan, nousee nuorten aloituspaikkalukumäärä ennakoidusta. TOIMINNAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET VUONNA 2016 Nuoret: Toiminnassa pyritään säilyttämään ennaltaehkäisevä työote Toiminnassa kiinnitetään huomiota yhdenvertaisuuteen, moninaisuuteen ja alueellisuuteen. Toiminnassa nostetaan näkyvämmin esille monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. Toiminnan saavutettavuutta ja matalan kynnyksen periaatetta jatketaan. Kokonaistoiminta: Yhdistyksen toimintaa lävistävät vastuullisuus, ekologisuus ja kestävän kehityksen periaatteet Yhdistyksen toiminnan perustan vakiinnuttaminen, päättäjäyhteistyö ja sidosryhmäyhteistyö Yrityskumppanuudet, osuuskuntatoiminta, Pajalta Duuniin -toiminta Kokeillaan Valo-valmennusta opinnollistamisen ensiaskeleena Laatutyö, jossa jatketaan sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallin käyttöä

16 TOIMINNAN SEURANTA :n seutukunnallista ja toimintaa seurataan suunnitelmallisesti, jotta voidaan varmistua asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Työhön kuuluvat olennaisena osana organisaation itsearviointi ja toiminnan tavoiteperusteinen seuranta. Työn seurannassa käytetään yhtenäistä järjestelmää (Party, Parent). Toimintaa seurataan myös sosiaalisen työllistämisen laadun arviointimallin (STL) avulla. Nuorilta kerätään systemaattista palautetta sova -kyselyllä. Palautteita arvioidaan valmennustoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi seurataan toimintaa ja taloutta niin kuukausittain kuin kolmannesvuosiraportein, tai rahoittajan ohjeiden mukaan. TIEDOTTAMINEN Yhdistys tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan ja nuorten tilanteesta. Tiedottamisella pyritään lisäämään päättäjien, henkilöstön, sidosryhmien ja kansalaisten tietoutta yhdistyksen toiminnasta ja nuorten tilanteesta. Tiedotusta hoidetaan verkostossa, omilla verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, lehdistössä sekä kohdennetuilla tiedotteilla. Tiedotusta pyritään tekemään myös ratkaisu- ja mahdollisuusviestintänä. MUUT TOIMINNAT vastaa Meille saa tulla kampanjan hallinnoinnista myös vuonna Kampanjaa toteutetaan osallistumalla eri tapahtumiin vuoden aikana. Kampanjan kulut katetaan avustuksilla. TALOUSARVIO Talousarvio vuodelle 2016 on euroa. Talousarvion kokonaissummaa voivat kasvattaa vireillä olevat kehittämishankkeet, kuten Tutustujasta-tekijäksi, hoitoalalle ohjaava hanke. :n Seudullisen työpajatoiminnan rahoitus tulee pääasiassa avustustyyppisenä rahoituksena Itä-Suomen aluehallintoviraston nuorisotoimen myöntämästä valtionavustuksesta nuortentyöpajatoimintaan ja valtionavustuksesta etsivään nuorisotyöhön. Rahoitusta saadaan sopimuskunnilta ja Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymältä. Seudullisen nuorten työpajatoiminnan rahoitus laskutetaan kunnilta nuorten määrän mukaan, kuntaavustuksina. Pieni osa rahoituksesta tulee tuotteiden ja palvelujen myynnistä. Palkkatukityöllistämisen omarahoitusosuus kustannetaan kunta-avustuksista. Kehittämistoimintaan haetaan rahoitusta hankkeita rahoittavilta tahoilta ja työllistämiseen palkkatukea TE-toimistosta. Yhdistys voi ottaa vastaan myös muita lahjoituksia ja avustuksia toiminnan sisältöjen toteuttamiseksi.

17 Talousarvio Toimintamenot 2016 Ray Nuty Yhteensä Seutupaja Palkkat Etsivä valmentajien palkat +sivuk vuokrat toimintakulut Hallinnon palkat+sivukulut Yhteensä Yhteensä Tulot Kunta-avustukset siirtyy vuodelta Valtionavustukset Va jatko Rayavustus ja SPE Myyntitulot jäsenmaksut Kake-avustus muut avustukset 0 Korvaukset Kaikki yhteensä Toimintakate 148 0,00 0,00 0,00 148

Toimintasuunnitelma Joensuun nuorisoverstas ry

Toimintasuunnitelma Joensuun nuorisoverstas ry 2017 Toimintasuunnitelma Joensuun nuorisoverstas ry Marraskuu 2016 Ulla Mänttäri-Tikka toiminnanjohtaja JOHDANTO... 3 TOIMINTA-AJATUS JA VISIO... 3 TOIMINNAN TAUSTA JA TARVE... 4 TYÖPAJATOIMINNAN ARVOT...

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset Nuorten työpajatoiminta Joensuun Nuorisoverstas ry edistää nuorten elämänhallintaa, koulutukseen ja työhön hakeutumista. Pääasiallisena toimintamuotona

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa

Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja, Joensuun Nuorisoverstas ry Nuorten työpajatyöstä säädetään Nuorisolaissa.

