Rakennustyylejä Turunmaalla
|
|
- Maija Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hus och hem bilden av vår kulturmiljö Taloissa ja tuvissa kulttuuriympäristömme kuva Byggnadsvårdsförening i Åboland rf Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry Rakennustyylejä Turunmaalla Mitä ovat rakennustyylit? Rakennustyylit ovat rakennustaiteen yleensä kansainvälisiä rakennustaiteen muotivirtauksia. Länsimaisen rakennustaiteen sanotaan yleensä omaavan juurensa antiikin Kreikassa. Antiikin muotokielen muunnelmat ovat sitten muodostaneet Eurooppalaisen rakennustaiteen perustan. Suuntaa näyttävät tyylin esimerkit ovat usein syntyneet etelä- ja keskieuroopasta, mistä ne ovat kopioinnin ja uudelleentulkinnan kautta levinneet maasta toiseen. Suurkaupunkien monumentaalirakennukset ovat yleensä toimineet keskuksina, joista tyylivaikutteet ovat levinneet muihin suurkaupunkeihin, sekä ympäröiville seuduille keskeisten rakennusten kuten kirkkojen, linnojen ja kartanoiden kautta. Italia, Ranska ja Englanti ovat usein toimineet tyylien kehtoina. Tyylien kehittyminen heijastelee myös eri aikakausien valtasuhdanteita. Tyylit muuttuvat myös "matkan varrella", ja useimmiten matka meidän seuduillemme on ollut pitkä.. Mitä on kansanrakentaminen? Kansanrakentamisella tarkoitetaan kansan, tavallisten ihmisten, itse itselleen rakentamia taloja ja muita rakennuksia. Kansan tapaan rakentaa ovat vaikuttaneet omat tarpeet, paikalliset olosuhteet, perinteet ja saatavilla olevat rakennusmateriaalit. Esimerkiksi kansanrakentajat ovat usein halunneet koreilla ja komeilla rakennuksillaan mahdollisuuksien mukaan. Rakennustavat ja koristelu ovat yleensä kotoisin paikallisista esikuvista. Kansanrakentaminen ei kuitenkaan ole ollut täysin itsenäistä, tai muusta maailmasta riippumatonta. Paikallisten julkisrakennusten, pappiloiden ja kartanoiden kautta on saatu kosketus kansainvälisiin rakennustyyleihin, joita on sitten sovitettu omiin perinteisiin ja olosuhteisiin. Usein jollekin paikkakunnalle tyypillinen yksityiskohta voidaan johtaa paikalliseen pappilaan tai säätyläisrakennukseen. Rakennustyylin leviäminen on myös saattanut kestää hyvin pitkän aikaa siksi esim luvun alkupuolella Ranskassa vallinnut muoti on meillä alkanut näkyä vasta saman vuosisadan puolivälin jälkeen. Eteläisessä Suomessa säätytietoisuus on myös hidastanut leviämistä: talonpojan ei ollut sopivaa välittömästi ruveta matkimaan pappilan tai kartanon uutta tyyliä. Samankaltainen arvojärjestys vallitsi myös maatilan sisällä: uutta hienompaa tyyliä sovellettiin aluksi päärakennukseen, jolloin sen asema vanhemman tyylisiin ulkorakennuksiin verrattuna samalla korostui. Joskus liike saattoi olla myös päinvastainen: esimerkiksi kustavilaisuus ja kansallisromantiikka ihannoivat kansanrakentamista, ja hakivat siitä inspiraatiota. Malmgatan 6, Pargas tel , curatio@parnet.fi, Malminkatu 6, Parainen puh , curatio@parnet.fi,
2 Hus och hem bilden av vår kulturmiljö Taloissa ja tuvissa kulttuuriympäristömme kuva Malmgatan 6, Pargas tel , Byggnadsvårdsförening i Åboland rf Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry Malminkatu 6, Parainen puh , curatio@parnet.fi,
3 Usein "paikallinen" rakennustapa voi muokata tyyliä lähes tunnistamattomaksi, etenkin kun tyyli oli sovitettava hirsirakentamiseen. Myös tietyt tyylit ovat voineet saavuttaa kansan suosion (vaihdellen paikkakuntakohtaisesti), kun taas toiset, merkittävätkin, tyylit ovat voineet jäädä lähes huomioimatta, tai saaneet jonkin vähäisemmän aseman. Erityisen suuri vaikutus kansanrakentamiseen on ollut uusklassismilla ja kansallisromantiikalla. Tyylien sekoittaminen samassa rakennuksessa ei myöskään ole lainkaan tuntematonta kansanrakentamisessa. Puurakennuksen koristeosat ovat myös olleet helposti vaihdettavissa, ja sama rakennus on voinut kokonaan "vaihtaa tyyliä" useita kertoja olemassaolonsa aikana. Tyylihistoria Rakennustyylien leviäminen: Rakennustyylit ovat yleensä saaneet alkunsa etelä- tai keskieuroopassa; Kreikassa, Italiassa, Ranskassa, Englannissa, Saksassa jne. Tyylit ovat periytyneet meille usein saksalaisten, ruotsalaisten tai venäläisten esikuvien kautta. Suomessa uusi tyyli on usein ilmentynyt keskeisillä paikkakunnilla, joista ne ovat (arkkitehtien suunnittelemien) kartanoiden, pappiloiden ja muiden edustusrakennusten kautta levinneet maaseudulle.