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Työpaja- pedagogiikka

Työpaja- pedagogiikka Työpaja- pedagogiikka LAHTI 28.10.2014 Susanna Palo 28.10.2014 TPY = Valtakunnallinen työpajayhdistys? TEKEMÄLLÄ OPPII -hanke Työpajapedagogiikka Työpajatoiminnan määrittely ja asemointi palvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA 1. YLEISTÄ Tässä sopimuksessa sovitaan nuorten työpajatoiminnasta, jolla kehitetään ja tuotetaan palveluja parantamaan valmennukseen

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry

Joensuun Nuorisoverstas ry 2019 Toimintasuunnitelma Marraskuu 2018 Ulla Mänttäri-Tikka toiminnanjohtaja Sisällys Toiminnan tarkoitus, arvot ja visio... 3 Tulevan toimintakauden haasteet ja mahdollisuudet... 4 Toiminnan painopisteet...

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA 1. YLEISTÄ Tässä sopimuksessa sovitaan työpajatoiminnasta joilla kehitetään ja tuotetaan palveluja parantamaan valmennukseen tulevien

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA

SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA SOPIMUS TYÖPAJAN VALMENNUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTA KONTIOLAHDEN KUNNASSA 1. YLEISTÄ Tässä sopimuksessa sovitaan työpajatoiminnasta joilla kehitetään ja tuotetaan palveluja parantamaan valmennukseen tulevien

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä

Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä 2019-2020 JS 13.12.2018 1 550:n työttömän henkilön työllistymisen tukeminen 35% työllistyy tai pääsee tutkintotavoitteiseen koulutukseen 50:n

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto 2.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kohtaamispaikka perhekeskuksen palveluverkostossa Kohtaamispaikka

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Synergiaseminaari Hämeenlinna Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen

Synergiaseminaari Hämeenlinna Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen Synergiaseminaari Hämeenlinna 10.10.2017 Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen Nuorten työpajatoiminta Nuorisolaki 1285/2016 Nuorisolain tavoitteena edistää nuorten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Itä-Suomen Ammattitaito ry.

Itä-Suomen Ammattitaito ry. Itä-Suomen Ammattitaito ry. yhdistys perustettu vuonna 2003 toimialue: Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun maakunnat jäseninä toimialueen merkittävimmät ammatillisen koulutuksen järjestäjät

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Alkukartoitus Tatu hankkeen tulosten hyödyntäminen Nuorisotutkimusten tuloksia: Työllistyminen

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla 4.10.2018 Perhekeskusesite 2019 Valtakunnallinen tiedote perhekeskusesitteestä on julkaistu: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aitiyspakkauksen-perhekeskusmukana-perheesi-elamassa-esite

Lisätiedot

STARTTIVERSTAS-HANKE. Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa

STARTTIVERSTAS-HANKE. Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa STARTTIVERSTAS-HANKE Starttivalmennus Starttiverstas-hankkeessa Taustaa ja tavoitteita Starttiverstas-hanke on osa PKKY:n hallinnoimaa Nuorten tuki-hanketta, jonka osatoteuttajana on Joensuun Nuorisoverstas

Lisätiedot

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Etsivä nuorisotyön viranomainen ja rekisterinpitäjä Naantali, Nousiainen, Masku, Mynämäki, Raisio ja Rusko 9.11.2012 Raision seudun koulutuskuntayhtymä / Maria Taipale

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

ESITYS HIIOP Opinnollistetut työpajat hankeesta

ESITYS HIIOP Opinnollistetut työpajat hankeesta ESITYS HIIOP Opinnollistetut työpajat hankeesta 1.4.2015 31.12.2017 28.10.2015 Kirsi Ohrankämmen ja Taina Räsänen HIIOP kehittämishankkeen tarve nousi mm. POLKU II hankkeen asiakasprofiloinnista vuosina

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena

Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena. Siirtymät uudessa ajassa -seminaari 26.3.2019 Helsinki Reetta Pietikäinen Esityksen rakenne Työpajatoiminnasta Työpajat ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Opit työssä Projektin kesto 1.1.2015-31.5.2017 Rahoittaja Hämeen ELY-keskus Toteuttajat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (hallinnoija) Kouvolan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

37 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA 13.6.2013

37 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA 13.6.2013 Nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien 2015-2016 taloussuunnitelman kehykseen vaikuttavia kasvupaineita: Käyttötalous euroa /vuosi Vuosi 2014 Välttämättömät Palkankorotusvaraus

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Itä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry

Itä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry Itä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE 11.01.2010 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry NUORTEN TUKI HANKE Taustaa 1. Nuoret työttömät, maaliskuu 2009 Koko P-K kesäk.09 yht.

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL 20.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 KOHTAAMISPAIKAN MÄÄRITELMÄ Kohtaamispaikka on tarkoitettu lapsille, nuorille ja

Lisätiedot