4 Kansanrakentaminen: Tämä maatila on näyttävä esimerkki turunmaalaisesta kansanrakentamisesta. Talonpojat ovat rakennuksillaan halunneet komeilla, ja osoittaa asemaansa, ahkeruuttaan ja tyylitajuaan. Samalla rakentamista ovat ohjanneet käytännön tarpeet ja hyväksi todetut rakennustavat ja -materiaalit. Kaikkialla Suomessa vallitsevana rakennusmateriaalina on käytetty hirttä, ja rakennustyylejä on pitänyt soveltaa hirsirakentamisen vaatimuksiin. Rakennuksen pituudella komeilu on vuosisatoja vallinnut perinne (renesanssin tyyli-ihanteisiin pohjautuva). Tyylejä on hyvin voitu sekoittaa, tai lisätä uusia tyylielementtejä vanhaan rakennukseen: tässä klassistinen rakennusrunko on saanut jugend-henkisen kuistin ja ikkunat. Talon koristelu on perinteisesti painottunut sisäänkäynnin ja kuistin ympärille. Vanhemmat rakennustyylit Vanhinta rakennusperintöämme ovat keskiaikaiset kivikirkot; Turunmaalla Kemiön, Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Iniön kirkot. Keskiajalla on ollut myös kappeleita mm. Jurmolla, Hiittisissä, ja Nauvon Björkössä. Keskiaikaista asuinrakentamista edustavat linnat; lähialueellamme Kuitian linna, Kuusiston rauniot sekä Turun linna. Kuitian ja Turun linnan palatsiosan rakenteet kertovat että aina 1900-luvulle asti kansanrakentamisessa yleisenä säilynyt keskieteisellinen paritupa oli käytössä jo keskiajalla. Barokin aikakaudelta, 1600-luvulta, ei ole varmasti säilynyt montaakaan rakennusta. Turunmaalla poikkeuksen muodostaa Hiittisten ristikirkko. Joissakin vanhimmista puurakennuksistamme saattaa olla pohjana 1600-luvulta peräisin oleva runko, esimerkiksi Paraisten Ryttars. Maamme kenties tunnetuin barokkirakennus on Askaisten Louhisaaren linna.. Kemiön kirkko: Suurin osa keskiaikaisia Korpoon kirkko
5 kivikirkkojamme ovat kotoisin luvuilta. Ahvenanmaalla on vielä huomattavasti vanhempia kirkkoja. Mantereen kivikirkot muistuttavat paljon toisiaan. Ne ovat alun perin muodostunet pitkänomaisesta rungosta, jossa on korkea satulakatto, ja ulkoneva sakaristo ja asehuone. Periaatteessa kirkot edustavat gotiikkaa, vaikka eivät juurikaan muistuta keski-euroopan siroa gotiikkaa. Mahdollisesti kirkkojamme on käytetty linnoituksina levottomina aikoina. Monen muun kirkon tavoin on myös Kemiön kirkkoon lisätty myöhempinä aikoina kellotorni länsipäätyyn. Kirkon kuoripäädyssä olevia Petrus Muratorin holvaamia ristiholveja pidetään yhtenä maamme keskiaikaisen arkkitehtuurin kohokohdista. Korppoon kirkko on harvinainen esimerkki keskiaikaisesta kivikirkosta, johon jo alunperin on rakennettu torni. Kellotapulin lisäksi torni on toiminut merenkulkijoiden maamerkkinä. Kuitia: Fleming-suvulle ja 1500-luvuilla rakennettu Kuitian linna sijaitsee Lemlahden saarella. Linnassa on paritupamallinen pohjaratkaisu, jossa on yksi suuri
6 huone sisäänkäynnin molemmin puolin (sama kaava toisuu mm. Turun linnan palatsiosassa). Tämä pohjaratkaisu on säilynyt kansanomaisessa rakentamisessa satoja vuosia.
7 Hiittisten kirkko: Maassamme on hyvin vähän 1600-luvulta säilyneitä rakennuksia. Niihin lukeutuu Hiittisten ristikirkko. Ristikirkkoja alettiin rakentaa Ruotsin suurvalta-aikana, ja tämä kirkkomalli tuli erittäin suosituksi 1700-luvulla (mm. Houtskarin, Västanfjärdin ja Dragsfjärdin kirkot). Kirkko on luultavasti alun perin ollut maalaamaton. Kustavilaisuus (ruotsalainen uusklassismi) Uusklassismi on vanhin rakennustyyli josta yhä löytyy runsaammin jäänteitä, etenkin kansanrakentamisessa. Tyyli on nimetty kuningas Kustaa III:n ( ) mukaan. Kustaa III oli itse hyvin kiinnostunut taiteesta ja osallistui itse tämän hillittyä arvokkuutta korostavan tyylin kehittämiseen. Kustavilainen klassismi haki innoitusta antiikin Kreikan temppeleistä ja esineistä, mutta myös ruotsalaisesta talonpoikaiselämästä ja maanviljelystä. Kenties vastakaikuna kustavilaisuuden maalaiselämän ihannoinnille siitä tuli myös erittäin suosittu rakennustyyli kansan joukossa. Turunmaalla klassistinen rakennusperinne on erityisen näkyvää, ja tyyli pysyi suosittuna oikeastaan ja 1900-lukujen vaihteeseen saakka. Kustavilaisuuden ihanteet tulkittuna talonpoikaisrakentamiseen näkyvät maaseudun pitkärunkoisissa, symmetrisissä rakennuksissa joissa on 6- tai 8-ruutuiset ikkunat ja matala satulakatto. Tyypillisiä piirteitä: 6- tai 8-ruutuiset ikkunat, koristelemattomat pinnat (pystylaudoitus), valkoiset pilareita jäljittelevät nurkkalaudat, satulakatto (säätyläisrakennuksissa mansardikatto).
8 Kuvat: Ryttars tai Fredrikastugan. Tämä kenties 1600-luvulta periytyvä sotilastorppa edustaa tänä päivänä hyvin puhtaasti sitä uusklassistista muotoa minkä se on luultavasti 1700-luvun loppupuolella saanut. Tyypillisiä piirteitä ovat mm. Pitkänomainen symmetrinen muoto, ja sisäänkäynti keskellä julkisivua. Valkoiset nurkkalaudat (jotka suojaavat seinähirsien päätyjä) jäljittelevät pilareita. Ikkunoiden ja oven muotoilu ovat tyypillisen uusklassistisia.
9 Korppoon kartano. Päärakennus, joka on arkkitehti Charles Bassin ensimmäisiä yksityisiä suunnittelutehtäviä maassamme, on keskeinen asema Suomen arkkitehtuurihistoriassa. Rakennus on vaikuttava esimerkki kustavilaisesta kartanoarkkitehtuurista ja se on saattanut vaikuttaa myös kansanrakentamiseen. Vertaa rakennuksen perusmuotoa esim. Fredrikantuvan muotoon (yllä). Taalintehdas. Näissä Talo Paraisten vanhalla malmilla. Norrback, työläisasunnoissa on nähtävissä, miten klassismi Tällaista klassistisen kapeaa rakennusta ilmeni vaatimattomammissakin rakennuksissa. voitiin oikeastaan laajentaa vain yhdellä tavalla pituussuuntaan. Näin rakennusten pituutta voitiin pitää varallisuuden ja ahkeruuden mittana.
10 Hiittisten kirkonkylä. Kuvassa nähdään kolme tilaa Hiittisissä. Hiittisissä oli jo keskiajalla 16 tilaa. Tiiviissä kyläkeskuksessa tilat ovat aivan kiinni toisissaan, ja pitkänmuotoiset asuintalot muodostavat yhtenäisen, lähes suljetun rakennusrivin. Kaksi rakennuksista ovat säilyttäneet klassistisen muotonsa, kun taas oikeanpuolimmainen on uusittu 1900-luvun alussa. Empire (venäläinen uusklassismi) Venäjän valtakauden alkuvuosikymmenina Suomeen saapui uusi uusklassismin muunnos, empire. Empiren juuret ovat Napoleonin Ranskassa, mutta meille se saapui Venäjän kautta. Kustavilaisuuden tavoin myös empire ihannoi antiikkia, mutta mahtipontisemmalla tavalla, johon kuului runsaampi ja myös koristellumpi muotokieli. Rakennukset suurenivat ja kaupungit järjestettiin uudelleen suorien ja leveiden paraatikatujen varsille. Sekä Helsinki että Turku rakennettiin 1800-luvun alkupuolella uudelleen empiren kaavojen mukaan. Kuuluisin empirearkkitehtimme on epäilyksettä saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel ( ), joka sai tehtäväkseen piirtää koko Helsingin kaupungin suurruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Myöhemmin hänestä tehtiin koko Suomen rakennusintendentti ja hänellä oli valtava vaikutus rakentamiseen koko maassa. Empiren vaikutus oli näkyvintä kaupungeissa sekä kartanoissa. Turunmaan maaseudulla näkyy harvinaisen vähän selkeitä empirevaikutteita. Tyypillisiä piirteitä: leveät, keltaiseksi maalatut julkisivut, rapatut pinnat tai leveä vaakalaudoitus, rustisoinnit (koristeelliset rapatut kivi- tai tiilijäljitelmät), aumakatot, pilarit ja holvikaaret, paksut listoitukset, lunetit (kaari-ikkunat).
11 Bilder: Helsingin yliopiston päärakennus. Arkkitehti Carl Ludvig Engel sai tsaarilta tehtäväksi piirtää kokonaisen uuden pääkaupungin Suomen suurruhtinaskunnalle. Uuden kaupungin keskipisteeksi muodostui Senaatintori, jota ympäröi Tuomiokirkko sekä Yliopisto ja Senaatintalo. Taalintehtaan rantamakasiinit. Näitä Taalintehtaalla sijaitsevia makasiineja kutsutaan usein virheellisesti Engelin makasiineiksi. Makasiini. Vastaavat muodot toistuvat tässä ulkorakennuksessa. Leveä vaakalaudoitus on tyypillinen empirejulkisivun piirre.
12 Kemiön pappila. Päärakennus 1840-luvulta on Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylichin piirtämä. Empirerakennukseksi julkisivu on harvinaisen hillitty ja levollinen. Slaggis tai Uusi kuonakivitalo Taalintehtaalla. Työläisten asuntokasarmi, joka on rakennettu 1800luvun puolivälissä empiren aikakaudella, edustaa pelkistettyä klassismia. Rakennus on nimensä mukaisesti tehty kuona- eli slagitiilestä ja julkisivu olikin kauan kimaltavan tummaa slagitiiltä. Rappaus on lisätty 1900-luvulla.
13 Kertaustyylit ja sveitsiläistyyli Kertaustyylit kuuluvat 1800-luvun loppuun ja edustavat runsaan koristelun huippukautta. Kertaustyylit ottavat aineksia historiallisesta arkkitehtuurista (mm. gotiikasta, renesanssista ja barokista) ja toistavat niitä massatuotantomaisesti ja usein keinotekoisin materiaalein (stukko). Tyyliin kuuluu ylitsevuotavan rikas koristelu ja usein tummat värit. Myös sisustusten kuului aikakaudella olla raskaita, tummia ja täynnä erinäisiä koriste-esineitä. Rinnakkain syntyi erityinen puurakentamistyyli, jota kutsutaan sveitsiläistyyliksi. Myös sveitsiläistyyli on erittäin koristeellinen, mutta keskittyy materiaalin, eli puun aitouteen. Sveitsiläistyyliset rakennukset koreilevat koriste-elementeillä jotka ovat toteutettavissa vain puusta; tyypillisiä elementtejä ovat lehtisahalla muotoillut koristeleikkaukset ( pitsityyli ), luova leikkiminen vuorilaudoituksen kanssa sekä monimutkaiset sorvaukset. Puhutaan usein nikkarityylistä, tosin tämä käsite kattaa myös 1900-luvun alun tyylejä. Koreimmillaan tyyli näkyy huviloissa, rautatieasemissa ja seuraintaloissa. Tavallisessa puurakentamisessa 1800-luvun lopun tyylien tuomia muutoksia ovat mm. siirtyminen paksumpiin rakennusrunkoihin, sekä vaaleisiin öljyväreihin julkisivussa (jonka laudoituksessa yleensä on jonkinmoista koristelua). Turunmaalla 1800-luvun tyylit eivät ole jättäneet yhtä näkyviä jälkiä kuin muualla maassa. Nikkarityyli toi koristeelliset lasiverannat ja -kuistit, ja myös seuraintaloissa on haluttu koreilla. Taalintehtaalla 1800-luvun lopun tyyleillä on näkyvä vaikutus, sillä paikkakunnalla tehtiin laajoja uudisrakennuksia luvuilla. Tyypillisiä piirteitä: 3-osaiset T -ikkunat, vaaleat julkisivut, usein tummin listoin ja ikkunapienoin. Raskaat ja symmetriset koristeet, tai kevyemmän luonteiset lehtisahalla muotoillut pitsikoristeet. Kasettimuodot, rombit ( salmiakkikuvio ), sorvatut pylväät.
14 Lofsdalin renkituvassa, joka rakennettiin 1860luvun nälkävuosina, on jo näkyvissä varhaisia nikkarityylin piirteitä, mm. ikkunoiden vuorilaudoissa. Paraisten kunnallistupa luvulla rakennettu kunnallistupa on varhainen esimerkki nikkarityylistä ja siitä, miten se eroaa samanaikaisesta uusrenesanssin kivirakentamisesta. Tämän tyyppisiä koristeita ei voi muotoilla kuin puusta. Rakennuksen paksu runko ja vaalea väritys ovat myös aikakaudelle tyypillisiä. Klubbhuset Taalintehtaalla. Rakennus oli aikanaan osa suurempaa erittäin koristeellisten nikkarityylisten edustusrakennusten rykelmää Taalintehtaan Ruukinpuistossa, joista nykyään vain tämä rakennus on muistuttamassa aikakautensa tyyliihanteista. Kulmatorni on tyypillinen nikkarityylisille huviloille. Talo Utössä. Rakennuksen runko on luultavasti vanhempi, vaikka kuisti on rakennettu nikkarityylin aikakaudella. Usein koristelu on keskittynyt nimenomaan kuistiin. Tämä on Korppoossa tavallinen kuistityyli.
15 Rakennus kirkkomalmilla. Vaatimattomampi ja kansanomaisempi toteutus 1800-luvun lopun tyyliin. Tunnusomaisia piirteitä ovat mm. Laudoituksen hammasleikkaus, sekä tummat ja koristeellisesti sorvatut ikkunanpielet. Kansanrakentamisessa koristelu on perinteisesti säästetty ikkunoiden ympärille ja kuisteihin. Talo Nauvossa (muutettu ravintolaksi). Nikkarityyli korostui laivureiden ja merimiesten taloissa, julkisissa rakennuksissa kuten seurojentaloissa, sekä huviloissa.
16 Wrethallan nuorisoseurantalo luvun loppu oli yhdistysten ja kansalaistoiminnan kukoistuskautta. Seuraintaloja rakennettiin ympäri maata talkoovoimin, ja ne ovat usein paikallisen rakennustaiteen helmiä. Wrethallan nuorisoseurantalo Kemiössä rakennettiin 1898, ja siinä on korostettu seudulle tyypillisiä piirteitä. Jugend ja kansallisromantiikka ja 1900-lukujen vaihteessa syntyi venäläistämisyritysten myötä tarve kansalliselle, suomalaiselle taidetyylille myös rakennustaiteelle. Vuoden 1900 paikkeilla alkoikin kansallisromanttisen taiteen kukoistuskausi. Kansallista identiteettiä korostavat pyrkimykset yhdistyivät Euroopassa vallinneen Art Nouveautai Judendtyylin muotokieleen, jonka ohella mallia otettiin mm. omista keskiaikaisista kirkoistamme, luonnosta sekä aasialaisesta taiteesta. Tyyliin kuului orgaanisiin, luonnollisen näköisiin muotoihin pyrkiminen. Yksi tyylikeino oli tehdä epäsymmetrisiä julkisivuja, sekä käyttää pyöreitä ja kaartuvia muotoja. Kertaustyylien kopioituja muotoja vastaan kapinoitiin luomalla yksilöllistä, uutta muotokieltä ja käyttämällä aitoja materiaaleja, joiden erityisten ominaisuuksien piti näkyä. Kivirakentamisessa veistetystä graniitista tuli uusi, suosittu materiaali. Jugendtyyli pyrki kokonaistaideteoksiin, jossa kaikki ympäristöstä arkkitehtuuriin, sisustukseen, huonekaluihin ja jopa astioihin ja aterimiin soveltui yhteen. Myös
17 ympäristösuunnittelussa suosittiin orgaanisia muotoja, epäsäännöllisyyttä, kotimaisia puulajeja sekä muokkaamattoman luonnon läheisyyttä. Lopputuloksena oli yhtaikaa mielikuvituksellinen, koristeellinen ja elävä tyyli, joka tänä päivänä kuuluu arvostetuimpaan rakennushistoriaamme. Kansainvälinen jugend-tyyli syntyi monessa suunnassa samanaikaisesti. Suomessa käytetty jugend -nimitys tulee Itävallasta ja Saksasta vallinneesta tyylistä, Ranskassa puhuttiin Art Nouveau sta eli uudesta taiteesta. Yhteinen inspiraation lähde näille kaikille oli 1800-luvun lopulla Englannissa vaikuttanut Arts & Crafts-liike, joka puhui aidon ja laadukkaan käsityön puolesta, ja haki inspiraatiota keskiajasta. Tyypillisiä piirteitä: pieniruutuiset tai osittain (usein yläkentässä) pieniruutuiset ikkunat, murretut luonnonläheiset värit, kotimaiset luontoaiheet (havupuut, kävyt, lehdet), pyöristetyt ja ylöspäin kapenevat muodot, ulkonevat erkkerit, aurinkoaiheet, pystyraidat tai pienat, mansardikatot, veistetty graniitti. Pohjola-talo, Helsinki. Yksi maamme tunnetuimmista jugendrakennuksista on arkkitehtikolmikko Gesellius-LindrenSaarisen piirtämä. Graniitti oli suosittu rakennusmateriaali etenkin pääkaupungissa. Koristelu on yhä runsasta kuten 1800-luvun lopullakin, mutta aiheet on otettu lähempää luonnosta: mäntyjä, oravia, karhunpäitä ym.
18 Koristeellinen ikkuna luvun lopun nikkarityyli jatkoi elämäänsä jugendissa ja kansallisromantiikassa. Muotokieli vain muuttui. Inspiraatiota haettiin mm. Kansantaiteesta, luonnosta, japanilaisesta taiteesta tai keskiajasta. Pieniruutuiset ikkunat, tai ikkunat jossa pieniruutuinen kenttä ylä- tai alaosassa ovat tunnuksenomaisia jugendille.
19 Huviloita. Rikkaasti koristeltu huvila-asutus kukoisti 1900-luvun alussa. Oikealla huvila Nauvossa, ajalleen tyypillisine monimutkaisine muotoineen, joihin kuului kattolyhtyjä ja leveä veranta. Vasemmalla Villa Sagalund Kemiössä. Tässä on kansallisromanttisempaa tyyliä historiaan viittaavine piirteineen, esim. punamultamaali. Paraisten VPK-talo. Punamullan ohessa olivat murretut, luonnonläheiset värit suosiossa, etenkin keltaiset, vihreät ja harmaat sävyt. Jugend-kauden loppuvuosina tulivat mansardikatot suosioon, sekä nouseva aurinko-aihe
20 Vaalea jugendrakennus. Tavanomaisempi jugendtyylinen rakennus. Tunnuksenomaista on mm. Epäsymmetrinen muoto ja pieniruutuiset ikkunat Framnäs, Nauvon Nuorisoseurantalo. Seurojentalojen rakentaminen oli vilkkainta kansallisromattisella aikakaudella. Yhdistysten toiminta liittyi usein kansallisiiin pyrkimyksiin ja kotiseutuylpeyteen. NUF:n Framnäs-talo on koristeltu komeasti nikkarityyliin ja maalattu punamullalla, joka oli historiallista jo silloin. Työläiskasarmi Taalintehtaalla. Arts & Crafts-liike oli myös vahvasti työväenluokalle suuntautunut liike, joka halusi luoda työväenluokalle mahdollisuudet elää laadukkaasti käsityönä tehdyissä kodeissa. Nopeasti kasvava teollistuminen ja muuttoliike kaupunkeihin loi myös kaipuuta maaseudulle ja luonnon helmaan. Tämä näkyy myös vuosisadan vaihteessa rakennetuissa
21 työläiskasarmeissa Taalintehtaalla. Kaksikerroksiset luhtikäytävälliset kasarmit ovat paikkakunnan erikoisuus. Keskustelu työväen asumisolosuhteista johti ajatukseen omasta kodista - talosta, jonka tehdastyöläinen voisi hankkia itselleen, ja elää maaseutumaisissa olosuhteissa, hoitaen puutarhaa. Ensimmäiset omakotialueet rakennettiin kansallisromantiikan hengessä. Ne olivat usein hyvin pieniä, vapaasti maastoon sijoitettuja taloja. Mansardikatto ja jyrkkä satulakatto ovat tyypillisiä Oma Koti Oy:n tyyppipiirustus. Gustaf Strengell oli ensimmäisiä arkkitehteja jotka piirsivät pientaloja työväelle. Strengell kirjoitti myös kirjoja rakentamisesta ja sisustamisesta. (Kuva: Suomen rakennustaiteen museon arkisto) klassismi ja eklektismi.
22 1918 jälkeisiä vuosikymmeniä leimaa laajan omakotirakentamisen nousu, ja kehitys kohti modernin arkkitehtuurin tyyli-ihanteita. Jugendin varsinaisen kukoistuskauden jälkeen seurasi sekalaisten vaikutteiden aikakausi. Jugendin puhdas muotokieli sekoittui klassismiin, historiaromantiikkaan ja pyrkimykseen yhä riisutumpaan ulkoasuun suunta joka viittaa alkavaan modernismiin. Arkkitehtuuri törmäsi myös realiteetteihin, huonompiin taloudellisiin aikoihin ja sotiin, sekä työväen asuntopulaan. Tämä johti asumismuotojen yksinkertaistamiseen jotta niistä saataisiin taloudellisempia. Omakotitaloja alettiin rakentaa tyyppipiirustusten mukaan. Tyypillisessä omakotitalossa on yksi savupiippu, jonka ympärille huoneet on sijoitettu luvun klassismi on paremmin tunnettu kerrostaloarkkitehtuurina, jota näkee paljon mm. Turussa. Kyseessä on askeettinen ja samalla kevyt tyyli, jossa koristeita käytetään hyvin maltillisesti. Tavallisia piirteitä: omakotitaloissa jyrkät satulakatot tai mansardikatot, sekä lähes tasasivuiset pohjakaavat 1½-2-kerroksisissa rakennuksissa, vaihtelevat ikkunamuodot. Kivitaloissa: sileät, puhtaat pinnat, säästeliäästi käytetyt koriste-elementit, voimakkaasti painotetut sisäänkäynnit, 6- tai 8-ruutuiset ikkunat. Esimerkkejä: 1910-, 1920-, ja 1930-lukujen pientaloja löytyy ympäri Turunmaata, mutta ne ovat erityisen yleisiä Paraisilla, jossa liittyvät kaivosteollisuuden vahvaan nousuun näinä vuosikymmeninä (esim. alueet Kullasbacken ja Tiilihaka). Erik Bryggmanin piirtämä Kemiön käräjätalo (alunperin Osuuspankki) on tunnettu, joskin harvinaisen raskas, esimerkki 1920-luvun kiviklassismista..
23 Pientalon piirustukset Västanfjärdistä, Vaikka kyseessä on uniikit arkkitehtipiirustukset, oli rakennusmuoti hyvinkin yhteneväistä ja rakennustyyppi oli hyvin tavallinen koko massa. Rakennuksen pohjapiirustus on lähes neliön muotinen, jaettu neljään huoneeseen keskeismuurin ympärille. Sama perusmuoto ja pohjapiirustus eli edelleen rintamamiestaloissa 1940-luvulla.
24 Brunnsdäldin virkamiesasuntoja. Puurakentamisessa 1920-luvun rakentaminen näyttää hyvin erilaisen puolen: omakotitaloja rakennettiin idylliseen ja romanttiseen tyyliin. Unelma punaisesta tuvasta ja perunamaasta oli syntynyt ja sellaisia rakennettiin innokaasti ympäri maata. Tehtaat tukivat yleensä palkollistensa omakotiprojekteja mm. lainoilla, tonteilla, rakennusmateriaaleilla ja piirustuksilla. Nämä asunnot ovat Paraisten kalkkitehtaan hoviarkkitehdin Albert Richardsonin käsialaa. Hollywood, Taalintehdas. Työläisasunnot Hollywoodissa osoittavat, kuinka arkkitehtuuri vuosisadan vaihteen koristeellisesta nikkarityylistä palasi kurinalaiseen ja niukkaan muotokieleen ja 1930-luvuilla.
25 Hjalmar Mäkelän rakennuttama talo, Stabshuset, Korppoo. Rakennus vuodelta 1935 edustaa aikakauden järkiperäistä ja asiallista rakennustyyliä ilman ylimääräisiä koristeluja. Paraisten hautauskappeli. Erik Bryggman on tunnettu sekä modernista että klassisesta arkkitehtuuristaan. Paraisten hautauskappeli on tärkeä teos, koska se edustaa niiden välimuotoa. Kappelia pidetään yleisesti Bryggmanin tunnetuimman teoksen, Turun Ylösnousemuskappelin harjoitelmana. Funktionalismi ja modernismi Jo 1920-luvulla rakentamisen ihanteissa alkoi olla viitteitä modernismista: selkeiden pintojen ihannointi, edullisten tyyppitalojen kehitys, käytännölliset ja säästeliäät ratkaisut sekä valoisuuden ja hygienisyyden tarve. Etenkin Erik Bryggmanin rakennustaiteessa on nähtävissä, että 1920-luvun klassismin ja modernin funktionalismin ero ei ole kovinkaan tarkka. Myös ns. rintamamiestalojen sukulaisuus aiempien vuosikymmenien omakotitaloille on ilmiselvää. Funktionalismin perusperiaatteena on, että muodon tulee palvella tarkoitusta, ja kaikki ylimääräinen on turhaa, etenkin koristeet ja historiasta lainaavat muodot. Eräs modernin arkkitehtuurin johtohahmoista, Le Corbusier, luonnehti että talo on kone, jossa asutaan. Tyylille tyypillisin rakennumateriaali on teräsbetoni. Pientalot sen sijaan rakennettiin mittaan sahatusta puutavarasta valmiiden tyyppipiirustusten mukaan. Hirsi ei enää ollut vallitseva runkomateriaali, vaan lautaseinien välit täytettiin purueristeellä. Tyypillisiä funktionalismin piirteitä ovat tasakatot (jotta kattoa voisi hyödyntää lisätilana), leveät nauhaikkunat, tai maisemaikkunat, sileät pinnat ja laatikkomaiset muodot.
26 Rintamamiestaloja. Sotien jälkeen vallitsi suuri asuntopula, johon vastattiin rakentamalla sekä omakoti- että kerrostaloja. Funktionalismin käytännöllisyyden periaatteet loivat hyvät lähtökohdat taloudelliselle ja tehokkaalle rakentamiselle luvun omakotitalot, niin-sanotut rintamamiestalot seuraavat funktiontionalismin henkeä, mutta samalla myös aiempien omakotitalojen kaavaa: lähes kuutiomainen runko ympäröi keskussavupiippua. Julkisivuista on kuitenkin siivottu pois kaikki turhat koristeet ja katto madaltunut. Ensisilmäyksellä rintamamiestalot voivat kaikki näyttää samalta, mutta itseasiassa kyse on useiden eli arkkitehtien laatimista tyyppipiirustuksista, jotka noudattavat samankaltaista kaavaa. Myös rakentajien oma kädenjälki on luonut rintamamiestaloihin yksilöllisyyttä ja vaihtelua.
27 Pajbacka VI. Viimeinen arkkitehti Albert Richardtsonin työ, työläiskasarmi Pajbacka VI rakennettiin vuonna Rakennus noudattaa funktionalismin ihanteita; vaakatasoisten linjojen korostuminen, rapattu julkisivu, puhdaspiirteiset ikkunat ja koristelun puuttuminen. Enemmän luettavaa: Suomen taiteen historia keskiajalta nykyaikaan (von Bonsdorff, Gardberg, y.m.). Schildts. Kemiön suurpitäjän historia Pargasbygdens historia. RKY Valtakunnallisesti merkittävät Museovirasto 2009 rakennetut kulttuuriympäristöt.
28 Lähdeluettelo: Eskelinen Jouko, Korhonen Teppo. Suomalainen ikkuna. Multikustannus Rakennustaiteen museon arkisto (Gustaf Strengellin kokoelma) Hiekkanen Markus. Suomen keskiajan kivikirkot. SKS Kaila Panu. Maalari maalasi taloa. Julkisivuvärityksen historia. Moreeni Kimito bygdens historia. Konsten i Finland från medeltid till nutid (von Bonsdorff, Gardberg, m.fl.). Schildts. Lampi Pertti. Oma tupa oma lupa. Omakotiliikkeen ja -rakentamisen sekä pientaloasumisen historiaa ja kehitysvaiheita. Suomen omakotiliitto Paalanen, Elias. Typritningar till småbostäder. Socialministeriet och socialstyrelsen Pargas bygdens historia. RKY Valtakunnallisesti merkittävät Museovirasto 2009 rakennetut kulttuuriympäristöt. Valonen Niilo & Korhonen Teppo. Suomalainen piha. Rakennushistoriallisia päälinjoja. Multikustannus 2006.
ASUINRAKENNUSTEN JULKISIVUT
1 ASUINRAKENNUSTEN JULKISIVUT Yrjö Suonto Julkisivu rakennusten ja ympäristön osana Koska julkisivut ovat näkyvästi esillä, niiden kunto paljastaa omistajien tai käyttäjien suhtautumisen rakennusten ylläpitoon.
LisätiedotTurunmaalaisia kulttuuriympäristöjä
Turunmaalaisia kulttuuriympäristöjä Taloissa ja tuvissa kulttuuriympäristömme kuva Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry Malmikatu 6, Parainen, curatio@parnet.fi Kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöt
Lisätiedot1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotPUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO
PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin
LisätiedotNAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET
ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU
LisätiedotPUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET
INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut
LisätiedotOhjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)
Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana
LisätiedotTurtosen alueen säilynyt rakennuskanta
Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja
LisätiedotPuu on luonnosta saatu aito materiaali. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 1
Puu on luonnosta saatu aito materiaali 17.4.2012 Alatunnisteteksti 1 Eri aikakausina ja eri maissa on puurakennustaide ja taito huomattavasti vaihdellut, mutta aina on tämä helposti käsiteltävä, rakentamiseen
LisätiedotJyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012
Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu
LisätiedotRAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
Lisätiedot2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339
LisätiedotSoturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²
LisätiedotMaaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi
Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio, Moderni puukaupunki hanke Diplomityön esittely 16.06.2008
LisätiedotAnjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia
Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun
LisätiedotHistorialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen
Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010
LisätiedotRAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.
RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.
LisätiedotKylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola
Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi
LisätiedotVALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet
Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus
LisätiedotKOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola
KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä
Lisätiedot1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
LisätiedotSILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET
1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut
LisätiedotKuvat 142-143. Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri
Kuvat 142-143. Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri Tuokko). Talotyyppi on eurooppalaista kaupunkirivitalomallia,
LisätiedotAsemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET
LIITE 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 16.5.2016 Kuva 1. Havainnekuva asemakaavan muutosalueesta. 1 OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Niiden tarkoituksena on
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit
LisätiedotMikä niissä asunnoissa oikein maksaa?
Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin
Lisätiedotnuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200
ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
LisätiedotNikula, Riitta 1993: Rakennettu maisema. Suomen arkkitehtuurin vuosisadat. Otava. Helsinki
KIRJALLISUUSLUETTELO - LUE NÄMÄ Yleistä: Nikula, Riitta 1993: Rakennettu maisema. Suomen arkkitehtuurin vuosisadat. Otava. Helsinki Tai vaihtoehtoisesti: Nikula, Riitta 2005: Suomen arkkitehtuurin ääriviivat.
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotPerinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
LisätiedotKOTIMAISET LAATUARKUT JA UURNAT
Arkkukuvasto KOTIMAISET LAATUARKUT JA UURNAT SHT-Tukku Oy:n laadukkaat kotimaiset arkut valmistetaan yhtiön tehtaalla Punkalaitumella. Puuseppämme ja verhoilijamme valmistavat tuotteet pieteetillä ja ammattiylpeydellä
Lisätiedotkoivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotRAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA
RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina
Lisätiedotkesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri
1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan
LisätiedotHB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa
HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen
LisätiedotILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202
ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa
LisätiedotNunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset
Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon
LisätiedotSuomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,
LisätiedotTyylikirja Talon osat aikakausittain 1700 1970
Hannu Rinne Tyylikirja Talon osat aikakausittain 1700 1970 Wsoy Perinnemestarin tyylikirja hannu rinne Perinnemestarin tyylikirja Talon osat aikakausittain 1700 1970 Werner söderström Osakeyhtiö helsinki
LisätiedotKLASSISUUDESTA ARKKITEHTUURISSA
KLASSISUUDESTA ARKKITEHTUURISSA Mitä klassisuus tarkoittaa? Lat; classicus ensimmäiseen luokkaan kuuluva Antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuuria nimitetään klassiseksi. Sen ominaisuuksia on toistettu:
LisätiedotTalo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio
LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi
Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen
LisätiedotKOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
LisätiedotNUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)
Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002
LisätiedotVarhaisvaiheen funktionalismia päijäthämäläisellä maaseudulla
Varhaisvaiheen funktionalismia päijäthämäläisellä maaseudulla Lähes kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa on vähintään yksi funktionalismin varhaisvaiheen rakennus. Osa näistä 1930- ja 1940-luvuilla valmistuneista
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
LisätiedotAsemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje
Liite 6 Bilaga 6 Asemakaava 517 Tarmolankatu 2 Rakennustapaohje Rakennettuympäristö alueella edustaa eri aikakausia ja rakennustyylejä. Tällä rakennustapaohjeella pyritään luomaan sen luonteeseen sopivat
LisätiedotVANTAAN KAUPUNGINMUSEO
VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan
LisätiedotKUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT
Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus
LisätiedotKOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015
KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia
LisätiedotEtappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle
LisätiedotIsänmaan koristukseksi Rakennustutkimuksen työpaja
Isänmaan koristukseksi Rakennustutkimuksen työpaja jouni marjamäki, tutkija, suomen kansallismuseo seija linnanmäki, tutkija, museovirasto Rakennustutkimuksen työpajatoiminnan tavoitteena on opettaa ihmistä,
LisätiedotKorjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus
5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.
LisätiedotLIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI
LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI RANTATIE 68 (RNr 7:116) Hirsirunkoinen kesämökki on rakennettu 1930-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna
Lisätiedothttp://tkuwebmap/webmap/content/result.htm
Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa
LisätiedotTehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.
Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.
LisätiedotUusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi
Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta
LisätiedotEuroopan valtioista ensimmäisiä. sopusoinnuksi. sykkivä sydänl Se on melkein yhtä. kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin
on Euroopan sydän, voimakas, sykkivä sydänl Se on melkein yhtä kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin Gibraltarin uhmailevista kallioista ja tarujen ympäröimästä Kreikasta. Se on, historialliselta näkökannalta
Lisätiedot1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.
Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset
LisätiedotRakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus
Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla
LisätiedotAkseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous
Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous K.F. Karjainen ja I. K. Inha Ylä-Kuittijärvellä I. K. Inha: Miitkala 1894 Hattulan kirkko, Selim Lindqvistin akvarelli Olavinlinna Niemelän torppa Konginkangas (Seurasaari))
LisätiedotSuomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää
TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi
LisätiedotUusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem
Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem 895-483-0001-0051 1 001 Torppa 002 Vaja Postinumero: Postitoimipaikka: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Asutushistoria: Lähiympäristö:
LisätiedotRAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE
Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö kaupunginhallitus 21.6.2011 26.4.2011 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE
LisätiedotKANKAAN PIIPPURANTA - ALOITUSKORTTELIT T E R Ä ASEMAPIIRUSTUS 1:800 TERÄ
V 1/2 2470 VI 1/2 2934 VI 1/2 2934 VI V 1/2 VI VI 1/2 V 1/2 V 1/2 VI ASEMAPIIRUSTUS 1:800 TERÄ Ympäristö ja arkkitehtuuri Kankaan alueen uudet asuinrakennukset asettuvat vanhan tehtaan ja maisemallisesti
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotRAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
LisätiedotVT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014
LisätiedotJOKIKATU 2 EKSPONENTIAALISIA MAHDOLLISUUKSIA
JOKIKATU 2 EKSPONENTIAALISIA MAHDOLLISUUKSIA JOEN VARRELLA Turun suurin ja vaikuttavin maamerkki Aurajoki todisti aitiopaikalta kun kauppias Victor Alexander Reims perusti viinanjalostustehtaan joen upealle
LisätiedotASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013
Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee
LisätiedotHennalan kasarmialueen korjaustapaohje
Hennalan kasarmialueen korjaustapaohje Asukastilaisuus 20.4.2016 Tutkija Riitta Niskanen, Lahden kaupunginmuseo Korjaustapaohjeen tarkoitus Hennalan kasarmialue on merkittävä rakennus- ja kulttuurihistoriallinen
LisätiedotDrottningholmin linna
1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,
LisätiedotASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.046 4.041 5.011 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennuksen
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotKirkkorakentajat Suomessa ja Unkarissa. Josef Stenbäck ja Imre Makoveczin
Kirkkorakentajat Suomessa ja Unkarissa Josef Stenbäck ja Imre Makoveczin Bertalan Galambosin luento Imre Makoveczin kirkot valokuvanäyttelyn avajaisissa. 1.03.2016. Mikkeli Työn puolesta olen matkustanut
LisätiedotLAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta
LAUKON KARTANON ALUE Laukon rakennuksia 1840-luvulta. Osasuurennos J.Knutsonin piirroksesta kirjasta 'Finland framstäldt i teckningar' vuodelta 1845-52 KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
LisätiedotTapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan
Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään
LisätiedotJyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava
Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen
LisätiedotPIHAPIIRI SUOMALAISTEN PIHARAKENNUKSET. www.kimara.fi 1
www.kimara.fi 1 Kimara mallisto on laajentunut kattamaan myös hieman kevyemmistä hirsistä toteutetut piharakennukset. Tyylikkäät ja laadukkaat rakennukset on suunniteltu nimenomaan isompien Kimara rakennusten
LisätiedotTelakkaranta. Helsingin uusin vanha kaupunginosa. Visualisointi.
Telakkaranta Helsingin uusin vanha kaupunginosa Visualisointi. ARKKITEHDIN TERVEHDYS Telakkaranta on se palanen, joka Helsingin keskustasta on vielä puuttunut. Telakkarannan identiteetti on vanhoissa
LisätiedotHONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2
HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotSILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET
Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotLahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset
MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan
LisätiedotRakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen
8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti
LisätiedotRAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE
LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä
LisätiedotTAKKALUUKUT & tarvikkeet tulisijoihin
TAKKALUUKUT & tarvikkeet tulisijoihin Aidon lämmön lähteillä 1 2 SISÄLLYS s. 4-6 s. 7-9 s. 10-11 s. 12-13 s. 14 s. 15 s. 16 Sävyteräsluukut takkoihin Valurautaluukut takkoihin ja uuneihin Leivinuunit ja
LisätiedotESITYS PERINTEISEN RAKENTAMISTAVAN KUNNIAKILVEN / KUNNIAKIRJAN MYÖNTÄMISEKSI JA MYÖNTÄMISPERUSTEET
1 ESITYS PERINTEISEN RAKENTAMISTAVAN KUNNIAKILVEN / KUNNIAKIRJAN MYÖNTÄMISEKSI JA MYÖNTÄMISPERUSTEET Esitys Esitämme, että Talonpoikaiskulttuurisäätiö myöntäisi jäljempänä mainitulle kohteelle [ ] Perinteisen
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotJ A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12
1 AO-KORTTELIT 2-12 2 Ohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä sekä ovat ohjeena rakentajille, suunnittelijoille, rakennusvalvonnalle. Tavoite on yhtenäinen lähiympäristö,
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotPernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009
Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston
LisätiedotOn siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.
On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi
LisätiedotRakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi
LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin
Lisätiedot